ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Tekninen lautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Juhani, puheenjohtaja Ahola Heikki, varajäsen Alho Antti Niemistö Esa Olkkola Akiliina Pikkumäki Marjo Valli Kirsti Yli-Rasku Risto Ahola Kirsti Saunamäki Anssi Muut saapuvilla olleet Esittelijä: vt. tekninen johtaja / kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola Sihteeri: Merja Lehto Asiantuntijat: tiemestari Kirsi Latvala klo :t , kiinteistörakennusmestari Esa Karjanlahti klo Asiat :t Pöytäkirjan allekirjoitus Juhani Saunamäki puheenjohtaja Merja Lehto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Teknisellä osastolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Esa Niemistö Risto Yli-Rasku , virka-aikana Ilkanrati, Ilkantie 17 Merja Lehto osastosihteeri

2 ILMAJOEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka maanantai , kello Ilkanrati, kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu TEK 153 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 TEK 154 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 TEK AJONOPEUDEN ALENTAMINEN JA HIDASTEIDEN ASETTAMINEN KIVINIEMENTIELLE 3 TEK VÄLI-TORALAN ALOITE KISKONTIEN NIMEN MUUTTAMISEKSI PYSÄKKITIEKSI 4 TEK YKSITYISTEIDEN NIMEÄMINEN 5 TEK SILTALAN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 75, 345 JA 346 SAARENPÄÄN ALUEELLA 13 TEK POIKKEAMAPÄÄTÖS / KURIKAN KAUKOLÄMPÖ OY 16 TEK 161 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 19 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä teknisellä osastolla (Ilkantie 17) keskiviikkona 14. päivänä syyskuuta 2011 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 1. päivänä syyskuuta 2011 Anssi Saunamäki, merk.

3 Tekninen lautakunta TEK 153 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Vt. teknisen johtajan ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. TEK 154 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Esa Niemistö ja Risto Yli-Rasku.

4 Tekninen lautakunta TEK 155 AJONOPEUDEN ALENTAMINEN JA HIDASTEIDEN ASETTAMINEN KIVINIEMENTIELLE YHT 344/2011/58 Ely-keskus on myöntänyt Kiviniementielle vuodelle 2011 valtion perusparannusavustusta. Peruskunnostus on toteutettu tiekunnan teettämän suunnitelman mukaisesti. Koska tien kunnon parantuminen on lisännyt läpiajoa ja ajonopeuksia entisestään, on tiekunta päättänyt jättää suunnitelman mukaisen Hautapakantien risteysalueen korotuksen teettämättä, ja esittää sen sijaan tielle rakennettavaksi kaksi erillistä hidastetta, joiden sijainnit on merkitty karttaliitteeseen (liite 1). Hidasteet edellyttävät etumerkkejä ja ruutumaalausta hidasteen havaittavuuden parantamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu ajonopeuden laskeminen 60 km/h:sta 50 km/h:een. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Kiviniemen tiekunnan esityksen ja hyväksyä tien nopeusrajoituksen alentamisen 50 km/h ja hidasteet liitteen nro 1 mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta päätti, että tiemestari on yhteydessä koululaisliikennöitsijään ja varmistaa, että ko. hidasteet soveltuvat myös linjaautoliikenteelle. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

5 Tekninen lautakunta TEK 156 VÄLI-TORALAN ALOITE KISKONTIEN NIMEN MUUTTAMISEKSI PYSÄKKITIEKSI YHT 491/2010/58 Tekniselle osastolle on asukkaiden toimesta tullut pyyntö ennestään nimeämättömän tien nimeämiseksi Ahonkylässä kt 67:n länsipuolella. Aikaisemman käytännön mukaan tien nimeksi on sovittu Kiskontie. Uudesta osoitteesta on ilmoitettu asukkaille Kiskontien nimeäminen on saatettu tiedoksi tekniselle lautakunnalle Jorma Väli-Torala on esittänyt (liite 2), että Kiskontie muutettaisiin Pysäkkitieksi. Koska Ilmajoen Munakassa on Pysäkintie, voi tienimien samankaltaisuus aiheuttaa sekaannuksia hälytystehtävissä ja postinjakelussa. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä vt. teknisen johtajan päätöksen mukaisesti ko. tielle nimeksi Kiskontie. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

6 Tekninen lautakunta TEK 157 YKSITYISTEIDEN NIMEÄMINEN YHT 342/2011/58 Tekniselle lautakunnalle on osoitettu hakemuksia yksityisteiden nimeämisestä (liitteet 3-4). Uusia tienimiä harkittaessa samoja nimiä ei saa olla kunnan alueella jo käytössä, eivätkä nimet voi olla samankaltaisia jo olemassa olevien tienimien kanssa väärinymmärrysten välttämiseksi. Ekatie, Ilmajoen Tuomikylässä Kantatie 67:n liittymäjärjestelyjen yhteydessä Roadway Oy/Auto- Ekan liittymä ja postiosoite tulee muuttaa. Roadway Oy/Eka-Auto on esittänyt tien nimeämistä Ekatieksi. Kartta liitteenä nro 5. Koivurannantie, Ilmajoen Honkakylä Honkakyläntieltä erkanevan mökkitien varressa on viisi mökkiä, joiden omistajien yhteinen ehdotus tien nimeksi on Koivurannantie. Kartta liitteenä nro 6. Ilmajoen kunnan alueella ei ole samannimisiä ja samankaltaisia tienimiä, joten tienimet voidaan hyväksyä esitetyn mukaisesti. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä teiden nimiksi Ekatie ja Koivurannantie. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli tiemestari Kirsi Latvala. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )

7 Tekninen lautakunta YHT 386/2008/512 TEK 158 RENGONHARJUN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 1-10, ILMAILUTIEN ALUEELLA TEK 150 Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen teknisen lautakunnan esityksen pohjalta. Tekninen lautakunta on päättänyt laajentaa aluetta Kunnanhallitus on asettanut asemakaavalle seuraavat tavoitteet: - aluevaraukset suunnitellaan ottaen huomioon lentotoiminnan vaatimukset sekä esteetön kehittäminen - lentokentän eteläpuolinen alue suunnitellaan siten, että lentotoimintaan tukeutuvien toimintojen kehittymiselle ja laajentumiselle osoitetaan riittävät aluevaraukset - lentokenttätoimintaa palveleville erityistoiminnoille varataan niiden tarvitsemat alueet ja liikenneyhteydet - lentokenttään tukeutuvalle huolto- ja koulutustoiminnalle varataan korttelialueet - lentokentän ympäristöön osoitetaan korttelialueita sellaiselle elinkeinotoiminnalle, jonka on logistisesti edullista sijoittua lentokentän ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen - Rengonharjuntien varteen osoitetaan korttelialueita kaupan ja tuotannon toiminnalle Asemakaavan sisältö Asemakaavaehdotus on esityslistan liitteenä nro 2. Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Rengonkylässä noin12 kilometriä Ilmajoen keskustasta kaakkoon. Alue rajautuu koillisessa lentokenttäalueeseen, luoteessa valtatien 19 suunnittelualueeseen ja muualla metsätalousalueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 75 ha. Asemakaava mahdollistaa lentoaseman laajennuksen, lentokonehallien rakentamisen sekä lentotoimintaa palvelevien huoltotilojen uudis- ja lisärakentamisen. Lisäksi logistiikkapalveluiden sekä lento-liikenteen koulutus- ja huoltotoiminnan kehittämiseen on varattu alueet. Teollisuus- ja varastotoiminnalle sekä kaupan palveluille on varattu alueita Rengonharjuntien molemmilta puolilta. Valtatien 19 risteysalueen läheisyyteen on osoitettu keskeiselle paikalle suurehko alue kaupan palveluille. Erityistoimintoja palvelevia aluevarauksia on kaksi. Mahdollista muistomerkkiä varten on osoitettu pieni puisto. Asemakaava tukeutuu olemassa olevien liikenneyhteyksien, valtatien 19 eli Jalasjärventien ja seututien 701 eli Alaanentie- Rengonharjuntien sekä lentoliikenteen varaan. Kolme uutta kokooja-

8 Tekninen lautakunta tieliittymää noudattavat yleiskaavan periaatteita. Tonttiliikenne tukeutuu kokoojateihin. Valtatien 19 muutokset Seinäjoen itäisen ohikulkutien osalta tulevat parantamaan alueen saavutettavuutta. Lentokenttään liittyvän alueen toiminta jakautuu kauppaan, palveluntuottaja-alueeseen sekä logistiikka-palvelujen, teollisuuden ja varastoinnin alueisiin. Monilla toimialoilla toimintaan liittyy vaihtelevasti varastointitarvetta tai kauppaa. Rengonharjuntien eteläpuolinen alue on varattu toimitilarakentamisen alueeksi, jolla on joustavammat mahdollisuudet toimia joko palveluiden tuottajana tai teollisuuden ja varastoinnin alueena. Kaava-alueen toiminnan muotoutuminen riippuu sen tarjoamista eduista toimijoille, jotka voivat hyödyntää joustavasti alueen logistisia, tuotannollisia tai muita sijaintiin liittyviä mahdollisuuksia ja etuja. Mitoitus Suunnittelualueella on nykyään noin 200 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy noin 500 alueen toteutuessa rakennusoikeuden mukaisesti. Työpaikkojen muutos vaikuttaa välillisesti myös liikenteen ja elinkeinoelämän eri aloilla seudullisessa toimintaympäristössä. Kaavoitettavan alueen aluetehokkuus on 0,24, pinta-ala noin 75 hehtaaria ja rakennusoikeuden kokonaismäärä noin k-m 2. Se jakautuu seuraavasti: palvelujen alue k-m 2, liikerakennusten alue k-m 2, teollisuusalue k-m 2, lentoliikenteen alue k-m 2 ja erityisalue 800 k-m 2. Vaikutukset Yhdyskuntarakenne täydentyy maakunta- ja yleiskaavan mukaisesti. Lentoliikennealueen viereen syntyy uusi tuotannon ja erikoiskaupan alue. Alueen toiminnot tukeutuvat lentokenttäalueeseen sekä Rengon-harjuntiehen. Valtatien 19 uudet liittymäjärjestelyt eivät aiheuta muutoksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Alueen metsäinen ympäristö muuttuu rakennetuksi työpaikka- ja logistiikka-alueeksi. Lentoliikennettä palvelevat rakennukset ovat kiitotien tuntumassa ja uudet korttelialueet jatkavat rakennettavaa aluetta Rengonharjuntien suuntaan. Kyläkuva muuttuu avoimemmaksi rakennetuksi alueeksi Rengonharjuntien molemmin puolin. Lentoaseman ympäristön suunnittelu luo edellytykset monipuoliselle seudulliselle palvelurakenteen ja palvelutarjonnan kehittämiselle. Lentoliikennettä hyödyntävien tuotannollisten ja logististen palveluiden keskittyminen luo uusia työpaikkoja ja tukee seudun elinvoimaisuutta. Alueelle syntyy uusia työpaikkoja hankekohtaisten suunnitelmien toteutuessa. Seinäjoen ohitustien toteutuminen lisää alueen saavutettavuutta ja liittää alueen muun seutukunnan teollisuuden ja

9 Tekninen lautakunta tuotannon alueisiin. Alueelle on suunniteltu myös tuotannon ja varastoinnin alueita sekä mahdollista huollon ja koulutuksen aluetta, jotka voivat hyödyntää tai palvella olemassa olevaa toimintaa. Alueen kokoojaliikenne tukeutuu Rengonharjuntiehen sekä valtatien 19 liikennejärjestelyihin. Rengonharjuntielle tulee uusia liittymiä ja lentoliikennealueelle uusia rullaustieliittymiä alueen toteutumisen vaatimalla tavalla. Lähtökohtana kaavan vaikutusten arvioinnille liikenteen sujuvuuteen ja välityskykyyn on alueen liikenteen nykytila ja tiedossa olevien hankkeiden toteutumisesta ja muun toiminnan kasvusta aiheutuva liikennemäärien arvioitu muutos. Kaava-alueen sisäisen toiminnan monipuolistumisen vaikutukset heijastuvat sekä läheisiin kyläalueisiin että laajemmalle alueelle. Työpaikka-alueena kehitettävä suunnittelualue tulee toimintoineen moninkertaistamaan työntekijöiden määrän alueella ja monipuolistamaan työntekijöiden ammattitaustan. Siten alue tulee muodostumaan sosiaalisesti merkittäväksi, omaksi erilliseksi, mutta vaikutuksiltaan mahdollisesti laajaksi alueeksi. Valtatien risteysalueen läheisyydessä sijaitseva huoltoasema palveluineen muodostaa kyläläisten toimintaan vaikuttavan ympäristön palveluineen. Kevyen liikenteen huomioiminen valtatien ympäristön suunnittelussa voi muuttaa sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Lentotoiminnan ja muun työpaikka-alueen sosiaalinen ympäristö voi olla erilainen monista turvallisuuteen liittyvistä poikkeavista toiminnoista johtuen. Alueen toteutuminen muuttaa alueen metsätalouden mukaisia ojitusjärjestelyjä ja ne hoidetaan korttelirakenteen mukaisin tienvarsiojituksin. Poistuva metsätalousalue on pääosin hidaskasvuista mäntyvaltaista rämettä eikä sen muuttumisella rakennetuksi alueeksi ole metsätaloudellisia vaikutuksia. Alueella ei ole todettu luonnonsuojelullisesti merkittäviä ympäristöjä tai suojeltavia lajeja. Suojelu-alueita on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaavoitettavan alueen itäpuolella. Alueen rakentaminen ja toimintojen mahdollistaminen alueella edellyttää kunnallistekniikan ja katujen sekä lentokoneiden huoltoliikennealueiden rakentamista. Alueen energiantarpeen lisääntyminen vaikuttaa kokonaisratkaisun etsimiseen ja yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Toisiaan tukevat toiminnot tuovat alueelle synergiaetuja, jotka vahvistavat seudullista yhdyskuntarakennetta ja tuottavat välillisiä vaikutuksia monelle ulkopuoliselle toimialalle.

10 Tekninen lautakunta Alueen suunniteltu maankäyttö tukee olemassa olevia toimintoja, selkeyttää liikennettä ja muuta maankäyttöä sekä huomioi lentoliikenteen vaatimat huolto- ja turvallisuustarpeet alueella. Kaavoitusprosessi Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaavoitettavan alueen laajentuessa tekninen lautakunta on tarkistanut kaavoituspäätöstä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä , päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kaavaluonnokset (4 vaihtoehtoa) ovat olleet epävirallisesti nähtävillä , yleisötilaisuus järjestettiin Uudet luonnokset (2 vaihtoehtoa) ovat olleet epävirallisesti nähtävillä Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet asemakaavaluonnoksesta Vuonna 2008 nähtävillä olleista vaihtoehdoista lausuntonsa ovat antaneet Tiehallinto, Ilmailuhallinto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilmajoen kunnan elinkeinotoimi, Fortum ja Etappi. Toisessa kuulemisessa toukokuussa 2010 lausuntopyyntöjä lähetettiin 17 viranomaiselle, naapurikunnille, yrityksille ja yhteisöille sekä lisäksi seitsemälle kunnan hallintokunnalle ja viranomaiselle. Lausuntoja saatiin kolme, jotka ovat esityslistan oheismateriaalina. Kirjallisia mielipiteitä luonnoksista ei ole esitetty. Kaavaprosessin kuluessa on neuvoteltu eri toimijoiden kanssa lukuisia kertoja. ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri - kaavamerkintään ja määräyksiin tulee lisätä maksimissaan sallittavan kerrosalan määrä k-m 2 myymälä- ja liikerakennusten sekä niiden T-alueiden osalta, missä sallitaan myymälätiloja - kortteleiden kevyen liikenteen yhteyksiin tulee myös varautua - LT-alueen aluevaraus tulee tehdä lausunnon liitteenä olevan ohjeen mukaan tai muutoin varmistaa kaavan liikennealueen ja tiesuunnitelman tiealueen rajauksen yhdenmukaisuus - Rengonharjuntien katuliittymien liittymäkieltoalueet tulee tarkastella, liittymäkieltoalue tulee ulottaa 45 m maantien ajoradan reunasta mitattuna - kaavoitettavien alueiden hule- ja salaojavesiä ei saa johtaa maantien sivuojiin, suunnitelma hulevesien poisjohtamisesta tulee esittää kaavaselostuksessa tai määrätä kaavamerkinnöillä

11 Tekninen lautakunta Etelä-Pohjanmaan liitto - kaavaluonnosvaihto 2 parempi, parempien laajentamismahdollisuuksiensa vuoksi Ilmajoen kunnan elinkeinotoimi - vuonna 2008 kaavaluonnosvaihtoehtoihin A, B, C ja D annettu lausunto pätee myös uusiin kaavaluonnosvaihtoehtoihin 1 ja 2. Alkuperäisessä lausunnossa on todettu mm. asemakaavan laatimisen alueelle olevan positiivinen asia ja selkeyttävän alueelle sijoittumisen mahdollisuuksia. Lausunnossa esitetään myös joitain muutoksia aluemerkintöihin. Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen: ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuurin lausunnon johdosta Rengonharjuntien katuliittymien liittymäkieltoalueet on tarkistettu ulottumaan 45 metriin ajoradan reunasta mitattuna ja hule- ja salaojavesien johtamisesta maantien sivuojiin on annettu suunnitteluohje kaavaselostuksessa. Muilta osin kaavassa on noudatettu tavanomaista merkintäkäytäntöä, jossa mm. on osoitettu tehokkuusluvulla rakennusoikeus ja prosenttiluvulla eri toimintojen osuus siitä. Ensimmäisistä luonnoksista annetut lausunnot on otettu huomioon. Neuvottelujen tulokset on otettu huomioon. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Rengonharjun kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 1-10 liitteen nro 2 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi sekä pyytäisi ehdotuksesta lausunnon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) KH Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Tekninen lautakunta (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh ) --- Tekltk Asemakaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä Muistutuksia kaavaehdotuksesta ei ole tehty. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta on pyydetty lausunto mutta sitä ei ole saatu. Kunnanhallitus on päättänyt hyväksyä Ilmailutien asemakaava-alueella maankäyttösopimuksen Seinäjoen kaupungin kanssa. Edelleen hallitus on hyväksynyt maankäyttösopimuksen tehtäväksi kiinteistöjen Panula 9:1011, Nevakytö 9:708, Laitila 9:924, Ojanmetsä 9:525, Palkkio 1:85, Harja-aho 9:824 ja Välimetsä 9:519 maanomistajien kanssa. Maankäyttösopimukset on allekirjoitettu tilojen Nevakytö, Laitila, Ojanmetsä, ja Välimetsä maanomistajien kanssa Tilan Panula 9:1011 maanomistaja Panulayhtymä on ilmoittanut, että se jättäytyy pois Rengonharjun kunnanosan Ilmailutien alueen asemakaavasta kokonaan. Panulayhtymä ei siten ole allekirjoittanut maankäyttösopimusta. Asemakaavaehdotuksessa tilan alueelle on osoitettu yhteensä n k-m 2 :n määrä rakennusoikeutta, mikä on katsottava asemakaavalla saatavaksi huomattavaksi hyödyksi. Tilan sijainnista johtuen asemakaavan hyväksymispäätöksestä voidaan kokonaisuuden kärsimättä rajata pois tilan Panula 9:1011 alueelle osoitetut korttelialueet. Tilojen Palkkio ja Harja-aho omistajia ei ole tavoitettu. Asemakaavaehdotuksessa tilan Palkkio alueelle on osoitettu yhteensä n. 182 k- m 2 :n määrä rakennusoikeutta, mitä ei ole katsottava asemakaavalla saatavaksi huomattavaksi hyödyksi. Tilan Harja-aho alueelle on asemakaavaehdotuksessa osoitettu yhteensä n k-m 2 :n määrä rakennusoikeutta, mikä on suhteellisen huomattava asemakaavalla saatava hyöty. Tilan alueesta kuitenkin n. 70 % menee liikennealueeksi, jolta ei kuitenkaan voida osoittaa tilan jäljellejäävään osaan liittymää ja siten aluetta on hyvin vaikea toteuttaa itsenäisenä rakennuspaikkana. Tilojen Palkkio ja Harja-aho rajaaminen pois asemakaavan hyväksymispäätöksestä aiheuttaisi haittaa viereisten tilojen käyttöön otolle. Tilojen sisällyttäminen edelleen hyväksyttävään asemakaavaan, ei aiheuttane kohtuutonta epätasa-arvoa maanomistajien kesken vaikka omistajat eivät ole allekirjoittaneet maankäyttösopimusta. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus:

13 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyvät Rengonharjun kunnanosan asemakaavan osan kortteleissa 1-10, Ilmailutien alueelle liitteen nro 7 mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

14 Tekninen lautakunta YHT 23/2011/512 TEK 159 SILTALAN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 75, 345 JA 346 SAARENPÄÄN ALUEELLA Ilmajoen kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaavoitustyön tavoitteena on osoittaa alueelle pääosin rivitalorakentamista. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, lähtötiedot sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 8. Asemakaavalla muodostetaan viisi rivitalojen rakennuspaikkaa ja kolme erillispientalotonttia, joista kaksi on rakennettu, sekä puistoja tiealue. Tontit rajoittuvat pääosin olemassa olevaan asutukseen. Puisto jakautuu kahteen osaan, toinen osa johtaa turvallisen kulun Ääritien puistoon Saarenpään alueelta, Leppätieltä, Siltalopenkujalta ja Luomankujalta ja toinen sijoittuu rivitalojen väliin koulun suuntaan. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2,57 ha, rakennusoikeuden määrä on 4460 k-m 2 ja aluetehokkuus e= 0,17. Virkistysaluetta on noin 0,28 ha ja tiealuetta noin 0,2,6 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty huomautuksia. Lausunnot ja mielipiteet Luonnosvaiheessa on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja Fortumilta sekä Ilmajoen kunnan rakennustarkastajalta, tiemestarilta, vesihuoltorakennusmestarilta ja ympäristösihteeriltä. Mielipiteitä ovat esittäneet Kari Hakanen sekä Markku ja Marja- Liisa Ojala. Mielipiteet ovat esityslistan oheismateriaalina. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Fortum Sähkönsiirto Oy ilmoittaa, että sähköntoimitus voidaan pääosin hoitaa olevilla verkostoratkaisuilla. lisäksi olevalle puistomuuntamolle tulee olla esteetön kulku raskaalla ajoneuvolla kaikkina vuorokauden ja vuodenaikoina. Kari Hakanen ihmettelee, että luonnoksen mukaan uudelle alueelle tulisi tie kiertämään pussin pohjan kautta. Kulku Leppätietä jatka-

15 Tekninen lautakunta malla purkaisi Tuomitien liikennepainetta, hän esittää myös Ääritien ja Luomankujan käyttämistä alueen kulkuväylinä. Hakanen on laskenut, että Saarenpään alue ja Halmen alue lisäävät Tuomitielle ja marketin kohtaan n. 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Edelleen Hakanen kysyy keskitien tiealueen saattamisesta ajan tasalle. Markku ja Marja-Liisa Ojala esittävät, että heidän omistamiensa kahden tontin ja kunnan omistaman alueen rajalle on suunniteltava puisto. Lisäksi alueelle tulisi kaavoittaa myös omakotitaloja ja Polkuvainiontie tulisi jatkaa Luomankujalle, jolloin liikenne jakautuisi tasaisemmin alueen teille. Mielipiteiden huomioon ottaminen Kari Hakasen ja Markku ja Marja-Liisa Ojalan mielipiteiden johdosta ei ole tehty muutoksia. Liikenne Saarenpään alueelta kulkee Keskitielle, josta se voi jatkaa Tuomitien ja Huhdantien kautta tai Savitien kautta Alaanentielle. Kaikki nämä tiet ovat kokoojateitä, joilla suoria tonttiliittymiä on vain vähän. Lisääntyvä liikenne on tulevien asukkaiden aiheuttamaa, ei läpikulkuliikennettä, joten on lupa odottaa sen mukaista liikennekäyttäytymistä. Esitetyt vaihtoehtoiset pääsytiet Leppätie, Luomankuja ja Ääritie ovat asuttuja päättyviä teitä, joiden kaltaisten teiden muuttaminen läpikulkuteiksi ei ole suositeltavaa eikä se yleensä onnistu asukkaiden vastustuksesta johtuen. Keskitie on toteutettu säästäen olemassa olevia pihoja ja on tarkoitus muuttaa kaava sen mukaiseksi. Tässä yhteydessä se kuitenkin aiheuttaisi huomattavan alueen laajennustarpeen ja siten aikataulun venymisen. Markku ja Marja-Liisa Ojalan omistamat alueet on kaavoitettu omakotitalojen korttelialueeksi, molemmat tontit ovat rivitaloja vasten metriä syviä, joten puistokaista kahden eri pientalomuodon välillä ei liene välttämätön. Alue on kaavoitettu pääosin rivitalokortteleiksi hallituksen kaavoituspäätöksen mukaisesti. Ilmajoen keskustassa on tarvetta rivitalojen rakennuspaikoista. Omakotitaloille on juuri valmistunut Siltalan alueelle Napustanmäkeen asemakaava ja muutoinkin omakotitonttitarjontaa keskustassa on Tuoresluomalla ja Lauroselassa sekä Seppälän alueella. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Siltalan kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 75, 345 ja 346, Saarenpään alueella liitteen nro 8 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

16 Tekninen lautakunta

17 Tekninen lautakunta TEK 160 POIKKEAMAPÄÄTÖS / KURIKAN KAUKOLÄMPÖ OY YHT 345/2011/622 Lausunto Kurikan Kaukolämpö Oy:n poikkeamalupahakemukseen Poikkeamapäätöksen hakija: Kurikan Kaukolämpö Oy, Jousimiehenkatu 3, Kurikka. Rakennuspaikka: Rakennuspaikka on Koskenkorvan asemakaava-alueella korttelissa 53, rakennuspaikka 1. Se muodostuu määräaloina kiinteistöistä , , sekä Niiden asemakaavan mukainen pinta-ala on 6240 m 2. Rakennuspaikan osoite on Trahteerintie 1A, Koskenkorva. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakija omistaa rakennuspaikan muuten paitsi 215 m 2 :n määräalan, joka sijaitsee kiinteistöllä Sen omistaa Altia Group Oy. Sille ei ole tarkoitus sijoittaa rakennuksia mutta kulkuyhteys on ko. määräalan poikki. Rakennushanke: Rakennuspaikalle on tarkoitus rakentaa Koskenkorvan taajamaa palveleva kaukolämpölaitos. Ensimmäisenä vaiheena rakennettaisiin 3 MW:n öljykäyttöinen tehdasvalmisteinen tilaelementtilämpökeskus. Sen kerrosala on 37 k-m 2. Öljysäiliön tilavuus on 30 m 3. Toisessa vaiheessa rakennettaisiin 2 MW:n biolämpökeskus ja polttoainevarasto. Lämpökeskuksen kerrosala on 122 m 2 ja polttoainevaraston 112 m 2. Savupiipun korkeus on 30 m. Rakennukset ovat teräsrunkoisia ja julkisivumateriaalina on pelti. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella on valtuuston hyväksymä asemakaava. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Asemakaavassa rakennuspaikka on TT aluetta eli teollisuusrakennusten korttelialuetta. Tämän vuoksi rakennusluvan myöntäminen edellytetään MRL 171 :n mukaista Ilmajoen teknisen lautakunnan poikkeamapäätöstä. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu Ilmajoki-lehdessä olleella kuulutuksella sekä kirjeellä lähinaapureille. Huomautuksia on esitetty kaksi. Toisessa liikennevirasto huomauttaa, että hanke sijaitsee lähellä rataa ja että rautatieliikenteestä aiheutuva melu ja tärinä tulee ottaa rakennutta-

18 Tekninen lautakunta jan toimesta huomioon. Toisessa Altia Oyj huomauttaa, että hankkeesta ei saa aiheutua haittaa heidän suunnitteilla olevalle voimalaitokselle, jolle asemakaavassa on varattu viereinen rakennuspaikka. Rakennustarkastajan lausunto: Poikkeamahakemusta puolletaan. Jatkosuunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää lämpölaitoksen rakennussuunnitteluun. Sen julkisivut tulee suunnitella niin, että se soveltuu hyvin ympäristöön. Rakennuslupavaiheessa tulee koko rakennuspaikka olla hakijan omistuksessa tai hallinnassa. Tekltk Kurikan Kaukolämpö Oy:n rakennushanke sijoittuu Koskenkorvalle alla olevan kartan osoittamaan paikkaan. Rakennushanke sijoittuu teollisuusalueelle; lähin asuntoalue sijaitsee radan ja kokoojatien toisella puolella n. 150 metrin etäisyydellä. Asemakaavassa viereinen korttelialue on osoitettu erityisalue, jolle saa sijoittaa jätevesien käsittelylaitoksen ja voimalaitoksen, höyryntuotantoteholtaan maksimissaan 45 MW, ja varastorakennuksia. Voimalaitoksen savupiipun korkeus tulee olla vähintään 60 metriä. Energiantuotannon pölyäville raaka-aineille, kuten turpeelle, tulee olla suljettu lastauspaikka. Liikenne- ja varastointialueet on päällystettävä siten, että pohjaveden pilaantuminen estyy, pintavedet on johdettava öljynerottimen kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakennukset on sopeutettava kyläkuvaan siten, että ne eivät julkisivujen osalta vähennä ympäristön arvoja.

19 Tekninen lautakunta Rakennushankkeessa on kysymys samasta toiminnasta kuin viereiselle rakennuspaikalle on kaavoitettu. Tuotantoteho tulee kuitenkin olemaan vain 20 % viereisen laitoksen tehosta. Teollisuusrakennusten korttelialueeksi kaavoitettu rakennuspaikka sopii ympäristönsä puolesta myös lämmöntuotantotilan rakentamiseen. Naapureiden mielipiteet eivät aiheuta muutosta suunnitelmaan. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. MRL 172 Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

20 Tekninen lautakunta TEK 161 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Lautakunnalle saatettiin kokouksessa tiedoksi, että Ahonkylän, Niemelän alueen tontit ovat varattavissa Ilkanradissa klo 7.30 alkaen jonotusperiaatteella. Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh )

21 Tekninen lautakunta TEK 162 URAKOITSIJAN VALINTA ILKANRADIN VESIKATON VESIERISTEIDEN UUSIMISEKSI YHT 350/2011/16 Vuoden 2011 talousarviossa on varattu euron määräraha Ilkanradin vesikaton vesieristeiden uusimiseksi. Tekninen osasto on pyytänyt tarjoukset vesikaton uusimisesta. Tarjouksen ovat jättäneet MH-Kate Oy ja Länsi-Kate Oy. MH-Kate Oy on antanut kokonaishintatarjouksen sisältäen kaikki työt; yhteensä euroa (alv 0 %). Länsi-Kate Oy on jättänyt yksikköhintatarjouksen. Tarjouksessa on jätetty muutamia pieniä yksityiskohtien korjaamisia rakennuttajan tehtäväksi. Länsi-Katteen yksikköhintainen tarjous on laskettu kokonaishinnaksi annettujen yksiköiden määrällä. Länsi-Katteen tarjouksen kokonaishinnaksi muodostuu yhteensä ,50 euroa (alv 0 %) ja siihen lisättynä rakennuttajan tehtäväksi jätetyt työt, muodostuu kokonaiskustannuksiksi yhteensä euroa. Talousarviossa varattu määräraha riittää työn toteutukseen. Tarjousten vertailu esitellään kokouksessa. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy Ilkanradin vesikatteen vesieristeiden uusijaksi Länsi-Kate Oy:n edullisimman tarjouksen perusteella yksikköhinnoista muodostuneeseen kokonaishintaan ,50 euroa (alv 0 %). Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli kiinteistörakennusmestari Esa Karjanlahti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh )