Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen

Transkriptio

1 1 (6) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 2 (6) SISÄLLYS 1. Kouluterveydenhuollon asiakkaat ja henkilöstö 2. Toimitilat ja -välineet 3. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilashuolto ja koulun työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta 4. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta: terveystapaamiset - ja tarkastukset 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi 6. Henkilöstökoulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeet 7. Johtopäätökset

3 3 (6) 1. Kouluterveydenhuollon asiakkaat ja henkilöstö Kuopion kaupungin alueen peruskouluissa opiskeli lukuvuoden 2014 yhteensä oppilasta (Kouluviraston laskentaluku ) Vuonna kouluterveydenhoidon kokonaiskäyntimäärä oli Käyntimäärä oli vuonna Käyntimäärä kasvoi vuodesta 2014 vuoteen noin 16%. Kuopion palvelualueilla kouluterveydenhuollon tuottaminen sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle ja järjestämisvastuu on Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessilla. Hallinnollisesti asia on hoidettu palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana on toiminut Juha Parkkisenniemi. Kouluterveydenhuollon tuottamisesta vastaa Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja kouluterveydenhoitajien lähiesimiehenä ja toiminnan kehittäjänä on toiminut palveluesimies Hanna-Mari Tanninen. Kouluterveydenhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimi terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Koordinointi- ja kehittämistyötä on tehty yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Vuonna kouluterveydenhuollossa työskenteli 24 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 16,8 henkilötyövuotta. Terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan keskimäärin 600 oppilasta, joka on Valtakunnallisen suosituksen mukainen (600 oppilasta/terveydenhoitaja). Vuonna kouluterveydenhuollossa työskenteli kokopäiväiseksi muunnettuna 4 lääkäriä. Lääkäreillä ei ollut varahenkilötyövoimaa. 2. Toimitilat ja välineet toimi yhteensä 42 eri toimipisteessä, kunkin koulun osoittamissa, yleensä toimipaikan yhteydessä olevissa tiloissa. Yksityisiä kouluja oli 2, Steiner koulu ja Kristillinen koulu. Työtiloista on edelleen ollut paikoitellen puutteita, koska osassa toimipisteissä on vain yksi työhuone (esim. Pitkälahden koulu, Steiner -koulu, Jynkän koulu Niiralan väistötiloissa), jolloin terveydenhoitajalla ei ole omaa toimitilaa päivinä, jolloin koululääkäri työskentelee koululla/oppilaitoksella. Puutteet vaikeuttavat ja hidastavat työskentelyä. Korjaus- ja muutostöitä on vuoden aikana tehty esim. Neulamäen ja Jynkänlahden koulun tiloissa, mutta edelleen on työpisteitä, joissa huonejärjestelyjä joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan ja kehittämään. Lisäksi muutamissa kouluissa esiintyy sisäilmaongelmaa. Sisäilmailmoituksia on tehty esim. Särkiniemen koulusta, Pyörön alakoulusta, Hirvilahden koulusta.

4 4 (6) 3. Kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä oppilashuolto sekä koulun työolojen ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta Kouluterveydenhoitajat osallistuivat oppilashuoltotyöryhmien työskentelyyn ja niiden kehittämiseen kouluilla. Terveydenhoidon päällikkö ja apulaisylilääkäri osallistuivat Kasvun ja Oppimisen tuen johtotiimiin, joka kokoontui kahden viikon välein. Lisäksi kokoontui KOT:n laajan tiimi, joka koostui perusopetuksen, lastensuojelun ja nuorisotoimen edustajista. Elokuussa 2014 astui voimaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka muutti oppilashuoltoryhmän toimintaa kouluilla. Laki jaottelee oppilashuollon yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Uuden toimintakäytännön omaksuminen on vaihdellut koulu. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta, jota toteutetaan tarkastuksin kolmen vuoden välein (terveydenhuoltolaki 1326/2010). Muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua tarkastuksen yhteistyöhön. Kouluyhteisön työolojen arviointi ei vielä toteudu suositusten mukaisesti yhteistyössä koulutoimen ja työterveyshuollon kanssa. Toiminnan suunnittelussa on hyödynnetty THL:n Kouluterveyskyselyn tuloksia (vuodelta 2013) yhteistyössä oppilashuoltotyöryhmän jäsenten sekä oppilaiden edustajien kanssa. Vuoden kyselyn tuloksia on voitu hyödyntää vain yleisellä tasolla, sillä sähköisesti toteutettu kysely ei toteutunut vuonna odotetulla tavalla. 4. Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta: Terveystapaamiset ja tarkastukset Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti laaja-alaisia terveystarkastuksia (opettajan kuuleminen ja terveydenhoitajan tarkastus, minkä jälkeen lääkäritarkastus, johon huoltaja on ala- ja yläkouluilla kutsuttu mukaan) järjestetään peruskouluvaiheen aikana kolme kertaa: koulun alkaessa 1. luokalla, murrosiän alkaessa 5. luokalla ja peruskoulun loppuvaiheessa jatko-opintoihin valmistautuessa 8. luokalla. Lukuvuonna terveystarkastukset toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveydenhoitajan tekemät laaja-alaiset terveystarkastukset toteutettiin koulutulokkaiden osalta kesällä jatkuen syksyyn. Terveydenhoitajan toteuttamat 4. luokan laaja-alaiset terveystarkastukset toteutettiin pääosin keväällä ja 7. luokan terveystarkastukset kesällä jatkuen isoilla kouluilla syksyyn saakka. Laaja-alaisiin terveystarkastuksiin terveydenhoitajalle varattiin aikaa min. ja lääkärille 30 min. Laaja-alaisuus ei kuitenkaan täysin vielä toteutunut, koska asetuksen edellyttämiä opettajien palautteita saatiin vaihtelevasti. Lain mukaisia luokkakohtaisia yhteenvetoja laajoista terveystarkastuksista on tehty vuonna aikaisempia vuosia paremmin. Vuoden aikana terveydenhoitajat tekivät etsivää työtä niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saapuneet asetuksenmukaisiin tarkastuksiin. Etsivän työn määrä vuonna oli 772 yhteydenottoa perheisiin.

5 5 (6) 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma on laadittu sekä päivitetty vuosittain ja ne on toimitettu perusturvan ja terveydenhuollon sekä kasvun ja oppimisen lautakuntiin hyväksyttäväksi. Ennen hyväksyntää luonnoksista on pyydetty työntekijöiden kommentit. Lisäksi luonnokset on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä sekä terveyspalvelujen johtoryhmässä. Saadut yleiset toimintaan liittyvät asiakaspalautteet vuodelta on käsitelty yksikön Henkilöstötiimin kokouksissa. Esimiehelle tulleet työntekijää koskevat henkilökohtaiset palautteet esimies on käsitellyt työntekijän kanssa kahden kesken. Kouluterveydenhuollossa kuten kaikissa terveydenhoidon palveluissa kiinnitettiin huomiota henkilöstön työturvallisuuteen ja asiakasturvallisuuteen. Tapahtumat kirjattiin HaiPro- järjestelmään, jotka myös käsiteltiin ilmiötasolla kuukausikokouksissa. Toiminnassa hyödynnettiin valtakunnallisia Kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2013 sekä osittain vuoden tuloksia sekä muita alaan liittyviä tutkimustuloksia. 6. Henkilöstökoulutus, kehittämis- ja tutkimushankkeet Täydennyskoulutuksen tarvetta kartoitettiin mm. kehityskeskustelujen ja terveydenhoitajien kuukausikokousten yhteydessä. Lisäksi koulutustoiveita on kerätty eri työntekijäryhmiltä ryhmäpalautteen muodossa. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden ammatilliset täydennyskoulutustarpeet on huomioitu ja koulutuksia järjestetty tarpeen mukaisesti. Osa kouluterveydenhoitajista osallistui Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiakkaan muutoksen tukena koulutuksiin. Lisäksi yläkoulujen terveydenhoitajat aloittivat KYS:n järjestämän Nuorten Telaketjut -koulutuskokonaisuuden, joka jatkuu vuoden 2016 aikana. Kouluterveydenhoidossa ryhdyttiin kehittämään toimintaa myös Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman suositusten mukaiseksi. Työnohjausta kouluterveydenhoitajille ei ole ollut mahdollista järjestää, mikä on koettu välillä puutteeksi. Sen sijaan terveydenhoitajilla on ollut mahdollisuus kokoontua pienryhmissä ja keskustella työn sisältöön liittyvistä kysymyksistä käyttäen ns. vertaistyönohjausta 2 h / kuukausi. Kevät- ja syyslukukaudella toteutettiin kehittämisaamupäivät (2 x 4 h). Toimintaa kehitettiin erityisruokavalio-ilmoituskäytäntöjen osalta yhdessä ravitsemussuunnittelijoiden ja Servican kanssa sekä lasten ja nuorten mielenterveysasioiden osalta.

6 6 (6) Toimintaa raamittavan valtakunnallisen asetuksen lisäksi kouluterveydenhuollon tarkastusten ja toiminnan sisältöä on kuvattu Kouluikäisen terveyspolku kaavioissa. Kaavioiden tarkoituksena on koordinoida eri tahojen terveydenedistämistoimintaa kullakin luokka-asteella. Johtopäätökset Palvelujen piirissä oleville lapsille ja nuorille on järjestetty valtakunnallisen asetuksen mukaiset kouluterveydenhuollon palvelut. Laaja-alaiset terveystarkastukset ovat toteutuneet kokonaisuutena aikaisempia vuosia paremmin. Jatkossa yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä tulee vielä kehittää yhteistyössä. Toimitiloja on perusparannettu ja remontoitu aikaisempia vuosia paremmin. Edelleen muutamilla kouluilla esiintyy sisäilmaongelmaa, joista esimies on tehnyt sisäilmailmoituksia. Lisäksi työtilat ovat etenkin pienillä kouluilla ahtaita ja lääkäriltä puuttuu oma työhuone. Kahden työhuoneen remontointeja on Tilahallintokeskukselle esitetty, mutta etenemistä on hidastanut perusparannusmäärärahojen puute, jotka ovat niukat. Lisätukea tarvitsevien oppilaiden ja heidän perheiden auttamiseen on pystytty osallistumaan. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on tuonut mukanaan toimintaan haasteita. Lain toteutuminen vaatii vielä yhteistoiminnan kehittämistä eri tahojen välillä. Asioita on kehitetty ja kehitetään edelleen yhteistyössä kouluviraston kanssa. Terveydenhoitajien ammatilliset täydennyskoulutustarpeet on huomioitu ja koulutuksia on järjestetty tarpeen mukaisesti. Erityisesti mielenterveysosaamista parannetaan ja kehitetään yhteistyössä KYS:n kanssa. Uudet työntekijät perehdytetään perehdyttämisohjelman mukaisesti. Perehdyttämistä on edelleen kehitetty. Jokaiselle kouluterveydenhoitajalle on työpisteissä oma perehtymiskansio, jonka päivittämisestä vastaa kunkin työpisteen terveydenhoitaja. Perehdytyskansion sisältö löytyy myös Kouluterveydenhoidon V-asemalta.