Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

Transkriptio

1 Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

2 2/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

3 Esipuhe Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää millaisia liikenteellisiä vaikutuksia on nykyisen Starkin teollisuusalueen muuttamisella asuinalueeksi Alueen asemakaavaluonnoksen pohjalta laadittiin liikenne-ennuste, jonka mukaisilla liikennevirroilla simuloitiin Helsingintien liikenteen toimivuutta välillä Mannerheiminkatu (vt12) Tapparakatu Kaava-alueen katuverkon toteutuksesta ja liittymästä Helsingintielle laadittiin tarkentava ehdotus Kaava-alueen liikenteen vaikutuksia ympäröivällä katuverkolla tarkasteltiin kaikkien liikennemuotojen osalta Selvitys laadittiin Lahden kaupungin toimeksiannosta Työtä ohjasivat kaupungin puolelta työryhmä, johon kuuluivat suunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää, asemakaava-arkkitehti Kimmo Sutinen, liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors ja liikennevalosuunnittelija Tuula Salminen Selvityksen toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy, jossa työstä vastasivat Timo Kärkinen, Jari Laaksonen, Katarina Wallin, Riikka Kallio ja Simo Airaksinen 3/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

4 Sisältö Esipuhe 3 1 Työn tausta ja tavoitteet 5 2 Nykytilanne 6 21 Maankäyttö 6 22 Tieverkko ja liikennemäärät 6 23 Joukkoliikenne 7 24 Kävely- ja pyörätiet 8 25 Liikenneturvallisuus 8 3 Maankäytön ja liikenneverkon kehittyminen Maankäyttö ja liikenneverkko Alueen synnyttämät matkat Liikenne-ennuste Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet 12 4 Toimenpide-ehdotukset 14 5 Vaikutusarvioinnit Liikenteellinen toimivuus Joukkoliikenne Kävely ja pyöräily Liikenneturvallisuus 33 6 Johtopäätökset 34 Liitteet 35 4/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

5 1 Työn tausta ja tavoitteet Tarkasteltava alue sijaitsee noin 1,5 km Lahden keskustasta lounaaseen Helsingintien varrella Mannerheiminkadun (vt 12) ja pääradan eteläpuolella Kaavoitettavalla, nykyisin Starkin käytössä olevalla alueella on varastoja ja teollisuutta Kaava-alueen vieressä sijaitsee Länsiharjun koulu, jonne kulku tapahtuu samasta liittymästä kuin Starkin alueelle Muuten kaava-alueen lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta Nykyistä Starkin teollisuusaluetta ollaan yleiskaavassa muuttumassa asuinalueeksi Kaavan muuttaminen on käynnistetty keväällä 2015 Alueelle suunnitellaan uutta kerrostalorakentamista Asukkaita alueelle tulee noin 1200 Kaava-alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 Kuva 1 Yleiskaava-alueen sijainti (Karttapohja: Lahden kaupunki) Tässä selvityksessä tavoitteena on selvittää millaisia liikenteellisiä vaikutuksia alueen käyttötarkoituksen muuttamisella on aluetta ympäröivien katujen ja teiden toimivuuteen Selvityksessä tarkastellaan alueen saavutettavuutta kaikkien liikennemuotojen osalta Tavoitteena on selvittää toimenpiteet sujuvan ja turvallisen liikenteen toteuttamiseksi Tärkeänä osana on suunnitella toteutus, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen yhteyden Länsiharjun koululle ja koulun saattoliikenteelle 5/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

6 2 Nykytilanne 21 Maankäyttö Nykyisin kaava-alueella on teollisuutta Kaava-alue rajautuu pohjoisessa rautatiehen Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Länsiharjun koulu Muuten kaava-alueen lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta Alueen maankäytön määrä, laatu ja sijoittuminen näkyvät hyvin ilmakuvasta, kuva 2 Kuva 2 Ilmakuva tarkastelualueesta vuodelta 2014 (Lähde: Lahden kaupunki) 22 Tieverkko ja liikennemäärät Kaava-alue rajautuu lännessä Helsingintiehen (mt 140), jolta on yhteys alueelle Kaava-alueelle kulku tapahtuu samasta liittymästä kuin Länsiharjun koululle Työssä tarkastellaan Helsingintien liikenteen toimivuutta välillä Mannerheiminkatu Tapparakatu Tarkasteluvälin vilkkaimmin liikennöity liittymä on Helsingintien ja Mannerheiminkadun liittymä (Mytäjäisten liittymä) Liittymän kautta kulkee nykyisin iltahuipputunnin aikana yli ajoneuvoa Liikenteen toimivuustarkastelujen pohjaksi saatiin liikennelaskentatiedot torstailta Hennalankadulta, Helsingintieltä Tapparakadun eteläpuolelta ja Tornatorinkadun pohjoispuolelta, Tornatorinkadulta sekä Länsiharjunkujalta Lisäksi saatiin liikennevalojen liikennelaskentatiedot tarkasteltavan katuosuuden valo-ohjatuista liittymistä: Mytäjäisten liittymä tiistai , Helsingintien ja Tornatorinkadun liittymä keskiviikko / Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

7 sekä Helsingintien ja Tapparakadun liittymä keskiviikko Liikennemäärät vuoden 2015 iltahuipputuntina on esitetty kuvassa Joukkoliikenne Kaava-alueen joukkoliikenneyhteydet ovat muuten hyvät, mutta kävelyetäisyydet pysäkeille ovat pitkiä Lahden sisäiset linjat liikennöivät matkakeskukseen ja Lahden keskustaan torille Kaava-alue sijaitsee myös melko lähellä matkakeskusta: pyörällä kaava-alueelta matkakeskukselle pääsee viidessä minuutissa Kävelyetäisyys matkakeskukselle on noin 1000 metriä, joten alueen voidaan katsoa kuuluvan rautatieaseman vaikutusalueeseen Kävelyetäisyydet lähialueen bussipysäkeille ovat melko pitkiä Kävelyetäisyys kaava-alueelta Mytäjäisten liittymän (Helsingintien ja Mannerheiminkadun liittymä) vilkkaasti liikennöidyille bussipysäkeille on metriä Helsingintien lähimmille bussipysäkeille on matkaa metriä (linjat 12 ja 16) Kaarikadun bussipysäkeille matkaa on metriä (linja 2) Kävely-yhteys Mytäjäisten liittymään ei ole kovin houkutteleva, koska kävelyreitti kulkee vilkkaasti liikennöidyn Helsingintien sillan kautta ja kävelymatkoja pidentävät alikulut Mytäjäisten liittymässä Kaarikadulle kävelymatkat ovat lyhyempiä, mutta maasto on erittäin mäkistä, mikä vähentää kävelemisen houkuttelevuutta Hämeenlinnantietä Mytäjäisten liittymän kautta kulkevat Lahden seudun liikenteen linjat 3, 4, 5, 8, 21 ja 87 Busseja saapuu pysäkeille ruuhka-aikaan noin 4 minuutin välein Lyhyin kävelymatka on Helsingintielle, jossa liikennöi linja 12 tunnin vuorovälillä Linja 16 on suunniteltu tarjoamaan suoria yhteyksiä Koulutuskeskus Salpauksen Vipusenkadun toimipisteelle, joten se liikennöi vain muutaman kerran päivässä Linja 2 liikennöi Metsä-Pietilästä palvellen osin myös Hennan aluetta Linja 2 jatkaa Kaaritien kautta matkakeskukselle ja keskustaan Linjan vuoroväli on 20 minuuttia Linjojen reitit on esitetty kuvassa 3 Kuva 3 Joukkoliikennelinjojen reitit suunnittelualueen ympäristössä (Lähde: Lahden Seudun Liikenne) Kaupungin tavoitteena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen Vuonna 2010 laaditun Lahden liikennetutkimuksen mukaan joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista jalankulun reunavyöhykkeellä oli 4 % 7/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

8 24 Kävely- ja pyörätiet Kaava-alue sijaitsee jalankulun reunavyöhykkeellä Kaava-alueen ympärillä on nykyisin kävely-pyörätiet Helsingintien varrella kadun molemmin puolin sekä Länsiharjunkujalla ja Kullankukkulanpolulla Kaava-aluetta lähinnä oleva Helsingintien alikulku sijaitsee Länsiharjun koulun kohdalla metrin kävelyetäisyydellä kaava-alueen rakennuksista Helsingintien alitus onnistuu nykyisin myös jalan rautatiesillan kohdalla olevan epävirallisen alikulun kautta ( metrin etäisyys kaava-alueen rakennuksista) Tarkastelualueen pyörätiet ja alikulut on esitetty kuvassa 4 Kuva 4 Pyörätiet ja alikulut vuonna 2014 (Lähde: Lahden kaupunki) Kaupungin tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn osuus kulkutapamuotona Vuonna 2010 laaditun Lahden seudun liikennetutkimuksen mukaan pyöräilymatkojen osuus kaikista matkoista jalankulun reunavyöhykkeellä oli 19 % ja jalankulkumatkojen osuus 22 % Saman tutkimuksen mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus on Lahdessa keskimäärin 13 % ja kävelyn osuus 25 % 25 Liikenneturvallisuus Tarkastelualueen liikenneturvallisuutta tarkasteltiin viiden viime vuoden onnettomuustietojen perusteella Onnettomuustietojen perusteella liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisin kohta on Mytäjäisten liittymä (valtatien 12 ja Helsingintien liittymä), jossa henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui vuosien aikana 11 kpl Yli puolet näistä oli risteämisonnettomuuksia Viiden viime vuoden aikana henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on lisäksi tapahtunut Helsingintiellä valtatien 12 ja rautatiesillan välisellä osuudella 8/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

9 sekä Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymässä Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymässä on viime vuosina tapahtunut vain omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia Länsiharjun koulun kohdalla ei ole sattunut vakavia onnettomuuksia viiden viime vuoden aikana, mihin osaltaan vaikuttaa ajoneuvoliikenteestä erotetut kävely- ja pyöräily-yhteydet koulun ympäristössä Helsingintiellä ja Länsiharjun koululle johtavalla Länsiharjunkujalla kävely ja pyöräily on erotettu ajoneuvoliikenteestä Myös Starkin kaava-alueen itäpuolella sijaitsevalla Rahikankadulla jalankulku ja pyöräily on erotettu Muuten kaava-alueen ympäristössä on lukuisia tonttikatuja, joilla jalankulku ja pyöräily tapahtuvat samalla ajoradalla ajoneuvoliikenteen kanssa Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun sekä Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun valoohjatuissa liittymässä kevyen liikenteen kadunylitys tapahtuu suojatietä pitkin Kevyen liikenteen risteäminen eritasossa Helsingintien kanssa on mahdollista Länsiharjunraitin, rautatiesillan sekä Mytäjäisten liittymän alikulkujen kautta 9/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

10 3 Maankäytön ja liikenneverkon kehittyminen 31 Maankäyttö ja liikenneverkko Nykyistä Starkin teollisuusaluetta ollaan asemakaavassa muuttamassa asuin-, palvelu- ja liikerakennusten alueeksi Alueen on tarkoitus rakentua noin 10 vuoden kuluessa Uusia asukkaita alueelle tulee noin 1200 Kaava-alueen lounaisnurkkaan on suunnitelmissa toteuttaa kooltaan 2600 k-m² kauppa Alueen kaakkoisnurkkaan on luonnoksessa esitetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Luoteisnurkkaan on suunniteltu toteutettavaksi 400 autopaikan nelikerroksinen parkkihalli, minkä lisäksi pysäköintialueita tulee myös muualle kaavaalueelle Alueen asemakaavaluonnoksen mukainen maankäyttö on esitetty kuvassa 5 Suunnitelmissa on toteuttaa jalankulku- ja pyöräily-yhteydet radanvarteen toteutettavalle jalankulun ja pyöräilyn laatukäytävälle kaava-alueen itäja länsipäistä Alueen poikki tulee kulkemaan jalankulun ja pyöräilyn yhteys, joka johtaa Kullankukkulanpolun ja Rahikankadun risteyksen tuntumaan Kuva 5 Tarkastelualueen asemaakaavaluonnoksen mukainen maankäyttö (Lähde: Lahden kaupunki) Helsingintieltä kaava-alueelle johtavan kadun varteen toteutetaan ajoneuvoliikenteestä erotettu yhdistetty kävely- ja pyörätie Pyöräilyn erottamisesta ajoneuvoliikenteestä kaava-alueen sisällä kulkevilla kaduilla ei ole vielä päätöstä 10/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

11 32 Alueen synnyttämät matkat Tarkasteltavan kaava-alueen liikennetuotoksen määrittelyssä lähtökohtina ovat Lahden seudun liikennetutkimus 2010 sekä Ympäristöministeriön julkaisu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2008) Lahden seudun liikennetutkimuksessa jalankulun reunavyöhykkeellä henkilöauton kuljettajana matkoista tehtiin 36 % Kulkumuoto-osuudet vyöhykkeittäin on esitetty kuvassa 6 Kuva 6 Seudun eri vyöhykkeillä asuvien kulkutapajakauma (Lähde: Lahden seudun liikennetutkimus) Laskelma kaava-alueen uuden maankäytön liikennetuotoksista on esitetty taulukossa 1 Laskelma perustuu edellä mainittuun julkaisuun Kaupan liikennetuotos on laskettu oletuksella, että sen myyntiala on 90 % kokonaisalasta Taulukon 1 laskelma on tehty oletuksella, että kulkumuotojakauma on vuonna 2025 nykyisen mukainen Taulukko 1 Uuden maankäytön liikennetuotos, kun kulkumuotojakauma säilyy nykyisellään liikennetuotos AHT 7-8 IHT Ajoneuvoliikenne k-m 2 AHT IHT vrk saapuu lähtee saapuu lähtee Asuminen Toimistot Päivittäistavarakauppa Yhteensä Liikennetuotoslaskelman perusteella suurimman osan kaava-alueen liikenteestä synnyttää päivittäistavarakauppa Kaupan toteutuminen kaavassa esitetyn suuruisena on vielä epävarmaa Vaihtoehtona on rakentaa tontille 400 k-m² kauppa, jolloin sen liikennetuotos jää 2600 k-m² kauppaa pienemmäksi Iltahuipputunnin aikana pienempään 400 k-m² kauppaan saapuu ja sieltä lähtee noin 40 ajoneuvoa (80 matkaa/iht) Lahden kaupungin tavoitteena on pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kaksinkertaistaminen Tämän vuoksi liikenteen toimivuuden tarkastelu tehtiin myös ennustetilanteesta, jossa Starkin kaava-alueen kulkumuotojakauma on tavoitteiden mukainen Laskelma kaava-alueen uuden maankäytön liikennetuotoksista kulkumuotojakauman ollessa tavoitteiden mukainen on esitetty taulukossa 2 11/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

12 Taulukko 2 Uuden maankäytön liikennetuotos, kun kulkumuotojakauma on Lahden kaupungin tavoitteiden mukainen liikennetuotos AHT 7-8 IHT Ajoneuvoliikenne k-m 2 AHT IHT vrk saapuu lähtee saapuu lähtee Asuminen Toimistot Päivittäistavarakauppa Yhteensä Taulukoista näkee selvästi, että Starkin alueen liikennetuotoksesta suurimman osan synnyttää tässäkin tapauksessa alueella oleva kauppa Asumisen liikennetuotokset ovat siihen nähden edelleen hyvin pieniä Kaava-alueen uuden liikenteen suuntautuminen simuloitavalle liikenneverkolle on oletettu tapahtuvan suhteessa verkon nykyisiin liikennemääriin Tällöin noin kaksi kolmasosaa kaava-alueen liikenteestä suuntaa pohjoiseen ja noin yksi kolmasosa etelään Suoraan kaava-alueelta Tornatorinkadulle suuntaa vain muutama ajoneuvo 33 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteet laadittiin iltahuipputunnille vuodelle 2025, jolloin nyt suunniteltavana oleva alue on rakentunut Ennusteissa pohjana käytettiin Liikenneviraston koko maan kattavaa liikenne-ennustetta, valtatien 12 liikennemäärien kehitystä vuodesta 2003 vuoteen 2014, Lahden seudun liikennetutkimusta 2010 sekä Valtatien 12 kehittämisselvityksen yhteydessä laadittuja ennusteita Valtakunnallisen ennusteen perusteella kevyt ajoneuvoliikenne kasvaa Lahdessa vuodesta 2015 vuoteen 2025 noin 16 % ja raskas liikenne 5 % LAM-pisteiden laskentatiedon mukaan liikenne valtatiellä 12 Lahden keskustan tuntumassa ei ole kasvanut viimeisen 11 vuoden aikana Valtatien 12 kehittämisselvityksen yhteydessä laaditussa ennusteessa nykyisen valtatien 12 liikennemäärät vähenevät vuonna 2025 noin 8 % nykyisestä, mikäli eteläinen kehätie on toteutettu Liikenteen toimivuustarkasteluja varten laadittiin liikenne-ennusteet vuodelle 2025 neljästä eri ennustetilanteesta: 1 Tarkastelualueen liikennemäärät kasvavat valtakunnallisen ennusteen mukaisesti ja kulkumuotojakauma säilyy nykyisen mukaisena 2 Läpiajoliikenne valtatiellä 12 ei kasva nykyisestä Muuten tarkastelualueen liikenne kasvaa valtakunnallisen ennusteen mukaisesti ja kulkumuotojakauma säilyy nykyisellään 3 Läpiajoliikenne valtatiellä 12 ei kasva nykyisestä ja Starkin kaava-alueen kulkumuotojakauma on Lahden kaupungin tavoitteiden mukainen (pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet kaksinkertaistuneet) Muuten tarkastelualueen liikenne kasvaa valtakunnallisen ennusteen mukaisesti 4 Läpiajoliikenne valtatiellä 12 ei kasva nykyisestä ja kulkumuotojakauma tarkastelualueella on Lahden kaupungin tavoitteiden mukainen 5 Lahden eteläinen kehätie on toteutettu, jolloin liikennemäärät nykyisellä valtatiellä 12 vähenevät nykyisestä Liikennemäärien muu kasvu on valtakunnallisen ennusteen mukainen ja kulkumuotojakauma nykyisen mukainen Iltahuipputunnin ennustetilanteiden 1-5 liikenne-ennusteet vuoden 2025 verkolle sijoiteltuna on esitetty luvussa Jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymässä Lahden kaupungin liikennepoliittisissa linjauksissa 2013 kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tuodaan vahvasti esiin omana linjauksenaan Tavoitteeksi on asetettu pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen ja erinomainen kevyen liikenteen järjestelmä Tavoitteen mukaan liikenteen ristiriitatilanteissa asetetaan kävely ja pyöräily etusijalle Linjauksissa kuvataan laajasti erilaisia toimintalinjauksia kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi 12/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

13 Suunnittelukohteen osalta merkittävimpiä ovat tavoitteet uusien asuinalueiden katujen mitoittamisesta kapeiksi ja 30 km/h nopeusrajoitusta käyttäviksi pyöräilijän ja jalankulkijan turvallisuuden parantamiseksi Vanhoilla asuinalueilla jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa parannetaan muuttamalla katutilaa niin, että se edistää hiljaista ajonopeutta Lahden kaupungin vuonna 2013 hyväksymässä Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma 2025:ssa tarkennetaan liikennepoliittisissa linjauksissa asetettuja tavoitteita ja määritetään toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi Kehittämissuunnitelmassa on määritelty pyöräilyn tavoiteverkko Tavoiteverkossa pyöräväylät on jaettu laatukäytäviin, pääreitteihin, aluereitteihin ja lähireitteihin Kaikki pääreitit ovat merkityksensä ja laatuvaatimustensa perusteella korkealuokkaisia Keskustan läheisyydessä olevista pääreiteistä on osoitettu erikseen noin 5 kilometrin mittainen osuus erityisenä laatukäytävänä Tällä osuudella pääreittien kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota väylän varustukseen, esteettömyyteen ja hyvään kaupunkiarkkitehtuuriin Suunnittelualueen lähialueiden tavoiteverkko on esitetty kuvassa 7 Kuva 7 Lahden pyöräilyn tavoiteverkko 2025 Suunnittelualueen viereinen Helsingintien reitti on aluereittitasoinen Alueen pohjoisosaan radan suuntaisesti on suunniteltu nykyisin puuttuva aluereitti, joka on kehittämissuunnitelmassa merkitty prioriteettijärjestykseltään vuoteen 2017 mennessä rakennettavaksi yhteydeksi Starkin kaavaluonnoksessa radanvarren yhteys on esitetty laatukäytävänä Muita yhteyksiä ei pyöräilyn tavoiteverkosta puutu suunnittelualueen lähialueilla Puuttuva radanvarsiyhteys on suorin ja lyhin reitti alueelta matkakeskukselle ja edelleen keskustaan, minkä takia reitillä on tälle alueelle suuri merkitys Kehittämissuunnitelman toimenpiteenä I4 on asuinalueiden liikenteen rauhoittaminen Toimenpidettä on hieman tarkennettu Liikennepoliittisista linjauksista: Mitoitetaan uusien asuinalueiden kadut kapeiksi ja asetetaan nopeusrajoitukseksi 30 km/h Parannetaan jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa rakennetuilla asuinalueilla muuttamalla katutilaa tarvittaessa niin, että se edistää alhaista ajonopeutta Muodostetaan autoliikenteen väylistä riippumattomia lähiverkostoon kuuluvia jalankulun ja pyöräilyn oikoreittejä lähipalveluiden äärelle Tonttikatujen liittymät korotetaan kokoajakadun jalankulku- ja pyörätien tasoon, mikä korostaa tonttiliittymän alisteisuutta Näitä periaatteita tulee siis noudattaa myös uuden kaava-alueen katujen suunnittelussa 13/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

14 4 Toimenpide-ehdotukset Kuvassa 8 on esitetty ehdotus Starkin kaava-alueen liittymisestä Helsingintiehen Toimivuuden parantamiseksi voidaan Länsiharjunkujalle toteuttaa erillinen kääntymiskaista Helsingintielle etelän suuntaan Toimivuustarkasteluiden perusteella Länsiharjunkujalle muodostuu ajoittaisia jonoja Helsingintien liittymän valo-ohjauksesta johtuen Kaava-alueen lounaisnurkkaan tulevan kaupan liikenne olisi liikenteen toimivuuden kannalta tällöin syytä järjestää kadun 2 kautta (kuva 8), mikä helpottaisi kääntymistä kaupan tontille ja tontilta ulosajoa Kadulta 2 kadulle 1 länteen kääntyvän liikenteen sujuvoittamiseksi voisi katujen liittymän toteuttaa kiertoliittymänä Kiertoliittymän kautta voidaan myös järjestää yhteys Länsiharjun koululle Koulun saattoliikenteen helpottamiseksi ehdotetaan toteutettavaksi pysähtymisalue kadun 1 eteläpuolelle Helsingintien liittymän ja kiertoliittymän välille Kuva 8 Ehdotus Starkin kaava-alueen liittymän toteutuksesta Helsingintielle 14/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

15 Kuvassa 9 on esitetty ehdotus Starkin kaava-alueen katuverkon toteutuksesta Kaava-alueen sisäisellä katuverkolla etelä-pohjoissuuntaisilla kaduilla riittäisi, että jalankulku on erotettu ajoneuvoliikenteestä ja pyöräily tapahtuisi ajoradalla Ajonopeuksien hillitsemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi keskikorttelin läpi kulkevan jalankulku- ja pyörätien risteyskohtiin voisi kadulle toteuttaa kavennukset ja mahdollisesti myös korotukset Pohjoisella katuosuudella voidaan ajonopeuksien hillitsemiseksi toteuttaa ajolinjan sivuttaissiirtymä, jolloin kadun linjaus pysyy ehyenä ainakin jalankulku- ja pyöräteiden osalta Kaava-alueen länsireunalle voidaan toteuttaa porrasyhteys Helsingintielle, mikä parantaisi jalankulkuyhteyttä kaava-alueelta Mytäjäisten suuntaan Kaava-alueen pohjoispäädyn LPA-alue on esitetty erotettavaksi radanvarren jalankulku- ja pyöräilyväylästä puurivistöllä, mikä edellyttäisi pysäköintialueen länsiosan rakennusten linjan siirtämistä etelään päin noin kolmella metrillä Jos talorivistö halutaan säilyttää paikallaan, on pyörätien linjausta mahdollista muuttaa poistamalla pysäköintirivistöstä 20 paikkaa sen länsipäästä Kaupungin maanomistusrajan vuoksi on esitetty tilapäinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys radanvarrelta Muorinkujalle (1 vaiheen yhteys) Tilapäinen yhteys toimii laatukäytävänä suoran radanvarsiyhteyden toteutumiseen saakka (2 vaiheen laatukäytäväyhteys) Kuva 9 Ehdotus Starkin kaava-alueen katuverkon toteutuksesta Suunnitelma on suurempana liitteessä 1 15/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

16 5 Vaikutusarvioinnit 51 Liikenteellinen toimivuus Uuden maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia alueen liikenteen sujuvuuteen tutkittiin toimivuustarkasteluilla, jotka tehtiin Paramics-mikrosimulointiohjelmalla Tarkasteluajankohtia olivat nykytilanteen iltahuipputunti sekä vuoden 2025 ennustetilanteiden 1-5 iltahuipputunnit 511 Ajoneuvoliikenteen toimivuus nykytilanteessa Tarkastelualueen nykytilan (2015) simulointimallin liikennemäärät iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa 10 Mallin nykytilan liikennemäärät perustuvat vuoden 2015 liikennelaskentoihin sekä valo-ohjattujen liittymien liikennevaloista saatuun laskentatietoon Sorvarinkadun liikennemääristä ei ollut saatavilla laskentatietoa, minkä vuoksi liikennemäärä on arvioitu katuympäristön maankäytön perusteella Kuva 10 Iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilanteen (2015) simulointimallissa Simuloimalla saatu nykyliikenneverkon ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso iltahuipputunnin aikana on esitetty kuvassa 11 Liikenne sujuu tarkasteltavalla verkolla tyydyttävästi iltahuipputunnin aikana Suurimmillaan ajoneuvokohtaiset viivytykset iltahuipputunnin aikana ovat Mytäjäisten liittymässä, jonka palvelutaso on välttävä Palvelutaso Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymässä on hyvä ja Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymässä tyydyttävä Liittymien valo-ohjauksen kierrosaika on 100 s Sorvarinkadun liittymä Hennalankadulle sijaitsee erittäin lähellä Hennalantien liittymää Helsingintielle Iltahuipputunnin aikana Hennalantielle syntyy jonoja Helsingintielle liityttäessä ja jonot yltävät usein Sorvarinkadun liittymän länsipuolelle Tämän hankaloittaa liittymistä Sorvarinkadulta Hennalankadulle, mistä johtuen ajoneuvokohtaiset viivytykset Sorvarinkadulla ovat suuria Sorvarinkadulta pääsee Helsingintielle myös vaihtoehtoista reittiä Tornatorinkadun kautta ja Hennalankadulle Rykmentinkadun kautta Sorvarinkadun ruuhkautuessa osa sen liikenteestä siirtyy vaihtoehtoisille reiteille 16/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

17 Kuva 11 Keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä iltahuipputunnin aikana nykytilanteen (2015) liikenneverkolla Kuvassa 12 on esitetty simuloidun iltahuipputunnin aikana muodostuvat maksimi jononpituudet, kun jonossa on vähintään 5 ajoneuvoa Jonoja muodostuu iltahuipputunnin aikana verkon valo-ohjattuihin liittymiin sekä Sorvarinkadulle Jonot purkautuvat kuitenkin nopeasti eikä pitkäkestoista ruuhkautumista pääse syntymään Kuva 12 Maksimi jononpituus simulointimallin linkillä iltahuipputunnin aikana nykytilanteessa (2015), kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa 17/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

18 512 Ajoneuvoliikenteen toimivuus vuonna 2025 ennustetilanteessa 1 Laaditussa ennusteessa on oletettu tarkastelualueen liikennemäärien kasvavan valtakunnallisen ennusteen mukaisesti kulkumuotojakauman säilyessä nykyisellään Liikenneviraston valtakunnallisen ennusteen perusteella kevyt ajoneuvoliikenne kasvaa Lahdessa vuodesta 2015 vuoteen 2025 noin 16 % ja raskas liikenne 5 % Yleiseen liikenteen kasvuun on ennusteessa lisätty Starkin kaava-alueen taulukon 1 mukainen liikennetuotos Näin saadut ennustetut vuoden 2025 iltahuipputunnin liikennemäärät on esitetty kuvassa 13 Kuva 13 Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2025 simulointimallissa ennustetilanteessa 1 Simuloimalla saadut ajoneuvokohtaiset viivytykset vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteessa 1 on esitetty kuvassa 14 Simuloidun iltahuipputunnin aikana muodostuvat maksimi jononpituudet, kun jonossa on vähintään 5 ajoneuvoa, on esitetty kuvassa 15 Simuloinnissa kaikkien valo-ohjattujen liittymien valo-ohjauksen kierrosaika on säädetty 120 sekuntiin Mytäjäisten liittymän palvelutason parantamiseksi ja valo-ohjauksen yhteenkytkennän mahdollistamiseksi Ennustetilanteessa Mytäjäisten liittymän välityskyky ylittyy ja liittymän palvelutaso on erittäin huono Liittymän jonot yltävät pisimmillään lähes 900 metrin päähän liittymästä Viivytysten suuruuteen ja jonojen pituuteen liittymän eri tulohaaroilla on mahdollista vaikuttaa valo-ohjausta säätelemällä Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on ennustetilanteessa välttävä Suurin viivytys kohdistuu valo-ohjauksesta johtuen Tornatorinkadulle, jolle ei kuitenkaan muodostu yli 5 ajoneuvon pituisia jonoja kadun pienen liikennemäärän vuoksi Ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymässä on huono Liittymän jonot yltävät Helsingintiellä pisimmillään Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymään saakka Liittymän jonoutumisesta johtuen liittyminen Sorvarinkadulta Hennalankadulle on erittäin vaikeaa 18/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

19 Kuvat 14 ja 15 Vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteen 1 keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä sekä maksimi jononpituus simulointimallin linkillä, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa Länsiharjun koulun liittymän vaihtoehtoinen toteutus Simuloimalla tutkittiin liikenteen toimivuus, kaava-alueelle johtavalla kadulla ja Länsiharjunkujalla tilanteessa, jossa kulku Länsiharjun koululle Helsingintien suunnasta tapahtuu kiertoliittymän länsipuolelta Koululta poistuminen Helsingintielle tapahtuu tällöin kiertoliittymän kautta (kuva 16) Kuva 16 Länsiharjun koulun liittymän vaihtoehtoinen toteutus Simuloimalla saadut ajoneuvokohtaiset viivytykset vuoden 2025 ennustetilanteen 1 mukaisilla liikennemäärillä Helsingintien ja Länsiharjunkujan liittymässä on esitetty kuvassa 17 Vaihtoehtoinen toteutus ei toimivuustarkastelun perusteella aiheuta ongelmaa katuverkon liikenteelle 19/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

20 Kuva 17 Vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteen 1 keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä Helsingintien ja Länsiharjunkujan liittymässä 20/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

21 513 Ajoneuvoliikenteen toimivuus vuonna 2025 ennustetilanteessa 2 Vuoden 2025 ennustetilanteessa 2 on tehty oletus, että läpiajoliikenne valtatiellä 12 Mytäjäisten liittymän kohdalla ei kasva nykyisestä Oletus perustuu valtatien 12 LAM-pisteiden laskentatietoihin, joiden mukaan liikenne valtatiellä 12 ei ole kasvanut vuosien aikana Lahden keskustan länsipuolella Muuten liikenteen on tarkastelualueella oletettu kasvavan valtakunnallisen ennusteen mukaisesti kuten ennustetilanteessa 1 Yleiseen liikenteen kasvuun on tässäkin ennusteessa lisätty Starkin kaava-alueen taulukon 1 mukainen liikennetuotos Ennustetilanteen 2 simulointimallin liikennemäärät on esitetty kuvassa 18 Vuoden 2025 ennustetilanteen 2 iltahuipputunnin simulointimallin keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset sekä maksimi jononpituudet on esitetty kuvissa 19 ja 20 Simuloinnissa kaikkien valo-ohjattujen liittymien valoohjauksen kierrosaika on säädetty 120 sekuntiin Mytäjäisten liittymän palvelutason parantamiseksi ja valo-ohjauksen yhteenkytkennän mahdollistamiseksi Vaikka liikennemäärät valtatiellä 12 ovat ennustetilanteessa 2 pienempiä kuin ennustetilanteessa 1 ja viivytykset hieman pienempiä, on Mytäjäisten liittymän palvelutaso edelleen erittäin huono Liittymän jonot yltävät pisimmillään noin 700 metrin päähän liittymästä Ennustetilanteessa 2 Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymän sekä Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on välttävä Liittymien jonot jäävät ennustetilanteessa 2 hieman lyhyemmiksi kuin ennustetilanteessa 1 Edelleen liittyminen Sorvarinkadulta Hennalankadulle on erittäin vaikeaa Hennalankadun jonoutumisen vuoksi Kuva 18 Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2025 simulointimallissa ennustetilanteessa 2 21/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

22 Kuvat 19 ja 20 Vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteen 2 keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä sekä maksimi jononpituus simulointimallin linkillä, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa 22/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

23 514 Ajoneuvoliikenteen toimivuus vuonna 2025 ennustetilanteessa 3 Erona ennustetilanteeseen 2 ennustetilanteessa 3 on oletettu Starkin kaava-alueen liikenteen kulkumuotojakauman toteutuvan Lahden kaupungin tavoitteiden mukaisesti (pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuotoosuuksien kaksinkertaistaminen) Ennustetilanteessa Starkin kaava-alueen liikennetuotos on taulukon 2 mukainen Ennustetilanteen 3 simulointimallin liikennemäärät on esitetty kuvassa 21 Kuva 21 Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2025 simulointimallissa ennustetilanteessa 3 Vuoden 2025 ennustetilanteen 3 iltahuipputunnin simulointimallin keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset sekä maksimi jononpituudet on esitetty kuvissa 22 ja 23 Simuloinnissa kaikkien valo-ohjattujen liittymien valoohjauksen kierrosaika on säädetty 120 sekuntiin Mytäjäisten liittymän palvelutason parantamiseksi ja valoohjauksen yhteenkytkennän mahdollistamiseksi Mytäjäisten liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on ennustetilanteessa 3 edelleen erittäin huono, vaikka viivytykset ovat huomattavasti lyhyemmät kuin ennustetilanteessa 2 Starkin kaava-alueen pienempi liikennemäärä mahdollistaa Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymän valo-ohjauksessa pidemmän vihreän ajan Helsingintien liikenteelle, minkä vuoksi viivytykset Helsingintiellä pysyvät kohtalaisina Liittymän palvelutaso on tyydyttävä Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso ennustetilanteessa 3 on välttävä Liittyminen Sorvarinkadulta Hennalankadulle on erittäin vaikeaa Hennalankadun jonoutumisen vuoksi Ero Sorvarinkadulle kohdistuvan viivytyksen suuruudessa ennustetilanteeseen 2 johtuu simuloinnin satunnaisvaihtelusta 23/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

24 Kuvat 22 ja 23 Vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteen 3 keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä sekä maksimi jononpituus simulointimallin linkillä, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa 24/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

25 515 Ajoneuvoliikenteen toimivuus vuonna 2025 ennustetilanteessa 4 Ennustetilanteessa 4 liikenteen kulkumuotojakauma on oletettu Lahden kaupungin tavoitteiden mukaiseksi koko tarkastelualueella lukuun ottamatta pääväylien (vt12 ja mt140) välistä liikennettä Oletuksena on myös, että liikenne valtatiellä 12 ei kasva nykyisestä Ennustetilanteen 4 simulointimallin liikennemäärät on esitetty kuvassa 24 Kuva 24 Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2025 simulointimallissa ennustetilanteessa 4 Vuoden 2025 ennustetilanteen 4 iltahuipputunnin simulointimallin keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset sekä maksimi jononpituudet on esitetty kuvissa 25 ja 26 Simuloinnissa kaikkien valo-ohjattujen liittymien valoohjauksen kierrosaika on säädetty 100 sekuntiin Ennustetilanteessa 4 Mytäjäisten liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on välttävä Liittymään muodostuu jonoja valo-ohjauksesta johtuen, mutta jonot pääsevät purkautumaan valokierron aikana Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymän sekä Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on tyydyttävä ennustetilanteessa 4 Liittymiin muodostuu valo-ohjauksesta johtuen lyhyitä jonoja aika-ajoin 25/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

26 Kuvat 25 ja 26 Vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteen 4 keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä sekä maksimi jononpituus simulointimallin linkillä, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa 26/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

27 516 Ajoneuvoliikenteen toimivuus vuonna 2025 ennustetilanteessa 5 Ennustetilanteessa 5 oletuksena on, että Lahden eteläinen kehätie on toteutettu vuoteen 2025 mennessä Valtatien 12 kehittämisselvityksen yhteydessä laaditun ennusteen mukaan liikennemäärät nykyisellä valtatiellä 12 vähenevät vuonna 2025 noin 8 % nykyisestä, mikäli eteläinen kehätie on toteutettu Muuten liikenteen on tarkastelualueella oletettu kasvavan valtakunnallisen ennusteen mukaisesti Yleiseen liikenteen kasvuun on ennusteessa lisätty Starkin kaava-alueen taulukon 1 mukainen liikennetuotos Ennustetilanteen 5 simulointimallin liikennemäärät on esitetty kuvassa 27 Kuva 27 Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2025 simulointimallissa ennustetilanteessa 5 Mytäjäisten liittymään on simulointimallissa tehty valtatien 12 kehittämisselvityksessä esitetyt tavoitetilan toimenpiteet: yksi vapaa oikea kaista Hollolantieltä Hämeenlinnantielle kahden nykyisen sijaan sekä vapaa oikean poistaminen Mannerheiminkadulta Hollolankadulle Vuoden 2025 ennustetilanteen 5 iltahuipputunnin simulointimallin keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset sekä maksimi jononpituudet on esitetty kuvissa 28 ja 29 Simuloinnissa kaikkien valo-ohjattujen liittymien valoohjauksen kierrosaika on säädetty 120 sekuntiin Ennustetilanteessa 5 Mytäjäisten liittymän ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on välttävä Liittymään muodostuvat jonot pysyvät kohtalaisina iltahuipputunnin ajan Ajoneuvokohtaisiin viivytyksiin perustuva palvelutaso on Helsingintien, Länsiharjunkujan ja Tornatorinkadun liittymässä tyydyttävä ja Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymässä välttävä Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liittymän jonot muodostuvat iltahuipputunnin aikana pitkiksi, minkä vuoksi liittyminen Sorvarinkadulta Hennalankadulle on hankalaa 27/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

28 Kuvat 28 ja 29 Vuoden 2025 iltahuipputunnin ennustetilanteen 5 keskimääräiset ajoneuvokohtaiset viivytykset simulointimallin linkeillä sekä maksimi jononpituus simulointimallin linkillä, kun jonossa vähintään 5 ajoneuvoa 28/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

29 517 Yhteenveto toimivuustarkasteluiden tuloksista Toimivuustarkasteluiden perusteella tarkastelualueen liikenneverkon toimivuus on nykytilassa tyydyttävällä tasolla Nykytilanteessa ongelmallisin kohta on Mytäjäisten liittymä, jonka toimivuus on välttävä iltahuipputunnin aikana Mikäli liikennemäärät tarkastelualueella kasvavat valtakunnallisen ennusteen mukaisesti, heikkenee liikenneverkon palvelutaso iltahuipputunnin osalta huomattavasti vuoteen 2025 mennessä Jos Mytäjäisten liittymää ei paranneta, on sen palvelutaso tällöin erittäin huono Mikäli ajoneuvoliikenteen liikennemäärät eivät kasva valtakunnallisen ennusteen mukaisesti vuoteen 2025, vaan kasvu on vähäistä esimerkiksi kulkumuotojakauman muutoksista johtuen, säilyy tarkastelualueen liikenneverkon palvelutaso parhaimmassa tapauksessa tyydyttävällä tasolla Eteläisen kehätien toteuttaminen parantaa liikenteen toimivuutta Mytäjäisten liittymässä Sillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Helsingintien, Hennalankadun ja Tapparakadun liikenteen toimivuuteen Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto toimivuustarkasteluiden tuloksista kunkin suunnittelualueen liittymän osalta Taulukko 3 Yhteenveto toimivuustarkasteluiden tuloksista liittymittäin 52 Joukkoliikenne 521 Ehdotetut reittimuutokset Alueen joukkoliikenneyhteyksien ongelmana ovat lähinnä pitkät kävely-yhteydet Linja-autoliikenteen tarjonta on hyvää Kysyntään nähden esimerkiksi linjan 2 tarjonta on erittäin tiheää Siten linjalla 2 voidaan hyvin hoitaa Starkin alueen ja Hennalan alueen maankäytön kehittymisen myötä kasvavat joukkoliikenteen matkustajamäärät Kävely-yhteyksien lyhentämiseksi esityksenä on linjojen reittien muuttaminen: - Linja 2 esitetään kulkevaksi Helsingintien kautta reittiä: Vesijärvenkatu Loviisankatu Mannerheiminkatu (matkakeskus) Helsingintie Hennalantie - Linja 12 esitetään puolestaan kulkevaksi Tapparakadun kautta, jotta Tapparakadun Keijupolun pysäkillä säilyy säännöllistä liikennettä Linja 12 kulkisi reittiä: Vesijärvenkatu Uudenmaankatu (matkakeskus) Kaarikatu Tapparakatu Helsingintie - Linja 31 liikennöisi Kaarikatua korvaten linjan 2 poistumista Linja 31 kulkisi reittiä: Vesijärvenkatu Uudenmaankatu (matkakeskus) Kaarikatu Mäntsäläntie 29/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

30 Muutosten tavoitteena on, että Starkin alueelta kävelyetäisyydet lähimmälle pysäkille lyhentyvät olennaisesti Merkittävin palvelutason heikennys tapahtuu Tapparakadulla Keijupolun pysäkillä, jonka kautta liikennöisi jatkossa vain linja 12 Keijupolun pysäkin ympäristöstä on kuitenkin valtaosalla enintään 400 metrin kävelymatka Helsingintien ja Mäntsäläntien liittymiin Kuvassa 30 on esitetty ehdotetut linjojen reittimuutokset Kuva 30 Ehdotus linjojen 2, 12 ja 31 reittimuutoksiksi 522 Uudet pysäkit ja kävely-yhteyksien parantaminen pysäkeille ja matkakeskukselle 5221 Uudet pysäkit ja kävely-yhteyksien parantaminen pysäkeille Reittimuutokset ja kävelyetäisyyksien hyödyntäminen edellyttää seuraavia muutoksia pysäkkeihin: - Helsingintielle rakennetaan uusi pysäkkipari linjalle 2 Starkin kaava-alueen kohdalle Uusi pysäkkipari voisi sijaita Tornatorinkadun pohjoispuolella molemmissa suunnissa, koska seuraava pysäkki etelässä on Länsiharjunraitin alikulun yhteydessä Etelän suunnan pysäkin sijoittumista täytyy tosin selvittää tarkemmin varmistaen, etteivät Tornatorinkadun liikennevaloissa jonottavat ajoneuvot estä pysäkille pääsyä - Hennalanakadulle Helsingintien liittymän jälkeen rakennetaan uusi pysäkki linjalle 2 keskustasta saavuttaessa Tavoitteena on kävelyetäisyyksien pysyminen kohtuullisina Keijupolulle, jolta tarjonta heikkenee - Mäntsäläntielle linjalle 31 tai Kaarikadulle linjoille 12 ja 31 rakennetaan uusi pysäkkipari lyhentäen kävelymatkoja Keijupolun suunnasta Keskustasta tultaessa hyvä sijainti olisi Mäntsäläntiellä Launeenpolun päässä Keskustan suuntaan pysäkki voi sijaita myös Launeenpolun päässä, mutta pysäkkiä rakennettaessa täytyy varmistaa niin linja-autoliikenteen kuin muunkin ajoneuvoliikenteen toimivuus Tapparakadun liikennevalojen vuoksi 30/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

31 Jos linjastomuutoksia ei pidetä mielekkäinä ja alueelle halutaan parempaa joukkoliikenteen palvelutasoa, voidaan nykyisin matkakeskukselle päättyvää linjaa 3 jatkaa etelän suuntaan Starkin ja Hennalan alueelle Muutos vaatii lisäautopäivän ja kasvattaa siten liikennöintikustannuksia arvioilta noin euroa/vuosi Kävely-yhteyksiä on hyvä parantaa Mytäjäisten liittymän pysäkeille linjastomuutoksista huolimatta Keskussairaala on keskeinen Lahden keskustan ulkopuolinen työpaikkakeskittymä Linjat keskussairaalan suuntaan kulkevat Mytäjäisten liittymän pysäkeiltä Kävely-yhteyksiä voidaan parantaa rakentamalla uusi kevyen liikenteen yhteys Helsingintien alitse radan suuntaisesti sekä rakentamalla Starkin alueelta portaat Helsingintielle 5222 Kävely- ja pyöräily-yhteydet matkakeskukselle Starkin alue sijaitsee metrin etäisyydellä matkakeskuksesta Sen vuoksi on tärkeää, että alueelta on sujuvat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet matkakeskukselle Aluetta suunniteltaessa on huolehdittava, että liittyminen radan suuntaiselle uudelle pyöräilyn laatukäytävälle on hyvä Matkakeskukselle on noin 5 min pyörämatka ja kävellen noin 10 min Uusi alue sijaitsee kävelyetäisyydellä pitkämatkaisen rautatie- ja linja-autoliikenteen matkakeskuksesta 523 Linja-autoliikenteen sujuvuuden parantaminen Tehokkain keino linja-autoliikenteen sujuvuuden parantamiseksi ovat liikennevaloetuudet Valoetuuksia on toteutettu useissa Suomen kaupungeissa Esimerkiksi Tampereella on toteutettu tehokkaita etuuksia siten, että keskustan ulkopuolella linja-autot pysähtyvät monesti vain pysäkeillä Mytäjäisten liittymä on Lahden seudun ruuhkaisimpia valo-ohjauksisia liittymiä Linja-autoliikenteen pääsuunnat kulkivat aiemmin Hämeenlinnantieltä Hollolankadulle Keskustan suuntaan busseille on sallittu muusta liikenteestä poikkeava kääntymismahdollisuus Vuoden 2014 linjastouudistuksen jälkeen linjat saapuvat keskustaan pääosin matkakeskuksen kautta Lisäksi tässä työssä on edellä esitetty linjan 2 reitin siirtämistä kulkemaan Helsingintien ja Mannerheiminkadun kautta Mytäjäisten liittymän osalta olisi hyvä tutkia mahdollisuuksia linja-autoliikenteen sujuvoittamiseen kaistajärjestelyin sekä liikennevaloetuuksin Seuraavissa kuvissa on esitetty linja-autoille varattuja etuuksia, joilla bussit voivat ohittaa liittymässä olevan jonon Kuva 31 Viikintielle on rakennettu linja-autoille etuus joukkoliikenteen erityisliikennevaloin (Jokeri-valot) Muu liikenne pysäytetään, kun bussikaistaa saapuu bussi kiertoliittymään Kuva: Simo Airaksinen 31/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

32 Kuva 32 Busseille on omat joukkoliikenteen erityisliikennevalot, jotka mahdollistavat valoissa olevan jonon ohittamisen Kuva: Simo Airaksinen Kuva 33 Joukkoliikennekaista voi päättyä ennen liittymää tai liittymään, mikäli busseilla on omat valot (DfT 2003) Kuvassa on esitetty, että valojen noudattamista valvotaan valvontakameralla 32/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

33 53 Kävely ja pyöräily Uusien asukkaiden arvioidaan synnyttävän noin 240 pyörämatkaa vuorokaudessa eli noin pyöräilijää huipputunnissa Määrä on arvioitu Lahden liikennetutkimuksen jalankulun reunavyöhykkeen pyöräilyn kulkumuoto-osuuden ja Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisun matkatuotoslukujen mukaan Pyöräilyn kaksinkertaistuessa tavoitteen mukaisesi määrät ovat kaksinkertaisia eli noin pyöräilijää huipputunnissa Uuden alueen aiheuttama pyöräilijämäärän lisäys voidaan hoitaa nykyisen verkon kapasiteetilla Tavoitteen mukaiseen pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistumiseen ei päästä ilman merkittäviä pyöräilyn edistämistoimia Uusien alueiden rakentamisessa pyöräilyä edistetään tehokkaimmin muodostamalla koko liikenneverkko siten, että matkat pyörällä sekä alueen sisällä että alueelta kaupungin keskustaan ovat lyhyempiä kuin matkat autolla Lisäksi tulee huolehtia pyöräilyverkon turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja korkeasta laadusta Kiinteistöjen osalta pyöräilyä edistetään tarjoamalla pyörille laadukkaat ja riittävät pysäköintitilat läheltä asuntojen tai palveluiden sisäänkäyntejä 54 Liikenneturvallisuus Alueen nykyiset kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt palvelevat hyvin myös uutta asutusta Radanvarren tuleva jalankulun ja pyöräilyn yhteys tarjoaa lisäksi uuden ajoneuvoliikenteestä erotetun yhteyden Lahden juna-aseman suuntaan Liikenneverkon palvelutason heikentyminen lisää onnettomuusriskiä, minkä vuoksi verkon sujuvuuden varmistaminen on tärkeää 33/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

34 6 Johtopäätökset Tässä selvityksessä tarkasteltu Starkin alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Etäisyys Lahden keskustaan on katuverkkoa pitkin noin 1,5 km, mikä mahdollistaa polkupyörän käytön ja jalankulun keskustaan suuntautuvilla matkoilla Alueen läheisyydessä on tulevaisuudessa hyvät kaupalliset palvelut Myös joukkoliikennepalvelut ovat alueella jo nyt käytettävissä Starkin alueelle on suunniteltu rakennettavan asuntoja noin asukkaalle Suurimman osan kaava-alueen ajoneuvoliikenteestä synnyttää sinne suunniteltu päivittäistavarakauppa ( matkaa/iht) Muuten uuden maankäytön synnyttämä ajoneuvoliikenteen määrä on melko pieni Kaava-alueen toteuttaminen ja erityisesti liikenteen ennustetun yleisen kasvun toteutuu, muodostuu Helsingintielle ruuhkia vuoden 2025 ennustetilanteessa Erityisesti ruuhkia muodostuu Mytäjäisten liittymään, joka jo nykyään on ruuhkainen Kaava-alueen sijainti on keskeinen ja sinne on mahdollista järjestää sujuvat ja houkuttelevat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteydet Kaupungin tavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuotoosuudet, mikä toteutuessaan vähentää syntyvän autoliikenteen määrää, parantaa liikenteen toimivuutta sekä vähentää liikenteestä aiheutuvia häiriöitä Starkin kaava-alueelle suunniteltu rakennusjärjestyksen mukainen pysäköintipaikkojen määrä on näitä tavoitteita vasten arvioituna suuri 34/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

35 Liitteet 1 Starkin kaava-alueen liikennesuunnitelma 2 Pituusleikkaukset: Ajoyhteys koululle ja radan varren kevyen liikenteen yhteys 35/ Starkin alueen kaavamuutoksen liikenneselvitys

36 :43 10:8 10:69 10:11 10:78 10:77 10:10 29:1 10:77 19:4 19:30 10:1 14:4 29:0 14:5 4:167 10:69 10:27 10:29 10:9 14:69 14:70 14:76 10:18 14:141 14:74 14:92 10:69 10:39 10:66 10:45 10:54 10:33 10:44 14:82 10:69 14:114 14:141 14:81 14:72 25K 25K 25K110 25P1 25K 25P ju ju ju ju ju ju ju ju X V VIII VIII IV I V VI VI VI VI VI VI V VI VI VI VII VI V VI VI VI VI VI VI tär tär tär tär tär tär tär tär tär tär tär tär tär tär tär dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba pima pima pima pima pima pima AH-1 AH-1 LPA AK AK VP VP VP AK VP LPA LPA LPA KL AL AK AK AK AK AK LPA ap/80 1ap/80 1ap/80 1ap/80 1ap/80 1ap/80 1ap/80 1ap/80 1ap/80 LÄNSIHARJUNKUJA KULLANKUKKULANPOLKU HELSINGINTIE 25 ASEMANTAUST sr pp/h KATU 1 KATU 1 KATU 2 KATU 3 KATU 4 Ajoyhteys tontille Ajoyhteys kaupalle ja pysäköintiin 1 vaiheen yhteys Muorinkujalle Kaltevuus n 13 % 2 vaiheen laatukäytäväyhteys Ajorata kevyen liikenteen tasossa Ajorata kevyen liikenteen tasossa LAHTI, STARKIN ALUE MK 1:1000 / A2 WSP LIIKENNESUUNNITELMAN ALUSTAVIA LINJAUKSIA, VE

37 S=400 S= S=1000 S=1000 S=400 S=400 S=400 S= S=400 S= S=500 S= S=200 S=200 S=200 S= AJOYHTEYS KOULULLE 105 Päällysrakenne Putkien perustamistapa 95 Matka Kaltevuus / pyöristyssäde Tasausviivan korkeus Maanpinnan korkeus 0 50R= Kaarevuus R 1000 Sr Sr R=-15 Sr Ajoradan sivukaltevuus RADAN VARREN KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYS Päällysrakenne Putkien perustamistapa Matka Kaltevuus / pyöristyssäde Tasausviivan korkeus Maanpinnan korkeus 0 50 R= R= R= Kaarevuus R 1000 Sr Sr R=-50 Sr R=-50 Sr Sr Sr Ajoradan sivukaltevuus LAHTI, STARKIN ALUE MK 1:1000 / A2 WSP LIIKENNESUUNNITELMAN ALUSTAVIA LINJAUKSIA, PITUUSLEIKKAUS