USKONTOKASVATUS MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKONTOKASVATUS MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA"

Transkriptio

1 USKONTOKASVATUS MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA Johanna Muranen Taija Pyykkönen Opinnäytetyö Syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. MITÄ USKONTOKASVATUS ON? Käsitteiden määrittelyä Uskontokasvatus - osa varhaiskasvatuksen historiaa Uskontokasvatuksen asema ja tavoitteet Uskonto suomalaisessa päivähoidossa Uskonto lapsen elämässä MONIKULTTUURISUUS USKONTOKASVATUKSEN HAASTEENA Uskontokasvatuksen uudet haasteet Menetelmiä uskontokasvatuksen toteuttamiseen Sadut ja kertomukset Draama Musiikki Kuvallinen ilmaisu Yhteistyö uskontokasvatuksessa Seurakunnan ja päivähoidon välinen yhteistyö Kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys TUTKIMUKSEN TULOKSET Vanhempien käsityksiä päiväkodin uskontokasvatuksesta Henkilökunnan käsityksiä päiväkodin uskontokasvatuksesta...50

3 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...61 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Saatekirje vanhemmille Liite 2: Vanhempien kyselylomake Liite 3: Kyselylomake vanhemmille Liite 4: Henkilökunnan kyselylomake Liite 5: Taulukot

4 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Johanna Muranen,Taija Pyykkönen Uskontokasvatus monikulttuurisessa päiväkodissa Järvenpää, Syksy sivua, 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa uskontokasvatuksen tilaa monikulttuurisessa päiväkodissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkia vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan mielipiteitä ja ajatuksia monikulttuurisessa ympäristössä toteutettavasta uskontokasvatuksesta. Tavoitteena oli tutkimuksen avulla saada monipuolista ja kattavaa tietoa sekä etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten uskontokasvatusta toteutetaan päiväkodissa? 2) Millaisia haasteita monikulttuurisuus asettaa uskontokasvatuksen toteuttamiselle? 3) Minkälaista yhteistyö on seurakunnan kanssa? 4) Kuinka uskontokasvatusta voidaan kehittää päiväkodissa? Tutkimuskohteeksi valittiin kaksi Itä-Vantaalla sijaitsevaa kunnallista päiväkotia, jotka ovat eri kaupunginosissa ja eri seurakuntien alueella. Tutkimus toteutettiin suorittamalla sekä päiväkotien henkilökunnalle että lasten vanhemmille omat kyselynsä. Aihetta lähestyttiin kyselylomakkeen avulla, joka sisälsi kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia aineksia. Tutkimuksessa ilmeni, että monikulttuurisuus asettaa päivähoidon henkilöstön monenlaisten haasteiden eteen. Henkilökunta kokee uskontokasvatuksen toteuttamisen monikulttuurisessa ympäristössä haasteellisena. Tutkimus osoitti myös, että vanhemmat näkevät uskontokasvatuksen tärkeänä ja kokevat monikulttuurisuuden rikastuttavana ja myönteisenä. Asiasanat: uskontokasvatus, päivähoito, monikulttuurisuus Säilytyspaikka: DIAK/Järvenpään yksikön kirjasto

5 ABSTRACT Johanna Muranen, Taija Pyykkönen Religious education in a multicultural kindergarten Järvenpää, Autumn pages, 5 appendices Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim of our study was to explore the situation of religious education in a multicultural kindergarten. The study investigated the opinions and thoughts of parents and kindergarten s personnel about religious education in a multicultural environment. The aim of this study was to find out as versatile and comprehensive information as possible and also search answers for the following questions: 1) How is religious education practised in a multicultural kindergarten? 2) What kind of challenges does multiculturalism bring for practising religious education? 3) What kind of co-operation is there with the parish? 4) How can religious education be improved? As the target of this study two municipal kindergartens in East Vantaa were selected. The kindergartens are located in two different districts of the city and also in the area of two different parishes. The study was carried out by sending a separate questionnaire to the staff of the kindergarten and to the children s parents. The questionnaire included both quantitative and qualitative elements. The results show that multiculturalism brings many challenges for day care personnel. The personnel experience that practising religious education in a multicultural environment is challenging. The study proved also that the parents think that religious education is important and they feel that multiculturalism is positive. Keywords: religious education, day care, multiculturalism Stored at: Diaconia Polytechnic/ The Library of Järvenpää Unit

6 1. JOHDANTO Kansainvälisyyden ja maahanmuuttajaväestön lisääntyessä puhutaan usein yhteiskuntamme monikulttuuristumisesta. Suomikin on siis matkalla kohti monikulttuurisempaa yhteiskuntaa. Oma kiinnostuksemme monikulttuurisessa päiväkodissa toteutettavaa uskontokasvatusta kohtaan heräsi eräässä lehdessä olleen artikkelin pohjalta. Olemme toimineet sekä ennen opintojemme aloittamista että niiden aikana monenlaisissa tehtävissä päivähoidon saralla ja saaneet tutustua päiväkotimaailman erilaisiin käytäntöihin. Erityisesti opintojen ensimmäinen työharjoittelu nosti mieleemme kysymyksen uskontokasvatuksen toteuttamisesta. Onko uskontokasvatuksen toteuttamiselle päiväkodeissa yhtenäistä käytäntöä? Tavoitteenamme on opinnäytetyömme kautta selvittää monikulttuurisuuden mukanaan tuomia haasteita päivähoidon uskontokasvatuksen näkökulmasta. Millaisia haasteita se asettaa uskontokasvatuksen toteutukselle sekä käytännön työskentelylle päiväkodissa? Opinnäytetyöllämme haluamme lisätä omaa tietoamme päivähoidon uskontokasvatuksen toteuttamismetodeista, erityisesti monikulttuurisessa ympäristössä, sekä tuoda tietoa myös muiden saataville. Toivomme, että tutkimuksemme auttaa myös päivähoidon työntekijöitä havaitsemaan uskontokasvatuksen merkityks en päivähoidon varhaiskasvatuksessa. Toivomme, että tutkimuksesta on hyötyä tulevassa työssämme sosionomeina. Toinen tutkimuksen tekijöistä valmistuu lisäksi kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Mielestämme opinnäytetyömme aihevalinta on ajankohtainen, sillä Suomi monikulttuuristuu kiihtyvällä vauhdilla. Päivähoidossakin on entistä enemmän kielija kulttuuritaustaltaan erilaisia lapsia. Monikulttuurisuus alkaa näkyä myös

7 7 seurakunnan lapsityössä. Kirkon ja yhteiskunnan välinen yhteistyö on lisääntymässä. Päivähoitohenkilöstö ja seurakunnan lapsityöntekijät ovat yhä enemmän tekemisissä toistensa kanssa. 2. MITÄ USKONTOKASVATUS ON? 2.1 Käsitteiden määrittelyä Uskontokasvatus Päivähoidon varhaiskasvatuksen rakennuspalikoihin kuuluvat 1) fyysinen kasvatus, 2) sosiaalinen kasvatus, 3) emotionaalinen kasvatus, 4) esteettinen kasvatus, 5) älyllinen kasvatus, 6) eettinen ja 7) uskonnollinen kasvatus. Uskonkasvatuksella, josta tässä tutkimuksessa käytetään synonyymisesti käsitettä uskonnollinen kasvatus, tarkoitetaan lasten perehdyttämistä kristilliseen perinteeseen, kirkollisiin toimituksiin ja juhlapäivien tapahtumiin. Uskontokasvatuksessa on kysymys kristinuskon keskeisen sanoman välittämistä pienille lapsille. (Ahteenmäki Pelkonen, 1993; 14, Salminen, 2001, 2.) Uskontokasvatuksen tärkeä osa on uskonnollisen kulttuuriperinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Uskontokasvatuksessa ei ole pelkästään kyse ihmisen kasvattamisesta uskontoon, vaan se on myös kasvattamista uskonnon avulla. Näin ollen puhutaan kokonaisvaltaisesta kasvattamisesta, jonka avulla ihminen oppii tuntemaan ja tietämään elämää monipuolisemmin ja soveltamaan oppimaansa eri tilanteisiin. (Tamminen & Vermasvuori & Niemi & Kontula. 1987, )

8 8 Päivähoito Tutkimuksessamme käytetään käsitettä päivähoito, lasten päivähoitolain mukaan. (Laki 36/1973). Laki määrittää päivähoidon tarkoittavan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päivähoitoa voidaan järjestää joko päiväkodeissa, yksityiskodeissa tai perhepäiväkodeissa. Leikki- tai muuta päivähoitotoimintaa voidaan järjestää niille erityisesti suunnitelluissa paikoissa, esimerkiksi leikkikentillä. Tässä tutkimuksessa olemme keskittyneet päiväkodissa annettavaan kasvatukseen, joten päivähoidolla tarkoitamme päiväkodissa tapahtuvaa päivähoitoa. Monikulttuurisuus Monikulttuurisuus - käsitettä voidaan käyttää eri merkityksissä. Käsitteellä voidaan viitata yleensä erilaisten ihmisten olemassaoloon. Monikulttuurisuus tulisi kuitenkin nähdä myös poliittisena ohjelmana, yhteiskunnan rakenteiden muutoksena. Poliittisena toimintana monikulttuurisuus merkitsee sitä, että yhteiskunnan palveluja kehitetään siitä lähtökohdasta, että palveluiden asiakaskunta on monikulttuurista. Monikulttuurinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa niin eri kulttuurien edustajat kuin eri kulttuurikin pyrkivät elämään tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Eri kulttuurien edustajat ja kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään siten, että ne muodostavat toimivan ja kaikkien yhteiskunnan jäsenien oikeuksia kunnioittavan kokonaisuuden. (Räty. 2002, ) Tässä tutkimuksessa monikulttuurisuutta tarkastellaan päivähoidon uskontokasvatuksen näkökulmasta. Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen

9 9 lähtökohtana on jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus eläviin siteisiin omaan kieleen ja kulttuuriin päivittäisessä toiminnassa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tulee huomioida eri etniset ryhmät nimenomaan osana päivähoidon arkea. Monikulttuurisuus toteutuu silloin, kun kulttuurit voivat elää rinnakkain menettämättä keskeisiä ominaispiirteitään. (STM :n monisteita: 1995:13, ) 2.2 Uskontokasvatus - osa varhaiskasvatuksen historiaa Uskontokasvatuksen fröbeliläinen perintö Suomalaisen päivähoitojärjestelmän juuret ankkuroituvat 1800-luvun loppupuolelle, jolloin alan työntekijät hakivat oppinsa Saksasta. Friedrich Fröbelin ajatukset loivat tuolloin suuntaviivat nykyiselle varhaiskasvatusajattelulle. Fröbelin ( ) kasvatusperiaatteiden perustan muodostavat eettiset ja uskonnolliset arvot. Fröbelin ajan lastentarhoissa uskontokasvatusta ei nähty erillisenä osa-alueena, vaan kasvatus oli kauttaaltaan uskonnollista. Lastentarhojen tuli toiminnallaan tukea kodin antamaa kasvatusta. Oppiminen ja työ muodostivat leikin lisäksi kasvatuksen peruspilarit. (Salminen. 2001, 6-8.) Uno Cygnaeus kansakoulun isä ja koululaitoksen uranuurtaja on tehnyt merkittävän työn myös lastentarha-aatteen esitaistelijana maassamme luvun puolivälissä Uno Cygnaeus ( ) tutustui Saksassa lastentarhatoimintaan, ja toi fröbeliläisen lastentarha-aatteen ensimmäisenä Suomeen. Hänen toivomuksestaan ryhdyttiin rakentamaan lastentarhatoimintaa Suomeenkin. (Hänninen. & Valli. 1986; Salminen )

10 10 Ensimmäisen kansanlastentarhan Helsingin Fröbel laitoksen perusti vuonna 1888 Hanna Rothman. Myöhemmin Rothmanin ( ) työtoveriksi tuli Elisabeth Alander ( ), jota pidetään Hanna Rothmanin ohella Suomen lastentarhatyön uranuurtajana. (Salminen. & Salminen ) Helsingin Fröbel - laitos oli tarkoitettu köyhien kotien lapsille. Fröbelin ajatukset vaikuttivat suuresti lastentarhan toiminnan tavoitteisiin ja menetelmiin. (Salminen. 2001, 8; Kallioniemi. 2000, 14.) Rothmanin ja Alanderin elämässä näkyi vahva kristillinen vakaumus, joten myös heidän lastentarhansa aatepohjana oli kristillinen etiikka. Kristinusko näkyi merkittävästi kasvatustyössä. Lapset tutustutettiin kristillisiin juhliin ja tapoihin. Lapsille kerrottiin Raamatun kertomuksia ja heidän kanssaan laulettiin hengellisiä lauluja ja rukoiltiin. Rothman ja Alander aloittivat tulevien lastentarhanopettajien koulutuksen Koulutuksen oppiaineisiin kuuluivat myös uskonto ja etiikka. (Kallioniemi. 2000, 14.) Vuonna 1936 annettiin lastensuojelulaki, jonka tavoitteena oli lasten päivähoidon edistäminen: Kunnat velvoitettiin ylläpitämään päiväkoteja. Päivähoidon järjestämistä perusteltiin jo tuolloin kahdesta eri näkökulmasta: Päivähoito oli toisaalta sosiaalista toimintaa, jolla pyrittiin ratkaisemaan naisten ansiotyöhön menemisestä aiheutuneita kotien ongelmatilanteita. Toisaalta taas vedottiin pedagogisiin perusteisiin: Päivähoitojärjestelmä nähtiin oivana keinona sosiaalistaa lapsi yhteiskuntaan ja kasvattaa hänet yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi. (Salminen. 2001, 13.) Varhaiskasvatuksessa noudatettiin luvulla edelleenkin Rothmanin ja Alanderin viitoittamaa tietä. Uskontokasvatuksen tavoitteissa korostettiin vuosisadan alusta lähtien aina luvulle saakka lapsen minäkuvan

11 11 rakentumista, suhdetta toisiin ihmisiin ja turvallisuuden kokemista Jumalan lapsena. (Salminen. 2001, ) Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen viitekehys ja 60 luku oli uskontokasvatuksen tutkimuksen voimistumisen aikaa. Tunnetuimpia 50- ja 60 luvun taitteen lasten uskonnollisen kehityksen tutkijoita oli Ronald Goldman, joka tutki kuusivuotiaiden uskonnollista ajattelua käyttäen apunaan haastattelua ja uskonnollisiin tilanteisiin liittyviä piirroskuvia sekä joidenkin Raamatun kertomusten tulkintaa. (Salminen. 2001,15.) 1970-luvulla paineet päivähoidon tarjoamisen lisäämiseksi kasvoivat erityisesti työvoimapoliittisista syistä eli naisten työssäkäynnin mahdollistumisen myötä luvulla laadullisen päivähoidon kehittäminen pääsi lopulta vauhtiin. Jokaiseen päiväkotiin laadittiin oma toimintasuunnitelma, jossa lähtökohtana olivat toiminnan tavoitteet ja toimintamuodot. (Brotherus. 2002, 17; Salminen. 2001, 21.) Vuonna 1973 astui laki lasten päivähoidosta voimaan. Tuolloin määriteltiin virallisesti päiväkoti, perhepäivähoito ja ulkona ja sisällä tapahtuva lasten leikintoiminnan ohjaus ja valvonta päivähoitomuodoiksi. Lastentarha institutionaalisen varhaiskasvatuksen nimikkeenä jäi historiaan: Lastentarha - nimike korvattiin päiväkoti termillä. (Salminen. 2001, ) Päivähoitolaki (36/1973) ja sitä täydentävä asetus (279/1973) määrittelivät kehittämistyön puitteet. Aikaisemmin lastentarhain toimintaa sääteli vain laki vain lastentarhain valtionavusta (296/1927), mutta se ei sisältänyt mitään säännöksiä toiminnan kasvatustavoitteista. Vuoden 1973 laissa joka oli luonteeltaan ns.

12 12 puitelaki ei vielä suoranaisesti puututtu päivähoidon kasvatustavoitteisiin ja - sisältöihin. (Salminen. 2001, 21; Kallioniemi. 2000,15.) 1980-luvulla päivähoitosuunnitelmaa ryhdyttiin kokonaisvaltaistamaan. Tuolloin laadittiin omat suunnitelmat alle 3-vuotialle ja 3-5 -vuotiaille lapsille sekä kuusivuotiaiden lasten esiopetukselle. Suunnitelmissa korostettiin vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Ne antoivat myös mahdollisuuden rinnakkaisohjelman järjestämiseen uskontokasvatuksen ajaksi, jos vanhemmat eivät halunneet lapsensa siihen osallistuvan. Kehittämistyön tuloksena syntyi 1980 Päivähoidon kasvatuskomitean mietintö, joka on edelleen yleisohjeena varhaiskasvatuksen tavoitteille. (Kallioniemi. 2000,19.) Vuonna 1983 astui voimaan lasten päivähoitolain lakimuutos (304/83), jolloin päivähoidon kasvatukselliset tavoitteet lisättiin lakiin. Tavoitteiden mukaan päivähoidon tulee tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään ja edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Laki määritteli myös lapsen uskonnollisen kasvatuksen osaksi päivähoidon kokonaisuutta. Tällöin säädettiin päivähoidon tehtäväksi muun muassa tukea lapsen eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien ja holhoojan vakaumusta (Ks. luku 1.3). (Saarinen. 2002, 11; STM:n monisteita 1995:13, 5.) 1980-luvulla laatukeskusteluissa korostettiin lasten, perheiden ja päivähoidon erilaisuutta. Nousukauden jälkeen 1990-luvun lama yllätti myös päivähoidon. Laatukeskusteluissa ja tutkimuksissa alettiin resurssien ja reunaehtojen ohella kiinnittää huomiota kasvatusprosessin sisältöön. (Brotherus & Hytönen & Krokfors. 2002,18.) 1990 luvulla esiopetus sekä sen kehittäminen on noussut haasteeksi varhaiskasvatukselle ja alkuopetukselle. Vuoden 1996 alussa voimaan tullut

13 13 päivähoitolaki velvoittaa kuntia tarjoamaan kaikille 6-vuotiaille lapsille esiopetusta. Vuoden 1996 alusta alkaen kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on lasten päivähoidosta annetun lain mukaan oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan. (Brotherus ym. 2002, 18.) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1996) esiopetus liittyy kiinteästi sekä varhaiskasvatukseen että alkuopetukseen. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan esiopetuksen olevan osa elinikäistä oppimista. Perusopetuslaissa (1998) mainitaan esiopetus osana varhaiskasvatusta ja esiopetuksen tavoitteiksi esitetään lasten oppimisedellytysten parantaminen. (Brotherus ym. 2002, 18.) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet vahvistettiin joulukuussa 2000 ja niiden pohjalta laaditut uudet esiopetussuunnitelmat on otettu käyttöön viimeistään syksyllä Perusteiden mukaan yhtenä esiopetuksen sisältöalueina ovat etiikka ja katsomuskasvatus. Perustuslain 6 säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. (Saarinen. 2002, 11.) Esiopetus osana varhaiskasvatusta on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. (www.stakes.fi/varttua. Suomalaisen varhaiskasvatuksen järjestelmä. Es iopetus)

14 14 Lain ja tavoitteiden tasolla uskontokasvatus on siis ollut osa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Arkikäytännöt ovat vaihdelleet. Uskontokasvatus on erittäin tärkeää monikulttuurisessa ympäristössä. Usein sitä kuitenkin pidetään vaativana ja vaikeana, joten se saatetaan jättää lähes kokonaan varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Kuitenkin uskontokasvatus avaa lapselle maamme kulttuurisia juuria ja kokemuksen liittymisestä ja jatkuvuudesta. Kulttuuri - identiteetin syvenemiseen uskontokasvatus antaa rakennusaineita. (Saarinen. 2002,11.) 2.3 Uskontokasvatuksen asema ja tavoitteet Päivähoidon perustana oleva laki lasten päivähoidosta määrittelee kasvatusalueet seuraavasti: Lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti päivähoidon tulee yleinen kulttuuriperinne huomioon ottaen edistää lapsen fyysistä, sosiaalista, ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä, eettistä ja uskonnollista kasvatusta. Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta. Edistäessään lapsen kehitystä päivähoidon tulee tukea lapsen kasvua yhteisvastuuseen ja rauhaan sekä elinympäristön vaalimiseen. (So 203 1luku 2a /304.) Vuonna 1976 Kirkon kasvatusasiain keskus valmisteli muistion Päivähoidon uskontokasvatuksen tavoitteet. Uskontokasvatuksen tavoitteiden määrittelyssä lähtökohdan muodostaa lapsen uskonnollinen kehitys. Uskontokasvatuksen tavoitteita suunniteltaessa katsottiin lisäksi tärkeäksi ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuksien ja lastenoikeuksien julistukset sekä suomalainen lastentarhaperinne.

15 15 Suunnittelussa otettiin lisäksi huomioon vuoden 1971 koulutuskomitean mietintö, opetussuunnitelmakomitean mietintö, esikoulukomitean mietintö, peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 1 ja 2, laki lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutuskomitean mietintö sekä päivähoidon kasvatustavoitteita koskeva alustava muistio. (Kasvatustavoitekomitean mietintö. 1980, ) Kirkon kasvatusasiain keskuksen muistiossa (1976) hahmottuu yleisperiaate, jonka tavoitteena on tukea kodin uskonnollista ja eettistä kasvatusta. Lapselle tulee antaa valmiuksia kohdata ympäristönsä uskonnollisen elämän ilmiöitä. Kasvuympäristön tulee myös tarjota virikkeitä lapsen oman uskonnollisuuden ja eettisyyden kehittymiselle sekä elämänkatsomuksen muodostumiselle. ( Kasvatustavoitekomitean mietintö. 1980,16.) YK:n ihmisoikeuksien julistuksen pohjalta syntyivät päivähoidon uskontokasvatukseen seuraavat periaatteet: 1) Päivähoidon uskontokasvatuksessa tulee ottaa huomioon uskonnonvapauden periaate 2) Lapsen vanhemmilla on oikeus valita lapsensa uskonnollisen kasvatuksen laatu. (Salminen. 2001, ) Kasvatustoiminnassa tavoitellaan aina lapsen parasta. Kasvatustavoitteiden taustalla ovat Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mukaan kulttuuri, yhteiskunta ja ihmiskäsitys. Suomalaisen kulttuurin perustana ovat kristillinen usko, talonpoikaiskulttuuri ja työväenkulttuuri. (Ahteenmäki - Pelkonen.1993,13.) Päivähoidon kasvatustavoitekomitea on mietinnössään tarkastellut kasvatusalueita kolmesta näkökulmasta ja asettanut tavoitteet uskontokasvatukselle seuraavasti: 1. Hoito- ja kasvatusympäristölle asetettava tavoite:

16 16 Lapsi pääsee osalliseksi juhlapyhien perinteestä ja hän saa tietoa kristinuskon keskeisestä sisällöstä ja kulttuuriperinnöstä. 2. Hoidolle ja kasvatukselle asetettava tavoite: Lasta ohjataan suhtautumaan kunnioittavasti uskonnolliseen vakaumukseen ja erilaisiin katsomustapoihin. 3. Lapsen toiminnalle ja kasvatukselle asetettava tavoite: Lapsi saa vastauksia uskonnollisiin kysymyksiinsä ja mahdollisuuden hiljentyä. (Kasvatustavoitekomitean mietintö. 1980,107.) Eettinen kasvatus sisältyy yleensä päivähoidon kasvatustavoitteissa uskontokasvatukseen. Kasvatustavoitekomitea on mietinnössään (1980) erottanut eettisen kasvatuksen uskontokasvatuksesta, koska molemmat ovat tärkeitä asioita lapsen kasvatuksessa. Eettiseen kasvatukseen kuuluu toisten ihmisten kunnioittaminen, joka on yleismaailmallista, eikä pelkästään kristinuskoon liittyvää. Näin voidaan parhaiten ottaa huomioon eettisen kasvatuksen kaikille yhteinen aines ja voidaan kunnioittaa uskonnon vapauden periaatetta uskonnonvapauslain mukaisesti. (Kasvatustavoitekomitean mietintö. 1980, 137.) Eettiselle kasvatukselle on määritelty seuraavat tavoitteet: 1. Hoito- ja kasvatusympäristölle asetettava tavoite: Lapsessa kehitetään rakkautta ja vastuuta lähiympäristöä, kotiseutua, kotimaata ja sen ihmisiä, kulttuuria ja luontoa kohtaan ja häntä opetetaan suhtautumaan kielteisesti väkivallan käyttöön ristiriitojen ratkaisussa niin ihmisten kuin kansojen välisissä suhteissa. 2. Hoidolle ja kasvatukselle asetettava tavoite: Lasta ohjataan ymmärtämään käyttäytymisen syitä ja seurauksia sekä anteeksipyytämisen ja antamisen merkitys ihmisten välisissä suhteissa. 3. Lapsen toiminnalle ja kasvatukselle asetettava tavoite: Lapsi saa kokemuksia, jotka ohjaavat häntä inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä opettavat häntä auttamaan muita ja

17 17 ymmärtämään, mikä on hyvää, oikeaa ja rehellistä yksilön ja yhteisön kannalta. (Kasvatustavoitekomitean mietintö. 1980, 107.) Päivähoidon uskonnollinen kasvatus on luonteeltaan yleiskristillistä ja ekumeenista kasvatusta. Kasvatuksen tarkoituksena ei ole ohjata lapsen uskonnollista vakaumusta, vaan se on vanhempien tehtävä. Uskontokasvatuksen tehtävänä on tiedon ja kokemuksen välittäminen. Kasvatukseen kaikkien lasten tulisi voida osallistua riippumatta vanhempien vakaumuksesta. Kasvatustavoitteet onkin tehty väljiksi sen vuoksi, että kaikilla päivähoidon kasvattajilla olisi mahdollisuus toteuttaa uskonnollista kasvatusta heidän vakaumuksestaan riippumatta. (Kallioniemi. 2000, 17.) Esiopetukselle laadittiin uudet opetussuunnitelman perusteet vuonna Syksystä 2001 lähtien jokaisella esiopetusikäisellä eli jokaisella kuusivuotiaalla lapsella on oikeus osallistua esiopetukseen. Uskontokasvatus on otettu huomioon myös esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Esiopetukseen tulee sisältyä eettistä kasvatusta, kulttuurista katsomuskasvatusta ja uskontokasvatusta sekä vaihtoehtoisesti uskontokasvatukselle elämänkatsomustietokasvatusta. Lapsen huoltaja voi valita osallistuuko lapsi järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. (Opetushallitus. 2000,12.) Esiopetuksessa eettinen kasvatus on mukana kaikessa ryhmän toiminnassa ja se on kaikille lapsille yhteistä. Eettisen kasvatuksen avulla kehitetään lapsen itsetuntoa ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Kulttuurinen katsomuskasvatus on myös kaikille lapsille yhteistä, jossa tarkoituksena on kehittää lapsen katsomuksellista ajattelua. Kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa tutustutaan sekä oman katsomuksen kulttuuriin ja muihin lapsiryhmässä edustettuina oleviin uskontoihin ja katsomustapoihin. Uskontokasvatuksen kautta lapsilla on

18 18 puolestaan mahdollisuus tutustua uskontoon kuuluviin asioihin, esimerkiksi uskonnollisiin juhliin. Lapset oppivat tuntemaan miksi ja miten juhlia vietetään. Uskonnollisen kasvatuksen avulla lapset saavat mahdollisuuden tutustua myös oman uskonnon keskeisiin sisältöihin. (Opetushallitus. 2002,12.) Kesäkuussa 2003 voimaan astunut uskonnonvapauslaki (N:o 453/2003) vaikuttaa osaltaan myös päivähoidon uskontokasvatukseen. Uskonnonvapaus on perustuslain 11 turvaama oikeus. Päivähoitoikäisen lapsen kohdalla oikeutta käyttää huoltaja. Uuden lain mukaan vanhemmat voivat yhdessä päättää lapsensa uskonnosta. Aikaisemmin lapsen uskonto määräytyi äidin uskontokunnan mukaan. Päivähoidossa henkilökunnan on kunnioitettava vanhempien toiveita. Uskontokasvatusta toteutetaan päivähoidossa enemmistön uskontokunnan mukaisesti. Siihen voivat osallistua myös muuta uskontokuntaa edustavat lapset vanhempien toivomusten mukaisesti. Lapsille, jotka eivät osallistu kristilliseen uskontokasvatukseen, on järjestettävä omaa uskontokasvatusta oman uskontokunnan mukaisesti, mikäli lapsia on tarpeeksi. Vähimmäismäärä on kolme lasta. (Petäjä. 2001,14.) 2.4 Uskonto suomalaisessa päivähoidossa Uskontokasvatus on tärkeä osa lapsen kasvatusta erityisesti ympäristössä, jossa on monikulttuurisia lapsia. Tosin se usein koetaan vaikeana asiana. Päivähoidon uskontokasvatuksen avulla lapsen tietoisuus kulttuurisesta perinteestämme kasvaa. Uskontokasvatus auttaa myös lasta kohtaamaan erilaisia katsomustapoja. (Saarinen. 2002,11.) Uskonto on kulttuurin peruspilari. Us konnolliset merkitykset ovat niin syvällä ajattelussamme, ettemme useinkaan ole niistä edes tietoisia. Suomalaista

19 19 kulttuuria leimaavat suuresti luterilaisuudesta esiin nousevat perinteet ja tavat. Uskonto koetaan kuitenkin yksityiseksi asiaksi, jonka vuoksi uskontokasvatuksen antaminen voi myös tuntua vaikealta. Uskonnollisuus ilmenee usein elämän merkittävissä käännekohdissa, esimerkiksi läheisen ihmisen kuoleman tai sairastumisen yhteydessä. Lapselle saattaa herätä elämän vaikeissa tilanteissa kysymyksiä, jolloin on tärkeää, että lapsi voi kokea turvallisuutta ja saada vastauksia kysymyksiinsä. (Saarinen. 2002,11.) Uskontokasvatus suomalaisessa päivähoidossa pohjaa luonnollisesti kristilliseen ihmiskäsitykseen. Kristillinen ihmiskäsitys on varsin laaja-alainen, joten sen sisään mahtuu eri uskontokuntien näkemyksiä. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Ihminen on vastuussa teoistaan Jumalalle. Jokainen yksilö on ainutlaatuinen ja siksi tulisikin arvostaa ihmisten erilaisuutta ja yksilöllisyyttä. (Ahteenmäki - Pelkonen. 1993, 29.) Lapsen tulee päästä osalliseksi juhlapyhien perinteestä, sillä kristilliset juhlat kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Juhlat antavat lapsille myös monenlaisia kokemuksia ja elämyksiä. Kullakin juhlalla on oma tyypillinen tunnesävynsä, sävyt vaihtelevat ilosta suruun. Juhlien tunnesävyjen kautta lapset saavat tietoa juhlien merkityksestä. (Ahteenmäki - Pelkonen. 1993, 52.) Kirkkovuoteen sisältyy kolme suurta juhlapyhää: joulu, pääsiäinen ja helluntai. Juhlapyhät muodostavat laajempia kokonaisuuksia, niihin liittyvine valmistautumisjaksoineen ja juhlanjälkeisine aikoineen. Juhlapyhät myös luontevasti ryhmittävät päivähoidon toiminnan kulkua. (Ahteenmäki - Pelkonen.1993, 52.) Joulu on luterilaisille suuri juhla, jota vietetään Kristuksen syntymän kunniaksi. Se on iloinen ja lämminhenkinen juhla-aika. Päiväkodeissa uskonnollinen kasvatus on

20 20 erityisesti esillä juuri joulun aikaan. Jouluevankeliumi ja Enkeli taivaan virsi (virsi 21) kuuluvat perinteisesti päiväkotien joulujuhlaan. Joulua edeltävä adventti on valmistautumista jouluun, jolloin lasten kanssa valmistellaan joulua pikkuhiljaa sekä perehdytään joulun sanomaa vähitellen. Joulujuhlaa valmisteltaessa lapsi oppii myös odottamisen taitoa ja pitkäjännitteisyyttä. (Ahteenmäki Pelkonen. 1993, 54.) Pääsiäinen, toinen suurista juhlistamme, on kevään juhla, jota kirkollisena juhlana vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Pääsiäisen tapahtumiin liittyy paljon surua, mutta myös suurta iloa. Pääsiäisen sanomaa lasten kanssa käsitellessä ei ole syytä keskittyä liikaa pitkäperjantain kärsimyksiin, mutta tapahtumat on hyvä kuitenkin käydä läpi kokonaisuudessaan siten, että samalla kertaa kerrotaan Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. (Ahteenmäki - Pelkonen. 1993, ) Lapselle on tärkeää, että hän saa kokemuksen ylösnousemuksen ilosanomasta. Kertomusten kautta pääsiäistä käsiteltäessä on muistettava lapsen rajalliset mahdollisuudet ymmärtää kärsimystä. Musiikin värien ja symbolien välityksellä lapsi saa kosketuksen pääsiäisen tunnelmaan ja samalla sen sanomaan. Ilosanoman tulee välittyä lapselle myönteisenä ja turvallisena. Erilaiset pääsiäisyllätykset valmistavat lasta kokemaan ylösnousemuksen riemua. (Saarinen toim. 2002,130) Helluntaita vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristikunnan syntymisen muistoksi. Se jää kuitenkin uskontokasvatuksessa merkitykseltään vähäiseksi. Uskontokasvatuksen näkökulmasta helluntain viettoon voisi perehtyä tutustumalla kirkkoon ja seurakunnan toimintaan, sillä helluntailla on tärkeä rooli kristikunnan syntymisen juhlana. (Ahteenmäki - Pelkonen. 1993, 56.)

21 21 Kirkollisiin toimituksiin tutustuminen on merkittävä osa päivähoidon uskonnollista kasvatusta. Usein toimitukset ovat lapsille tuttuja, koska he saavat lähi ja perheyhteisönsä kautta kosketuksen kirkollisiin toimituksiin. Kirkollisiin toimituksiin kuuluvat vihkiminen, kaste, konfirmaatio ja hautaan siunaaminen. Toimitusten sisällön tunteminen ja niihin liittyvä tapakulttuuri on tärkeää lapselle yleissivistävässä merkityksessä, joten monikulttuurisillekin lapsille on olennaista päästä osalliseksi suomalaisista perinteistä. Lapsi tuo aina mukanaan kokemuksensa omista juhlaperinteistään päiväkodin arkeen, joten monikulttuurisissa päiväkotiryhmissä syntyy luonnostaan antoisia keskusteluja erilaisista kotien juhlaperinteistä ja tavoista. (Saarinen. 2002, ) Uskonnollisen kasvatuksen tavoitteena on, että lapsi oppii kunnioittamaan erilaisia maailmankatsomuksia. Yhdessä elämisen edellytyksenä on suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen. Keskeisenä periaatteena voidaankin pitää kultaista sääntöä: Kaikki minkä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille (Matt 7:12). (Ahteenmäki Pelkonen. 1993, 67.) Päivähoidon uskontokasvatuksessa tulisi antaa tilaa myös hiljaisuudelle. Nykypäivän kiireisen ja viriketulvan keskellä on erittäin tärkeää, että lapsi saa mahdollisuuden olla joskus hiljaa ja omassa rauhassa. Monikulttuurisessa ympäristössä on kuitenkin syytä olla selvillä mitä hiljaisuus merkitsee eri kulttuureissa. Tällöin vältytään konflikteilta ja väärinkäsityksiltä. (Heinonen. 2002, ) Lähes kaikkiin uskontoihin liittyy ajatus hiljentymisestä, niinpä sitä onkin syytä käyttää monikulttuurisessa ympäristössä uskontokasvatusta toteuttaessa. Kynttilät, kuvat, kertomukset ja musiikki auttavat lasta hiljentymään. Päivähoidon arkiset tilanteet voivat luonnostaan myös tarjota mahdollisuuden hiljentymiselle. Lepohetki ja aamun rauhalliset tuokiot ovat tästä hyvänä esimerkkinä. (Heinonen. 2002, 34.)

22 22 Hiljaisuus voidaan kokea myös negatiivisena asiana. Hiljaisuudessa lapsi voi kohdata olemassaoloonsa liittyvää ahdistusta ja levottomuutta. Lapsen kyky käsitellä ahdistusta on kuitenkin rajallinen. Aikuisen tulisikin luoda turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi purkaa ja työstää erilaisia tunteita ja kokemuksia. Yhteinen hiljentymisen kautta sekä aikuinen että lapsi voivat kokea itsensä turvattomaksi ja riippuvaiseksi ja samalla kokea yhteisöllisyyttä sekä tulleensa suojelluksi ja kaivatuksi. Hiljentyminen ja siihen liittyvät kuvat ja symbolit auttavat lasta työstämään ja integroimaan omat olemassaolonsa kokemukset uskonnollisiin kertomuksiin ja riitteihin. Lapsi saa toivoa, lohdutusta ja suunnan sille, kuinka käsittää elämää ja ihmisiä. (Heinonen. 2002, ) 2.5 Uskonto lapsen elämässä Lapsen uskonnollinen kehitys on osa lapsen koko persoonallisuuden kehitystä ja näin ollen yhteydessä ajattelun kehitykseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja eettiseen kehitykseen. Uskonnollisen ajattelun kehitystä voidaan kuvata Jean Piaget n kehitysteorian mukaan. Kehitysjärjestys on kaikilla ihmisillä sama, mutta ikärajat voivat vaihdella yksilöllisesti. Piaget`n ajattelun kehityksen kaudet ovat: 1) Sensomotorinen kausi (0-2 v): Painopiste on aistihavaintojen ja motoriikan kehittymisessä ja yhdistämisessä. 2) Esioperationaalinen kausi (2-6/7 v): Sisältää esikäsitteellisen ja intuitiivisen vaiheen; lapsi ei pysty loogiseen ajatteluun. 3) Konkreettisten operaatioiden vaihe (6/7-11/12 v): Lapsi pystyy ajattelemaan loogisesti konkreettisia ilmiöitä ja tapahtumia. 4) Formaalisten operaatioiden vaihe (11/12 v alkaen): Lapsi osaa ajatella ilman suoraa liittymää konkreettiseen maailmaan; hän voi esim. testata eri

23 23 vaihtoehtoja ajatuksen tasolla, viemättä niitä käytäntöön. (Ahteenmäki - Pelkonen. 1993, ) Englantilainen Roland Goldman on soveltanut Piaget`n teoriaa uskonnolliseen ajatteluun. Hän jakaa uskonnollisen ajattelun kolmeen vaiheeseen: 1. Esioperationaalinen eli intuitiivinen uskonnollinen ajattelu 0-7/8 vuoden älykkyysikä 2. Konkreetti uskonnollinen ajattelu (7/8-13/14 v) 3. Abstrakti eli varsinainen uskonnollinen ajattelu (13/14 vuoden älykkyysiästä alkaen). Päivähoitoikäiset lapset sijoittuvat esioperationaalisen uskonnollisen ajattelun vaiheeseen. Lapsen ajattelu on minäkeskeistä ja epäjohdonmukaista. Päättely etenee katkelmallisesti yksityiskohdasta toiseen. Lapsi ei osaa erottaa pääasioita sivuseikoista. Lapsi pystyy käsittelemään vain yhtä ongelmaa kerrallaan ja sekin tapahtuu voimakkaasti yksinkertaistaen. (Ahteenmäki - Pelkonen. 1993, 42.) Käsitys Jumalasta etenee Goldmanin mukaan em. vaiheille ominaisella tavalla. Esioperationaalisessa vaiheessa jumalakuva on antropomorfinen eli Jumalalle annetaan ihmisen piirteitä ja ominaisuuksia. Konkreettisessa vaiheessa lapsi antaa Jumalalle sekä inhimillisiä että yli-inhimillisiä piirteitä. Abstraktissa vaiheessa Jumalasta puolestaan käytetään inhimillisiä ilmaisuja tietoisesti vertauskuvina. (Ahteenmäki - Pelkonen.1993, 43.) Jumalakuva alkaa kehittyä lapsella jo hyvin varhaisessa elämän vaiheessa. Vanhemmilta ja muilta lapselle tärkeiltä ihmisiltä saadut kokemukset vaikuttavat jumalakuvan muodostumiseen. Noin viisivuotiaana varhaiset muistot ja tunteet alkavat muuttua sisäisiksi käsityksiksi. Ana-Maria Rizuto on esittänyt, että lapsi yleensä ajattelee Jumalassa olevan samoja piirteitä kuin vanhemmissaan. Käsitys

24 24 muuttuu kuitenkin kaiken aikaa lapsen kasvaessa. Lapsi säilyttää ja hyväksyy osan vanhemmilta peräisin olevista näkemyksistä, mutta toiset näkemykset lapsi taas hylkää. Myöhemmin jumalakuvaan tulee lisäksi hengellisiä piirteitä. (Tamm.1988, ) Sadut ja kertomukset toimivat suurena virikkeiden antajana jumalakuvan synnyssä. Kuusivuotiaana lapsi ottaa vaikutteita jumalakäsitykseensä kahdesta eri ympäristöstä. Toisen ympäristön muodostaa koti ja perhe, johon kuuluvat myös muut lähimmät sukulaiset. Toisena ympäristönä toimii seurakunta ja seurakunnan työntekijöiden antama opetus. Nämä kaksi ympäristöä, koti ja seurakunta, eroavat kasvatuksellisesti toisistaan suuresti. Seurakunnan antama opetus on teologisempaa kuin kodin opetus: Lapsi pääsee myös osaksi uskontoon liittyvistä rituaaleista ja merkityksistä. Kodin antama opetus puolestaan liittyy lähinnä käytännön elämään. (Tamm.1988, ) Moraalin kehittyminen Etiikka ja moraali liittyvät kiinteästi uskontoon. Eettiset ja moraaliset arvot, kuten anteeksiantaminen ja oikeudenmukaisuus, ovat kuitenkin asioita, jotka eivät ole riippuvaisia uskonnosta ja ihmisen uskosta Jumalaan. Uskonnolla katsotaan kuitenkin olevan moraalia vahvistavia tekijöitä. Ihminen, jolle uskonto on tärkeä osa elämää, kokee moraaliset arvot myös tärkeäksi. (Tamm.1988, 88.) Lapsen moraalin kehittymiseen vaikuttaa suuresti lapsen kasvuympäristö. Ensin lapsi omaksuu vanhempiensa edustamia arvoja. Myöhemmässä vaiheessa lapsen moraaliin voivat vaikuttaa, ystävät, opettajat ja yhteiskunta. Hyvin kehittynyt itsetunto edesauttaa lapsen moraalin kehittymistä. (Tamm. 1988, 90.)

25 25 Piaget`n mukaan laps i tajuaa jo hyvin varhain mikä on oikein ja väärin, hyvää ja pahaa sekä mikä on sallittua ja kiellettyä. Kaksivuotiaalla lapsella on jo jonkinlainen käsitys siitä, mikä on hänen omaansa ja mikä on jonkun toisen omaa. Tietyt rutiinit koetaan tärkeäksi ja ne luovat turvallisuutta. Lapsi ymmärtää jo 4 7 -vuotiaana sääntöjä ja on niiden noudattamisessa hyvin absoluuttinen vuotiaana lapsi alkaa vähitellen ymmärtää, että säännöt ovat sopimuksia ja käytöstapoja, jotka ohjaavat ihmisten kanssakäymistä. Lapsi on vuotiaana selvillä siitä, että säännöt ovat molemminpuolisia sopimuksia ja siten sääntöjä on mahdollista muuttaa. Lapsi kuitenkin haluaa noudattaa etenkin sääntöjä, joita on ollut itse luomassa. (Tamm.1988, ) Lawrence Kohlberg on luonut teorian moraalin kehittymisestä Piaget n teorian pohjalta. Moraali kehittyy lapsella Kohlbergin mukaan kuuden toisiaan seuraavan vaiheen kautta. Vaiheet koskevat kaikkia ihmisiä, mutta yksilöllisiä eroja on siinä kuinka nopeasti lapsi siirtyy vaiheesta toiseen. (Tamm. 1988, 108.) Ensimmäisessä vaiheessa moraali on riippuvainen tottelemisesta ja rangaistuksesta. Totteleminen on hyvää ja tottelemattomuus rangaistavaa. Säännöt ovat ehdottomia ja niiden rikkomisesta on rangaistava. Sääntöjen varsinainen merkitys ei ole vielä selvillä, vaan sääntöjä noudatetaan, että välttyisi rangaistukselta. (Tamm. 1988,108.) Ihminen pyrkii toisen vaiheen aikana tyydyttämään omat tarpeensa. Moraali on silmä silmästä, - hammas hampaasta moraalia. Vaikka oma minä on yhä keskipiste, toiset tiedostetaan. Lapset alkavat vähitellen kasvaa ulos minäkeskeisyydestä. (Tamm. 1988, 109.) Kolmannessa vaiheessa toiminnan takana olevat pyrkimykset tulevat tärkeäksi. On tärkeää täyttää ympäristön asettamat odotukset. Ihminen näkee itsensä suhteessa

26 26 toisiin ihmisiin ja hänen tekonsa tähtäävät yhteiseen hyvinvointiin. Tälle kehitystasolle päästään yleensä vasta nuoruusvuosina, harvoin lapsuusvuosina. (Tamm.1988, 109.) Aikuinen ihminen yltää moraalin kehittymisen neljänteen vaiheeseen, jolloin hän liittyy laajempaan sosiaaliseen kokonaisuuteen. Hän haluaa pitää yllä sosiaalista järjestystä ympäristössään. Hän haluaa olla lainkuuliainen kansalainen. Hän on valmis alistamaan omat etunsa suuremman ja kattavamman systeemin hyväksi. (Tam m. 1988, 110.) Viidennessä vaiheessa moraalikäsitys yhä laajenee. Tässä vaiheessa on moraalisesti oikein, kun toiminta tähtää mahdollisimman monien yksilöiden mahdollisimman suureen hyötyyn. Ihminen on tietoinen siitä, että moraaliset arvioinnit ovat suhteellisia. Hän ymmärtää, että on olemassa erilalisia näkemyksiä. Lait ja järjestys vallitsevat, mutta niistä voidaan poiketa erityisessä tilanteessa. (Tamm.1988,110.) Lopulta kuudennessa vaiheessa oikea toiminta perustuu yksilön sisäisiin ja vapaaehtoisesti valittuihin eettisiin periaatteisiin, jotka eivät välttämättä ole sidoksissa lakiin. (Tamm. 1988, 110.) Päivähoidon uskontokasvatuksessa tulisi huomioida, että lapsen uskon maailma on paljon laaja-alaisempaa kuin heidän käsityksensä Jumalasta tai Raamatun kertomuksista. Uskontokasvatuksessa on myös tärkeää ottaa huomioon lapsen ajattelun kehitystaso. Oppisisällöt tulee valita tarkoin lapsen kehitystason mukaisesti. Liian vaikeat käsitteet voivat estää lapsen uskonnollista ja spirituaalista kehitystä. (Tirri. 2001, 4.) Lapsen uskonmaailmaan päästään sisään kokonaisvaltaisemmin tutustumalla spirituaaliseen maailmaan. Uskonto, moraali ja spiritualiteetti ovat läheisessä

27 27 yhteydessä toisiinsa, mutta niillä on kuitenkin selkeitä eroja. Spiritualiteetti voi usein ilmetä uskonnon ja moraalin kautta, mutta se voi saada myös muitakin ilmenemismuotoja. Spiritualiteetti voidaan nähdä inhimillisenä ominaisuutena, jolle on ominaista tietynlainen herkkyys ja tietoisuus. (Tirri. 2001, 4.) Tilanteet, jotka tarjoavat hyvän mahdollisuuden oppia tuntemaan lapsen spiritualiteettia ovat esimerkiksi syntymä, kuolema, suru, rakkaus, juhlat, epäonnistuminen, ja palkinnon saaminen. Lapsen spiritualiteetin tunnistamisessa voivat auttaa tietyt toiminnat, kuten musiikki, piirtäminen ja maalaaminen. Erilaiset symbolit ovat uskonnon kieltä. Herkkyys uskonnollisille symboleille ja riiteille ilmentävät lapsen spiritualiteettia. Jotta ihminen ymmärtäisi uskontoa, hänen tulee osata tulkita erilaisia symboleja. Uskonnon oppiminen voidaan nähdä jatkuvana oppimisprosessina, jossa kodin, kirkon ja yhteiskunnan antama uskontokasvatus ovat tärkeitä. (Tirri. 2003, ) 3. MONIKULTTUURISUUS USKONTOKASVATUKSEN HAASTEENA 3.1 Uskontokasvatuksen uudet haasteet Monet suomalaisen elämänmuodon mallintajat ovat peräisin luterilaisesta perinteestä. Uskonnolliset ja katsomukselliset kysymykset vaikuttavat jokaisen ihmisen ajattelun taustalla. (Åsvik. I. 2002, 12.) Päivähoidon uskontokasvatus on perinteisesti ollut enemmistön uskontokunnan mukaista, joten päiväkotien lapset ovat olleet kiinni kirkkovuoden perinteissä ja juhlissa. Suomalaisen yhteiskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus tuo kuitenkin

28 28 mukanaan omat haasteensa päivähoidon uskonnollisen kasvatuksen toteuttamiselle. (Åsvik. I. 2002, 12.) Onnistuneen uskontokasvatuksen edellytyksenä on se, että uskonnollisista asioista keskustellaan avoimesti ja myös kirkkoon kuulumattomat voivat osallistua keskusteluun. Päiväkodin lapsiryhmissä voi nykyisin olla moniin eri kulttuureihin sekä uskontokuntiin kuuluvia lapsia, joten uskontokasvatus vaatii eriyttämistä. (Åsvik. II. 2002, 14.) Eritytetty uskontokasvatus saattaa kuulostaa työläältä, mutta hyvällä suunnittelulla se onnistuu ilman ylimääräistä työtä. Päivähoidon henkilöstön täytyy kuitenkin pohtia, mitä korvaava opetus voisi olla, tai haluavatko vanhemmat lapsensa erilaisesta uskonnollisesta taustasta riippumatta osallistuvan enemmistön uskontokasvatukseen. Tosin eriyttämistä tarvitaan vain, jos vähemmistöön kuuluvien lasten vanhemmat eivät halua lastensa osallistuvan valtaväestön uskontokasvatukseen. (Åsvik. I. 2002, 12.) Päiväkodissa uskontokasvatus pitäisi eheyttää osaksi arkea, sillä lasten kysymykset eivät yleensä ajoitu pelkästään opetustuokioille ja kirkkoretkille. Eheytetty opetussuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden käsitellä ja elää lasten kanssa uskonnollisia kysymyksiä sekä pohdintoja luonnollisena osana esillä olevaa teemaa. Siten lapsi oppii mieltämään uskonnon luontevaksi osaksi elämää. Uskontokasvatuksen rajaaminen ainoastaan seurakunnan pitämiin pyhäkouluhetkiin ei ole kovin suotavaa. (Åsvik. I. 2002, 14.) Esiopetukseen kuuluva kulttuurinen katsomuskasvatus on tarkoitettu kaikille lapsille ja se sisältää asioita, jotka jokaisen Suomessa asuvan olisi syytä tuntea omasta uskonnollisesta ja kulttuurisesta taustastaan riippumatta. Kulttuurinen katsomuskasvatus tutustuttaa lapset suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, joka perustuu vahvasti luterilaisuuteen. Se on myös enemmistön turva, sillä sen avulla

29 29 kasvattaja voi ottaa sekä uskontoon että kulttuuriin liittyviä elementtejä mukaan kalenterivuoden kuluessa. (Åsvik. I. 2002, ) Uskontokasvatuksen tulisi sisällyttää toimintaan niin, että kenellekään ei jää syrjäytymisen tunnetta. Retket ja isot juhlapyhät vaativat aina neuvottelua, kokevatko vanhemmat kirkkovierailun uskonnon harjoittamisena vai tutustumisena kulttuuriin ja tapoihin. Hyvin suunniteltu ja ajoissa hoidettu konsultointi sekä keskustelu vanhempien kanssa, eheytetyn toiminnan juostava suunnittelu ja työtapojen rikkaus turvaavat laadukkaan opetuksen ja kasvatuksen kaikille lapsille. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus ristiriidattomaan ja turvalliseen kasvuun myös päiväkodissa. (Åsvik. I. 2002, 12.) Uskonto luo kulttuurin perustan, joten maahanmuuttajataustaisten lastenkin on tärkeää saada tutustua suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Lakiteksti ja kasvatustavoitteet oikeuttavat ja velvoittavat ammattikasvattajat toteuttamaan uskontokasvatusta, mutta monikulttuurisuus tuo mukanaan omat haasteensa uskontokasvatuksen käytännön toteutukselle. Tavoitteeksi asetetut osallisuus juhlapyhien perinteestä sekä tieto kristinuskon keskeisestä sisällöstä ja kulttuuriperinnöstä sopii uskontokasvatuksen lähtökohdaksi myös monikulttuurisessa ympäristössä: Maahanmuuttaja lapsen tutustuminen elinympäristönsä kulttuuriin ja tapoihin edesauttavat hänen kotoutumistaan uuteen yhteiskuntaan. (Kalliala. 2001, 171.) Oma uskonnollinen traditio antaa ihmiselle mahdollisuuksia pohtia ja analysoida elämäänsä, sillä vain tuntemalla oman taustansa lapsi voi hyväksyä sekä itsensä että toisesta kulttuurista ja uskonnosta tulevan tasavertaisena ystävänä. (Åsvik. I. 2002, ) Lasten päivähoitolaissa olevaa asetusta (N:o 1336) muutettiin Asetuksen mukaan päivähoidossa on huomioitava kulttuurivähemmistöihin

30 30 kuuluvien lasten oma kieli ja kulttuuri sekä tuettava niitä yhdessä kyseessä olevan kulttuurin edustajien kanssa. (Keres. 1997, 29.) Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten vanhempien kanssa yhteistyö uskontokasvatuksen tiimoilta on haastavaa, sillä keskustelu vaatii aikaa. Päivähoitoon tulovaiheessa maahanmuuttajaperhe ei ehkä tunne suomalaista kulttuuria. Niinpä työntekijöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että uskontokasvatuksen sisällöistä ja toteuttamisperiaatteista keskustellaan mahdollisuuksien mukaan vanhempien kanssa. (Saarinen. 2002, 15.) Maahanmuuttajille uskontokasvatus merkitsee omalta osaltaan mahdollisuutta tutustua tulomaan kulttuuriin. Erityisesti juhlapyhien perinteen avaavat maahanmuuttajataustaiselle lapselle vuoropuhelun oman uskontonsa ja tulomaansa kulttuurin välillä. (Saarinen. 2002, 15.) Päivähoidon uskontokasvatuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttaja lapselle hyvät eväät kulttuurien välillä tasapainoilemiseen sekä vahvistaa lapsen omaa kulttuuritietoisuutta. 3.2 Menetelmiä uskontokasvatuksen toteuttamiseen Uskontokasvatusta voidaan toteuttaa päivähoidossa monenlaisten menetelmien avulla. Tässä luvussa ovat tarkastelussa uskonnollisen kasvatuksen eri menetelmät, jotka soveltuvat erinomaisesti monikulttuurisessa ympäristössä toteutettavaan uskontokasvatukseen. Ensin perehdytään satujen ja kertomusten maailmaan sekä draaman ja musiikin merkitykseen päivähoidon uskontokasvatuksessa. Luvun lopussa käsitellään kuvallisen ilmaisun menetelmiä.

31 Sadut ja kertomukset Sadut lapsen uskonnollisen kehityksen tukena Sadut ja tarinat ovat ihmiskunnan aarreaitta, kokoelma elämänviisautta ja kulttuuritapoja (Välivaara, C. 1996, 144). Sadut voivat tukea lapsen myönteistä minäkehitystä sekä ohjata häntä empatiaan ja suvaitsevaisuuteen. Lastenkirjallisuus voi myös auttaa ymmärtämään eri etnisten ryhmien välisiä kulttuurisia yhtäläisyyksiä ja eroja sekä toimia näin sillanrakentajana eri kulttuurien välillä. Kulttuuriperimää sekä sen arvoja ja ihmissuhdemalleja välittäessään sadut ja tarinat voivat myös tukea maahanmuuttajalapsen kulttuuri-identiteetin muodostumista. (Välivaara. 1997, ) Monikulttuurisuus tuo oman leimansa työskentelyyn päiväkotiryhmässä. Eri kulttuureista tulevat lapset tuovat mukanaan omat tarinansa, joita on alkuvaiheessa vaikea tavoittaa kielivaikeuksien takia. Sadut sisältävät paljon kulttuurisia aineksia. Ne tutustuttavat meitä toisiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Silloin kuin yhteistä kieltä ei vielä ole, on hyvä turvautua nonverbalisiin keinoihin. (Välivaara.1996, ) Sadut on nähty epähistoriallisena vastakohtana kristillisen uskon kertomuksille ja niiden on arveltu vaarantavan käsitystä raamatunkertomusten totuusarvosta. Satuja ei enää nähdä vastakohtina muille kertomuksille legendoille tai Raamatun kertomuksille. Sen sijaan painotetaan satujen ns. propedeuttista eli valmistavaa merkitystä Raamatun maailman, ajattelutavan ja kertomusten ymmärtämiselle. Saduista löytyy piirteitä, jotka auttavat lasta ymmärtämään raamatunkertomuksia, koska eräät teemat ja arvot ovat yhteisiä molemmille.

32 32 Saduista löytyy raamatunkertomusten kaltainen perusasenne; rohkaiseva ja optimistinen. Ne sisältävät toivoa ja elämänuskoa avaten tietä elämäntarkoituksen löytämiseen. (Luumi. III. 2002, 49.) Sadut kertovat totuutta ihmisestä. Sadut myös kertovat meille kuvin siitä, kuinka inhimillinen elämä kaikkina aikoina, siis myös meidän aikanamme, voi onnistua, kuinka sen voi hahmottaa tarkoituksen mukaisesti. Saduissa toistuvat yhä uudelleen ihmiselämän eri perustilanteet ja mallit. Sadun sankarin/sankarittaren tulee tositilanteessa terästäytyä ja osoittautua aidoksi sekä kamppailla urheasti oikean asian puolesta. Satu on myös äärimmäisen realistinen. ( Ylönen & Luumi. 2002, 97.) Maahanmuuttajalapset tarvitsevat aikaa prosessoidakseen sadut ja tarinat sekä kotikielellään että suomeksi. Käsiteltäessä tarinoita lapsiryhmän kanssa on yhdelle teemalle hyvä varata riittävästi aikaa, mieluiten useita kuukausia. Koko lapsiryhmä hyötyy saduista enemmän silloin, kun niitä käsitellään projektityyppisesti pitempinä ajanjaksoina. (Välivaara.1997, ) Satujen kautta lapsi saa mahdollisuuden kokea turvallisesti erilaisia tunteita, kuten turvaa/turvattomuutta, hyvää/pahaa, iloa/surua, yksinäisyyttä/ystävyyttä. Sadussa lapsi voi kohdata pelkonsa vertauskuviin kätkeytyneenä, hän voi kokea onnistumisen ja hyväksynnän kokemuksia, jotka vahvistavat lapsen minuutta ja itsetuntoa. Myönteinen minäkäsitys puolestaan luo hyvän kasvualustan erilaisuuden hyväksymiselle ja suvaitsevaisuudelle. (Välivaara.1997, 47.) Kertominen ja kertomukset Uskontokasvatuksen eräänä pyrkimyksenä on avata lapselle kokemus mielekkäästä elämästä. Yksi merkittävä kokemusten lähde lapsille on kirjallisuus:

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti:

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti: DNO 3/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Esiopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki antamisesta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI NOOAN ARKIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2003-2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kasvatuksen ja opetuksen arvoperusta 3. Oppiminen esiopetuksessa 4. Esiopetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Päivähoidon USKONTO- KASVATUS. Onks enkeleitä olemas? -näkökulmia päivähoidon uskontokasvatukseen

Päivähoidon USKONTO- KASVATUS. Onks enkeleitä olemas? -näkökulmia päivähoidon uskontokasvatukseen Päivähoidon USKONTO- KASVATUS Onks enkeleitä olemas? -näkökulmia päivähoidon uskontokasvatukseen Työryhmä Aija Anteroinen, Päivi Haapakoski, Virpi Killström, Anne Luoma, Leena Nikkilä, Jaanet Salminen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

MITÄ ON KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS?

MITÄ ON KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS? MITÄ ON KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS? Kasvatustyön kehittäjä Marja Laine KULTTUURISESTI KESTÄVÄ KEHITYS VARHAISKASVATUKSESSA seminaari 14.2.2013 ry avoin kansalaisjärjestö, joka on perustettu 2006 Opetushallituksen,

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Päiväkotiyhteistyö ja päivähoitomentorointi Kirkkonummella

Päiväkotiyhteistyö ja päivähoitomentorointi Kirkkonummella Päiväkotiyhteistyö ja päivähoitomentorointi Kirkkonummella Nina Hotma, Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hannele Stafford, Laajakallion päiväkoti Anne-Mari Teukku, Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä koulussa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Heinolan kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut. Kemppi Miia 12.04.2015. Liite varhaiskasvatus- ja esiopetuslain muutokset 1.8.2015

Heinolan kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut. Kemppi Miia 12.04.2015. Liite varhaiskasvatus- ja esiopetuslain muutokset 1.8.2015 Heinolan kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Kemppi Miia 12.04.2015 Liite varhaiskasvatus- ja esiopetuslain muutokset 1.8.2015 Uudet ja muutettavat pykälät Lähteenä käytetty suorina lainauksina Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako?

Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Kuntatalo 10.9.2015 Jarkko Lahtinen Kuntaliitto Twitter: #kuntamarkkinat Voimmeko onnistua? Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta

Lisätiedot

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA

OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA OHJE OHJE USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN SEKÄ USKONNOLLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISESTÄ LUKIOSSA Tässä ohjeessa kuvataan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta sekä lukiossa järjestettäviä

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014

Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 Varhaiskasvatuksen laatukysely 2014 1. Lapseni ikä (129 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) keskiarvo: 4.5 pienin: 1 suurin: 10 LAPSENI HOITOPAIKKA 2. Lapseni on (138 vastaajaa) (ei osaa sanoa: 0) LAPSENI HOITOPAIKKA

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot