Eeva-Liisa Heikkinen ARVO(RI)KAS RIPPIKOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eeva-Liisa Heikkinen ARVO(RI)KAS RIPPIKOULU"

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Heikkinen ARVO(RI)KAS RIPPIKOULU Rippikoulun vaikutus suomussalmelaisten tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan Kainuun Ammattiopistossa opiskelevien nuorten arvomaailmaan Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Humanistinen ja kasvatusala Maaliskuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö Maaliskuu 2009 Koulutusohjelma Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Työn nimi Tekijä Eeva-Liisa Heikkinen ARVO(RI)KAS RIPPIKOULU Rippikoulun vaikutus Suomussalmelaisten tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan Kainuun Ammattiopistossa opiskelevien nuorten arvomaailmaan Työn ohjaaja Sivumäärä Vesa Nuorva TT Työelämäohjaaja II Kappalainen, nuoriso- ja rippikoulupappi Helge Itkonen, Suomussalmen seurakunta Opinnäytetyössä tarkasteltiin suomussalmelaisten tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten rippikoulu on vaikuttanut heidän arvomaailmaansa. Tutkimus tehtiin tilaustyönä Suomussalmen seurakunnalle. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluna keväällä Tutkimuksen tulosten tulkinnassa haastetta aiheutti arvomaailman muodostumisen monimuotoisuus. Erilaiset arvoympäristöt, kasvattajat ja koti vaikuttavat vahvasti siihen, millaisia asioita nuori kokee tärkeinä. Teoriaosuudessa käsiteltiin aroja yleisesti sekä rippikoulun tavoitteiden kautta. Aikaisempien tutkimusten käsittely tutkimuksen yhteydessä auttoi hahmottamaan sitä, miten arvot muodostuvat. Teoriaosuus arvoista toi esille asian monimuotoisuuden. Tutkimustuloksien perusteella voidaan ajatella, että rippikoulu on vaikuttanut nuorten elämään eri tavalla. Vastaukset kertoivat myös siitä, mitä arvoja kirkon koetaan tänä päivänä välittävän. Tutkimuksen voidaan osoittaa rippikoulun lisänneen nuorten pohdintaa arvokysymyksiin liittyen. Kuitenkin on todettava, että rippikoulun vaikutusta arvomaailman muutokseen on vaikeaa osoittaa. Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että osa nuorista, etenkin pojat, eivät arvokysymyksiä ole juuri pohtineet omakohtaisesti juuri ollenkaan. Asiasanat Arvot, nuoren arvot

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Unit in Ylivieska Date March 2009 Degree programme Degree Programme of civic activities and youth work Name of thesis Author Eeva-Liisa Heikkinen VALUABLE CONFIRMATION CLASS The effect of confirmation class on the values of the young people of Suomussalmi studying in the Kainuu Vocational Institute in the fields of technology and traffic and social and health sector Instructor Pages Vesa Nuorva DR Appendix Supervisor Chaplain, Pastor for confirmation and youth work Helge Itkonen, Suomussalmi parish This thesis discusses the views of the first year students of Suomussalmi studying in the fields of technology and traffic and social and health sector on how confirmation class has affected their values. The purpose of the study is to offer guidelines for how confirmation class taken in the parish of Suomussalmi affects the values of a person. The study was carried out through individual interviews in spring The interpretation of the study results offered a challenge by the versatility of the formation of the set of values. Different kinds of value environments, educators and the home affect strongly what kind of things the youngster sees as important. The theoretical part discusses values in general and values through the goals of a confirmation class. Examining earlier studies in connection with this study helped outline how values are formed in general. The theoretical part on values brought out the versatility of the subject. On the basis of the study results, it can be considered that confirmation class affects the life of a youngster in different ways. The answers also told about what the values are which the church is considered conveying. The study proves that confirmation class has increased the consideration of value questions by the young people. However, it must be said that the effect of confirmation class on change of the set of values is difficult to prove. The study results can be interpreted in a way that a part of the young people, particularly boys, have not considered value questions for themselves almost at all. Key words Values, young people s values

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACKT 1 JOHDANTO RIPPIKOULUN PERUSTEET ARVONÄKÖKULMASTA ARVOT Kristilliset arvot Nuoren arvomaailma ARVOKASVATUS JA ARVOKESKUSTELU AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus TUTKIMUSTULOKSET Yhteenveto tuloksista Tulosten luotettavuus Tulosten arviointi ja johtopäätökset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Arvot vaikuttavat toimintaamme. Omaksumme arvoja eri arvoympäristöistä. Arvojemme muodostumiseen vaikuttavat niin persoonalliset tekijät kuin kasvuympäristö ja siinä olevat ihmiset. Suomessa suuri osa nuorista käy rippikoulun, joka on kasteeseen perustuvaa tunnustuksellista kasvatusta. Samalla myös rippikoulu, kuten moni muukin ympäristö, on paikka, jossa välitetään arvoja. Tutkimuksessani koetan selvittää, millaisia arvoja nuoret ovat kokeneet saaneensa rippikoulusta. Samalla miettiä vastausta kysymykseen, mitä/mitkä ovat rippikoulun toiminnan takana oleva tärkein arvo? Miten rippikoulussa välitettävät arvot näkyvät käytännössä? Rippikoulun välittämiä arvoja voidaan alkaa tarkastelemalla Raamatun (rippikoulun tärkeä oppimateriaali) etiikan kautta. Voisi miettiä kysymystä, mitä asioita Raamatusta kannattaa rippikoulussa nostaa esille? Kristinopin perusasioiden opettamisen lisäksi voidaan rippikoululla ajatella olevan myös muunlaisia tavoitteita, esimerkiksi ihmisten väliseen vuorovaikutuksen syventäminen. Rippikouluun liitettäviä arvoja voidaan myös tarkastella sitä kautta, mitä arvoja evankelisluterilainen kirkko pitää tärkeinä. Kohderyhmänä minulla on Suomussalmella Kainuun Ammattiopistossa opiskelevat sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja liikenteen alan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmät. Toiminnan takana vaikuttavia arvoja tutkimalla mielestäni voidaan samalla tutkia sitä, minkälaisia tavoitteita toiminnalla on. Asia voidaan myös kääntää toisinpäin, jo itse tavoitteet kertovat siitä, millaisia arvoja toiminnalle on asetettu. Yhteiskunnassa vallitsevat arvot vaihtelevat ajan mukaan, saattavat saada eri aikakausina erilaisia painotuksia, myös yhteiskunnan arvot vaikuttavat siihen, millainen yksilön arvomaailma on. Ei siis voida yksiselitteisesti sanoa tiettyjen arvojen tulleen jostakin tietystä ympäristöstä. Arvot muodostuvat monen tekijän summana.

6 2 2 RIPPIKOULUN PERUSTEET ARVONÄKÖKULMASTA Rippikoulutyön taustalla on sen toimintaa ohjaavia arvoja. Myös rippikoulutyötä tekevien omat arvot ovat rippikoulussa vaikuttavia arvoja. Myös kirkko kannanotoissaan tuo esille niitä arvoja, joita se kannattaa ja pitää tärkeinä. Rippikoulun perusteita ja sen tavoitteita tarkastelemalla voidaan hahmottaa millaisia arvoja rippikoulu välittää. Yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 18.) Rippikoulun yleistavoitteen lähtökohta perustuu kaste- ja opetustehtävään sekä kaikkia velvoittavaan lähimmäisenrakkauteen. Jeesuksen antamassa kastekäskyssä ja rakkauden kaksoiskäskyssä nämä tulevat esille. Rippikoulu on osa kirkon kasteopetusta ja rippikoulun perusta on kristillisessä kasteessa.(rippikoulusuunnitelma 2001, 18.) Parhaimmillaan nuoren elämänkysymykset ja kirkon uskon ymmärrys kohtaavat rippikoulun rukouselämässä, joissa elämänkysymykset ovat läsnä. Nuorelle tärkeiden asioiden yhteydessä tulevat pohdittaviksi myös kirkon uskon sisältö, sekä sen merkitys. Kirkon uskon sisällöt auttavat nuorta arvopohdinnoissa ja valinnoissa tulevaisuudessa. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 24.) Olennaista on, että rippikoulussa kirkon uskon sisältö kytketään nuoren elämänkysymyksiin ja hengellisen elämän hoitoon. Rippikoulun aikana voidaan huomata asioita, joita pitäisi pohtia, niiden käsittely auttaa nuorta oivaltamaan omaa elämää ja toimintaa. Myös uskosta saadaan parempi kokonaiskuva, sekä siitä mikä on sen merkitys elämässä. Kastetunnustuksen kolminaisuusopillinen rakenne jäsentää uskon sisällön käsittelyä. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 25.) Voidaan ajatella, että peruskoulu ja koko rippikoulu ympäristöineen luovat arvoympäristön. Rippikoulussa ollessaan nuorta ympäröivä tila opettajineen on arvoympäristö. Samalla tavalla voidaan tiedostaa rippikoulussa tapahtuva arvokasvatus, peruskouluun verrattuna rippikoulu on ajallisesti lyhyempää kuin peruskoulun tarjoama arvokasvatus. Opettaja näyttää käyttäytymisellään ja toiminnallaan mallia peruskoulussa, samalla tavalla rippikoulun opettajat ovat sen ympäristön opettajia. (Airaksinen, Elo, Helkama & Wahlström 1993, 71.)

7 3 Käytännössä arvojen välittäminen voi näkyä esimerkiksi seurakunnan toteuttamana ympäristökasvatuksena. Se voi olla ihmisen luontosuhteen ja elämäntapojen pohdintaa käskyjen ja Raamatun valossa, oikeanmukaisuuden ja jakamisen opettelua ja henkisen hyvinvoinnin etsimistä luonnosta. Ympäristökysymykset ja luomakunnan arvo voivat tulla esille useissa työmuodoissa, esimerkiksi jätteiden lajittelu rippikoulussa voi siirtyä nuoren muuhun elämään. Oikeudenmukaisuuteen voidaan myös liittää reilun kaupan tuotteiden suosiminen, rahojen eettinen sijoittaminen sekä lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle suunnattu tuki. (Pesonen, Rissanen, Saho, Toivanen & Tuovinen 2001, 73.) Tavoitteena on, että nuori etsii vastauksia oman elämänsä ja yhteiselämämme tärkeisiin kysymyksiin ja saa tukea kasvuunsa kristittynä. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 23.) Tavoite mielestäni tarkoittaa sitä, että kristillisten arvojen näkyminen rippikoulussa on tärkeää, jotta nuorta voidaan tukea kristittynä. Jeesus vei moraalin korkeimmalle ajateltavissa olevalle tasolle, ihmisen sisimpään. Jokaisen ihmisen sisällä tapahtuu valinta hyvän ja pahan välillä. Eettisestä vastuusta tuli yksilöllinen asia, Raamatun kultainen laki rakastaa lähimmäistä kuin itseään on voimassa kaikkien kansojen keskuudessa, kaikkina aikoina. (Tamm 2002, 87.) Rippikoulun perusteita ajatellen voidaan huomata tärkeitä painotuksia tutkimalla Raamattua, sitä mitä Jeesus antoi ohjeeksi meille. Tärkein ohje lähimmäisen rakastamisesta sisältää paljon; se kannustaa suvaitsemaan erilaisuutta, miettimään omaa käytöstä sekä oman edun tavoittelemisen sijaan toisia ihmisiä. Vihamiehiin pitäisi suhtautua heihinkin rakkaudella ja heille tulisi antaa anteeksi. Myös nykyisessä rippikoulussa katekismuksen perusteksteillä on keskeinen asema. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi, Katekismus (2000) rakentuu Vähän katekismuksen trinitaaris-kristologiselle perustalle. Kirkkojärjestys edellyttää, että rippikoulussa annetaan opetusta kristinopin mukaisesti. (KJ 3:4.) Näin ollen voidaan ajatella käskyjen esimerkiksi välittävän tietynlaisia arvoja. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 7.) Esimerkiksi kymmenen käskyn takaa nousevina arvoina mielestäni voidaan nähdä Jumalan kunnioittaminen, levon arvostamisen, vanhempien kunnioittaminen ja lähimmäisten arvostaminen yleensäkin, läheisen ihmisen huomioon ottamisen. Käskyt liittyvät aika paljon ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Tällä perusteella mielestäni lähimmäisen rakkaus on

8 4 tärkein anti, jonka rippikoulussa arvoja ajatellen koetetaan nuorille antaa. Arvo näkyy mielestäni myös toiminnassa, rippikoulussa on pyrkimys ja tavoite myös opetella tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Samalla tavalla kristityt maailmalla joutuvat kohtaamaan ihmisten erilaisuuden haasteen. Käskyt sisältävät luonnollisen lain, joka on kirjoitettu jokaisen ihmisen sydämeen. Se, mistä arvotuksista käsin lähdetään nuorten elämänkysymyksiä käsittelemään, voidaan löytää kymmenestä käskystä, sen luomisteologisesta pohjasta käsin. Näistä lähtökohdista rippikoulussa käydään Jumalan tuntemista ja lähimmäisen rakastamista koskevaa keskustelua. Eettisen opetuksen tarkoitus rippikoulussa on harjaannuttaa nuori arvioimaan eri elämäntilanteisiin sisältyviä moraalisia kysymyksiä. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 9.) Rippikoulun eettisiä kysymyksiä ajatellen kristinusko ei tuo eettiseen kysymyksenasetteluun mitään sellaista, mikä ei siihen jo kuulu. Se tuo näkökohtia, jotka yhdistävät uskonelämän ja muut elämänkysymykset. Esimerkiksi ajatus jokaisen ihmisen moraalisesta vastuusta saa uskonnollisen taustan, että yksilö on vastuussa teoistaan Jumalalle, vaikka kukaan ihminen ei häntä kykenisi asettamaan vastuuseen. Vastuun käsitykseen liittyy myös ajatus kaikkien oikeudenmukaisesta kohtelusta. (Wahlström 1993, 116.) Anteeksiantamus on keskeinen kristinuskossa, samoin myös kiitollisuus. Eri elämänvaiheissa ihmisen tuntema kiitollisuus, jonka kohteeksi ei voida asettaa ketään ihmistä, kohdistuu Jumalaan, joka myös on kristinuskon ydinkohta sekä keskeisellä sijalla myös jumalanpalveluksissa. Uskonto ja etiikka liittyvät toisiinsa perustavan laatuisella tavalla, kristinusko tuo absoluuttiseen etikkaan erilaisen näkökulman: etiikka aukeaa Jumala käsitteestä. (Wahlström 1993, 118.) Rippikoulussa nuori rakentaa koko ajan kuvaa kristillisestä uskosta ja seurakunnasta. Työntekijät, ilmapiiri ja vallitsevat käytännöt ovat tarkastelun alla. Oppimista tapahtuu myös tiedostamatta. Siksi ei ole merkityksetöntä, millaisia arvoja seurakunnan työntekijät välittävät. On tärkeää se, millä tavalla seurakunnan työntekijät tuovat omia arvojaan esille toiminnassaan. Tukevatko teot ja puheet toisiaan? (Rippikoulusuunnitelma 2001, 11.) Rippikoulussa opettajan olisi arvioitava jokaisessa tapauksessa nuoren edellytykset rippikoulutyöskentelyyn. Rippikouluun tulevilla nuorilla on kaikilla erilaiset edellytykset osal-

9 5 listua opetukseen, esimerkiksi rippikouluryhmässä on aina niitä nuoria joiden uskonnollinen ajattelu on konkreettista ja joilla on vaikeuksia ymmärtää käsitteellisiä ilmauksia. Puhe arvoista on käsitteellistä kieltä, jota konkreettisen maailmankuvan omaavalla nuorella on vaikeaa ymmärtää. Kun nuori puhuu arvoista siitä, mikä hänelle on tärkeää, hän tietämättään puhuu arvoista, vaikka käsite arvo on vaikea ymmärtää. Se, että rippikoulussa pyritään huomioimaan jokainen nuori yksilönä, kertoo siitä, että yksilöä ja ihmisen arvostaminen on yksi tärkeä arvo toiminnassa. (Rippikoulusuunnitelma 2001, ) Kristinusko on elämänmyönteinen uskonto. Elämää ja yksilöä arvostetaan. Toivo henkilökohtaisen ja koko maailman elämän uudistumisesta ulottuu myös kuoleman tuolle puolelle. Raamatussa keskeinen käsite on oikeudenmukaisuus, joka ei ole kulutusyhteiskunnan arvo. Samoin myös oikeus elämään kuuluu kaikille. Aineellisuuden ja viettien tyydytyksen ihannointi on kristinuskolle vierasta, Jumalan antamista lahjoista saa iloita, mutta materia ei voi antaa ihmiselle täyden elämän makua. (Pesonen ym. 2001, ) Kulutusyhteiskunnassa halutaan jokaisella olevan mahdollisuus esimerkiksi kuluttaa haluamallaan tavalla ja sen mukaan kuin se on mahdollista. Yhteiskunnassa ihmisten varallisuus vaihtelee huomattavasti, joten kuluttamisen mahdollisuudet käytännössä ovatkin erilaiset, eli oikeudenmukaisuus ei toteudu kulutusyhteiskunnassa. Kulutusyhteiskunnassa asioiden arvoa mitataan paljon rahallisesti ja taloudellisen hyödyn kannalta. Arvonäkökulma toiminnalle rippikoulussa voisi nojata nuorisotyön eettisiin sääntöihin, joita kirkon nuorisotyönohjaajat sitoutuvat noudattamaan. Arvoja toiminnalle ovat: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, armahtavaisuus ja elämän kunnioittaminen. Kirkon nuorisotyöntekijä sitoutuu omissa eettisissä säännöissään evankelisluterilaisen kirkon oppiin ja tunnuskirjoihin. Myös tätä kautta tarkastelemalla työntekijä voi määrittää itselleen, millaista arvokasvattajaa haetaan, millaisia arvoja hänen toiminnastaan pitäisi välittyä. (Tirri 2000, 17, 19.) Kirkon erityisenä tehtävänä on pitää esillä armollista Jumalaa, jonka uskotaan olevan läsnä sanassa ja sakramenteissa vaikuttavassa Kristuksessa. Uskon yhteisönä kirkon tehtävä on hoitaa ja kutsua yhteyteensä. Elämän mielekkyyden kirkko uskoo löytyvän Jumalan rakkaudesta ja lähimmäisen rakastamisesta, kuten Kristus on opettanut. Lapsi- ja nuorisotyön toiminta-ajatus nousee lähetyskäskystä (Matt. 28:18 20) sekä lasten evankeliumista (Mark. 10:13 16.) (Suomen ev.lut. kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia 2010, 9.)

10 6 Kirkon arvoista kertovat myös sen lapsi- ja nuorisotyölle asettamat tavoitteet. Kirkon lapsija nuorisotyössä kunnioitamme ja rakastamme luterilaista, kansallista perintöämme, olemme avaran ekumeenisia suhteessa toisiin kristittyihin sekä haluamme nähdä saman Jumalaikävän myös muissa ihmisissä. Pyrkimys on, että vuonna 2010 lapset ja nuoret ovat läsnä kattavammin ja näkyvämmin kirkossa, kirkon on tarkoitus olla läsnäolon kirkko, jossa on mahdollisuus kohdata rakastava Jumala. Lapsi- ja nuorisotyössä lapsi saa osakseen rakkautta, joka ilmenee välittämisenä. Hyväksyntää ei lunasteta suorittamisella tai osaamisella. Lapselle ja nuorelle pyritään antamaan peilejä, joiden kautta harjoittaa uskoa, etsiä tietään ja löytää mahdollisuuksia toimia, vaikuttaa ja kasvaa vastuuseen. Keinoina ovat yhteinen usko, rukous sekä yhteisön tuki ja turva. (Suomen ev.lut. kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia 2010, 11.) Rippikoulun virallisina oppikirjoina käytetään Raamattua, virsikirjaa sekä Katekismusta. Voidaan käyttää myös piispainkokouksen hyväksymiä oppikirjoja. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 40.) Tämä tutkimus ei kuitenkaan keskity oppikirjojen välittämiin arvoihin. Yleisesti rippikoulun tavoitteiden kautta arvojen ilmenemistä kylläkin. Tutkimuksessa tarkastellaan rippikoulun vaikutusta nuoren arvomaailmaan kokonaisuutena, kaikki rippikoulussa tapahtuvan toiminnan huomioon ottaen. Työn tilaajan Suomussalmen seurakunnan kanssa keskustelimme tutkimuksen koskevan arvoja nimenomaan rippikoulun lähtökohdista käsin. Joten rippikoulun tavoitteita ja tavoitteiden välittämiä arvoja on syytä tarkastella.

11 7 3 ARVOT Arvot ja arvostukset voidaan luokitella eri perustein, voidaan jakaa aineelliset arvot, aineettomat, välinearvot, itseisarvot, esteettiset arvot sekä relatiiviset ja absoluuttiset eli eettiset arvot. Aineettomia arvoja ovat esimerkiksi isänmaanrakkaus, koulutus sekä ystävyys. Välinearvot taas ovat väline, jolla saavutetaan jotakin muuta arvokasta. Itseisarvo voi olla opettajalta oppilaille parhaimman toivominen, toisaalta koulutus voi olla opettajalle välinearvo tämän toteuttamiseen. Esteettisyys tulee ilmi eritoten taiteen yhteydessä, mutta voidaan myös puhua muiden aiheiden käsittelyssä. Arvoista puhuttaessa kyse on etiikasta. (Airaksinen ym.1993, ) Arvoissa ja etiikassa on tärkeää mitä oikeasti tehdään. Pelkkä puhe arvoista ja etiikasta ei riitä. Arvot ovat valintoja jotka näkyvät teoissa. Myös puheilla on omat arvonsa, sanat kertovat aikeista ja ihanteista. On sitten eri asia lähdetäänkö toimintaa muuttamaan niiden pohjalta. (Aaltonen, Heiskanen & Innanen 2003, 15.) Erilaiset yksilöt samoin kuin yhteisöt uskovat erilaisiin asioihin ja tulkitsevat merkityksiä eri tavalla. On siis huomattava, että saman yhteisön sisällä voi siis olla erilaisia arvomaailmoja omaavia ihmisiä. Arvoristiriidat ovat moraali- ja yhteiskuntafilosofian syvimpiä ongelmia. (Häyry & Häyry 1997, 18.) Ihmistieteissä käytettyjä menetelmiä ihmisten arvojen tunnistamiseksi (mitkä asiat ovat arvokkaita eri ihmisille ja ihmisryhmille) keinoina ovat vastausten kysyminen ihmisiltä itseltään ja toiseksi heidän käyttäytymisensä tarkkailu, yksin käytettynä menetelmät eivät ole täydellisiä. Kyselemällä saadaan selville ihmisten kuviteltuja ihanteita ja tyhjiä arvostuksia, toden tullen ihminen ei välttämättä enää sitoudukaan ilmoittamiinsa arvoihin. Mutta samoin huonoja tuloksia voidaan saada myös käyttäytymistä tarkkailemalla. (Häyry ym. 1997, 8-9.) Ongelma ihmisten tarkkailussa, kun yritetään selvittää heidän arvojaan, on siinä, että toiminta tarkkailutilanteessa tai hetkellä voi olla kaukana tavoitteista tai epäonnistunutta, niin, että tutkimusten perusteella ei juuri voida tehdä johtopäätöksiä. Voidaan kuitenkin ajatella, että ihmisten julkilausutut mielipiteet ja arvostukset liittyvät varmasti jotenkin arvoihin,

12 8 samoin kuin ihmisten teoista voidaan tarkastella heidän arvostuksiaan. Ihanteista puhuminen on arvoja koskevan keskustelun apuväline ja selventäjä. (Häyry ym. 1997, ) Näkökulma ihmisten korkeimmiksi inhimillisiksi arvoiksi voitaisiin luetella onnellisuus ja vapaus, joista jälkimmäisen olisi ristiriidan sattuessa väistyttävä. Onnellisuuden lisäksi voidaan myös muita asioita väittää rationaalisten ihmisten oikeiksi perimmäisen tavoittelun kohteiksi, luontevina seuraavina arvoina olisivat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä tulevien sukupolvin elinmahdollisuuksien turvaaminen. Ihmiskeskeisyys voidaan myös kyseenalaistaa, ylimmiksi arvoiksi voidaan korottaa vaikka Jumalan suunnitelman toteuttaminen tai luonnon säilyminen. Myös teistisellä, Jumalan olemassa olon huomioon ottavalla arvoteorialla on omat ongelmakohtansa. (Häyry ym. 1997, ) Arvo ei välttämättä ole behavioristista, ihmisten käyttäytymisestä havaittavaa ja pääteltävää. Se on jotain sellaista, mistä ei voida saada välitöntä aistihavaiintoa, mutta jonka vaikutus voidaan tuntea. Oleminen on havaituksi tulemista (essee st percipi) ajattelu ei päde arvoihin, kun otetaan huomioon kaikki arvojen lajit: totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen liittyvät. Jokin asia voi olla totta, vaikka sitä ei havaita. Jokin esteettinen arvo voi olla olemassa, vaikka sitä ei todettaisi esteettisessä elämyksessä. (Tarasti 2004, 89.) Ihmisten keskuudessa ei ole havaittavissa yhtä ainoaa oikeaa yleismaallista yksimielisyyttä siitä, mikä olisi erityinen moraali tai arvojärjestelmä kaikkien noudatettavaksi. Onnellisuuden tavoittelu on helpompaa ryhmissä, joilla on tietyt arvot. Inhimillisellä yhteiselämällä koetaan tarpeelliseksi, että on olemassa tukeva perusta, esimerkiksi kristillinen arvomaailma, tai vihreä ajattelutapa tai vallankumouksellinen eetos. (Häyry ym. 1997, 17.) Elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvät kirkolliset toimitukset koetaan tärkeiksi, ne kokoavat perhettä ja sukua. Niillä on yhteisöllinen arvo. Niillä on vahva merkitys suomalaisten enemmistön tärkeinä pitämien perhekeskeisten arvojen ylläpitäjinä. Rippikoulu esimerkiksi tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ystävyyssuhteiden solmimiseen sekä intensiivisen yhteenkuuluvuuden kokemiseen. (Heikkilä 1999, 75.) Arvojen tehtävänä on synnyttää tasapainoa ja järjestystä sekä yksilön elämään että yhteiskuntaan. Ne helpottavat ryhmien yhteistoimintaa sekä ohjaavat ihmisten käyttäytymistä. Arvot ja arvostukset ovat myös kulttuuriin sidonnaisia. Arvot yhteiskunnassamme eivät

13 9 pysy samoina koko ajan, myös arvopörssissä tapahtuu muutoksia. Arvot vaihtuvat myös sukupolvesta toiseen. Nuori ihminen on vasta selvittämässä omia arvojaan, siksi nuoren omat arvot saattavat tuntua ristiriitaisilta, se on luonnollinen olotila. (Jacobson & Wiegand 1995, ) Arvojen, arvostusten, sääntöjen ja normien sisäistäminen tapahtuu asteittain. Sen lasketaan alkavan 6-7 vuoden iässä ja saavuttavan parhaassa tapauksessa täydellisyyden vuoden ikään mennessä. Arvojen pohdinta kuitenkin jatkuu läpi koko elämämme. (Jacobson ym. 1995, 94.) Arvostaminen tulee esiin inhimillisessä toiminnassa, puhe ja laajemmin kieli on tärkeä arvostusten ilmaisija sekä välittäjä. Arvostamisen maailma on laaja, konkreettisten asioiden ohella voimme arvostaa myös arvoja ja ihanteita. Arvostamisen kohteet ja sisällöt omaksutaan lähiympäristöstä ja elämäntavasta, mutta toisaalta arvostaminen on perusreaktio, joka toimii kaiken aikaa. Arvostaminen on siis sielun toiminto. (Etelälahti & Gardemeister 1995, 11.) Yleensä suomalaisten tärkeinä pitämiä arvoja European Social Survey-tutkimuksessa tulokset kertoivat suomalaisten arvojen kärjessä olevan luottamukselliset ihmissuhteet, ihmisten tasa-arvo, luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen, erilaisten ihmisten ymmärtäminen sekä mahdollisuus tehdä omia päätöksiä ja olla vapaa. Rikkaus, arvostettuna oleminen, seikkailujen etsiminen tai valta eivät saaneet kannatusta tärkeimpiä arvoja kysyttäessä. (Mikkola 2006, 33.) Kun tarkastellaan nuorten arvoja, on hyvä myös tarkastella, millaisia ovat yhteiskunnassa vallitsevat tai esimerkiksi suomalaisten tärkeinä pitämät arvot yleensä. 3.1 Kristilliset arvot Vaikka kirkon näkemykset eivät ole sitovia tai absoluuttisia, voidaan kuitenkin kristinuskon arvoja pitää sellaisina. Näitä keskeisiä arvoja ovat esimerkiksi ihmiselämän kunnioitus, uskollisuus ja tasavertaisuus. Ihanteet eivät välttämättä toteudu, mutta niistä ei luovuta. (Wahlström 1993, 120.) Mielestäni se kertoo tavallaan myös siitä, että arvojen olemassaoloa ei haluta kätkeä vaan toiminnalle halutaan tehdä puitteet jossa toimia. Ajatus erillisestä kristillisestä etiikasta on ongelmallinen. Luterilaisessa perinteessä on voimakkaasti sitouduttu ajattelemaan, että ihmisellä on luonnollinen moraalitaju ja siten on kielletty erityisten, ilmoitukseen perustuvien, eettisten normien olemassaolo. Jos oletus on

14 10 tämä, Hallamaa esittää ajatuksen siitä, että uskonnollisen kasvatuksen säilyttäminen eettisen kasvatuksen kannalta on epäjohdonmukainen, jos ilmoitus ei sisällä moraalinormeja, millä perusteella voidaan puhua kristillisestä etiikasta? Jos kristinusko ei tuo moraaliin mitään uutta, onko kirkon osallistuttava etiikasta käytävään keskusteluun? (Hallamaa 1994, 87.) Kristillisestä etiikasta on mielekästä puhua, kun sillä tarkoitetaan etiikkaa koskevaa keskustelua kristillisessä ympäristössä. Teologisesti tarkasteltuna erillisestä kristillisestä (Uuden testamentin ilmoitukseen perustuvaa) etiikkaa ei ole olemassa. Ei voida sanoa olevan olemassa kristillisiä tekoja, kristillistä opettajan taitoa tai politiikka. On vain lähimmäiselle tehtyjä tekoja, sekä tehtävien hoitamista ja oikeudenmukaisuuden etsintää. Martti Lutherin mukaan kaikki tekeminen on maallista, ei voida eritellä ja nimetä hyviä tekoja. Ulkonaisesti kristityn tai ei-kristityn yhteiskunnallisen tehtävän hoitajan toiminnassa ei ole eroa, mutta, kun tarkastellaan vaikuttimia, voidaan todeta kristityn eettisen toiminnan kuuluvan Jumala-suhteen kokonaisuuteen. Kristitty tekee elämäntehtäväänsä Jumalalle. Rakkauden vaatimukseen suhtaudutaan vakavasti, mutta toisaalta on selvää, ettei vaatimusta pysty ikinä täysin täyttämään. (Laulaja 1994, 205.) Hallamaan mukaan kristillisen uskon kosketuskohta etiikkaan on siinä, että Kristuksen sovitustyö muuttaa moraalin merkityksen kristityn elämässä. Jeesus ei tuonut mitään uutta ihmisten luontaisesti tuntemaan moraalilakiin, vaan vahvisti sen. Uskon merkitys etiikan kannalta ajatuksena on etiikan uudenlainen ymmärtäminen, pelastuksen yhteyteen moraalilla ei taas ole Hallamaan mukaan mitään yhteyttä, moraalia koskevat päätökset on tehtävä järjellä, eikä järjen määrä riipu uskossa olemisesta. (Hallamaa 1994, 97.) Rakkauden kaksoiskäskyä noudattaessamme olemme elämän oikean ja väärän jännitekentässä, ennuste kunnialla selviämisestä omin voimin sekä iloisin sydämin on huono. Hyvyys ja pahuus ovat meidän sisimmissämme sekä ulko-ovella. Omassa itsessämme, sekä elämässä pahuuden haaste on osattava kohdata oikein. (Riekkinen 1996, 55.) Luterilaisessa etiikassa Raamatun eettiset ohjeet pohjautuvat luonnolliseen lakiin, jonka perustana on jokaisen ihmisen sydämeen kirjoitettu uskon ja rakkauden käsky. Raamatun kymmenen käskyä, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö tiivistävät luonnollisen lain vaatimukset kaikkiin aikoihin sopiviksi. Luonnolliselle laille perustuva etiikka on elävää

15 11 etiikkaa, kussakin uudessa tilanteessa on ajateltava, mitä lähimmäisen rakastaminen tarkoittaa. (Laulaja 1994, ) Uskonnollisuus ja etiikka liittyvät yhteen peruslaatuisella tavalla, kristinusko tuo absoluuttiseen etiikkaan näkökulman, joka aukeaa Jumala käsitteestä. Anteeksiantamus uskonnollisessa mielessä on kristinuskossa keskeistä. Kiitollisuudella uskossa myös oma merkityksensä, Jumalaan kohdistuva kiitollisuus on kristinuskon ydinkohtia, sillä on keskeinen sija myös esimerkiksi jumalanpalveluksessa. (Wahlström 1993, 118.) Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan luoma, ihminen on luotu Jumalan kuvaksi sekä tarkoitettu elämään yhteydessä Luojaansa. Jokainen ihminen on siksi arvokas ja ainutlaatuinen. (Suomen ev.lut. kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia 2010, 13.) Jeesus kertoi Jumalan siunaavan niitä, jotka ovat nöyriä, lempeitä ja armahtavaisia. Kantavat huolta maailman syntisyydestä ja omistautuvat sille, mikä on hyvää sekä palvelevat ja rakastavat määrätietoisesti Jumalaa. Juutalaisen lain mukaan oli kostettava silmä silmästä ja hammas hampaasta, mutta Jeesus opetti, että meidän on rakastettava vihollisiamme ja maksettava paha hyvällä. Jeesus opetti myös, että huomionhakuinen hurskaus ja hyväntekeväisyys eivät ole oikein. Ainoastaan Jumalan kuuluu tietää hyvistä teoistamme tai lahjoituksistamme. Meidän ei tulisi tuomita muita, sillä meidät tuomitaan sen mukaan mitä me tuomitsemme toiset. Ihmisiä tulisi arvioida moraalisen ja hengellisen elämänsä tuottaman hedelmän perusteella. (Raamattu 100 minuutissa, ) 3.2 Nuoren arvomaailma Maailmankuvan muodostuminen nuoruudessa on monimutkainen prosessi, joka pohjautuu yksilön sekä häntä ympäröivän kulttuurin ja läheisten ihmisten vuorovaikutukseen. Ihminen tarkkailee ja tulkitsee ympäröivää maailmaa omien uskomustensa, arvojensa ja käsitystensä pohjalta. Jo lapsena saadut kokemukset vaikuttavat siihen, millainen alkukuva nuorella maailmasta on. Se on suurimmaksi osaksi syntynyt suhteessa vanhempiin, joten vanhempien arvot ja näkemykset ovat nuorelle perusta. (Jarasto & Sinervo 1999, )

16 12 Arvomaailma muodostuu siten, että lapset ja nuoret muodostavat käsityksiään ja uskomuksiaan maailmasta. He perustavat käsitykset tiettyihin olettamuksiin, jotka ovat omaksuneet lähiympäristöstään. He omaksuvat sosiaalistumisen ja kulttuuriin kasvamisen kautta ympäristönsä arvoja, joita ovat esimerkiksi käsitykset oikeasta ja väärästä. Tätä kautta he tarkastelevat maailmaa ja muodostavat erilaisia viitekehyksiä, joiden varaan heidän maailmankuvansa muodostuu. (Helve 2002, 16.) Kaikesta kiireestä johtuen nuorten ja vanhempien suhteet voivat olla etäisiä. Syvällisten kysymysten ja arvojen pohdinta jäävät vähäisiksi. Arvot tarvitsevat maaperän, joka muokkautuu yhteisten pohdintojen kautta, nuoret eivät välttämättä edes tiedä mikä heidän vanhemmilleen on tärkeää, mikä on heidän mielestään oikein ja mikä väärin. (Jarasto ym. 1999, 200.) Esimerkiksi seuraavien kysymysten pohtiminen riippuu paljolti siitä millaisia arvoja nuorella on. Millaiseen järjestykseen laitat elämäsi tärkeimmät asiat: Mitä merkitsee hyvä perhe-elämä ja onko se esimerkiksi tärkeämpi kuin ammatti? Miten tärkeää on koulutus ja oppiarvo? Miten tärkeää raha on elämässä? Pyritkö olemaan rehellinen? Pidätkö luonnossa liikkumisesta? Mikä merkitys uskolla ja uskonnolla on elämässäsi? Antaako tiede vastaukset kaikkeen? Kiinnostaako politiikka? Arvot ovat asioita joita ihminen pitää hyvinä, tärkeinä ja oikeina. (Jacobson ym. 1995, 88.) Koululla ja vanhemmilla on haasteellinen tehtävä auttaa lasta ja nuorta hahmottamaan yhtenäistä näkemystä maailmasta. Tiedotusvälineet ovat merkittäviä vaikuttajia nuoren maailmankuvan hahmotuksessa, ne kertovat erilaisista näkemyksistä. Ihmiselle jää suurempi vastuu ja vapaus luoda ja miettiä yksilöllinen maailmankuva, ajattelu ei ole entisessä määrin sidottu kulttuuriin kuin aikaisemmin. (Jarasto ym.1999, 198.) Kasvavan lapsen ja nuoren arvomaailmaan vaikuttavat eniten lähikasvattajat. Arvopohja, joka ohjaa arkielämää on merkityksellinen. Vaikka aineelliset arjen mahdollistajat ovat tärkeitä asioita joita kotoa saa, silti tarvitaan myös elämää kauemmaksi kantavia arvoja ja asenteita elämän peruskysymyksiin suhtautumiseen tarvitaan myös. Yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuullisuutta opitaan kotoa. Ensisijainen kristillisen kasvatuksen antaja on koti. (Suomen ev.lut. kirkon lapsi- ja nuorisotyön missio, visio ja strategia 2010, 23.)

17 13 Nuoren minän kehitys on kesken, joten arvoja pohtiessaan nuori on riippuvainen ulkomaailmasta. Nuori ammentaa itselleen aineksia kotoa, koulusta, kavereilta, nuorisokulttuurista sekä joukkotiedotuksesta. Varttuessaan nuori voi vähitellen muiden mielipiteistä riippumattomammin kuunnella itseään. Kuitenkin vaikeaa on erottaa, mikä on ulkoa saatua ja mikä sisältä tulevaa. (Jarasto ym.1999, 199.) Nuoret kannattavat kauniita arvoja kuten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuutta. Kun arvot viedään konkreettisemmalle tasolle, niiden kannattaminen muuttuu epävarmemmaksi. Kaikki nuoret eivät suhtaudu esimerkiksi positiivisesti ulkomaalaisiin tai huonompiosaisiin. Ideologiat ja uskonnolliset aatteet ovat menettäneet merkitystään, 80-luvun materialistiset ja selviytymiseen liittyvät arvot tulivat enemmän pinnalle. Toisaalta lama sai ihmiset miettimään jälleen uskonnollisia ja muita henkisiä arvoja. (Jarasto ym. 1999, 199.) Varsinkin nuorten on helppo muuttaa arvojaan tilanteiden mukaan. Arvot ohjaavat nuoren elämää, valintoja sekä käsitystä itsestä. Miten arvojen epävakaisuus vaikuttaa identiteettiin sekä oman tien valintaan? Auttaako se sopeutumaan olosuhteisiin vai vaikeuttaako se oman elämän jäsentämistä? Nuoren on sisäistettävä yhteiskunnan arvot, esimerkiksi oman ja toisen elämän kunnioittaminen, asia on sisäistettävä, jotta sen voi kokea omaksi ja että sillä olisi vaikutus omaan toimintaan ja valintoihin. (Jarasto ym.1999, 200.) Kasvattajan tehtävä on auttaa lasta ja nuorta muodostamaan käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja oikeaa, jotta lapsi voi rakentaa elämänsä sen varaan. Kasvattajan on haastettava lapsi pohtimaan sitä, mikä on elämässä tärkeintä: onko se raha ja maine, vai joku muu. Tavoitteena on, että lapsi oppisi erottamaan arvottomat ja pinnalliset asiat tärkeistä ja merkittävistä. Kun kriittinen ajattelu kehittyy, nuori saa näkemyksen, että inhimillinen elämä rakentuu hyvän ja oikean varaan. (Puolimatka 1999, 40.) Kasvattajana oleminen vaatii rehellisyyttä ja itsetuntemusta, auttaa myös muistella omaa nuoruutta. Nuoren käyttäytymisen taustalla voi olla useita erilaisia syitä. Kasvattajilla tulisi olla hyvyyden kaipuuta, jotta nuorille välittyisi esikuva hyvästä ja oikeamielisestä elämästä. Esimerkiksi koulun järjestyssääntöjen noudattaminen on eettinen velvoitus. Hyvä kasvattaja (oli sitten kyse kouluympäristöstä tai muualta) ei katso rikettä läpi sormien vaan pyrkii oikeudenmukaisuuteen sekä vaatii, että jokainen on vastuussa omasta käyttäytymi-

18 14 sestään. Pääsääntönä tulisi olla, että koetettaisiin myönteisen kasvatuksen avulla koettaa luopua lakeihin ja sääntöihin/rangaistuksiin vetoamisesta. (Airaksinen 1993, ) Sosialisaation näkökulma tarkastelee yhteiskuntaa kaikkien siihen vaikuttavien voimien kenttänä. Arvoilla ei ole itsenäistä merkitystä, vaan ne ovat ilmauksia yhteiskunnassa vallitsevista asenteista. Sosialisaatio tapahtuu yksilölle, se muokkaa yksilöä. Hymanin (1969: 95) mukaan sosilisaatio merkitsee toisen käsitysten sisäistymistä yksilön tietoisuuteen. Kasvatuksella pitäisi kehittää kriittisiä valmiuksia arvioida yhteiskunnan normeja. Lapsen täytyisi oppia näkemään vaihtoehtoja yhteiskunnan tavoille, asenteille ja käytännöille. Arvotunteita analysoimalla nuori voi kehittää moraalista ajattelua, koska arvotunteet välittävät moraalista tietoa. (Puolimatka 1999, ) Helve tutkimuksessaan esittää ajatuksen siitä, että jäsentynyttä arvo- ja aatemaailmaa välttämättä ole aikuisillakaan. Hän esittää myös kysymyksen mikä olisi tänä päivänä hyvän ihmisen esikuva ja sanoo ehdotuksiksi kelpaavan hyvin Jeesus, Kauniiden ja Rohkeiden Taylor, prinsessa Diana, Äiti Teresa tai ympäristö- ja eläinaktivisti. Eri tilanteissa kukin näistä voi olla nuorelle hyvän ihmisen malli. Nuorella voi olla erilaisia esikuvia, aivan kuten on eri roolejakin, osa julkisia ja osa yksityisiä. Eri rooleihin ja identiteetteihin kuuluu erilaiset arvot ja moraali, tilanteesta riippuen. (Helve 2002, 19.) Vaikka usein väitetään, että elämme arvojen kriisissä, että perinteiset arvot olisivat vanhentuneita ja siirtymässä syrjään ja tilalle on tullut arvotyhjiö. Useat tutkimukset osoittavat varsinaisten arvojen muutoksen kulttuurissa olevan hidas tapahtuma ja että suomalaisten perusarvot ovat muuttuneet varsin hitaasti. Arvojen muuttumisen sijaan voidaan paremminkin puhua arvojärjestelmän muuttumisesta, eli sen pohjan muuttumisesta, josta uskomuksemme ja arvomme kumpuavat. (Rubin 1996, 112.) Maagisena ikänä, jolloin nuoruus päättyy, on pidetty 30 vuoden ikää. Sitä on pidetty yleisesti myös arvojen näkökulmasta eräänlaisena taitekohtana ihmisen elämänkaaressa. On ajateltu, että impulsiivisuus vähenee ja tilalle tulee lisääntyvä vastuullisuus. Toinen merkittävä ikä arvojen kehittymisen näkökulmasta on 18 vuoden ikä. Siihen asti arvot ovat enemmän pitkälti vanhempien, sukulaisten, toverien ja muiden vertaisryhmien kanssa yhtäläisiä. Arvojen yksilöllistyminen lähtee liikkeelle nuoren irtauduttua kotoa, lähdettyä opiskelemaan, aloitettuaan työnteon sekä oman perheen perustamisen myötä. Nuorten ottamis-

19 15 ta arvomuutostutkimusten kohteiksi on kaihdettu, koska ei ole näyttöä siitä, että arvojärjestelmä on muotoutunut ennen 18 vuoden ikää. (Mikkola 2006, ) Ajattelisin tutkimuksen olevan aina paikallaan, mielestäni ei ole oleellista sitoa arvojen pysyvyyttä tai olemassa oloa mihinkään tiettyyn ikään. Yksilölliset erot pitäisi mielestäni ottaa huomioon, ja se, miten kasvatus, erilaiset ympäristöt ja elämäntilanteet vaikuttavat nuoren arvoihin. Ei voida sanoa, että esimerkiksi 19-vuotiaan arvot olisivat jo selkiintyneet. Myös aikuisen ihmisen arvopörssissä voi tapahtua muutoksia.

20 16 4 ARVOKASVATUS JA ARVOKESKUSTELU Arvokasvatus olisi helppoa, jos kaikilla kasvattajilla olisi samat arvot. Kasvatuksessa on kolme tapaa ongelmanratkaisuun: voimme ajatella, että on olemassa kaikkien hyväksymät hyveet, voimme määritellä valtion määrittelemät arvot tai voidaan pyrkiä kehittämään oppilaiden moraaliymmärrystä. Klassisen antiikin hyveisiin kuuluivat oikeudenmukaisuus, hyväntahtoisuus, rohkeus ja kohtuullisuus. Hyveiden luetteloiminen on vaikeaa, kun aletaan konkreettisesti järjestää toimintaa, jossa hyveet olisivat esillä, tulevat taas arvokiistat esille. (Airaksinen ym. 1993, ) Arvot syntyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ilman sen suurempia virallisia keskusteluja, mutta järjestetyillä keskusteluilla on tärkeä rooli arvojen muotoutumisessa. Yhteisö tekee keskustelulla selväksi, mikä heille on tärkeää. Sanat viestivät arvoista. Sanojen merkitys sekä niiden ilmaisevat arvot kätkeytyvät taustaolettamuksiksi, jotka tulevat ilmi henkilön puheesta. Vuorovaikutuksen ja ymmärtämisen tueksi tarvitaan tällaisia yhteisiä oletuksia ja määrittelyjä. (Aaltonen, Heiskanen & Innanen 2003, 81, 83.) Koska esimerkiksi Airaksisen mukaan etiikkaa voidaan opettaa koulussa, eli sitä miten opitaan uusia asioita arvioimaan niiden merkityksiä ihmisille, eläimille ja luonnolle. Samalla tavalla koulussa ja muissa kasvattajajohteisissa paikoissa voidaan oppia ja opettaa etiikkaa sekä arvoja. Arvojen ja arvokeskustelun liittyminen etiikkaan on luonnollista, jota ei voida sulkea pois tässäkään yhteydessä. (Airaksinen ym. 1993, 30.) Pekka Elon mukaan (1993) arvokasvatus on oikeiden käyttäytymissääntöjen juurruttamista, sekä ajattelun kehittämistä kohti moraalista päättelyä. Yksilön sosiaalistuminen yhteisön normeihin on avainasemassa. Tälle suuntaukselle on rinnakkaisena käsityksenä myös yksilöllistä itseohjautuvuutta korostanut ajattelutapa, jossa ihmisen mieli ohjaa eettisiä arvovalintoja ja joissa sosiaaliset tekijät eivät ole niin ratkaisevia. Arvokasvatuksen haaste on kasvattaa tiettyyn kulttuuriseen arvoperinteeseen, sekä toisaalta edistää yksilön kriittistä arviointia. Elon mukaan arvokeskustelun avulla voidaan sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, sekä luodaan uutta. (Kallio 2005, 18.) Etiikka on hyvä säilyttää arvokeskustelun yhteydessä. Etiikka on arvokeskustelun väline. Etiikan tutkimuksen avulla voidaan myös arvioida lopputuloksia arvokeskusteluista. Arvo-

21 17 keskustelun vastinpareja ovat nihilismi ja dogmaattisuus. Nihilismillä tarkoitetaan arvojen ja normien mahdottomuutta, että ne olisivat moniselitteisiä, sisällöttömiä ja ristiriitaisia. Loppujen lopuksi oikeastaan kukaan ei voi todistaa arvoja ja normeja päteviksi ja perustelluiksi. Jos tällaista todistelee, tulos vie dogmaattisuuteen. (Airaksinen ym.1993, ) Jotta arvokeskustelussa saataisiin aikaan tuloksia, etiikassa on puhuttava seuraavista asioista: oikeuksista, velvollisuuksista, oikeasta toiminnasta sekä hyvästä ja hyveistä. Arvokasvatuksessa tärkeää on etiikan välineiden hyvä hallinta. Välineet ovat runsaat ja monipuoliset ja ne rikastavat arvokeskustelua. Etiikan välineiden huonosta tuntemuksesta osoittaa nihilismiin vajoaminen sekä ajatteleminen, ettei arvoista voi edes puhua. Tieto on kuitenkin asia, jota tarvitaan etiikkaa arvioidessa. (Airaksinen ym. 1993, 23, ) Yleisessä keskustelussa tulee usein esille se, että kaikki eettinen on suhteessa kulttuuriin ja siksi suhteellista, eikä mitään voida väittää joko pelkästään hyväksi tai pahaksi. Tämä näkemys ei ota huomioon etiikan absoluuttista luonnetta, että asioilla on absoluuttinen arvo, joka voi ilmaista tietynlaista arvonäkökulmaa. Esimerkiksi kasvattajan tehtävä ei voi onnistua ilman, että ei ikinä anneta ohjeita oikeasta ja väärästä. Vaikka ei varsinaisesti sanottaisi, että miten tietyssä tilanteessa täytyy toimia, on oikaistava jos toiminta ei ole siinä tilanteessa oikein. (Airaksinen ym. 1993, 99.) Kasvatuksessa kaikki päätökset perustuvat jollakin tavalla arvoihin, kasvatuksessa on siksi aina eettinen perusvire. Päätösten takana voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, mitä arvot ovat, mitkä ovat niistä keskeisimpiä ja mistä ne ovat peräisin. Samankaltaista toimintaa voidaan perustella erilaisilla arvoilla. On kuitenkin helppo osoittaa arvojen ohjaavan toimintaa, vaikka yksinkertaista yhteyttä ei olisikaan havaittavissa. Arvot saavat ilmaisunsa tavoitteina ja tavoitteita on helpompi tarkastella havainnollisemmin. Käytännössä kasvatustoiminnan arvo määräytyy paljolti seurausten perusteella, jolloin tavallisin kriteeri on tehokkuus. Mitä enemmän perehdytään toimenpiteiden tarkoituksiin, sitä enemmän on pohdittava niiden taustalla olevia arvoja. (Kansanen 1996, 13 14, 18.) On puhuttu arvojen lukutaidosta tai arvo-osaamisesta, myös arvojohtamisesta. Termeillä tarkoitetaan sitä, että osataan hahmottaa ilmiöiden taustalla olevia arvoja, sekä, että osaamme tunnistaa omat arvomme ja että kykenemme toimimaan sen pohjalta. Arvoäly ja arvokeskustelu liittyvät toisiinsa, arvoälyllä on merkitystä esimerkiksi organisaation arvojen muodostamisen kannalta. Arvokeskustelun odotetaan tuottavan tulosta, eli arvoja toi-

22 18 minnan taustalle, hienot määritelmät, joilla ei ole kosketusta arkielämän toiminnan kanssa eivät ole tuloksia joita arvokeskustelussa haetaan. (Aaltonen ym. 2003, 17, 20.) Jokaisessa organisaatiossa, esimerkiksi koulussa on henkilökunnan tärkeä käydä arvokeskusteluja ja sitä kautta löytää yhteinen arvoperusta toiminnalle. Tärkeää on myös, että henkilökunta yhteisesti siihen sitoutuu. Esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko on yhteisö, jonka jäseniä yhdistää samanlainen tapa palvella Jumalaa, kirkko yhteisönä antaa eettisiä ohjeita eri elämän aloilla. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla on perinteitä kansan kasvattajana, sillä on ollut hyvät voimavarat pitää yllä ulkonaista kuuliaisuutta. Vielä nykyäänkin voidaan kirkon suhtautumistavasta saada selville relatiivisia eli suhteellisia arvoja. Esimerkiksi kirkon kanta avioliittoon luo perustan sille arvolle, joka avioliitolle annetaan. (Wahlström 1993, 119.) Kaikkeen kasvatukseen kuuluu moraalinen ulottuvuus. Se näkyy myös seurakunnan toiminnassa, säännöissä ja kasvattajan periaatteissa, mutta koska se on tiedostamatonta, sitä ei mielletä moraalin opettamiseksi. Jokainen kasvatustyössä toimiva toimii samalla arvokasvattajana. (Tirri 2000, 15.) Moraalinen ulottuvuus näkyy seurakunnassa yleisessä toiminnassa, säännöissä ja kasvattajan omissa periaatteissa. Se on usein tiedostamatonta, eikä sitä edes mielletä moraalin opettamiseksi. Nuoret kuitenkin omaksuvat suurimman osan lapsija nuorisotyöntekijöiden edustamasta moraalista. Kasvatustyössä oleva on siis arvokasvattaja ja moraalin opettaja tahtomattaankin. Työntekijöiden olisi hyvä sekä tiedostaa olevansa arvokasvattajia, että myös saada siihen riittävää koulutusta. (Tirri 2000, ) Arvokasvatuksessa pitäisi olla kysymys yhteisestä pohdinnasta, tapahtui se sitten vanhemman ja lapsen tai opettajan ja oppilaan välillä. Yhteinen asioiden pohdinta on järkevämpää kuin arvojen opetteleminen tai niiden etsiminen vallitsevasta aikakaudesta ja tutkimuksista. Nuoruus kautta aikojen on ollut myös pohdinnan aikaa, siksi nuoruuden arvojen ei ole syytä noudattaa ennaltamäärättyjä muotoja. Yhteiskunnallista vaarallista voisi olla ajatella, että nuoret omaksuisivat vanhempiensa jäsentyneet arvot kyseenalaistamatta niitä. Nuoret kokevat tarvetta käydä arvopohdintaa. (Venkula & Rautevaara 1992, )

23 19 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Helena Helve on tutkinut nuorten arvomaailmaa, käsityksiä ja arvojen kehittymistä. Teoksessa Arvot, muutos ja nuoret (2002) on kyseessä pitkittäistutkimus, jossa on seurattu nuorten arvojen muutosta. Helve on tutkinut nuorten arvoja myös aikaisemmin tutkimuksessa Nuoret humanistit, individualistit ja traditionistit, joka on tehty vuonna 1989, tutkimus jatkui vuosina , sekä kolmas vaihe toteutui vuosina (Helve 2002, 15.) Helven tutkimus on kattava katsaus nuorten arvoihin ja siihen, miten aika vaikuttaa käsillä oleviin arvoihin ja ajatuksiin. Siitä käy myös esille se miten nuoren arvot ovat rooli- ja tilannekohtaisia. Helven tutkimus on huomattavan mittava ja pitkäjänteinen tutkimus nuorten arvoista. Myös sukupuolella ja asuinpaikalla on Helven tutkimuksen mukaan merkitystä siihen, millaisia arvoja nuorella on. (Helve 2002.) Helven tutkimus Nuoret humanistit, individualistit ja traditionalistit toteaa, että nuorten arvoihin vaikuttaa paljon monet ulkoa tulevat tekijät kuten joukkotiedotus, tiedotusvälineet sekä ylläpitävät perinteisiä arvoja sekä edistävät uusien kriittisten arvojen syntymistä. Nuorten arvot eivät tutkimuksen mukaan liity pelkästään aineelliseen hyvinvointiin tai materiaan, suuri osa tutkimuksessa olleista nuorista olisi myös valmis tinkimään omasta elintasostaan huonompi-osaisten auttamiseksi. Huono-osaisten auttaminen kuuluu kristillishumanistiseen arvomaailmaan. (Helve 1993, ) Nuorisobarometrin 2006 pääteemana oli uskonto. Uskonto, uskonnollisuus ja hengellisyys sekä eri uskontokuntienväliset erot herättävät keskustelua. Erityisesti nuorten keskuudessa tunnustuksellinen uskonnollisuus, sen harjoittaminen, sekä uskonnollisiin yhteisöihin kuuluminen on vähentynyt, vaikkakin ihmisten kiinnostus uskontoihin, henkisyyteen ja mystiikkaan on ollut kasvussa. Tutkimuksessa on keskitytty siihen, mikä on kirkon rooli nykynuoren elämässä ja millaisena instituutiona nuoret kirkkoa pitävät. Vaikka seurakunnan toimintaan osallistuminen olisi heikkoa, mielikuva evankelis-luterilaisesta kirkosta on hyvä ja kirkon ajatellaan antavan vastauksia ongelmiin ihmisen elämässä. (Wilska 2006, 6, 11.) Tutkimuksen mukaan vastaajan ammatilla tai suoritetulla tutkinnon tasolla ei ole vaikutusta uskonnollisuuteen. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että koulutuksella on vahvempi yhteys uskonnollisiin yhteisöihin kuulumiseen kuin uskonnollisuuteen. Lapsuuden kodin

24 20 uskonnollisuudella on myös suora yhteys siihen, miten uskonnollisena nuori itseään pitää. Nuorimmat vastaajat myös näyttäytyisivät tutkimuksessa uskonnollisempina kuin vanhemmat, eri puolella Suomea ja erityyppisissä kunnissa näyttäisi elävän yhtä uskonnollisia tai uskonnottomia nuoria. (Wilska 2006, 65.) Nuorisobarometrissa julkaistussa Kari Paakkunaisen kirjoittamassa artikkelissa pohditaan nuorten uskonnollisten sitoumusten ja arvojen merkitystä yhteiskunnalliselle osallistumiselle. (Wilska 2006, 146.) Mielestäni voidaan ajatella, että rippikoulussa painotettavien arvojen ja arvostusten kautta voitaisiin vaikuttaa nuorten myöhäisempään yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kati Niemelän tutkimus Rippikoulusta aikuisuuteen on tutkinut rippikoulun merkitystä viisi vuotta sen käymisen jälkeen, eli 20-vuotiaana. Kohderyhmänä olivat vuonna 2001 Tampereen seurakuntien rippikouluihin osallistuneet, rippikouluja oli tuona vuonna 56, osallistujia rippikouluissa kaiken kaikkiaan oli yhteensä nuorta. Tutkimus oli toteutettu kyselyin, ensimmäinen välittömästi rippikoulun alkaessa, toinen rippikoulun lopussa vuonna 2001 ja viimeinen viisi vuotta rippikoulun jälkeen vuonna Alussa ja lopussa toteutettavassa kyselyssä oli tarkoitus mitata rippikoululaisten motiiveja osallistua rippikouluun, samoin kuin heidän odotuksiaan, sekä rippikoulukokemuksia sekä uskonnollisuudessa, sekä mielikuvissa tapahtuneissa muutoksissa. (Niemelä 2007, 5, ) Viimeisen kyselyn kohderyhmä 20-vuotiaat nuoret ovat osoittautuneet useissa kyselyissä poikkeuksellisen passiiviseksi vastaajaryhmäksi. Kaikkiin kolmeen lomakkeeseen vastanneita oli 353, joka kyselyn saaneista vastaa 30 %. Eläkeläiset ovat aktiivisimpia postikyselyihin vastaajia. Tämä antaa aihetta miettiä sitä, miten tutkimus on käytännössä paras toteuttaa kohderyhmä huomioon ottaen. (Niemelä 2007, 43.) Kyselyn mukaan tutkimuksessa noin puolet rippikoulun vuonna 2001 Tampereella käyneistä nuorista kokee rippikoulukokemuksen olleen vahvasti myönteinen. Viisi prosenttia nuorista on täysin eri mieltä, eli kokemus viisi vuotta myöhemmin on selkeän kielteinen. Noin joka viidennen nuoren kokemus rippikoulusta näyttäytyy jälkeenpäin jossakin määrin kriittisessä valossa, vastaajan sukupuolesta huolimatta. 88 % nuorista toivoisi omien lastensa käyvän rippikoulun, joka ennakoi rippikoululle hyvää tulevaisuutta. Alle kuusi prosenttia ei toivo lastensa käyvän rippikoulua. Samaan tahtoon näyttäisi liittyvän kielteinen

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Eettisten ohjeiden tausta

Eettisten ohjeiden tausta Eettisten ohjeiden tausta-aineisto Kirkkojärjestyksen 5:6 mukainen pappislupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija 5.11. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot