Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009"

Transkriptio

1 Jarna Savolainen Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009 Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle

2 Jarna Savolainen Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009 Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle Julkaisija Ulkoasu Kannen kuva sisäsivujen hahmot Painopaikka Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry ratavartijankatu 2, Helsinki Salla Koivu ja Juhani Mykkänen istockphoto.com/diego_cervo istockphoto.com/ayzek Forssan Kirjapaino Oy ISBN TEK 2010

3 Johtopäätökset Osaamisen kehittäminen -tutkimus osoittaa, että osaamisesta ja sen kehittämisestä on syytä käydä työpaikan eri tasoilla nykyistä konkreettisempaa keskustelua. Vastuu on sekä yksittäisellä työntekijällä että organisaation johdolla. Tekniikan akateemisen työtehtävistä puolet muuttuu keskimäärin joka kolmas vuosi, joten osaamismuutosten tunnistaminen ja osaamisen sanoittaminen on keskeistä. Tutkimus osoittaa, että ammatillisesti itsensä ymmärretyksi tekeminen alan ulkopuolisille ei kaikilta osin ole helppoa. Paitsi osaamista kuvaavaa sanastoa johtamisen tueksi kaivataan alan valmentajia ja työpaikan sisäisiä mentoreita. Myös osaamisen dokumentoinnin säännöllisyys ja esimiestyön taitojen kehittäminen toisivat parannuksia osaamisen tunnistamisen haasteeseen. Osaamisen kehittäminen -tutkimus tuo tarkentavaa tietoa työurien pidentämisestä käytävään keskusteluun. Tutkimus osoittaa, että ammatillisen osaamisen vahva ja laaja käyttö työssä, lähitulevaisuuden urasuunnitelmien konkretisointi, koulutuspäivien lukumäärä ja työtyytyväisyys korreloivat positiivisesti keskenään. Silti vain joka kymmenes tekniikan akateeminen on sopinut konkreettisista ura-askelista esimiehensä kanssa. Tutkimus tuo esiin huolestuttavana havaintona myös sen, että tekniikan ja tietotekniikan suppean osaamisprofiilin osaajat ovat tyytymättömämpiä kehittymisen mahdollisuuksiinsa työelämässä kuin esimerkiksi tekniikan liiketoiminnan osaajat. Sama havainto tehtiin jo vuoden 2004 TEKin osaamisen kehittämisen tutkimuksessa. Henkilöstöjohtamisen pitää palvella koko henkilöstöä läpi työuran. Monipuoliset tehtävänkuvat, tehtäväkierto ja asiantuntijaurapolkujen nykyistä yksityiskohtaisempi kuvaaminen ja esille tuominen työpaikalla tukevat ammatillista hyvinvointia ja osaamistarpeiden tunnistamista. Tutkimus tuo esiin, että osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen ja monipuolinen työssä oppiminen ovat perusta työssä viihtymiselle. Tutkimus tuo esiin taantumatilanteen vaikutukset henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Neljännes tekniikan akateemisista koki olevansa irtisanomis- tai lomautusuhan alla loppuvuodesta Kolmannes vastaajista ei ollut osallistunut lainkaan työpaikan sisäiseen tai ulkoiseen koulutukseen tammi-kesäkuussa Osaamisen kehittämiseen tarvitaan henkilöstön ja johdon sitoutumista, ja kehittymiseen pitää voida panostaa pitkäjänteisesti taloudellisista suhdanteista riippumatta. Tutkimus tuo esiin, että työpaikoilla kaivataan yhteisöllistä oppimista. Tärkeinä pidettiin koulutuksia, jotka kehittävät yhtä aikaa sekä yksilöä että työpaikan toimintatapoja. Vuorovaikutteiset työtavat eri alojen osaajien kesken vastaavat myös tunnistettuihin osaamistarpeisiin ja vahvistavat osaamista hallitusti. Tutkimuksen perusteella nousi esiin kolme aihepiiriä, joita olisi tärkeä tutkia lisää: Asiantuntijauran vetovoimaisuuden on todettu kasvaneen 2000-luvulla - myös tämän tutkimuksen perusteella. Mistä tämä kertoo? Mitkä työntö- ja vetovoimatekijät vaikuttavat taustalla? Mitä tämä kertoo työelämän tai ihmisten arvoista ja arjesta? Miten muutos näkyy henkilöstöjohtamisen käytännöissä? Viidenneksellä 50-vuotiaista ja kolmanneksella 58-vuotiaista on kulunut yli 10 vuotta työtehtävien uusiutumisesta. Mikä on työurien pidentämisen näkökulmasta riittävää uusiutumista työelämässä? Miten työpaikoilla toteutetaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa? Tekniikan akateemiset ovat arvioineet koko 2000-luvun työssä oppimisen sopivimmaksi tavaksi kehittyä ammatillisesti. Myös täydennyskoulutukset ovat tärkeä osa osaamisen kehittymistä. Millä tavoilla työssä oppimisen ja täydennyskouluttautumisen lomittumista voitaisiin parhaiten edistää työpaikoilla? Mitä oppiminen työelämässä vaatii eri toimijoilta? 5

4 Slutsatser Conclusions Undersökningen om kompetensutveckling visar att man bör föra en mer konkret diskussion än den nuvarande om kompetens och kompetensutveckling på olika nivåer inom arbetssamfundet. Ansvaret ligger på både den enskilda arbetstagaren och organisationens ledning. Arbetsuppgifterna för en tekniskt utbildad akademiker ändras i medeltal vart tredje år och följaktligen är det elementärt att identifiera förändringarna i kompetensinnehållet och att kunna beskriva kompetensen. Undersökningen visar att det inte alltid är lätt att göra sig förstådd i fackfrågor för personer utanför branschen. Förutom en vokabulär som beskriver kompetens saknas coachar inom området och företagsinterna mentorer som stöd för ledarskapet. Också regelbunden dokumentering av kompetenser och utveckling av ledarförmågan skulle göra det lättare att anta den utmaning som identifieringen av kompetenser utgör. Undersökningen tillför exaktare information till den pågående diskussionen om förlängning av arbetslivet. Den påvisar en positiv korrelation mellan å ena sidan trivsel på jobbet och å andra sidan möjlighet att utnyttja yrkeskompetens i arbetet, tillfälle att förverkliga karriärplanering på kort sikt och antalet utbildningsdagar. Trots detta har endast ett fåtal av de tekniskt utbildade akademikerna avtalat om konkreta åtgärder som berör karriären med sin förman. Som en oroväckande iakttagelse för undersökningen också fram att experter med en rätt snäv kompetensprofil inom datateknik och teknik i övrigt är mera missnöjda med sina utvecklingsmöjligheter inom arbetslivet än t.ex. de, vars kompetens ligger inom teknisk affärsverksamhet. Samma iakttagelse gjordes redan i den undersökning om kompetensutveckling som TEK gjorde år Ledarskapet bör gälla hela personalen under hela karriären. Ett mångsidigt arbetsinnehåll, rotation mellan arbetsuppgifter och en mera detaljerad beskrivning av karriärstigarna än tidigare samt att dessa förs fram på arbetsplatsen ger stöd för välmående i arbetet och underlättar identifieringen av kompetensbehoven. Undersökningen påvisar att en långsiktig kompetensutveckling och mångsidig inlärning på arbetsplatsen ger grund för trivseln på jobbet. Undersökningen för fram hur recessionen har påverkat personalens kompetens och utvecklingsåtgärderna. Var fjärde tekniskt utbildad akademiker upplevde sig vara hotad av uppsägning under slutet av år Var tredje respondent hade överhuvudtaget inte tagit del av intern eller extern utbildning på arbetsplatsen inom januari-juni Kompetensutvecklingen kräver engagemang av både personalen och ledningen och man bör kunna satsa långsiktigt på utvecklingen oberoende av konjunkturerna. Undersökningen visar att man saknar kollaborativ inlärning på arbetsplatserna. Speciellt viktiga ansågs sådana utbildningsformer, som samtidigt utvecklar individen och förbättrar arbetsplatsens förfaringssätt. Interaktiva arbetsmetoder med företrädare för olika discipliner i samverkan fyller också de kompetensbehov som identifierats och höjer kompetensen på ett behärskat sätt. Genom undersökningen uppdagades tre områden som det vore viktigt att undersöka närmare: Man har konstaterat att dragningskraften till karriär som expert har stärkts under 2000-talet också på basen av denna undersökning. Hur ska man tolka detta? Vilka bakgrundskrafter attraherar och vilka trycker på? Vad berättar detta om arbetslivets eller människors värderingar och vardag? Hur syns förändringen inom personalledarskapet i praktiken? För var femte 50-åring och var tredje 58-åring har över 10 år förlöpt sedan arbetsuppgifterna senast förnyades. Hur ofta bör förnyelse ske med tanke på att arbetskarriären ska förlängas? Hur förverkligar man långsiktig kompetensutveckling på arbetsplatserna i de olika skedena av arbetskarriären? Tekniskt utbildade akademiker har under hela 2000-talet bedömt att inlärning i arbete är det bästa sättet att utvecklas professionellt. Också fortbildning är en viktig del av kompetensutvecklingen. Hur kan man på arbetsplatserna bäst se till att inlärning via arbetet och extern fortbildning kompletterar varandra? Vad krävs av olika aktörer beträffande inlärning i arbetslivet? Continuing Professional Development Study (CPD) of TEK shows that competence and its development need to be discussed in concrete terms on all the levels in the workplace. This is the responsibility of both individual employees and their managers. The work and careers of Finnish engineers are under constant change. Half of their work content changes on average in every three years. It is therefore important ability to recognise the required changes in competence and to phrase competence. The study also shows that it is not always easy for technology professionals to communicate with people outside their field. To facilitate competence management trainers and mentors are needed as well as development of vocabulary describing systematic continuing professional development. Recognition of competence is a challenge that can be tackled by with regular documenting of competencies and development of managers leadership skills. CPD Study of TEK sheds light on the debate on extending working careers. The study suggests that intensive and broad utilization of professional competence, concretely defined near-future career plans, and the amount of training days correlate strongly with work satisfaction. Only one in ten graduate engineers has laid out concrete career development steps with their superior. Coping with constant changes would, however, be easier if the development goals were defined. The study also highlights the alarming fact that experts with narrow competence profiles in the fields of technology and IT are more dissatisfied with their career prospects than, for example, experts in technology business. The 2004 CPD Study of TEK made the same observation. Human resources development needs to serve the needs of all employees throughout their careers. Diverse job descriptions, job rotation and more detailed descriptions of professional career paths support professional satisfaction and the recognition of competence requirements. According to the study, long-term development of competence along with extensive and varied on-thejob-learning opportunities forms a strong basis for job satisfaction. The effects of the current economic downturn are also evident in the study. In late 2009, a quarter of respondents felt that they were under threat of either suspension or termination. A third of the respondents had not taken part in any internal or external training in the first half of The development of competence requires commitment by both management and personnel. The economic situation should not affect long-term commitment to developing competence. The study indicates that collaborative learning is in demand in the workplace. Training involving individual skills and molding the workplace culture was viewed as important and fulfilling. Interactive approaches between experts in different fields respond to the competence development needs and help expand competences. The study highlighted three areas calling out for further research: The expert as a career choice has become more attractive in the 21th century. This study confirms the trend. What does this mean? What are the push and pull factors behind this trend? What does this tell us about the values and everyday reality of work and people in general? How is this change reflected in human resources development? A fifth of respondents of age 50 or above, and a third of those of age 58 or above report that their work content have not changed in the past ten years. What is the required rate of change to extend professional careers? How do workplaces combine long-term development of competence with the different stages of work careers? Throughout the first decade of the 21st century, graduate engineers have indicated that learning in the workplace is the best way to develop their professional skills and competence. Further training is also an important element in developing competence. What are the means of integrating work-based learning and further training? What are the requirements for learning through work for the different actors in the field of CEE? 6 7

5 Sisältö Johtopäätökset 5 Slutsatser 6 Conclusions 7 Esipuhe 11 1 Johdanto ja tutkimusaineistot Tutkimuksen tavoitteet Kysely tekniikan akateemisille Haastattelut tekniikan asiantuntijatehtävissä toimiville Aineistojen yleistettävyys ja luotettavuus 18 4 Yhteenveto: Tekniikan akateemiset ja ammatillinen kehittyminen Kyselytutkimuksen keskeiset tulokset Haastattelututkimuksen keskeiset tulokset 49 Lähdeluettelo 51 LIITE 1 Kyselylomake 52 LIITE 2 Haastattelurunko 58 LIITE 3 Klusterianalyysi: neljä osaamisprofiilia 59 2 Kyselytutkimuksen tulokset: osaaminen ja työtyytyväisyys Neljä osaamisprofiilia Sitoutuminen ammatilliseen kehittymiseen Osaamisen tunnistaminen Työssä oppimista läpi työuran Osaamisen sanoittaminen vuorovaikutustilanteissa Osaamisen kehittymisen dokumentointi Urasuunnitelmat ja osaamistarpeet Konkreettiset urasuunnitelmat Lähitulevaisuuden osaamistarpeet Koulutuspäivien merkitys ammatillisessa kehittymisessä Ammatillinen kehittyminen ja työhyvinvointi 36 3 Haastattelututkimuksen tulokset: työssä oppimisen hyvät käytännöt Tehtävänkuvat hallitusti monipuolisiksi Tulevaisuuden suunta näkyväksi Uran alkuvaiheeseen ohjausta Työtapoihin eri osaajien välistä vuorovaikutusta Uuden tiedon haltuunottoon työkaluja ja aikaa Luottamuksen ilmapiirin rakentamista 46

6 Esipuhe Tekniikan akateeminen laajentaa, syventää tai päivittää osaamistaan läpi työuran. Ammatillista kehittymistä tapahtuu, vaikka se ei ulkoisesti näykään esimerkiksi uutena nimikkeenä. Tekniikan akateeminen oppii työtä tekemällä, asiakastapaamisissa, kollegan kanssa jutellessa, uusiin teknologioihin tutustuessa. Usein parhaita oppimistilanteita ovat eri alan asiantuntijoiden tuotekehitystai suunnittelupalaverit, alaisten ohjaaminen ja verkostoissa toimiminen, tärkeänä lisänä myös työelämälähtöiset koulutukset. Oman osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistaminen on korostuneen tärkeää ennakoimattomilla ja jatkuvan muutoksen työmarkkinoilla. Työelämän toimet, jotka auttavat yksilöä sanoittamaan osaamistaan ja hankkimaan hyödyllistä lisäosaamista, lisäävät työhyvinvointia ja kykyä luovia työelämän kuormittavassakin arjessa. Osaamisen systemaattinen kehittäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiva kehittäminen ovat edellytys paitsi tekniikan akateemisten laadukkaalle työllistymiselle myös kansakuntamme menestykselle. Tekniikan Akateemisten Liitto on seurannut jo vuosikymmenten ajan jäsentensä ammatillista osaamista ja täydennyskoulutustarpeita. Osaamisen kehittäminen -kyselytutkimuksia on tehty 2000-luvulla yhteensä viisi. Vuoden 2009 tutkimuksen erityisteemana oli osaamismuutosten yleisyys, osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi, työssä oppiminen ja kehittymisen suunnitelmallisuus. Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle -raportti on osa TEKin hallitusohjelman vuosien Osaamisen kehittäminen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on edistää TEKin jäsenten ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia työuran eri vaiheissa. Työn tueksi nimettiin keväällä 2009 työryhmä, joka osallistuu hankkeen suunnitteluun ja toteutuksen valvontaan. Ammatillisen kehittämisen ryhmän (AMOR-ryhmä) puheenjohtajana toimii TEKin jäsen Hanna-Riikka Myllymäki. Tutkimuksen ideointiin, ohjaukseen ja kommentointiin ovat osallistuneet TEKistä Ida Mielityinen, Sari Taukojärvi ja Kati Korhonen-Yrjänheikki. Pirkka Jalasjoki on auttanut tilastoajojen toteutuksessa ja Jarna Savolainen on toteuttanut tutkimuksen ja kirjoittanut raportin. 11

7 1 Johdanto ja tutkimusaineistot Tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiva osaamisen kehittäminen vaatii moniäänisyyttä ja eri toimijoiden rajapinnoilla toimimista. Työelämään tarvitaan ammatillisen kehittymisen mahdollistajia ja vauhdittajia laajalla rintamalla. Ammatillinen kehittyminen vaatii ponnisteluja ja sitoutumista niin yksittäiseltä tekniikan akateemiselta kuin hänen työnantajaltaan. Myös työmarkkinatoiminta, työelämän lainsäädäntö ja täydennyskouluttajat ovat oleellinen osa ammatillisen kehittymisen tukirakenteita (kuva 1). Ammatillisen kehittymisen tukirakenteet Työelämälähtöiset koulutustuotteet eri tarpeisiin Osaamisen kehittämisen kumppanuudet työpaikkojen kanssa Yhteistoimintalaki 4 luku 16 Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Laki aikuiskoulutustuesta Laki julkisesta työvoimapalvelusta (esim. Muutosturva, Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, Palkkatuki, Ammatillisen kehittymisen palvelut) Täydennyskouluttaja Yksilö Sitoutuminen ammatilliseen kehittymiseen työuran eri vaiheissa Osaamisen ja kehittymistarpeiden tunnistaminen Osaamisen kuvaaminen ja kehittymisen dokumentointi Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat Kuva 1. Ammatillisen kehittämisen tukirakenteet Lainsäädäntö Työmarkkinatoiminta Työnantaja Alakohtaiset työehtosopimukset Työelämän kokonaisvaltainen kehittäminen, jonka tavoitteena on tukea kestävää työuraa Sitoutuminen henkilöstön kehittämiseen Osaamisen kehittämisen strateginen johtaminen, prosessien ja työkalujen ulottaminen kaikille organisaatiotasoille Tuki työssä oppimiselle ja kouluttautumiselle Lainsäädännön toteutuminen Yksilö. TEKin tutkimusten mukaan tekniikan akateemisten motivaatio ammatilliseen kehittymiseen on korkea. He haluavat kehittyä läpi työuran ja ovat tyytyväisiä työtehtäviinsä ja uravalintaansa. Tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiva ammatillinen kehittäminen vaatii kuitenkin aikaa ja taitavaa osaamisen johtamista työpaikan kaikilta tasoilta. Näin ei näytä kaikilta osin olevan, vaan suuri työmäärä, oletus vapaa-ajan käytöstä ammatilliseen kehittymiseen, tiedon nopea vanhentuminen sekä epätietoisuus ammatillisen kehittymisen suunnasta ovat suurimmat esteet kehittymiselle. (Savolainen & Taukojärvi 2004.) Koko suomalaisen teollisuuden rakenne ja sen seurauksena tekniikan alat ovat myllerryksessä taloudellisen taantuman ja globaalin kilpailun uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Viennin voimakkaan supistumisen seurauksena esimerkiksi teknologiateollisuuden liikevaihto kutistui vuonna 2009 noin 30 prosenttia (Teknologiateollisuus 2010) ja suunnittelu- ja konsulttialan noin 15 prosenttia edellisvuodesta (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto 2010). Markkinatilanteiden negatiiviset seuraamukset ovat koskettaneet myös tekniikan akateemisia. Vuoden 2009 joulukuussa noin diplomi-insinööriä oli työtä vailla ja noin 900 TEKin jäsentä oli lomautettuna (Tekniikan Akateemisten Liitto 2010). Irtisanomiset ja lomautukset koettelevat sitoutumista työhön ja luottamusta työn kehittämiseen työpaikoilla. Työnantajan ja työntekijän välinen psykologinen työsopimus 1 on kriisissä; yhteys hyvin tehdyn työn ja vakaan työmarkkina-aseman välillä on heikennyt. Viisas muutosjohtaminen ja koko työpaikan läpileikkaava henkilöstön strateginen kehittäminen luovat pohjaa luottamukselle ja asiantuntijuuteen perustuvan liiketoiminnan menestymiselle. Työnantajat. Tekniikan alan yritysten liiketoimintastrategioiden muutokset haastavat osaamista ja sen kehittämistä. Muuttuviin asiakastarpeisiin vastataan muun muassa uudelleenorganisoinneilla ja palveluprosesseja kehittämällä. Osaamistarpeita on vaikea ennakoida, ja huomio on kiinnitettävä siihen, millä tavalla asioita tehdään. Työnantajat odottavat jo valmistuvalta tekniikan akateemiselta tekniikan ydinosaamisen rinnalle vahvaa osaamista joltakin ei-tekniseltä alalta, vuorovaikutus-, kansainvälisyys- ja organisaatio-osaamista sekä itsensä johtamisen taitoja ja tiedostettuja arvoja ja asenteita (Tekniikan yhteistyöryhmä 2009). Näiden taitojen vahvistamista tarvitsevat myös jo työelämässä olevat tekniikan akateemiset. Murros on hedelmällinen alusta osaamisen kehittämiselle. Kun toimialan muutosten määrä on suuri, henkilöstön ammattitaidon varmistaminen tai ylläpitäminen ei enää riitä. Työpaikoille tarvitaan yhä systemaattisempaa työpaikkojen oppimiskulttuurin kehittämistä, panostusta erilaisiin yhdessä tekemisen tilanteisiin, rohkeutta ja yhteisöllisen oppimisen tukemista, jotta yritysten innovatiivisuus ja dynaamisuus turvataan. (Otala 2008.) Lainsäädäntö ja työmarkkinatoiminta. Lainsäädäntö ja työmarkkinatoiminta ovat tärkeä osa työelämää ja sen kehittämistä. Lainsäädäntöön tehdään parhaillaan uudistuksia, jotka kannustavat yksilöitä työuran aikaiseen osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuudet paranevat lähtien, kun aikuiskoulutustuki nousee työttömyysturvan tasolle. Myös työttömyysturvalla opiskeluun tuli yksilöllisiä parannuksia alkaen. Velvoitteet työpaikan koulutussuunnitteluun ja ennakoivaan osaamisen kehittämiseen ovat kirjattu yhteistoimintalakiin. Hektisessä työelämässä lakisääteisyys ei kuitenkaan turvaa riittävällä tavalla ammatillista kehittymistä, vaan tarvitsee kumppanikseen taitavaa osaamisen johtamista ja työnantajia ja työntekijöitä velvoittavia työehtosopimuksia. Edelläkävijä ylempien Työelämään tarvitaan ammatillisen toimihenkilöiden työehtosopimuskentässä on ollut suun- ja vauhdittajia laajalla rintamalla. kehittämisen mahdollistajia nittelu- ja konsulttiala, jossa työnantaja- ja työntekijäjärjestöt kirjasivat ammatillisen kehittymisen tärkeyden syksyn 2009 työehtosopimukseen. 2 Täydennyskouluttajat. Täydennyskouluttajat ovat oleellinen osa ammatillisen kehittämisen kumppaneita niin yksilöille kuin työpaikoille. Ylempien toimihenkilöiden osallistuminen täydennyskoulutukseen on ollut perinteisesti muita henkilöstöryhmiä korkeampi. 3 Koulutustarjonnassa on kuitenkin havaittu kehittämistarpeita (OPM 2008). Erityisesti yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa haasteena on nähty, että kohtuuhintaista aikuisille suunnattua koulutusta on vain vä- 1 Katso lisää aiheesta esim. Tuomo Alasoini: Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi Katso lisätietoja aiheesta Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus Katso aiheesta lisää

8 hän tarjolla. Tarjonnan puute on johtanut jatko- ja tutkinto-opiskeluun ilman aikomusta tutkinnon suorittamiseen tai kokonaisen tutkinnon suorittamiseen, vaikka tarvetta olisi vain tietyille erillisille osaamiskokonaisuuksille. Tarvetta on uudenlaisille työyhteisölähtöisille koulutuskonsepteille, jotka kehittävät yksilöiden osaamisen lisäksi työpaikan toimintatapoja. Yksilö- ja työelämälähtöisen täydennyskoulutuskonseptin kehitystyö on käynnissä parhaillaan. TEK on vahvasti mukana kehittämässä erityispätevyyksiksi nimettyjä laajoja osaamiskokonaisuuksia yhdessä teknillisten yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehittämisen mallintaminen hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kehitteillä oleva tieteellis-ammatillinen koulutuskonsepti korkeasti koulutetuille perustuu vahvasti yksilön olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Konseptin työelämälähtöisyyttä korostaa myös oppisopimustyyppinen toteutusmuoto, jolla yliopistollisen erityispätevyyden voi hankkia. 3 Erityispätevyydet voivat parhaimmillaan toimia hyvänä siltana henkilöstön osaamisen hallitussa laajentamisessa ja päivittämisessä tai yksilön työuran uudelleensuuntaamisessa. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet Henkilöstön strateginen kehittäminen vaatii työpaikoilla osaamisen kehittämisen työkalujen rinnalle eri henkilöstöryhmien kuulemista ja kehittymiseen innostavaa ilmapiiriä. Keskustelusta unohtuu usein, että työpaikka on osaamisen kehittämisen näkökulmasta haastava. Osaamistarpeiden tai oppimistilanteiden tunnistamista heikentäviä ja väliintulevia muuttujia on paljon. Kun koulutuspäivää voidaan kuvata virtaviivaistettuna ja keinotekoisena oppimisympäristönä, työpaikka oppimisympäristönä on hyvin satunnainen ja täynnä mitä erilaisimpia ärsykkeitä. Aikataulut, kiireen kokemus ja monitavoitteisuus haastavat sekä yksilöä että osaamisen kehittämisestä vastaavaa esimiestä. Osaamisen kehittämisen tutkimus tuo keskusteluun tekniikan korkeasti koulutetun äänen ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä osaamista tekniikan akateemisen työ pitää sisällään ja minkälaisia lisäosaamistarpeita vastaajat tunnistavat itsellään? 2. Miten työelämän muutos heijastuu työtehtäviin ja miten sitoutuneita tekniikan akateemiset ovat osaamisensa kehittämiseen? Mikä vaikutus ammatillisella kehittymisellä on työhyvinvointiin? 3. Tunnistaako tekniikan akateeminen osaamisensa, dokumentoiko hän osaamismuutoksia ja osaako hän kertoa osaamisestaan muille? Miten työnantaja tukee osaamisen kehittymistä ja kouluttautumista? 4. Mitä asiantuntijatehtävissä työskentelevät tekniikan akateemiset odottavat työssä oppimiselta? Mitä työssä oppimisen hyviä käytäntöjä he nostavat puheessaan esiin? Keskeiset käsitteet Ammatillinen kehittyminen Yksilön ammatillinen kehittyminen näkyy taitoina, tietoina tai asenteina, jotka ovat muuttuneet työssä oppimisen, koulutuksen tai vapaa-ajalla tapahtuvan osaamisen kehittymisen seurauksena (Otala 2008, muokattu). Osaaminen Yksilön osaaminen koostuu tiedoista, taidoista, kokemuksista, kontakteista ja verkostoista, omasta asenteesta, arvoista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä yksilön mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamisiaan (Otala 2008). Osaamisprofiili Osaamisprofiili on termi, jolla kuvataan työtehtävässä vaadittavien osaamisten kokonaisuutta tässä tutkimuksessa. Klusterianalyysin perusteella kyselyaineistosta erotettiin neljä osaamisprofiilia. Osaamisprofiileja erottelee toisistaan suhde tekniikkaan, liiketaloudelliseen osaamiseen, johtamiseen, vuorovaikutustaitoihin, kansainvälisyyteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja asiakasrajapintaan. Osaamistarve Osaamistarve on nykyisen ammatillisen osaamisen ja pidemmän aikavälin haasteiden edellyttämä osaaminen (Otala 2008, muokattu). Tehtävänkuva Tehtävänkuva kertoo yksilön työtehtävien kokonaisuuden. Työtehtävien sisällöt ja suhteet määrittävät sen, tukevatko työtehtävät yksilön hallittua osaamisen kehittymistä vai ei. Tekniikan akateeminen Tekniikan akateeminen on termi, jolla nimetään tutkimukseen vastanneita Tekniikan Akateemisten Liiton jäseniä. Suurin osa heistä on valmistunut teknillisistä yliopistoista diplomi-insinööreiksi, filosofian maistereiksi tai arkkitehdeiksi. Osalla on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Työssä oppiminen Oppiminen, joka tapahtuu työssä, tekemällä, havainnoimalla, kokeilemalla, harjoittelemalla, työskentelemällä toisten kanssa ja palautteen avulla (Otala 2008)

9 1.2 Kysely tekniikan akateemisille TEK on seurannut vuosikymmenten ajan työssä käyvien jäsentensä osaamista ja sen kehittymistä, osaamistarpeita ja täydennyskouluttautumista. Kyselytutkimuksia on tehty 2000-luvulla viisi kertaa. Kyselyn perusrunko on pysynyt suurelta osin samana vuodesta 2001 lähtien. Jokaisessa kyselyssä on ollut myös erityisteema. Syksyn 2009 tutkimuksen erityisteemana oli osaamismuutosten tahti, osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi, työssä oppiminen ja kehittymisen suunnitelmallisuus. Pyyntö vastata sähköiseen kyselylo- makkeeseen (liite 1) lähetettiin kaikille 32-, 40-, 50- ja 58-vuotiaille TEKin jäsenille elo-syyskuussa Ikäryhmät edustavat työuran eri vaiheita, ja 58-vuotiaat vastaajat ovat mukana ensimmäistä kertaa. Vastauksia saapui yhden sähköpostimuistutuksen jälkeen Kyselyn vastausprosentti oli TEK on tutkinut tekniikan akateemisten osaamista, osaamistarpeita ja täydennyskouluttautumista jo vuosikymmenten ajan. Kyselytutkimuksen vastaajat ovat korkeasti koulutettuja tekniikan akateemisia. Vastaajista 75 prosenttia on diplomi-insinöörejä, 10 prosenttia tekniikan lisensiaatteja tai tohtoreita. Filosofian maistereiksi kouluttautuneita on 8 prosenttia, filosofian lisensiaatteja tai tohtoreita 3 prosenttia. Loput 4 prosenttia ovat valmistuneet arkkitehdeiksi tai kuuluvat luokkaan muu. Vastaajista 39 prosenttia on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta, 26 prosenttia Tampereen teknillisestä yliopistosta, 13 Oulun yliopistosta ja 9 prosenttia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Loput 13 prosenttia vastaajista on valmistunut muista yliopistoista. Opintoala. Opintoalat edustavat tekniikan korkeasti koulutettujen yleisimpiä opintoaloja, joista suurimpina erottuvat seuraavat: tietotekniikka, tietoliikennetekniikka tai tietojenkäsittely (19 %), konetekniikka (17 %), sähkö- ja elektroniikkatekniikka (13 %), prosessi- ja ympäristötekniikka tai puunjalostustekniikka (10 %), tuotantotalous (8 %) ja kemiantekniikka (6 %). Muista opintoaloista valmistuneiden osuudet jäävät näitä pienemmiksi. Ikäluokat ja sukupuoli. Kyselylomake lähetettiin kaikille 32-, 40-, 50- ja 58-vuotiaille TEKin jäsenille. Nuorimman ikäluokan, 32-vuotiaiden, osuus vastanneista on suurin (40 %). 40-vuotiaita vastaajista on 30 prosenttia, 50-vuotiaita 19 prosenttia ja 58-vuotiaita 11 prosenttia. Vastaajista 77 prosenttia on miehiä, 23 prosenttia naisia. Työpaikan sektori ja toimiala. Suurin osa vastaajista työskentelee yksityisellä sektorilla. Vastaajista 50 prosenttia työskentelee teollisuudessa, 20 prosenttia kaupan tai palvelualan yrityksissä, 20 prosenttia julkisella sektorilla ja loput 10 prosenttia on valinnut muu-vaihtoehdon. Suurimmat työnantajat toimivat seuraavilla toimialoilla: metalliteollisuus (16 %), ohjelmistosuunnittelu (11 %), tietoliikenneteollisuus (10 %), elektroniikkateollisuus (8 %), koulutus (ml. yliopistot) (8 %) ja muut palvelut (7 %). Muiden toimialojen osuus jää alle 5 prosentin. Asema työmarkkinoilla. Vastaajista 84 prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, 7 prosentilla määräaikainen työsopimus. Työttöminä tai lomautettuina on 4 prosenttia ja osa-aikatyössä 2 prosenttia. Loput 3 prosenttia ovat työelämän ulkopuolella toistaiseksi tai kokonaan. Noin 70 prosenttia vastaajista arvioi asemansa työmarkkinoilla melko vakaaksi tai vakaaksi. Noin 25 prosenttia vastaajista arvioi, että lomautukset tai irtisanomiset saattavat kohdistua myös heihin vuo- 4 Sähköinen kutsu vastauslinkkeineen lähti 3831 TEKin jäsenelle. Kaikille vastaajille ei löytynyt sähköpostiosoitetta ja näitä 794:ää ikäkohorttiin kuuluvaa jäsentä lähestyttiin postikortilla. Heistä 23 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti laskettiin sähköisesti tavoiteltujen henkilöiden määrästä. den 2009 loppu- tai 2010 alkupuolella. Loput eivät osaa arvioida omaa työmarkkina-asemaansa. Toimiasema. Asiantuntijatehtävissä toimii kaikista vastaajista 60 prosenttia: 39 prosenttia toimii asiantuntijatehtävissä, 21 prosenttia erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Keskijohdon tehtävissä työskentelee 22 prosenttia, ylimmän johdon tai johdon tehtävissä 13 prosenttia. Loput toimivat joko yrittäjinä tai heidän asemansa on jokin muu.! #'!! Toimiasemat eri ikäisillä tekniikan akateemisilla, % Ylin johto tai johto Keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Yrittäjä! "&!$!' $%!(!! $" " 32-vuotiaat 40-vuotiaat 50-vuotiaat 58-vuotiaat Kaavio 1. Toimiasemajakauma eri ikävaiheessa. Eri-ikäisten vastaajien toimiasemat eroavat huomattavasti toisistaan (kaavio 1). Kun nuorimmassa ikäryhmässä kolme neljästä työskentelee asiantuntijatehtävissä, 50- ja 58-vuotiailla johto- ja asiantuntijatehtävien osuudet jakaantuvat puoliksi. Ikä vaikuttaa siihen, millä toimialalla tekniikan akateemiset työskentelevät. Metalliteollisuuden piirissä työskentelee noin 15 prosenttia, kaupan ja palvelualan yrityksissä noin 20 prosenttia kustakin ikäluokasta. Tietoliikennetekniikan, elektroniikkateollisuuden tai tietojenkäsittelypalveluiden ja ohjelmistosuunnittelun piirissä työskentelee korostuneesti nuoria. Noin 35 prosenttia 32-vuotiaista ja noin 30 prosenttia 40-vuotiaista työskentelee näillä aloilla. Vanhimmasta ikäryhmästä (58- vuotiaat) näillä sektoreilla toimii vain noin 15 prosenttia. Etenkin ohjelmistosuunnittelun alalla työskentelee keskimääräistä nuorempia tekniikan akateemisia. Julkisen hallinnon ja koulutusalan tehtävissä työskentelee 58-vuotiaista reilu viidennes, 32- ja 40-vuotiaista vain noin joka kymmenes. Muut toimialat vetävät pieniä osuuksia eri-ikäisistä tekniikan akateemisista. 1.3 Haastattelut tekniikan asiantuntijatehtävissä toimiville Osaamisen kehittäminen kyselytutkimuksen työssä oppimisen teemaa syvennettiin ja tarkennettiin 20:llä yksilöhaastattelulla helmi-maaliskuussa Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina eli haastattelija ohjasi keskustelua ennalta määriteltyjen kysymysten pohjalta (liite 2). Haastattelut tuovat esiin asiantuntijatehtävissä työskentelevien tekniikan akateemisten käsityksiä työssä oppimisesta. Niiden kautta välittyy kuva hyödyllisiksi koetuista oppimistilanteista, työssä oppimi- " $%!' '$!!#!'!' 16 17

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen 2011 tutkimustulokset. Katri Närhi

Osaamisen kehittäminen 2011 tutkimustulokset. Katri Närhi Osaamisen kehittäminen 2011 tutkimustulokset Katri Närhi 18.11.2011 Tutkimuksen tavoitteet Seurataan TEKin jäsenistön osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia Tuloksia käytetään vaikuttamiseen kuten koulutuspolitiikkaan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot