Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009"

Transkriptio

1 Vuosikertomus ja vastuuraportti 2009

2

3 Sisältö 4 Etera on asiantuntija työeläkkeissä 6 Avainlukuja Eteran uutisvuosi Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä GRI-ohjeistoa 9 Talous kääntyi hitaaseen kasvuun 10 Toimitusjohtajan katsaus: Vakuutusten myynti oli vilkasta Taloudellinen vastuu 12 Taloudellista turvaa sadoilletuhansille suomalaisille 16 Etera sijoittaa pitkäjänteisesti 19 Etera maksoi eläkkeitä lähes miljardi euroa Sosiaalinen vastuu 20 Etera panostaa henkilöstön hyvinvointiin 25 Asiakkaat arvostavat laadukasta palvelua ja asiantuntemusta 31 Eteralla on laajat yhteistyöverkostot Ympäristövastuu 32 Ympäristövastuu on kiinteä osa toimintaa Hallinto ja ohjaus 36 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 43 Hallintoneuvosto 44 Hallitus 47 Tilintarkastajat 47 Neuvottelukunnat 48 Johtoryhmä 49 Johtavat toimihenkilöt 49 Eteran takuupääoman omistajat 50 Sisällön vertailu GRI-ohjeiston suosituksiin

4 Etera on asiantuntija työeläkkeissä Missio Eteran perustehtävä on tuottaa vakuutetuille työntekijöille ja vakuutuksenottajille hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Visio Etera on menestyvä, asiakasta arvostava työeläkeosaaja. Arvot Asiakkaan arvostaminen Osaaminen Uudistuminen Vastuullisuus ja kannattavuus Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta, edistää työhyvinvointia ja panostaa työurien pidentämiseen. Asiakkaan arvostaminen ja vastuullisuus ovat toiminnan perusta. Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, jonka omistavat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät ja takuupääoman omistajat. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Toimielimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Etera vakuuttaa työntekijöitä ja yrittäjiä kaikilta toimialoilta. Työntekijöitä vakuutetaan työntekijän eläkelain TyEL:n mukaan ja yrittäjiä yrittäjän eläkelain YEL:n mukaan. Etera perustettiin vuonna Se on toiminut avoimilla työeläkemarkkinoilla vuodesta 2007 lähtien. Siihen saakka Etera vastasi ainoana eläkeyhtiönä LEL- ja TaEL-alojen työeläketurvasta. Etera on kokenut osaaja: sillä on lähes 50 vuoden kokemus eläkevakuuttamisesta. Tuloksekkaita työhyvinvointipalveluita ja vaivatonta vakuuttamista Etera tarjoaa yrityksille, yhteisöille, yrittäjille ja kotitalouksille lakisääteistä työeläkevakuuttamista ja siihen liittyviä vakuutus-, eläke-, työhyvinvointi- ja rahoituspalveluita. Eteran asiakkaista suuri osa on rakennusalan yrityksiä. Viime vuosina asiakaskunta on laajentunut muun muassa hoiva-, hyvinvointi-, henkilöstövuokraus- ja palvelualoille. Eteran vahvuuksia ovat tuloksekkaat työhyvinvointipalvelut. Ne hyödyttävät sekä työntekijää että yritystä. Etera panostaa voimakkaasti verkkoliiketoiminnan kehittämiseen ja sähköisiin palveluihin. Tutkimusten mukaan vakuuttaminen on Eterassa vaivatonta ja palvelu asiantuntevaa ja ystävällistä. Etera tuottaa hyvinvointia ja taloudellista turvaa. Se takaa vakuutetuilleen eläketurvan vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Vakuutetun lähiomaisilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Ammatillisen kuntoutuksen avulla työuraa voidaan pidentää, jos työkyky on heikentynyt. Eläkkeenhakijoille ja -saajille Etera tarjoaa luotettavaa palvelua ja taloudellista turvaa. Vastuullisuus on Eteran toiminnan lähtökohta Vastuullisuus on osa lakisääteistä eläketurvaa hoitavan työeläkeyhtiön toimintaa. Keskinäisenä työeläkeyhtiönä Etera vastaa toiminnastaan omistaja-asiakkailleen. Vastuu ulottuu kuitenkin laajalti yhteiskuntaan, sillä Etera vastaa usean sadantuhannen asiakkaan eläketurvasta. Hallinnon organisointi YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO VAALIVALIOKUNTA HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA PUHEENJOHTAJISTO TARKASTUS- VALIOKUNTA JOHTORYHMÄ Eläkeasiain neuvottelukunta Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta Vakuutettujen neuvottelukunta Neuvottelukunnat ovat hallituksen nimittämiä, epävirallisia yhteistyöelimiä. Eteran vuosikertomus

5 Ohjeet ja periaatteet, joita Etera noudattaa Hyvä vakuutustapa -ohje Juridinen compliance -ohjeistus Sijoitussuunnitelma Omistajaohjauksen periaatteet Sisäpiiriohje Riskienhallintasuunnitelma Kuvaus Eteran sisäisestä valvontajärjestelmästä Sisäisen tarkastuksen suunnitelma Ohje lahjonnan estämisestä Kilpailuoikeuden noudattamista koskeva ohje Ohje rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä Hallinnon työjärjestys Tarkastusvaliokunnan ja puheenjohtajiston työjärjestys Johtoryhmän työjärjestys Valmiussuunnitelma Tietoturvapolitiikka Kriisiviestintäohje Tasa-arvosuunnitelma Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan käsittelyohje Asiakirjojen käsittely- ja arkistointiohje. Vastuullisuus on Eteran liiketoimintastrategian lähtökohta. Corporate governance -suositukset ohjaavat Eteran hallintoa ja johtamista. Eettiset periaatteet huomioidaan toiminnassa. Tutkimukset osoittavat, että Etera toimii arvojensa mukaisesti. Eteralla on kirjallisia ohjeita ja periaatteita, joita noudattamalla varmistetaan toiminnan lainmukaisuus ja eettisyys sekä hyvän hallintotavan noudattaminen. Näitä ovat muun muassa hyvä vakuutustapa -ohje, juridinen compliance -ohjeistus, sijoitussuunnitelma, omistajaohjauksen periaatteet, riskienhallintasuunnitelma, kilpailuoikeuden noudattamista koskeva ohje sekä lahjonnan vastainen ohje. Eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista toimintaa Eläkepäätökset tehdään oikea-aikaisesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvä vakuutustapa tarkoittaa, että Eteran toiminnan on oltava eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista. Asiaa ei arvioida pelkästään Eteran, vaan myös vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien kannalta. Etera kohtelee vakuutuksenottajia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi Eteran liiketoimien, sopimusten ja sijoitusten on oltava markkinaehtoisia. Eteran käyttämät sopimusehdot ovat kohtuullisia, eikä Etera rajoita vakuutuksenottajaa valitsemasta vapaasti muita sopimuskumppaneita. Etera toimii samoilla markkinoilla muiden työeläkeyhtiöiden kanssa ja noudattaa kilpailuoikeutta. Eteran toimintaa valvovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssivalvonta. Etera seuraa lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kehitystä ja ottaa muutokset aktiivisesti huomioon toiminnassaan. Se osallistuu myös lainsäädännön ja toimintaympäristön kehittämiseen yhteistyössä viranomaisten ja vakuutusalan muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalinen vastuu on vastuuta eläketurvan hoidosta omistaja-asiakkaille eli vakuutuksenottajille, työntekijöille ja takuuosuuden omistajille sekä sidosryhmille. Se on myös vastuuta henkilöstöstä. Taloudellinen vastuu on vastuuta lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanosta eli vakuuttamisesta, eläkkeiden maksamisesta ja eläkevarojen turvaamisesta sijoitustoiminnan avulla. Ympäristövastuu on vaikuttamista kestävään kehitykseen Eteran pääkonttorissa ja sijoituskiinteistöissä. Eteran organisaatio Eteran vuosikertomus 2009 TOIMITUSJOHTAJA Hannu Tarkkonen ASIAKKUUDET JA VAKUUTTAMINEN Hannu Tarkkonen ELÄKKEET Eläkejohtaja Kari Härkönen SIJOITUKSET Sijoitusjohtaja Mika Pesonen RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS Riskienhallintapäällikkö Timo Tarkkanen AKTUAARI Aktuaarijohtaja Timo Mäkelä VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Riitta Heinonen LAKIASIAT JA HENKILÖSTÖ Johtaja Tuula Kallio TALOUS Talouspäällikkö Vesa Kananen ICT Tietohallintojohtaja Helena Sorri VAKUUTUSLÄÄKETIEDE Ylilääkäri Juhani Juntunen

6 Avainlukuja Muutos, % Taloudellinen vastuu TyEL-palkkasumma, milj YEL-työtulosumma, milj Vakuutusmaksutulo, milj ,5 Eläke- ja kuntoutuskulut, milj Vastuunjakokorvaukset, milj Vastuuvelka, milj Sijoitukset käyvin arvoin, milj Sijoitustuotto käyvin arvoin, milj Sijoitustuotto käyvin arvoin, % 10,3-17,0 Toimintapääoma, milj Vakavaraisuusasema 2,3 2,2 Vakavaraisuusaste 18,5 14,0 Kokonaisliikekulut, milj Kokonaistulos, milj Hoitokustannustulos, % 98,4 101,7 Asiakashyvitykset, milj. 7,1 4,3 65 Asiakashyvitykset, % palkkasummasta 0,3 0,2 Henkilöstökulut, milj Sosiaalinen vastuu TyEL-sopimusasiakkaat YEL-vakuutukset TyEL-vakuutetut Eläkkeensaajat Henkilöstö keskimäärin Ympäristövastuu Energiankulutus, MWh Vedenkulutus, m Jätteiden määrä, tonnia 79,7 91,1-13 Jätteiden hyötykäyttöaste, % Jätekustannukset, Yhtiökokous Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran yhtiökokous pidetään kello 15:00 Eteran auditoriossa, osoitteessa Pasilankatu 4 B, Helsinki. Lisätietoa verkossa Eteran tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009 ovat luettavissa internetissä osoitteessa etera.fi. Eteran internetsivuilta löytyvät myös Eteran julkaisemat tiedotteet ja osavuosiraportit. Eteran vuosikertomus

7 Eteran uutisvuosi 2009 Tammikuu Hallituksen puheenjohtajat ja valiokunnat valittiin. Eteran hallituksen puheenjohtajana jatkoi Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtaja Lasse Johansson. Varapuheenjohtajina jatkoivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Mikko Nyyssölä ja Rakennusliitto ry:n II puheenjohtaja Kyösti Suokas. Etera palkittiin vuoden 2008 parhaana rakennuttajana. Palkinnon myönsi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Helmikuu Pakkalankujan hoivakodissa vietettiin harjannostajaisia Vantaalla. Eteran rakennuttamassa hoivakiinteistössä on tilat sekä lasten päiväkodille että vanhuksille. Maaliskuu Etera julkaisi vuoden 2008 tuloksensa. Vakavaraisuus säilyi turvaavalla tasolla ja uusien vakuutusten myynti vilkastui. Sijoitusten tuotto oli -17,0 %. Etera.fi uudistui. Uusi verkkopalvelu palvelee eri asiakasryhmiä aiempaa yksilöllisemmin. Huhtikuu Kuopion Yrittäjät ry ja Etera palkitsivat vuoden senioriyrittäjän. Palkinnon sai 90-vuotias yrittäjä Väinö Lätti. Eteran varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous valitsi Eteran hallintoneuvostoon neljä uutta jäsentä. Toukokuu Eteran työeläkeotejakelut alkoivat. Etera lähetti työeläkeotteen työntekijälle ja yrittäjälle touko-marraskuussa. Kesäkuu Eteran omistama Tilkka juhli avajaisiaan. Entinen keskussotilassairaala siirtyi uuteen aikakauteen juhlavasti Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä (kuva alla). Tilkassa toimivat Esperi Care Oy:n hoivapalvelukeskus, Laser Tilkka Oy, FysioSporttis Oy ja Fazer Amica. Etera myi Swing Life Science Centerin toimistotalot Espoon Keilaniemestä saksalaisen Commerz Real AG:n hallinnoimalle rahastolle. Heinäkuu Etera julkaisi uuden ilmoitustavan, Eteran Nopsan. Nopsa helpottaa vakuuttamista entisestään. Sen avulla eläkevakuutusmaksut ovat aina ajan tasalla. Elokuu Etera julkaisi osavuosituloksensa. Vakuutusmaksutuloa Etera sai 239 miljoonaa euroa. Sijoitukset tuottivat 2,6 %. Syyskuu Isolta Oy palkittiin vuoden sähköisimpänä yrityksenä Menestyvä yritys -tapahtumassa, jonka Etera ja pääkaupunkiseudun uusyrityskeskukset järjestivät. Lokakuu Eteran Työterveyspäivän teemana oli tuki- ja liikuntaelinterveys. Eteran Työterveyspalkinto luovutettiin Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto Suomen Tule ry:lle. Eteran 3T-tutkimus julkistettiin. Se osoitti, että tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaanivat edelleen raskaan työn tekijöitä. Marraskuu Eteran palkkahallintopäivät keräsivät ennätysmäärän, yli kuulijaa 13 eri paikkakunnalla. Eteran asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset valmistuivat. Vakuutusasiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Eläkeasiakkaiden tulokset pysyivät hyvällä tasolla ja kuntoutusasiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä. Eteran hallitukseen valittiin uusi jäsen ja varajäsen. Hallituksen jäseneksi valittiin Lemminkäinen Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja Robert Öhman ja varajäseneksi Suomen Varamiespalvelu Oy:n hallintojohtaja Ilpo Toivonen. Hallintoneuvoston kokouksessa valittiin myös Eteran vaalivaliokunnan jäsenet. Joulukuu Hannu Tarkkonen nimitettiin Eteran toimitusjohtajaksi. Eteran hallitus nimitti uudeksi toimitusjohtajaksi Eteran varatoimitusjohtajan Hannu Tarkkosen alkaen. Entinen keskussotilassairaala Tilkka siirtyi uuteen aikakauteen ja juhli avajaisiaan kesäkuussa. Tilkassa toimivat Esperi Care Oy:n hoivapalvelukeskus, Laser Tilkka Oy, FysioSporttis Oy ja Fazer Amica.

8 Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä GRI-ohjeistoa Etera soveltaa vastuuraportoinnissaan kansainvälistä Global Reporting Initiativen (GRI) G3-ohjeistoa. Raportissa kuvataan Eteran taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta, ja se keskittyy erityisesti taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Raporttiin on valittu Eteran ja suomalaisen työeläkeyhtiön toiminnan kannalta olennaiset GRI-indikaattorit. Etera raportoi yhteiskuntavastuusta vuosittain osana vuosikertomusta. Tämä on Eteran kolmas yhdistetty vuosikertomus ja vastuuraportti, ja se käsittelee tilikautta Edellinen raportti julkaistiin keväällä Etera noudattaa raportoinnissaan lakeja ja asetuksia, sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan ohjeita ja määräyksiä sekä soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan suosituksia. Raportoidut tiedot kattavat taloudellisen ja sosiaalisen vastuun osalta koko Eteran toiminnan. Ympäristötunnusluvut on raportoitu ainoastaan Eteran pääkonttorin osalta. Tytäryhtiöiden tietoja on raportoitu kiinteistösijoitusten yhteydessä. Raportointi keskittyy olennaisiin näkökohtiin Eterassa on selvitetty yhteiskuntavastuun kannalta olennaisimmat näkökohdat ja keskitytty niistä raportoimiseen. Olennaisuuksia määriteltäessä on huomioitu sidosryhmien odotukset, Eteran strategia ja liiketoiminnan tavoitteet. Huomiota on kiinnitetty myös kestävän kehityksen trendeihin sekä työeläkemarkkinoihin ja -toimijoihin. Etera seuraa sidosryhmiensä odotuksia ja mittaa toiminnan tuloksellisuutta erilaisten tutkimusten avulla. Asiakastyytyväisyyttä ja yrityskuvaa tutkitaan vuosittain, työyhteisön toimivuutta ja esimiestyötä seurataan vuorovuosin. Hallitus tekee itsearvioinnin. Palautetta toiminnasta saadaan myös neuvottelukunnilta ja asiakasraadeilta. Eteran keskeiset sidosryhmät ovat omistaja-asiakkaat ja tulevat asiakkaat eläkeasiakkaat henkilöstö yhteistyökumppanit alihankkijat ja tavarantoimittajat työeläke- ja finanssialan toimijat viranomaiset ja päättäjät elinkeinoelämä ja työmarkkinajärjestöt media. Eteran yhteiskuntavastuun olennaiset näkökohdat sidosryhmittäin Eläkkeenhakijat ja -saajat sekä kuntoutusasiakkaat Vakuutusasiakkaat Henkilöstö Ympäristö Yhteiskunta Eläkkeiden maksaminen ajallaan ja moitteettomasti Hakemuksen käsittelyn oikeellisuus ja nopeus Osaava ja ystävällinen asiakaspalvelu ja riittävä tiedottaminen Kilpailukykyiset asiakashyvitykset Asiakassuhteen hoito ja henkilöstön ammattitaito Verkkopalvelujen kehittäminen, vakuuttamisen vaivattomuus Työhyvinvointipalvelujen tarjoaminen Liiketoiminnan tehokkuus Hyvä johtaminen ja esimiestyö Palkitseminen Henkilöstön ammattitaito ja osaamisen kehittäminen Henkilöstön työterveys ja työhyvinvointi Työn ja vapaa-ajan tasapaino Tasa-arvo Energiankulutuksen ja CO 2 -päästöjen vähentäminen Paperinkulutuksen vähentäminen Jätteiden vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen Omistettujen kiinteistöjen ympäristöasioiden ohjaaminen Matkustamisen ympäristövaikutukset Ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa Lakisääteisestä työeläketurvasta huolehtiminen Osallistuminen lainsäädännön ja työeläkejärjestelmän kehittämiseen Ihmisten työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen Sosiaaliset infrahankkeet (palvelutalot, senioriasunnot, lastentarhat) Vastuullisen sijoittamisen periaatteet Ympäristö- ja työvoimanäkökohtien huomioiminen rakennuttamisessa Yleishyödyllisten tahojen tukeminen, yhteistyöhankkeet, sponsorointi, poliittiset tuet Eteran vuosikertomus

9 Talous kääntyi hitaaseen kasvuun Suomen kokonaistuotanto supistui vuonna 2009 noin 8 prosenttia edellisvuodesta. Merkit talouden käänteestä vahvistuivat vuoden toisen neljänneksen jälkeen, mutta kasvu jäänee vaimeaksi vuoden 2010 loppupuolelle saakka. Tuotannosta leikkautui lyhyessä ajassa yli kolmen vuoden talouskasvu. Talouden taantumaa edelsi maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka romahdutti osakekurssit vuoden 2008 lopulla. Suomen talous syöksyi taantumaan, kun maailmankauppa ja vienti supistuivat rajusti vuoden 2008 lopussa. Työttömyys paheni nopeasti, mutta ennakoitua maltillisemmin. Työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa noin 8 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan vuonna 2010 noin 10 prosenttiin. Monet maat, myös Suomi, elvyttivät julkista talouttaan voimakkaasti, mikä vaikutti markkinoihin. Yhdysvalloissa finanssimarkkinat alkoivat elpyä maaliskuussa. Kehittyvillä markkinoilla jo alkuvuosi oli vakaampaa aikaa. Myös Euroopassa nähtiin merkkejä talouden elpymisestä. Rakennustuotanto väheni voimakkaasti Taantuma vähensi voimakkaasti rakennustuotantoa. Uudisrakentamisen volyymi putosi neljänneksen edellisvuodesta. Vilkas korjausrakentaminen tasoitti tilannetta. Suhdannenäkymät ovat parantuneet alkuvuodesta 2010, mutta eivät ole vielä tasaantuneet. Työelämäryhmältä esitys työurien pidentämiseksi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johdolla toiminut eläkeneuvotteluryhmä sai tehtäväksi maan hallitukselta selvittää keinoja työurien pidentämiseksi. Ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajan Jukka Ahtelan johdolla toiminut työelämäryhmä jätti yksimielisen raporttinsa Se esitti keinoja, joilla edistetään työkykyä ja työhyvinvointia sekä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja parannetaan työllistymistä työuran aikana. Kummankin työryhmän yhteisenä tavoitteena oli löytää keinoja eläkkeellesiirtymisiän nostamiseksi kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. EU-tasoisen solvenssi II -direktiivin täytäntöönpano Työeläkevakuutusyhtiöiden sääntelyyn vaikuttaa mittava EUtasoisen solvenssi II -direktiivin täytäntöönpano. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa 2009 työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista voimaan saattamista ja käsittelemään eräitä muita vakuutuslainsäädäntöön liittyviä asioita. Direktiivi on saatettava voimaan viimeistään Vakavaraisuussäännöksiä muutettiin Joulukuussa 2008 tuli voimaan syksyn finanssikriisin seurauksena nopeasti valmisteltu laki, jolla työeläkelaitosten vakavaraisuussäännöksiä muutettiin parantamaan riskinkantokykyä. Muutokset ovat voimassa vuoden 2010 loppuun, ja niitä jatkettaneen vuoden 2012 loppuun. Työryhmä uudistaa vakavaraisuussääntelyä Toukokuussa 2009 sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän uudistamaan vakavaraisuussääntelyä. Tavoitteena on vähentää työeläkemaksun pitkän aikavälin korotustarvetta, estää liiallista riskinottoa ja välttää se, ettei työeläkelaitosten riskinkantokykyä tarpeettomasti rajoiteta. Tavoitteena on myös arvioida eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevan väliaikaisen lainsäädännön vaikutuksia ja muutostarvetta. Hallitus antoi helmikuussa 2010 eduskunnalle lakiesityksen väliaikaislainsäädännön jatkamisesta kahdella vuodella vuoden 2012 loppuun. Elinaikakerroin käyttöön Vuoden 2010 alusta otettiin käyttöön elinaikakerroin, joka pienentää vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä. Näin varaudutaan ihmisten elinajan pitenemiseen. Työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkkeitä koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2010 alusta. Nuorena työkyvyttömäksi tulevien eläkkeen tasoa parannettiin ja eläkkeellä olevien työhönpaluuta edistettiin. Muita lainsäädäntöuudistuksia Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan nykyistä tarkempia säännöksiä eläkelaitoksen selvitystilasta ja konkurssista. Hanke ei ole edennyt lausuntojen jälkeen. Syyskuussa Eläketurvakeskuksen säätelyä pohtinut selvityshenkilö ehdotti, että Eläketurvakeskuksesta muodostetaan julkisoikeudellinen laitos sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Ministeriössä on valmisteltu myös eläkelaitosten kilpailuun vaikuttavan lainsäädännön muuttamista tammikuussa 2007 julkaistun selvityshenkilön raportin pohjalta. 9 Eteran vuosikertomus 2009

10 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vakuutusten myynti oli vilkasta Etera myi uusia vakuutuksia markkinaosuuttaan selvästi enemmän. Sijoitukset tuottivat hyvin. Vakavaraisuus vahvistui. Talouden taantuma teki vuodesta kuitenkin haastavan, ja vakuutusmaksutulo laski. Eteran merkitys suomalaisen eläketurvan hoitajana on suuri, sillä se maksoi eläkkeitä henkilölle lähes miljardi euroa. Siirto- ja myyntiluvut osoittavat, että eläkeyhtiö voi toimia työeläkemarkkinoilla ilman pankki- ja vakuutusryhmittymää. Itsenäisenä vaihtoehtona toimiminen on joissakin tapauksissa selvä kilpailuetu. Monet yritykset haluavat päättää itse sopivasta finanssipalvelukokonaisuudesta ja sen joustavasta muuttamisesta. Tavoitteena markkinaosuuden kasvattaminen Teemme aktiivisesti työtä parantaaksemme kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Pystyimme vähentämään kokonaisliikekuluja edellisvuodesta merkittävästi, ja työ jatkuu. Kehitämme parhaillaan liiketoimintaa kasvattaaksemme tulevaisuudessa markkinaosuuttamme. Tehostamme toimintaa ja johtamista sekä otamme käyttöön uudistetun organisaation toukokuussa Näillä toimenpiteillä on myös henkilöstövaikutuksia. Tähtäämme siihen, että uusi organisaatio tukee vielä aiempaa paremmin myyntiä ja laadukasta asiakaspalvelua. Panostamme voimakkaasti verkkoliiketoimintaan. Sähköinen, reaaliaikainen vakuuttaminen kuuluu kilpailuetuihimme. Tarjoamme verkkopalveluissa myös tietoa ja työkaluja yleiseen ja yrityskohtaiseen työhyvinvoinnin lisäämiseen. Vakuutettujen palveluita kehitämme siten, että eläkettään voi arvioida ja eläkehakemuksen voi tehdä verkossa. Sähköinen työeläkeote voi korvata paperisen jo vuonna Sähköiset palvelut nopeuttavat toimintaa ja säästävät yleistyessään pitkällä aikavälillä kustannuksia. Nuorten eläkkeet ovat vakava ongelma Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousi Eterassa peräti yhdellä vuodella 58 vuoteen. Näin suuri muutos johtui toisaalta työkyvyttömyyseläkehakemusten vajaan viidenneksen vähenemisestä ja toisaalta vanhuuseläkehakemusten huomattavasta lisääntymisestä suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen myötä. Työkyvyttömyyseläkehakemusten voimakas väheneminen johtuu osaltaan ennaltaehkäisevästä työstä terveyden ja työhyvinvoinnin eteen. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että mitä aiemmin työkyvyn heikkenemiseen puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan. Työhyvinvointitoiminta tuottaa tulosta ja selviä säästöjä yrityksille. Tutkimuksemme osoittavat, että työkyvyttömyysriskiä voidaan pienentää työhyvinvoinnin avulla. Edelleen suuri osa työntekijöistä siirtyy kuitenkin työelämästä ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, ja nuorten, alle 35-vuotiaiden eläkkeet ovat viidessä vuodessa kaksinkertaistuneet. Suurin syy ovat mielenterveyden häiriöt. Tämä on yhteiskunnallisesti vakava ongelma. Eteran vuosikertomus

11 Työurien pidentäminen on Eteran tavoitteena Panostamme edelleen työntekijöiden jaksamiseen ja työurien pidentämiseen. Ensisijaisia keinoja ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen. Ikääntyvässä Suomessa työuria pitää saada pidemmiksi, jotta eläkkeiden rahoitus pystytään turvaamaan ja työvoimatarve tyydyttämään pitkällä aikavälillä. Jukka Ahtelan työelämäryhmä on esittänyt hyviä keinoja muun muassa työterveyshuollon ja työhyvinvointitoiminnan kehittämiseksi. Esitykset vaativat jatkovalmistelua ja yhteistä tahtoa toimia. Tarvitaan sekä halua jatkaa työntekoa että kotimaisia työpaikkoja. Työeläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla Voimme olla tyytyväisiä työeläkejärjestelmän kestävyyteen. Pari viime vuotta on osoittanut, että työeläkejärjestelmä on kestänyt finanssikriisin ja sopeutunut talouden taantumaan hyvin. Työeläkejärjestelmä tasaa taloudellisten kriisien ja sijoitustuottojen heilahteluista aiheutuvan riskin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä eläkejärjestelmän kestokyky riippuu kansantalouden tilasta; elinkeinoelämän tuottokyvystä ja työllisyyden kehityksestä. Osittain rahastoivan työeläkejärjestelmän etuna on, että se tasaa sukupolvien välistä eläkkeiden rahoitusta. Työntekijöille on taattu tietyntasoinen työeläke. Työeläkkeitä ei pienennetä tilapäisen talousnotkahduksen vuoksi, eikä riskiä kanna eläkkeensaaja, vaan työeläkelaitokset ja -järjestelmä yhdessä. Kilpailu toimii hajautetussa työeläkejärjestelmässä Työeläketurvan hoito on keskittynyt viime aikoina. Eläkesäätiöiden ja -kassojen purkaminen on merkinnyt kahden suurimman eläkeyhtiön kasvua entistä suuremmiksi. Yhtenä syynä voidaan pitää purkamiselle suotuisaa säätelyä. Lainsäädännöllisten toimintaedellytysten tulisi olla myös tulevaisuudessa sellaiset, että työeläkejärjestelmä pysyy hajautettuna ja toimijoita on useampia. Työeläkejärjestelmän kilpailua tulisi edistää sosiaaliturvan lähtökohdista ja ottaa huomioon toimijoiden vakuutuskantojen erot. Hajautettu työeläkejärjestelmä lisää kilpailua ja parantaa sekä työnantajien että vakuutettujen palveluja. Monien toimijoiden sijoituspäätöksistä ja erilaisista näkemyksistä hyötyvät etenkin kotimaiset pääoma-, arvopaperi- ja kiinteistömarkkinat. Myös sijoitusriskit pienenevät. Meillä on takana työntäyteinen vuosi. Kiitän henkilöstöä hyvästä työpanoksesta ja toivon innostusta tuleviin haasteisiin. Hannu Tarkkonen toimitusjohtaja 11 Eteran vuosikertomus 2009

12 TALOUDELLINEN VASTUU Taloudellista turvaa sadoilletuhansille suomalaisille Etera vastaa ihmisen eläketurvasta ja maksaa eläkettä eläkeläiselle. Eläketurvasta huolehtiminen edellyttää vastuullista toimintaa, asiantuntevaa sijoittamista ja tarkkaa riskienhallintaa. Eläkkeitä maksettiin lähes miljardi euroa. Taantuma heijastui myös Eteran toimintaan, mutta loppuvuodesta tulokset paranivat: sijoitustuotot kohenivat, vakuutusten myynti oli vilkasta ja vakavaraisuus vahvistui. Vakuutusmaksutulolla mitattuna Eteran markkinaosuus oli 5,4 prosenttia vuonna 2009 (5,6 % v. 2008). Etera maksoi 975 miljoonaa euroa eläke- ja kuntoutuskuluja vuonna 2009 (906 milj. v. 2008). Se oli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 327 miljoonaa euroa (276 milj. v. 2008). Vuoden 2009 lopussa Eteralla oli sijoituksia 5 228,5 miljoonaa euroa (4 917,6 milj. v. 2008). Sijoitukset tuottivat 10,3 prosenttia (-17,0 % v. 2008). Kokonaistulos parani Eteran kokonaistulos parani selvästi. Vuonna 2009 se oli 209 miljoonaa euroa, kun se vielä edellisvuonna oli tappiollinen ( milj. v. 2008). Kokonaistulos muodostuu vakuutusliikkeen ja sijoitustoiminnan tuloksesta sekä hoitokustannustuloksesta. Vakuutusliikkeen tulos oli -11 miljoonaa euroa (-1 milj. v. 2008) ja sijoitustoiminnan tulos 220 miljoonaa euroa ( milj. v. 2008). Hoitokustannustulos oli 0,6 miljoonaa euroa (-0,7 milj. v. 2008). Kustannustehokkuuden parantamiseen kiinnitettiin Eterassa vuoden 2009 aikana erityistä huomiota. Kokonaisliikekulut vähenivät 7 prosenttia edellisvuodesta. Eteran liikekulut olivat yhteensä 47 miljoonaa euroa (51 milj. v. 2008). Merkittävä osa liikekuluista koostuu edelleen henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluista. Henkilöstökulut olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa. Ne pienenivät 2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vakuutusten siirtoliike oli melko vähäistä Vakuutusmaksutuloa Etera sai 537 miljoonaa euroa (569 milj. v. 2008). Se pieneni 5,5 prosenttia edellisvuodesta. YEL-vakuutusmaksutulon osuus oli 8,6 miljoonaa euroa (6 milj. v. 2008). Eteran vakuuttama TyEL-palkkasumma oli miljoonaa euroa (2 657 milj. v. 2008) ja YEL-työtulo 52 miljoonaa euroa (35 milj. v. 2008). Vakuutusten siirtoliike eläkeyhtiöstä toiseen oli melko vähäistä. Etera sijoittui siinä työeläkeyhtiöiden keskikastiin. Maksutuloa siirtyi Eterasta 5,1 miljoonaa euroa enemmän kuin tuli uutta tilalle (3,4 milj. v. 2008). Suurasiakassegmentissä vakuutusten siirtoliike on ollut Eteran kilpailuun siirtymisestä vuodesta 2007 lähtien voitollista. TyEL-sopimusasiakkaita oli vuoden lopussa ( v. 2008). Lisäksi TyEL-vakuutusmaksuja maksoi tilapäisesti asiakasta ( v. 2008). Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden lopussa ( v. 2008) ja yrittäjiä (2 666 v. 2008). Eteran vuosikertomus

13 Etera vuonna 2009 Uusien vakuutusten myynti oli vilkasta. Eteran osuus koko työeläkealan TyEL-vakuutusten myynnistä oli 16 %. Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos parani. Etera sijoittui työeläkeyhtiöiden keskikastiin vakuutusten siirroissa. Sijoitustuotto oli hyvä, 10,3 prosenttia. Etera maksoi eläkkeitä 975 miljoonaa euroa eläkkeensaajalle.

14 TALOUDELLINEN VASTUU 430 M Vakuutusmaksutulo 537 M 35 M Liikekulut ja lakisääteiset maksut Vastuunjakojärjestelmä 757 M Työnantaja 426 M 6M 72 M 218 M Työntekijä 111 M Sijoitustuotto 494 M Eläkevarat M Vuonna 2009 maksettavat hyvitykset 7 M Eteran rahavirrat 2009 Vakuutusmaksutuloa Etera sai 537 miljoonaa euroa, josta työnantajien maksuosuus oli 426 miljoonaa euroa ja työntekijöiden 111 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulosta Etera käytti lakisääteisiin maksuihin ja muihin kuin sijoitustoiminnan liikekuluihin 35 miljoonaa euroa. Lisäksi siirtymäkauden kuluja varten tehty liikekulukuormitus (6 milj. ) purkautui. Osa maksutulosta käytettiin tilivuonna maksettujen eläkkeiden rahoittamiseen eläkelaitosten yhteisen vastuunjakojärjestelmän kautta (430 milj. ) ja osa rahastoitiin tulevia eläkkeitä varten (72 milj. ). Sijoitukset tuottivat 494 miljoonaa euroa. Asiakashyvityksiin Etera siirsi 7 miljoonaa euroa. Suuri osa maksetuista eläkkeistä rahoitettiin suoraan vakuutusmaksutulolla vastuunjakojärjestelmän kautta (757 milj. ). Osa maksettiin eläkevaroista (218 milj. ). Yhteensä Etera maksoi eläkkeitä 975 miljoonaa euroa. Maksetut eläkkeet 975 M Uusien vakuutusten myynti oli vilkasta Uusien vakuutusten myynnissä Etera saavutti markkinaosuutta selvästi paremmat tulokset. Etera kasvatti osuuksiaan sekä uusien TyEL- että YEL-vakuutusten myynnissä. Uusista TyEL-vakuutuksista Etera nappasi 16 prosentin siivun (14 % v. 2008). Uusista YEL-vakuutuksista 8 prosenttia tehtiin Eteraan (7 % v. 2008). Vakuutusten myyntiluvut ovat olleet Eterassa kasvussa jo kolmena peräkkäisenä vuonna. Vakavaraisuus vahvistui Eteran vakavaraisuus oli vakaalla tasolla ja vahvistui vuodentakaisesta. Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimiva toimintapääoma kasvoi kolmanneksen. Se oli vuoden lopussa 843 miljoonaa euroa (621 milj. v. 2008). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Eteran vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (4 892 milj. v. 2008). Se kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuden laskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli 18,5 prosenttia (14,0 % v. 2008). Vakavaraisuusasemaa kuvaava toimintapääoman suhde vakavaraisuusrajaan oli 2,3 (2,2 v. 2008). Ilman vakavaraisuussäännösten väliaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi 13,8 prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,7. Asiakashyvityksiin Etera siirtää tänä vuonna 7,1 miljoonaa euroa (4,3 milj. v. 2009). Se on keskimäärin 0,3 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta (0,2 % v. 2009). Riskienhallinta on tärkeä osa toimintaa Eteran riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sen tehtävänä on liiketoiminnasta aiheutuvien ja siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi, rajoittaminen ja valvonta. Eteran hallitus määrittää sisäisen valvonnan sisällön ja arvioi sen tilaa vuosittain. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Eteran liiketoimintastrategiassa arvioidaan keskeiset liiketoimintaa uhkaavat riskit ja niiden hallintamenetelmät. Riskienhallintaa suunnittelee ja koordinoi sekä siitä raportoi riskienhallintapäällikkö, joka toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Eterassa toimii riskienhallintaryhmä, jossa on kaikkien toimintojen edustus. Ryhmän puheenjohtajana toimii riskienhallintapäällikkö. Uusien TyEL- ja YEL-vakuutusten myynti kpl TyEL-vakuutukset kpl YEL-vakuutukset %* %* 7 %* 14 %* %* %* *Osuus kaikkien työeläkeyhtiöiden myynnistä Eteran vuosikertomus

15 Etera panostaa sähköisiin palveluihin Vakuutusmaksutulo Milj % +8 % -13 % -9,5 % -5,5 % Etera panostaa vaivattomiin verkkopalveluihin. Teemme jatkuvasti töitä, jotta työeläkeasioiden hoito sujuu asiakkailtamme helposti ja joustavasti, tuotepäällikkö Eija Savolainen Eterasta kertoo. Uudistunut etera.fi-verkkopalvelu avattiin maaliskuussa 2009, ja kesällä lanseerattiin uusi ilmoitustapa Eteran Nopsa. Noin 90 prosenttia Eteran asiakkaista vakuuttaa sähköisesti Vuonna 2009 YEL-vakuutusmaksutulon osuus oli 8,6 milj. (6 milj. v. 2008) Etera uudisti verkkopalvelunsa Etera uudisti verkkopalvelunsa täysin vuonna Eteran Ekstranet, Renki-palvelu, internetsivusto ja erilliset teemasivustot yhdistettiin yhdeksi palveluksi. Kaikki Eteran sähköiset palvelut löytyvät nyt samasta osoitteesta. Verkkopalvelu-uudistuksen lähtökohtana olivat erilaisten asiakkaiden tarpeet. Uusi etera.fi palvelee eri asiakasryhmiä entistä yksilöllisemmin, Savolainen sanoo. Vakuutustoimintaan liittyviä riskejä ovat vakuutusmaksutulon ja vastuuvelan riittävyys suhteessa Eteran vastuulla oleviin menoihin. Vakuutustekniset riskit analysoidaan aktuaaritoiminnossa vuosittain, ja ne otetaan huomioon Eteran riskienhallintasuunnitelmassa. Operatiivisen toiminnan olennaisimmat riskit liittyvät tietojärjestelmiin, prosesseihin, henkilöstöön ja asiakkuuksiin. Ne kartoitetaan toimintokohtaisesti osana vuosisuunnittelua. Niitä seurataan ja niistä raportoidaan vuoden aikana. Toiminnan lainmukaisuus varmistetaan riippumattomalla juridisella compliance -toiminnalla, jota koordinoi Compliance officerina laki- ja henkilöstöasioista vastaava johtaja. Hän ylläpitää myös yhtiön sisäpiirirekisteriä ja valvoo hallituksen vahvistaman sisäpiiriohjeen noudattamista. Riskienhallintapäällikkö toimii toimitusjohtajan alaisuudessa myös riippumattomana sisäisenä tarkastajana, joka arvioi sisäisen valvonnan tilaa ja riittävyyttä sekä tekee kehitysehdotuksia. Eteran Nopsa helpottaa vakuuttamista Etera lanseerasi kesällä 2009 myös uuden sähköisen palkkatietojen ilmoitustavan. Eteran Nopsan tavoitteena on helpottaa työeläkeasioiden hoitoa entisestään. Nopsassa yhdistyvät kuukausi- ja vuosi-ilmoitustapojen parhaat puolet. Nopsa säästää aikaa ja vaivaa, Savolainen kertoo. Nopsan etuna on, että eläkevakuutusmaksut ovat aina ajan tasalla. Nopsan rinnalla valittavana ovat edelleen myös kuukausi- tai vuosi-ilmoitustavat. Eteran kokonaistulos Tuloksen synty, milj Vakuutusliikkeen tulos Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät Vastuuvelan tuottovaatimus Hoitokustannustulos* 0,6-0,7 1,5 - - Kokonaistulos * Vuoteen 2006 asti Etera ei laskenut hoitokustannustulosta. 15 Eteran vuosikertomus 2009

16 TALOUDELLINEN VASTUU Etera sijoittaa pitkäjänteisesti Eteran sijoitustoiminnassa korostuvat turvaavuus, tuottavuus, pitkäjänteisyys ja laatu. Vuonna 2009 sijoitukset tuottivat hyvin. Kestävän ja hyvätasoisen eläketurvan edellytyksenä on toiminnan taloudellinen vastuullisuus. Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa Eterassa sitä, että sijoitustoiminnassa otetaan huomioon taloudellisten seikkojen lisäksi sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Näin pyritään turvaamaan sijoitusten pitkäaikainen tuotto ja hyvä arvonkehitys. Sijoitustoiminnan keskeiset suuntaviivat määritellään sijoitussuunnitelmassa. Eteran hallitus hyväksyy sen vuosittain. Suunnitelmassa arvioidaan Eteran toimintaympäristöä, riskejä ja mahdollisuuksia. Näiden pohjalta määritellään sijoitusjakauma, johon Etera pyrkii. Riskienhallinta on olennainen osa Eteran sijoitustoimintaa. Riskejä hallitaan hyvällä hajautuksella. Eteran sijoitukset on hajautettu sekä omaisuuslajeittain että maantieteellisesti. Sijoitukset tuottivat 10,3 prosenttia Finanssikriisi teki sijoitusvuodesta haastavan, mutta loppuvuotta kohti sijoitustuotot paranivat. Vuoden 2009 lopussa Eteralla oli sijoituksia 5 228,5 miljoonaa euroa (4 917,6 milj. v. 2008). Sijoitukset tuottivat 10,3 prosenttia (-17,0 % v. 2008). Eteran sijoitusten viiden vuoden keskituotto oli 2,9 prosenttia. Vuoden lopussa valtaosa Eteran sijoituksista, 55 prosenttia, oli korkosijoituksia (58 % v. 2008). Osakesijoitusten osuus oli 28 prosenttia (21 % v. 2008) ja kiinteistösijoitusten osuus 15 prosenttia (17 % v. 2008). Muiden sijoitusten eli hedge fundja hyödykesijoitusten osuus oli 3 prosenttia (4 % v. 2008). Sijoitusjakauma todellisen riskiaseman mukaan milj. Kiinteistösijoitukset 15 % Muut sijoitukset 3 % Osakesijoitukset 28 % Korkosijoitukset 55 % Korkosijoitukset sisältävät lainasaamisia, joukkovelkakirjalainoja ja muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia. Osakesijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet, private equity -sijoitukset ja noteeraamattomat osakkeet. Kiinteistösijoitukset sisältävät sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä. Muut sijoitukset sisältävät hedge fund -sijoitukset ja hyödykesijoitukset. Korkosijoitukset tuottivat erinomaisesti Korkosijoituksista saatiin poikkeuksellisen hyvä, 10,6 prosentin tuotto (-2,1 % v. 2008). Vuoden lopussa Eteralla oli korkosijoituksia 2 855,6 miljoonaa euroa (2 845,5 milj. v. 2008). Korkosijoitukset koostuvat joukkovelkakirjalainoista, lainasaamisista sekä muista rahoitusmarkkinavälineistä ja talletuksista. Erityyppisten korkosijoitusten väliset tuottoerot olivat merkittäviä, ja onnistuneen allokaation merkitys korostui. Joukkovelkakirjat tuottivat 12,1 prosenttia (-3,0 % v. 2008). Lainasaamisista saatiin 3,9 prosentin tuotto (5,1 % v. 2008). Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset tuottivat 4,4 prosenttia (4,7 % v. 2008). Lainakanta kasvoi reippaasti Lainakanta kasvoi 69 prosenttia vuonna Kasvu johtui suurimmaksi osaksi vuoden 2008 jälkipuoliskolla myönnetyistä TyEL-takaisinlainoista. Takaisinlainausmahdollisuus turvasi monen asiakasyrityksen rahoituksen pankkikriisin ollessa pahimmillaan. Vuoden 2009 lopulla lainakanta kääntyi laskuun, mikä johtui muutamien lyhytaikaisten sijoituslainojen takaisinmaksusta. Vuoden lopussa lainasaamisia oli 519,2 miljoonaa euroa (306,8 milj. v. 2008). Takaisinlainoja oli yli puolet eli 298,2 miljoonaa euroa. Palkitseva vuosi osakesijoittajalle Vaikeasta alusta huolimatta vuosi 2009 oli osakesijoittajalle hyvin palkitseva. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alamäki jatkui varsin voimakkaana ja myyntipaine osakemarkkinoilla oli kova. Maaliskuun alussa osakekurssit kääntyivät kuitenkin nousuun, jota kesti pieniä taukoja lukuun ottamatta koko loppuvuoden. Eteralla oli vuoden lopussa osakesijoituksia 1 450,6 miljoonaa euroa (1 028,1 milj. v. 2008). Niistä saatiin sijoitussalkun parhaat tuotot, 18,9 prosenttia (-40,9 % v. 2008). Noteerattuja osakkeita Eteralla oli vuoden lopussa 1 226,0 miljoonaa euroa (815,1 milj. v. 2008). Niiden tuotto oli 28,0 prosenttia (-44,4 % v. 2008). Private equity -sijoituksia oli 161,5 miljoonaa euroa (168,4 milj. v. 2008), ja niiden tuotto oli -21,9 prosenttia (-7,2 % v. 2008). Noteeraamattomia osakesijoituksia oli 63,1 miljoonaa euroa (44,7 milj. v. 2008). Ne tuottivat 10,9 prosenttia (2,1 % v. 2008). Eteran vuosikertomus

17 Etera sijoittaa hoiva- ja seniorikoteihin Noteeratut osakkeet milj. % Kehittyvät markkinat 13 % Japani 7 % 11,7 Pohjois- Amerikka 16 % Sijoitustuotot , % 7,7 Globaali 4 % Eurooppa 25 % Hedge- ja hyödykesijoituksia maltilla 4,5 Suomi, Pohjoismaat 35 % Muita sijoituksia eli hedge fund- ja hyödykesijoituksia Eteralla oli 136,9 miljoonaa euroa (192,4 milj. v. 2008). Niiden tuotto oli -2,0 prosenttia (-19,1 % v. 2008). Sijoituksia hedge-rahastoihin pienennettiin voimakkaasti alkuvuodesta. Hedge-rahastojen määrä oli vuodenvaihteessa 90,6 miljoonaa euroa (170,3 milj. v. 2008) ja tuotto -4,6 prosenttia (-19,1 % v. 2008). Etera aloitti sijoitukset raaka-aineisiin toukokuussa. Etera sijoittaa raaka-aineisiin rahastojen kautta. Raaka-ainesijoitusten tuotto oli 21,2 prosenttia, ja niiden määrä 46,3 miljoonaa euroa. Etera on merkittävä kiinteistösijoittaja Etera on merkittävä kiinteistösijoittaja 785,4 miljoonan euron kiinteistösijoituksillaan (851,6 milj. v. 2008). Suorien kiinteistösijoitusten osuus oli 78 prosenttia (83 % v. 2008) ja rahastosijoitusten osuus 22 prosenttia (17 % v. 2008). Kiinteistösijoitusten tuotto jäi -0,4 prosenttiin (1,2 % v. 2008). Suorat kiinteistösijoitukset tuottivat 1,2 prosenttia (1,2 % v. 2008) 10,3 Etera sijoittaa aktiivisesti hoiva- ja seniorikoteihin. Emme paljon muuta tällä hetkellä rakennutakaan, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta kertoo. Eteran 785 miljoonan euron kiinteistösijoitussalkusta hoivaja seniorikoteja on 12 prosenttia. Pitkäaikaisia sijoituksia ja vakaita tuottoja Etera on pitkäjänteinen sijoittaja, jolle hoiva- ja seniorikodit tarjoavat vakaita tuottoja. Tämäntyyppiset sosiaaliset infrahankkeet sopivat meille hyvin, sillä tavoittelemme pitkäaikaisia sijoituksia ja vakaita tuottoja, Sotavalta korostaa. Eteralla on käynnissä useita rakennushankkeita eri puolilla Suomea. Loppuvuodesta valmistui senioriasuntoja Turkuun sekä hoivakodit Ouluun ja Tyrnävälle. Hämeenlinnaan valmistui hoivapalvelukeskus tammikuussa. Eteralla on rakenteilla hoivakohteita myös Helsinkiin, Savonlinnaan ja Ouluun. Viime vuosien suurin hanke on ollut entisen keskussotilassairaala Tilkan uudistaminen hoivapalvelu- ja hyvinvointikeskukseksi. Tilkan avajaisia juhlittiin kesäkuussa Koteja keskelle kylää Kesällä Eteralle valmistuu hoivakoti Untuva Helsingin Lauttasaareen. Entiseen koulurakennukseen tulee hoivakoti, senioriasuntoja, päiväkoti ja liikuntatiloja. Meillä on hyviä kokemuksia samantyyppisestä kohteesta Vantaalta. Pakkalankujan hoivakodissa on vanhusten hoivakoti ja lasten päiväkoti. Näissä kohteissa jos missä yhteisöllisyys korostuu, Sotavalta sanoo. Ensiarvoisen tärkeää on myös hoivakodin sijainti. Seniorit eivät halua, eivätkä usein edes voi muuttaa kauas palveluista. Siksi rakennutamme hoivakoteja palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien lähelle, Sotavalta kertoo , Viiden vuoden keskituotto 2,9 % Keskituotto on laskettu geometrisen kaavan mukaan. 17 Eteran vuosikertomus 2009

18 TALOUDELLINEN VASTUU Milj Sijoitusjakauma riskiaseman mukaan Kiinteistösijoitukset Muut sijoitukset Osakesijoitukset Korkosijoitukset ja kiinteistörahastosijoitukset -7,1 prosenttia (1,5 % v. 2008). Kiinteistösijoitusten tuottoa alensivat kiinteistöjen arvonalennukset. Valtaosa Eteran kiinteistösijoituksista oli toimitiloja (45 %). Kiinteistörahastosijoitusten osuus oli 22 prosenttia ja liikekiinteistöjen osuus 17 prosenttia. Asuntojen osuus oli 9 prosenttia, sijoitustonttien osuus 5 prosenttia ja muiden sijoitusten osuus 2 prosenttia. Vuoden 2009 alussa Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry palkitsi Eteran vuoden 2008 parhaana rakennuttajana. RAKLIn mukaan Etera on yhdistänyt onnistuneesti kiinteistösijoittamisen ja rakennuttamisen. Eteran omistama Tilkka avasi ovensa Eteran omistama entinen keskussotilassairaala Tilkka avasi ovensa monipuolisena hoivapalvelu- ja hyvinvointikeskuksena. Tilkan avajaisia juhlittiin kesäkuun alussa. Lähes 70 vuotta sotilassairaalana toiminut Tilkka on läpikäynyt mittavan peruskorjauksen, joka tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Vuoden lopussa Eteran kiinteistösijoituksista 12 prosenttia oli hoivakiinteistöjä (8 % v. 2008). Hoiva- ja seniorikoteja on rakenteilla ja valmistui eri puolille Suomea, ja kysyntä on kova. Eteran omistama toimistotalo Tilkan Viuhka valmistui entisen sotilassairaalan naapuriin kesällä. Etera vuokrasi valtaosan Tilkan Viuhkasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Kiinteistömarkkinoilla kauppoja tehtiin hyvin vähän koko vuonna. Vuoden suurin yksittäinen kiinteistökauppa Suomessa oli Swing Life Science Centerin myynti. Etera myi Espoon Keilaniemestä Swing Life Science Centerin kaikki viisi toimistotaloa saksalaisen Commerz Real AG:n hallinnoimalle rahastolle. Etera menestyi vuokralaisten asiakstyytyväisyystutkimuksissa. Etera sijoittui KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemän vertailun kärkeen edellisvuosien tapaan: asuntovuokralaiset ovat tyytyväisiä Eteraan vuokranantajana. Myös toimitilavuokralaisten tyytyväisyys oli parantunut edelleen edellisvuodesta. Sijoitustoimintaa organisoitiin uudelleen Eteran sijoitustoimintaa organisoitiin uudelleen vuoden 2010 alkupuolella. Sijoitusjohtaja Mika Pesonen siirtyi arvopaperijohtajaksi. Uutena sijoitusjohtajana aloitti Jari Puhakka, jonka johdolla uudistus jatkuu. Etera ja Ovenia Oy sopivat maaliskuussa 2010 liikkeenluovutuksesta ja kiinteistöomaisuuden hallintapalveluista, jotka koskivat kaikkia Eteran kokonaan tai osittain omistamia asuinkiinteistöjä. Sijoitustoiminnan nettotuotto Sitoutuneen pääoman tuotto, % Sijoitustuotot, Sitoutunut M pääoma, M Lainasaamiset 17,6 450,4 3,9 5,1 5,1 5,1 5,2 Joukkovelkakirjalainat 270, ,5 12,1-3,0 1,1 0,3 4,9 * sisältää korkorahastoja 93,8 463,2 20,3-16,3-0,5 0,3 4,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset, sisältää 2,1 47,5 4,4 5,5 8,5 2,8 2,1 korkorahastoja Osakkeet ja osuudet 204, ,6 16,6-39,2 5,7 17,5 31,0 Kiinteistösijoitukset -3,3 825,2-0,4 1,2 12,5 14,2 7,8 * sisältää sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä -11,2 157,7-7,1 1,5 14,1 13,1 13,5 Muut sijoitukset 2,8 13,4 21, Sijoitukset yhteensä 494, ,7 10,3-17,0 4,5 7,8 11,7 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot ja kulut -0,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto 493, ,7 10,3-17,0 4,5 7,7 11,7 Eteran vuosikertomus

19 Etera maksoi eläkkeitä lähes miljardi euroa Eteralla on merkittävä rooli eläketurvan toimeenpanijana. Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi lähes miljardi euroa vuonna Eläketurvaa kartutti työntekijää ja yrittäjää. Eläkkeensaajia Eteralla oli vuoden lopussa ( v. 2008). Eläkkeensaajien määrällä mitattuna Etera kuuluu kolmen suurimman työeläkeyhtiön joukkoon 16 prosentin osuudellaan. Etera maksoi 975 miljoonaa euroa eläkkeitä Vuonna 2009 eläkkeitä ja kuntoutuskuluja maksettiin 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Etera maksoi eläkkeitä ja kuntoutuskuluja 975 miljoonaa euroa (906 milj. v. 2008). Yrittäjien YEL-eläkkeiden ja kuntoutuskulujen osuus oli 0,4 miljoonaa euroa (0,1 milj. v. 2008). Vanhuuseläkkeitä maksettiin 571 miljoonaa euroa (513 milj. v. 2008), mikä oli 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Työkyvyttömyyseläkkeitä Etera maksoi 223 miljoonaa euroa (215 milj. v. 2008). Perhe-eläkkeitä Etera maksoi 119 miljoonaa euroa (114 milj. v. 2008) ja työttömyyseläkkeitä 55 miljoonaa euroa (59 milj. v. 2008). Kuntoutuskuluja maksettiin 4 miljoonaa euroa (4 milj. v. 2008) ja osa-aikaeläkkeitä 2 miljoonaa euroa (1 milj. v. 2008). Vastuunjakokorvauksia saatiin 327 miljoonaa euroa Eläkelaitokset vastaavat yhdessä osasta työeläkekustannuksista. Kustannukset jaetaan vuosittain eläkejärjestelmän kesken. Etera sai vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten 327 miljoonaa euroa (276 milj. v. 2008). Korvaustoiminnan hoitokuluihin käytettiin 10,8 miljoonaa euroa (12,5 milj. v. 2008). Eläkkeet kpl Työkyvyttömyyseläkkeet kpl 20 % Perhe-eläkkeet kpl 23 % + Osa-aikaeläkkeet 217 kpl + Kuntoutusraha 265 kpl Työttömyyseläkkeet kpl 3 % Vanhuuseläkkeet kpl 54 % Vastuuvelka kasvoi miljoonaan euroon Työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Eläkelaitokset rahastoivat osan tulevista eläkekuluista ja vastaavat näistä eläkemenoista itse. Vastuuvelalla tarkoitetaan tätä tulevien eläkkeiden maksamiseen varattua summaa. Eteran vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (4 892 milj. v. 2008). Se kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Milj Maksetut eläkkeet ja kuntoutuskulut Työttömyyseläkkeet Perhe-eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet + Kuntoutuskulut 4 milj. + Osa-aikaeläkkeet 2 milj. 19 Eteran vuosikertomus 2009

20 Vastuullista toimintaa asiakkaiden hyväksi Etera hoitaa satojentuhansien suomalaisten eläketurvaa. Asiakastyytyväisyys oli erinomaista tasoa sekä vakuutus- että eläkeasiakkailla. Etera panostaa työurien pidentämiseen työhyvinvoinnin, ammatillisen kuntoutuksen ja viestinnän keinoin. Henkilöstön koulutustaso ja työtyytyväisyys paranivat. Sairauspoissaolot puolittuivat. Eteran seniori- ja palvelutalot tarjoavat vanhemmille ihmisille turvallista ja viihtyisää asumista.

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010

Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Eläke-Fennian tilinpäätös 2010 Avainluvut 2010 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 126,2 1 096,3 1 088,9 968,1 889,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 031,6 979,5 889,7 780,8

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2016 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 0,9% Parhaiten tuottivat korkosijoitukset 2,4 % Vakavaraisuus 26,8% TyEL-palkkasumma 1 677,0 milj. YELtyötulo 251,9

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Varma ja riskienhallinta

Varma ja riskienhallinta Varma ja riskienhallinta Sisäiset tarkastajat r.y.:n kuukausikokous Varmassa 19.5.2014 Pekka Pajamo, talousjohtaja Perustehtävänä eläkkeiden turvaaminen 2 Olemme keskinäinen ja itsenäinen yhtiö Varman

Lisätiedot

Työttömyys paheni vuonna 2009 nopeasti, mutta ennakoitua maltillisemmin. Työttömyysaste oli vuoden lopussa noin 8 prosenttia.

Työttömyys paheni vuonna 2009 nopeasti, mutta ennakoitua maltillisemmin. Työttömyysaste oli vuoden lopussa noin 8 prosenttia. TOIMINTAKERTOMUS 2009 1 (8) ETERAN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Taloudellinen toimintaympäristö Suomen kokonaistuotanto supistui vuonna 2009 arviolta 8 prosenttia edellisvuodesta. Tuotannosta on leikkautunut

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

YRITYSVASTUU ILMARISESSA

YRITYSVASTUU ILMARISESSA YRITYSVASTUU ILMARISESSA YRITYSVASTUUN MÄÄRITTELY Yritysvastuu = vastuuta omasta (liike)toiminnasta Vastuullisuus tarkoittaa oman toiminnan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviä vastuullisuusnäkökohtia

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2016 15.8.2016 1 Sijoitussalkun hajautus vaimensi riskejä Vakavaraisuuspääoma, Sijoitusten markkina-arvo, Sijoitusten tuotto 9,1 mrd. 41,2 mrd. -0,3 % 2 Hyvä tuotto noteeraamattomista

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2016 Toimitusjohtaja Timo Ritakallio @ritakti 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2016 Suomen talous- ja työllisyyskehitys oli vaatimatonta, mikä heijastui

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Tilintarkastamaton 15.2.2012 Eläke-Tapiola ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2011 Kokonaistulos oli - 521,2

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI 2016

ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARINEN VUONNA 2016 Hyvä sijoitustuotto epävarmoissa markkinaolosuhteissa Vakavaraisuus säilyi vahvana, kustannustehokkuus parani. Asiakashyvitykset ennätystasolla. Asiakasmäärä

Lisätiedot

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET

VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN PERIAATTEET 4.2.2016 TAUSTAA Haluamme avoimesti viestiä millaisia periaatteita ja linjauksia noudatamme sijoituspäätöksiä tehdessämme Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 30.6.2013 1(7) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2013 Sijoitustoiminnan tuotto oli 1,9 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 20,9 % vastuuvelasta ja vakavaraisuuspääoma 2,2-kertainen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys Palkka- ja palkkioselvitys Päätöksentekojärjestys Yhtiökokous päättää hallintoneuvoston palkkioista. Vaalivaliokunta tekee niistä ehdotuksen yhtiökokoukselle. Hallintoneuvosto päättää hallituksen palkkioista.

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2012 1-6/2011 1-12/2011 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 780,2 758,5 1 490,5 Maksutulon muutos

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2014 2013 2014 2013 Liikevaihto milj. 415 323 408 320 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 43 50 43 50 Liikekulut milj. 15 12 15 12 Korvaustoiminnan hoitokulut milj.

Lisätiedot

Elon osavuosiraportti

Elon osavuosiraportti 1 Elon osavuosiraportti 1.1. 30.6.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo aloitti toimintansa 1.1.2014, jolloin Eläke-Fennia sulautui LähiTapiola Eläkeyhtiöön. Tästä johtuen Elon osavuosiraportissa

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ

LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ LEASEGREEN GROUP PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 PALKITSEMISTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS... 2 2.1 HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKITSEMINEN JA PALKITSEMISEN VALMISTELU... 2 2.2 TOIMITUSJOHTAJAN

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Riskinkantokyvyn vahvistaminen Heli Backman 29.2.2012 Eläkemaksujen nousupainetta hillitään sijoitustuottojen avulla HE eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2015 2014 2015 2014 Liikevaihto milj. 343 415 338 408 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj. 27 43 27 43 Liikekulut milj. 10 15 10 15 Korvaustoiminnan hoitokulut

Lisätiedot

Kiinteistösijoittamisen vuosi

Kiinteistösijoittamisen vuosi 2015 Kiinteistösijoittamisen vuosi Eläkekassa Verson toimintavuosi 2015 oli tapahtumarikas. Normaalin toiminnan lomassa hallituksen työjärjestystä muutettiin ja toimintatapoja justeerattiin. Sijoitussuunnitelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 30.6.2011

Osavuosikatsaus 30.6.2011 Eläke-Fennian avainlukuja..-30.6.20..-30.6.200..-3.2.200 Vakuutusmaksutulo, milj. e Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e Sijoitusnettotuotot ja arvostuserojen muutos, milj. e ) Sijoitustuotot,

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2016 Varman sijoitustulos nousi vahvasti positiiviseksi 1 Varman sijoitustulos nousi vahvasti positiiviseksi Hyvä tulos keskeisillä mittareilla Vakavaraisuuspääoma, Sijoitusten

Lisätiedot

Tuloslaskelma 1.1. - 30.6.2010 1 Tase 30.6.2010 2 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 1.1. - 30.6.2010 3

Tuloslaskelma 1.1. - 30.6.2010 1 Tase 30.6.2010 2 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 1.1. - 30.6.2010 3 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 OSAVUOSIRAPORTTI 30.06.2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-TUNNUS 0117086-1 Sivu Tuloslaskelma 1.1. - 30.6.2010 1 Tase 30.6.2010 2 Kokonaisliikekulut

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista ; B-osasto Vakuutusmaksutulo/ Maksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, ¹) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ VUOSIKERTOMUKSESTA

TIIVISTELMÄ VUOSIKERTOMUKSESTA 95. toimintavuosi TIIVISTELMÄ VUOSIKERTOMUKSESTA VUODELTA 215 2 AVAINLUKUJA Vuosi 215 214 213 212 211 VEK, A-osasto, lisäeläkevakuutus Työnantajia 11 12 11 12 12 Jäseniä 257 294 325 348 378 Jäsenten palkat

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2016 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosikatsaus 30.6.2016 1 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2016 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto tammi-kesäkuussa oli 1,0 prosenttia.

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2015

Palkka- ja palkkioselvitys 2015 1 (6) KUNTARAHOITUS Palkka- ja palkkioselvitys 2015 1.3.2016 2 (6) 1 TAUSTA JA TARKOITUS Kuntarahoitus Oyj antaa vuosittain tällä palkka- ja palkkioselvityksellä tiedot luottolaitoksia koskevassa sääntelyssä

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät.

2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut ja niihin liittyvät tehtävät. 9.5.2012 Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus 1. Tieto Oyj 2. 10,3 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä 1. Yhtiön toimialana ovat informaatioteknologiapalvelut

Lisätiedot

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys Työjärjestyksen tarkoitus 1. Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on ohjeistaa Fennian hallituksen käytännön työskentelyä. Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot