W A N T E D. Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä. Toimittanut Annamari Henriksson Leena-Maija Talikka

Transkriptio

1 W A N T E D Haluatko maailman huipulle? Huippuvalmennuksella kilpailukykyä -hanke (Huki) Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä Toimittanut Annamari Henriksson Leena-Maija Talikka

2 Sisällys 1. Johdanto Tutkittua tietoa huippuosaamisen kehittymisestä Skills-kilpailujärjestelmä... 9 Valmennuksen roolit ja tehtävät Kansalliset kilpailut Kansainväliset kilpailut Valmentautuminen kansainvälisiin kilpailuihin Ammatillinen tutkintojärjestelmä Europassi Osaamisen näyteikkuna Eurooppaan Yhteenveto Liite 1. Kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen lajit suomeksi ja englanniksi Liite 2. Elektroniikkalajin valmennusverkosto ja valmennus (Olavi Lähteinen) Liite 3. EEWT-laji... 63

3 1. Johdanto Suomen kilpailukyky ja innovaatioiden tuottava käyttöönotto edellyttävät ammatillisia huippuosaajia kaikille elinkeinoelämän aloille. Työelämässä tapahtuvat muutokset muuttavat yhä nopeammin myös osaamisvaatimuksia. Yhä suurempi osa muutoksista on kytköksissä globaaleihin maailmantalouden muutoksiin. Suomalainen yhteiskunta on riippuvainen myös kansainvälisistä osaajista. Yritystoiminnan ja talouselämän maailmanlaajuinen verkostoituminen ja Euroopan laajeneva integraatio lisäävät osaavan työvoiman liikkuvuutta. Samalla kun kilpailu osaavasta työvoimasta vauhdittuu myös osaamisvaatimukset laajenevat. Huippuvalmennuksen avulla saavutetut taidot ja tiedot nousevat arvoonsa ja tuovat lisäarvoa virallisten koulutusjärjestelmien piiriin. Näiden oppimistulosten tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on osa ammattikoulutuksen haasteita. Näihin haasteisiin voidaan vastata ennen muuta rakentamalla tehokkaita malleja työelämän ja ammatillisen koulutuksen väliselle yhteistyölle ja osaamistarpeiden muutosten ennakointiin. Skills Finlandin rakentama ja toteuttama kolmiportainen valmennusjärjestelmä on osoittautunut erinomaiseksi ammatillisen koulutuksen kehittämisen välineeksi. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata Skills Finlandin rakentamaa ja hallinnoimaa ammattitaitokilpailujärjestelmää ja sen puitteissa tapahtuvaa kehittämistyötä. Järjestelmään kuuluvat kansalliset Taitaja9-, Taitaja- ja TaitajaPLUS-kilpailut sekä kansainväliset WorldSkills-, EuroSkillsja Abilympics-kilpailut. Julkaisun tarkoituksena on myös avata huippuosaamiseen ja huippuvalmennukseen liittyviä käsitteitä ja antaa käytännön toimintavinkkejä tulevaisuuden tekijöille. Mallien ja menetelmien kehittämisessä ja levittämisessä huomioidaan erityisesti ammattiopettajien ja työpaikkaohjaajien keskeinen rooli ammattiosaamisen edistämisessä. Keskeisenä ohjenuorana on Skills Finlandin uusi strategia: Edistämme ammattiosaamista ja sen arvostusta, haastamme kasvuun ja huippuosaamiseen. Kilpailutoiminta kuuluu oppilaitoksen arkeen ja kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Luomme selkeitä toimintamalleja, jotka kannustavat osallistumaan. Haastamme yhteistyökumppanimme hyödyntämään toimintamalleja omassa työssään. On tärkeää ymmärtää koko valmennusverkoston välinen yhteistyö. Työskentely on tiimimäistä ja jokaisella on merkittävä rooli onnistumisessa. Mukavia lukuhetkiä julkaisun parissa toivottaa Skills Finland ry Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 3

4 2. Tutkittua tietoa huippuosaamisen kehittymisestä Huippuosaaminen on tällä hetkellä eräs mielenkiintoisimmista ja ajankohtaisimmista tutkimuskohteista. Vuosien kuluessa tutkijat ovat pyrkineet mallintamaan osaamista hyvin monilla eri tavoilla. Eräs mielenkiintoisimmista on Otalan (2002) kehittämä malli kämmenestä osaamisen vertauskuvana. Mallissa sormet muodostavat osaamisen eri osat eli tiedot, taidot, kokemukset, kontaktit tietolähteisiin ja muihin ihmisiin sekä yksilön arvot ja asenteet. Kämmen kuvaa ihmisen henkistä ja fyysistä energiaa eli motivaatiota ja aikaansaavuutta sekä henkilökohtaisia taitoja, kuten aloitteellisuutta, luovuutta ja kielellistä tai kehollista ilmaisutaitoa. Käden verisuonet kuvaavat oppimisen tukiverkkoa, joka koostuu niistä henkilöistä ja organisaatioista, jotka mahdollistavat yksilön oppimisen. Vertauskuva havainnollistaa osaamisen eri osatekijöiden tiivistä vuorovaikutusta keskenään. Osaaminen kun on laajasti ymmärrettynä hyvin paljon muutakin kuin vain tietoja ja taitoja. Huippuosaamisesta on povattu jo pitkään Suomen kilpailukyvyn varmistavaa valttikorttia. Ammattitaitokilpailutoiminta jalostaa omalta osaltaan suomalaista huippuosaamista. Kaikkien ei tarvitse kilpailla, mutta kilpailuvalmennuksesta saa varmasti hyviä aineksia myös perusopetussuunnitelmaan. Tulevaisuuden kovat osaajat tarvitsevat myös pehmeitä taitoja ja parhaimmillaan ammatillinen koulutus voi tarjota sopivassa suhteessa kaikki mahdolliset huippuosaamisen edellytykset. Päämääränä onkin juurruttaa kilpailutoiminta osaksi oppilaitoksen arkea toimintana, johon kaikki voivat osallistua, sillä tavoitteena ei tarvitse olla huippu vaan mahdollisimman hyvät taidot suhteutettuina jokaisen oppilaan yksilöllisiin kykyihin. Tarkoitus ei ole, että huippuosaaminen olisi vain pienen ja lahjakkaan erityisjoukon oikeus ja mahdollisuus vaan huippuosaajiksi voivat kehittyä kaikki valmennettavat, valmentajat ja Skills-toimijat. Kuten tutkimustuloksetkin kertovat, ammattitaitokilpailut ja niihin liittyvät valmennusprosessit eivät tuota ainoaa oikeaa ja sertifioitua huippuosaamista, mutta työelämän todellisia haasteita mallintavina ne tarjo- 4 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

5 avat kaikenikäisille huippuosaajille ja huippuosaamisesta kiinnostuneille mahdollisuuden toimia yhdessä ja oppia uutta yhdessä tekemällä. Ammatilliset kilpailut tarjoavat myös ainutlaatuisen tilaisuuden tarkastella huippuosaamista autenttisessa ympäristössä. Koulumaailmassa voi vielä pärjätä hyvällä ammattitaitojen hallinnalla, mutta sekä työelämässä että ammattitaitokilpailuissa korostuvat entistä enemmän myös muut ominaisuudet, kuten esimerkiksi paineensietokyky, pitkäjänteisyys tai esimerkiksi vuorovaikutustaidot. Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksen tutkijat Pekka Ruohotie, Petri Nokelainen ja Kari Korpelainen ovat perehtyneet tutkimuksissaan ammatilliseen huippuosaamiseen ammattitaitokilpailujen näkökulmasta. Tutkijat toteuttivat vuosina 2007 ja 2008 opetusministeriön rahoittaman Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen (Modeling of Vocational Excellence, MoVe) -tutkimusprojektin. MoVe-projektin tuloksia on varmistettu ja tutkimusasetelmaa laajennettu vuosina toteutettavassa Ammatillisen huippuosaamisen toteutuminen (Actualizing Vocational Excellence, AVE) -projektissa. AVE-tutkimusprojektista on jo saatu alustavia tutkimustuloksia. Molemmat tutkimukset ovat tuottaneet paljon arvokasta tietoa huippuosaajien keskeisistä ominaisuuksista suhteessa persoonallisuuteen, motivaatioon, kognitiivisiin kykyihin ja sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen hyödyllistä tietoa siitä, miten eri tavoin keskeiset ominaisuudet painottuvat opiskelussa, valmennuksessa, kilpailutilanteessa tai työelämässä. Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty? Ammatillisen huippuosaamisen määrittely on sidoksissa yhteiskunnan arvoihin, kulttuurisiin tekijöihin ja ammattialoihin. Ammattitaitokilpailuihin osallistuneiden kohdalla huippusuorituksen rajana kansallisella tasolla on käytetty kolmen parhaan joukkoon kuulumista ja kansainvälisellä tasolla on vaadittu yleensä sijoitus kuuden parhaan joukkoon tai vähintään diplomisuoritus (Nokelainen, Korpelainen & Ruohotie, 2009). Työelämään siirtyneen huippuosaajan määritelmä on toki erilainen, mutta tässä artikkelissa tutkimustulosten pääpaino on ammattitaitokilpailuihin osallistuneissa nuorissa huippuosaajissa. MoVe- ja AVE-tutkimusten päämääränä oli muodostaa mahdollisimman laaja kuva huippuosaajien ominaisuuksista. Tutkimusaineistojen keruussa hyödynnettiin monipuolisesti sekä kyselylomakkeita, että eri toimijoiden haastatteluja. Vastaajina oli Helsingin (2005), Shizuokan (2007) ja Calgaryn (2009) ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin osallistuneita nuoria huippuosaajia eri ammattialoilta, huippuosaajien valmentajia, työelämäyhteyshenkilöitä ja vanhempia sekä ammattitaitokilpailutoiminnan kotimaisia asiantuntijoita. Haastatteluissa oli mukana myös ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen johtajia ja opettajia sekä yritysten edustajia. Tutkimustulosten mukaan ikä ja työkokemus auttavat ammattitaidon kehittymisessä, mutta loppujen lopuksi jatkuva itsensä kehittämisen kyky ja halu luovat huippuosaajan. Gagnén (2004) DMGT -mallin mukaan luontaisten lahjojen (giftedness) jalostaminen huippuosaamisen tasolle (talent) edellyttää pitkäjänteisyyttä. Luontaiset lahjat eivät siis pelkästään vie huipulle vaan pitkäjänteisellä harjoittelulla on olennainen rooli matkalla menestykseen. Ammatillisten huippuosaajien keskeiset ominaisuudet muistuttavat hyvin paljon myös yleisurheilun (Gould, Dieffenbach & Moffett, 2001) ja matematiikan, fysiikan ja kemian olympialaisiin osallistuneiden (Heller & Lengfelder, 2000; Nokelainen, Tirri, Campbell & Walberg, 2007; Wu & Chen, 2001) henkilöiden ominaisuuksia. Huippuosaajilla on siis yhteisiä ominaisuuksia, jotka ovat samoja ammattialasta riippumatta. Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 5

6 Ammatillisen huippuosaamisen kehittymisen malli (Nokelainen, Ruohotie, Korpelainen, 2008) Tutkimusten mukaan nuoren huippuosaajan keskeisimmät piirteet ovat seuraavat (tärkeysjärjestyksessä): 1) Stressinsietokyky (rauhallisuus, kylmähermoisuus), 2) Pitkäjänteisyys (tarkkuus, keskittymiskyky, määrätietoisuus, huolellisuus), 3) Kehityskyky (kädentaito, hahmottamiskyky, ongelmanratkaisukyky, nopeus), 4) Kilpailunhalu (kunnianhimo), 5) Kiinnostus työhön, 6) Sosiaalisuus ja 7) Ajankäytön hallinta (järjestelmällisyys). Tutkimuksissa tarkasteltiin myös miten nuoren huippuosaajan keskeiset ominaisuudet painottuvat valmennuksessa, kilpailutilanteessa ja työelämässä. Kaikissa kolmessa tilanteessa keskeisimmiksi ominaisuuksiksi nousivat itsereflektio (stressinsietokyky, ympäristön reaktioista, onnistumisista ja epäonnistumisista toipuminen), volitio eli tahtotila (pitkäjänteisyys, ajankäytön hallinta) ja luontaiset lahjat eli kognitiiviset taidot (jalostuneina poikkeuksellisiksi ammattispesifeiksi kyvyiksi). Kyky itsereflektioon on keskeinen tekijä, joka erottaa ekspertit muista ammattilaisista. Itsereflektion keskeinen rooli liittyy oman toiminnan arviointiin sekä tunnetilojen muutosten tunnistamiseen ja hallitsemiseen. Pitkäjänteisyyden ja ajankäytön hallinnan arvioinnissa havaittiin mielenkiintoinen yksityiskohta. Vastaajat arvioivat pitkäjänteisyyteen liittyvät ominaisuudet ajankäytön hallintaan liittyviä ominaisuuksia tärkeämmiksi, mutta loppujen lopuksi kilpailusuorituksiin vertailtaessa juuri itse arvioitu ajankäytön hallinta oli korkealla tasolla kilpailussa menestyneillä nuorilla. Ensimmäisen MoVE-tutkimuksen tuloksena syntyi nuoren ammatillisen huippuosaajan ominaisuuksia ja huippukyvyn kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä kuvaava malli. Luonnollisesti sosiaalisten taitojen merkitys ei ollut kovin suuri kyseisessä tutkimusryhmässä, sillä suurin osa vastaajista oli yksilölajien edustajia. Kuitenkin sosiaalisten taitojen vaikutus kasvaa työelämään siirryttäessä. 6 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

7 Motivaation merkitys huipputasolla Huippuosaajien motivaatiota arvioitiin APLQ-mittausinstrumentilla, joka kuvaa kuutta motivaatioulottuvuutta (sisäinen tavoiteorientaatio, ulkoinen tavoiteorientaatio, opintojen mielekkyys, kontrolliuskomukset, tehokkuususkomukset sekä koehermostuneisuus). Tutkimuksessa kartoitettiin myös opiskelijoiden omaksumia selityksiä menestykselleen tai epäonnistumiselleen neljän ulottuvuuden kautta (menestyminen lahjakkuuden tähden, epäonnistuminen lahjakkuuden puuttumisen tähden, menestyminen yrittämisen tähden sekä epäonnistuminen yrittämisen puutteen tähden). Tutkimukseen vastaajat jaettiin WorldSkills-kilpailujen sijoitusten mukaisesti A-ryhmään (sijat 1 6) ja C-ryhmään (sijat 12 17). Tutkimuksessa vertailtiin A-ryhmän ominaisuuksia C-ryhmän ominaisuuksiin. Huippuosaajien eli A-ryhmän tärkeimmiksi motivaatiota rakentaviksi ulottuvuuksiksi nousivat ammatillisten opintojen mielekkyys, ulkoinen tavoiteorientaatio (kilpailunhalu, kunnianhimo, mielenkiinto omien ammattispesifien taitojen näyttämiseen muille) sekä sisäinen tavoiteorientaatio (kiinnostus opiskelua kohtaan). Parhaiten maailmanmestaruuskilpailuissa menestyneillä nuorilla oli vahvat kontrolliuskomukset eli usko omiin ponnisteluihin menestyksensä selittäjänä. C-ryhmä puolestaan ei pitänyt uusien asioiden opiskelua yhtä mielekkäänä kuin A-ryhmä ja C-ryhmän ulkoinen ja sisäinen tavoiteorientaatio oli A-ryhmää alhaisempi. C- ryhmä myös jännitti kilpailutilanteita enemmän kuin A-ryhmä. Yksi itsesäätelyyn liittyvistä tarkastelutasoista koski suoritukseen ryhtymistä tai sen välttelyä koskevia tavoitteita. Tavoiteteorian (Goal Theory, ks. esim. Ames, 1992; Midgley et al., 2000) mukaisesti vastaajat pitivät tärkeimpänä taidon hallinnan tavoiteorientaatiota eli halua ymmärtää perinpohjaisesti valmennuksessa esitetyt asiat. Vähiten tärkeänä pidettiin suoritukseen ryhtymisen välttelyn tavoiteorientaatiota eli nolon tilanteen välttämistä ajatuksella en mielelläni näytä muille, jos minulla on vaikeuksia tehtävien tai harjoitteiden tekemisessä. Tutkimuksessa havaittiin, että ammattitaitokilpailuissa heikoiten menestyneillä nuorilla suoritukseen ryhtymisen välttelyn tavoiteorientaatio oli muita korostuneempi. Tutkimustulosten perusteella voikin suositella esimerkiksi henkistä valmennusta, jonka avulla kilpailijat voisivat saada työvälineitä suorituksen välttelyyn liittyvien tuntemustensa hallintaan. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien viranomaisten tavoitteena on varmistaa, että opiskelu on motivoivaa, tehokasta ja että sen aikana opitaan todellisia työelämässä tarvittavia taitoja. Edellä esitetyt tutkimustulokset osoittavat, että ammattitaidon jalostumiseksi tarvitaan myös muita ominaisuuksia kuin ammatillisia taitoja. Ammattitaitokilpailutoimintaan liittyvällä valmennuksella on tällä hetkellä konkreettisia siirtovaikutuksia perusryhmien oppisisältöihin ns. pehmeiden taitojen (soft skills), kuten esimerkiksi psykologian, vuorovaikutustaitojen ja ammattietiikan osalta (vrt. Saarinen, 2010; Tauriainen, 2010). Monilahjakkuusteorian mukaiset vahvuusalueet Luontaisten lahjojen jalostuminen poikkeuksellisiksi ammattispesifeiksi kyvyiksi on tärkeä osa huippuosaajan profiilia. Tutkimuksissa käytettiin Howard Gardnerin monilahjakkuusteoriaa lahjakkuuden eri osa-alueiden määrittelyssä. Teoria jakautuu kielelliseen, loogis-matemaattiseen, musikaaliseen, spatiaaliseen (tilataju), kehollis-kinesteettiseen (vahvat kädentaidot), interpersoonalliseen (sosiaalisuus), intrapersoonalliseen (oman itsensä tunteminen), spirituaaliseen (kyky hengelliseen hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa) ja environmentaaliseen (ympäristönsuojelu ja ekologisuus) osa-alueeseen. Eri ammattialoilla painottuvat erilaiset monilahjakkuusteorian osa-alueet. Esimerkiksi IT/ohjelmointi-alalla keskeistä on loogis-matemaattinen vahvuus, web designissa korostuvat spatiaalinen sekä loogis-matemaattinen osaaminen, putkiasennuksessa korostuvat kehollis-kinesteettiset ja spatiaaliset kyvyt ja esimerkiksi kauneudenhoidon alalla sosiaaliset, kehollis-kineettiset ja spatiaaliset taidot ovat usein vahvat. Tutkimusten mukaan floris- Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 7

8 tiikka, kauneudenhoito, hoitotyö ja graafinen suunnittelu ovat kielellisten ja spirituaalisten kykyjen suhteen muita aloja vahvempia. Huippuosaajilla on myös yhteisiä, alasta riippumattomia, vahvuusalueita. Huippuosaajia eli A-ryhmään kuuluvia nuoria luonnehtii intrapersoonallisuus eli hyvä itsetuntemus sekä kehittyneet sosiaaliset ja kognitiiviset kyvyt (loogismatemaattinen ajattelu ja tilataju). Myös vahvat itse arvioidut kädentaidot (kehollis-kinesteettisyys) sekä luonnon suojeluun ja arvostamiseen liittyvä ajattelu (environmentaalisuus) yhdistivät huippuosaajia. Huippuosaajilla oli myös vahvin kyky hengelliseen hiljentymiseen kaikissa olosuhteissa (spirituaalisuus). Vastaajilta kysyttiin myös itsearvioidut yläasteen arvosanat matematiikassa, englannissa, uskonnossa/elämänkatsomustiedossa, liikunnassa, musiikissa ja käsitöissä. Yläasteen arvosanat eivät olleet tilastollisessa yhteydessä menestymiseen ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuissa. Sen sijaan menestyminen ammatillisissa opinnoissa (vastaajat arvioivat siihenastisen opintomenestyksensä viisiportaisella asteikolla) ennusti menestymistä myös ammattitaitokilpailuissa. Tukijoukkojen rooli matkalla kohti menestystä Tutkimuksista käy selkeästi ilmi vahvan tukiverkoston merkittävä vaikutus. Oppilaitosopettajien ja kilpailuvalmentajien rooli on erittäin merkittävä kaikissa ammatillisen kehityksen vaiheissa. Tutkimusten mukaan ammatillisten opettajien rooli on keskeinen kiinnostuksen heräämisessä ammattialaa ja ammattitaitokilpailuja kohtaan. Valmentajan rooli on puolestaan erittäin tärkeä nuoren kehittäessä ammatillista osaamistaan huipputasolle. Vanhempien ja opettajien kannustus vahvistaa ammatillisen taidon pitkäjänteistä kehitystä. Yhteenvetona voi todeta, että mitä kannustavampi ilmapiiri kodissa ja koulussa on, sitä todennäköisempää on korkean huippuosaamisen tason saavuttaminen. Kyselylomaketutkimuksen mukaan kodin ja koulun (yläaste) ilmapiirit koettiin yhtä kannustaviksi huippuosaamisen kehittymisen kannalta. Negatiivisia kokemuksia raportoitiin erittäin vähän. Yleisesti vanhemmat arvioivat molemmat ilmapiirit kannustavammiksi kuin lapsensa. Toki tulee ottaa huomioon, että MoVe-tutkimuksessa oli mukana vain maailmanmestaruuskisoihin valmennettavia tai kilpailuun osallistuneita nuoria. AVE-jatkotutkimushanke ulottaa otoksensa myös kilpailutoiminnan ulkopuolella oleviin nuoriin, joten myöhemmät tutkimustulokset antanevat laajemman kuvan lähipiirin merkityksestä ammatillisella opintopolulla. Huippuosaajan toiveet työnantajalle Työnantajan kannalta tutkimusten tuottama olennaisin tieto nivoutuu siihen, mitä huippuosaajat ja valmentajat odottavat työnantajilta. Vapauden ja vastuun antaminen haasteellisten työtehtävien muodossa koettiin olennaisiksi nuoren huippuosaajan itsetunnon ja työskentelymotivaation rakentajiksi. Hyviä johtamismenetelmiä korostettiin myös, mutta niiden sisältö ei ollut tutkimusten mukaan tarkasti määriteltävissä. Eräässä haastattelussa mainittiin erityisen positiivisena esimiehen rento ja asiallinen johtamistyyli. Nuoret taitajat ja valmentajat toivoivat kilpailutoiminnan arvostusta työnantajien puolelta. Vastaajat kokivat tärkeäksi myös työnantajan kannustavuuden oma-aloitteiseen taitojen kehittämiseen. Työnantajien alaa kohtaan osoittaman arvostuksen toivottiin heijastuvan positiivisesti myös palkkatasoon. Tuoreinta tutkimustietoa Joitakin tuoreita AVE-projektin tutkimustuloksia tuli esiin jo edellä, mutta kokonaisuudessaan tutkimus valmistuu vasta vuonna Alustavien tutkimustulosten perusteella voi sanoa, että oppilaitosjohdon haastattelujen perusteella ammattitaitokilpailuihin osallistuminen tarjoaa te- 8 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

9 hokkaan välineen oppilaitoksen profiilin kohottamiseen, opettajien ammatillisen kasvun tukemiseen (erityisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ekspertteinä toimivat opettajat) sekä mahdollisuuden rekrytoida paras mahdollinen oppilasaines. AVE-projekti tulee kartoittamaan myös Opetushallituksen perustutkintojen perusteissa mainittuja elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten oppimista ja ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja yhteistyötä, ammattietiikkaa sekä aloitekykyä ja yrittäjyyttä. Jatkotutkimus pyrkii myös täydentämään aiempaa tutkimusta tuomalla mukaan eri koulutusalojen/kilpailulajien edustajia ja lisäämällä tutkimuskohteina olevien henkilöiden lukumäärää. Tutkimuksessa on mukana myös nuoria, jotka eivät ole osallistuneet ammattitaitokilpailuvalmennukseen. Valmennukseen osallistuneiden ja osallistumattomien nuorten välisiä eroja persoonallisuuspiirteissä sekä työelämässä menestymisessä pyritään tekemään näkyviksi. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa saamme myös tietää tarkemmin, miten kilpailutoiminta ja valmennus hyödyttävät yrityksiä. Tutkimus tulee käsittelemään esimerkiksi valmennettavan vuorovaikusta työympäristönsä kanssa ja vuorovaikutuksen tuottamia hyötyjä molemmille osapuolille. Tulossa on siis monipuolisesti tuoretta tietoa huippuosaamisen saralta, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan uusia tutkimustuloksia! Lisää tietoa tutkimuksista: MoVE-tutkimus: AVE-tutkimus: 3. Skills-kilpailujärjestelmä Parikymppinen mies ei selaa keittokirjoja huvikseen. Mikä saa nuoren kokin raskaan iltavuoron jälkeen hakemaan tietoa vastaamatta jääneisiin kysymyksiin? Kilpailut! G. W. Sundmansin keittiöpäällikkö Jarmo Vähä-Savo lajipäällikköpäivillä Ammattiosaamisen kilpailut ovat vuosien saatossa kasvaneet pienen joukon toiminnasta laajan yleisön kerääviksi, alati kasvaviksi, kansallisiksi ja kansainvälisiksi suurtapahtumiksi. Viime vuosien aikana kilpailutoiminta on noussut yhä enemmän julkisuuteen ja moni ei välttämättä tiedä, että nuorten ammattiosaamisen kilpailujen kansainvälinen menestystarina sai alkunsa jo vuonna 1950, jolloin Espanja ja Portugali järjestivät maaotteluhengen mukaiset ammattiosaamisen kilpailut Madridissa. Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakentamisen aika oli otollista maaperää ammattitaidollisille mittelöille ja Madridiin saapuikin yhteensä 24 osanottajaa kummastakin valtiosta. Kilpailulajeja oli 12. Kilpailun kehityskulku kahden maan välisestä maaottelusta kansainväliseksi suurtapahtumaksi on ollut huikea. Vuoden 1950 maaottelusta kehittyi vähitellen WorldSkillskilpailujärjestelmä ja järjestelmää ylläpitävä WorldSkills International -järjestö (WSI), joka käsittää jo 52 jäsenmaata. Ammattiosaamisen kilpailujen olennaisin tavoite ei ole kuitenkaan vuosien varrella muuttunut, vaan yhä edelleen päämääränä on edistää ammatillista osaamista ja arvostusta. Suomessa kansallinen kilpailutoiminta alkoi vuonna 1988, jolloin järjestettiin ensimmäinen ammattitaidon SM-kilpailu eli Taitaja-kilpailu. Erityisopiskelijoille tarkoitettu TaitajaPLUS-kilpailu oli ensimmäistä kertaa täysipainoisesti mukana ammattitaidon SM-kisoissa vuoden 2010 Taitaja-kisojen yhteydessä. Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 9

10 Ammattiosaamisen kilpailujen yhteydessä käytetty termistö on ottanut paljon vaikutteita huippu-urheilun maailmasta. Huippu-urheilun käsitteiden käyttäminen kuvaa hyvin kilpailutoiminnan korkeaa laatua ja arvostusta sekä ammattimaista valmennusprosessia. Kansainvälisissä kilpailuissa menestyneet osaajat ovat huippu-urheilijoiden tavoin lahjakkuuksia, jotka ovat sinnikkään harjoittelun kautta raivanneet tiensä jopa maailman huipulle asti. Kansainvälisten kilpailujen lajit ovat monipuolistuneet vuosikymmenien saatossa luvulla lajivalikoima käsitti erityisesti kone- ja metallitekniikan, sähkötekniikan, puutekniikan sekä rakennustekniikan luvulle tultaessa lajivalikoima laajeni kattamaan CNC-työstön ja graafisen suunnittelun. Sittemmin tietotekniikan kehittyminen on tuonut mukanaan uusia lajeja. Vuoden 2009 WorldSkills-kilpailuissa Calgaryssa uusia demolajeja olivat mm. lentokonehuolto ja teräsrakennetyöt, joissa myös Suomi kilpaili. Suomalaisten toimesta Helsingin kisoissa vuonna 2005 lanseerattu lähihoitaja-laji oli Calgaryssa ensimmäistä kertaa mukana varsinaisena kilpailulajina. Kansallisen Taitaja-kilpailutoiminnan puolella ovat lisääntyneet erityisesti palvelualan lajit. Kilpailujen eettinen perusta rakentuu osallistumisen vapaaehtoisuudelle ja nuoren omalle kilpailunhalulle. Kilpailutoiminnasta kiinnostuneille pyritään takaamaan tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kilpailuihin. Toimintaa ohjaavat eettiset arvot ovat oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, avoimuus, rehellisyys ja rehtiys, osallistumisen ilo sekä kilpailu on oppimisen paikka -asenne. Sekä kilpailijat että järjestäjät sitoutuvat toimimaan kilpailun arvojen mukaisesti. Kaikkien kisatapahtumien järjestelyissä otetaan huomioon erilaisten osallistuja- ja kävijäryhmien tarpeet siten, että kilpailu on kaikkien kannalta esteetön, mahdollisimman yleisöystävällinen ja helposti seurattava. 10 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

11 Valmennuksen roolit ja tehtävät EKSPERTTI Ekspertti laatii tarvittaessa lajikuvaukset suomeksi kansainvälisten kilpailujen lajikuvausten perusteella. Ekspertti laatii arviointipisteiden koostumuksen moduuleittainniissä lajeissa, missä kilpailutehtävä on jaettu moduuleihin. Ekspertti osallistuu myös valmennussuunnitelman sisällön laatimiseen sekä tuo lajipäällikölle tuoreimman tiedon kansainväliseltä kentältä ja eksperttifoorumilta. Ekspertti on läsnä koko valmennusprosessin ajan ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi leireihin mahdollisuuksien mukaan. Hänen läsnäolonsa maajoukkueleirillä on välttämätön. LAJIPÄÄLLIKKÖ Lajipäällikkö laatii yhdessä valmentajan ja ekspertin kanssa valmennettavan kilpailija-analyysin vahvuuksista ja kehittämistarpeista ennen valmentamisen aloittamista. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen jokaisessa nivelvaiheessa. Lajipäällikkö tekee valmennuksen pohjan lajikohtaisesti valmennussuunnitelmaan yhdessä ekspertin kanssa ja seuraavat sen toteutumista. Ekspertti tuo aina viimeisimmän tiedon eksperttifoorumilta lajipäällikölle. VALMENNUSSUUNNITELMA Valmennussuunnitelman laatimisvaiheessa on oleellista miettiä, miten valmennus linkitetään ammatillisiin opintoihin. Perus-, ammatti-. tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee myös olla tietoinen valmennuksesta ja sen etenemisestä, kun tutkintoa suoritetaan näyttötutkintojärjestelmässä. Jos kyseessä on ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava koulutus tai oppisopimuskoulutus ja se kytkeytyy tutkinnon osan suorittamiseen, liitetään valmennussuunnitelma mukaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Valmennus ja henkilökohtainen valmennussuunnitelma voidaan liittää ammatillisiin opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällöin henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman osa. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohtautuvat näyttötutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävät voivat olla ammattiosaamisen näyttöjä, jos ammattiosaamisen näyttöjen tolmielin on hyväksynyt niiden järjestämistä koskevan suunnitelman. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan osa. Henkilökohtainen valmennussuunnitelma on tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohjautuvat tutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävien käytöstä tutkintosuorituksina tulee sopia etukäteen ao. tutkintotoimikunnan kansssa. Kolmikantainen arvioijaryhmä voi esittää kilpailutehtävien tunnustamista tutkintotoimikunnalle. Ao. tutkintotoimikunta päättää osaamisen (=kilpailutehtävien) tunnustamisesta osana tutkintosuorituksia niin kuin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa on kuvattu. VALMENTAJA Valmentaja laatii yhdessä lajipäällikön ja valmennettavan kanssa valmennettavan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman. Tämä tehdään kilpailuanalyysin pohjalta ennen valmennuksen aloittamista. Mukaan tulee kirjata myös asiaan liittyviä huomioita sekä valmennettavan omia kommentteja kehittymisestä ja kehittymiskohdista. Valmentajan tulee seurata aktiivisesti valmennusprosessin etenemistä ja olla valmennettavan tukena koko valmennusprosessin ajan. Valmentajan tulee olla myös aktiivisesti mukana valmennustapahtumissa. Valmennustiimin välisen tiedonkulun tulee toimia. VALMENNETTAVA Valmennettava osallistuu omalta osaltaan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman laadintaan. Valmennettava pitää myös valmennuspäiväkirjaa, jossa hän raportoi säännöllisesti valmentajalle ja lajipäällikölle omaa osaamistaan ja analysoi omaa valmennustaan sekä taitojaan valmennuspäiväkirjassa. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen nivelvaiheissa. Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 11

12 Kansalliset kilpailut Taitaja9 Ammattitaitokilpailujen polulle voi astua jo peruskoulun viimeisellä luokalla osallistumalla Taitaja9- kilpailuun. 9.-luokkalaisille tarkoitettu hauska kilpailuperinne käynnistyi vuonna 2002 Espoon tekniikan alan oppilaitoksessa, jossa järjestettiin vuoden 2003 Taitaja9-finaali. Vuodesta 2004 lähtien Taitaja9-finaali on järjestetty Taitaja-kilpailun finaalin yhteydessä. Kilpailun päämääränä on tutustuttaa nuoret eri ammattialoihin ja ammattioppilaitoksiin. Eräs kilpailun tavoitteista on korostaa tiimityötä ja edistää ammattien sisäistä sukupuolitasapainoa, joten kilpailu käydään kolmen hengen sekajoukkueissa. Joukkueen jäsenet voivat olla eri luokilta, mutta heidän tulee olla samasta koulusta. Ensimmäinen etappi matkalla taitajaksi on paikalliskilpailu, joita järjestetään ympäri Suomea eri ammattioppilaitoksissa. Kilpailut voivat hieman poiketa toisistaan, sillä jokaisen kilpailun järjestäjä vastaa tehtävien suunnittelusta, palkinnoista ja muista järjestelyistä. Kilpailussa joukkueet saavat ratkaistavakseen erilaisia tehtäviä, joista nopeimmin suoriutunut joukkue saa parhaimmat pisteet. Paikalliskilpailuista parhaat joukkueet jatkavat aluekilpailuihin. Aluekilpailujen parhaimmisto jatkaa finaaliin, joka järjestetään vuosittain ammattitaidon SM-kilpailujen yhteydessä. Finaalissa joukkueet suorittavat ratamaisesti nokkeluutta ja näppäryyttä vaativia tehtäviä. Vuoden 2010 finaalia varten järjestettyihin alue- ja paikalliskilpailuihin osallistui yhteensä 720 joukkuetta eli 2160 peruskoululaista. Mittelöitä seurasi yli 7000 vierailijaa. Esimerkki finaalitehtävä: Valkuaisvaahdon tekeminen (Kotitalous) Joukkueen tehtävänä on valmistaa kolmesta kananmunan valkuaisesta vispilällä vatkaten kiinteä, kova vaahto. Tehtävä on valmis, kun vaahto pysyy kulhon pohjassa, kun kulho käännetään kokonaan ylösalaisin yhden joukkueen jäsenen pään päällä. Kulhon alla oleva joukkueen jäsen huutaa VALMIS. Taitaja9-kilpailun avulla lisätään peruskoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Keskeisiä toimijoita ovat kilpailussa mukana olevien taitoaineiden opettajat peruskouluissa sekä opinto-ohjaajat. Myös ammatillisten oppilaitosten opettajat ovat toiminnassa mukana. Yritykset nivoutuvat mukaan toimintaan esimerkiksi tehtävien harjoittelupaikkoina, työelämään tutustumispaikkoina sekä kilpailujen toimitsijoina. Kilpailun tavoitteena on myös lisätä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten määrää. Vuosina 2008 ja 2009 ammatillisiin oppilaitoksiin hakeutuvien nuorten määrä ylitti lukioiden hakijamäärät, mikä varmasti on omalta osaltaan myös Taitaja9-kilpailun ansiota. Lisää tietoa Taitaja9-kilpailutoiminnasta: 12 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

13 Taitaja Ammattitaidon SM-kilpailut ovat Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma. Taitaja-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988, jolloin järjestäjinä toimivat Suomen ammatillisten Oppilaitosten liitto (SAOL), Ammattikasvatushallitus (AKH) sekä Suomen työnantajain keskusliitto (STK). Vuonna 1993 kilpailun koordinointi siirtyi Skills Finland ry:lle. Taitaja-kilpailun tavoite on lisätä ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta, vetovoimaa ja arvostusta, kehittää ammattitaitoa kilpailu- ja valmennustoiminnalla sekä helpottaa työelämän rekrytointiongelmia. Joka vuosi järjestettävässä kilpailussa on mukana noin 40 lajia, joissa ammatillisten alojen parhaimmisto ottaa mittaa toisistaan. Vuoden 2010 kisoissa kilpailulajeja oli 40 ja näytöslajeja 5. Näytöslajeissa ei kilpailla Suomen mestaruudesta vaan mahdollista kilpailulajiksi valittavaa lajia testataan ensin näytöslajina parin vuoden ajan. Lajit on jaettu kuuteen lajiperheeseen, joita ovat autoja kuljetustekniikka, palvelut, ravitsemispalvelut, IT- ja viestintäteknologia, rakentaminen sekä teollisuus. Palvelualan kilpailulajit ovat viime vuosina lisääntyneet ja vuoden 2010 kisoissa yrittäjyys oli ensimmäistä kertaa mukana virallisena kilpailulajina. Kilpailija voi halutessaan osallistua Taitaja-kilpailuun useammin kuin kerran joko samassa tai eri lajissa. Suomessa järjestetään vuosittain kymmeniä semifinaaleja, joihin osallistuu noin 1500 alle 20-vuotiasta ammatillisessa koulutuksessa olevaa nuorta. Taitaja-kisoissa kilpailee oman alansa suomenmestaruudesta vuosittain liki 450 nuorta 40 eri alalta. Vuonna 2010 Taitaja-kisat järjestettiin Oulussa Ouluhallissa kilpailijat saivat mittelöidä mahtavan, monikymmentuhantisen kannustusjoukon edessä. Vuoden 2009 Taitaja-kilpailun kävijämäärä ylitettiin reilusti, kun Ouluhallissa vieraili kolmipäiväisen tapahtuman aikana kävijää. Esimerkki finaalitehtävä: Korin sähköjärjestelmän vianetsintä (Autokorin korjaus) Auto: Citroen C4 1,6 i vm.2006 RP Tehtävän kuvaus: Keskuslukitus ei toimi oikein. Määritä vika, mutta vikaa ei saa korjata. Rastituomarit toimivat kilpailijan asiakkaana. Välineet: Käytä paikalle varattuja mittareita (citroen proxia merkkitesteri, yleismittari fluke) ja muita apuvälineitä. Kilpailuaika: 2 h Taitaja-kilpailut yhdistävät opiskelijat, ammattioppilaitokset ja yritykset korvaamattomalla tavalla. Kilpailutoiminta on vuosikausien ajan avannut nuorille ovia urakehitykseen ja auttanut nuorten etenemistä alojensa huippuammattilaisiksi. Taitaja-kilpailut ovat myös hyvä ponnahduslauta kansainvälisiin kilpailuihin, sillä kilpailussa menestyneillä nuorilla on mahdollisuus päästä mukaan ammattitaitovalmennukseen, joka tähtää kansainvälisiin WorldSkills-kilpailuihin. Taitaja-kilpailuihin osallistuminen ja siellä suoritettavat tehtävät pyritään huomioimaan myös opiskelijoiden opintosuorituksissa. Vuoden 2009 Taitaja-kisojen yhteydessä kilpailijoille kirjoitettiin yhteensä 213 ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää todistusta. Lisää Taitaja-tietoa: Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 13

14 Taitaja Taitaja-kisojen yhteydessä järjestetään myös erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailut. TaitajaPLUS-kilpailun taival alkoi vuonna 2008, jolloin kilpailusta käytettiin vielä nimitystä Abilympics. Vuonna 2010 kilpailu sai nimekseen TaitajaPLUS. TaitajaPLUS-kilpailuihin osallistumisen perusteena on jokin jokapäiväiseen elämään vaikuttava haitta tai vamma. Osallistumisen edellytyksenä on kilpailijalle tehty HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kilpailun alaikäraja on 15 vuotta ja yläikärajaa ei ole. TaitajaPLUS-sarjaan osallistuvien kilpailu kestää 1 2 päivää ja kilpailuaika on 3 6 tuntia päivässä. Yksilölajeissa on 3 8 kilpailijaa ja pari- tai joukkuekilpailuissa 3 6 kilpailijaparia tai kilpailijajoukkuetta. TaitajaPLUS-lajit ja niiden määrä voivat vaihdella vuosittain. Tavoitteena kuitenkin on, että vuosien mittaan mahdollisimman moni ammatillinen koulutusohjelma eli eri kilpailulaji olisi mukana mittelössä. Semifinaaleissa parhaimmin menestyneet nuoret osaajat pääsevät ottelemaan TaitajaPLUS-finaaliin, joka käydään vuosittain Taitaja-kisojen yhteydessä. TaitajaPLUS-lajit vuonna 2010 olivat asiakaspalvelu ja myynti, puhdistuspalvelu, suurtalouskokki sekä tietokoneet ja verkot. Näytöslajina oli valmentava koulutus.

15 Taitaja-kilpailuihin osallistuminen huomioidaan myös opiskelijan opintosuorituksissa. Kilpailut ja niiden aikana suoritettavat tehtävät muodostavat tietyn oppimäärän opinnoista ja opintoihin mahdollisesti kuuluvista näytöistä. Suoritusten hyväksi lukeminen toteutetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja myös osallistuminen kilpailujen järjestämiseen pyritään huomioimaan opintosuorituksina. Esimerkki finaalitehtävä: Yhdistetty työtehtävä puhdistus- ja toimitilapalveluista kodinomaisessa toimintaympäristössä. (Puhdistuspalvelu) Työtehtävässä opiskelija käyttää siivouksen käsityövälineitä ja imuria tilan ylläpitosiivouksessa sekä tekee tilan järjestelytehtäviä. Työ- ja suojavaatteiden sekä henkilösuojainten käyttäminen ovat osa kilpailutehtävän arviointia. Kilpailuaikaa on kilpailijaparia kohden tunti, sisältäen opastuksen, kilpailutyön suunnittelun ja toteutuksen, itsearvioinnin sekä tuomariston antaman palautteen. TaitajaPLUS pyrkii edistämään ammattitaitokilpailutoiminnan yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä sekä kohentamaan ammatillisen erityisopetuksen arvostusta. Mahdollisuus osallistua Taitajaja TaitajaPLUS-kilpailuihin motivoi nuoria parempiin oppimistuloksiin ja -suorituksiin. Kilpailuihin osallistuminen antaa myös hyvän kuvan nuoren ammatillisesta osaamisesta sekä avaa ovia työelämään. Lisää TaitajaPLUS-tietoa: Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 15

16 Kansainväliset kilpailut EuroSkills euro Joka toinen vuosi järjestettävän EuroSkills-kilpailun taival alkoi vuonna 2008 Hollannin Rotterdamista. Sittemmin suuren suosion saanut kilpailu käsittää 52 eri ammattilajia, joissa kilpaillaan joko yksilösuorituksilla tai osana huipputiimiä. Kansainvälisyyden hengessä kilpailutehtävissä otetaan osittain huomioon myös eri ammattialojen kansallisia eroavuuksia. Esimerkiksi vuoden 2008 kisoissa Rotterdamissa viherrakentamisen tehtävänä oli kilpailijan omalle kulttuurille tyypillisen viherrakennusalueen suunnittelu. Kilpailujärjestäjät ovat myös ottaneet entistä enemmän huomioon Euroopan alueen työelämän ominaispiirteitä esimerkiksi lisäämällä monikansallisia ja moniammatillisia joukkuelajeja. Kilpailuun osallistuvien nuorten tulee olla iältään vuotiaita. Lopullinen valinta kisajoukkueeseen tapahtuu valmennuksessa osoitettujen taitojen perusteella. Valmennukseen valikoidutaan muun muassa Taitaja-kilpailujen kautta tai suoraan oppilaitosten ja yritysten kautta. Taitajakilpailu on oiva väylä huomata lahjakkuudet, jotka voisivat menestyä sekä valmennuksessa, että mahdollisesti myöhemmin tiukoissa kansainvälisissä kilpailuissa. 16 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

17 Rotterdamin EuroSkills-kilpailuissa (2008) Office ICT-tiimilajin alkuperäinen kilpailutehtävä oli seuraavanlainen: Scenario: Office ICT Team test project v.1.0 EN ( ) 1. The company named Wind & Sun is a multinational manufacturer of equipment for exploitation of renewable energy sources, intended for home use. The central office, and until now the only office, is located in Luzern, Switzerland. To expand its operations in Europe, new offices will be opened in ten countries across western and central Europe. Your team has been charged with planning and implementing the ICT system of your national office, according to the guidelines provided by the central office, as well as the initial start of the business process. Economical factors are very important to the company, therefore the branch offices should connect to the central office in such a way, that no structural changes will be needed in Luzern. To implement the network, each branch office will receive an identical set of equipment, consisting of: a. 4 PC workstations, suitable for Windows XP, Windows Vista and Linux, and one laptop with built-in wireless network interface b. 1 server, suitable for Windows Server 2003 R2 c. 2 Cisco Catalyst 2950 switches d. 2 Cisco 2801 routers e. 1 Cisco Aironet 1200 access point f. 50 meters of UTP cat5 patch cable g. RJ45 connectors h. Crimping and cable testing tools i. A multi-function printer Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 17

18 j. All needed software: i. Windows Server 2003 R2 CD-set ii. Office 2007 Professional CD-set iii. Exchange 2003 CD-set iv. Linux distributions (OpenSuSe, Debian, Ubuntu) v. Additional software will be available on CD, or downloadable from the Luzern server 2. The company s central office is connected to each branch office with a high-speed (100 Mbit/s) internet connection. For the duration of the contest, this internet connection will be emulated by an UTP cable to each team s site. At the central site will be the router of the service provider, with an IP-address of xx/30. The branch office IP-networks are defined in Annex I. The network at the branch office should be built according to the organizational structure of the main office, and all security aspects of the entire company should be taken into account. Access should be provided for the following organizational units: a. Company management b. Administration c. ICT system management d. Trade and marketing The organizational units are spread over one building. The offices are located at both sides of a staircase. In this staircase, because of monument protection, only one thin cable gutter can be installed, which can take 2 UTP cables. In the hall of the building a permanent workstation for demonstration purposes will be installed, for which a copper wire connection cannot be provided. In the offices, for the moment only company management will use mobile equipment, for this suitable network access has to be provided. For reasons of transparency, unity, central management and simplicity, the domain of the branch office should be connected as a child domain to the existing domain at the central office. However, the basis of the ICT services in the branch office will be the local Windows 2003 R2 server. This server will be domain controller and file-server; the Windows clients will use these resources as domain members. Within this domain a local DHCP server will be installed for correct IP configuration, name resolution for the own domain will be provided by a local DNS server. For , task and calendar services a local Exchange server and Outlook 2007 and/or Outlook Web Access will be used. For secure operation of OWA, a certificate server in Luzern will provide the certificate. To increase the security level of the workstations, the introduction of a patch management system (WSUS 3 SP1) will be needed, which will operate autonomously, but connects to the WSUS server in the central office. Workstations should receive WSUS settings using GPO. To ensure secure communication between the branch offices and the main office, an IPSEC VPN will be implemented. However, the dedicated equipment for this has not arrived yet. Therefore a temporary VPN solution will be provided with the available Cisco routers. The ICT team at the central office sent a sample configuration, which you ll find in Annex II. Your local net should be routed with OSPF area 1. Taking into consideration the economical aspects, further network services have to be implemented with free software. The company at the moment cannot provide a dedicated 18 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä

19 server for these purposes, so one of the workstations has to be used for these tasks. This server will provide external DNS services, operate the IP telephone center and will host a Content Management System. Most of these services will be accessible from the internet. 3. With regard to the local network and internet access, the following security aspects have to be taken into account: Between the units, and to the internet, only the following types of traffic will be allowed: i. Each organizational unit should be able to reach the internet, but workstations by default will only have web-access. ii. The services on the Linux-server should be available to every unit. iii. For company management and system management there is no internet limitation. iv. Each organizational unit should have access to the Windows Server 2003, which will be operated in the system management unit. Otherwise, no traffic is allowed between organizational units. Should you need to make exceptions because of the structure of the network, then this should be explained and documented in detail for the IT audit team. v. The connection of the demonstration workstation creates security concerns; this should be connected in the most secure way possible. vi. To provide secure communications, using the services of the Windows Server 2003, a server certificate (PKI system) will be needed. vii. To increase the security level of the workstations, a patch management system (WSUS 3 SP1) will be needed. 4. To keep operational expenses low, the company implements an IP-telephone system for internal and external phone-calls. At the central office there is a server operating as IPTproxy, in the branch offices the before mentioned server will operate as telephone center. The procurement of IP-telephones has been delayed, so during the transition period soft phones with headset will provide the necessary services. Each workstation should be able to handle IP-phone calls. The correct operation of telephone system can be tested by calling a phone installed at the central office. To maintain a unified software infrastructure, an Asterisk PBX should be installed at the branch offices; concerning softphones a both on Windows as well as on Linux available IAX-client is suggested. The local system has to support IAX only for the moment, SIP will not be needed. The central system has been configured such, that the local systems can be connected using number-based trunking. The phone numbers within the company consist of 5 numbers, and start with a 9. The following two numbers indicate the branch office, see Annex I for details The remaining 2 numbers can be freely used within the branch office. Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä 19

20 Your tasks: 1. Create a plan of work for the two days of the competition. This should contain activities of individual team members as well as activities of the team as a whole. 2. Design the company s network according to the specifications given. The design should contain logical diagrams, IP addressing scheme and the running network services. 3. Build the physical layer of the network. Missing cables you should build yourself with the available materials. 4. Install and configure the network according to the specifications, including configuration of the routers and switches, and installation of the servers and the services running on them. When configuring the network, take into account the security guidelines. After finishing your work, the mother company will hold an IT audit, where they will assess the quality of the implementation and the application of security guidelines. An implementation that uses the possibilities of the equipment for easy management and high availability will receive a higher rating. 5. Install and configure the internal server s operating system, TCP/IP settings and name. Install according to specifications the domain controller functions and the desired network services. Create user directories, login scripts, and define domain DFS, file quota and file screening. Create the necessary users, groups and organizational units. You will get a.csv file with names, roles and unit of all workers. They should all be able to logon to the domain, and have an Exchange mailbox. Workstations should be joined to the domain. Create and configure group policies for logging, password and lockout, Desktop/Control Panel limitations, IE settings, folder redirection etc. 6. Install Exchange server, create mailboxes and distribution groups, and install according to specifications secure OWA access. 7. Install and configure a local patch management system, connect it to the central server and configure the XP clients to immediately install patches from the local server. 8. Install name resolution of the xx.windandsun.com domain for the outside world. 9. Install the IP-telephone system for the branch office. In addition to the basic services, voic should automatically function outside business hours (18:00h 9:00h). The system should automatically send notifications of received voic . On the workstation of the secretary there will be a console, which provides monitoring of free, occupied and not-logged-on extensions. For this purpose the central system manager suggests Asterisk Flash Operator panel ( 10. Define groups and organizational units in the IPT system. Users within the same OU should be able take over each other s calls, administration can take over a trader s call, and managers can take over anybody s call.a call to the extension of the managers should always ring at the secretary. Only the secretary has the right to transfer a call to the manager s extension. Of course managers can call each other directly. 20 Huippuvalmennus ammatillisten tutkintojen kehittäjänä