5. Matkailijoiden vapaaehtoiset lahjoitusaloitteet (suom. Merja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Matkailijoiden vapaaehtoiset lahjoitusaloitteet (suom. Merja"

Transkriptio

1 5. Matkailijoiden vapaaehtoiset lahjoitusaloitteet (suom. Merja Lähdesmäki) Ajatus matkailijoiden jättämistä vapaaehtoisista lahjoituksista ei ole uusi. Viime aikoina ilmiöstä on kuitenkin alettu keskustella entistä systemaattisemmin käsitteellä matkailijoiden vapaaehtoiset lahjoitusaloitteet (engl. Visitor Giving Initiatives). Vapaaehtoisia lahjoituksia käytetään usein maaseutualueiden matkailukohteissa ja niiden tavoitteena on osaltaan turvata tiettyjen merkittävien kohteiden tai hankkeiden jatkuvuus ja/tai olemassaolo. Linkki lahjoituksen ja tietyn hankkeen välillä on keskeistä vapaaehtoisten lahjoitusaloitteiden onnistumisen näkökulmasta. Vapaaehtoisten lahjoitusaloitteiden onnistuminen on merkittävää monestakin syystä. Ensinnäkin, monissa maissa maisema ja luonto ovat keskeisiä matkailuvetonauloja. Tämä toteamus pitää paikkansa myös COMCOT-hankkeen pilottialueiden kohdalla. Siten huolimatta kaupunkilomien suosion viimeaikaisesta suuresta kasvusta, matkailun keskeinen vahvuustekijä Skotlannin, Suomen ja Viron kaltaisten maiden kohdalla on maaseutumatkailussa sen tarjonnan laadussa ja kyvyssä ylläpitää matkailun kasvunäkymiä pitemmällä aikavälillä. Toiseksi, matkailu on melkein poikkeuksetta keskeinen maaseudun kehittämistyökalu monella seudulla joskus se saattaa olla jopa ainoa käytettävissä oleva kehittämiskeino. Matkailijat voivat turvata paikallisen palvelutarjonnan säilymisen tietyllä tasolla ja siten vaikuttaa olennaisesti jopa koko yhteisön säilymiseen. Monissa maissa maaseutumatkailulla on siten kansantaloudellisesti merkittävä rooli. Keskeisestä merkityksestään huolimatta maaseutumatkailuun liittyy usein tietty taloudellinen haavoittuvuus: monet maaseutumatkailualueet ja -kohteet tarvitsevat suojelutoimenpiteitä, jotka puolestaan saattavat olla hyvin kalliita. Rahoituksen hankkiminen tiettyjen alueiden tai kohteiden kunnossapitoon ja suojeluun voi olla kuitenkin hyvin haasteellista.

2 Edellä esitetty toimii johdantona ja taustana seuraavalle kuvaukselle matkailijoiden vapaaehtoisista lahjoitusaloitteista. Tämä esimerkkitapaus käsittelee siten aihetta, jonka toimintaperiaatteita on hyvin mahdollista soveltaa kaikilla COMCOT-hankkeen pilottialueilla Suomessa ja Virossa. Matkailijoiden vapaaehtoisten lahjoitusaloitteiden perusperiaatteet Keskeistä matkailijoiden vapaehtoisissa lahjoitusaloitteissa on luoda linkki tietyn matkailukohteen tai -paikan, siellä toteutettavan hankkeen ja matkailijan välille. Usein tämä edellyttää sitä, että paikalliset yritykset saadaan houkuteltua mukaan lahjoitusaloitteen toteuttamiseen ja siten markkinoimaan lahjoitusaloitteen kohteena olevaa hanketta ja keräämään vapaaehtoiset lahjoitukset yrityksissä vierailevilta matkailijoilta. Vaikka teoriassa matkailijoiden lahjoitusaloitteita voidaan toteuttaa siten, että matkailijat tekevät päätöksen ottaa osaa toimintaan, on käytännössä menestyksellisempää vaatia matkailijoita tekemään päätös olla lahjoittamatta mitään. Vapaaehtoinen lahjoittaminen voi tapahtua monin eri tavoin, kuten esimerkiksi: Suorat rahalahjoitukset Sponsorointi Jäsenmaksut Lisämaksut Mainostuotteiden osto Vapaaehtoiset maksut Osallistumismaksut Vapaaehtoisien lahjoituksien kautta kerättävä rahasumma on luonnollisesti riippuvainen siitä, miten paljon alueella vierailee matkailijoita, miten omaksi matkailijat ottavat alueen luonnon ja ympäristön suojelemisen ja säilyttämisen, miten hyvin paikalliset toimijat ja yritykset saadaan sitoutettua toimintaan ja millaista menetelmää lahjoitusten keräämisessä käytetään.

3 Esimerkiksi Tarka -hanke, joka sai alkunsa Devonissa 1989, piti sisällään seuraavia lahjoitusmenetelmiä. Viiden prosentin vero kaikista mainostuotteista, jotka myydään Tarkan alueen matkailuyhdistykseen kuuluvien yritysten kautta. Vapaaehtoinen vero liitettynä majoitukseen ja matkailupalveluihin esimerkiksi yksi alueen hotelleista lisäsi laskuihinsa 25 pennyn vapaaehtoisen lisämaksun jokaiselta majoitusvuorokaudelta. Useimmat matkailijat olivat valmiita maksamaan tämän maksun laskunsa yhteydessä. Vapaaehtoinen lahjoitusaloite esiteltiin ei-voittoa tavoittelevana hankkeena, millä pyrittiin pitkäntähtäimen rahoitusmekanismin kehittämiseen. On the Right Tracks on toinen esimerkki matkailijoiden vapaaehtoisista lahjoitusaloitteista. Sen tavoitteena on palauttaa entiseen tilaansa South Hamsissa kulkevat, satoja vuosia vanhat kapeat pikkutiet. Alkuperäinen vapaaehtoinen lahjoitusaloite käsitti seuraavaa: Matkailijoiden, yritysten ja paikallisyhteisön rahalahjoituksista kertyi puntaa kujien ja teiden ylläpitämiseen ja suojelemiseen. Hankkeeseen osallistui 110 yritystä. Hankkeessa tuettiin 10 perinteisen maaseutuyrityksen toimintaa suojelutyössä. Vapaaehtoinen lahjoitusaloite esiteltiin ei-voittoa tavoittelevana hankkeena, millä pyrittiin pitkäntähtäimen rahoitusmekanismin kehittämiseen. Toiminnan hallinnointi On tärkeä luoda organisaatio, joka pyörittää ja hallinnoi matkailijoiden vapaaehtoista lahjoitusaloitetta. Tämän organisaation tulisi mieluiten olla hyväntekeväisyysjärjestö tai joku muu ei-kaupallinen toimija. On kuitenkin huomattava, että organisaation tavoitteiden tulee selkeästi liittyä siihen hankkeeseen, jota lahjoituksilla pyritään tukemaan. Organisaation perustamiseen tarvittavia varoja voidaan mahdollisuuksien mukaan hakea kansallisista tai Euroopan Unionin tarjoamista rahoituslähteistä. Organisaation toiminnan alettua sen jokapäiväisen toiminnan pyörittämiseen tarvittavat rahat kerätään lahjoitusohjelman kautta.

4 Organisaation ensimmäinen tehtävä on tunnistaa hanke tai hankkeet, joita lahjoitusaloitteella pyritään tukemaan. Samoin on löydettävä ne paikalliset yrittäjät, jotka ovat valmiita toimimaan lahjoitusten kerääjinä. Usein nämä yritykset edistävät hanketta myös muulla tavalla, esimerkiksi tekemällä omia rahalahjoituksia tai sponsorisopimuksia. Toiminnan hallinnoiminen on selvästi hyvin tärkeä tehtävä, mutta se ei luonnollisestikaan voi käyttää kaikkia matkailijoiden vapaaehtoisista lahjoituksista kertyneitä varoja. Matkailijoiden tekemien vapaaehtoisten lahjoitusten suurin hyöty tulee siis koitua sille hankkeelle, jota on luvattu kehittää ei yksinomaan hallintotoimintojen pyörittämiseen. Tästä syystä olisikin toivottavaa hankkia perusrahoitus EU:lta tai kansallisista lähteistä esimerkiksi siten, että muualta saatava perusrahoitus olisi samansuuruinen kuin matkailijoiden vapaaehtoisista lahjoituksista kertynyt rahasumma. Maksuhalukkuus Itä-Englannin matkailunedistämiskeskuksen tutkimuksen mukaan ne matkailijat, jotka yöpyvät alueella, tekevät todennäköisemmin vapaaehtoisia lahjoituksia alueen kehittämiskohteisiin kuin päivämatkaajat. Myös paikallisyhteisö suhtautuu päivämatkaajia positiivisemmin vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Haasteellista hankkeen toteuttamisessa on paikallisten yrittäjien mahdollinen vastarinta. Vapaaehtoisiin lahjoitusaloitteisiin liittyvä tuotteiden ja palveluiden hintojen nousu ja hallinnollinen työ huolestuttavat yrittäjiä, jotka pelkäävät lahjoitusaloitteen heijastuvan negatiivisesti asiakasmääriin ja siten yrityksen taloudelliseen toimintaan. Vaikka viimeaikainen kansainvälisesti heikko taloudellinen tilanne on tehnyt kaikista myös matkailijoista entistä hintatietoisempia, uskomme kuitenkin siihen, että yrittäjien tuntemia epäluuloja on mahdollista hälventää perustelemalla heille lahjoitusohjelman hyödyt mahdollisimman tarkasti. Lahjoitusohjelman käytännön pyörittäminen lisää jossakin määrin yrittäjien hallinnollisia työtehtäviä, mutta on olemassa teknologisia sovelluksia, jotka helpottavat hallinnointityötä. Luonnollisesti tällaisten teknologisten sovellusten hankkiminen tulee rahoittaa lahjoitusaloitteen kautta. Toisin sanoen, teknologisiin sovelluksiin liittyviä kuluja ei tule

5 sälyttää yritysten maksettavaksi, elleivät ne itse vapaaehtoisesti päätä tehdä näitä investointeja osana vapaaehtoista lahjoitusaloitetta. Edellä kuvattujen haasteiden ylittämisessä ensiarvoisen tärkeää on tehdä näkyväksi linkki vapaaehtoisten lahjoitusten ja niiden kautta tuettavien hankkeiden välille. Tämän linkin tunnistaminen houkuttelee matkailijoita ja paikallisia yrityksiä ottamaan osaa lahjoitusaloitteeseen. Meidän näkemyksemme mukaan on niin ikään tärkeää, että matkailijoiden vapaaehtoisen lahjoitusaloitteen idean hyväksyttävyyttä testataan sekä yritysten että matkailutoimijoiden keskuudessa ennen sen varsinaista käyttöön lanseeraamista. Se millaisiin ja miten suuriin lahjoituksiin aloitteen kautta pyritään, näyttelee myös keskeistä roolia toiminnan onnistumisen näkökulmasta. Tavoitteet on siten asetettava tasolle, jota ei koeta taloudellisesti liian haasteelliseksi tavoittaa mutta joka toisaalta on riittävä positiivisten tulosten aikaansaamiseksi. Matkailijoiden vapaaehtoisia lahjoitusaloitteita ei tulisi kuitenkaan ymmärtää pelkästään varainkeruutyökaluna: niihin liittyy aina myös laajempia kulttuurillisia ja/tai ympäristöllisiä tavoitteita, joita ei pidä unohtaa. Maksuhalukkuus on luonnollisesti matkailijoiden vapaaehtoisten lahjoitusaloitteiden kriittinen menestystekijä. Tämän lisäksi on kuitenkin olemassa myös muita keskeisiä menetykseen vaikuttavia tekijöitä, kuten toteaa Neil Warren, joka toimi Itä-Englannin matkailunedistämiskeskuksen politiikka- ja strategiatyön vastaavana vuosina Hänen näkemyksensä mukaan seuraavat tekijät on huomioitava tehokkaan ja vaikuttavan lahjoitusaloitteen toteuttamisessa. Seuraavassa listassa nämä tekijät on esitelty tummennettuina (alapuolella esitetty vastaavasti vähemmän tehokas ja vaikuttava toimintatapa). Toiminta perustuu alkuvaiheesta lähtien selkeään näkemykseen lahjoitusaloitteen tuotosta ja tarvittavista taloudellisista ja inhimillisistä resursseista sekä vahvaan sitoutumiseen. Toiminnan lähtökohtana on houkutteleva ajatus ilman varsinaista suunnitelmaa siitä, miten lahjoitusaloitetoimintaa käytännössä ylläpidetään.

6 Lahjoitusaloitteen tehtävänä ei ole ainoastaan rahan kerääminen vaan myös vuorovaikutuksen ja yhteistyön parantaminen matkailun ja suojelutyön välillä. Lahjoitusaloite nähdään yksinomaan rahankeruumenetelmänä. Lahjoitusaloitteella on vankka perusta tutkimuksessa (esim. matkailu- ja yrityskyselyt). Lahjoitusaloitteen lanseeraus perustuu lähinnä olettamukselle matkailijoiden tuesta. Lahjoitusaloitteelle hankitaan ulkopuolista rahoitusta hallintomenojen kattamiseen, jolloin lahjoituksista koituva tulo voidaan ohjata mahdollisimman hyvin tuettavan hankkeen edistämiseen. Hallintomenojen suuruus aliarvioidaan ja/tai ne katetaan pelkästään lahjoitusvaroin. Lahjoitusaloitteen ulkopuolinen rahoitus hankitaan monista eri lähteistä. Ulkopuolinen rahoitus perustuu yhteen, määräaikaiseen rahoituslähteeseen. Yhteistyö ja yhteydet lahjoitusaloitteen hallinnollisen toimielimen ja alueen matkailuyritysten välillä ovat toimivat jo ennen aloitteen lanseeraamista. Lahjoitusaloitteen hallinnollisten toimijoiden ja alueen matkailuyritysten välillä ei ole aikaisempaa vuorovaikutusta. Alueella on voimakas identiteetti. Samoin alueen yrityksillä ja matkailijoilla on selkeä käsitys matkailun vaikutuksista ympäristöön. Alueella on heikko identiteetti matkailukohteena. Matkailun ja ympäristön välinen yhteys on epäselvä. Yrityksiä lähestyttäessä pyritään löytämään tasapaino mahdollisimman tehokkaiden varainkeruumenetelmien ja vähemmän tehokkaiden, mutta miellyttävämpien, menetelmien välillä. Yritysten annetaan päättää varainkeruumenetelmästä ilman opastusta siitä, mitkä menetelmät ovat tehokkaita. Vastaavasti yrityksille tarjotaan vain yksi ainoa keino varojenkeruumenetelmänä.

7 Yrityksille tarjotaan merkittäviä hyötyjä siitä, että ne osallistuvat aloitteeseen ja niille myös kerrotaan hankkeen etenemisestä. Yritysten osallistumisessa luotetaan pelkästään altruistisiin motiiveihin. Yrityksiä ei informoida hankkeen etenemisestä. Yritysten innostamisessa käytetään hyväksi jo ajatukseen sitoutuneita yrityksiä tai muualta hankittuja esimerkkitapauksia. Yritysten innostamisessa ei käytetä hyviä esimerkkejä jo toiminnassa mukana olevista yrityksistä. Yritysten pelkoa hallinnon lisääntymisestä ja asiakkaiden tyytymättömyydestä hälvennetään selkeällä informaatiolla ja perustelluilla argumenteilla. Yrityksille ei tarjota riittävää informaatiota. Yrityksille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa lahjoitusvaroin tuettavan hankkeen valintaan/sijaintiin. Lahjoitukset menevät yhteen pottiin, jonka jakamisessa eri kohteille ja hankkeille yrityksillä ei ole sanavaltaa. Sponsorointisopimuksia ja hyväntekeväisyyskampanjoita järjestetään kasvattamaan lahjoitusaloitteen kautta saatavaa rahasummaa. Varojenkeruussa luotetaan yksinomaan matkailukohteissa tehtäviin vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Vierailijoille tarjotaan monipuolisesti tietoa vapaaehtoisesta lahjoitusaloitteesta ja sen toiminnasta erilaisen markkinointimateriaalin kautta. Vierailijat saavat tiedon lahjoitusaloitteesta vasta ollessaan tekemisissä aloitteen kanssa yhteistyössä toimivan yrityksen kanssa.

8 Tunnistetaan se seikka, että erilaisia matkailijaryhmiä täytyy lähestyä erilaisin varojenkeruumenetelmin. Oletetaan, että yksi varojenkeruumenetelmä sopii kaikille ja kaikkialla. Lahjoitusvaroin tuettavissa hankkeissa saavutetaan sellaisia tuloksia, jotka matkailijoiden on helppo käsittää ja joista on myös helppo heille kertoa. Rahoitus menee hankkeisiin, joilla on vähän merkitystä matkailijoiden näkökulmasta tai joita heidän on hyvin vaikea ymmärtää. Lahjoituksilla tuettavat hankkeet synnyttävät ympäristöönsä hyötyä suhteellisen nopeasti, mikä tarjoaa matkailijoille ja yrityksille motivaation olla mukana toiminnassa. Hankkeiden kautta saavutetut hyödyt tulevat esiin pitkällä viiveellä, mikä vaikuttaa heikentävästi matkailijoiden ja yritysten halukkuuteen osallistua ja sitoutua toimintaan. (Lähde: Tourism Insights Publication) Edellä esitelty lista on pitkä mutta se tarjoaa kuitenkin melko kattavasti asiantuntijan näkemyksen siitä, mikä tekee matkailijoiden vapaaehtoisesta lahjoitusaloitteesta onnistuneen ja tehokkaan. Yhteenvetona voisi todeta, että onnistuneen aloitteen toteuttamisessa tärkeää on huomata, ettei aloitteen tavoitteena ole ainoastaan mahdollisimman tehokas rahankeruu vaan se myös linkittää matkailun tavoitteet yhteen alueen kulttuuristen ja ympäristöllisten tavoitteiden kanssa. Mitä esimerkistä voidaan oppia? Matkailijoiden vapaaehtoiset lahjoitusaloitteet voivat olla hyvin merkityksellisiä COMCOThankkeen pilottialueiden kulttuuri- ja ympäristöhankkeiden toteuttamiselle. Jokaisella pilottialueella on tunnistettu hankkeita, jotka soveltuisivat vapaaehtoisten lahjoitusaloitteiden kautta rahoitettaviksi. Linkki näiden hankkeiden ja lahjoitusaloitteen välillä täytyy kuitenkin olla selkeä ja vahva, niin että matkailijat ovat valmiita osallistumaan hankkeeseen.

9 Alueen yritysten tuki vapaaehtoisen lahjoitusaloitteen toteuttamisessa on olennaisen tärkeää, koska niiden toiminnan kautta tapahtuu varsinainen varainkeruu. Jos yritykset ovat sitoutuneita toimintaan, ne myös saavat sen onnistumaan. Yrityksistä saattaa myös tulla merkittäviä lahjoittajia. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että on tehokkaampaa pyytää matkailijoita kieltäytymään lahjoituksesta kuin pyytää heiltä lahjoitusta. Lisäksi on huomattava, että yöpyvät vieraat tekevät todennäköisemmin lahjoituksia kuin päivämatkaajat. On myös hyvin tärkeää huolehtia siitä, että lahjoitusaloitteeseen liittyvät hallinnointikustannukset pysyvät mahdollisimman pieninä. Siten on varottava tilannetta, jossa lahjoitusaloitteesta saatavat varat menevät pääasiallisesti aloitteen hallinnon kustantamiseen. Sen vuoksi olisikin viisasta, jos hallintokuluja pyrittäisiin kattamaan myös muiden rahoituslähteiden kautta. Matkailijoiden vapaaehtoisen lahjoitusaloitteen kautta kerätyn tulon todellinen arvo on siinä, että sitä voidaan käyttää hyväksi myös haettaessa muuta kansallista tai EU-tason rahoitusta alueen kehittämishankkeisiin.

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Ryhmäläisten nimet:

Ryhmäläisten nimet: 1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista

Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista Itä-Uudenmaan elinkeino- ja kehittämispalvelujen organisoinnista 1. Itä-Uudenmaan elinkeinoelämä Asukkaat Itä-Uudellamaalla oli vuoden 2010 lopussa asukkaita yhteensä 96 800 jakaantuen siten, että Loviisan

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta. Pekka Linna,

KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta. Pekka Linna, KOOTuki-ryhmän viestinnästä ja yhteistyön tuesta Pekka Linna, 10.11.2014 Sisältö 1. Strategia 2. Toimintatavat sidosryhmäviestinnässä 3. Kanavat 4. Yhteistyön tukeminen ja yhteisötuottaminen 5. Välineet

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO

THINKING PORTFOLIO COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO THINKING PORTFOLIO A S I A K A S H A A S TAT T E LU N A I S T E N PA N K K I COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO case Naisten Pankki Kuva: Naisten Pankki erinomainen työkalu positiivisen kaaoksen hallintaan Thinking

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

7. Skotlannin merilintukeskus (suom. Merja Lähdesmäki)

7. Skotlannin merilintukeskus (suom. Merja Lähdesmäki) 7. Skotlannin merilintukeskus (suom. Merja Lähdesmäki) Ajatus merilintukeskuksen perustamisesta Skotlantiin syntyi vuonna 1990 paikallisten toimijoiden ideana. Tänä päivänä keskus on yksi Skotlannin viidestä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Muistitko soittaa asiakkaallesi?

Muistitko soittaa asiakkaallesi? webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Seutujohtoryhmä Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen

Seutujohtoryhmä Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen Kunnanhallitus 48 06.03.2017 Witas-alueen kuntarahoitus "Toimi Nyt!" -hankkeeseen 294/001/2016 Kunnanhallitus 18.04.2016 83 Seutujohtoryhmä 17.3.2016 5 Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen Seutujohtoryhmällä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Merja Leinonen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Merja Leinonen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 15.12.2016 Merja Leinonen KANSALLISGALLERIALLE OSOITETTAVA VALTION VASTINRAHOITUS VUONNA 2016 Asian tausta ja pääasiallinen sisältö Tausta

Lisätiedot

Korson koulun vanhempainyhdistys ry. Toimintakertomus

Korson koulun vanhempainyhdistys ry. Toimintakertomus Korson koulun vanhempainyhdistys ry Toimintakertomus kaudelta 1.8.2015-31.7.2016 2 Sisällys 1. Korson koulun vanhempainyhdistys ry... 3 2. Jäsenyys... 3 3. Hallitustyö... 3 4. Toiminta... 4 5. Talous...

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot