10 / Lääkehoito. on osa käytännön työssäoppimista DANIEL KAMERAN EDESSÄ JA TAKANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "10 / 2014. Lääkehoito. on osa käytännön työssäoppimista DANIEL KAMERAN EDESSÄ JA TAKANA"

Transkriptio

1 10 / 2014 Lääkehoito on osa käytännön työssäoppimista DANIEL KAMERAN EDESSÄ JA TAKANA

2 SISÄLLYS 10 /2014 Lasten ja leikin kannalta tavaroiden pitää näkyä ja olla 22käytettävissä päiväkodissa. 56 Ritva Konkari sai tarpeekseen omakotitalon töistä. Sporttipäiväkodissa saa pomppia, kiipeillä 31ja juosta. 41 Riikka Utriaisen ammattiidentiteettiin eivät vaatteet vaikuta. lokakuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Lääkehoitoa opitaan myös työssä 8 Esimies ei ole lääkäri 9 STM:n budjettilukuja 10 Tapaturmat sattuvat kotona 11 Kuntamarkkinat, Kantelu asumispalveluista 12 Lokakuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: tattikeitto 16 Irma Rouhiainen-Marilan työpäivä 22 Kodinomaisuus rajoittaa leikkiä 26 Keskustelu lisää työhyvinvointia 28 Lähihoitaja2014 keräsi 1500 osanottajaa 30 Erilaiset päiväkodit -sarja alkaa 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Mielenterveyttä ja Roosa nauha -kampanja 38 Hyvä työasu, kolme esimerkkiä 42 Kenties joogaa? 44 Ammattiosasto on kotipesä 46 Hyvä hoitaja huomioi potilaan 47 Palasia sieltä täältä 48 Aika hyvä työpaikka Oulusta 50 Yksityissektorin kampanja käynnistyi 52 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 54 Superristikko 55 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 56 Vaihda asuntoa kun vielä jaksat 60 Jäsenyksikkö tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassa tiedottaa 69 Nuorten palsta: SuPerRaksa 70 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Hämeenlinnasta 2 SUPER 10/2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Daniel Vähäahon kuvasi Minna Lyhty Länsiväylän kielikylpypäiväkodissa ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos ilmoitukset Katriina Alfa TEHOKKUUDESTA LUOVUUTEEN Vuoden 2013 helmikuussa kysyttiin 1200 superilaiselta mielipidettä työoloista. Heistä 900 työskentelee julkisella ja 300 yksityisellä sektorilla. Kysely oli osa Dinno-tutkimusohjelmaa, jonka tarkoitus on selvittää, voidaanko keskustelevalla ja kuuntelevalla johtamisella parantaa työoloja. Ja päästäänkö tehokkuuden johtamisesta luovuuden johtamiseen. Kyselyn vastauksista ilmeni, että lähi- ja perushoitajat ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja lähes kaikki vastaajat pitävät työtään merkityksellisenä. Kuitenkin julkisen ja yksityisen sektorin johtaminen jakaa mielipiteet: yksityissektorin superilaiset arvioivat johtajansa kaksi kertaa paremmiksi kuin julkisen sektorin työntekijät. He kokevat saavansa johtajilta enemmän tukea kuin kuntapuolen työntekijät. Toisaalta yksityisellä työskentelevät superilaiset ovat kolme kertaa valmiimpia vaihtamaan työpaikkaa kuin kuntapuolen kollegat. Tutkimusjohtaja Sirpa Syväsen mukaan tulos kertoo siitä, että yksityisellä puolella työpaineet ovat kuntapuolta suuremmat ja tuloksellisuustavoite keskeisesti esillä. Ehkä juuri taloudellisista tavoitteista johtuen yksityissektorin johtajilta edellytetään parempaa henkilöstöosaamista kuin kuntapuolella. Huonon esimiehen vaikutus sairastavuuteen voi olla dramaattinen yhtä lailla yhteisöllisyys toimiessaan on vahva vetovoimatekijä. Hyvä vuorovaikutus auttaa kaikkia. Yksilöllisyyttä tulisi arvostaa nykyistä enemmän ja toisaalta selkeät pelisäännöt ryhdistävät työyhteisön toimintaa. Asioiden keskeneräisyys ei saa olla keskustelun este vaan työntekijöillekin tulee tarjota mahdollisuus kertoa suunnitelmista oma näkemyksensä. Eikä työntekijöiden ja esimiesten välisen dialogisuuden tule rajoittua vain keskusteluun. Sen tulee pitää sisällään myös tavoitteita ja päämääriä, yhteen hiileen puhaltamista ja motivaation tukemista. Dinno-hankkeen tulokset on tarkoitus tuotteistaa malleiksi, joita voidaan käyttää pohjana työyhteisöjen omassa kehittämistyössä. Vuonna 2012 alkaneen tutkimusohjelman loppuseminaari pidetään marraskuussa.. osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 10/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat lokakuu marraskuu Kalenteri SuPer-voimaa-koulutusristeily, Helsinki, SuPer Luottamusmiestutkinto 3, Helsinki, SuPer Puheenjohtajavalmennus 3, Helsinki, SuPer Varhaiskasvatusmessut, Helsinki Luottamusmiestutkinto 1, Helsinki, SuPer Ihanasti ikääntyen, Rovaniemi, SuPer Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Lahti, SuPer Neuvottelutaidon koulutuspäivä, Helsinki, SuPer Puheenjohtajan ja sihteerin yhteistyö, Helsinki, SuPer Palvelurakenneseminaari, Oulu, SuPer Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer Mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, Helsinki, SuPer Laadukas ja pitkä työura, Tampere, SuPer Vastaa jäsentyytyväisyyskyselyyn SuPer toteuttaa jäsentyytyväisyyskyselyn lokakuun aikana. Kysely toteutetaan sähköisesti. Kyselyn tavoitteena on selvittää jäsenistön toiveita ja tarpeita. Tulosten pohjalta kehitetään SuPerin toimintaa siten, että liitto voi palvella entistäkin paremmin jäseniään sekä vastata toiveisiin, joita jäsenistöltä nousee. Nyt on siis mahdollisuus päästä tätäkin kautta vaikuttamaan oman liiton toimintaan! Työpaikoilla tehtävä kehittämistyö esiin Kunta-alalle on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma, Kunteko Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävää hyvää kehittämistyötä ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia. Ohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä kertyneitä kokemuksia. KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen hyväksymä ohjelmasuunnitelma Kunteko2020 julkistettiin elokuussa Lappeenranta-seminaarissa. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin, että Suomessa on Euroopan parhaat kuntatyöpaikat ja kuntasektorin työpaikoilla on Vastaathan siis kyselyyn. Vastanneiden kesken arvotaan kymmenen lahjakorttia nettikauppaan.. kyky vastata kuntatyön tulevien vuosien haasteisiin. Kunteko ohjelmassa tehdään kaikentasoista työelämän kehittämistyötä näkyväksi. Sen kautta voidaan jakaa yhtä hyvin pieni, arkinen työpaikkakohtainen parannus tai kokeilu kuin aivan uusi, innovatiivinen ja toimialarajat ylittävä palveluratkaisu. Ohjelmassa voi jakaa omia hyviä kokemuksia ja sen avulla saa mahdollisuuden soveltaa muiden kokemuksia omaan toimintaan. Kunteko 2020 on jatko kunta-alalla jo tehdylle tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle ja sen sateenvarjona on kansallinen Työelämä strategia.. INGIMAGE Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer nyt on aika INGIMAGE aktiivien hakea Vuokatin palkitsemisloma-asuntoja vuodelle lähteä Varhaiskasvatusmessuille ja Osaava Nainen -messuille SuPer on mukana molemmissa. merkitä kalenteriin SuPerin ammatilliset opintopäivät, jotka pidetään Tampereella osallistua SuPerin jäseniltoihin. laittaa heijastin heilumaan. ihailla syksyn väriloistoa. 4 SUPER 10/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Nuoret haluavat olla hyödyksi Jokasyksyinen SuPerin lähihoitajapäivä järjestettiin pari viikkoa sitten ja muutama päivä myöhemmin pääsin käymään Parolan panssariprikaatissa. Molemmissa tapahtumissa oli hieno mahdollisuus keskustella paikalla olevien nuorten kanssa. Lähihoitajatapahtumassa keskustelin opiskelijoiden kanssa ja kyselin, miten he olivat alalle hakeutuneet tai joutuneet. Yllättävintä vastauksissa oli niiden samankaltaisuus vuosien takaiseen ajatteluun: halu tehdä hyödyllistä työtä ja halu auttaa ihmisiä. Nämä arvot ja asenteet ovat tulevaisuudessakin hieno voimavara opiskelussa. Tähän pitäisi myös koulutuksessa kiinnittää huomiota entistä enemmän, jolloin myös turhat keskeytykset vähenisivät. Opiskelu on ajan myötä muuttanut muotoaan. Nyt entistä isompi osa koulutuksesta on itsenäistä opiskelua sekä työssäoppimista ja tämä haastaa niin opettajat kuin työpaikkaohjaajatkin. Teoriatietojen hallitseminen ennen työssäoppimisjaksoja olisi ohjauksen kannalta helpompaa, mutta se ei aina onnistu. Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää koulutusta ja työntekijöillä on oikeus saada uusia hyviä kollegoita tulevaisuudessakin. Työssäoppimisjaksolla ohjaajan pitää voida käyttää aikaa ohjaukseen, sillä valtaosa opiskelijoista on hyvin motivoituneita. He odottavat sitä, että voivat hoitaa ja olla hyödyksi. Työssäoppimisjaksoja pitäisi kyetä hyödyntämään enemmän. Tämä edel- lyttää, että ohjaajalle annetaan aikaa, jotta hän kykenee todellakin ohjaamaan, ei vain näyttämään. Ohjaamisen ja koulutuksen tasolla on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen. Tulevaisuudessa tarvitaan paljon lähihoitajia, sillä eläkkeelle poistuu aikamoinen joukko lähitulevaisuudessa. Kaikki haluavat hyviä hoitajia ja työkavereita. Heitä saadaan vain panostamalla koulutukseen. Vain se takaa hyvän ammattitaidon. Kerroin käyneeni myös panssariprikaatissa mutta miten se liittyy lähihoitajaopiskelijoihin? Parolan panssariprikaatissa käydessäni keskustelin siellä asevelvollisuuttaan suorittavien kanssa. On pakko myöntää, että tavatessani siellä nuoren naisen uteliaisuuteni heräsi paljon enemmän kuin miesten kohdalla. Kysyinkin häneltä, mikä oli saanut hänet astumaan palvelukseen. Vastaus tuli heti ilman miettimistä: hän halusi puolustaa isänmaataan ja olla siten hyödyksi. Mietin silloin, miten samankaltaisia ajatuksia nuorilla on, kaksi aivan eri maailmaa, mutta vastauksissa oli yhteistä halu olla hyödyksi. Sitähän ihminen oikeastaan haluaa, tuntea itsensä tarpeelliseksi niin yleisesti elämässä, opiskelussa kuin työssäkin. Työ on ihmiselle todella tärkeää, ei vain rahan takia vaan myös siksi, että se vie valveillaoloajasta suuren osan. Työssä oleminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Superilaisten työ on fyysistä, psyykkistä ja ajoittain raskastakin. Monet sanovat, että ilman hyviä työkavereita se olisi vielä paljon raskaampaa. Tämä on kollegiaalisuutta, sitä arvostusta toisiamme kohtaan, jota työssämme tarvitaan, ja se pitää myös opettaa opiskelijoille.. Terveisin Silja KAIKKI HALUAVAT HYVIÄ HOITAJIA JA TYÖKAVEREITA. HEITÄ SAADAAN VAIN PANOSTAMALLA KOULUTUKSEEN. SUPER 10/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Samat lääkehoidon turvallisuusperiaatteet sitovat niin työssäoppijaa kuin työssä jo toimivaa Lääkehoitoa opitaan myös työssä teksti henriikka hakkala kuvat ingimage Lähihoitajaopiskelijan kuuluu opiskella lääkehoitoa myös käytännön työtehtäviä tekemällä. Työssäoppimisjakson ammattitaitovaatimusten ja sisältöjen täyttymisestä huolehtii koulutuksen järjestäjä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteissa määrätään se lääkehoidon ammattiosaaminen, joka lähihoitajan on hallittava ja osoitettava. Kun vuonna 2010 julkaistuja tutkinnon perusteita laadittiin, hyödynnettiin mahdollisimman tarkoin sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -opasta vuodelta Lähihoitajan koulutuksen tavoitteena on siis lääkehoidon osaaminen, joka vastaa työelämän todellisia toimintoja. Lääkehoitoa ei voi opiskella tai toteuttaa irrallaan muusta laadukkaasta hoidosta ja hoivasta. Se on osa pakollisia ammatillisia tutkinnon osia, joita ilman opinnoissa ei voi edetä. Se kulkee myös soveltuvassa laajuudessa tutkinnon eri koulutusohjelmien ja osaamisalojen ja valinnaisten tutkinnon osien läpi. Osa lääkehoidon opetuksen sisällöistä opiskellaan käytännön jaksoilla, aidoissa asiakaskohtaamisissa ja ammattitaitoisen työpaikkaohjaajan valvonnassa. Vuodesta 2010 lähihoitajia opetta- nut Katriina Kemppainen kertoo tämän tästä esiin nousevasta ristiriidasta tutkintovaatimukset täyttävien ja työpaikoilla noudatettavien käytäntöjen välillä. Eri puolilla maata on tullut esille, että käytännön jaksoilla olevat opiskelijat törmäävät työpaikalla koulussa oppimistaan eroaviin käytäntöihin esimerkiksi depottablettien kanssa. Hidasvaikutteisia tabletteja on murskattu, useita valmisteita on murskattu samassa huhmaressa ja koko hoito on vielä sekoitettu kuumaan puuroon. On todettu jopa, että näytössä voit tehdä niin kuin koulussa on opetettu, mutta meillä tehdään näin. VASTUU JA SEN KANTAJAT Ammattitaitovaatimuksista poikkeavia toimintatapoja voi osin selittää pyrkimys hallita kiireistä arkea. Ne saattavat vaikuttaa käytännöllisiltä ratkaisuilta todellisiin pulmiin. Kokonaisena annosteltavaksi määrätty hidasvaikutteinen lääke murskataan, jos sen nieleminen on asiakkaalle vaikeaa. Joskus vaihtoehtoinen annostelutapa, esimerkiksi laastari, olisi kyllä mahdollinen, mutta se on liian kallis. Näin toimiminen rikkoo asiakkaan 6 SUPER 10/2014

7 ja potilaan oikeutta turvalliseen lääkehoitoon. Ohjeista poikkeavasta toiminnasta voi syntyä ennakoimattomia haittavaikutuksia, eikä sitä siksi voida pitää hyväksyttävänä. Katriina Kemppaisen opiskelijoiden esittämä kysymys siitä, kuka kantaa vastuun ohjeista poikkeavasta lääkkeenantotavasta, osuu olennaiseen. Jokainen lääkehoitoon osallistuva kantaa aina vastuun omasta toiminnastaan. Kokonaisvastuu on lääkehoitoon koulutetulla laillistetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä, tavallisesti siis sairaanhoitajalla ja lääkärillä. Työssäoppijan kohdalla tilanne on kuitenkin monisärmäinen. Hän osallistuu yksikön työtehtäviin, mutta opiskelijana, joka toteuttaa lääkehoitoa aina ohjauksen alaisena. Hänen ei ole mahdollista aina yksin ratkaista hiljaiseen tietoon ja ryhmäpaineeseen liittyviä ristiriitoja oppimistehtävänsä ja käsillä olevan työtehtävän välillä. Turvallisen lääkehoidon opiskelussa ja toteutuksessa tarvitaan työpaikan ja koulutuksen järjestäjän tiivistä yhteistoimintaa. Näitä ei saa jättää opiskelijan neuvoteltaviksi ja huolehdittaviksi asioiksi, sanoo lähihoitajatutkinnosta vastaava opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallituksesta. Lähihoitajan tutkinnon luonteeseen kuuluu, että lääkehoidon osaamista pitää saada opiskella myös aidosti työssäoppien. Näin toteutetaan ammatillisen tutkinnon työelämälähtöisyyttä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikki tutkinnon ammattitaitovaatimukset tulevat täytetyiksi vähintään tutkinnon perusteissa määrätyllä tyydyttävällä tasolla. Pitäisin erittäin viisaana sitä, että oppilaitoksessa pohdittaisiin jo ennen opiskelijoiden lähtöä työssäoppimaan, onko tässä kyseisessä työpaikassa mahdollista toteuttaa niitä lääkehoitoon liittyviä ammattitaitovaatimuksia ja arvioinnin kohteita, jotka kuuluvat lähihoitajalle. Jos jää katvealueita, täytyy katsoa lisäksi se, missä ne voidaan täysimääräisesti opiskella, Rajamäki toteaa. TIETO LIIKKEELLE Tärkeää on jakaa riittävästi tietoa riittävän ajoissa. Ilman toimivaa tiedonjakoa työpaikoilla ei voi olla täsmällistä tietoa siitä, millä tavoin opiskelijoille on lääkehoitoa opetettu. Tutkinnon perusteet asettavat tavoitetason, mutta opetussuunnitelman muodostuminen opintoviikkomäärineen on koulutuksen järjestäjän päätettävä asia. Paitsi ennen opiskelijan lähtöä työssäoppimisjaksolle, myös itse jakson aikana tarvitaan ohjausyhteistyötä ja arviointikeskusteluja. Katriina Kemppainen kertoo, että näitä asioita keskustellaan säännöllisesti opiskelijan työssäoppimisen sopimusta tehtäessä. Opiskelijoiden mukaan valtakunnalliseen lääkehoidon oppaaseen perustuva SuPerin Turvallinen lääkehoito -vihko on ollut hyvä tietopaketti työpaikoille. Joidenkin työpaikkaohjaajien kanssa olemme erikseen tavanneet ja puhuneet näistä kysymyksistä ja asiamme tuntuu kyllä menneen perille. Lääkehoidon kysymyksille on varmasti syytä varata tarpeeksi keskusteluaikaa. Opetusneuvos Aira Rajamäki kannustaa juuri tällaiseen yhteistoimintaan. Käytännön oppimisen ja työssäoppimisen osalta lähihoitajaopiskelijan opettajalla on ohjaus- ja tiedotusvelvoite siitä, mitä opiskelijalle on koulussa opetettu ja miten lääkehoitoon liittyvä opiskelu on toteutettu. Tärkeää on kertoa, mitä opiskelija kulloinkin kyseessä olevan opiskelunsa vaiheessa jo osaa. Sen informaation täytyy kulkea työelämään. Lääkehoito on vaativa ja nopeasti kehittyvä kokonaisuus. Muiden muassa Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenia on Opetushallituksen hankerahoituksen avulla tarjonnut lähihoitajien opettajille koulutusta lääkehoitoasioissa. Katriina Kemppainen muistuttaa, että työssäoppimaan tuleva opiskelija voi tuoda mukanaan uusinta osaamista lääkehoidosta. Jos koulutusmahdollisuudet muuten ovat kortilla, hänen tietonsa ja taitonsa voivat hyödyttää koko työyhteisöä. Täytyy sanoa, että ainakin 85 prosenttia työpaikkaohjaajista ottaa työssäoppijat vastaan mielellään ja asiat toimivat oikein hyvin.. Täydennyskoulutuksesta huolehdittava Täydennyskoulutukseen osallistui 71 prosenttia kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä vuonna 2013, selviää KT Kuntatyönantajien selvityksestä. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,7 yhtä koulutettua kohden. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten täydennyskoulutusta annettiin lääkäreille sekä muulle korkeakoulutetulle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunnalle. Säännösten mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Yksityinen sairauskuluvakuutus on suosittu lapsiperheissä Suomalaisista lapsiperheistä jo puolella on lasten yksityisiä sairauskuluvakuutuksia, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Aikuisilla vakuutus on noin joka viidennellä. Tärkein syy vakuutusten hankintaan on halu päästä nopeammin hoitoon. Vakuutusten hankinta on yleisempää varakkailla ja koulutetuilla. Lasten vakuutukset lisäävät sekä julkisten että yksityisten palvelujen käyntejä. Vakuutuksen ottaneilla aikuisilla julkisten palvelujen käynnit puolestaan vähenevät, kun yksityisten palvelujen määrä lisääntyy. Kelan tilastojen perusteella lasten yksityisten palvelujen käyttö on keskittynyt suurempiin kaupunkeihin. Kaikilla on tarve viestiä Kansainvälinen puhevammaisten päivä 6. lokakuuta aloittaa puhevammaisten viikon, jonka pääteemana on tänä vuonna Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua. Suomessa on noin puhevammaista ihmistä, jotka eivät pysty puhumaan tai joiden puhe on hyvin epäselvää. Heidän voi myös olla vaikeaa ymmärtää puhetta. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin tarve olla vuorovaikutuksessa ja jutella, Kehitysvammaliitto korostaa. Puhevammaisen kohtaamisessa on tärkeintä pysähtyä ja antaa vuorovaikutukselle aikaa. SUPER 10/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt SuPer muistuttaa työnantajia Esimies ei ole työntekijän lääkäri teksti minna lyhty Mainio Vire ohjeistaa työntekijöitään, että 1 3 päivän sairauspoissaolot hyväksyy ensisijaisesti esimies työnterveyshuollon sijasta. Työterveyshuollon käynnistä pitää ilmoittaa etukäteen esimiehelle. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan Mainio Vireessä rikotaan yksityisyyden suojaa. Mainio Vireen työntekijän pitää ilmoittaa sairastumisesta esimiehelleen. Esimies selvittää työntekijän vointia seuraavanlaisilla kysymyksillä: Mikä on vointisi? Kuinka kauan oireesi on jatkunut? Oletko saanut apua oireisiisi? Keskustelun jälkeen esimies tai hänen sijaisensa voi myöntää yhden päivän sairausloman. Jos oireet jatkuvat vielä seuraavana päivänä, työntekijä ottaa yhteyttä uudelleen esimieheen, jolloin yhdessä pohditaan, tarvitaanko sairauslomaa lisää vai tarvitaanko vaivaan muuta apua. Mainio Vireessä työskentelevät hoitajat ovat ottaneet yhteyttä SuPeriin ja kysyneet, voivatko työpaikan käytännöt olla hyväksyttäviä. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan yksityiskohtaiset tiedot työntekijän terveydestä eivät kuulu työnantajalle. Työnantajan edustaja ei ole lääkäri. Hänelle kuuluu vain tieto siitä, onko työkyvyttömyyden syy sellainen, että työntekijä on oikeutettu palkkaan poissaoloajaltaan. Mainio Vireen henkilöstö- ja laatujohtaja, työsuojelupäällikkö Leena Kreusin mukaan ohjeet ovat työntekijän edun mukaisia. Jos työntekijällä on flunssa tai vatsatauti, hänen ei tarvitse mennä työterveyshuoltoon. Esimies tai hänen sijai- INGIMAGE sensa voi myöntää sairauslomaa. Tarkoitus ei ole pitää ristikuulustelua, vaan ainoastaan selvittää sairausloman tarve. Tarvittaessa esimies ohjaa menemään työterveyshuoltoon. TYÖTERVEYSHUOLTOA PUHELIMITSE Mainio Vireessä tiedetään, ettei työntekijän välttämättä ole helppoa kertoa voinnistaan esimiehelle, eivätkä kaikki esimiehet haluaisi päättää sairausloman tarpeesta. Siksi yhdeksässä yksikössä on aloitettu kokeilu, jossa sairastunut työntekijä soittaa Emkinen palvelukeskukseen. Puheluun vastaa työterveyshoitaja, joka voi myöntää oireiden perusteella sairauslomaa ja antaa itsehoito-ohjeet tai ohjata menemään työterveyshuoltoon. Jos saamme tästä hyvän toimintamallin, laajennamme palvelun muihin yksiköihin, Kreus kertoo. Mainio Vireessä vaaditaan, että työterveyshuoltokäynnistä pitää ilmoittaa etukäteen esimiehelle. Vaivaa ei ole pakko ilmoittaa esimiehelle. Meillä on ollut epäselvyyksiä työterveyshuollon laskutuksissa, joten haluamme kontrolloida itse, milloin työterveyshuollossa on käyty. Mainio Vireen sairauspoissaoloohjeissa lukee, että työterveyshuollossa käytetään ensisijaisesti työterveyshoitajan vastaanottokäyntiä. Kreusin mukaan tämä ohje pätee flunssaan ja muihin epidemia-aaltoihin, mutta tätä asiaa ei mainita ohjeissa. Sopimusneuvottelija Parkkolan mukaan on ongelmallista, jos työntekijöille syntyy sellainen kuva, etteivät he voi hakeutua lääkäriin. Työnantaja määrittää työterveyshuollon laajuuden työterveyshuoltolain mukaisesti. Palveluiden tulisi olla työntekijöiden käytössä ilman erillistä seulontaa. Parkkola painottaa, että työntekijällä on oikeus valita lääkärinsä vapaasti. Työehtosopimustemme mukaan työnantaja voi nimetä käytettävän lääkärin vain perustelluista syistä. Jos työntekijä hakeutuu oma-aloitteisesti lääkärille, jolta hän saa asianmukaisen sairauslomatodistuksen, on hän oikeutettu sairausajan palkkaan. Pakko ei ole soittaa esimiehelle tai Emkinen palvelunumeroon ja selvittää tarkkaan, mikä milloinkin on vaivana. Toki on hieno homma, jos työnantaja on etukäteen ilmoittanut, että vatsatautiepidemioissa tai perusflunssassa ei tarvitse mennä lääkäriin tai hoitajalle vaan pelkkä ilmoitus riittää.. 8 SUPER 10/2014

9 Sosiaali- ja terveysministeriön budjetti pienenee Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat vähenevät vuonna Säästöjen kohteena ovat muun muassa sairausvakuutus, työttömyysturva, hammashoito, indeksitarkastukset sekä lapsilisät. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 12,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle Määrä on 124 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Vähennys johtuu hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman uudistuksista ja säästöistä. Kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta kasvaa. Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta. Valtionosuus työmarkkinatuesta vähenee puolestaan 150 miljoonaa euroa. Syyskuusta alkaen vuorotteluvapaan hakijalta on edellytetty 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijasta. Lisäksi vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, ja vuorottelusijaiseksi palkattavan on pääsääntöisesti oltava työttömänä vähintään kolme kuukautta ennen sijaisuutta. Muutoksella pyritään edistämään työllisyyttä. Uudistuksen seurauksena valtionosuutta vuorottelukorvauksesta vähennetään 12 miljoonaa euroa vuonna ASUMISTUKEA PARANNETAAN Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yksinkertaistaa asumistukijärjestelmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Uudistus lisää asumistukimenoja ensi vuonna arviolta 41 miljoonaa euroa. Asumistuessa otetaan syyskuussa 2015 käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus ilman työllistymisedellytystä tai määräaikaisuutta. Suojaosan käyttöönotto lisää asumistukimenoja noin kahdeksalla miljoonalla eurolla vuonna 2015 ja 30 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen. Vastaavasti uudistus vähentää toimeentulotukimenoja noin kolmella miljoonalla eurolla ensi vuonna ja viidellä miljoonalla eurolla vuodesta Kansaneläke- ja työeläkesidonnaisiin etuuksiin tehdään pääsääntöisesti 0,4 prosentin indeksitarkistus. Hallituksen päätöksen mukaisesti lapsilisiä leikataan noin kahdeksalla prosentilla. MUUTOKSIA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Sosiaalihuoltolaki uudistetaan siirtämällä painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistamalla asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistämällä viranomaisten yhteistyötä. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten valtionosuuksia lisätään 27,5 miljoonaa euroa. Turvakotipalvelujen järjestäminen siirtyy valtion vastuulle. Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken elokuusta 2015 alkaen. Uudistuksella pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla. Uudistus vähentää kuntien valtionosuuksia vuodesta 2016 alkaen. Hammashoidon korvaustasoa alennetaan ja hampaiden tarkastuksesta myönnetään korvausta nykyistä harvemmin. Aikuisten kunnallisen hammashuollon tarkastusvälejä esitetään pidennettäväksi vähintään kahteen vuoteen. Myös Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa alennetaan.. Lapsilisien määriä alennetaan Hallitus esittää valtiontalouteen lapsilisäsäästöjä, minkä seurauksena kaikkia lapsilisän tasoja alennettaisiin 8,1 prosenttia. Alentaminen ei koskisi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Lapsilisän määrä olisi yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotusta saisi edelleen 48,55 euroa jokaisesta luona asuvasta, lapsilisään oikeutetusta lapsesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään lokakuuta. Tänä vuonna viikon teemana on Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustyön keskusliitto haluaa painottaa, että jokainen vanhus on yksilö ja arvokas. Liitto huomauttaa, että arvokkaan vanhuuden toteutuminen ei ole vain kotihoidon tai terveyspalveluiden asia, vaan se on ja sen tulee olla yhteinen asia. Lisää tietoa 60:tta kertaa vietettävästä vanhustenpäivästä osoitteessa Naisten Linja päivystää myös sunnuntaisin Lähes 800 Naisten Linjaan tulevaa puhelua jää edelleen vuosittain vastaamatta. Viime vuonna soittoja tuli lähes kaksi tuhatta ja päivystys vastasi yli tuhanteen puheluun. Väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden naisten ja tyttöjen puhelinpalvelun päivystystunteja lisätään, ja jatkossa palvelua tarjotaan myös sunnuntaisin. Sunnuntaipäivystys on avoinna kello Puhelinpalvelun numero on Soittaminen on maksutonta ja luottamuksellista. SUPER 10/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Tapaturmat sattuvat usein kotona Tapaturmat sattuvat usein kotona tai vapaa-ajalla. Moni tapaturma voitaisiin välttää nauttimalla vähemmän alkoholia. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansantaloudellinen ongelma. Tapaturmien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat arviolta yli miljardi euroa vuodessa. Alle kouluikäisten lasten sairaalan vuodeosastolla hoidetuista tapaturmista noin puolet sattuu kotiympäristössä. Alle kolmevuotiaiden tapaturmista jopa yli 70 prosenttia on kotitapaturmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa, että keskeinen keino ehkäistä lasten tapaturmia on ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa. Tapaturmat voidaan ottaa luontevasti puheeksi äitiys- tai lastenneuvolan vastaanottotai kotikäynnillä. Lapsen toimintaympäristön tulee olla turvallinen liikkua, tutkia ja leikkiä. THL:n mukaan vanhempia on tärkeää kannustaa tukemaan myös lapsen fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen harjoittelua. Hyvät motoriset taidot ehkäisevät osaltaan tapaturmia. NUORET LOUKKAANTUVAT KODIN ULKOPUOLELLA Nuorten tapaturmat sattuvat yleisimmin vapaa-ajalla kodin ja koulun ulkopuolella. Keskimäärin 112 nuorta vuotiasta kuolee vuosittain tapaturman seurauksena. Lisäksi sairaalan vuodeosastolla hoidetaan keskimäärin 7500 nuorta tapaturman vuoksi. Tapaturman seurauksena kuolleista nuorista noin kolmannes on tapaturman sattuessa päihtyneitä. THL huomauttaa, että tapaturmien ehkäisemiseksi nuorille on tärkeä tarjota tietoa yleisimmistä tapaturmista sekä siitä, miten päihteiden käyttö on yhteydessä niihin. IÄKKÄÄT KAATUVAT Suuri osa työikäisten kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu henkilön ollessa päihtynyt. Alkoholin osuus tapaturmaisissa kuolemissa on suurimmillaan vuotiailla, yli 60 prosentissa kaikista tapaturmakuolemistapauksista. Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma Suomen aikuisväestöllä vuonna 2012 oli kaatuminen tai putoaminen. Näissä tapaturmissa kuoli yhteensä 1156 henkilöä. Kaatumistapaturmista 902 eli suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille. Iäkkäiden kuolemaan johtaneista kaatumisista kotona tapahtui 505 ja hoitolaitoksissa 242 tapausta. lisää aiheesta verkossa ja hakusanoilla: tiedä ja toimi: tapaturmat puheeksi neuvolassa. turvallisesti mestoille tietoa ja menetelmiä nuoriso-ohjaajille. tapaturmat päihtyneenä: kuinka ehkäistä. iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. 10 SUPER 10/2014 INGIMAGE

11 Kunnat ja järjestöt kohtasivat Kuntamarkkinoilla teksti marjo sajantola SuPerin järjestöpäällikkö Satu Taiveaho kertoi syyskuussa Helsingissä järjestetyillä Kuntamarkkinoilla, että vanhuspalvelut puhututtivat eniten SuPerin näyttelypisteessä kävijöitä. Messuvieraille oli tarjolla runsaasti ajankohtaista tietoa niin SuPerin toiminnasta kuin viimeisimmistä selvityksistä. Kaiken kaikkiaan Taiveaho näki Kuntamarkkinat hyvänä paikkana solmia suhteita sidosryhmien edustajien kanssa. Myös suorat keskustelut kuntien edustajien kanssa olivat hedelmällisiä. Monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja on tässä jo käyty esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tilasta, hän jatkoi. Ammattiasiainpäällikkö Kristina Lambergin mukaan ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen palvelut nousivat myös keskusteluissa vahvasti esiin. SuPerin uunituore julkaisu vammaistyön nykytilasta ja viime marraskuussa julkaistu mielenterveystyön selvitys lähtivät monen messuvieraan matkaan. Myös henkilöstön riittävyys on puhututtanut kuntien edustajia. Koulutetun henkilöstön saatavuus on etenkin pienillä paikkakunnilla ongelma. Muuttotappiokunnilla ei ole varsinkaan nuorille lähihoitajille paljon tarjottavaa. Tulevaisuutta ei voi suunnitella, jos tarjolla on vain keikkatyötä tai lyhyitä määräaikaisuuksia, Lamberg huomauttaa. Hän kertoi haastaneensa kuntapäättäjiä miettimään varahenkilöjärjestelmää vaikka yhteisesti lähikuntien kanssa. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuden perheen perustamiseen ja he haluavat perheelleen myös tarvittavat palvelut.. Lupapäätöksen ehtoja on noudatettava SuPer teki syyskuussa 2013 kantelun Pohjois-Suomen Aluehallintovirastoon Attendo Oy:n järjestämästä yksityisen sosiaalihuollon ympärivuorokautisesta asumispalvelusta Puolangalla. Kantelu koski lupaehtojen noudattamatta jättämistä. Lisäksi SuPer toivoi aluehallintoviraston tulkintaa lupaehtojen noudattamisesta silloinkin, kun viraston päätöksestä on valitettu eteenpäin. Tässä esimerkissä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira oli myöntänyt Attendo Oy:n Puolangalla sijaitsevan palvelukodille luvan 11 asiakaspaikkaan yrityksen hakeman 18 paikan sijaan ja antanut määräyksen vähentää asiakkaiden määrä luvan mukaiseksi siirtymäajan kuluessa. Uusia asiakkaita ei saanut ottaa, ennen kuin paikkaluku oli luvanmukainen. Palvelukotiin otettiin kuitenkin kesällä 2013 uusi asiakas, vaikka Valviran vaatima asiakaspaikkojen vähennys ei vielä ollut toteutunut. Tämän jälkeen SuPer vei asian AVIin. Aluehallintovirastolle antamassa selvityksessä ilmeni, ettei Attendo Oy pitänyt Valviran päätöstä lainvoimaisena, koska yritys oli välittömästi valittanut siitä hallinto-oikeuteen. Siten yritys oli jatkanut toimintaansa entiseen malliin. Viime elokuussa tekemässä ratkaisussa aluehallintovirasto totesi, ettei vireillä oleva valitusasia poista yrityksen velvoitetta toimia lupapäätöksen mukaisesti kaikissa tilanteissa, kunnes asia on ratkaistu muutoksenhakuasteessa.. Sairaanhoitokustannusten korvaaminen tarkemmaksi Sairaanhoitokustannusten korvaamista EU-maiden välillä tarkennetaan. Tällä hetkellä Suomi laskuttaa tietyissä harvinaisissa tapauksissa kustannukset toiselta valtiolta tilastollisen aineiston perusteella laskettuina, kiinteämääräisinä summina. Nykyinen laskentatapa on EU:ssa voimassa ensi huhtikuun loppuun. Sen jälkeen Suomi siirtyy todellisten kustannusten laskuttamiseen. Se tarkoittaa, että Suomessa annetun sairaanhoidon kustannukset voitaisiin laskuttaa potilaan kotimaalta vain todellisen suuruisina. Kun toisessa EU-maassa asuva potilas on käyttänyt julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa, Kela korvaa hoidon antaneelle kunnalle todelliset kustannukset ja laskuttaa ne potilaan kotimaalta. Eläkkeisiin 0,4 prosentin indeksikorotus Hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti työeläke- ja kansaneläkeindekseihin ehdotetaan 0,4 prosentin tarkistusta vuoden 2015 alusta. Ilman hallituksen säästöpäätöstä indeksikorotus olisi ollut ensi vuonna 1,1 prosenttia. Työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat työeläkkeen lisäksi esimerkiksi perhe-eläkkeet, luopumiseläkkeet ja luopumistuet. Kansaneläkeindeksiin on sidottu esimerkiksi takuueläke, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, vammaisetuudet, opintoraha sekä rintamalisät. INGIMAGE SUPER 10/

12 LOKAKUUN LYHYET Laaja-alaista kipua esiintyy 7 13 prosentilla väestöstä. Riittävästi D-vitamiina Nyrkkisääntö auringonvalon suhteen on, että D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta silloin, kun oma varjo auringon paistaessa ei ole pidempi kuin oma pituus. Syksyllä kaikille suomalaisille alkaa kehittyä D-vitamiinivaje D-vitamiinin määrä puolittuu elimistössä kolmessa viikossa. suomen ash ry Sveitsiin matkustetaan yhä useammin armokuoleman takia Sveitsiin matkustetaan yhä useammin avustetun kuoleman takia. Tuoreen selvityksen mukaan ulkomaisten potilaiden määrä on Sveitsissä kaksinkertaistunut lähivuosina. Vuosina hieman yli 600 ulkomaalaista päätyi avustettuun armomurhaan Sveitsissä. Heidän keski-ikänsä oli 69 vuotta. Puolet potilaista oli kärsinyt pahoista neurologisista oireista kuten halvaantumisesta, motoneuronitaudista, Parkinsonin taudista tai MS-taudista. Syöpä ja reumaattiset sairaudet olivat seuraavaksi yleisimmät sairaudet. Monella potilaalla oli useita sairauksia. duodecim Liikunta edistää poikien lukutaitoa Vuosittain ihmistä yrittää itsemurhaa Suomessa. Runsas liikunta tukee koulumenestystä kolmena ensimmäisenä kouluvuotena erityisesti pojilla. Runsaampi välituntiliikunta sekä osallistuminen urheiluseuran harjoituksiin ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä parempaan luku- ja laskutaitoon. Lisäksi enemmän liikkuvat pojat ja erityisesti pojat, jotka liikkuivat runsaammin koulumatkoillaan, menestyivät vähemmän liikkuvia paremmin lukutaitoa mittaavissa testeissä. Pojilla myös runsaampi tietokoneen käyttö ja videopelien pelaaminen oli yhteydessä parempiin matemaattisiin taitoihin. itä-suomen yliopisto Toimintaelokuva lisää napostelua Television ääressä napostelevat saattavat olla suuremmassa lihomisvaarassa, jos he katsovat paljon toimintaelokuvia. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan intensiiviset ohjelmat saattavat saada ihmisen syömään enemmän. Toimintaelokuvaa katsoneet napostelivat tutkimuksen mukaan keskimäärin 200 grammaa, kun haastatteluohjelmaa seuranneet söivät vain 100 grammaa. Kaloreita toimintaelokuvan katsojille kertyi napostelusta keskimäärin 350 verrokeille 100 kilokaloria vähemmän. Ohjelman intensiivisyys voikin vangita katsojan huomion niin tehokkaasti, että tämä syö enemmän huomaamattaan. duodecim INGIMAGE 12 SUPER 10/2014

13 syyskuun kysymys oli: Onko opiskelu intohimosi? 68% 32% MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. Opiskelu antaa varmuutta toimia alalla ja samalla saa paljon vertaistukea toisilta. Rakastan erilaisia haasteita. On kiva huomata, että iän karttuessa aina oppii uusia ja mielenkiintoisia asioita, vallankin, kun pitää kaikki aistit avoinna. Tuntuu tärkeälle, että jotenkin kehittää itseään. Se rikastuttaa ja elämähän on kasvua. On ihana oppia uutta, saada täydentävää ja syventävää tietoa sekä kokea onnistumisen iloa! Se on pääluottamusmiehelle tärkeää. Eipäs sitä muuten ajan hermolla pysy. Halua olisi, mutta jos vuorotyö antaa mahdollisuuden osallistua vain kerran kuussa, rahat menevät hukkaan. Ei riitä virtaa uusille harrasteille, entisiä on jo tarpeeksi. Laaja-alainen opiskelu ei enää niin kovasti innosta. Olen joskus syksyisin aloittanut erilaisia kursseja, mutta innostus tahtoo aina lopahtaa. Aikapula. Lokakuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. Syyskuussa arpa suosi Anu Rajasuota Pieksämäeltä. Onnittelut! muut lehdet Eräässäkin dementiakodissa hoitajat keksivät tulla yövuoroon yöpaidassa. Näin käytävillä harhailevat vanhukset ymmärsivät, että nyt kuuluu nukkua. päijät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän koti- ja asumispalvelujen päällikkö päivi kailio, tesso 5/2014 Ensin alibudjetoidaan ja sitten yllätytään kun rahat eivät riitä. Kunnissa tuudittaudutaan lisäbudjetteihin mielestäni budjeteista ei edes oikeasti välitetä. professori jukka pellinen polemiikki 3/2014 Suomessa on saatu säädettyä järkevä talvirengaspakko ja keliaakikoillekin gluteenittomat ehtoollisleivät. En usko, että arkkujen erottaminen poltettaviin ja haudattaviin on mahdoton tehtävä. vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö pekka mäkinen, jyty 8 9/ vuotta sitten Syysnumerossa lukijoita kannustettiin mukaan monipuolisiin opintoihin. Jämäkkyyskoulutuksella kehityttiin jämäkäksi. Perushoitajaliiton ammattiosastoissa opiskeltiin yhdessä monenlaisissa opintokerhoissa. Työpaikoilla opiskelijoiden opetusvelvollisuus koettiin joskus rasitteena, mutta usein myös rikastavana kokemuksena, sillä ohjaajan oikeuksiin kuului saada itsekin opetusta. Ammattiasian sihteeri Aune Ruuskanen muistutti artikkelissaan: Jokaisen ohjaajan tulisi muistaa olevansa elävä malli, joka teoriaa tehokkaammin muokkaa opiskelijan näkemystä koko ammatista ja jopa hoitotyön alueesta. apuhoitaja 10/1984 SUPER 10/

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Sienisoppa sopii laihduttajallekin teksti ja kuvat marjo sajantola Kun raittiin ilman ja reippailun lisäksi saa vielä korillisen tatteja, on sienestäminen mitä parhainta terveysliikuntaa. Tatti on todellinen painonvartijan tehopaketti, sillä sienissä on vain vähän energiaa, mutta paljon kuitua ja proteiinia. Sieniä kerätessä on kuitenkin oltava tarkkana. Perushoitaja Ella Bergqvist kertoo olleensa varsinainen jojo-laihduttaja, mutta nykyisin hän on onnistunut elämäntapamuutoksessaan. Kilot ovat karisseet mukavasti, ja Ella on saanut niiden sijaan runsaasti energiaa. Työterveyshoitaja suositteli muutaman kilon karistamista ja teki sen niin kannustavasti, että sain lisäkipinää. Painonhallinnan on lähdettävä omasta itsestä. Jos toinen sanoo, että sinun on pakko laihtua, se ei onnistu. Oma asenne on tärkeä. On tunnuttava siltä, että tämä on se mun juttu. Ella on aina syönyt terveellisesti, sen terveydenhoitajakin totesi tarkistaessaan hänen ruokapäiväkirjansa. Ongelman aiheuttivat vain liian suuret annokset. Hyvää ruokaa ja herkkujakin saan syödä, mutta kaikkea kohtuudella. Lisäksi ruokailuni painottui enimmäkseen iltaan. Nykyisin syön tasaisemmin myös työvuoroissa. Kiireinen kaksivuorotyö TYKSin osastolla, jossa hoidetaan tekonivelkirurgisia potilaita, tuo omat haasteensa ruokailurytmin ylläpitoon, mutta Ella on päättänyt pitää siitä kiinni. Työpaikalla on itse huolehdittava siitä, että ehtii pitää ruokataukonsa. Vaikka kuinka olisi kiire, on kuitenkin järkevämpää syödä edes jotain pientä, voileipää tai hedelmää, kuin jatkaa vain kahvin voimalla. Siten jaksaa taas paremmin jatkaa töitä. Osastolla on lisäksi kuusipaikkainen tarkkailuosasto leikkauksesta saapuville potilaille ja myös infektiopotilaita sekä sulkujen aikana lyhytkirurgisia potilaita. Työ on Ellan mielestä mielenkiintoista, nopearytmistä ja vaihtelevaa, sillä potilaat siirtyvät jatkohoitoon muualle tai kotiin mahdollisimman nopeasti ja potilasvaihtuvuus on suuri. Leikkauspotilaat tarvitsevat hyvää perushoitoa ja toivoisinkin meille työntekijöiksi nykyistä enemmän lähihoitajia, jotta sairaanhoitajat voisivat paremmin keskittyä oman osaa- JOS TOINEN SANOO, ETTÄ SINUN ON PAKKO LAIHTUA, SE EI ONNISTU. misalueensa tehtäviin. Raskas työ vaatii hyvän vastapainon. Ella on löytänyt sen liikunnasta. Kesäisin hän pyöräilee paljon, mutta etenkin vesijuoksu on tuntunut hänestä omalta lajilta, ja sitä voi harrastaa ympäri vuoden. Uusia lajeja on myös aina kiva kokeilla. Meillä tarjottiin tyhy-toimintana opetusta geokätköilyssä. Olen ollut ystäväni mukana aikaisemminkin, mutta nyt opin hyödyntämään itse GPS-satelliittipaikannusta. Tämä on sellainen harrastus, jota voi tehdä myös koiran kanssa. Tyttären dobermannista Ella on saanut innokkaan liikuntakaverin. Kaksi ja puolivuotias karvainen kullannuppu lähtee mielellään lenkille aina, kun tulee mummilaan hoitoon. Yhdessä on koluttu Turun karpalosuot ja tietenkin sienimetsät. Mummi kouluttaakin Darasta sienikoiraa: Hän on hyvin innokas etsimään ja löytää tarkalla vainullaan myös tatteja. Annan haistaa sientä ja kehotan sitten etsimään. Löytäisi varmasti enemmänkin, jos uskaltaisin päästää vapaaksi. Ehkä sitten myöhemmin, kun hän on vanhempi ja järkevämpi. Kantarellisaaliit ovat tänä kesänä jääneet vähäisiksi, mutta muita sieniä ja etenkin tatteja Ella on kerännyt korikaupalla. Sienioppaista ja tutuissa sienissä pitäytymisestä huolimatta hän sai sienimuhennoksestaan voimakkaan allergisen reaktion. Hän arvelee lakritsirouskun tai purppuravalmuskan eksyneen joukkoon. Vaikka luulee tuntevansa sienet, on aina muistettava, että monella ruokasienellä on sitä muistuttava myrkyllinen sienilaji. Sieniateriastaan toipunut Ella on jo ennallaan, energinen ja pirteä. Hän toteaa, että koiran kanssa ulkoilu on tuonut hänelle niin paljon lisää energiaa, että sen ovat työkaveritkin huomanneet. He ovat jopa kyselleet, mistä tuollaista virtaa riittäisi heillekin. Olen todennut vain, että hankkikaa dobermanni!. 14 SUPER 10/2014

15 Ellan tattikeitto 1 l tuoreita tai 2 4 dl kiehautettuja tatteja tai muita mietoja sieniä 1 silputtu sipuli 2 3 rkl öljyä tai voita 3 rkl vehnäjauhoja 3 ½ dl veden ja ruokakerman (15 %) seosta tai vastaava määrä kevytmaitojuomaa suolaa ja mustapippuria tarvittaessa lisää maitojuomaa liemen ohennukseen Kuumenna pilkotut sienet pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää rasva ja sipuli. Ruskista kevyesti. Ota runsas ruokalusikallinen sienisilppua pannulta sivuun tarjoilua varten. Sekoita jauhot vesikermaseokseen ja lisää pannulle. Hauduta noin 10 minuuttia. Mausta pippurilla ja suolalla. Tarjoile keitto sienisilpulla päällystettyjen ruisleipien kanssa. SUPER 10/

16 Kaikki eivät halua laittaa puolisoaan edes tilapäisesti hoitoon muualle. Heille omaishoidon tuurauksesta on erityisen paljon hyötyä, Irma Rouhiainen-Marila sanoo.

17 TUURAAJA TUO TAUON teksti ja kuvat minna lyhty Kun omaishoidon tuuraaja Irma Rouhiainen-Marila saapuu taloon, saa omaishoitaja tauon vaativasta arjestaan. Tuurauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä omaishoitajan uupuminen. Kesän pohjoinen aamuaurinko hellii työmatkalaista. Irma Rouhiainen-Marila pyöräilee kolmen kilometrin työmatkansa Rovaniemen keskustaan. Niin hän tekee aina, säästä riippumatta. Työvuoro omaishoidon tuuraajana alkaa kahdeksalta. Irma saapuu toimistolle, jossa työskentelee palveluohjauksen tiimi. Tiimiin kuuluvat omaishoidontuen asiantuntijoita, terveydenhoitajia, toimistosihteerejä, Sas-hoitaja, veteraaniasiantuntija, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosionomi ja kotihoidon esimies. Irma huikkaa huomenet työkavereilleen. Sitten työkengät jalkaan ja tietokoneelle. Varsinaista omaa työpistettä Irmalla ei ole, mutta toimiston porukka on liikkuvaista, joten aina jokin tietokoneista on vapaana. Irma lukee sähköpostiviestit. Puoli yhdeksältä on yhteinen kahvihetki, jossa käydään työasioita läpi. Palveluohjauksen tiimin jäsenet kohtaavat työssään samoja asiakkaita. Muut saattavat kertoa Irmalle asiakkaista, jotka mahdollisesti hyötyisivät omaishoidon tuurauksesta. Tarjoamme tuurauspalvelua. Emme vain odota, että sitä kysytään. Esimerkiksi kun omaishoitaja on yhteydessä tänne omaishoidontukiasioissa, kerromme hänelle myös tästä palvelusta. Irma on työskennellyt tuuraajana kolmen vuoden ajan. Tämän vuoden alusta lähtien hän on ollut palveluohjauksen tiimin jäsen. Aikaisemmin hänen työpisteensä oli vanhusten päiväpalvelussa, josta hän lähti tuurauskeikoille. Palveluohjauksen tiimissä hän pääsee paremmin hyötymään yhteistyöstä muiden ammattilaisten kanssa. Meillä on todella ammattitaitoisia työntekijöitä, joilta voin aina kysyä neuvoa. Olen oppinut valtavasti muilta, esimerkiksi veteraanien asioista. EDES METSÄSTYSKOIRAKSI Omaishoitajilla on lakisääteinen oikeus saada kolme vapaapäivää kuukaudessa, mutta monelta jäävät vapaat pitämättä. Usealla iäkkäällä omaishoitajalla on mielessä lupaus, jonka hän on antanut puolisolleen. Toisia tuetaan niin myötä kuin vastamäessä. He ajattelevat puolison hoitamisen olevan tavallaan velvollisuuskin oman jaksamisen kustannuksella. Omaishoidon tuuraus on lisäpalvelu, jonka saa lakisääteisten vapaapäivien lisäksi. Rovaniemellä tuurauspalvelua on mahdollista saada kahdeksan tuntia kuukaudessa. Palvelu maksaa 9,45 euroa alle kahden tunnin käynnistä ja 14,20 euroa yli kahden tunnin käynnistä. Tunnit voi käyttää kerralla tai useassa osassa. Yleensä Irma on muutaman tunnin asiakkaan luona, jotta omaishoitaja pääsee hoitamaan asioitaan, käymään lääkärissä tai tapaamaan ystäviään. Jotkut ovat käyneet jopa marjametsässä tai perunannostossa. Irma ei halua sopia aikatauluja liian tiukaksi, jotta omaishoitaja saa riittävän pitkän tauon ympärivuorokautisesta työstään. Sanon aina omaishoitajalle, ettei tarvitse pitää kiirettä. Olen täällä ihan niin pitkään kuin tarve vaatii. SUPER 10/

18 Irma pitää seuraa hoidettavalleen ja huolehtii hänen perustarpeistaan. Kotikäynti on tärkeä henkireikä omaishoitajalle mutta myös asiakkaalle. Se tuo mukavaa vaihtelua päivään ja antaa mahdollisuuden esimerkiksi muisteluhetkeen aivan eri tavalla kuin lähiomaisen kanssa. Minulla saattaa olla mukana metsästys- ja kalastuslehtiä, jos tiedän, että asiakas on aikaisemmin metsästänyt ja kalastanut. En ymmärtänyt aikaisemmin metsästyksestä yhtään mitään, mutta luontoretket ja miehen metsästysharrastus ovat antaneet tietoa. Työkaverit ovat ehdottaneet, että alkaisin metsästää yhdessä mieheni kanssa. Tai jos en itse halua ampua, niin voisin kuulemma mennä aseenkantajaksi tai edes metsästyskoiraksi, Irma kertoo nauraen. Irma pitää tärkeänä sitä, että hän saa luotua yhteyden asiakkaaseen. Siksi hän on valmis näkemään vaivaa selvittääkseen, mistä hoidettava on kiinnostunut. Hän on pelannut lukuisat shakkiottelut ja keskustellut autoista. Kerran muistelin, millaisia autoja isälläni ja sedälläni oli viisikymmentä vuotta sitten. Asiakas innostui aiheesta niin, että hänen silmänsä loistivat. Olen miettinyt, että jos joskus saisin työparin, olisi hyvä, jos hän olisi mies. Häneltä tällaiset keskustelut kävisivät luonnostaan. Tuuraajan työssä tilanteet voivat olla yllättäviä. Eräänä kylmänä talvipäivänä muistisairas vanhus halusi lähteä puolisonsa perässä asioille. Irma juoksi sisävaatteissa hänen kannoillaan ulos. Yritin toimia hienovaraisesti ja sanoin, että mennään sisälle, kun täällä on niin kylmä. Sain vastaukseksi, että mene sinä vain, jos sinua paleltaa. Kävelin hänen kanssaan pienen lenkin ja juttelin, kunnes hän viimein suostui tulemaan sisälle lämpimään. Joskus omaishoitajalle vapaa-aikaa tärkeämpää on se, että joku kuuntelee häntä. On käynyt niin, että kun puolison on pitänyt lähteä asioilleen, hän onkin jäänyt kotiin ja jutellut kanssani kaksi ja puoli tuntia. Tuurauksen tärkein tehtävä on tullut silloinkin täytettyä: olen ollut läsnä. Tuuraajan on ansaittava asiakkaan ja omaishoitajan luottamus. Se on äärimmäisen tärkeää, sillä työtä tehdään heidän kotonaan. Työ ei ehkä sopisi vastavalmistuneelle, sillä se vaatii laaja-alaista ammattitaitoa. Tässä työssä pystyn hyödyntämään yli kolmekymmenvuotista hoitajan kokemustani. Hankin tietoa jatkuvasti lisää seuraamalla uusimpia tutkimuksia iäkkäiden hoidosta ja sairauksista, kuten muistisairauksista. Lisäksi on tunnettava ikääntyneille tarjottavat palvelut hyvin. KYSYMYKSIÄ MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ Irma työskentelee omaishoidon tuurajana kolmena päivänä viikossa, kaksi päivää viikosta on varattu pääluottamusmiehen työlle. Jos omaishoidon tuurauksia ei ole, hän työskentelee ikäihmisten palveluneuvonnassa, Nestorissa. Nestorissa kysytään kaikkea maan ja taivaan väliltä. Esimerkiksi miten haetaan asumispalvelupaikkaa tai omaishoidon tukea, mistä saa vaippoja ja kuka voi saada ateriapalvelun. Veteraaniasioista tulee myös paljon kysymyksiä. Samassa rakennuksessa on muun muassa eläkeläisten tilat ja muistitupa. Moni poikkeaa palveluneuvontaan ohi kulkiessaan. Tänään Nestorissa työskentelee lähihoitaja, geronomiopiskelija Minna Ruokamo. Irma käy kysymässä, tuleeko Irma Rouhiainen-Marila kertoo Armas Savelalle, että hän voisi tulla pitämään seuraa, kun vaimon täytyy mennä hoitamaan asioita. 18 SUPER 10/2014

19 hän avuksi Nestoriin. On rauhallista, joten Minna pärjää yksin. Viime keväänä kun veteraanit hakivat veteraanirahaa tälle vuodelle, Nestorissa oli vilkasta. He tulivat tänne hakemusten kanssa ja kysyivät neuvoa niiden täyttämiseen. Irma soittaa puheluita mahdollisille uusille asiakkaille. Hän ehdottaa, että voisi tulla kertomaan omaishoidon tuurauksesta jo tänään. Kiinnostusta palvelua kohtaan on, mutta kenellekään ei sovi juuri nyt. Sairaanhoitaja Liisa Penttinen on puhunut puhelimessa Maire Savelan kanssa ja heille sopisi, että Irma menisi käymään siellä. Tapaaminen sovitaan kahdeksi. Päivä on harvinaisen rauhallinen. Toimistossa on tehty työhuoneiden vaihdoksia, joten Irma päättää käydä läpi hyllyissä ja muuttolaatikoissa olevia tavaroita. Vanhuuden psykologia -kirja vuodelta Samana vuonna minä valmistuin apuhoitajaksi. Tämän voisi säilyttää muistona. Muut vanhat tietokirjat joutavat roskiin. Uusin tieto löytyy netistä. Kukaan ei etsi tietoa näistä vanhoista kirjoista. Ovikello soi. Irma menee avaamaan. Oven takana seisoo mies, joka kyselee, millaista neuvontaa Nestorista saa. Hänellä olisi kysyttävää terveysasioista. Irma vastaa, että valitettavasti siihen heiltä ei saa neuvontaa, vaan Nestorista saa tietoa ikääntyneiden palveluista. Kaappien järjestämisen jälkeen on puolen tunnin lounastauko, jonka Irma viettää yhdessä työkavereiden kanssa taukotilassa eväitä syöden. Palveluneuvonta Nestorissa Irman lisäksi työn touhussa ovat terveydenhoitaja Hannele Kraatari ja lähihoitaja Minna Ruokamo. Omaishoitaja Maire Savela esittelee Irmalle taulukon, josta selviää Armaan lääkkeenottoajat. TYÄR MENEE ESITTÄYTYMÄÄN Ruisleivän päälle omenaa, Irma Rouhiainen-Marila suosittelee. Lounasseurana on sosionomi Satu Karekivi-Pallari. Lounaan jälkeen Irma jatkaa kaappien järjestämistä. Sitten hän katsoo iltapäivän asiakkaan tiedot Efficasta, sillä toimintakyvyn ja sairauksien tietäminen ennakkoon on tärkeää. Hieman ennen kello kahta hän ottaa kassinsa ja pyöräilee noin kilometrin matkan päähän asiakkaan luokse. Pihalla kukkia hoitaa herttaisen näköinen, hymyilevä ikääntynyt nainen. Ettehän te vain ole rouva Savela? Arvaus osuu oikeaan. Minä ole se tyär, jonka piti tulla, sanoo Irma lappilaiseen tapaan. Irma ja Maire menevät yhdessä sisälle. Puoliso Armas Savela on päivälevolla. Koti on täynnä kukkivia kukkia. Asuin neljäkymmentäviisi vuotta omakotitalossa. Niiltä ajoilta on jäänyt se, että kynsien alle täytyy saada multaa, Maire sanoo. Irma kertoo, että hän voisi tulla Armaan seuraksi silloin, kun Maire haluaa lähteä jonnekin. Vaikkapa permanenttia ottamaan, Irma tuumaa. Olen hoitanut vanhuksia kolmekymmentä vuotta, joten osaan kyllä hoitaa. Voin keittää kahvit ja tarjota ruokaakin. Halusin tulla esittäytymään, että tiedät kuka olen. Keskustelu soljuu eteenpäin. Maire kertoo elämästään. Savelat ovat olleet 67 vuotta naimisissa. Meillä on kaksi tytärtä. Olisin toivonut, että edes toinen olisi jäänyt Rovaniemelle, mutta he asuvat Helsingissä ja Tukholmassa. Onneksi yksi mei- SUPER 10/

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot