Toni Ollanketo POSTILAATIKKOVAHTI LANGATTOMALLA TIEDONSIIRROLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toni Ollanketo POSTILAATIKKOVAHTI LANGATTOMALLA TIEDONSIIRROLLA"

Transkriptio

1 Toni Ollanketo POSTILAATIKKOVAHTI LANGATTOMALLA TIEDONSIIRROLLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieska Koulutusohjelma Aika Toukokuu 2008 Tekijä/tekijät Toni Ollanketo Tietotekniikka Työn nimi Postilaatikkovahti langattomalla tiedonsiirrolla Työn ohjaaja Sivumäärä Filosofian maisteri Joni Jämsä Työelämäohjaaja Filosofian maisteri Joni Jämsä Työn tarkoituksena oli anturoida normaali postilaatikko ja lähettää tieto postin saapumisesta sisälle käyttämällä kaupallisia RF -piirejä. Ongelmaa lähdettiin ratkaisemaan etsimällä erilaisia antureita, jolla postin läsnäolo voidaan havaita. Tämän jälkeen vertailtiin antureita ja pohdittiin anturin vaatimuksia tarkemmin. Työssä päädyttiin käyttämään mikrokytkintä, joka on sijoitettu postilaatikon taakse. Myös kalvokytkintä kokeiltiin. Valokennoa ei käytetty, johtuen sen jännitteen tarpeesta sekä virrankulutuksesta. Fotodiodi ja fototransistori pudotettiin pois vaihtoehdoista niiden valon tarpeellissudesta johtuen. Lähettimen virtalähteenä käytettiin paristoja, koska aurinkokennon toiminta talvella on epävarmaa. Asiasanat Postilaatikkovahti, anturi, radiolähetin, radiovastaanotto, radioyhteys

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Degree programme Date May 2008 Author Toni Ollanketo Information technology Name of thesis Postbox watcher with wireless data transfer Instructor Pages Master of Science Joni Jämsä Supervisor Master of Science Joni Jämsä The aim of this engineering thesis was to equip a postbox with a sensor and send information of the incoming post to the house using commercial RF-components. First the sensors needed to be found for different electronic systems. after this a few sensors were chosen and scrutinized In this case we opted for micro switch, which was locate at the behind of the postbox. Also membrane switch was tested. Because of high voltage and high current consumption, optical sensors were not good in this job. Because of need for light, photodiode and phototransistor are useless. Power supply of the transmitter was battery because solar cells not necessarily work in the winter. Key words Postbox watcher, sensor, radio transmitter, radio receiver, radio link

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO LANGATON VAI LANGALLINEN SYSTEEMI? ANTURIT Optiset anturit Optokomponentit Kytkimet Liiketunnistin Hämäräkytkin POSTILAATIKON ANTUROINTI Anturi postilaatikon sisällä Anturi kannessa Anturi kannessa ja laatikon sisällä RADIOYHTEYS Radiotaajuuden säädökset KEELOQ -koodaus Koodauspiiri Dekoodauspiiri Piirilevyn suunnittelu Virtalähde JOHTOPÄÄTÖKSET...36 LÄHTEET...39 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Nykyään posti painottuu sähköiseen postiin, eli sähköpostiin. Sähköpostin käyttäminen on vaivatonta ja helppoa. Paperimainen posti (sanomalehdet, mainokset ym.) ei kuitenkaan lopu kokonaan vielä moneen vuoteen. Sähköpostissa kätevää on se, että pystyy nappia painamalla tarkistamaan, onko tullut postia. Paperisessa, ns. normaalissa postissa asia ei ole näin. Yleisin tapa tarkistaa saapunut posti on käydä katsomassa postilaatikkoon. Postilaatikot ovat eri etäisyyksillä, jotkut ovat ihan talon vieressä, toiset jopa useamman kilometrin päässä. Jos etäisyyttä postilaatikolle alkaa olemaan satoja metrejä, aamupostin tarkastaminen ei ole mukavaa. On myös liikuntarajoitteisia henkilöitä, jotka eivät mielellään haluaisi tehdä ylimääräisiä reissuja. Myös vanhuksille ja huonomuistisille henkilöille voi olla haittaa, jos postilaatikolla joutuu käymään useita kertoja päivässä turhaan. Sen takia olisi hyvä olla laite, joka ilmoittaa postilaatikossa olevan postia. Laitteen pitäisi olla yksinkertainen ja halpa. Työssä käytettävälle postilaatikolle on matkaa metriä, joka asettaa omat vaatimuksensa. Etäisyydestä johtuen joudutaan käyttämään langatonta ilmoitusjärjestelmää. Postilaatikossa on lähetin, joka aktivoidaan anturilla. Anturivaihtoehtojen tutkiminen on työn tärkeimpiä asioita. Postilaatikon sijainnista johtuen virransyöttö anturille täytyy hoitaa ns. langattomasti. Anturin valinnassa täytyy ottaa huomioon postilaatikon ympäristö, sillä postilaatikko on ulkona sään armoilla. Suomen ilmaston suuret lämpötilavaihtelut sekä kylmät ja pimeät talvet vaikuttavat anturin toimintaan. Koska käytetään RF-lähetintä ja -vastaanotinta, täytyy selvittää, minkälaisella taajuudella ne saavat toimia. Tavoitteena on tutkia erilaisia antureita, taajuudenkäyttöä ja virransyöttöä. Lisäksi selvitetään lähetettävän tiedon koodaaminen, koska laitteen ei haluta reagoivan vääriin lähettimiin.

6 2 2 LANGATON VAI LANGALLINEN SYSTEEMI? Langattomuuden haasteena voidaan pitää jännitteen syötön hoitamista sekä postilaatikon etäisyyttä. Postilaatikolle on matkaa metriä, joten radiolähettimen ja vastaanottimen täytyy lähettää ja vastaanottaa signaali tältä etäisyydeltä. Tästä johtuen komponentit on valittava sen mukaan. Etäisyydestä johtuen ei ole järkevää käyttää langallista systeemiä. Langallinen systeemi on mahdollinen. Langallisella systeemillä tarkoitetaan sitä, että tieto postin saapumisesta kulkee johdinta pitkin. Teknologiakasvatus NYT! sähkö- ja elektroniikka verkkomateriaalista löytyvässä kalvokytkin ohjeessa ideana oli kalvokytkimen avulla sytyttää LED-lamppu (Oulun eteläisen instituutti 2008A). Tämä toimii mainiosti, jos etäisyyttä postilaatikolle on vähän, alle 20 metriä. Punaisen LED:n voi tarkkanäköinen nähdä kauaskin, mutta heikkonäköiselle tämä on ongelma. Eli edellisessä esimerkissä oletetaan, että LED-lamppu on postilaatikon kannessa tai kyljessä. Toki LED-lampun voisi sijoittaa taloon sisälle. Jos käytetään edellä mainittua esimerkkiä, silloin joudutaan hankkimaan pitkä johto. Ja johdon sijoittaminen sellaiseen paikkaa, jossa se ei olisi tiellä, olisi hankalaa. Maan alle se voitaisiin sijoittaa, mutta kannattaako yhden LED-lampun takia kaivaa johtoa maahan? Antti Kaikkonen ja Tuomas Niemelä käyttivät omassa älykäs postilaatikko projektissaan Linet -verkkoa. Linet verkko on systeemi, jolla voidaan ohjata mm. valaisimia, kytkimiä, releitä tai antureita parikaapeliverkkoa käyttäen (Linet Oy 2008, 3-4). Linet verkon kautta voidaan hoitaa virransyöttö, mm. optiselle anturille, toisaalta Linet verkon kautta ei saada kuin 5V jännite, joten se ei riitä optiselle anturille (Kaikkonen & Niemelä 2003). Hyöty tulee siitä, koska joudutaan vetämään johto postilaatikkoon, samalla pystyttäisiin vetämään jännitteensyöttöön tarkoitettu johdin. Vaikka Kaikkonen ja Niemelä ovat käyttäneet Linet - verkkoa, postin saapumisesta ilmoittava LED-lamppu on sijoitettu postilaatikkoon. Heidän postilaatikossaan on lisäksi muita toimintoja, joihin Linet on hyvä ratkaisu. Toimintoina on lisäksi mm. lämpötilan mittaus sekä liikkeen tunnistus, jolla sytytetään pihavalot. Linet

7 3 verkko on siis langallinen ja toisaalta aika kallis yksittäiseen postilaatikkoon. Linet voisi olla järkevä ratkaisu silloin, jos halutaan paljon toimintoja. Koska etäisyyttä postilaatikolle on noin 100 metriä, järkevintä on käyttää langatonta systeemiä. Langattomaan systeemiin käytetään RF-piirejä, jotka käyttävät siis radiotaajuuksia. Postilaatikossa oleva lähetin lähettää datan vastaanottimeen, joka sytyttää LED-lampun. Kaupalliset RF piirit eivät ole mahdottoman kalliita, noin 20:lla voi saada sekä lähettimen, että vastaanottimen. Lyhyelle matkalle voidaan siis laittaa pelkkä lamppu. Toisaalta lamppu ei ole tarpeellinen, jos postilaatikko on esimerkiksi 20:n metrin päässä. Kun etäisyyttä alkaa olemaan 50:stä metristä ylöspäin, postin saapumisilmoitin on hyödyllinen. Ilmoitin pitää hoitaa langattomasti, jolloin se soveltuu joka paikkaan. Maaseudulla langan saa piiloon maan alle, jos on oma tontti, mutta kaupungissa tämä ei välttämättä onnistukaan. Sen takia tässä työssä tutkitaan langatonta systeemiä.

8 4 3 ANTURIT Postilaatikon anturointi on tämän työn tärkeimpiä tutkimuksen kohteita. Tässä osiossa kerrotaan antureista, joita voidaan käyttää postilaatikon anturointiin. Oikean anturin valinta on tärkeää, sillä siten voidaan säästää rahaa. Myös ympäristöllä on tärkeä vaikutus, sillä anturi tulee ulkona olevaan postilaatikkoon, jolloin säänvaihtelut voivat vaikuttaa anturin toimintaan. Anturin pitäisi olla helppokäyttöinen ja helposti huollettavissa. Anturilla vaikutetaan lähettimen toimintaan, joka voidaan jaotella kolmeen erilaiseen toimintatapaan. Ensimmäisenä voisi olla toiminta, jossa lähetin on jatkuvasti päällä, jolloin kulutetaan koko ajan virtaa, jonka seurauksena paristoja joudutaan vaihtamaan usein. Toisena vaihtoehtona lähetin on päällä vain silloin, kun postilaatikossa on postia, jolloin toiminta perustuisi esimerkiksi jonkinlaiseen kytkimeen postilaatikon pohjalla. Kolmas ja paras tapa olisi se, jossa lähetin aktivoidaan hetkeksi. 3.1 Optiset anturit Optisilla antureilla on neljä erilaista toimintaperiaatetta. Ensimmäisenä pelkkä vastaanotin, jolloin tunnistettava kappale toimii itse lähettimenä, esimerkiksi kuuma metalli säteilee infrapunavaloa. Valonsäteen katkaisuun perustuvia toimintaperiaatteita on kaksi, toinen on lähetin/vastaanotin, jossa on siis erikseen lähetin ja vastaanotin kennot, ja toinen on sellainen, jossa on lähetin ja vastaanotin samassa kennossa, jolloin säde heijastetaan peilin kautta. Neljäntenä on heijastumiseen perustuva, eli tunnistettava kappale heijastaa valonsäteen takaisin. (Sähkölehto 2008B, 2-3.) Valokennoissa valonlähteenä käytetään joko infrapunalediä, punavaloa lähettävää LED:a tai laser-valoa. (Sähkölehto 2008B, 2.)

9 5 Optisen anturin valintaan vaikuttavat mm. anturin tarkkuus ja anturilta vaadittava etäisyys, materiaali, joka halutaan tunnistaa, ympäristöolosuhteet sekä sähkö- ja asennustekniset näkökohdat. (Sähkölehto 2008A.) Erillisen lähetin ja vastaanotin kennon toimintaperiaate seuraavanlainen: lähetin lähettää säteen vastaanottimelle (KUVIO 1). Kun säde katkeaa tai säteen kulkuaika hidastuu, muutos havaitaan ja tehdään haluttu toiminto, tässä tapauksessa aktivoitaisiin RF -lähetin. KUVIO 1. Esimerkki erillisen lähetin ja vastaanotin kennon toiminnasta (Sähkölehto 2008B, 2-3.) Lähetin ja vastaanotin voivat olla myös samassa kennossa. Tällöin säde heijastuu kohteesta tai peilistä. Mikäli tunnistaminen tapahtuu kohteesta heijastamalla, kuten kuviossa 2 oikealla, tunnistus perustuu heijastuneen valon voimakkuuteen. Peilistä heijastumalla tapahtuva tunnistus, toimii säteen katkeamisella. Kohteesta heijastumisessa hyvänä puolena on, että sillä pystytään tietylle etäisyydelle tulleelle kappaleelle tekemään haluttu toiminto. Peilistä heijastumalla tapahtuvassa tunnistamisessa riittää, että säde katkeaa. Jälkimmäinen vaihtoehto onkin hyvä postilaatikon anturointiin. Kuviossa 3 ja 4 on mainittu muutama muunnelma kuviossa 2 esitetyistä antureista. (Sähkölehto 2008B, 2-3.) KUVIO 2. Peilistä ja kohteesta heijastava anturi (Sähkölehto 2008B, 2-3.)

10 6 KUVIO 3. Haarukkamalliset anturit toimivat lähetin/vastaanotin periaatteella. Haarukkamallinen anturi voi tunnistaa esimerkiksi uran (Sähkölehto 2008B, 2-3.) KUVIO 4. Kulmamalliset anturit ovat muunnelma haarukkamallisista. Kulma-anturi voi valvoa esimerkiksi tarttujan toimintaa (Sähkölehto 2008B, 2-3.) Valokenno systeemin valmiit ratkaisut ovat kalliita, halvin noin 25, joten hinnan puolesta tämä vaihtoehto on huono postilaatikkoon. Valmiilla ratkaisulla tarkoitetaan sitä, että kaikki on valmiina, ei tarvitse muuta kuin yhdistää johdot paikoilleen ja sijoittaa anturi haluttuun paikkaan. Myös virrankulutukseltaan valokennot ovat aika suuria, pakkasen kestävässä versiossa virrankulutus on 130mA, muissakin 15:stä milliampeerista ylöspäin. Jännite syötön pitää olla vähintään 10V. (SKS-automaatio 2008.) Muuten olisi paras ratkaisu postin tunnistamiseen. Näitä tarvitaan vähintään kaksi kappaletta, jotta saadaan pienemmätkin postit huomioitua. Optisen anturin kytkentä lähettimeen tapahtuu siten, että liitetään optinen anturi virtalähteeseen. Anturista lähtee ulostulo, johon liitetään rele. Rele taas kytketään lähettimeen. Yleensä optiset anturit kytketään kuitenkin logiikkaohjaimeen. Mittaviestinä tulee analoginen 0-10V. Tämä tarkoittaa sitä, että lähettimeen pitää kytkeä esimerkiksi regulaattori, jolla lähettimelle päästetään 5V, koska lähetinpiirit eivät kestä korkeampaa jännitettä (korkeintaan 6,6V). Anturin tyypistä riippuen, mittaviestinä voi olla myös 4-20mA virtaviesti. Optisessa anturissa on yksi johto, joten laitteen yhdistäminen releeseen on helppoa. (Opetushallitus 2005; SKS-automaatio 2008, 4.)

11 7 3.2 Optokomponentit Optokomponentit ovat komponentteja, jotka pystyvät vastaanottamaan tai lähettämään valoa. Osa optokomponenteista voivat toimia näkymättömän valon aallonpituudella, esimerkiksi infrapunavalolla. Yleisin optokomponentti on LED. LED on tavallaan diodi, koska se toimii samalla tavalla kuin diodi. Kun kynnysjännite ylitetään, alkaa LED:ssa oleva puolijohdemateriaali luovuttamaan valoa. LED on kytkettävä päästösuuntaan, kuten diodikin, koska LED saattaa muuten rikkoontua. (Kari Huhtama 2008.) Työssä LED:a käytetään ilmaisemaan saapunut posti. Fototransistori ja diodi on kuvattu kuviossa 5A ja 5B sekä LDR-vastus, joka on kuviossa 5C, ovat optokomponentteja, jotka ottavat vastaan valoa. Valaistuksen voimakkuudella on iso merkitys komponenttien toiminnassa. Fotodiodin katodi on positiivisempi kuin anodi. Diodit "vuotavat" jännitettä takaisin anodista katodiin. Valonmäärä määrittää jännitteen suuruuden. (Käsityönopettajankoulutuksen verkkoyliopisto 2000A.) Fototransistorissa on erona normaaliin transistoriin se, että kannan ja kollektorin väliin on ikään kuin kytketty fotodiodi. Kannan jännitteenä fototransistorissa toimii transistorille tuleva valo, eli valomäärän ollessa tarpeeksi suuri, transistori aukeaa. (Käsityönopettajankoulutuksen verkkoyliopisto 2000B.) LDR-vastusta käytetään hämäräkytkimissä. LDR-vastus on sähköisesti samanlainen kuin normaali vastus. LDR-vastuksen resistanssi kuitenkin muuttuu valaistusvoimakkuuden mukaan. Resistanssi on sitä pienempi, mitä enemmän on valoa saatavilla, päivänvalossa noin kilo-ohmin, pimeässä noin mega-ohmin. (Kari Huhtama 2008.) Fotodiodin, -transistorin ja LDR-vastuksen yhteisenä piirteenä on, että valon määrän ollessa tarpeeksi suuri, päästetään virta kulkemaan niiden lävitse. Fototransistori ja LDR-vastus reagoivat hitaammin valomäärän muutokseen kuin fotodiodi. Fototransistorin reagointiaikaa voidaan nopeuttaa jättämällä emitteri kytkemättä. Tämän huonona puolena on se, että

12 8 herkkyys heikkenee. Fototransistori on herkempi valolle, ts. tarvitaan vähemmän valoa, koska fotonien avulla kannalle muodostetut elektronit vahvistetaan transistorissa. (Kari Huhtama 2008; Juha Levänen 2005.) KUVIO 5A. Fototransistori (Käsityönopettajankoulutuksen verkkoyliopisto 2000B.) KUVIO 5B. Fotodiodi (Käsityönopettajankoulutuksen verkkoyliopisto 2000A.) KUVIO 5C. LDR-vastus (Wikipedia 2008.)

13 9 Fotodiodi, fototransistori ja LDR-vastus systeemi olisi halpa, mutta ongelmaksi muodostuu valon saatavuus. Nämä tarvitsevat valoa, jolloin ne aktivoituvat, mutta esimerkiksi talvella ei ole saatavilla tarpeeksi valoa. Jos valon saannin hoitaisi kalvokytkimellä, silloin valoa saataisiin pimeälläkin. Valon saannin voisi hoitaa infrapunalampulla siten, että kohdistetaan valo transistoriin. Kun säde katkeaa, transistori ohjaa virran lähettimelle. LED tai infrapunavalo eivät vie virtaa paljon, joten valonlähteen virransyötön voisi hoitaa erillisellä paristolla. Vaikka komponenttiin saataisiin valoa, valon kohdistaminen voi olla hankalaa. 3.3 Kytkimet Kytkimellä voidaan joko katkaista, kytkeä tai ohjata virtapiiriä. Kytkimissä on yleensä kaksi metallinpalaa, joita yhdistelemällä tai erottelemalla ohjataan virrankulkua. Kun metallinpalat eivät ole yhdessä, piirissä ei kulje virtaa ja vastaavasti yhdistämällä nämä palat, virta kulkee. Tällä toimintaperiaatteella toimivaa kytkintä ohjataan mekaanisesti, esimerkiksi vivulla tai painikkeella. Rele on kytkin, jota ohjataan sähköisesti, muuten toimintaperiaate on periaatteessa samanlainen. Työssä käytetään käytännön testissä mekaanista kytkintä, teoriassa kerrotaan releen käytöstä hämäräkytkimen osana. Mekaanisia kytkimiä on monenlaisia. Palautuvakytkin toimii siten, että painettaessa nappia, kytkin palautuu takaisin siihen tilaa, missä se oli ennen napin painamista. Esimerkiksi kannen nostaminen painaa kytkimen pohjaan. Kun kansi suljetaan, kytkin palautuu alkuperäiseen tilaan. Toisaalta on kytkimiä, jotka eivät palaudu takaisin, eli niitä joutuu painamaan uudestaan, jotta voidaan avata/sulkea virtapiiri, esimerkiksi valon päälle/pois kytkimet. LDR-vastusta käytetään hämäräkytkimissä. Hämäräkytkin ei ole loppujen lopuksi vaikea valmistaa. Hämäräkytkimen idea postilaatikossa on saman tyylinen kuin optisen anturin. Hämäräkytkimen vastukselle kohdistetaan valosäde. Kun valo palaa, vastuksen resistanssi on suuri ja täten estää transistoreiden kanssa virran kulun lähettimeen. Kun posti katkaisee valonkulun, virta johdetaan lähettimelle. Näitäkin tarvitaan kaksi kappaletta.

14 10 Kalvokytkin toimii samalla tavalla kuin painonappi. Kalvokytkimessä yhdistetään kaksi virtaa johtavaa materiaalia yhteen. Tähän voidaan tehdä todella edullinen ja yksinkertainen ratkaisu, esimerkiksi käyttämällä alumiinifoliota ja tavallista paperia (KUVIO 6). Toiselle paperille tulisi yksi isompi palanen foliota ja toiselle tulisi kaksi pienempää palaa. Nämä kaksi palasta yhdistetään virtalähteeseen (paristo). Kun nämä foliot koskettavat toisiaan, syntyy virtapiiri. Kun paino otetaan pois, virtapiiri katkeaa. Tästä saadaan todella herkkä kytkin, jopa niin herkkä että voidaan havaita joulukortit. Toisaalta saadaan tehtyä myös vähemmän herkkä kytkin, laittamalla jonkinlainen pahvi/paperi (KUVIO 6) kosketinpintojen väliin. Jos kytkimen toteuttaa tavallisella paperilla, saatetaan joutua vaihtamaan paperia, sillä se saattaa kostua ja toisaalta se kuluu käytössä. Tähän voisi kokeilla jotain muovista, vaikkapa piirtoheitinkalvoa. (Oulun eteläisen instituutti 2008A.) KUVIO 6. Esimerkki kalvokytkimestä (Oulun eteläisen instituutti 2008A.) Tasapainokytkin, toiselta nimeltään tilttikytkin, toinen halpa vaihtoehto (KUVIO 7). Tasapainokytkimen toimintaperiaate on seuraavanlainen: kun putkea tarpeeksi kallistetaan, putken sisällä oleva pallo, joka voi olla metallipallo tai foliolla päällystetty pallo, liukuu putken toiseen päähän ja sulkee virtapiirin. (Oulun eteläisen instituutti 2008B.) Kytkin on yksinkertainen valmistaa. Tarvitaan jonkinlainen putki, joka voidaan tehdä vaikka paperista. Kuviossa 7 on klemmareilla hoidettu virtapiirin sulkeminen, mutta se voidaan hoitaa muutenkin. Toinen pää putkesta voidaan sulkea kokonaan, tai tehdään kuvion 7 mukainen ratkaisu. (Oulun eteläisen instituutti 2008B.)

15 11 KUVIO 7. Metallikuula sytyttää LED:n, kun se vierii klemmareihin, jotka ovat yhdistetty paristoon (Oulun eteläisen instituutti 2008B.) 3.4 Liiketunnistin Monessa paikassa on liiketunnistimia, jotka sytyttävät valot. Liiketunnistimet tunnistavat liikkeen pimeälläkin, joten suomen pimeät talvet eivät haittaa. Liiketunnistin tulisi postilaatikon sisälle. Havaitessaan liikettä, aktivoidaan lähetin tietyksi aikaa. Kun esimerkiksi minuutti on kulunut siitä, kun liike on havaittu, sammutetaan lähetin. Ongelmana jännitteen syöttö, sillä useimmat tarvitsevat vähintään 24V. 3.5 Hämäräkytkin Hämäräkytkin voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavaksi kerrottavalla tavalla. Kun valovastukseen LDR tulee valoa, on vastuksen R1 yli vaikuttava jännite U1 lähes sama, kuin jännitelähteen. Loput jännitteestä vaikuttaa LDR:n yli. Transistorin T2 yli vaikuttava jännite, eli kollektorin ja emiterin välinen jännite, on samaa luokkaa jännitteen U1 kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että transistori T2 on kuin auki oleva kytkin, koska releessä olevan kelan yli vaikuttava jännite on 0V. (Jyrki Kivelä 2003.) Kun valontulo LDR-vastukseen lakkaa, LDR-vastuksen vastusarvo kasvaa. Tämä aiheuttaa sen, että LRD yli vaikuttava jännite kasvaa, joka johtaa siihen, että virta ei kuljekaan enää sen kautta. LDR-vastukseen vaikuttavan jännitteen seurauksena transistorin kynnysjännite

16 12 nousee 0,7V:iin. Tämä johtaa siihen, että virta ei enää kuljekaan vastuksen R1 kautta, vaan se joutuu kulkemaan vastuksen R2 kautta.. Tämän seurauksena virta pääseekin kulkemaan transistorin T1 läpi. Kun virta pääsee transistorin T1 läpi, on seurauksena se, että vastuksen R3 yli vaikuttava jännite kasvaa, jonka seurauksena transistorin T2 kynnysjännite pääsee kasvamaan vaadittavaan 0,7V:n. Tästä seuraa se, että virta pääsee kulkemaan transistorin T2 kautta. Koska virta pääsee kulkemaan, transistorin T2 jännite laskee 0,6 0,7V:n ja loput 12V:n jännitteestä pääsee vaikuttamaan releeseen ja rele aktivoituu, jonka seurauksena virta pääsee kulkemaan lähettimen kautta. (Jyrki Kivelä 2003.) Kuviossa 8 on kuvattu hämäräkytkimen kytkentäkaavio. KUVIO 8. Hämäräkytkimen kytkentäkaavio ( mukaillen Jyrki Kivelä 2003.)

17 13 4 POSTILAATIKON ANTUROINTI Työssä täytyy pohtia, millainen anturi olisi paras ratkaisu erilaisiin vaihtoehtoihin. Vaihtoehtoina tässä työssä ovat postilaatikon sisälle tuleva anturi sekä kanteen tuleva anturi tai näiden yhdistelmä. Myös anturin hinta, käytettävyys ja virrankulutus ovat avainasemassa valittaessa anturia. Lähetin tulee joko postilaatikon sisälle tai ulkopuolelle, mutta postilaatikko on joka tapauksessa ulkona, joten se täytyy ottaa huomioon. Hinta ei saa olla liian korkea, enintään 10. Sen pitäisi olla helppo asentaa, jotta tekniikasta vähemmän tietävät saisivat laitteen helposti käyttöön. Koska kyseessä on langaton systeemi, on lähettimen virransyöttö hoidettava esimerkiksi paristoilla. Tämän takia anturi ei saisi kuluttaa virtaa, jotta vältyttäisiin paristojen vaihdolta. Postilaatikon sisälle tulevan anturin hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että se on suojassa. Vaikka se onkin suojassa, kosteus voi olla joissakin anturivaihtoehdoissa pieni ongelma. On siis syytä miettiä, kannattaako esimerkiksi kalvokytkintä valmistaa paperista vai olisiko piirtoheitinkalvo parempi. Lämpötila voi olla kesäisin korkeampi postilaatikon sisällä kuin sen ulkopuolella. Talvella voi laatikkoon päästä lunta. Lähetin on pieni, joten se sopii postilaatikon sisälle. Enemmän tilaa vaatii kuitenkin paristot. Yleensä kansi aukaistaan silloin, kun sinne laitetaan postia. Kalvokytkin laitetaan laatikon pohjalle. Mutta miten pystyisi hyödyntämään laatikon kannen aukaisun ja toisaalta onko tarpeellista tietää, että onko luukkua aukaistu? Nimittäin kevyen luukun voi aukaista myös tuuli. Sellaisessa paikassa, jossa tuuli on ongelma, voidaan kanteen laittaa lisäpainoja. Kannen huonona puolena on se, että anturi olisi aika näkyvällä paikalla. Jos anturi on postilaatikon takana, silloin se ei näy. Jos anturi laitetaan kannen yhteyteen sisäpuolelle, se olisi näkyvillä kun luukku aukaistaan. Sisäpuolella anturin rikkoontuminen olisi mahdollista silloin, jos anturia ei ole suojattu tarpeeksi hyvin. Huolimattomasti lisätty posti voi irrottaa anturin. Siksi täytyy tämäkin ottaa huomioon, suojaamalla anturi ja laittamalla se tarpeeksi hyvin kiinni.

18 Anturi postilaatikon sisällä Peilistä heijastava anturi olisi hyvä ratkaisu (KUVIO 2). Ongelmaksi muodostuu postilaatikon leveys. Postilaatikko on noin 30cm leveä ja 15cm syvä. Yhdellä anturilla ei saada tarpeeksi varmaa tunnistusta. Kaksikin on aika epävarma. Tämä ongelma olisi mahdollista ratkaista laittamalla postilaatikon pohjalle ohjain, joka ohjaa postin valokennon päälle. Ohjain kuitenkin vähentäisi postilaatikon pohjan pinta-alaa, mikä on tarkoituskin, mutta onko ohjaimesta haittaa, jos laatikkoon tulee paksu lehti (esimerkiksi puhelinluettelon tapainen), jonka leveys on n. 20cm? Tässä voi käydä niin, että suurempi posti ei mene tarpeeksi syvälle, jotta se yltäisi anturiin asti. Sijoittamalla anturit eri korkeudelle, toinen olisi alhaalla ja toinen hieman ylempänä, voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan (KUVIO 10). KUVIO 10. Optisten antureiden sijoituspaikka sekä ohjanlevyt. Haarukkavalokennoissa haarukoiden väli voi olla 2 220mm, joten ne voitaisiin asentaa postilaatikkoon. Näitäkin tarvittaisiin mielellään kaksi kappaletta. Mutta postilaatikon leveys on edelleen ongelma, vaikka haarukoiden väli olisi sopiva. Haarukan pituus muodostuu ongelmaksi. Jos postilaatikon leveys on 30cm, pitäisi haarukan pituus olla 10cm (KUVIO 11). Tämä tarkoittaisi sitä, että keskelle jää n.10cm alue, jolle ei saada tunnistusta. Posti saataisiin tunnistettua, joskin ihan pienet postit voivat jäädä tunnistamatta. Postin tarvitsee mennä ainoastaan toisen anturin läpi, jotta tunnistaminen tapahtuu. Mutta tämä vaihtoehto kuluttaa virtaa liian paljon, koska antureiden pitää olla kokoajan päällä.

19 15 KUVIO 11. Haarukkavalokennon sijoituspaikka. Koska optokomponentit vaativat valoa, ne pitää sijoittaa postilaatikon sisälle. Optokomponentit voidaan kytkeä suoraan lähettimen piirille, jolloin lähetin pitäisi sijoittaa kokonaisuudessaan postilaatikon sisälle. Yleensä normaalissa postilaatikossa on tilaa sisälläkin. Piiristä ei tule kovin iso, joten sen ei pitäisi olla ongelma. Anturin ja lähettimen kotelointi on järjestettävä siten, että systeemi ei rikkoonnu helposti. Valon kohdistaminen ja valonlähteen suojaaminen ovat siis tärkeässä asemassa, koska posti voi helposti irrottaa sekä rikkoa optokomponentin. Valon tarpeellisuudesta johtuen optokomponentit eivät ole paras mahdollinen ratkaisu postilaatikkoon. Mutta mikäli halutaan huomaamaton anturi, nämä komponentit ovat hyvä valinta. Valo pitää kuitenkin hoitaa jotenkin muuten. Kalvokytkin olisi halpa vaihtoehto. Lisäksi se on yksinkertainen tehdä, eli jos kytkimeen tulee vikaa, sen pystyy korjaamaan kuka tahansa. Hyvänä puolena on myös kytkimen herkkyys. Sanomalehden paino riittää painamaan kytkimen. Mutta pitäisikö pystyä tunnistamaan esimerkiksi pelkkä lasku? Toisaalta, kaupungissa postia saattaa tulla kolme kertaa päivässä, jolloin postin paino ei olisi ongelma. Harvaan asutulla alueella postia tulee kerran päivässä ja silloinkin postia tulee sen verran, että paino ei ole ongelma. Kalvokytkimen herkkyyttä pystyy säätämään lisäämällä kosketinpintojen väliin materiaalia. Kalvokytkin kannattaa valmistaa materiaalista, jota ei kosteus haittaa. Paperista tehdys-

20 16 sä kytkimessä ongelmaksi muodostuu todennäköisesti kosteus. Sen takia piirtoheitinkalvo tai jokin muu vastaavanlainen muovi, olisi parempi vaihtoehto. Folioksi kelpaa vaikka folio, jota käytetään ruuan valmistukseen. Kuviossa 8 on kalvokytkin valmistettu siten, että tarvitaan kolme palaa foliota. Huonona puolena siinä on se, että pitää painaa kaikki kosketinpinnat yhteen, ennen kuin virta kulkee. Ts. jos posti tulee toiseen reunaan, ei anturi välttämättä toimi. Mutta jos tehdäänkin kaksi kosketinpintaa, eli kumpikin palanen tehdään kokonaisena, eikä kuten kuviossa 8. Tällöin saadaan kaksi pintaa, joiden täytyy koskettaa toisiaan. Tällöin on ihan sama, minne posti menee, kosketinpinnat koskevat toisiaan jokaisessa kohdassa. Koska kalvokytkin on helppo valmistaa ja sen herkkyyttä voidaan säätää, sitä käytetään käytännön testissä. Lisäksi se on helppo sijoittaa postilaatikon pohjalle. Pohjalle voidaan laittaa myös levy. Levyksi kelpaa vaikka puu- tai muovilevy. Tässä ideana on se, että laatikon pohjalle laitetaan nurkkiin painonapit ja levy niiden päälle. Hyvänä puolena on se, että saadaan tarpeeksi painoa nappien päälle, jolloin postin ei tarvitse olla painavaa painaakseen nappeja. Napit ovat yleensä aika jäykkiä eikä siten pelkkä posti välttämättä riitä painamaan nappia. Postilaatikon rakenteesta riippuen, voidaan joutua asentamaan ohjain, joka ohjaa postin oikeaan kohtaan. Ohut posti saattaa joutua postilaatikon takareunan ja pohjalevyn väliin. Tämä ei ole loppujen lopuksi paras mahdollinen ratkaisu pienelle postille. Vaikka nappien päälle saadaankin paljon painoa, A4 kokoinenkaan paperi ei välttämättä riitä painamaan nappeja. Kuitenkin oletetaan, että ei tule pelkkää postikorttia, jolloin tämä vaihtoehto olisi hyvä postilaatikkoon. 4.2 Anturi kannessa Anturina kannessa käytetään painonappia. Tässä painonapilla tarkoitetaan sellaista nappia, joka palautuu siihen tilaan, missä se oli. Kun kansi avataan, virtapiiri kytkeytyy ja lähetin lähettää tiedon. Eli tähän käytettäisiin ns. avautuvaa nappia, joka tarkoittaa sitä, että virta ei kulje kun nappia painetaan. Onko postilaatikon kansi tarpeeksi painava painamaan nappi pohjaan? Entä miten nappi olisi sijoitettava, jotta laatikon avautuminen havaitaan? Usein

21 17 tilanne on sellainen, että kantta ei aukaista kuin sen verran, että posti mahtuu juuri ja juuri siitä sisään. Tästä johtuen nappi olisi syytä sijoittaa kannen etupuolelle. Jos se sijoitettaisiin lähelle saranaa, joudutaan kantta aukaisemaan lähes auki asti, jotta nappi nousisi ylös. Mikrokytkin sopisi postilaatikon taakse. Mikrokytkimen vipua pidentämällä saadaan kytkimen herkkyyttä säädettyä (Kuvio 12). Mitä pidempi vipu, sitä herkempi se on. Toisaalta nappiosan sijoittaminenkin vaikuttaa aika paljon, sillä mitä lähempänä kytkimen vivun saranaa se on, sen parempi vipuvarsi saadaan ja ei tarvita paljon voimaa napin painamiseen. Toisaalta, vipua painaa postinjakaja, kun hän aukaisee postilaatikon kannen, joten sen takia ei välttämättä tarvita herkkää kytkintä. Lähinnä vivun pituudesta saadaan se hyöty, että mitä pidempi vipu, sen enemmän se voi taipua, mikäli käytetään sulkeutuvaa mikrokytkintä ja kytkin sijoitettaisiin laatikon taakse. Taipuminen on tärkeää siksi, jotta vältytään kytkimen rikkoutumiselta. Mikrokytkin voidaan kytkeä joko sulkeutuvaksi tai aukeavaksi. Liitteessä 4 on kuvattu mikrokytkimen sijoituspaikka ja liitteessä 5 mikrokytkintä painaa postilaatikon kansi. KUVIO 12. Mikrokytkin (Perel 2008, 67). Painokytkimen hyvänä puolena on se, että virtaa ei kuluteta kuin sen ajan, kun nappia painetaan, jos se on kannessa. Esimerkiksi kalvokytkimessä tai muussa kytkimessä, joka on laatikon pohjalla, kulutetaan paristoja niin kauan, kun posti painaa johtavat pinnat yhteen. Myös tasapainokytkintä käytettäisiin kannenaukaisun yhteydessä. Kansi on valmiiksi kallellaan. Kun kansi aukaistaan, kuula vyöryy toiseen päähän ja kytkee virran lähettimeen. Kantta pitää aukaista kuitenkin enemmän kuin jos käytettäisiin nappia. Lisäksi tässä täytyy ottaa huomioon materiaali. Pahvista tai paperista tehty putki kastuu helposti ja aiheuttaa siten kuulan epävarman liikkumisen. Kuinka iso kuulan pitäisi olla ja toisaalta millaisesta

22 18 materiaalista se pitäisi valmistaa? Jos esimerkiksi tavallinen pieni laakerin kuula johtaa sähköä, saataisiin tehtyä pieni kytkin. Metallikuula liikkuu paljon varmemmin kuin itse tehty, foliolla päällystetty pallo. Päällystetty pallokin liikkuu, kun putkea tarpeeksi kallistetaan. Tasapainokytkin on samantyylinen kuin kalvokytkin, se on halpa ja aika yksinkertainen tehdä. Tässäkin täytyy ottaa huomioon ympäristötekijät, ts. valmistusmateriaali. Tasapainokytkin olisi suojassa postilaatikon kannessa. Toisaalta tämä vaihtoehto ei sovellu laatikkoon, jossa on välikansi, eli se kansi, jolla postilaatikon saa lukittua. Koska työssä käytetyssä laatikossa on tämä välikansi, pudotetaan tämä vaihtoehto pois käytännön testeistä. Liitteessä 6 on nähtävissä postilaatikko, jossa on välikansi. 4.3 Anturi kannessa ja laatikon sisällä Pelkkään kannen aukaisuun perustuvan tunnistuksen huonona puolena on se, että ei tiedetä, onko laatikossa postia. Työn tarkoituksenahan on selvittää, onko laatikossa postia. Kannen aukaisu voisi keroa sen, että onko joku käynyt postilaatikolla ilman, että sinne on ollut asiaa. Entä jos kannen aukaisu aktivoisi joksikin aikaa laatikon pohjassa olevan anturin? Pohjassa oleva anturi tutkisi lopullisesti sen, tuliko laatikkoon mitään. Jos laatikkoon ei tule mitään, laitteisto menee valmiustilaan tai sammuu. Anturiksi voitaisiin laittaa valokenno. Pelkästä kannen aukaisusta voidaan myös ilmoittaa LED-lampulla vastaanottimessa. Lisätään lähettimeen nappi, joka voidaan liittää RF600E mikropiirin input pinniin S1 (RF Solutions, 2008B). Vastaanottimen mikropiirin OP2 ulostulopinniin lisätään kiikun kautta LED-lamppu, jotta lamppu voidaan sammuttaa reset -napilla. Pohjassa oleva systeemi voidaan kytkeä S0 input pinniin ja lähettimeen vastaavasti OP1 pinniin. Mikäli näin tehdään, tarkoittaa se sitä, että lähettimen pitäisi olla koko ajan päällä ja taas törmätään virrankulutusongelmaan. Eli pitäisi tehdä sellainen systeemi, jossa kannenaukaisu laittaa virran päälle, pohjassa oleva anturi aktivoi lähettimen siinä tapauksessa, jos postia tulee laatikkoon ja tietyn ajan kuluttua sammutetaan virta.

23 19 Myös fotodiodia, -transistoria ja LDR-vastusta voidaan käyttää havaitsemaan kannen aukaisu. Liittämällä esimerkiksi fotodiodi lähettimen mikroprosessorin pinniin S0 ja vastaanottimen mikroprosessorin vastaavaan pinniin LED, saadaan kytkin. Kun saadaan valoa, diodi päästää virran kulkemaan ja lähettää tiedon siitä vastaanottimeen, jossa syttyy kannen aukaisun ilmoittava LED. Kun postilaatikkoon tulee postia, kalvokytkin lähettää tiedon toiseen LED-lamppuun. Kun kalvokytkin ei havaitse postia, tietoa ei siis lähetetäkään. Tämä vaihtoehto vaatisi sen, että lähettimessä pitää olla virta päällä. Ja valonsaanti pimeällä olisi edelleen ongelma.

24 20 5 RADIOYHTEYS Tieto postin saapumisesta ilmoitetaan langattomasti. Tähän käytetään RF piirejä, eli radio taajuudella toimivia piirejä. Radioaallot ovat ilmassa liikkuvia sähkömagneettisia aaltoja. Niiden energia esiintyy sekä sähköisinä että magneettisina kenttinä. Muutos sähkökentässä muuttaa myös magneettikenttää ja päinvastoin, joten molemmat energiat esiintyvät yhdessä. (Kaj Granlund 2001, ) Radioaallot etenevät eri reittejä pitkin ja eri voimakkuuksilla vastaanottajalle, johtuen erilaisista esteistä. Esteet saattavat heijastaa radioaallon takaisin ja toisaalta ne voivat myös taivuttaa sitä. Vastaanottavaan antenniin saapuvat radioaallot summautuvat ja näin vastaanotin näkee yhden signaalin. Komponenttien keskinäiset vaihe-erot vaikuttavat summautumisen lopputulokseen. Näin ollen lähetetyn signaalin ja vastaanotetun signaalin ero riippuu siitä, tapahtuuko vahvistus vai kumoavatko summautuneet komponentit toisensa. Kahden vierekkäisen vastaanottimen voimakkuus saattaa siis vaihdella kymmeniä desibelejä toisistaan. (Kaj Granlund 2001, ) Radioaaltojen etenemiseen vaikuttaa siis esteet, esimerkiksi tässä työssä talon seinä hidastaa ja saattaa jopa estää radioaallon kulun. Tämä täytyy ottaa huomioon lähettimen paikkaa valittaessa. Erilaisten maastossa olevien esteiden lisäksi, radioaaltojen etenemiseen vaikuttavat ionosfäärin ja troposfäärin ominaisuudet. (Kaj Granlund 2001, ) Ionosfääri on ilmakehän ylin kerros, joka alkaa noin 60 kilometrin korkeudelta ja ulottuu jopa 1000 kilometriin. Alle 10MHz taajuuden alapuoliset taajuudet heijastuvat takaisin ionosfääristä, joten sen avulla on mahdollista kierrättää pienitaajuinen radioliikenne maapallon ympäri. (Kaj Granlund 2001, ) Mutta postilaatikon RF-piirit toimivat 433 MHz taajuudella, joten tällä ei ole merkitystä. Troposfääri sen sijaan on ilmakehän alin kerros. Siinä tapahtuvat mm. sääilmiöt. Troposfääri ulottuu kilometrin korkeuteen. Erilaisista sääilmiöistä johtuen radioaallon

25 21 eteneminen saattaa vaimentua, kaartua ja heijastua. Kuinka sakea lumisade pitää olla, jotta postilaatikkovahdin toiminta vaikeutuu? (Kaj Granlund 2001, ) Yksi tärkeä tekijä radioaallon etenemisessä on tietenkin antenni. Antenneja on useita erilaisia, mm Jagi-antenni, Helix-antenni, logperiodinen antenni, monopoliantenni jne. Monopoliantenni on suora lanka. Se on akselin suunnassa ympärisäteilevä, antennin päiden suuntaan säteily on lähes nolla. Tämä tarkoittaa sitä, että antennin voisi asentaa postilaatikon alle vaakasuunnassa, sillä antenni ei säteile postilaatikon sivuille, vaan postilaatikon eteen ja taakse. Postilaatikon sijainnista riippuen täytyy tämä ottaa huomioon. (Jämsä Joni 2006.) Antennien paras kuuluvuus saadaan antennirakenteella, jonka pituus puolet aallonpituudesta, koska silloin rakenne on resonanssissa. Autoissa käytetään noin 75cm pituista monopoliantennia, joka on neljännesaallonpituinen. Aallonpituus saadaan kaavasta λ= c f, missä λ on aallonpituus, c on tyhjiössä etenevän valon nopeus, ts. valonnopeus ja f on taajuus, jolle aallonpituus halutaan tietää. Otetaan esimerkiksi tämän työn antenni. Aallonpituus on siis m / s 0,691m 6 433, s. Hertz (Hz) on sama asia kuin s. Se on merkitty kaavassa noin siksi, että havaitaan aallonpituuden yksiköksi tulevan metri. Antennin pituus on monopoliantennissa neljännesaallon λ 4 mittainen, eli antennin pituudeksi saadaan noin 17,5cm. Eli postilaatikkovahdin antennin pituus olisi hyvä olla noin 20cm. (Jämsä Joni 2006.) RF -piirejä löytyy usealta valmistajalta. Elektrolinnan verkkokaupasta löytyy TX433N lähetin ja RX433N vastaanotin (Elektrolinna 2008). Tarkempia tietoja piireistä löytyy Vellemanin verkkosivulta (Velleman 2008). Näille komponenteille voidaan käyttää mikroprosessorina RF600 sarjan mikropiirejä. Tässä työssä Lähettimenä käytetään RT4 lähetintä, koska tällainen löytyy valmiina, samoin kuin vastaanottimena käytettävä AMR. (RF Solutions 2008A; RF Solutions 2008C.) Tarvitaan siis RF lähetin ja vastaanotin. Pelkät lähetin ja vastaanotin eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan mikropiiri, joka ohjaa niiden toimintaa. Lähettimessä mikropiiri lähettää

26 22 tiedon lähettimelle, milloin halutaan lähettää dataa, esimerkiksi on painettu tiettyä nappia. Vastaanotin puolestaan lähettää mikropiirille tiedon vastaanotetusta datasta, jolloin mikropiiri tekee halutun toiminnon. Työssä käytetään RF600E ja RF600D mikroprosessoreita, koska nekin löytyvät valmiina (RF Solutions 2008B). Lisäksi ne soveltuvat juuri tällaiseen käyttöön, koska niitä käytetään kauko-ohjaimissa ja niissä on koodaus, jolla voidaan estää tiedon välittyminen muille kuin tarkoitetulle vastaanottimelle. 5.1 Radiotaajuuden säädökset Radiotaajuuksia ei ole käytössä rajattomasti, taajuudet ovat rajallinen luonnonvara. Sen takia niiden käyttöä valvotaan ja Suomessa sen hoitaa Viestintävirasto, entinen Telehallintokeskus. (Kai Granglund 2001, 10.) Yleensä kaikkiin radiotaajuuksiin tarvitaan lupa. On kuitenkin olemassa luvasta vapautettuja laitteita. Viestintäviraston määräyksessä 15X/2007 M, 1 :ssä on kerrottu luvasta vapautetut laitteet. 1 :n kohdat 5 ja 9 voisivat koskea tätä työtä. Niissä kerrotaan mm. se, että lyhyen kantaman radiolähettimet sekä pienitehoiset valvonta- ja hälytyslaitteet ovat luvasta vapautettuja. Postilaatikkovahti on eräänlainen valvonta- ja hälytyslaite. Viestintäviraston määräyksessä 15X/2007 M, liitteissä 1-26 kerrotaan tarkemmin 1 :ssä tarkoitettujen laitteiden taajuuksista. Liitteestä 6(26) löytyy taajuus alue 433, ,790 MHz, jonka alueelle tässä työssä käytettävä laite kuluu (Viestintävirasto 2007). Lisäehtona on se, että yllä mainitut laitteet eivät saa aiheuttaa häiriöitä muille radiolaitteille. Poikkeuksena kuitenkin on se, että koska nämä ovat luvasta vapaita laitteita, ne saattavat aiheuttaa muille samaa taajuutta käyttäville häiriöitä. Mikäli laitteet aiheuttavat häiriöitä, on häiriötekijä joko poistettava tai rajoitettava sitä. (Viestintävirasto 2006.) Vaikka laitteet ovat luvasta vapautettuja, ei niitä saa kuitenkaan käyttää ilman tarkastusta ja tyyppihyväksyntää. Tiedot radiolähettimien merkinnöistä löytyy viestintäviraston sivuilta. (Viestintävirasto 2006.)

27 KEELOQ -koodaus RF lähetin lähettää AM-taajuutta. Jokainen vastaanotin, joka on samalla taajuudella, voi kuulla sen. Postilaatikoita on usein monta vierekkäin ja lyhyellä etäisyydellä. Sen takia on hyvä saada data lähetettyä siten, että kaikki vastaanottimet eivät näe lähetettyä dataa, ainoastaan se, jolle lähetys on tarkoitettu. Työssä käytettävät piirit käyttävät KEELOQ salausta, joka tarkoittaa samaa asiaa, kuin aiemmin mainittu koodaus. Samaa salausmenetelmää käytetään mm. autojen kaukoohjainlukituksissa (Michael Predko 2000, 50-51). KEELOQ tarkoittaa oikeuksien tarkistamista. Langattomia systeemejä käytetään apuvälineinä ajoneuvoissa, asunnoissa, henkilökohtaisessa ja ammattimaisessa käytössä. Niitä käytetään mm. ajoneuvojen hälytysjärjestelmissä, kodissa autotallin ovenaukaisuun, kodin valaistuksen kontrollointiin, kodin hälytys ja palohälytys systeemiin, hakulaitteisiin, matkapuhelimiin, tavaratalojen inventaario kontrollointi systeemeihin ja RF lähiverkkoihin ym. Monet näistä sovelluksista tarvitsevat eritasoista suojausta. Suojauksen taso riippuu sovelluksesta ja käyttäjän tarpeista. Niin ollen KEELOQ, jonka on patentoinut Microchip, tarjoaa pääsyä ja suojausta niihin järjestelmiin, joissa sitä käytetään. (Microchip 2008.) On olemassa kolme eri suojaustasoa: Yksinkertainen suojaus, jossa käytetään tiettyä kiinteää avainta, normaali suojaus, jossa käytetään sarjanumeroa luomaan käyttäjän salausavain sekä turvallinen suojaus, jossa lähetin tuottaa salausavaimen ja vastaanotin oppii sen (Microchip 2008). Lähettimessä (RF600E) on neljä pinniä S0 - S3, joita käytetään salaukseen (RF Solutions 2008B). Nämä pinnit ovat input pinnejä, joihin voidaan laittaa painonappi, mutta se ei ole välttämätön. Jos ei laiteta nappia, silloin pinni on yhdistettävä suoraan jännitteeseen. Tämä tarkoittaa ts. sitä, että lähetin lähettää dataa koko ajan, kun siinä kulkee virta. Tässä tapauksessa anturilla säädetään sitä, milloin piirissä kulkee virta. Tässä työssä pinni S0 on yhdistetty suoraan jännitteeseen.

28 24 Lähetin lähettää 10 tavuisen viestin vastaanottimelle. Tavut 1-7 sisältävät lähettimen sarjanumeron ASCIIna, jossa on 7 heksadesimaalinumeroa (0-F). Tavu kahdeksan sisältää painiketiedon, eli mitä nappia on painettu, sekä pariston tilan, eli high/low. Tavu 9 on rivinvaihto ja tavu 10 rivin siirto. (RF Solutions 2008B.) Sarjanumerona käytetään siis ASCII merkistöä. Merkit ovat heksadesimaalimerkkejä. Heksadesimaaleja on 16, eli 0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, A, B, C, D, E ja F. Tästä johtuen on olemassa 28 miljoonaa erilaista, 7 merkistä sarjanumeroa. Sarjanumero vaihdetaan joka kerta, kun dataa lähetetään. (RF Solutions 2008B.) KEELOQ painiketieto lähettää tiedon painikkeen painamisesta ASCII merkkinä. Mahdolliset merkit ovat A O, ts. 15 erilaista painikevaihtoehtoa. Pariston tilasta riippuen, merkit voivat olla myös a o. (RF Solutions 2008B.) Esimerkiksi painettaessa nappia S0, lähetetään merkki A (tai a, jos pariston tila on vähäinen). Jos lähettimen sarjanumero on , silloin lähetin lähettää vastaanottimelle merkkijonon joka on A. Sarjanumeron perään tulee siis tieto siitä, mitä nappia on painettu. (RF Solutions 2008B.) Kauko-ohjaus RF tai IR:llä on suosittu monissa sovelluksissa. Tavallinen kauko-ohjain perustuu yhdensuuntaiseen lähetykseen ja rajoitettuun suojaukseen. Pidemmälle kehitetyt laitteet perustuvat kahdensuuntaiseen lähetykseen, mutta koska niiden korkea hinta ja luotettavuus ovat huonoja puolia, ne eivät ole kovin suosittuja kaupallisessa käytössä. (Microchip 2008.) Suosituimmissa yhdensuuntaisissa lähetyksissä on kaksi puutetta: koodit, joita lähetetään, ovat usein kiinteitä ja numerot ovat mahdollisissa koodi kombinaatioissa suhteellisen pieniä. Jompikumpi näistä haitoista voi johtaa luvattomaan käyttöön. (Microchip,2008.) Näin ollen kauko-ohjaimen suojaus toimii parhaiten, jos koodit vaihtelevat ja mahdollisia koodikombinaatiota on paljon. KEELOQ koodinhyppely järjestelmä toteuttaa molemmat ehdot. (Microchip 2008.)

29 25 64 bittinen lähetyskoodi sisältää lisäksi kahdesta viiteen tilatietoa, eli yhteensä bittiä, joka tekee skannauksen mahdottomaksi. 32 bittinen salattu osa mahdollistaa 4 miljardia koodi kombinaatiota. Täydellinen skannaus voi siis kestää 17 vuotta! (Microchip 2008.) Huom.! Normaali järjestelmä ei koskaan vastaa kahdesti peräkkäin samaan lähetyskoodiin elinaikanaan. (Microchip 2008.) KEELOQ perustuu sovelluskohtaiseen, epälineaariseen salakirjoitus algoritmiin, joka luo uniikin lähetyksen joka kerta, joka tekee siis koodin sieppauksen ja lähetyksen hyödyttömäksi. Algoritmi käyttää ohjelmoitavaa 64-bittistä yksilöllistä salattua avainta jokaisessa laitteessa kehittäen 32 bittisen hyppykoodin. Avaimen pituus ja koodihyppely kombinaatiot alentavat mahdollisuutta murtautua järjestelmään. (Microchip 2008.) KEELOQ:ssa on kaksi tyypillistä tunnistusta lähetykseen, yhdensuuntainen ja kahdensuuntainen lähetys. Yhdensuuntaisessa lähetyksessä KEELOQ teknologiaa käytetään päihittämään scannerit ja kaappausohjelmat. Rajoitetut mahdolliset kombinaatiot kauko-ohjain systeemeissä mahdollistaa sen, että pystytään lähettämään kaikki mahdolliset kombinaatiot suhteellisen lyhyessä ajassa. Käsikäyttöistä mikroprosessoriin perustuvaa systeemiä, jota käytetään tähän tarkoitukseen, kutsutaan koodi skanneriksi. Skannaus prosessi voi kestää alle 32 sekuntia, jos yritetään kahdeksaa kombinaatiota sekunnissa. Vaikka systeemi käyttäisi 16 bittistä avainta, (eli kombinaatiota), kestää 2,25 tuntia käydä kaikki mahdolliset kombinaatiot läpi. (Microchip 2008.) Kahdensuuntaisessa tunnistuksessa KEELOQ:a käytetään estämään suojakoodin kloonaaminen. Kaukosäädin lähetin kaikentyyppisissä ajoneuvojen turvajärjestelmissä on vain pieni radiolähetin, joka lähettää koodinumeron tietyllä taajuudella. Tämä koodinumero on normaalisti

30 26 generoitu integroituun kooderi piiriin. Lähetystaajuus on normaalisti rajoitettu eri maiden lainsäädännön mukaan, kuitenkin, johtuen yksinkertaisesta lähetysformaatista, jokainen pystyy rakentamaan vastaanottimen ja tallentaa kaikki lähetykset myöhempää käyttöä varten. Tätä kutsutaan kloonaamiseksi. (Microchip 2008.) KEELOQ:n yhdensuuntaista lähetystä kutsutaan myös koodihyppely teknologiaksi, se on maailmanlaajuinen standardi, joka tarjoaa vielä turvallisen ja yksinkertaisen ratkaisun tunnistamiseen. (Microchip 2008.) Tyypillisiä yhdensuuntaisen lähetyksen piirteitä ovat: - 66-bittinen lähetyksen pituus (32-bittinen hyppykoodi, 34-bittinen kiinteä koodi) tila bittiä - useita toimintoja per lähetin (enintään 15) - matalajännitteinen kooderi toiminta - pysyväismuisti virheenkorjauksella - pienet ulkoiset komponentit - käyttäjäkohtainen uniikki 64-bittinen salausavain algoritmin konfigurointiin - läpinäkyvä/koodiriippumaton synkronointi. (Microchip 2008.) Kaksisuuntaisen lähetyksen pääpiirteitä ovat: - salausavaimet luettavissa suojatusti ei päällekkäisyyttä - muisti on EEPROM, joka on uudelleen ohjelmoitavissa - pienet komponentit - käyttäjäkohtainen uniikki salausavain käyttää konfiguroitua algoritmia - käyttäjällä kirjoitus/luku mahdollisuus - täysin koodihyppely yhteensopiva (Microchip 2008). Kaikki KEELOQ laitteet on ohjelmoitu käyttämällä sarjaporttia. Tämä sarjamoodi mahdollistaa sen, että käyttäjät tai ohjelmoijat voivat ohjelmoida itse laitetta, mikä lisää suunnittelun joustavuutta koodereissa, dekoodereissa ja tunnistavissa lähetinvastaanottimissa. Tyypillisesti valmistajan koodi, salausavain ja synkronointi-informaatio on varastoituna ulkoiseen/sisäiseen EEPROM muistiin. (Microchip 2008.)

31 27 KEELOQ systeemin hyvänä puolena on se, että vastaanottimelle pystytään helposti opettamaan lähetin. Opetus sisältää lähettimen vastaanotetun suojatun koodin laskennan, vastaanotetun hyppykoodin purkamisen ja sarjanumeron varastoimisen, laskurin arvon synkronisoinnin ja salatun koodin siirtämisen EEPROM muistiin. (Microchip 2008.) Seuraavaksi muutama tapa, miten KEELOQ voidaan opettaa. Yksinkertainen opetus, jossa vastaanotin käyttää kiinteää salattua avainta ja purkaa vastaanotetun koodin salattun osa. Ns. normaalissa opetuksessa vastaanotin käyttää lähetettyä informaatiota normaalissa operaatiossa josta seuraa salattu avain jonka jälkeen puretaan vastaanotetun koodin salattu osa. Turvallisessa opetuksessa lähetin aktivoidaan erityisellä nappiyhdistelmällä lähettämään 60-bittinen syöttöarvo käyttäen muodostettua lähettimen salauskoodia. Lähetin käyttää tätä syöttöarvoa johtuen samasta salatusta avaimesta ja purkaa vastaanotetun koodin salatun osan. (Microchip 2008.) Tämän työn lähettimen ja vastaanottimen opettaminen tapahtuu seuraavasti: 1. Painetaan opetuskytkintä hetkellisesti 2. Status LED syttyy 3. Aktivoidaan lähetin, jolloin status LED sammuu 4. Aktivoidaan lähetin toistamiseen, jolloin status LED välkkyy 5. Kun välkkyminen loppuu, on vastaanotin onnistunut nappaamaan lähettimen. Tämän jälkeen ollaan valmiita kytkemään lähetin postilaatikkoon. Piiri voidaan resetoida painamalla opetuskytkintä 8 sekuntia (RF Solutions 2008B). 5.3 Koodauspiiri Lähetin käyttää, kuten myös vastaanotin, MHz AM-taajuutta. Lähetintä käytetään mm. langattomissa turvalaitteissa, auton hälyttimissä ja kauko-ohjattavissa portinaukaisu laitteissa sekä muissa missä tarvitaan langatonta lähetystä. Tämän lähettimen kantomatka on noin 70 metriä. (RF Solutions 2008A.)

32 28 Lähettimessä on neljä pinniä. Kaksi on varattu virransyötölle, yksi antennille eli ulostulopinni ja yksi sisäänmenopinni, joka tulee mikroprosessorilta, jolta tulee lähetettävä data. (RF Solutions 2008A.) Lähetin tarvitsee mikroprosessorin (KUVIO 13). Mikroprosessorilla määrätään, mitä tehdään kun lähetin aktivoidaan. Työssä voidaan käyttää RF600E mikroprosessoria, koska se on tarkoitettu tämän tyyliseen lähettimeen. Lisäksi se huolehtii siirrettävän datan koodauksesta. Koodaus on tärkeää, sillä muutenhan kaikki RF vastaanottimet saisivat lähetetyn datan. Mikroprosessorissa on kahdeksan pinniä. Pinnejä 5 ja 8 käytetään virransyötössä, pinnejä 1-4 painiketietoon, pinniä 6 datan lähettämiseen ja pinniä 7 LED:lle. LED ilmaisee sen, lähetetäänkö dataa. Lähetysnopeus on 10 mikrosekuntia, joten lähettimen ei tarvitse olla kauaa päällä. Virran kulutus 4mA, kun lähetetään dataa, ja jännite 5V, maksimi jännite 6,6V. (RF Solutions 2008B.) KUVIO 13. RF600E mikroprosessorin pinnien merkinnät Valmis vastaanotin tarvitsee vain kolme komponenttia, eli RF lähettimen, mikroprosessorin sekä LED:n, joka ei kylläkään ole pakollinen. Lisäksi tarvitaan liitin, johon liitetään virtalähde. Tietenkin tarvitaan myös antenni, johon riittää tavallinen kuparijohto. 5.4 Dekoodauspiiri Vastaanottimen kantomatka on noin 100 metriä. Mikroprosessorina käytetään RF600D. Vastaanottimeen tulee LED-lamppu, joka ilmaisee postin saapuneen.

838E Hands Free Varashälytin

838E Hands Free Varashälytin 838E Hands Free Varashälytin Huom! - Järjestelmän saa asentaa vain ammattilainen. - Älä anna laitteen tai vastaanottimen kastua. - Lue käyttöohje kokonaan ennen laitteen asennusta. - Tämän laitteen tarkoitus

Lisätiedot

Telecrane F24 Käyttö-ohje

Telecrane F24 Käyttö-ohje 1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen

Lisätiedot

Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas

Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE CELOTRON GSM LÄMPÖPUMPPUOHJAIN

KÄYTTÖOHJE CELOTRON GSM LÄMPÖPUMPPUOHJAIN KÄYTTÖOHJE CELOTRON GSM LÄMPÖPUMPPUOHJAIN Snro: 7163630 Kiitos tuotteemme hankinnasta. Tämä älykäs gsm toiminen laite ei ainostaan ohjaa lämpöpumppua vaan se myös tarkkailee huonelämpötilaasi ja sähköverkon

Lisätiedot

Rev 2.0. GSM-Line Käsikirja

Rev 2.0. GSM-Line Käsikirja Fin Rev 2.0 Käsikirja Sisältö Sisältö Johdanto 1 LED-diodit 2 SIM-kortti 3 Ongelmanratkaisu 4 Häiriöt 5 Yksikön liittäminen 5 Tekniset tiedot 5 Hisselektronik AB Antennvägen 10, 135 48 TYRESÖ, Sweden.

Lisätiedot

Käyttöohje NEYCR-1500 + PET-910

Käyttöohje NEYCR-1500 + PET-910 Käyttöohje NEYCR-1500 + PET-910 Tekniset tiedot Kolme virtakytkimellä varustettua vastaanotinta + kaukosäädin Kaukosäätimen paristo: 1 x 3 V CR2032 (sisältyy pakkaukseen) Lähettimien enimmäismäärä: 3 kpl

Lisätiedot

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä. Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE

Lisätiedot

MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin)

MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) MALLI: Nexa MLR-1105 MLR-1105 (Tasavirralla toimiva paristotyyppinen ovikellovastaanotin) LMLT-711 (Äänisignaaliyksikön soittonappi/lähetin) Oppimispainike Äänenvoimakkuuden valintapainike Soittoäänen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

Käyttöohje EchoChime 300 Langaton järjestelmä

Käyttöohje EchoChime 300 Langaton järjestelmä Käyttöohje EchoChime 300 Langaton järjestelmä 1 Käyttötoimenpiteet Käytä aina hyvälaatuisia alkaliparistoja Vaihda säännöllisesti paristot Pidä ovikellon painonappi kuivana Älä käytä puhdistukseen puhdistusaineita

Lisätiedot

TALOMAT Light. asennus- ja käyttöohje T104

TALOMAT Light. asennus- ja käyttöohje T104 TALOMAT Light asennus- ja käyttöohje T104 Talomat Light -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 1 kpl kytkinsovitin 2 kpl 4-os talomat -painike 1 kpl 1-os kytkimen asennuskehys 1 kpl

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala

Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Aurinkojärjestelmän syväpurkauksen ohjausyksikkö Suunnittelu Mikko Esala Yleistä: Tämä laite on suunniteltu aurinkoenergia järjestelmiin, suojaamaan akkua syväpurkausta vastaan. Laite kytketään akun ja

Lisätiedot

DIMLITE Daylight. Sähkönumero 2604221. Käyttöohje

DIMLITE Daylight. Sähkönumero 2604221. Käyttöohje DIMLITE Daylight Sähkönumero 2604221 Käyttöohje T1 / T2 sisääntulot Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus Tx painikkeesta sytyttää valaistuksen sytytyshetkellä valitsevaan päivänvalotilanteeseen tai viimeisimmäksi

Lisätiedot

SafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line)

SafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line) SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja safeline.eu Sisältö Safety and general information Käyttöönotto 4 LED-Diodit 4 Häiriö/huono

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "horsealarm receiver only".

Toimintaperiaate: 2. Kytke virta vastaanottimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä horsealarm receiver only. Toimintaperiaate: 1. Kytke virta toistimeen käyttämällä virtalaitetta, jossa on merkintä "RadioLink only". Kun virta on kytketty toistimeen, laitteen vihreä valo välähtää. 2. Kytke virta vastaanottimeen

Lisätiedot

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle KÄYTTÖOHJE WehoFloor RF LCD langaton kytkentäyksikkö (6 kanavalle) & laajennusmoduuli (4 tai 6 kanavalle) 868 MHz 2-6 1. KÄYTTÖOHJE WFHC langaton

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

KÄYTÖN JÄLKEEN HUOLEHDI, ETTÄ KAIKKI PALAUTETAAN PAIKALLEEN JA LAITTEET SAMMUTETAAN ASIANMUKAISESTI.

KÄYTÖN JÄLKEEN HUOLEHDI, ETTÄ KAIKKI PALAUTETAAN PAIKALLEEN JA LAITTEET SAMMUTETAAN ASIANMUKAISESTI. KÄYTÖN JÄLKEEN HUOLEHDI, ETTÄ KAIKKI PALAUTETAAN PAIKALLEEN JA LAITTEET SAMMUTETAAN ASIANMUKAISESTI. Sisällys 1. Perusvalaistus ja valkokangas... 1 2. Tietokone, dokumenttikamera, kevyt äänentoisto, netti

Lisätiedot

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,

Lisätiedot

Ominaisuudet. Pakkauksen sisältö FIN

Ominaisuudet. Pakkauksen sisältö FIN FIN Ominaisuudet ASA-30:tä voidaan käyttää joko hälytysjärjestelmään liitettynä lisäsireeninä tai itsenäisenä sireeninä, joka on liitettyä kaukosäätimeen ja/tai langattomiin tunnistimiin. - Langaton yhteys

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP) Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä sähkökytkin 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen Fortum Fiksu -järjestelmään

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO

Finnish. Osien nimet. Tarkistuslaiteyksikkö. Sähkökaapelin tarkistuslaite. Vaihtokytkimen tarkistuslaite SM-EC79 HAKEMISTO SM-EC79 HAKEMISTO Tarkistuslaitteen käyttö Ongelman sijainnin määritys tarkistuslaitteella 136 Ongelma etuvaihtajassa tai takavaihtajassa 137 Ongelma SM-EW79A + ST-7970:n toiminnassa 139 SM-EW79A tarkistus

Lisätiedot

Asennusohje. EasyLine GSM

Asennusohje. EasyLine GSM Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.

Lisätiedot

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje

Lataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio

Lisätiedot

lokasäiliön langaton pintavahti

lokasäiliön langaton pintavahti 03/15 Labko LOKA alarm lokasäiliön langaton pintavahti Asennus- ja käyttöohjeet Luotettavat ratkaisut Jätevesien käsittelyjärjestelmät Sisällysluettelo 1 ASENNUSOHJE... 3 1.1 RADIOLINKIN JA ANTURIN TESTITOIMINTO...

Lisätiedot

Älykoti.com Hälytysjärjestelmä - GSM Käyttöohje

Älykoti.com Hälytysjärjestelmä - GSM Käyttöohje Älykoti.com Hälytysjärjestelmä - GSM Käyttöohje Yleistä GSM 900/1800/1900 yhteensopiva. Voidaan käyttää maailmanlaajuisesti. Kahdensuuntainen ohjaus Hälytykset hälytysjärjestelmästä matkapuhelimeen Ohjaa

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa

Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Taitaja2010, Iisalmi Suunnittelutehtävä, teoria osa Nimi: Pisteet: Koulu: Lue liitteenä jaettu artikkeli Solar Lamp (Elector Electronics 9/2005) ja selvitä itsellesi laitteen toiminta. Tätä artikkelia

Lisätiedot

Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä

Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä Kauko-ohjattua CONNECT-välipistoketta, yleiskäyttöistä valonsäädintä nimitetään jatkossa vain välipistokkeeksi. Välipistokkeen avulla voidaan kytkeä ja säätää ulkoisia valaisimia (katso teknisiä tietoja)

Lisätiedot

GRIPO S331K Langaton näppäimistö

GRIPO S331K Langaton näppäimistö GRIPO S33K Langaton näppäimistö Asennus- ja käyttöohje Esittely Tämä langaton näppäimistö toimii usean GRIPO hälytysjärjestelmän kanssa (esim. HA5, HA52, H302Y ja H302W). 5 6 7 pois päältä (paitsi silloin

Lisätiedot

Etälukija PR 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. PR1000v.2

Etälukija PR 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. PR1000v.2 Etälukija PR 1000 Käyttäjäopas PR1000v.2 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 PR 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security Solutions

Lisätiedot

KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0

KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 Trifitek Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ TR-838 on monikäyttöinen LCD kaapelitesteri / hakulaite. Tuote koostuu lähettimestä, vastaanottimesta

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus

Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus 26.2.2008 FSM Group Oy:n yritysesittely FSM Group Oy Luottamuksellinen 1 Langaton teknologia - yleiskatsaus Minimoi RF-esteiden määrä kohteessa Este:

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

RADIOVASTAANOTTIMET RCL03 RCL04 RCU01 2-KANAVAINEN RADIOLÄHETTIMET RT20 JA RT21

RADIOVASTAANOTTIMET RCL03 RCL04 RCU01 2-KANAVAINEN RADIOLÄHETTIMET RT20 JA RT21 RADIOVASTAANOTTIMET RCL03 RCL04 RCU01 2-KANAVAINEN RADIOLÄHETTIMET RT20 JA RT21 RCL03 JA 04 ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO Antenni Antenni CH1 CH2 Kuva 1. RCL03 Impulssi ON/OFF Pakko-ohjaus Kuva 2. RCL04 Painike

Lisätiedot

Turvapuhelin GMED-2G. Pikaopas Helpmeans. Greenmoore Oy, Ver. 1.0

Turvapuhelin GMED-2G. Pikaopas Helpmeans. Greenmoore Oy, Ver. 1.0 Turvapuhelin GMED-2G Pikaopas Helpmeans Greenmoore Oy, Ver. 1.0 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTELMÄN YLEISKATSAUS... 3 1.1. TURVAPUHELINLAITTEEN OSIEN TUNNISTAMINEN... 3 1.2. VIRTALÄHDE... 6 2. GMED-ASENNUS...

Lisätiedot

VT-Turva oy VT GSM S. 1 VT GSM. käyttöohje v.1b. Maahantuoja VT-Turva Oy Teollisuuskatu 15 Joensuu vt@vt.fi ncf / 09

VT-Turva oy VT GSM S. 1 VT GSM. käyttöohje v.1b. Maahantuoja VT-Turva Oy Teollisuuskatu 15 Joensuu vt@vt.fi ncf / 09 VT-Turva oy VT GSM S. 1 VT GSM käyttöohje v.1b VT-Turva oy VT GSM S. 2 Sisällysluettelo 1 Laitteen toiminnat...3 1.1 Toiminnot...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Toiminnot ja valinnat...4 2 Ohjelmointi...6 2.1

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

4) Kaiutin: 8Ω/10W 5) Otsonaattori: 12V/5W 6) Höyrygeneraattori: 220V/3000W

4) Kaiutin: 8Ω/10W 5) Otsonaattori: 12V/5W 6) Höyrygeneraattori: 220V/3000W I Suositukset 1. Ohjaussäätimen pidemmän käyttöiän takaamiseksi ei sitä suositella kytkettävän päälle/pois päältä alle 30 sekunnin välein. 2. Kytke ohjaussäätimen virta pois päältä tuotteen käytön jälkeen.

Lisätiedot

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91

TALOMAT Easy. asennus- ja käyttöohje T91 TALOMAT Easy asennus- ja käyttöohje T91 Talomat Easy -järjestelmä sisältää seuraavat komponentit: ohjausyksikkö 4-os talomat-painike x 2 2-os kytkinten asennuskehys kytkinten yhdyskaapeli kosteusteippianturi

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

9.6 Kannettava testilaite

9.6 Kannettava testilaite 9.6 Kannettava testilaite Kannettavalla testilaitteella testataan ylivirtalaukaisimen, energia- ja virtamuuntimien, laukaisumagneetin F5 sekä mittausarvojen näytön oikea toiminta. 9.6.1 Ulkonäkö (1) LED

Lisätiedot

Langaton kuuntelujärjestelmä. E-Lab. www.koulupalvelu.fi

Langaton kuuntelujärjestelmä. E-Lab. www.koulupalvelu.fi Langaton kuuntelujärjestelmä E-Lab 제 www.koulupalvelu.fi 1. E-LAB on Mikä on e-lab? E-Lab langaton kieltenopetusjärjestelmä jonka valmistaa YUSUNG C&C LTD: Etelä-Korea. Se on suunniteltu käytettäväksi

Lisätiedot

Yleistä. Probyte GSM-PLUG PROBYTE OY

Yleistä. Probyte GSM-PLUG PROBYTE OY Probyte GSM-PLUG PROBYTE OY Yleistä PROBYTE GSM PLUG on reaaliaikainen ja interaktiivinen GSM-ohjauslaite, jolla käyttäjä voi helposti ohjata puhelimen välityksellä verkkokäyttöistä laittetta. Käyttäjä

Lisätiedot

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 26.9.2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Danfoss Link SCM Simple Communication Module Asennusohje. Danfoss Heating Solutions

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Danfoss Link SCM Simple Communication Module Asennusohje. Danfoss Heating Solutions MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Simple Communication Module Asennusohje Danfoss Heating Solutions Sisällysluettelo Johdanto.... 29 Asennus.... 29 Kiinnitys.... 29 Johdotus... 30 Laitteen lisääminen.... 30

Lisätiedot

Hälytinjärjestelmä GSM Touch

Hälytinjärjestelmä GSM Touch Hälytinjärjestelmä GSM Touch Hälytinjärjestelmä GSM Touch GSM, SMS, RFID V2.3 2013 Ominaisuudet Etupaneeli Tukee 10 kaukosäädintä Tukee 50 langatonta sensoria Tukee 50 kulkunappia Toimii matkapuhelinverkossa

Lisätiedot

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 9 / 2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Saku Chydenius tammikuu 2004 Asko Ikävalko Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot Työn valvoja: Kimmo Saurén RAPORTTI 1(8) 1. Alkuperäinen tehtävänanto 2. Määritelmä valojen vaihtumiselle Muodosta

Lisätiedot

1-Suuntainen Moottoripyörähälytin. Käyttö- ja asennusohje

1-Suuntainen Moottoripyörähälytin. Käyttö- ja asennusohje 1-Suuntainen Moottoripyörähälytin Käyttö- ja asennusohje Sisällysluettelo Käyttöohje 2. Huomattavaa 2. Tekniset tiedot 3. Tärkeimmät ominaisuudet 3. Pikaohje 4. Toiminnot Asennusohje 7. Asennusopas 9.

Lisätiedot

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

AirPatrol WiFin käyttöohje V1.0

AirPatrol WiFin käyttöohje V1.0 AirPatrol WiFin käyttöohje V1.0 Sisällysluettelo Mitä AirPatrol WiFi tekee? 3 Valot ja painikkeet 4 WiFi-verkosto 5 AirPatrol WiFin asennus 6 Käskyjen lähettäminen 24 Lisää / poista suosikkeja 25 Asetusvalikko

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

HÖYRYKAAPPI LaSpa SONORE Asennus- ja käyttöohje (tuotteen valmistenumero H303)

HÖYRYKAAPPI LaSpa SONORE Asennus- ja käyttöohje (tuotteen valmistenumero H303) HÖYRYKAAPPI LaSpa SONORE Asennus- ja käyttöohje (tuotteen valmistenumero H303) 1. Käynnistäminen Koskettamalla sormenpäällä ohjauspaneelin päälle/pois- näppäintä järjestelmä käynnistyy. Näyttöön tulee

Lisätiedot

HÖYRYKAAPPI LaSpa SONORE Asennus- ja käyttöohje (tuotteen valmistenumero H303)

HÖYRYKAAPPI LaSpa SONORE Asennus- ja käyttöohje (tuotteen valmistenumero H303) HÖYRYKAAPPI LaSpa SONORE Asennus- ja käyttöohje (tuotteen valmistenumero H303) 1. Käynnistäminen Koskettamalla sormenpäällä ohjauspaneelin päälle/pois- näppäintä järjestelmä käynnistyy. Näyttöön tulee

Lisätiedot

Tek mediakaukosäätimen ja lähettimen ohjelmointiohje. Kuulotekniikka Oy Kauppalantie 40 00320 Helsinki Puh. 020 7290 500. www.kuulotekniikka.

Tek mediakaukosäätimen ja lähettimen ohjelmointiohje. Kuulotekniikka Oy Kauppalantie 40 00320 Helsinki Puh. 020 7290 500. www.kuulotekniikka. Tek mediakaukosäätimen ja lähettimen ohjelmointiohje Kuulotekniikka Oy Kauppalantie 40 00320 Helsinki Puh. 020 7290 500 www.kuulotekniikka.com s VAIHE 1 Aseta ladattava akku Tek Connect kaukosäätimeen

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

ELEKTRONINEN TERMOSTAATTI

ELEKTRONINEN TERMOSTAATTI ELEKTRONINEN TERMOSTAATTI KÄYTTÖOHJE OND-900 YLEISTÄ OND-900 on järkevä termostaatti, tarkoitettu lähinnä sähköpattereihin ja korvaamaan kaksoismetallitermostaatti OND-900 antaa ilman näppäilyjä tasaisen

Lisätiedot

Riistakameran käyttöohje

Riistakameran käyttöohje Riistakameran käyttöohje Sisällysluettelo I. Pikakäyttöönotto... 2 1. Etupaneeli... 2 2. Alaosa ja virtakytkin... 3 Automaattinen infrapunakuvaustila... 3 Testitila... 3 Liitännät... 3 3. Patterin asettaminen...

Lisätiedot

Melody - ovikellotuotteet Langattomaan merkinantoon

Melody - ovikellotuotteet Langattomaan merkinantoon Melody - ovikellotuotteet Langattomaan merkinantoon Ovikelloratkaisut langattomasti Melody Pitkä radiokantama tuo lisäetuja Hagerin langattomat ovikellotuotteet soveltuvat merkinantoon suurimpaan osaan

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

SensaGuard RFID turvakytkimet

SensaGuard RFID turvakytkimet SensaGuard RFID turvakytkimet Tekniset tiedot t IEC 60947 5 3, IEC 61508, EN 954 Turvaluokka Luokka 4 / SIL 3 Hyväksynnät CE merkintä, culus (UL508) & TÜV Toiminnallinen PFHd > 1.12 10⁹ turvallisuus MTTFd:

Lisätiedot

LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO

LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO LISÄLAITTEIDEN KYTKENTÄ 1. NTC-lämpötila-anturi (tuotenro 800-023) Lämpötila-anturi on integroitu käyttövalmiiksi n. 4 m pitkän

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak 5040XXXXXX ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak SARJA SISÄLTÄÄ FI TVM110 KESKUSYKSIKKÖ JOHTOSARJA IRROTA AJONEUVON AKKU GPS ANTENNI GSM ANTENNI KIIHTYVYYSANTURI TARVIKEPUSSI TEKNISET TIEDOT Mitat...104 x 75 x 27

Lisätiedot

RADIO-OHJATTU PROJEKTORIKELLO

RADIO-OHJATTU PROJEKTORIKELLO Malli: RM318P RADIO-OHJATTU PROJEKTORIKELLO Käyttöohje RADIO-OHJATTU PROJEKTORIKELLO Malli: RM318P Käyttöohje ALUKSI Onneksi olkoon uuden kellon hankinnasta. RM318P on laite, jossa on lukuisia ominaisuuksia,

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset

HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset HF1 laitteen käyttöönotto ja asetukset Laitteen kytkentä 1. Kytke laitteeseen käyttöjännite 12V. Sulakkeelle menevään punaiseen johtoon kytketään +12V. Normaalissa odotustilassa laitteen virrankulutus

Lisätiedot

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet

Lisätiedot

GateWay v10 Laitekuvaus

GateWay v10 Laitekuvaus GateWay v10 2 Dokumentin sisältö GateWay v10... 1 Dokumentin sisältö... 2 1. Optolevel GateWay v10 esittely... 2 2. Optolevel GateWay v10 liitännät... 3 3. Optolevel GateWay v10 merkkivalot... 5 1. Optolevel

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot