Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009"

Transkriptio

1 Jarna Savolainen Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009 Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle

2 Jarna Savolainen Osaamisen kehittämisen tutkimus 2009 Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle Julkaisija Ulkoasu Kannen kuva sisäsivujen hahmot Painopaikka Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry ratavartijankatu 2, Helsinki Salla Koivu ja Juhani Mykkänen istockphoto.com/diego_cervo istockphoto.com/ayzek Forssan Kirjapaino Oy ISBN TEK 2010

3 Johtopäätökset Osaamisen kehittäminen -tutkimus osoittaa, että osaamisesta ja sen kehittämisestä on syytä käydä työpaikan eri tasoilla nykyistä konkreettisempaa keskustelua. Vastuu on sekä yksittäisellä työntekijällä että organisaation johdolla. Tekniikan akateemisen työtehtävistä puolet muuttuu keskimäärin joka kolmas vuosi, joten osaamismuutosten tunnistaminen ja osaamisen sanoittaminen on keskeistä. Tutkimus osoittaa, että ammatillisesti itsensä ymmärretyksi tekeminen alan ulkopuolisille ei kaikilta osin ole helppoa. Paitsi osaamista kuvaavaa sanastoa johtamisen tueksi kaivataan alan valmentajia ja työpaikan sisäisiä mentoreita. Myös osaamisen dokumentoinnin säännöllisyys ja esimiestyön taitojen kehittäminen toisivat parannuksia osaamisen tunnistamisen haasteeseen. Osaamisen kehittäminen -tutkimus tuo tarkentavaa tietoa työurien pidentämisestä käytävään keskusteluun. Tutkimus osoittaa, että ammatillisen osaamisen vahva ja laaja käyttö työssä, lähitulevaisuuden urasuunnitelmien konkretisointi, koulutuspäivien lukumäärä ja työtyytyväisyys korreloivat positiivisesti keskenään. Silti vain joka kymmenes tekniikan akateeminen on sopinut konkreettisista ura-askelista esimiehensä kanssa. Tutkimus tuo esiin huolestuttavana havaintona myös sen, että tekniikan ja tietotekniikan suppean osaamisprofiilin osaajat ovat tyytymättömämpiä kehittymisen mahdollisuuksiinsa työelämässä kuin esimerkiksi tekniikan liiketoiminnan osaajat. Sama havainto tehtiin jo vuoden 2004 TEKin osaamisen kehittämisen tutkimuksessa. Henkilöstöjohtamisen pitää palvella koko henkilöstöä läpi työuran. Monipuoliset tehtävänkuvat, tehtäväkierto ja asiantuntijaurapolkujen nykyistä yksityiskohtaisempi kuvaaminen ja esille tuominen työpaikalla tukevat ammatillista hyvinvointia ja osaamistarpeiden tunnistamista. Tutkimus tuo esiin, että osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen ja monipuolinen työssä oppiminen ovat perusta työssä viihtymiselle. Tutkimus tuo esiin taantumatilanteen vaikutukset henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen. Neljännes tekniikan akateemisista koki olevansa irtisanomis- tai lomautusuhan alla loppuvuodesta Kolmannes vastaajista ei ollut osallistunut lainkaan työpaikan sisäiseen tai ulkoiseen koulutukseen tammi-kesäkuussa Osaamisen kehittämiseen tarvitaan henkilöstön ja johdon sitoutumista, ja kehittymiseen pitää voida panostaa pitkäjänteisesti taloudellisista suhdanteista riippumatta. Tutkimus tuo esiin, että työpaikoilla kaivataan yhteisöllistä oppimista. Tärkeinä pidettiin koulutuksia, jotka kehittävät yhtä aikaa sekä yksilöä että työpaikan toimintatapoja. Vuorovaikutteiset työtavat eri alojen osaajien kesken vastaavat myös tunnistettuihin osaamistarpeisiin ja vahvistavat osaamista hallitusti. Tutkimuksen perusteella nousi esiin kolme aihepiiriä, joita olisi tärkeä tutkia lisää: Asiantuntijauran vetovoimaisuuden on todettu kasvaneen 2000-luvulla - myös tämän tutkimuksen perusteella. Mistä tämä kertoo? Mitkä työntö- ja vetovoimatekijät vaikuttavat taustalla? Mitä tämä kertoo työelämän tai ihmisten arvoista ja arjesta? Miten muutos näkyy henkilöstöjohtamisen käytännöissä? Viidenneksellä 50-vuotiaista ja kolmanneksella 58-vuotiaista on kulunut yli 10 vuotta työtehtävien uusiutumisesta. Mikä on työurien pidentämisen näkökulmasta riittävää uusiutumista työelämässä? Miten työpaikoilla toteutetaan pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa? Tekniikan akateemiset ovat arvioineet koko 2000-luvun työssä oppimisen sopivimmaksi tavaksi kehittyä ammatillisesti. Myös täydennyskoulutukset ovat tärkeä osa osaamisen kehittymistä. Millä tavoilla työssä oppimisen ja täydennyskouluttautumisen lomittumista voitaisiin parhaiten edistää työpaikoilla? Mitä oppiminen työelämässä vaatii eri toimijoilta? 5

4 Slutsatser Conclusions Undersökningen om kompetensutveckling visar att man bör föra en mer konkret diskussion än den nuvarande om kompetens och kompetensutveckling på olika nivåer inom arbetssamfundet. Ansvaret ligger på både den enskilda arbetstagaren och organisationens ledning. Arbetsuppgifterna för en tekniskt utbildad akademiker ändras i medeltal vart tredje år och följaktligen är det elementärt att identifiera förändringarna i kompetensinnehållet och att kunna beskriva kompetensen. Undersökningen visar att det inte alltid är lätt att göra sig förstådd i fackfrågor för personer utanför branschen. Förutom en vokabulär som beskriver kompetens saknas coachar inom området och företagsinterna mentorer som stöd för ledarskapet. Också regelbunden dokumentering av kompetenser och utveckling av ledarförmågan skulle göra det lättare att anta den utmaning som identifieringen av kompetenser utgör. Undersökningen tillför exaktare information till den pågående diskussionen om förlängning av arbetslivet. Den påvisar en positiv korrelation mellan å ena sidan trivsel på jobbet och å andra sidan möjlighet att utnyttja yrkeskompetens i arbetet, tillfälle att förverkliga karriärplanering på kort sikt och antalet utbildningsdagar. Trots detta har endast ett fåtal av de tekniskt utbildade akademikerna avtalat om konkreta åtgärder som berör karriären med sin förman. Som en oroväckande iakttagelse för undersökningen också fram att experter med en rätt snäv kompetensprofil inom datateknik och teknik i övrigt är mera missnöjda med sina utvecklingsmöjligheter inom arbetslivet än t.ex. de, vars kompetens ligger inom teknisk affärsverksamhet. Samma iakttagelse gjordes redan i den undersökning om kompetensutveckling som TEK gjorde år Ledarskapet bör gälla hela personalen under hela karriären. Ett mångsidigt arbetsinnehåll, rotation mellan arbetsuppgifter och en mera detaljerad beskrivning av karriärstigarna än tidigare samt att dessa förs fram på arbetsplatsen ger stöd för välmående i arbetet och underlättar identifieringen av kompetensbehoven. Undersökningen påvisar att en långsiktig kompetensutveckling och mångsidig inlärning på arbetsplatsen ger grund för trivseln på jobbet. Undersökningen för fram hur recessionen har påverkat personalens kompetens och utvecklingsåtgärderna. Var fjärde tekniskt utbildad akademiker upplevde sig vara hotad av uppsägning under slutet av år Var tredje respondent hade överhuvudtaget inte tagit del av intern eller extern utbildning på arbetsplatsen inom januari-juni Kompetensutvecklingen kräver engagemang av både personalen och ledningen och man bör kunna satsa långsiktigt på utvecklingen oberoende av konjunkturerna. Undersökningen visar att man saknar kollaborativ inlärning på arbetsplatserna. Speciellt viktiga ansågs sådana utbildningsformer, som samtidigt utvecklar individen och förbättrar arbetsplatsens förfaringssätt. Interaktiva arbetsmetoder med företrädare för olika discipliner i samverkan fyller också de kompetensbehov som identifierats och höjer kompetensen på ett behärskat sätt. Genom undersökningen uppdagades tre områden som det vore viktigt att undersöka närmare: Man har konstaterat att dragningskraften till karriär som expert har stärkts under 2000-talet också på basen av denna undersökning. Hur ska man tolka detta? Vilka bakgrundskrafter attraherar och vilka trycker på? Vad berättar detta om arbetslivets eller människors värderingar och vardag? Hur syns förändringen inom personalledarskapet i praktiken? För var femte 50-åring och var tredje 58-åring har över 10 år förlöpt sedan arbetsuppgifterna senast förnyades. Hur ofta bör förnyelse ske med tanke på att arbetskarriären ska förlängas? Hur förverkligar man långsiktig kompetensutveckling på arbetsplatserna i de olika skedena av arbetskarriären? Tekniskt utbildade akademiker har under hela 2000-talet bedömt att inlärning i arbete är det bästa sättet att utvecklas professionellt. Också fortbildning är en viktig del av kompetensutvecklingen. Hur kan man på arbetsplatserna bäst se till att inlärning via arbetet och extern fortbildning kompletterar varandra? Vad krävs av olika aktörer beträffande inlärning i arbetslivet? Continuing Professional Development Study (CPD) of TEK shows that competence and its development need to be discussed in concrete terms on all the levels in the workplace. This is the responsibility of both individual employees and their managers. The work and careers of Finnish engineers are under constant change. Half of their work content changes on average in every three years. It is therefore important ability to recognise the required changes in competence and to phrase competence. The study also shows that it is not always easy for technology professionals to communicate with people outside their field. To facilitate competence management trainers and mentors are needed as well as development of vocabulary describing systematic continuing professional development. Recognition of competence is a challenge that can be tackled by with regular documenting of competencies and development of managers leadership skills. CPD Study of TEK sheds light on the debate on extending working careers. The study suggests that intensive and broad utilization of professional competence, concretely defined near-future career plans, and the amount of training days correlate strongly with work satisfaction. Only one in ten graduate engineers has laid out concrete career development steps with their superior. Coping with constant changes would, however, be easier if the development goals were defined. The study also highlights the alarming fact that experts with narrow competence profiles in the fields of technology and IT are more dissatisfied with their career prospects than, for example, experts in technology business. The 2004 CPD Study of TEK made the same observation. Human resources development needs to serve the needs of all employees throughout their careers. Diverse job descriptions, job rotation and more detailed descriptions of professional career paths support professional satisfaction and the recognition of competence requirements. According to the study, long-term development of competence along with extensive and varied on-thejob-learning opportunities forms a strong basis for job satisfaction. The effects of the current economic downturn are also evident in the study. In late 2009, a quarter of respondents felt that they were under threat of either suspension or termination. A third of the respondents had not taken part in any internal or external training in the first half of The development of competence requires commitment by both management and personnel. The economic situation should not affect long-term commitment to developing competence. The study indicates that collaborative learning is in demand in the workplace. Training involving individual skills and molding the workplace culture was viewed as important and fulfilling. Interactive approaches between experts in different fields respond to the competence development needs and help expand competences. The study highlighted three areas calling out for further research: The expert as a career choice has become more attractive in the 21th century. This study confirms the trend. What does this mean? What are the push and pull factors behind this trend? What does this tell us about the values and everyday reality of work and people in general? How is this change reflected in human resources development? A fifth of respondents of age 50 or above, and a third of those of age 58 or above report that their work content have not changed in the past ten years. What is the required rate of change to extend professional careers? How do workplaces combine long-term development of competence with the different stages of work careers? Throughout the first decade of the 21st century, graduate engineers have indicated that learning in the workplace is the best way to develop their professional skills and competence. Further training is also an important element in developing competence. What are the means of integrating work-based learning and further training? What are the requirements for learning through work for the different actors in the field of CEE? 6 7

5 Sisältö Johtopäätökset 5 Slutsatser 6 Conclusions 7 Esipuhe 11 1 Johdanto ja tutkimusaineistot Tutkimuksen tavoitteet Kysely tekniikan akateemisille Haastattelut tekniikan asiantuntijatehtävissä toimiville Aineistojen yleistettävyys ja luotettavuus 18 4 Yhteenveto: Tekniikan akateemiset ja ammatillinen kehittyminen Kyselytutkimuksen keskeiset tulokset Haastattelututkimuksen keskeiset tulokset 49 Lähdeluettelo 51 LIITE 1 Kyselylomake 52 LIITE 2 Haastattelurunko 58 LIITE 3 Klusterianalyysi: neljä osaamisprofiilia 59 2 Kyselytutkimuksen tulokset: osaaminen ja työtyytyväisyys Neljä osaamisprofiilia Sitoutuminen ammatilliseen kehittymiseen Osaamisen tunnistaminen Työssä oppimista läpi työuran Osaamisen sanoittaminen vuorovaikutustilanteissa Osaamisen kehittymisen dokumentointi Urasuunnitelmat ja osaamistarpeet Konkreettiset urasuunnitelmat Lähitulevaisuuden osaamistarpeet Koulutuspäivien merkitys ammatillisessa kehittymisessä Ammatillinen kehittyminen ja työhyvinvointi 36 3 Haastattelututkimuksen tulokset: työssä oppimisen hyvät käytännöt Tehtävänkuvat hallitusti monipuolisiksi Tulevaisuuden suunta näkyväksi Uran alkuvaiheeseen ohjausta Työtapoihin eri osaajien välistä vuorovaikutusta Uuden tiedon haltuunottoon työkaluja ja aikaa Luottamuksen ilmapiirin rakentamista 46

6 Esipuhe Tekniikan akateeminen laajentaa, syventää tai päivittää osaamistaan läpi työuran. Ammatillista kehittymistä tapahtuu, vaikka se ei ulkoisesti näykään esimerkiksi uutena nimikkeenä. Tekniikan akateeminen oppii työtä tekemällä, asiakastapaamisissa, kollegan kanssa jutellessa, uusiin teknologioihin tutustuessa. Usein parhaita oppimistilanteita ovat eri alan asiantuntijoiden tuotekehitystai suunnittelupalaverit, alaisten ohjaaminen ja verkostoissa toimiminen, tärkeänä lisänä myös työelämälähtöiset koulutukset. Oman osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistaminen on korostuneen tärkeää ennakoimattomilla ja jatkuvan muutoksen työmarkkinoilla. Työelämän toimet, jotka auttavat yksilöä sanoittamaan osaamistaan ja hankkimaan hyödyllistä lisäosaamista, lisäävät työhyvinvointia ja kykyä luovia työelämän kuormittavassakin arjessa. Osaamisen systemaattinen kehittäminen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiva kehittäminen ovat edellytys paitsi tekniikan akateemisten laadukkaalle työllistymiselle myös kansakuntamme menestykselle. Tekniikan Akateemisten Liitto on seurannut jo vuosikymmenten ajan jäsentensä ammatillista osaamista ja täydennyskoulutustarpeita. Osaamisen kehittäminen -kyselytutkimuksia on tehty 2000-luvulla yhteensä viisi. Vuoden 2009 tutkimuksen erityisteemana oli osaamismuutosten yleisyys, osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi, työssä oppiminen ja kehittymisen suunnitelmallisuus. Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle -raportti on osa TEKin hallitusohjelman vuosien Osaamisen kehittäminen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on edistää TEKin jäsenten ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia työuran eri vaiheissa. Työn tueksi nimettiin keväällä 2009 työryhmä, joka osallistuu hankkeen suunnitteluun ja toteutuksen valvontaan. Ammatillisen kehittämisen ryhmän (AMOR-ryhmä) puheenjohtajana toimii TEKin jäsen Hanna-Riikka Myllymäki. Tutkimuksen ideointiin, ohjaukseen ja kommentointiin ovat osallistuneet TEKistä Ida Mielityinen, Sari Taukojärvi ja Kati Korhonen-Yrjänheikki. Pirkka Jalasjoki on auttanut tilastoajojen toteutuksessa ja Jarna Savolainen on toteuttanut tutkimuksen ja kirjoittanut raportin. 11

7 1 Johdanto ja tutkimusaineistot Tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiva osaamisen kehittäminen vaatii moniäänisyyttä ja eri toimijoiden rajapinnoilla toimimista. Työelämään tarvitaan ammatillisen kehittymisen mahdollistajia ja vauhdittajia laajalla rintamalla. Ammatillinen kehittyminen vaatii ponnisteluja ja sitoutumista niin yksittäiseltä tekniikan akateemiselta kuin hänen työnantajaltaan. Myös työmarkkinatoiminta, työelämän lainsäädäntö ja täydennyskouluttajat ovat oleellinen osa ammatillisen kehittymisen tukirakenteita (kuva 1). Ammatillisen kehittymisen tukirakenteet Työelämälähtöiset koulutustuotteet eri tarpeisiin Osaamisen kehittämisen kumppanuudet työpaikkojen kanssa Yhteistoimintalaki 4 luku 16 Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet Laki aikuiskoulutustuesta Laki julkisesta työvoimapalvelusta (esim. Muutosturva, Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, Palkkatuki, Ammatillisen kehittymisen palvelut) Täydennyskouluttaja Yksilö Sitoutuminen ammatilliseen kehittymiseen työuran eri vaiheissa Osaamisen ja kehittymistarpeiden tunnistaminen Osaamisen kuvaaminen ja kehittymisen dokumentointi Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat Kuva 1. Ammatillisen kehittämisen tukirakenteet Lainsäädäntö Työmarkkinatoiminta Työnantaja Alakohtaiset työehtosopimukset Työelämän kokonaisvaltainen kehittäminen, jonka tavoitteena on tukea kestävää työuraa Sitoutuminen henkilöstön kehittämiseen Osaamisen kehittämisen strateginen johtaminen, prosessien ja työkalujen ulottaminen kaikille organisaatiotasoille Tuki työssä oppimiselle ja kouluttautumiselle Lainsäädännön toteutuminen Yksilö. TEKin tutkimusten mukaan tekniikan akateemisten motivaatio ammatilliseen kehittymiseen on korkea. He haluavat kehittyä läpi työuran ja ovat tyytyväisiä työtehtäviinsä ja uravalintaansa. Tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiva ammatillinen kehittäminen vaatii kuitenkin aikaa ja taitavaa osaamisen johtamista työpaikan kaikilta tasoilta. Näin ei näytä kaikilta osin olevan, vaan suuri työmäärä, oletus vapaa-ajan käytöstä ammatilliseen kehittymiseen, tiedon nopea vanhentuminen sekä epätietoisuus ammatillisen kehittymisen suunnasta ovat suurimmat esteet kehittymiselle. (Savolainen & Taukojärvi 2004.) Koko suomalaisen teollisuuden rakenne ja sen seurauksena tekniikan alat ovat myllerryksessä taloudellisen taantuman ja globaalin kilpailun uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Viennin voimakkaan supistumisen seurauksena esimerkiksi teknologiateollisuuden liikevaihto kutistui vuonna 2009 noin 30 prosenttia (Teknologiateollisuus 2010) ja suunnittelu- ja konsulttialan noin 15 prosenttia edellisvuodesta (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto 2010). Markkinatilanteiden negatiiviset seuraamukset ovat koskettaneet myös tekniikan akateemisia. Vuoden 2009 joulukuussa noin diplomi-insinööriä oli työtä vailla ja noin 900 TEKin jäsentä oli lomautettuna (Tekniikan Akateemisten Liitto 2010). Irtisanomiset ja lomautukset koettelevat sitoutumista työhön ja luottamusta työn kehittämiseen työpaikoilla. Työnantajan ja työntekijän välinen psykologinen työsopimus 1 on kriisissä; yhteys hyvin tehdyn työn ja vakaan työmarkkina-aseman välillä on heikennyt. Viisas muutosjohtaminen ja koko työpaikan läpileikkaava henkilöstön strateginen kehittäminen luovat pohjaa luottamukselle ja asiantuntijuuteen perustuvan liiketoiminnan menestymiselle. Työnantajat. Tekniikan alan yritysten liiketoimintastrategioiden muutokset haastavat osaamista ja sen kehittämistä. Muuttuviin asiakastarpeisiin vastataan muun muassa uudelleenorganisoinneilla ja palveluprosesseja kehittämällä. Osaamistarpeita on vaikea ennakoida, ja huomio on kiinnitettävä siihen, millä tavalla asioita tehdään. Työnantajat odottavat jo valmistuvalta tekniikan akateemiselta tekniikan ydinosaamisen rinnalle vahvaa osaamista joltakin ei-tekniseltä alalta, vuorovaikutus-, kansainvälisyys- ja organisaatio-osaamista sekä itsensä johtamisen taitoja ja tiedostettuja arvoja ja asenteita (Tekniikan yhteistyöryhmä 2009). Näiden taitojen vahvistamista tarvitsevat myös jo työelämässä olevat tekniikan akateemiset. Murros on hedelmällinen alusta osaamisen kehittämiselle. Kun toimialan muutosten määrä on suuri, henkilöstön ammattitaidon varmistaminen tai ylläpitäminen ei enää riitä. Työpaikoille tarvitaan yhä systemaattisempaa työpaikkojen oppimiskulttuurin kehittämistä, panostusta erilaisiin yhdessä tekemisen tilanteisiin, rohkeutta ja yhteisöllisen oppimisen tukemista, jotta yritysten innovatiivisuus ja dynaamisuus turvataan. (Otala 2008.) Lainsäädäntö ja työmarkkinatoiminta. Lainsäädäntö ja työmarkkinatoiminta ovat tärkeä osa työelämää ja sen kehittämistä. Lainsäädäntöön tehdään parhaillaan uudistuksia, jotka kannustavat yksilöitä työuran aikaiseen osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Omaehtoisen kouluttautumisen mahdollisuudet paranevat lähtien, kun aikuiskoulutustuki nousee työttömyysturvan tasolle. Myös työttömyysturvalla opiskeluun tuli yksilöllisiä parannuksia alkaen. Velvoitteet työpaikan koulutussuunnitteluun ja ennakoivaan osaamisen kehittämiseen ovat kirjattu yhteistoimintalakiin. Hektisessä työelämässä lakisääteisyys ei kuitenkaan turvaa riittävällä tavalla ammatillista kehittymistä, vaan tarvitsee kumppanikseen taitavaa osaamisen johtamista ja työnantajia ja työntekijöitä velvoittavia työehtosopimuksia. Edelläkävijä ylempien Työelämään tarvitaan ammatillisen toimihenkilöiden työehtosopimuskentässä on ollut suun- ja vauhdittajia laajalla rintamalla. kehittämisen mahdollistajia nittelu- ja konsulttiala, jossa työnantaja- ja työntekijäjärjestöt kirjasivat ammatillisen kehittymisen tärkeyden syksyn 2009 työehtosopimukseen. 2 Täydennyskouluttajat. Täydennyskouluttajat ovat oleellinen osa ammatillisen kehittämisen kumppaneita niin yksilöille kuin työpaikoille. Ylempien toimihenkilöiden osallistuminen täydennyskoulutukseen on ollut perinteisesti muita henkilöstöryhmiä korkeampi. 3 Koulutustarjonnassa on kuitenkin havaittu kehittämistarpeita (OPM 2008). Erityisesti yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa haasteena on nähty, että kohtuuhintaista aikuisille suunnattua koulutusta on vain vä- 1 Katso lisää aiheesta esim. Tuomo Alasoini: Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi Katso lisätietoja aiheesta Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus Katso aiheesta lisää

8 hän tarjolla. Tarjonnan puute on johtanut jatko- ja tutkinto-opiskeluun ilman aikomusta tutkinnon suorittamiseen tai kokonaisen tutkinnon suorittamiseen, vaikka tarvetta olisi vain tietyille erillisille osaamiskokonaisuuksille. Tarvetta on uudenlaisille työyhteisölähtöisille koulutuskonsepteille, jotka kehittävät yksilöiden osaamisen lisäksi työpaikan toimintatapoja. Yksilö- ja työelämälähtöisen täydennyskoulutuskonseptin kehitystyö on käynnissä parhaillaan. TEK on vahvasti mukana kehittämässä erityispätevyyksiksi nimettyjä laajoja osaamiskokonaisuuksia yhdessä teknillisten yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehittämisen mallintaminen hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kehitteillä oleva tieteellis-ammatillinen koulutuskonsepti korkeasti koulutetuille perustuu vahvasti yksilön olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Konseptin työelämälähtöisyyttä korostaa myös oppisopimustyyppinen toteutusmuoto, jolla yliopistollisen erityispätevyyden voi hankkia. 3 Erityispätevyydet voivat parhaimmillaan toimia hyvänä siltana henkilöstön osaamisen hallitussa laajentamisessa ja päivittämisessä tai yksilön työuran uudelleensuuntaamisessa. 1.1 Tutkimuksen tavoitteet Henkilöstön strateginen kehittäminen vaatii työpaikoilla osaamisen kehittämisen työkalujen rinnalle eri henkilöstöryhmien kuulemista ja kehittymiseen innostavaa ilmapiiriä. Keskustelusta unohtuu usein, että työpaikka on osaamisen kehittämisen näkökulmasta haastava. Osaamistarpeiden tai oppimistilanteiden tunnistamista heikentäviä ja väliintulevia muuttujia on paljon. Kun koulutuspäivää voidaan kuvata virtaviivaistettuna ja keinotekoisena oppimisympäristönä, työpaikka oppimisympäristönä on hyvin satunnainen ja täynnä mitä erilaisimpia ärsykkeitä. Aikataulut, kiireen kokemus ja monitavoitteisuus haastavat sekä yksilöä että osaamisen kehittämisestä vastaavaa esimiestä. Osaamisen kehittämisen tutkimus tuo keskusteluun tekniikan korkeasti koulutetun äänen ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä osaamista tekniikan akateemisen työ pitää sisällään ja minkälaisia lisäosaamistarpeita vastaajat tunnistavat itsellään? 2. Miten työelämän muutos heijastuu työtehtäviin ja miten sitoutuneita tekniikan akateemiset ovat osaamisensa kehittämiseen? Mikä vaikutus ammatillisella kehittymisellä on työhyvinvointiin? 3. Tunnistaako tekniikan akateeminen osaamisensa, dokumentoiko hän osaamismuutoksia ja osaako hän kertoa osaamisestaan muille? Miten työnantaja tukee osaamisen kehittymistä ja kouluttautumista? 4. Mitä asiantuntijatehtävissä työskentelevät tekniikan akateemiset odottavat työssä oppimiselta? Mitä työssä oppimisen hyviä käytäntöjä he nostavat puheessaan esiin? Keskeiset käsitteet Ammatillinen kehittyminen Yksilön ammatillinen kehittyminen näkyy taitoina, tietoina tai asenteina, jotka ovat muuttuneet työssä oppimisen, koulutuksen tai vapaa-ajalla tapahtuvan osaamisen kehittymisen seurauksena (Otala 2008, muokattu). Osaaminen Yksilön osaaminen koostuu tiedoista, taidoista, kokemuksista, kontakteista ja verkostoista, omasta asenteesta, arvoista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä yksilön mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamisiaan (Otala 2008). Osaamisprofiili Osaamisprofiili on termi, jolla kuvataan työtehtävässä vaadittavien osaamisten kokonaisuutta tässä tutkimuksessa. Klusterianalyysin perusteella kyselyaineistosta erotettiin neljä osaamisprofiilia. Osaamisprofiileja erottelee toisistaan suhde tekniikkaan, liiketaloudelliseen osaamiseen, johtamiseen, vuorovaikutustaitoihin, kansainvälisyyteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja asiakasrajapintaan. Osaamistarve Osaamistarve on nykyisen ammatillisen osaamisen ja pidemmän aikavälin haasteiden edellyttämä osaaminen (Otala 2008, muokattu). Tehtävänkuva Tehtävänkuva kertoo yksilön työtehtävien kokonaisuuden. Työtehtävien sisällöt ja suhteet määrittävät sen, tukevatko työtehtävät yksilön hallittua osaamisen kehittymistä vai ei. Tekniikan akateeminen Tekniikan akateeminen on termi, jolla nimetään tutkimukseen vastanneita Tekniikan Akateemisten Liiton jäseniä. Suurin osa heistä on valmistunut teknillisistä yliopistoista diplomi-insinööreiksi, filosofian maistereiksi tai arkkitehdeiksi. Osalla on lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Työssä oppiminen Oppiminen, joka tapahtuu työssä, tekemällä, havainnoimalla, kokeilemalla, harjoittelemalla, työskentelemällä toisten kanssa ja palautteen avulla (Otala 2008)

9 1.2 Kysely tekniikan akateemisille TEK on seurannut vuosikymmenten ajan työssä käyvien jäsentensä osaamista ja sen kehittymistä, osaamistarpeita ja täydennyskouluttautumista. Kyselytutkimuksia on tehty 2000-luvulla viisi kertaa. Kyselyn perusrunko on pysynyt suurelta osin samana vuodesta 2001 lähtien. Jokaisessa kyselyssä on ollut myös erityisteema. Syksyn 2009 tutkimuksen erityisteemana oli osaamismuutosten tahti, osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi, työssä oppiminen ja kehittymisen suunnitelmallisuus. Pyyntö vastata sähköiseen kyselylo- makkeeseen (liite 1) lähetettiin kaikille 32-, 40-, 50- ja 58-vuotiaille TEKin jäsenille elo-syyskuussa Ikäryhmät edustavat työuran eri vaiheita, ja 58-vuotiaat vastaajat ovat mukana ensimmäistä kertaa. Vastauksia saapui yhden sähköpostimuistutuksen jälkeen Kyselyn vastausprosentti oli TEK on tutkinut tekniikan akateemisten osaamista, osaamistarpeita ja täydennyskouluttautumista jo vuosikymmenten ajan. Kyselytutkimuksen vastaajat ovat korkeasti koulutettuja tekniikan akateemisia. Vastaajista 75 prosenttia on diplomi-insinöörejä, 10 prosenttia tekniikan lisensiaatteja tai tohtoreita. Filosofian maistereiksi kouluttautuneita on 8 prosenttia, filosofian lisensiaatteja tai tohtoreita 3 prosenttia. Loput 4 prosenttia ovat valmistuneet arkkitehdeiksi tai kuuluvat luokkaan muu. Vastaajista 39 prosenttia on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta, 26 prosenttia Tampereen teknillisestä yliopistosta, 13 Oulun yliopistosta ja 9 prosenttia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Loput 13 prosenttia vastaajista on valmistunut muista yliopistoista. Opintoala. Opintoalat edustavat tekniikan korkeasti koulutettujen yleisimpiä opintoaloja, joista suurimpina erottuvat seuraavat: tietotekniikka, tietoliikennetekniikka tai tietojenkäsittely (19 %), konetekniikka (17 %), sähkö- ja elektroniikkatekniikka (13 %), prosessi- ja ympäristötekniikka tai puunjalostustekniikka (10 %), tuotantotalous (8 %) ja kemiantekniikka (6 %). Muista opintoaloista valmistuneiden osuudet jäävät näitä pienemmiksi. Ikäluokat ja sukupuoli. Kyselylomake lähetettiin kaikille 32-, 40-, 50- ja 58-vuotiaille TEKin jäsenille. Nuorimman ikäluokan, 32-vuotiaiden, osuus vastanneista on suurin (40 %). 40-vuotiaita vastaajista on 30 prosenttia, 50-vuotiaita 19 prosenttia ja 58-vuotiaita 11 prosenttia. Vastaajista 77 prosenttia on miehiä, 23 prosenttia naisia. Työpaikan sektori ja toimiala. Suurin osa vastaajista työskentelee yksityisellä sektorilla. Vastaajista 50 prosenttia työskentelee teollisuudessa, 20 prosenttia kaupan tai palvelualan yrityksissä, 20 prosenttia julkisella sektorilla ja loput 10 prosenttia on valinnut muu-vaihtoehdon. Suurimmat työnantajat toimivat seuraavilla toimialoilla: metalliteollisuus (16 %), ohjelmistosuunnittelu (11 %), tietoliikenneteollisuus (10 %), elektroniikkateollisuus (8 %), koulutus (ml. yliopistot) (8 %) ja muut palvelut (7 %). Muiden toimialojen osuus jää alle 5 prosentin. Asema työmarkkinoilla. Vastaajista 84 prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, 7 prosentilla määräaikainen työsopimus. Työttöminä tai lomautettuina on 4 prosenttia ja osa-aikatyössä 2 prosenttia. Loput 3 prosenttia ovat työelämän ulkopuolella toistaiseksi tai kokonaan. Noin 70 prosenttia vastaajista arvioi asemansa työmarkkinoilla melko vakaaksi tai vakaaksi. Noin 25 prosenttia vastaajista arvioi, että lomautukset tai irtisanomiset saattavat kohdistua myös heihin vuo- 4 Sähköinen kutsu vastauslinkkeineen lähti 3831 TEKin jäsenelle. Kaikille vastaajille ei löytynyt sähköpostiosoitetta ja näitä 794:ää ikäkohorttiin kuuluvaa jäsentä lähestyttiin postikortilla. Heistä 23 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti laskettiin sähköisesti tavoiteltujen henkilöiden määrästä. den 2009 loppu- tai 2010 alkupuolella. Loput eivät osaa arvioida omaa työmarkkina-asemaansa. Toimiasema. Asiantuntijatehtävissä toimii kaikista vastaajista 60 prosenttia: 39 prosenttia toimii asiantuntijatehtävissä, 21 prosenttia erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Keskijohdon tehtävissä työskentelee 22 prosenttia, ylimmän johdon tai johdon tehtävissä 13 prosenttia. Loput toimivat joko yrittäjinä tai heidän asemansa on jokin muu.! #'!! Toimiasemat eri ikäisillä tekniikan akateemisilla, % Ylin johto tai johto Keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Yrittäjä! "&!$!' $%!(!! $" " 32-vuotiaat 40-vuotiaat 50-vuotiaat 58-vuotiaat Kaavio 1. Toimiasemajakauma eri ikävaiheessa. Eri-ikäisten vastaajien toimiasemat eroavat huomattavasti toisistaan (kaavio 1). Kun nuorimmassa ikäryhmässä kolme neljästä työskentelee asiantuntijatehtävissä, 50- ja 58-vuotiailla johto- ja asiantuntijatehtävien osuudet jakaantuvat puoliksi. Ikä vaikuttaa siihen, millä toimialalla tekniikan akateemiset työskentelevät. Metalliteollisuuden piirissä työskentelee noin 15 prosenttia, kaupan ja palvelualan yrityksissä noin 20 prosenttia kustakin ikäluokasta. Tietoliikennetekniikan, elektroniikkateollisuuden tai tietojenkäsittelypalveluiden ja ohjelmistosuunnittelun piirissä työskentelee korostuneesti nuoria. Noin 35 prosenttia 32-vuotiaista ja noin 30 prosenttia 40-vuotiaista työskentelee näillä aloilla. Vanhimmasta ikäryhmästä (58- vuotiaat) näillä sektoreilla toimii vain noin 15 prosenttia. Etenkin ohjelmistosuunnittelun alalla työskentelee keskimääräistä nuorempia tekniikan akateemisia. Julkisen hallinnon ja koulutusalan tehtävissä työskentelee 58-vuotiaista reilu viidennes, 32- ja 40-vuotiaista vain noin joka kymmenes. Muut toimialat vetävät pieniä osuuksia eri-ikäisistä tekniikan akateemisista. 1.3 Haastattelut tekniikan asiantuntijatehtävissä toimiville Osaamisen kehittäminen kyselytutkimuksen työssä oppimisen teemaa syvennettiin ja tarkennettiin 20:llä yksilöhaastattelulla helmi-maaliskuussa Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina eli haastattelija ohjasi keskustelua ennalta määriteltyjen kysymysten pohjalta (liite 2). Haastattelut tuovat esiin asiantuntijatehtävissä työskentelevien tekniikan akateemisten käsityksiä työssä oppimisesta. Niiden kautta välittyy kuva hyödyllisiksi koetuista oppimistilanteista, työssä oppimi- " $%!' '$!!#!'!' 16 17

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Osaamispääoman johtaminen

Osaamispääoman johtaminen johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU 23.11.2010 INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA

TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU 23.11.2010 INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA TYÖNHAUN DOKUMENTIT OTTY RY:N SPARRAUSAAMU INSINÖÖRIT JA EKONOMIT TALO, SEMINAARILUOKKA TYÖNHAUSSA TEHOKKAAT CV JA TYÖHAKEMUS Opit tunnistamaan osaamistasi ja kohdentamaan työnhakuasi Ura- ja rekryasiamiehet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten yritysten käytäntöjä Talent Managementissa ja liiketoiminnan tilanteen vaikutusta valittuihin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

C&Q osaamisen hallinnan tietojärjestelmät

C&Q osaamisen hallinnan tietojärjestelmät C&Q osaamisen hallinnan tietojärjestelmät C&Q Systems Oy Osaamisen hallinnan suunnannäyttäjä. C&Q Systems tarjoaa sekä työvälineet että menetelmät: Osaamisen johtamisen ohjelmistot, CQ Tools Tarvittaessa

Lisätiedot

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU

Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS. Metodifestivaali Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU Exiting academics in networked knowledge societies, EANKS Metodifestivaali 31.5.2017 Projektitutkija Taru Siekkinen, KTL JYU EANKS Hanke sai Suomen Akatemian rahoituksen keväällä 2016, hanke alkoi 1.9.2016

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen 2011 tutkimustulokset. Katri Närhi

Osaamisen kehittäminen 2011 tutkimustulokset. Katri Närhi Osaamisen kehittäminen 2011 tutkimustulokset Katri Närhi 18.11.2011 Tutkimuksen tavoitteet Seurataan TEKin jäsenistön osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia Tuloksia käytetään vaikuttamiseen kuten koulutuspolitiikkaan

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2791 KORKEAKOULUJEN UUDET OPISKELIJAT: ENSIKOKEMUKSET 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2791 NEW STUDENTS IN UNIVERSITIES 2011: FIRST IMPRESSIONS Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot