OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ 6 HENKILÖSTÖ 13 SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 27 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 30 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 33 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 33 TOIMINNAN RAHOITUS, RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 40 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 44 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 49 TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN 50 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 53 KÄYTTÖTALOUS 55 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 56 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 57 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 114 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 124 TYTÄRYHTIÖT 124 KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 131 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 132 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 134 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 138 1

2 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kunnanjohtajan katsaus vuoteen OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN Maan hallituksen valmistelemat kuntarakenneuudistus, sote-uudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ohjasivat merkittävästi valtuutettujen ja viranhaltijoiden työtä. Kunnan varsinainen kehittämistyö ja mahdollisuuksiemme hyödyntäminen realisoituivat pitkälti olemassa olon oikeutuksen pohdintaan. Näkemykseni mukaan tällainen työ toisaalta vahvisti kuntamme identiteettiä ja kehitti yhteisöllisyyttä toisaalta heikensi kunta-valtio suhdetta. Valtuusto linjasi Kempeleen toimintamallin tavoitteet ja aikaansaannokset valtuustokauden alussa vuonna Mallin ulkoinen arviointi valmistui loppupuolella vuotta. Tulokset tukivat valtuuston asettamaa tahtotilaa mallille. Tulosten ja kokemusten perusteella valiokunnat ohjasivat Kempeleen toimintamallin jatkokehittelyä vastaamaan paremmin toimintaympäristön ja tulevaisuuden haasteita. Suoritetun asukastyytyväisyyskyselyn perusteella kuntalaisten tyytyväisyys kunnan palveluihin kasvoi entisestään. Kyselyssä laaja asuinkuntaindeksi sai arvon 3,81 (asteikko 1-5), kun edellisenä vuonna se oli 3,74. Tyytyväisiä oltiin erityisesti opetuspalveluihin (4,08) ja terveyspalveluihin (4,03). Viime vuonna olivat presidentin vaali ja kuntavaali. Syksyllä käynnistyi asukastupatoiminta. Määräaikainen kokeilu seutuhallinnosta päättyi. Vapaaehtoista seutuyhteistyötä päätettiin kuitenkin jatkaa. TERPS II hanke toi tullessaan sähköisen hyvinvointikertomuksen, jonka valtuusto hyväksyi valtuustokaudelle Sote-keskuksen tarveselvitys ja hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa. Runsaan 20 miljoonan euron kustannusarvio aiheutti laajaa keskustelua. Vuoden aikana valmistuivat Ylikylän yhtenäiskoulu ja Linnakankaalle uusi yksityinen päiväkoti. Kunnantalon peruskorjaus ja uudisrakentaminen jatkui. Kulttuuripalvelut siirtyivät kunnan omaksi toiminnaksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä Pirilän porras hanketta kehitettiin. Esille nousi myös mahdollinen Pirilä kampus hanke. Ateria- ja puhdistuspalveluissa otettiin käyttöön tuottavuuden mittarit. Tietohallinnossa järjestetyn asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella kehitettiin palvelualueen toimintaa. Yhtenäisen perusopetuksen yksiköt toteutettiin Kirkonkylän ja Ylikylän kouluille. Tukipalvelut olivat keskeisesti mukana Ylikylän koulun uudisrakennushankkeessa. Toimintojen edelleen kehittämiseksi ja kustannusten hallinnassa pitämiseksi aloitettiin vuoden lopulla prosessikuvausten tekeminen. Erikoissairaanhoidon menot jatkoivat kasvamistaan, 6,6 %. Työttömyyden kasvu heijastui monin tavoin myös kunnan toimintaan. Vaikka tukityöllistämistä lisättiin, työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi siitä huolimatta. Nuorten toimeentulotuen hakijoiden määrä oli entistä korkeampi. Investoinnit olivat 13,6 milj. euroa ja velkamäärä euroa asukasta kohden. Toimintamenot 80,5 milj. euroa kasvoivat 4,3 milj. euroa ja samalla verorahoitus 2,2 milj. euroa. Etenkin tästä syystä tilikauden tulos oli -0,8 milj. euroa ja tilikauden alijäämä Alijäämä voitiin kattaa aikaisempien vuosien kertyneestä ylijäämästä, joita taseessa on toimenpiteen jälkeen 4,6 milj. euroa. Ylijäämä ja tonttien myyntivoitot mahdollistavat toistaiseksi talouden hallinnassa pitämisen. Työttömyys, rajut valtionosuuksien leikkaukset sekä samanaikaisesti laadukkaat palvelut ja tonttien kysynnän hiipuminen voivat syödä ylijäämän nopeasti. Yrityspalvelujen pilottijakso käynnistettiin vuoden alusta. Pilottijaksosta saadut kokemukset olivat kunnan, yritysten ja asiantuntijoiden kannalta rohkaisevia ja palvelun kehittämistä päätettiin jatkaa. Seudun joukkoliikenteen järjestämistä ohjattiin siten, että ylikunnallisten linja-autoreittien kustannukset jaettaisiin kunkin kunnan alueella ajettavien linjakilometrien mukaan. Valtuusto hyväksyi Oulun kaupungin joukkoliikenteen toimival- 2

3 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kunnanjohtajan katsaus vuoteen taiseksi viran-omaiseksi. Kustannusten jakoperuste hyväksyttiin yhteistoimintasopimuksen pohjaksi. Taajaman osayleiskaavan valmistelua jatkettiin ja kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä. Kempeleen henkilöliikenteen mahdollistavan aseman toteuttamista ja Seinäjoki Oulu -rataosuuden parantamissuunnittelua neuvoteltiin yhdessä Liikenneviraston ja VR:n edustajien kanssa. Riihivainiolle ryhdyttiin toteuttamaan suurta yksityistä logistiikkakeskusta. Kuten jo aikaisemminkin Kempeleen kunta on päättänyt olla itsenäinen kunta. Epävarmuus kuntarakenteesta jatkuu edelleen. Valtinosuuksien aikaisempien leikkausten lisäksi leikkauksia toteutetaan entistä suurempina. Toimintaympäristön muutosten ymmärtäminen, talouden hallinnassa pitäminen ja oikeiden johtopäätösten tekeminen ovat alati kuntaorganisaatiomme päätöksenteolle ja palvelutuotannolle haasteita, joihin tarvitaan mahdollisimman laajaa yksituumaisuutta, avoimuutta, puolin ja toisin toisten työn ja osaamisen arvostamista, luottamusta itseensä ja tekemisen oikeutukseen, eteenpäin menemisen meininkiä. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 3

4 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa Viime vuonna valtio leikkasi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa. Ilman tuota leikkausta kuntataloudessa ei olisi tehty vuosikymmenen heikointa tulosta. Manner-Suomen kuntien viime vuoden yhteenlaskettu tulos heikkeni tilinpäätösten ennakkoarvioiden mukaan 730 miljoonaa euroa ja jäi negatiiviseksi 310 miljoonaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien verotulojen kasvu vuonna hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Valtionosuudet kasvoivat vuonna nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna. Investoinnit kasvoivat eniten yli asukkaan kunnissa sekä asukkaan kunnissa. Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu oli merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan. Kuntatalouden sopeutustoimet väistämättömiä Nykyinen tilanne muistuttaa vuotta Kansainvälinen talousympäristö on epävakaa, maan hallitus kamppailee vaimean talouskehityksen ja kasvavan työttömyyden noidankehässä. Julkisen talouden kestävyysvajetta koetetaan saada hallintaan. Kuntaliitto on tehnyt oman esityksensä Kuntatalouden sopeutusohjelma , jolla pyritään vaikuttamaan valmistelussa olevaan valtion talouden kehykseen ja siihen liittyvään peruspalveluohjelmaan. Kuntatalouden sopeutusohjelmassa esitetään talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Samalla kuntien toiminnan kehittämisessä on jatkettava tuottavuuden kehittämistä ja palvelutuotannon tehostamista. Toimia tarvitaan, jotta kuntien palvelut voidaan rahoittaa kohtuullisella kunnallisveroasteella koko maassa ja kuntien velkaantuminen pidettyä hallinnassa. 4

5 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kuntaliiton esitykset kuntatalouden sopeuttamiseksi pähkinänkuoressa: 1. Kuntien veropohjan laajentaminen 2. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 3. Kuntien toiminta, valtio-kuntasuhde Jäteveron tuotto ohjataan kunnille alkaen. Kiinteistöveron tietokannat, rekisterit ja arvostukset saatetaan ajan tasalle, korotetaan ylärajoja sekä laajennetaan veropohjaa kaivostoimintaan Osa pääomaverojen tuotosta ohjataan kunnille erikseen selvitettävällä tavalla. Kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta käynnistetään selvitys. Kuntaveroista tehtävät vähennykset kompensoidaan kunnille ensisijaisesti verojärjestelmän sisällä kuntakohtaisesti oikein kohdennettuina. Valtionosuuksiin ei tehdä enää lisäleikkauksia. Uudet leikkaukset tässä taloustilanteessa lisäävät kunnallisveron korotuspaineita entisestään. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan lisäämällä sen laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan tavoitteena järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa. Järjestelmän on oltava kuntaliitosneutraali. Harkinnanvarainen osuus pidetään jatkossakin osana järjestelmää. Kunnat alentavat toimintamenojen kasvua ennakoidusta pidättäytymällä palkkakustannusten kasvattamisesta lähivuosina. Kunnat jatkavat ja tehostavat tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamistoimenpiteitä sekä edesauttavat työurien pidentämistä. Kunnat jatkavat aktiivisesti kuntalähtöisiä kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä rakenteellisia toimia. 4. Elvytys: Kuntien investointitoimintaa on kohtuullisessa määrin jatkettava Kuntien rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin varataan valtion kevään 2013 lisätalousarviossa 200 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle. Valtion tuki on rakennusaikaista ja 20 % hyväksytyistä kustannuksista. Kuntien infrainvestointien sekä asuntotuotannon vauhdittamiseksi laaditaan pikaisesti valtion ja kuntien yhteinen toimenpidepaketti, jossa sovitaan vastuista, rahoituksesta ja velvoitteista. 5

6 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ Väestönmuutokset Vuosien vaihteessa Kempeleen väkiluku oli asukasta. Vuoden lopussa kempeleläisiä oli eli kasvua oli 201 henkilöä eli 1,2 %. (Alla oleva taulukko on ennakkotietojen mukaan) Syntyneet Kuolleet Synt. Tulo- Lähtö- Netto- Kokonais- Enemmyys muutto muutto Muutto muutos Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Työttömyys Vuodenvaihteessa /13 työttömyysaste oli Kempeleessä 10,1 % eli työttömänä oli 863 henkilöä. Näistä oli miehiä 497 ja naisia 366, alle 25 vuotiaita 106, yli 50-vuotiaita 273, yli vuoden työttöm. 167, vajaakuntoisia

7 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmät Muutos vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Yhteensä Kun pidetään VT 4:ää rajana niin kunnan länsiosassa asuu 55% väestöstä. Väestö tilastoalueittain Tilasto-alue Muutos Keskusta Sarkkiranta Hakamaa Honkanen Ylikylä Vihiluoto Ketolanperä Sipola Niittyranta Alakylä Väärälänperä Linnakangas Juurussuo Merialue 2 0 Tuntematon Kempele yhteensä

8 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä 8

9 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä 9

10 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä 10

11 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä 11

12 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Olennaiset muutokset ja muutossuunnat kunnan kehityksessä 12

13 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä ja rakenne Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteli (lokakuu 2011) palkansaajaa. Vuoteen 2010 verrattuna henkilöstömäärä kasvoi noin seitsemällä tuhannella hengellä. Kunta-alan henkilöstöstä lähes 80 % on naisia. (Lähde Henkilöstömäärällä tarkoitetaan voimassa olleiden palvelussuhteiden määrää ja joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa. Vuoden lopussa (taulukko 1) kunnan palveluksessa oli 1010 henkilöä. Henkilöstömäärä on kasvanut vuoteen 2011 verrattuna 11 henkilöä. Kokoaikaisten määrä on kasvanut 26 henkilöllä, tähän vaikuttaa mm. tuntiopettajien ja koulunkäyntiohjaajien vakinaistamiset. Lisäksi vuoden 2011 lopussa oli täyttämättä työsuhteita eläköitymisestä johtuen ja ne täytettiin vuoden alussa. Osa-aikaisten määrä on pienentynyt 15 henkilöllä. Vuonna kunta työllisti 25 kesätyöntekijää ja 74 työllistettyä. TAULUKKO 1. Henkilöstömäärä v muutos Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Asukkaita / henkilöstö Henkilöstö / asukasluku 6,06 % 6,16 % Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli vuoden lopussa 81,4 % (2011: 80,9 %) ja miehiä 18,6 % (2011: 19,1 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus 80,5 % (2011: 79 %) oli ja miesten 19,5 % (2011: 21 %). TAULUKKO 2. Henkilöstön rakenne Luonne Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä M ie s Nai nen % os uu s 74,6 % 25,4 % 10 0 % Prosesseittain tarkasteltuna vuoden lopussa (kuvio 1) vakinaisesta henkilöstöstä työskenteli peruspalveluissa 80,6 %, tukipalveluissa 13,5 %, ympäristöpalveluissa 5,2 % ja kansalaiskunnassa 0,7 %. 13

14 henkilömäärä henkilömäärä Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 1. Henkilöstö prosesseittain Henkilöstön määrä Kansalaisk unta Peruspalv elut Ympäristö palvelut Tukipalvel ut yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Peruspalveluiden alaprosesseista lasten- ja nuorten yhteisöllisen kasvun osuus koko kunnan henkilöstöstä oli vuonna noin 55 %, suurimpina alueina opetus ja varhaiskasvatus Peruspalvelut, henkilöstö Johto/kehit t. Lasten ja nuorten yhteisöll. Terveys ja toimintakyk y Ikääntynei den hoiva ja huol. Sosiaalinen turvallisuus Vapaaaika vakinainen määräaikainen KUVIO 2. Henkilöstömäärä, peruspalvelut Ammattiryhmät ja tehtävänimikkeet Suurimmat ammattiryhmät muodostuivat varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöstä, molemmissa määrät ovat pysyneet kutakuinkin samana edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iältään iäkkäimmät ammattiryhmät olivat hallintohenkilöstö sekä ateria- ja puhdistuspalveluiden henkilöstö. 14

15 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö TAULUKKO 3. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin (vakinaiset ja määräaikaiset) Ammattiluokka Miehet Naiset Yhteensä Keski-ikä Hallintohenkilöstö ,8 Hoitohenkilöstö ,8 Erityistyöntekijät ,0 Lääkärit ,8 Sosiaalihenkilöstö ,7 Varhaiskasvatus henkilöstö ,4 Opetushenkilöstö ,9 Vapaa-ajan henkilöstö ,8 Tekninen henkilöstö ,9 Huoltohenkilöstö ,9 Ateriapalveluhenkilöstö ,5 Puhdistuspalveluhenkilöstö ,0 Muut ,8 Yhteensä ,8 Henkilöstö sopimusaloittain Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin 73 % työskenteli yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä. Suurimpia ammattiryhmiä olivat terveydenhuollon hoitohenkilöstö, päivähoidon ja sosiaalialan henkilöstö. Opetusalan (OVTES) sopimuksen piirissä oli 15 % kunta-alan henkilöstöstä. (Lähde Kempeleen kunnan vakinaisesta henkilöstöstä KVTES:in piirissä työskenteli noin 72 %. OV- TES:in piirissä oli noin 23 % vakinaisesta henkilöstöstä. Tarkasteltaessa keski-ikää sopimusaloittain havaitaan, että korkein keski-ikä oli lääkäreiden ja tuntipalkkaisten sopimuksen piirissä olevilla. Alhaisin keski-ikä oli opetusalalla. TEKNISET TUNTITES OPETUSALA LÄÄKÄRIT KVTES Sopimusalat ikäluokittain (vakinaiset palvelussuhteet) Keski-ikä 49,8 50,2 44,8 50,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ja yli KUVIO 3. Eri sopimusalat ikäluokittain 15

16 Virka- ja työvapaat Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Taulukossa 4 on esitetty poissaolojen jakautuminen prosesseittain (poissaolopäivät / henkilö). Taulukossa ei ole mukana vuosilomia. Sairauspoissaolot ovat nousseet koko kunnan tasolla 0,9 kalenteripäivää / henkilö edelliseen vuoteen verrattuna. Kohta muut poissaolot ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 päivää / henkilö. Muihin poissaoloihin kirjataan mm. palkattomat virkavapaudet, kuntoutukset, koulutusvapaat yms. harkinnanvaraiset virkavapaudet. Taulukossa 4 yhteensä sarakkeessa ovat mukana myös vuosilomat. TAULUKKO 4. Poissaolopäivät prosesseittain päivää / henkilö (kaikki palvelussuhteet) Prosessi Sairaus- Lakisääteiset Muut poissaolot Yhteensä poissaolot poissaolot 1) 2) päivää/hlö päivää/hlö päivää/hlö päivää/hlö Kansalaiskunta 3,9 1,0 5,7 60,9 Peruspalvelut 15,5 23,2 13,6 76,8 Ympäristöpalvelut 22,5 2,4 4,0 70,6 Tukipalvelut 25,4 10,4 4,3 81,9 Yhteensä 17,0 20,2 11,8 76,9 1. Lakisääteiset poissaolot sisältävät mm. tilapäiset hoitovapaat, äitiysvapaa, vanhempainvapaat, hoitovapaa yms. lakiin perustuvat poissaolot. 2. Muihin poissaoloihin sisältyvät mm. palkattomat virkavapaudet, kuntoutukset, koulutusvapaat yms. harkinnanvaraiset virkavapaudet. Vuorotteluvapaiden käyttö on pysynyt suurin piirtein samana. Vuorotteluvapaan pituudet ovat hieman nousseet edelliseen vuoteen verrattuna. TAULUKKO 5. Vuorotteluvapaat prosesseittain (henkilöt) Prosessi Kansalaiskunta Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelut yhteensä hlöt keskimääräinen jakson pituus pv / hlö 168,3 135,1 146,3 Ikäjakauma Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta (2011). Vuonna Kempeleen kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta, vuonna 2011 vastaava luku oli 46 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 60-vuotiaita oli 9,3 %. Yksivuosi-ikäryhmittäin eniten henkilöstöä oli 46-vuotiaissa. 16

17 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Eläkkeelle siirtymiset yli 65 keski-ikä 47,2 vuotta (2011: 46,0 vuotta) KUVIO 4. Vakinaisen henkilöstön ikäprofiili Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle noin henkeä vuosina Se on 57,9 prosenttia nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Eläkepoistuma on selkeästi suurinta Pohjois- Suomessa. Osastonhoitajien ja sairaala- ja hoitoapulaisten ohella mm. kiinteistöhuoltomiehillä eläkepoistuma tarkastelujaksolla on yli 70 prosenttia. Yleisesti ottaen teknisellä alalla on iäkkäimmät ja sivistysalalla nuorimmat työntekijät. Kuntatyöntekijät siirtyivät vuonna 2011 eläkkeelle keskimäärin 59,8 vuoden iässä (www.keva.fi). Kempeleen kunnan vakinaisesta henkilöstöstä yli 60-vuotiaita oli yhteensä 70 (vuosi ) henkilöä, tämä on vakinaisen henkilöstön määrästä 9,3 %. Näiden henkilöiden henkilökohtainen eläkeikä täyttyy kahden vuoden aikana 33 henkilön osalta. Osalla opetushenkilöstöstä eläkeikä on vielä 60 vuotta. Eläke-ennusteiden mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana Kempeleen kunnasta on eläköitymässä eniten henkilöstöä perhepäivähoidosta ja opetuspuolelta. TAULUKKO 6. Suurimpien ammattiryhmien mukaan yli 60-vuotiaat Ammattiryhmä hlöt Hallintohenkilöstö 9 Hoitohenkilöstö 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö 24 Opetushenkilöstö 9 Ruokapalveluhenkilöstö 7 Yhteensä 54 Kempeleen kunnassa vanhuuseläkkeelle jäi vuonna yhteensä 9 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi 2. Eläkkeelle jäätiin keskimäärin 62 vuoden 6 kuukauden iässä, edellisenä vuonna vastaava ikä oli 62 vuotta 7 kuukautta. 17

18 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö TAULUKKO 7. Eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen ikä eläköityneiden keskimääräinen vuosi ikä v 7 kk v 3 kk v 9 kk v 6 kk v 7 kk v v 7 kk 62 v 6 kk Varhaiseläkemenoperusteista maksua eli varhe-maksua maksetaan henkilöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Maksu jakaantuu kolmelle vuodelle. Mikäli henkilö palaa työhön kolmen vuoden sisällä, työantajalla on mahdollisuus saada varhe-maksuhyvitystä eläkevakuutusyhtiöltä. Varhe-maksuihin voidaan vaikuttaa tukemalla työhyvinvointia ja miettimällä keinoja osatyökykyisten työssä selviytymiseksi. Tähän ovat vaikuttaneet selkeästi mm. tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä esimiesten varhainen puuttuminen ja tuki työyhteisön haasteellisiin tilanteisiin ja osatyökykyisten tukeminen työssä selviytymiseen. Sairauspoissaolotilastoja on analysoitu yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa ja etenkin pitkiltä sairauslomilta palaavien tukeen on kiinnitetty erityinen huomio. Työhönpaluun tukena on käytetty aktiivisesti mm. osasairauspäivärahaa, työkokeiluja ja määräaikaisia tehtävien mukauttamisia. Vuoden lopussa lähdettiin kokeilemaan korvaavaa työtä sairausloman vaihtoehtona. Vuoden aikana laadittiin ikäjohtamisen ohjelma kumppanina työyhteisössä kaiken ikäisenä. Ikäjohtamisessa korostuu työhyvinvoinnin johtaminen. Vuonna 2011 Kempeleen kunta sai varhe-maksujen hyvitystä noin (hyvitys koski vuotta 2010) ja vuodelta 2011 varhehyvitys oli Varhe-maksujen vaikuttavuuteen voidaan jatkossa vaikuttaa mm. sillä, että varhe-maksut budjetoidaan suoraan varhemaksuennokon perusteella yksiköille, joissa kulu aiheutuu. Vuoden ja 2013 varhemaksut on budjetoitu konsernihallintoon. Vuoden 2014 talousarviossa varhe-maksut budjetoidaan suoraan yksikkötasolle eli sinne missä kustannus syntyy. TAULUKKO 8. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu vuosi * 234 Palvelussuhteen pituus Vuonna vakinaisen henkilöstön palveluaikarakenne prosesseittain osoittaa, että kansalaiskunnassa (100%) oli prosentuaalisesti eniten henkilöstöä, joiden työ- ja virkasuhde oli kestänyt yli 5 vuotta. Muutosta edelliseen vuoteen oli tapahtunut ympäristöpalveluissa ja tukipalveluissa, jossa yli 5 vuotta kestäneiden työ- ja virkasuhteiden määrä oli pienentynyt ja vastaavasti peruspalveluissa kasvanut. 18

19 palvelusvuodet Kempeleen kunta Kansalaiskunta 5 v tai yli 10 5 v tai yli 7 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Peruspalvelut alle 5 v 22 % 5 v tai yli 74 % Ympäristöpalvelut alle 5 v 26 % 5 v tai yli 7 Tukipalvelut alle 5 v 27 % KUVIO 5. Vakinaisen henkilöstön palveluaikarakenne prosesseittain Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen työhistoria vuonna Kempeleen kuntaan oli 13 vuotta (vuosi ,8). Miehillä työhistoriaa oli keskimäärin 13,1 vuotta ja naisilla vastaavasti 12,9 vuotta. Kansalaiskunnassa oli pisin työhistoria, keskimäärin 27,9 vuotta ja peruspalveluilla lyhin, keskimäärin 12,6 vuotta. Keskimääräinen työhistoria Kempeleen kunnassa (vakinainen henkilöstö) Kansalaiskunta Peruspalvelut Ympäristöpalvel ut Tukipalvelut ,9 11,9 15,5 14, ,9 12,2 14,1 14,8 27,9 12, ,8 Vaihtuvuus KUVIO 6. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen työhistoria Kempeleen kunnassa Henkilöstön vaihtuvuus oli vähäistä. Vuonna vakinaisia virka- ja työsuhteita päättyi yhteensä 25 (vuonna 2011 päättyi 26 ja 2010 päättyi 26). Vaihtuvuus vakinaisten määrään suhteutettuna oli 3,3 %. Päättyneistä palvelussuhteista 11 päättyi eläkkeelle siirtymiseen. Palvelussuhteita päättyi tasaisesti eri toimialoilla. Vuonna kunnassa on otettu käyttöön systemaattinen lähtöhaastattelu, jonka perusteella analysoidaan tarkemmin lähdön syitä. 19

20 Työpanos Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Henkilöstön työpanoksen laskentaan vaikuttavat kaikki poissaolot ja laskenta perustuu tehtyyn työhön. Vuonna laskennallisten virkojen määrä oli korkeampi verrattuna edelliseen vuoteen. Ammattiluokka Työpanos laskennallisina virkoina Hallintohenkilöstö 56,3 58,5 02 Hoitohenkilöstö 88,4 90,6 03 Erityistyöntekijät 4,2 4,6 04 Lääkärit 19,4 20,5 05 Sosiaalihenkilöstö 41,3 42,8 06 Päivähoidon henkilöstö 209,8 206,5 07 Opetushenkilöstö 260,9 262,6 08 Vapaa-ajan henkilöstö 6 5,6 09 Tekninen henkilöstö 32 37,1 10 Huoltohenkilöstö 18,9 19,2 11 Ruokapalveluhenkilöstö 29,1 28,7 12 Puhtauspalveluhenkilöstö 34 34,7 13 Muut 29,9 28,2 Yhteensä 830,2 839,6 TAULUKKO 9. Työpanos (henkilötyövuodet) laskennallisina virkoina Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky Sairauspoissaolot Vuonna henkilöstöhallinnon painopistealueita olivat ikäjohtaminen, prosessien kuvaaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen. Ikäjohtamisen ohjelma ja toimintamalli luotiin vuoden aikana ja esimiehille järjestettiin kaksi johtamisen luentoa, toinen käsitteli tulevaisuuden johtamisen haasteita ja toinen perinteistä ikäjohtamista sekä tunneälyä esimiestyössä. Esimiehet osallistuivat ikäjohtamisohjelman toimenpiteiden luontiin esimiestyöpajassa ideoimalla keinoja ikäjohtamisen tueksi. Prosessien kuvaamien käynnistyi vuoden lopussa ja määrärahat on varattuna 2013 vuodelle. Työterveyshuoltolain muutos 1.6. vahvisti entisestään työterveyshuollon ja esimiesten välistä yhteistyötä. Vuoden lopussa aloitettiin korvaavan työn kokeilu, esimiehet koulutetaan ko. aiheeseen vuoden 2013 aikana. Työsuojelussa painopistealueena oli riskienarvioinnin 100 % kattavuus. Sairauspoissaolojen määrä kääntyi nousuun vuonna. Sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet yhteensä kalenteripäivää. TAULUKKO 10. Sairauspoissaolopäivien muutos v muutos (kalenteripäivää) Sairauspoissaolot (pv) Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet henkilöä kohden 0,9 kalenteripäivää edelliseen vuoteen verrattuna. 20

21 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö TAULUKKO 11. Sairauspoissaolopäivät / henkilö / vuosi vuosi sairauspoissaolot/henkilö (kalenteripäivää) , , , , , ,1 17,0 Taulukon 12 poissaolokustannuksiin lisätään palkkojen sivukulut eli noin 22,3 %. Välittömien palkkakulujen lisäksi sairauspoissaolokustannuksia nostavat sijaisten palkkakulut. TAULUKKO 12. Sairauspoissaolopäivät ja kustannukset Prosessi / alaprosessi päivät pvä / hlö pvä/hlö 2011 Kansalaiskunta ,9 10,8 Peruspalveluprosessi ,5 14,2 Lasten ja nuorten yhteisöll ,7 13,3 Terveys ja toimintakyky ,2 17,6 Ikääntyneiden hoiva ja huol ,8 23,0 Sosiaalinen turvallisuus ,1 9,0 Vapaa-aika ,5 11,3 Ympäristön toimiv. ja turvall ,5 18,6 Tukipalvelukeskus ,4 26,8 Tietotekniikka ja johto ,5 3,6 Hallintopalvelut ,5 14,3 Ateria-ja puhdistuspalvelut ,2 33,9 kaikki yhteensä ,0 16,1 Pitkien sairauslomien määrä oli lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna ja lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli hieman vähentynyt. Ne henkilöt, joilla ei ole ollut sairauslomaa vuoden aikana, määrä on vähentynyt. TAULUKKO 13. Sairauspoissaolojakauma 1-8 pv 9-30 pv pv pv pv yli 185 pv ei sairauslomaa Kansalaiskunta Peruspalvelut Ympäristön toimiv. ja turvall Tukipalvelut Yhteensä % - osuus (yht henkilöä) 46,2 23,9 9,6 4,3 1,6 1,2 13,4 Työhyvinvointikyselyn tulokset Työhyvinvointikysely toteutetaan kerran vuodessa. Vuoden kyselyyn vastasi 63,5 % (2011 vastaajia 70,4 %) henkilöstöstä, vastaajien määrä laski edelliseen vuoteen nähden vajaa 7 prosenttiyksikköä. Kysely on toteutettu saman sisältöisenä useamman vuoden ajan, näin ollen vastauksia voidaan seurata ja vertailla usean vuoden aikajänteellä. Kyselyn arviointiasteikko oli 1-5 (1-heikoin, 5 paras). Taulukossa 14 työn sisältö -osion kokonaiskeskiarvo on pysynyt miltei samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kokemus työn mielekkyydestä on säilynyt tasaisen hyvänä. Kokemus siitä, että työmäärä jakaantuu tasaisesti yksikön sisällä, on hieman vähentynyt. Työajan riittämättömyyden tunne on kasvanut. 21

22 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö TAULUKKO 14. Työhyvinvointikysely, Työn sisältö Työn sisältö Työmäärä yksikössäni jakaantuu tasaisesti. 3,69 3,69 3,74 3,66 3,65 Pidän työtä mielekkäänä. 4,17 4,17 4,16 4,17 4,12 Päivittäinen työaikani riittää työntekemiseen ja joudun harvoin tekemäään ylitöitä tai pidempää työpäivää. 3,47 3,47 3,58 3,57 3,43 yhteensä 3,78 3,78 3,83 3,8 3,73 Työyksikön toimivuus -osio on säilynyt usean vuoden erittäin hyvänä. Koetaan, että työyksikön ilmapiiri on hyvä ja tukea ja apua saadaan muilta työyhteisön jäseniltä. TAULUKKO 15. Työhyvinvointikysely, Työyhteisön toimivuus Työyhteisön toimivuus Työyksikön ilmapiiri on hyvä. 4,05 4,04 4,08 4,08 4,03 Saan tarvittaessa tukea ja apua työyhteisöni jäseniltä. 4,3 4,29 4,31 4,28 4,3 yhteensä 4,17 4,17 4,2 4,18 4,17 Osaamisen -osion keskiarvo on pysynyt miltei samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kokemus siitä, että pystyy hyödyntämään osaamistaan työssä, on säilynyt erittäin hyvänä. Tyytyväisyys koulutuksiin osallistumismahdollisuudesta on kasvanut edelliseen vuoteen nähden 0,1 prosenttiyksikköä. Edelleenkin koulutusmäärärahojen käyttö on ollut alhaista koko kunnan tasolla. Henkilöstö osallistuu maksuttomiin koulutuksiin mm. eri projektien kautta, joten määrärahan käyttö ei ole suoraan verrannollinen koulutuspäiviin. Myös mm. eri projekteihin osallistuminen, työssäoppiminen ja työnohjaukseen osallistuminen ovat hyviä kehittämisen keinoja. TAULUKKO 16. Työhyvinvointikysely, Osaaminen Osaaminen Pystyn hyödyntämään osaamistani työssäni. 4,29 4,29 4,28 4,23 4,27 Olen tarvittaessa pystynyt osallistumaan ammattiin liittyvään koulutukseen. 3,75 3,75 3,78 3,57 3,67 yhteensä 4,02 4,02 4,03 3,9 3,97 Lähiesimies osion kokonaiskeskiarvo on pysynyt miltei samana edelliseen vuoteen nähden. Kokemus siitä, että esimies ei puutu ongelmiin heti niiden ilmaannuttua on laskenut ja tähän tulee esimiestyössä kiinnittää erityinen huomio. Puhuminen työhön liittyvistä ongelmista esimiehen kanssa on hyvällä tasolla. Palautteen antamisen ja kannustus koetaan vähentyneen. Vuoden 2013 aikana esimiestyötä lähdetään kehittämään esimieskohtaisesti. Kartoitetaan esimiesten henkilökohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet esimiestyössä ja laaditaan selkeä toimenpidesuunnitelma esimiestyössä kehittymisen tueksi. TAULUKKO 17. Työhyvinvointikysely, Lähiesimies Lähiesimies Esimieheni antaa palautetta ja kannustusta. 3,39 3,39 3,41 3,24 3,19 Lähin esimieheni puuttuu ongelmiin heti niiden ilmaannuttua. 3,75 3,75 3,86 3,73 3,68 Tiedonkulku on riittävää esimiehen ja henkilöstön välillä. 3,62 3,63 3,77 3,69 3,66 Voin puhua lähimmälle esimiehelleni työhön liittyvistä ongelmista. 4,13 4,13 4,15 4,07 4,08 yhteensä 3,73 3,72 3,8 3,68 3,65 Työhyvinvointikyselyn tulokset ovat koko kunnan tasolla kauttaaltaan hyvällä tasolla. Tulosten taso on ollut useita vuosia samansuuntainen. Vastausmäärät ovat vaihdelleet 65 22

23 vastanneet henkilöt Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö 75 prosentin välillä ja näin ollen tulosten luotettavuus on vastaajamäärän perusteella hyvä ,65 3,73 3,97 4,17 3,68 3,9 3,8 4,18 3,8 3,83 4,03 4,2 3,72 3,78 4,02 4,17 3,73 3,78 4,02 4,17 3,2 3,4 3,6 3,8 4 4,2 4,4 Lähiesimies Osaaminen Työyhteisön toimivuus Työn sisältö KUVIO 7. Työhyvinvointikyselyn tulosten kehittyminen vuosina 2008 Kehityskeskusteluiden määrää mitataan työhyvinvointikyselyyn vastanneiden osalta. Kehityskeskusteluiden käyneiden määrä on pysynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Kehityskeskusteluiden painoarvoa johtamisen välineenä tulee hyödyntää huomattavasti enemmän. Tavoitteena on, että kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Vuoden 2013 aikana laaditaan malli strategian ja kehityskeskusteluiden yhteydestä kehityskeskusteluiden käynti raportoidaan organisaatiossa ylöspäin aina kunnanhallitukselle saakka Kehityskeskusteluiden käynti (vastaajia yhteensä 546) Kyllä Ei Työskennellyt alle vuoden En ole koskaan käynyt ,9 15,4 9,5 3,2 72,7 17,2 8,3 1,8 KUVIO 8. Kehityskeskustelut

24 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö Työterveyshuollon yhteistyö HENKILÖSTÖKULUT Työterveyshuollon yhteistyötä on tiivistetty vahvasti vuoden aikana ja painopisteenä on ollut ennaltaehkäisevä työ. Henkilöstön työssä jaksamista ja työssä jatkamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Erityisesti varhaisen tuen merkitys on korostunut vuonna ja sairauslomilta työhön paluuta on tuettu mm. osasairauspäivärahalla, työkokeiluilla, työn mukauttamisilla, työtehtävien vaihtamisella. Työhön paluun tukena on järjestetty verkostoneuvotteluita (44 kpl, 35 henkilöä) työterveyshuollossa työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ammattihenkilöstön ja henkilöstöhallinnon edustajan kanssa yhdessä. Lisäksi verkostoneuvotteluita on käyty siinä vaiheessa kun työntekijän työkyvyssä alkaa olla merkkejä työkyvyn alenemisesta. Työterveyshuollon ja esimiesten välinen yhteistyö on vahvistunut myös 1.6. voimaan tulleen työterveyshuoltolakimuutoksen myötä. TAULUKKO 18. Työterveyshuollon kustannukset v vuosi Työnvaativuuden arviointijärjestelmät Palkat Vuoden 2010 aikana luotiin työnvaativuudenarviointiin (tva) systemaattisia järjestelmiä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja Kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen soveltamisen piirissä olevan henkilöstön tehtävien arvioimiseksi. Tva-järjestelmät luotiin tiiviissä yhteistyössä ammattijärjestöjen edustajien kanssa. Tvajärjestelmällä arvioidaan työtehtävän vaativuutta, ei yksittäisen henkilön suoriutumista. Vuoden aikana arviointeja toteutettiin eri henkilöstöryhmissä ja arviointien kattavuus saatiin miltei 100 prosenttiin. Opetushenkilöstön tva-järjestelmä on luotu jo aiemmin, järjestelmää on kehitetty pienin askelin. Henkilöstömenot olivat koko kunnassa 39,2 milj. euroa. Vakinaisen henkilöstön kuukausipalkat ja tuntipalkat jäivät alle budjetin, mutta sijaisten ja tilapäisten osalta menot ylittyivät. 24

25 palkat 1000 Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö KUVIO 9. Palkkojen toteuma Koulutukset vakinaist en kkpalkat Palkat erilliskorv aukset sijaiset tuntipalk at Koulutusmäärärahojen käyttö jäi reilusti alle varattujen määrärahojen. Vuonna koulutusmäärärahoja käytettiin 67,7 %, joka on 0,6 % vakinaisen henkilöstön palkkasummasta. Vuosina 2010 ja 2011 käyttö oli vielä vähäisempää. TAULUKKO 19. Koulutusmäärärahojen käyttö v TA+muut. toteuma käyttö% ,5 % ,3 % e ,7 % työll.varo in palkatut tilapäiset Ta+muutos käyttö % 96,3 114,1 199,0 93,0 103,2 133,4 Koulutusmäärärahojen käyttö peruspalveluissa oli 78,9 %, ympäristöpalveluissa 63,2 %. Kansalaiskuntaan ja tukipalveluihin on varattu koulutusmäärärahoja myös kunnan yhteisiin koulutuksiin. Henkilöstötietojärjestelmä ei mahdollista koulutusten rekisteröintiä ja näin ollen tarkkoja koulutuspäiviä ja osallistujamääriä ei voida laskea koko kunnan tasolla. TAULUKKO 20. Koulutusmäärärahojen käyttö prosesseittain v Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Kansalaiskunta Tukipalvelut 2010 käyttö 56,6 % 40,8 % 56,6 % 72,2 % 2011 käyttö 85,7 % 36,6 % 28,7 % 53,5 % käyttö 78,9 % 63,2 % 43,6 % 50,8 % Henkilöstön virkistystoiminta Henkilöstön harrastus- ja virkistystoiminnan tukemiseen on varattu kunnan tasolla vuodessa. Toteutuma ja käyttäjämäärät näkyvät taulukossa 21. Eniten on Tyky+ - seteleiden käyttäjiä, niitä käytti reilu kolmannes henkilöstöstä. 25

26 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Henkilöstö TAULUKKO 21. Henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnan tukeminen hlö määrä Zimmari vuosikortti * Kuntosalikompensaatio Tyky+ -kuntosetelit yhteensä *17,8 käyntikertaa /henkilö /vuosi Miten tästä eteenpäin? Kempeleen kunnan henkilöstöstrategian painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Henkilöstöhallinnon painopistealueiksi on määritelty vuodelle 2013 tuloksellisuus, yhteistyön vahvistaminen luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstönedustajien kanssa sekä projektien koordinointi. Tuloksellisuus Kehityskeskusteluiden kattavuus 100% - johdon seurantavastuu. Strategian kytkeminen vahvasti kehityskeskusteluiden aikatauluun. Strategian täytäntöönpano kehityskeskusteluiden tavoiteasetannan kautta. Henkilöstön osallistuminen strategiatyöhön. Sähköisen idealaatikon käyttöönotto -> aloitetoiminnan kuvaaminen ja oheistus. Yhteistyön vahvistaminen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden/ työntekijöiden/henkilöstönedustajien kanssa Luottamushenkilöiden tuki viranhaltijoille/työntekijöille, yhteistyön vahvistaminen. Palveluyksiköiden ajantasaisen tiedon jakaminen luottamushenkilöille. Ammattijärjestön edustajien yhteistyön lisääminen luottamushenkilöiden kanssa. Projektien koordinointi Kunnan kaikki projektit koottuna yhteen paikkaan hallitusti. Eri projekteissa ja hankkeissa henkilöstön mukaan ottaminen ja kuuleminen. KUVIO 10. Henkilöstöhallinnon painopisteet 2013 Henkilöstön virkistystoiminnan tukeminen jatkuu samalla tavalla kuin vuonna. Henkilöstö voi ostaa virkistysuimalan vuosilipun henkilökuntahinnalla, kuntosalilla käyntiä tuetaan ja henkilöstölle jaetaan Tyky+ -kuntoseteleitä. Tavoite sairauspoissaolojen määrään on maksimissaan 11 kalenteripäivää / henkilö vuonna

27 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kempeleen kunnassa on hyväksytty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja vastuuhenkilöillä alaistensa toiminnan osalta. Jokainen tilivelvollinen vastaa oman vastuualueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Kempeleen kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan toimintasäännöllä. Vuonna 2008 voimassa ollut toimintasääntö on hyväksytty ja se on tullut voimaan Tämän jälkeen sääntöön on tehty tarkennuksia , ja Toimintasääntöä on uusittu ja uuden toimintamallin mukainen toimintasääntö astui voimaan Toimintasäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja ovatko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Tavoitteet johdetaan Kempele strategiasta, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. käyttösuunnitelmissa on määritelty yksiköidentavoitteet. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Vastuuhenkilöt seuraavat kuukausittain asetettujen tavoitteiden, määrärahojen ja tulojen toteutumista. Raportit annetaan tiedoksi kansalaiskunnalle sekä kunnanhallitukselle. Talouden osavuosiraportit esitetään valiokunnille, kunnanhallitukselle ja valtuustolle 30.4., ja ajankohdan mukaan. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan toiminnan riskit voivat kohdistua palveluihin, kunnan liiketoimintaan, tietojenkäsittelyyn, toiminnan jatkuvuuteen ja toimintaan liittyviin vastuukysymyksiin. Henkilöriskit voivat olla työntekijöille sattuvia tapaturmia, avainhenkilöiden menetyksiä sekä henkilökunnan luotettavuuteen, ammattitaitoon ja osaamiseen ja riittävyyteen liittyviä asioita. Omaisuusriskejä ovat kunnan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat uhat. 27

28 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sopimustoiminta Toiminta- ja työketjut on pyritty järjestämään niin, ettei vaarallisia työyhdistelmiä synny esim. palkkalaskennassa ja taloushallinnossa. Henkilöriskeihin on varauduttu kouluttamalla henkilöstöä ja huolehtimalla toimivasta varahenkilöjärjestelmästä. Omaisuus luetteloidaan ja merkataan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Teknisiä turva- ja valvontalaitteita on asennettu kunnan kiinteistöihin. Kunnan kiinteistöille on laadittu kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Tietoturvallisuusriskeihin on varauduttu uusimalla virustorjuntajärjestelmiä ja kehittämällä varmuuskopiointia sekä fyysisesti sijoittamalla kriittistä laitekantaa asianmukaisiin tiloihin. Terveyskeskuksessa on varasähkövoimala. Toiminta on perustunut viranhaltijoiden, valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja toimintasäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, toimintasäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Nimi Koti- Kunnan paikka omistus osuus TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitop. Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois -Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % Kempele - konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Kempeleen Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Kempeleenkartano, osakkuusyhteisöihin: Kiinteistö Oy Tiilitori ja Limingan Vesihuolto Oy sekä kuntayhtymiin: Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna Konserniohjeilla luodaan puitteet Kempele -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Valtuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa 28

29 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Selvitys kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä toteutumisesta kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Selvitys konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. 29

30 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Asukasluku väestön kasvu-% 1,3 1,9 1,4 2,2 0,9 1,9 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 18,5 18,5 18,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 3,1 3,7 8,2 3,0 9,0 7,6 euroa/asukas Toimintamenot muutos % 5,7 7,3 4,4 4,5 9,2 7,9 Toimintakate muutos % 4,6 9,4 1,8 4,4 8,8 7,6 euroa/asukas Vuosikate euroa/asukas vuosikate/poistot ja arvonal.-% 77,7 106,0 189,7 77,3 107,7 107,8 Tilikauden tulos Satunnaiset erät 104 Tulorahoitus investointien tulorahoitus-% 24,9 39,9 136,8 85,3 38,6 38,1 pääomamenojen tulorahoitus-% 20,5 31,6 95,1 50,0 35,6 33,6 Investoinnit netto euroa/asukas Lainanhoitokulut Kokonaismenot Taseen loppusumma Kumulatiivinen ylijäämä Lainat euroa/asukas Konsernitaseen loppusumma Konsernin lainat 1000 eur euroa/asukas

31 euroa euroa / asukas Kempeleen kunta Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys Kempeleen kunnan kokonaistulot vuonna ovat 101 milj. euroa. Tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 10,4 milj. euroa eli 11,4 %. Tuloista 73,1 milj.euroa koostuu verorahoituksesta, jonka kasvu oli 2,2 milj. euroa eli 3,2 %. Toimintatulojen määrä on 11,1 milj. euroa ja ne lisääntyivät 13,3 %. Maan myyntivoittojen osuus toimintatuloista on 26,6 % eli 3 milj. euroa. Investointiosan maa-alueiden myyntitulot 3,8 milj. euroa lisääntyivät edellisestä vuodesta 1,1 milj. euroa eli 43,3 %. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 13,7 milj. euroa. Kunnan menojen kokonaismäärä on 101,7 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,8 milj. euroa eli 10,7 %. Toimintamenot ovat 80,5 milj. euroa ja niiden kasvu oli 5,7 % eli 4,3 milj. euroa. Investointimenot ovat 13,3 milj. euroa ja ne lisääntyivät 2,4 milj. euroa eli 22 % edellisestä vuodesta. Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen lyhennykset ovat 6,6 milj. euroa. Vuosikate Vuoden vuosikate on 3,1 milj. euroa. Se heikkeni edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna 0,9 milj. euroa eli 23,2 %. Vuosikate on yhtä suuri kuin maan myyntivoitot. Vuosikate euroa /asukas on 188 euroa, edellisenä vuonna vastaava luku oli 248 euroa. Tilikauden tulos Lainakanta Rahavarojen muutos Tilikauden tulos on euroa. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan suunnitelman mukaan 0,6 milj. euroa. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu euroa. Lainakanta nousi 6,5 milj. euroa eli 31,7 %. Vuoden lopussa lainamäärä on 26,8 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna lainakanta on euroa, edellisenä vuonna vastaava luku oli euroa. Rahavarat ovat 3 milj. euroa, ne ovat 2,3 milj. euroa pienemmät kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. LAINAMÄÄRÄ Lainamäärä, /asukas Lainamäärä

32 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistaloudellinen kehitys Kempeleen kunnan talouden kehitys KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 % Maan myyntitulot 3 % KUNNAN KOKONAISTULOT Lainanotto 14 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 20 % Verotulot 54 % Kempeleen kunnan kokonaistulot ovat 101,3 milj. euroa, josta verorahoituksen osuus on 73,1 milj. euroa. KUNNAN KOKONAISMENOT Investointimenot 14 % Rahoitusmenot 3 % Muut kulut 1 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Henkilöstökulut 42 % Palvelujen ostot 31 % Kempeleen kunnan kokonaiskulut ovat 101,7 milj. euroa, joista toimintakulut ovat 80,5 milj. euroa ja investoinnit 13,3 milj. euroa. 32

33 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoiset Muutos % Muutos Toimintatuotot , ,05 13,3 % Myyntituotot , ,04-5,7 % Maksutuotot , ,70 6,9 % Tuet ja avustukset , ,17 8,2 % Muut toimintatuotot , ,14 32,5 % Toimintakulut , ,70 5,7 % Henkilöstökulut , ,96 4,3 % Palkat ja palkkiot , ,82 4,7 % Henkilösivukulut , ,14 2,8 % Eläkekulut , ,73 3,6 % Muut henkilösivukulut , ,41-1,0 % Palvelujen ostot , ,18 7,7 % Aineet, tarvikkeet , ,62 1,6 % Avustukset , ,36 9,4 % Muut toimintakulut , ,58 7,3 % TOIMINTAKATE , ,65 4,6 % Verotulot , ,34 1,3 % Valtionosuudet , ,00 8,8 % Rahoitustuotot ja -kulut , ,01 27,5 % Korkotuotot 1,11 7,85-85,9 % -7 Muut rahoitustuotot , ,26-15,9 % Korkokulut , ,63 21,3 % Muut rahoituskulut , ,49-56,0 % VUOSIKATE , ,68-23,2 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,98 4,8 % Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset ,54 Satunnaiset tuotot , TILIKAUDEN TULOS , ,70-443,8 % Poistoeron lisäys , Poistoeron vähennys , ,65-0,4 % Varausten lisäys 0,00 0,00 0 Varausten vähennys ,90 0, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,35-120,7 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,8 12,9 Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, % 77,7 106,0 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä

34 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ULKOISET TA+MUUTOKSET TILINPÄÄTÖS MUUTOS MUUTOS % TA+m/TP TA+m/TP KANSALAISKUNTA Tulot ,5 Menot ,6 Netto ,1 PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalvelujohto Tulot ,3 Menot ,3 Netto ,4 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot ,3 Menot ,6 Netto ,8 Vapaa-aika Tulot ,2 Menot ,0 Netto ,2 Terveys ja toimintakyky Tulot ,4 Menot ,6 Netto ,8 Sosiaalinen turvallisuus Tulot ,8 Menot ,6 Netto ,7 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot ,3 Menot ,8 Netto ,3 Peruspalveluprosessi yht. Tulot yhteensä ,7 Menot yhteensä ,6 Netto yhteensä ,8 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Tulot ,3 Menot ,3 Netto ,2 TUKIPALVELUKESKUS Tulot ,8 Menot ,9 Netto ,9 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot ,2 Menot ,9 Netto ,5 34

35 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa / asukas TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. 2. Keskimääräiset poistot ja investoinnit TP TP TALOUSSUUNNITELMA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Poikkeama-% -55 Selvitys poikkeaman syistä: Investointi- ja poistotason poikkeama selittyy suunnitelmavuosien suurilla investointihankkeilla. 35

36 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. TUOTOT Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä on 11,1 milj. euroa, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 milj. euroa eli 13,3 %. Tuloista merkittävimmin kasvoivat muissa toimintatuotoissa maan myyntivoitot, kasvu oli 0,7 milj. euroa eli 28,8 prosenttia ja muut tuotot 0,3 milj. euroa eli 160,9 %. Myyntituotot supistuivat yhteensä 0,1 milj. euroa eli 5,7 %, muut korvaukset kuntayhtymiltä supistuivat 0,3 milj. euroa eli 83,1 % ja korvaukset muilta kunnilta 0,1 milj. euroa eli 29,7 %. Maksutulot kasvoivat 0,3 milj. euroa eli 6,9 %. Prosentuaalisesti merkittävästi nousivat laitoshoidon asiakasmaksut 11,3 %, muut sosiaalitoimen maksut 11,7 % ja rakennusvalvonta maksut 26,4 %. Tiliryhmässä tuet ja avustukset työllistämistuki pysyi ennallaan ja valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksiin nousi 23,6 %. KULUT Kempeleen kunnan toimintakulujen kokonaismäärä on 80,5 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,3 milj. euroa eli 5,7 %. Toimintakulujen merkittävin kuluerä on henkilöstökulut 40,9 milj. euroa, lisäystä 1,7 milj. euroa eli 4,3 %. Vakinaisen henkilöstön kuukausipalkkoihin käytettiin 26,4 milj. euroa, kasvu oli 1,4 milj. euroa eli 5,8 %. Sijaisten palkkamenot 1,8 milj. euroa nousivat 0,3 milj. euroa eli 18,1 %. Tilapäisten palkkaukseen käytettiin 1,7 milj. euroa, vähennystä 0,2 milj. euroa eli 9,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan palkkoja korotettiin 1.1. alkaen 2,4 % ja tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksettiin 150 euron erillinen kertaerä. Ns. Varhemaksut toteutuivat 0,2 milj. eurona, ne supistuivat vajaa 0,1 milj.euroa eli 25 %. Palvelujen ostoihin käytettiin 30 milj. euroa ja ne kasvoivat 2,1 milj. euroa eli 7,7 %. Asiantuntijapalvelujen kulut olivat 0,7 milj. euroa, kasvu 0,2 milj. euroa eli 37,3 %. Alueiden kunnossapitopalvelut kulut 0,5 milj. euroa laskivat 14,9 %, Kuntayhtymien maksuosuudet olivat 16,2 milj. euroa, kasvu 1 milj. euroa eli 6,7 % ja muiden asiakaspalvelujen ostot 6 milj. euroa, kasvu 0,5 milj. euroa eli 8,1 %. Aineet ja tarvikkeet ryhmän toimintakulut kasvoivat 1,6 %. Lämmitys-, sähkö- ja vesikustannukset nousivat 1,3 milj. euroon, kasvu 11,5 prosenttia. Käyttötalouden kalustohankinnat olivat 0,2 milj. euroa ja 36,6 % pienemmät kuin edellisenä vuonna. Lasten kotihoidon tukeen ja kotihoidon kuntalisään käytettiin 1,4 milj. euroa, vähennystä 5,1 %, yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän käyttö oli 0,9 milj. euroa, kasvu 21,5 %. Omaishoidon tukeen käytettiin 0,3 milj. euroa, kasvu 11,9 %. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin käytettiin 0,7 milj. euroa, kasvu oli lähes kolmannes. 36

37 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINTAKATE Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnassa negatiivinen, koska verotulo ja valtionosuudet muodostavat pääosan kunnan tuloista. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna -3 milj. euroa eli -4,6 %. Jos luvusta eliminoidaan maan myyntivoitot, muodostuu toimintakatteen muutokseksi -3,7 milj. euroa eli -5,3 %. VEROTULOT Verotulojen kehitys Verotulot ovat 53,8 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvu oli 0,7 milj. euroa eli 1,3 %. Verotulojen kehitys Kunnallisvero muutos-% 3 9 3,3 2,4 Yhteisövero muutos-% -41,1 18,7 12,1-34,7 Kiinteistövero muutos-% 3,5 32 5,9 9,3 Yhteensä muutos-% 0,5 10,2 3,7 1,3 Verotulot /asukas muutos-% 0,0 Verotuloarvion toteutuminen Veroprosentit Talousarvio Toteuma Ero Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Kempeleen veroprosentteja korotettiin viimeksi vuonna

38 euroa Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut VALTIONOSUUDET Valtionosuudet ovat 19,3 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvu on 1,6 milj. euroa eli 8,8 %. Valtionosuuksien tuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Poikkeama Kunnan peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,00 Kunta-alan palkkaratkaisun tukeminen, kertaerä ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 0,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,00 Yhteensä , , ,00 Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Valtionosuuksien kasvua selittävät vuonna tehty kustannustenjaon tarkistus ja indeksitarkistus. VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden vuosikate on 3,1 milj. euroa, edelliseen vuoteen nähden se heikkeni 0,9 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohden laskettuna on 188 euroa, edellisenä vuonna 248 euroa. TILIKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄ Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös investointien käyttöä kuvaavat poistot VUOSIKATE JA POISTOT Vuosikate Poistot Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin sekä lainojen lyhennyksiin. 38

39 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tulos on ,52 euroa. Investointivarauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investointien suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua ja muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kun investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. Nämä tuloksenkäsittelyerät ovat kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Ylikylän koulun investointivaraus 6,8 milj. euroa puretaan ja siitä tehdään 6,8 milj. euron suuruinen poistoerokirjaus. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan 0,6 milj. euroa. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,11 euroa. 39

40 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS, RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kertoo siitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana Toiminnan rahavirta , ,71 Vuosikate , ,68 Satunnaiset erät ,54 Tulorahoituksen korjauserät , ,97 Investointien rahavirta , ,56 Investointimenot , ,46 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,40 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,85 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset , ,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset ,91 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,38 Toimeksiantojen var.ja pääomien muutokset , ,84 Vaihto-omaisuus muutos -171, ,96 Saamisten muutos , ,11 Korottomien velkojen muutos , ,61 Rahoituksen rahavirta , ,38 Rahavarojen muutos , ,53 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,35 Rahavarat , ,82 Rahavarojen muutos , ,53 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 24,9 39,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 20,5 31,6 Lainanhoitokate 1,1 1,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

41 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset ) Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut ) / ( Korkokulut + Lainan lyhennykset ) Kassan riittävyys (pv) = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toiminnan rahavirta saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään satunnaiset erät ja maan myyntivoitot. Maan myyntivoitot on kirjattu tuloslaskelmaosan ympäristön toimivuus ja turvallisuusprosessiin muihin toimintakuluihin. Toiminnan rahavirta, so. tulorahoitus on 0,2 milj. euroa ja se väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 1,5 milj. euroa. Maan myyntivoitot kirjataan myös investointiosaan maan myyntituloihin ja investointien rahavirrassa ne sisältyvät kohtaan pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Investointien rahavirta kuvaa investointien tulojen ja menojen vaikutusta rahavaroihin. Vuonna investointeihin käytettiin 7,1 milj. euroa Investointimenot ovat 13,3 milj. euroa ja ne olivat 2,4 milj. euroa eli 22 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet investointimenoihin olivat 0,9 milj. euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5,3 milj. euroa. Lainakannan muutokset olivat 6,5 milj. euroa Lainakanta nousi 6,5 milj. euroa. Uutta lainaa nostettiin 13,7 milj. euroa, josta 4,6 milj. euroa on lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksua. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset olivat 2,6 milj. euroa. Rahavarat supistuivat 2,3 milj. euroa Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 2,3 milj. euroa negatiiviseksi. Rahavaroilla olisi voitu kattaa 11 päivän kassasta maksut. 41

42 1.000 euroa Kempeleen kunta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 2,3 milj. euroa negatiiviseksi. Rahavaroilla olisi voitu kattaa 11 päivän kassasta maksut INVESTOINTIMENOT LUVULLA Maa-alueet Rakennukset Muut pitkävaikutteiset Kunnallistekniikka Kalusto ja atk-ohjelmat Osakkeet ja osuudet 42

43 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISMENOT JA TULOT TULOT 2011 Muutos% Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,05 13,3 % Verotulot , ,34 1,3 % Valtionosuudet , ,00 8,8 % Korkotuotot 1,11 7,85-85,9 % Muut rahoitustuotot , ,26-15,9 % Satunnaiset tuotot ,54 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien , ,97 28,8 % hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,50 8,1 % Pysyvien vastaavien , ,40 62,7 % hyödykkeiden luovutustuotot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 Oman pääoman lisäykset ,91 Kokonaistuotot yhteensä , ,43 11,4 % MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,70 5,7 % Korkokulut , ,63 21,3 % Muut rahoituskulut 7 655, ,49-56,0 % Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vastaavien 0,00 0,00 hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit , ,46 22,0 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 0,0 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys , ,00 Kokonaiskulut yhteensä , ,28 10,7 % 43

44 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT Taseen loppusumma on 93,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 4,5 milj. euroa eli 5,1 %. Vastaavaa puolen muutokset johtuivat aineellisten hyödykkeiden 7,6 milj. euron kasvusta ja sijoitusten 1,5 milj. euron vähennyksestä ja saamisten 0,7 milj. euron lisäyksestä. Rahat ja pankkisaamiset pienenivät 2,3 milj. euroa. Vastattavaa puolen muutokset johtuivat poistoeron ja vapaaehtoisten varausten 0,6 milj. euron vähennyksestä ja vieraan pääoman 5,2 milj. euron kasvusta. V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,41 Aineettomat hyödykkeet , ,30 Tietokoneohjelmistot , ,23 Muut pitkävaikutteiset menot , ,07 Aineelliset hyödykkeet , ,84 Maa- ja vesialueet , ,75 Rakennukset , ,64 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,63 Koneet ja kalusto , ,08 Muut aineelliset hyödykkeet , ,19 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat , ,55 Sijoitukset , ,27 Osakkeet ja osuudet , ,12 Muut saamiset , ,15 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,28 Valtion toimeksiannot , ,28 Muut toimeksiannot 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,14 Vaihto-omaisuus 7 282, ,51 Aineet ja tarvikkeet 7 282, ,51 Saamiset , ,28 Pitkäaikaiset saamiset , ,53 Myyntisaamiset , ,77 Lainasaamiset , ,04 Muut saamiset , ,00 Siirtosaamiset 0, ,72 Lyhytaikaiset saamiset , ,75 Myyntisaamiset , ,66 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,16 Siirtosaamiset , ,93 Rahat ja pankkisaamiset , ,35 VASTAAVAA , ,83 44

45 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,23 Peruspääoma , ,65 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,23 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,35 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,76 Poistoero , ,86 Vapaaehtoiset varaukset 0, ,90 Investointivaraukset 0, ,90 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,11 Valtion toimeksiannot , ,06 Muut toimeksiantojen pääomat , ,05 VIERAS PÄÄOMA , ,73 Pitkäaikainen , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lyhytaikainen , ,73 Lainat rah.ja vak.laitoksilta lyhennykset , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä lyhennykset , ,00 Saadut ennakot , ,26 Ostovelat , ,60 Muut lyhytaikaiset velat , ,05 Siirtovelat , ,82 VASTATTAVAA , ,83 TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 61,0 65,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 41,9 37,1 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Lainakanta , Lainakanta , / asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

46 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 x ( Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoisen varaukset ) / ( Koko pääoma - saadut ennakot ) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x ( Vieras pääoma - Saadut ennakot ) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä ( alijäämä ) = Edellisten tilikausien ylijäämä ( alijäämä ) + Tilikauden ylijäämä ( alijäämä ) Kertynyt ylijäämä ( alijäämä ) / asukas = (( Edellisten tilikausien ylijäämä ( alijäämä ) + Tilikauden ylijäämä ( alijäämä )) /asukasmäärä Kunnan lainakanta = Vieras pääoma - ( Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Kunnan lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk - lainasaamiset ja muut lainasaamiset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastaavaa 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat osoittaa poistamatta olevan hankintamenon määrän. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. 2. Taseen erän " Aineelliset hyödykkeet " merkityn pysyvien vastaavien lisäykset, vähennykset ja poistot ovat yhteensä 7,6 milj. euroa: Maa - ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakentet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Taseen erän " Osakkeet ja osuudet " sisältyvät Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöt Osakkuusyhteisöt Muut osakkeet 6,6 milj. euroa 2,3 milj. euroa 0,6 milj. euroa 1,1 milj. euroa Kempeleen kunnan tytäryhtiö Technocenter Kempele Oy on purettu vuonna. Tytäryhteisöosakkeisissa ollut osakepääoma ,80 euroa on siirretty tytäryhtiöosakkeista maa- ja vesialueisiin. Maa-alueen kokonaishankinta-arvoksi on kirjattu euroa. 46

47 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Vastattavaa 4. Taseen molemmilla puolilla olevissa " Toimeksiantojen varat / pääoma " - erissä ovat kunnan välittämät asuntolainat ja veteraanien kuntoutusrahat. 5. Taseen erä " Pitkäaikaiset saamiset " ovat Myyntisaamiset: Maan myyntisaamiset 0,2 milj. euroa Muut saamiset Jälkirahoitteiset valtionosuussaatavat Linnakankaan koulu Ylikylän yhtenäiskoulu Taseen erään " Lyhytaikaiset saamiset " sisältyvät seuraavat erät: Myyntisaamiset Kunnan erääntyneet saatavat ovat euroa. ( , euroa) Muut saamiset: Alv - saaminen 0,4 milj. euroa Jälkirahotteinen valtionosuussaatava 0,5 milj. euroa Siirtosaamiset Kela: työterveyshuollon korvaus 0,2 milj. euroa Päivähoidon laskutus 0,1 Oulun seudun yhteistoiminta 0,1 7. Rahat ovat 3,0 milj. euroa 1. Taseen erä " Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset " eriteltyinä: Euroa Muutos Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus ( Ylikylän yhtenäiskoulu) Poistoerot ja varaukset yhteensä: Taseen erän " Pitkäaikainen vieras pääoma " yhteenlasketut lainat: * Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 16,2 milj. euroa * Lainat julkisyhteisöiltä 6,8 milj. euroa * Yhteensä 23,0 milj. euroa 3. Taseen erän " Lyhytaikainen vieras pääoma " * Seuraavan vuoden lainojen lyhennykset 3,9 milj. euroa * Ostovelat, seuraavana vuonna erääntyvät laskut 3,2 milj. euroa * Siirtovelat, lomapalkkavelka palkansaajille 3,8 milj. euroa 4. Taseen erä " Muut lyhytaikaiset velat " * Ennakonpidätysvelka 0,7 milj. euroa * Sosiaaliturvamaksuvelka 0,6 milj. euroa * Vakuutusmaksut 0,2 milj. euroa 47

48 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Taseen ulkopuoliset erät 1. Leasing - vastuut tulevina vuosina erääntyvät erääntyvät Peruspalveleluprosessi , ,65 Tukipalvelut , ,19 Yhteensä: , ,84 2. Takauksia jäljellä Milj. euroa Kiinteistö Oy Kempeleenkartano 12,8 13,5 Kempeleen Vesihuolto Oy 0,0 0,0 Lakeuden keskuspuhdistamo Oy 1,4 1,5 Hovilan Palveluyhdistys Ry 0,1 0,1 Yhteensä 14,3 15,1 3. Kunnan osuus kuntien takauskeskuksen takausvastuista ,89. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta ,24. (Laki kuntien takauskeskuksesta turvata kuntien yhteinen varainhankinta.) 4. Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Kaavakorvaukset kunnalle ,77 Kunnalle aiheutuvat kustannukset ,21 Lisäksi kunnalle syntyy katualueiden ja puistojen rakentamisvelvoitteita. 5. Kunnan vuokravastuut Kempeleen kunnalla on vuokravastuuta yhteensä ,40 euroa. 6. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Kokkokankaan päiväkoti ,00 Linnakankaan koulu ,00 Ylikylän yhtenäiskoulu ,00 7. Arvonlisäveron palautusvastuut ,2 milj. euroa Vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneen rakennuksen käyttötarkoituksen muutos kymmenen seuraavan vuoden aikana edellyttää mahdollisesti alv:n palauttamista. 8. Kunnan saamat rakennusurakoiden pankkitakaukset ovat 0,3 milj. euroa. 48

49 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen on kuvattu valtuuston hyväksymän sitovuustason mukaan. Talousarvion toteutumisvertailussa on esitetty valtuuston talousarviossa hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuma sekä poikkeamat muutettuun talousarvioon verrattuna. SITOVUUDET VALTUUSTOON Talousarvio Muutos Talousarvio Toteuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA ja muutos Bruttositovuus KANSALAISKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Nettositovuus PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Toimintakate Ympäristön toimivuus ja turvallisuus - prosessi Toimintakate TUKIPALVELUKESKUS Toimintakate INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Muut pitkävaikutteiset menot Kunnallistekniikka Tietokoneohjelmistot Osakkeet ja osuudet Rakennukset Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen Terveyskeskus Kunnantalo Yläasteen liikuntasali Sarkkirannan päiväkodin laajennus Honkasen kiinteistöt, tarveselvitys Kempeleen kuntakeskuksen kehittäminen Kirkkotien päiväkodin peruskorjaus Puukoulun äänentoistojärjestelmä Kirkonkylän koulun äänentoistojärjestelmä Pienet hankkeet Koneet ja kalusto Peruspalveluprosessi Terveyspalvelut, Ylikylän koulu Terveyskeskus Päiväkodit, tilaelementti Ylikylän yhtenäiskoulu Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Liikenneväylät Tukipalvelut Ruokahuolto

50 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama (ulkoiset ja sisäiset) ja muutokset Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Alkuperäisessä talousarviossa kunnan toimintakate oli 68,5 milj. euroa ja se toteutui 69,4 milj. eurona eli 101,3 %. Talousarviovuoden aikana toimintakatteeseen tehtiin 1,2 milj. euron muutokset ja tilinpäätöksessä poikkeama oli +0,3 milj. euroa. 50

51 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan talousarviossa on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Kansalaiskunnan toimintatuotot ylittyivät 0,1 milj. euroa ja toimintamenot alittuivat 0,1 milj. euroa. PALVELUKUNTA JA TUKIPALVELUKESKUS VERORAHOITUS Palvelukunnan palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelukeskuksen tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessin talousarviovuoden aikana muutettu toimintakate on 56,7 milj. euroa ja se toteutui 57,7 milj. eurona eli 101,8 %. Ympäristön toimivuus- ja turvallisuusprosessin talousarviovuoden aikana muutettu 3,2 milj. euroa ja se toteutui 2 milj. eurona eli 60,6 %. Tukipalvelukeskuksen talousarviota ei ole tarkistettu talousarviovuoden aikana. Talousarvion 6,6, milj. euron toimintakate toteutui 6,3 milj. eurona eli 95,1 %. Verotulot 53,8 milj. euroa toteutuivat 98,5 prosenttisesti eli 0,8 milj. euroa ennakoitua pienempinä. TA Ero Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä

52 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Valtionosuudet 19,3 milj. euroa toteutuivat 102,9 prosenttisesti eli 0,4 milj. euroa arvioitua suurempina. VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat 0,5 milj. euroa talousarviota pienempinä. Pitkäaikaiset lainat nostettiin vasta joulukuussa. Talousarvion vuosikatteen tavoitetta 4 milj. euroa ei saavutettu. Talousarviossa vuosikate on 3,1 milj. euroa ja tavoite toteutui 76,7 prosenttisesti. Vuosikate kattoi poistot 77,7 prosenttisesti. Talousarviossa tilikauden tulostavoite oli positiivinen. Tilinpäätöksessä tulos muodostui euroksi. 52

53 Talousarvion toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Rahoituslaskelmaan otetaan vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot rivillä tulorahoituksen korjauserät. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta on pystynyt rahoittamaan investointeja ja lainojen takaisinmaksua euroa Talousarvio Muutokset TalousarvioToteutuma Poikkeama ja muutokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikasten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus muutos 0 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Talousarviossa toiminnan rahavirta, so. tulorahoitus oli 1,9 milj. euroa, tilinpäätöksessä nämä rahavarat ovat supistuneet 0,2 milj. euroon. Investointimenot olivat muutetussa talousarviossa 12,7 milj. euroa ja ne toteutuivat 13,3 milj. eurona. Talousarviovuoden aikana valtuusto on hyväksynyt 1,3 milj. euron muutokset. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloissa maan myyntitulot oli budjetoitu 2,5 milj. euroksi, maata myytiin 3,8 milj. eurolla. 53

54 Talousarvion toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen LAINAMÄÄRÄ Technocenter Oy on purettu vuonna ja tilinpäätöksessä tytäryhtiön osakkeiden arvo on kirjattu osakkeiden myynniksi ja maa- ja vesialueiden hankinnaksi. Lainamäärä on 26,8 milj. euroa eli 1637 euroa /asukas. Talousarviossa lainamääräksi arvioitiin 26,8 milj. euroa eli 1608 euroa/asukas. RAHOITUSTOIMINTA Vuoden lopussa kunnan kassavarat ovat 3 milj. euroa, edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana 2,3 milj. euroa pienemmät. 54

55 Talousarvion toteutuminen Käyttötalous KÄYTTÖTALOUS TOTEUTUMISVERTAILU PROSESSEITTAIN Talousarvio Toteutuma Poikkeama Muutokset Poikkeama muutoksen ULKOISET JA SISÄISET jälkeen KANSALAISKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Vapaa - aika Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Terveys ja toimintakyky Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sosiaalinen turvallisuus Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate PERUSPALVELUPROSESSI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS PROSESSI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TUKIPALVELUKESKUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Henkilöstömäärä

56 Talousarvion toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ULKOISET JA SISÄISET Määrärahat 1000 euroa Tuloarviot 1000 euroa TA:n TA TA:n TA Talousarvitokset muu- muut. Toteu- Poik- Talous- muu- muut. Toteutuma jälkeen tuma keama arvio tokset jälkeen Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA YHT KANSALAISKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yht.kasvu Vapaa - aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikäänt. hoiva ja huolenpito YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS TUKIPALVELUKESKUS TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot 0 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät 0 0 INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Rakennukset Muut pitkävaikutteiset menot Kunnallistekniikka Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet RAHOITUSOSA Antolainasaam. lisäys Antolainasaam. vähennys Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähenn Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset 29 Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

57 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN KANSALAISKUNTA Konsernihallinto Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle Kaavoituksella ohjattujen asuntojen osuus % Asuntorakentamisesta kaavojen mukaista 98% Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Äänestysaktiivisuus (vaalivuosina) Äänestysaktiivisuus Kempeleessä ei laske ed. vaaleihin verrattuna Asuntorakentaminen täysin kaavojen mukaista Presidentin vaalit 2006, 80,8 % / 76 % Presidentin vaalit 72,5 % / 69,9 % Kuntavaalit 2008 / 61,3 % Kuntavaalit /56,9 % l Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Monipuolinen asuntotarjonta Toimivat yrityspalvelut Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle Hankkeiden eteneminen Joukkoliikenteen käyttö Vuokra-asuntojen määrä ja laatu Myytävien tonttien varanto erityyppiseen asuntorakentamiseen Myytävien asuntojen ja myytävien tonttien saatavuus Uusien yritysten/työpaikkojen määrä/muutos Maareservi kaavoitusta varten, ha Hanke eritasoliittymän ja uuden poikittaisyhteyden saamiseksi valmistelussa Seutulipun käyttö lisääntyy nykyisestään Vuokra-asuntojen kuntoselvitys tehdään ja laatua parannetaan Kaavoissa riittävä varanto erityyppisiä tontteja 5 vuoden rakentamiseen Neuvontapalvelujen järjestäminen sekä aloitusvaiheen että elinkaarivaiheen yrityksille Maareservin saaminen taajaman länsi- ja itäosasta Taajaman osayleiskaava-luonnos ollut nähtävillä ja se sisältää em. liikenne-ratkaisut, jotka on myös maakuntakaavan valmistelussa huomioitu Seutulipun käyttö lisääntynyt 21% Kuntoselvitys tehty vanhimpiin vuokrataloihin Tarjouspyyntö valmisteltu laadun parantamiseksi kahteen kohteeseen Asuntotontteja riittävästi mutta yritystontteja vähäinen määrä Myytäviä asuntoja oli hyvin saatavilla ja kunta myi tontteja suunnitelman mukaan Uusia yrityksiä 80 kpl työ- paikkavaikutus n. 100 tp Neuvontapalvelut kilpai-lutettu Myös taajaman länsiosasta on saatu hankituksia maata kaavoitusta varten 57

58 Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k-m 2 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Yritystontteja vapaana Vihiluodon ja Paiturin alueella Yritystontteja 28 kpl rak.oikeus yht k-m 2 Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa, työhyvinvointikyselyn tulokset paranevat Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun Toimintakate ei kasva nopeammin kuin verorahoitus Toimintakate 5,2%, verorahoitus 3,3% Velkaantumisen taso Talousarvion alitukset/ylitykset Seurantaraportit Kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmien pitävyys Tulopohjan turvaaminen Yritysten ja työpaikkojen kehitys Kunnan väestönkasvun hallinta Työttömyys Verotettavat tulot /asukas Toteutunut/tavoiteltu väestönmuutos Pääomatulojen tulorahoitusosuus 12,8% Lainamäärä /as Talousarviota noudatetaan Kunnan kuntayhtymien maksuosuudet budjetoitu tarvetta vastaavasti Tytäryhtiöiden talous hoidetaan pitkällä aikavälillä maksutuloilla Työpaikkoja syntyy 50 lisää Työttömyys enintään 10% Arvio verotuloista/asukas /as 2010 Nettomuutto positiivinen Väestönkasvu 1,9% Työpaikkojen määrä lisääntynyt uusien yritysten perustamisen kautta kokonaismäärän muutosta vaikea arvioida Työttömyys nousi 10,1 %:iin Nettomuutto -16 Väestönkasvu 1,2 % 58

59 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatuotot ,5 Myyntitulot ,7 Maksutulot Tuet ja avustukset ,5 Muut tuotot Toimintakulut ,8 Henkilöstömenot ,0 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ,6 Avustukset ,3 Muut toimintamenot ,3 TOIMINTAKATE ,8 Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,5 Laskennalliset erät Netto ,4 Henkilöstömäärä Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Yleiskaavoituksen eteneminen Kempeleen taajaman osayleiskaavan tarkistus on edennyt luonnosvaiheeseen. Maakuntakaavan uusiminen on myös meneillään ja nähtävillä olleeseen luonnokseen sisältyvät kunnan ajamat liikenneratkaisut. Kempeleen taajama sisältyy suurelta osin Oulun seudun laatukäytävään, jolle saa selvityksen mukaan sijoittaa erikoiskaupan suuryksikköjä. Tämä heijastuu myös Linnakankaan osayleiskaavaan, jossa moottoritien varteen on kaava-luonnoksessa osoitettu korttelialueita kaupallisille palveluille. Käynnistä Internet Explorer -selain.lnk Kempeleen aseman kehittäminen Kempeleen kunta, Liikennevirasto ja VR Yhtymä ovat neuvotellet henkilöliikenteen aloittamisesta Kempeleeseen siten, että osa junista pysähtyisi nykyisellä asemalla. Asemaalueen kehittämiseksi vaadittavat asemalaituri ja laiturikalusteet on suunniteltu vastaavan tasoisiksi kuin ratakäytävän Seinäjoki - Oulu muilla asemilla. Matkustajainformaatio on tarkoitus toteuttaa myös vastaavilla kriteereillä ja siitä vastaavat Liikennevirasto ja VR Yhtymä. Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja varaudutaan tekemään vähintään 100 kpl molemmin puolin rataa. Tasoristeysten poistamiseksi rakennetaan nykyisen aseman pohjoispuolelle uusi tieyhteys, joka liittyy länsipäässä Eteläsuomentiehen Mt 847 ja itäpäässä Kokkokankaantiehen. Tämä katulinjaus sovitetaan yhteen Kempeleen kunnan teettämän Zatelliitin eritasoliittymän rakennussuunnitelman kanssa. Tieyhteys sisältyy edellä mainittuun taajaman osayleis-kaavaan. VR Yhtymä aloittaa junaliikenteen Kempeleen asemalta, kun em. rakenteet ja tiejärjestelyt ovat kunnossa. 59

60 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Terps2 hanke (Terveempi Pohjois-Suomi)/ Lakeus osahanke Kempeleen kunta hallinnoi Lakeuden osahanketta: Alueen kunnissa on käynnistynyt aktiivinen hyvinvointijohtamisen kehittämistyö. Lakeus osahankkeen koordinaatioryhmä ja ohjausryhmä ohjaavat tavoitteiden toteuttamista. Koordinaatioryhmään kuuluvat hyvinvointiryhmien puheenjohtajat ja sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjät. Ohjausryhmän muodostavat kunnanjohtajat. Kunnat ovat nimenneet hyvinvointiryhmät ja niiden tehtävät ovat määritelty. Nämä ryhmät ovat yhdessä kuntien johtoryhmien kanssa vastanneet hyvinvointikertomuksen valmistelusta. Sähköiset hyvinvointikertomukset on otettu käyttöön Lakeuden alueella Hailuodossa, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävällä. Sähköiset asiakirjat sisältävät omien kuntien sekä valittujen vertailukuntien terveyden ja hyvinvoinnin tietoja väestöryhmittäin. Näiden perusteella jokainen kunta on laatinut hyvinvoinnin kuvauksen sekä kehittämiskohteet, toimenpide- ja resurssiehdotukset. Hyvinvointikertomukset käsiteltiin osassa kuntia lautakunnissa tai valiokunnissa sekä kaikkien kuntien kunnanhallituksissa ja valtuustoissa. Hyvinvointitietoa on ollut aikaisemminkin käytettävissä, mutta tieto on ollut hajanaista. Sähköinen hyvinvointikertomus tuo tiedon käyttökelpoiseksi työkaluksi kehittämiseen ja päätöksentekoon. Hyvinvointitietoa hyödynnetään jo ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmissa sekä kuntastrategioiden valmistelussa. Nopealla aikataululla edennyt hyvinvointikertomustyö vaatii kuitenkin jatkokehittämistä sekä vielä suunnitelmallisempaa integrointia kuntien nykyiseen taloudenja toiminnan suunnitteluun. Hyvinvointitietoa kuvaavat indikaattorit tulisi saada käyttöön kaikilta toimialueilta, samoin kuntalaisten osallisuutta kuvaavia mittarit. Indikaattoreiden tulkinta vaatii jatkossa monialaista osaamista ja sitä tullaan koulutuksessa tukemaan hankkeen aikana Kunnanvaltuutettujen alkukartoituskyselyssä kartoitettiin hyvinvointijohtamisen nykytilannetta. Kyselyn aikana hyvinvointikertomuksia valmisteltiin kaikissa kunnissa. Tulokset kertovat hyvästä ja realistisesta lähtötilanteesta. Hyvinvoinnin näkökulma on alettu mieltämään osaksi kunnan päätöksentekoa. Tuloksista käy kuitenkin ilmi se, että luottamushenkilöt tarvitsevat koulutusta, tukea ja ohjausta. Kunnissa on huomattu hyvinvoinnin laaja-alaisuus ja se, että hyvinvointityö vaatii aikaa sekä kaikkien yhteistä tahtoa. Kunnissa järjestettiin Terveempi Pohjois-Suomi2 hanke-esittelyt valtuutetuille ja samalla käynnistettiin luottamushenkilökoulutus hyvinvoinnin johtamiseen ja hyvinvointitiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Hyvinvointiryhmien ja johtoryhmien edustajia on osallistunut sekä koordinaatiohankkeen että osahankkeen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Kuntalaisia ja kuntien henkilöstöä on tiedotettu sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöön ottamisesta. Samoin hyvinvointikertomusten valmistumisesta on julkaistu lehtiartikkeleita. Kempeleessä valtuusto hyväksyi vuonna laaditun laajan hyvinvointikertomuksen valtuustokaudelle ja hyväksynyt kehittämiskohteet ja resurssit osana talousarviota Kempeleen toimintamallin kehittäminen ja USO hanke (Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen) Kempeleen kunta on ollut mukana Uuden sukupolven organisaatio ja johtamina (USO) hankkeessa vuodesta 2010 alkaen. Hankkeen perustehtävänä on ollut yhdessä kuntien kanssa kehittää johtamistapoja ja organisaation rakenteita, jotta kunnat pystyvät vastaamaan 2020 luvun haasteisiin. Hanke päättyi vuoden lopussa. Työpaja 3 järjestettiin ja 4. työpaja valtuustoseminaarin yhteydessä

61 Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto Toimenpiteet Kempeleen kunnan toimintamallin ulkoisen arvioinnin suoritti Oy Audiapro Ab. Arvioinnin johtopäätöksissä todetaan mm.: Strategisen johtajuuden voidaan katsoa kehittyneen ja palvelutuotantoa ja ammatillista johtamista on pystytty kehittämään monin osin. Toimintamallissa on kuitenkin selvää kehittämistarvetta niin poliittisessa johtamisessa kuin palvelutuotannossa ja ammatillisessa johtamisessakin. Toimintamallin kehittämistä jatketaan valtuustokaudella Kempeleen kunta pyrkii strategiansa mukaan luomaan hyvät olosuhteet elinkeinoelämän kehittymiselle. Kunnassa toimii noin 800 yritystä ja määrä on edelleen kasvussa. Vuonna kuntaan rekisteröitiin yli 80 uutta yritystä. Kyetäkseen vastaamaan yritysmassan tarpeisiin kunta on kehittänyt uudenlaisen yrityspalvelukonseptin. Yrityspalveluja varten valmisteltiin pilottihanke, jonka tarkoituksena on auttaa kehittämään alueen yritysten toimintaedellytyksiä sekä tukea kunnan paikallistaloutta. Palvelu käynnistettiin vuoden alusta. Kokemuksien pohjalta yrityspalvelu kilpailutettiin siten, että vuonna 2013 voidaan toimia tarjouskilpailun voittaneen konsulttiyhtymän kanssa. Valtuuston ja kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Kempeleen valtuusto jakaantuu poliittisesti seuraaviin ryhmiin: Keskusta 19 Kokoomus 9 SDP 8 Vasemmistoliitto 3 Kristillisdemokraatit 1 Perussuomalaiset 1 Vihreät 2 Yhteensä 43 Vuonna valtuusto piti kokouksia 8 ja käsitteli vuoden aikana 119 asiaa. Valtuusto piti yhden seminaarin ja kokoontui kolmeen iltakouluun. Lisäksi vanhan ja uuden valtuuston yhteisseminaari pidettiin joulukuussa. Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Keskusta 5 Kokoomus 2 SDP 2 Vasemmistoliitto 1 Kristillisdemokraatit 1 Yhteensä 11 Kunnanhallitus kokoontui vuonna kaikkiaan 24 kertaa ja käsitteli 396 asiaa. Lisäksi kunnanhallitus piti yhden seminaarin, yhden työpajapäivän ja yhden iltakoulun vuoden aikana. Kunnanhallituksen jaosto kokoontui 6 kertaa ja käsitteli 66 asiaa. Tarkastuslautakunta kokoontui 17 kertaa vuoden aikana. Tarkastuslautakunta kuuli useita viranhaltijoita vuoden aikana. Lisäksi tarkastuslautakunta vieraili Oulun Seudun Sähkö Oy:ssä ja Pirilän toimintakeskuksessa. Tarkastuslautakunta kokoontui terveyskeskuksessa, Oulun Seudun Sähkö Oy:n toimitiloissa sekä Pirilän toimintakeskuksessa Vihika- 61

62 Tilivelvolliset Yhteistoiminta Käyttötalouden toteutuminen Kansalaiskunta Konsernihallinto rin toimitilojen lisäksi. Tilintarkastajana toimi vuonna PwC Julkistarkastus Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT, HTM Outi Kirvesoja. Tarkastuslautakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sisältyvät kansalaiskunnan konsernihallinnon tavoitteisiin. Talousarviossa tarkastuslautakunnalle ei ole osoitettu suoria toiminnallisia tavoitteita. Tarkastuslautakunnan käyttösuunnitelma on toteutunut 56,2 %:sti. Viranomaislautakunta kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli kuusi asiaa. Toimintasäännön 36 :n mukaisesti tilivelvollisia ovat valtuutettuja lukuun ottamatta kunnan muiden toimielinten jäsenet, ja toimielinten esittelijät sekä konsernihallinnon ja palvelutuotannon johtavat viranhaltijat, palvelualueiden ja yksiköiden vastaavat. Oulun seutu Oulun seutu rekisteröityi juridiseksi toimielimeksi vuoden 2003 alusta, jolloin se hallinnollisesti ja taloudellisesti erotettiin Oulun kaupungin organisaatiosta. Vuoden 2008 lopulla eduskunta päätti seutuyhteistyökokeilulain kumoamisesta. Oulun seudulle annettiin jatkoaika asti. Oulun seutu juridisena toimijana päätti toiminnan vuoden lopussa. Uusi yhteistyömalli on vielä avoin. 62

63 PALVELUKUNTA Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessi Peruspalvelujohto Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Peruspalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalvelut muodostuvat viidestä alaprosessista (lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu, vapaa-aika, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito) ja peruspalvelujohdosta. Peruspalveluiden johto vastaa peruspalveluiden tuottamisesta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Keskeisimmät tehtävät liittyvät asiakasohjaukseen, palveluprosessien toimivuuteen ja laatuun, tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarkemmat palveluille asetetut tavoitteet, kehitysnäkymät ja strategiset kehittämistoimenpiteet käyvät ilmi peruspalveluiden alaprosessien kohdista. Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Hankkeen eteneminen Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä Kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyötä parannetaan kehittämishankkeella Kulttuuri- ja sivistyspalvelut 3,58 ( 3,59) Liikuntapalvelut 3,87 ( 3,80 ) Opetuspalvelut 4,08 ( 4,04 ) Terveyspalvelut 4,03 (3,95) Sosiaalipalvelut 3,56 ( 3,54 ) Ei koordinoitua yhteistyötä. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetila Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Toimintakate talousarvion mukainen Oman tuotannon kilpailukyky Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Talousarvioylitys tilinpäätöksen mukaan euroa. Seuranta ja arviointi maisemaraporttien mukaan. Tulojen osuus toimintamenoista Tilinpäätöksessä tulojen osuus toimintamenoista 8,6%. 63

64 Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi PERUSPALVELUPROSESSI TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,8 Myyntitulot ,8 Maksutulot ,5 Tuet ja avustukset ,9 Muut tuotot ,3 Toimintamenot ,3 Henkilöstömenot ,7 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ,1 Avustukset ,4 Muut toimintamenot ,1 TOIMINTAKATE ,3 Poistot ,0 Tilikauden tulos ,5 Laskennalliset erät Netto ,8 Henkilöstömäärä PERUSPALVELUJOHTO TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,3 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tuotot ,6 Toimintamenot ,7 Henkilöstömenot ,1 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ,4 Avustukset Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAKATE ,2 Poistot Tilikauden tulos ,2 Laskennalliset erät Netto ,9 Henkilöstömäärä

65 Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Peruspalveluiden toimintatuotot toteutuivat (107,4 %) ja toimintamenot (102,7 %) tarkastettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma 102,2 % ( ). Alaprosesseittain toimintakatteen toteutuminen: Terveys ja toimintakyky 101,4 %, sosiaalinen turvallisuus 103,6 %, vapaa-aika 103,1 %, peruspalvelujohto 99 %, lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 102,8 % ja ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 100,6%. Peruspalveluissa toimintatulot ylittyivät myyntituotoissa ( ), tuissa ja avustuksissa ( ), maksutuotoissa ( ) sekä muissa toimintatuloissa ( ). Menot ylittyivät merkittävimmin henkilöstömenoissa ( ) ja palveluiden ostoissa ( ). Palveluiden ostoissa suurimmat muutokset olivat kuntayhtymien asiakas palveluiden ostoissa ( ), kuljetuspalveluissa ( ). sisäisissä tilapalveluissa ( ), sekä sisäisissä ateriapalveluissa ( ), Henkilöstökuluissa merkittävimmät ylitykset olivat sijaisissa ( ), tilapäisissä( ) sekä Kuel -maksuissa ( ), jaksotetuissa palkoissa ( ). Vakinaisten palkat alittuivat Sairasvakuutuskorvaukset ylittyivät Lomapalkkavelan kirjaamismuutoksen vaikutus peruspalveluissa oli Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Talousarviovuonna aloitettiin peruspalveluiden palveluprosessien kuvaaminen Hyvän kasvun strategian mukaista toimintaa viedään eteenpäin asiakirjassa määriteltyjen kehittämistoimenpiteiden kautta. Hyvän kasvun strategian arviointi toteutettiin. Vapaa ajan palveluissa valmisteltiin yhteisen strategian laadinta ja jatkettiin yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Peruspalvelut ovat mukana monissa seudullisissa hankkeissa. Tukeva 2, lapsiperheiden hyvinvointihankkeeseen osallistuttiin monipuolisesti. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma valmistui. Seudullisten linjausten perusteella laadittiin kuntakohtainen lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma. Kempeleessä pilotoitiin laajaa 4-vuotistarkastuksen toteuttamista. Sähköisen reseptin käyttöönottoa varten perustettua käyttöönottoprojektia vietiin eteenpäin tavoitteena ereseptin käyttöönotto maaliskuussa Uuden terveydenhuoltolain mukaista terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa valmisteltiin Oulu pohjoisen kokonaisuudessa. Pitkäaikaistyöttömien työelämään siirtymistä helpottavaan Sihti-projektiin osallistuttiin. Ikääntyvien hoidon ja huolenpidon palveluissa osallistuttiin ennaltaehkäiseviä ja innovatiivisia toimintamalleja kehittävään Eheä elämän ehtoo-hankkeeseen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen liittyvän Kelpo hankkeen osallistumista jatkettiin. Keskeisenä kehittämistoimenpiteenä oli erityisen tuen ohjauspalveluiden kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä. Pirilän toimintakeskuksen kehittämistä jatkettiin. Peruspalvelut toimivat aktiivisena kumppanina Pirilän porrashankkeessa (PiPo). Hankkeen kohderyhmänä olivat Oulun seudun eteläisten kuntien vuotiaat nuoret, joilla on vaara syrjäytyä toisen asteen koulutuksesta tai työelämästä. 65

66 Käyttötalouden toteutuminen Palvelukunta Peruspalveluprosessi Projektin toiminnan piiriin ohjattiin nuoria mm. Oulun seudun TE - toimistosta, Kempeleen kunnan koulu-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveystoimesta ja Etsivän työn hankkeesta. Nuoria palveltiin hankkeessa yksilöllisesti. Vapaa-ajan palveluissa otettiin käyttöön seudullinen tapahtumakalenteri ja osallistuttiin sen kehittämiseen. Museotoimintaa kehitettiin toimimalla pilottina MUSKELI-hankkeessa. 66

67 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun tehtävänä on tarjota varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut sekä riittävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja nuorisotyön palvelut. Varhaiskasvatus, koulutoimi ja nuorisotyö toimivat siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllisesti huomioiva, turvallinen, osallisuuteen kannustava, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö, jossa kehittyvät työyhteisöt toimivat kotien kanssa kasvatuskumppanuudessa. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat Tyytyväisyys palveluihin palvelut Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Lasten ja nuorten tyytyväisyys saamaansa ohjaukseen ja opetukseen. Huoltajien tyytyväisyys lasten saamaan kasvatukseen, opetukseen ja tukeen. Hyvän kasvun arviointi: tyytyväisyys asteikolla 1-4 Koulujen opetusryhmien koko eri kouluasteilla Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas Kouluterveyskyselyn tulokset Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön palveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Jokaisella lapsella ja nuorella on hänet yksilöllisesti huomioiva, ohjaava ja tukeva kasvu- ja oppimisyhteisö. Tavoitetaso määritellään kevään 2011 tulosten perusteella Huoltajien tyytyväisyys: Lapseni sai ensisijaisesti toivomamme päivähoito-/esiopetuspaikan Kempeleen koulu tukee ja ohjaa lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi/ Opetusryhmien koko enintään nykyinen Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas ei laske Perusopetus 4,19 Lukio-opetus 4,21 Varhaiskasvatus 3,99 Nuorisotyö 3,68 Hyvän kasvun arviointikyselyt 2011: Lapset ja nuoret(perusopetus): 3,2 (asteikko1-4) Huoltajat(perusopetus): 3,2 (asteikko 1-4) Huoltajat (varhaiskasvatus): 4,0. (asteikko 1-5) Arviointia ei suoritettu 2011: tyytyväisyys 3,5 Opetusryhmien ohjeelliset enimmäiskoot : (esiopetus 20,1-3 lk 25, 4-6 lk 32, 7-10 lk 20) eivät ylity Opetusryhmien keskikoko syyslukukausi : 1-3 lk 20,5 4-6 lk 22, lk 19,8 Lasten- ja nuortentalojen kävijöiden ja toimintaan osallistuneiden määrä. Lasten- ja nuortentalojen kävijöiden ja toimintaan osallistuneiden määrä nousee. Opetukseen käytettävät tunnit: 1-6 lk 1,52 h/oppilas 7-9 lk 2,03 h/oppilas Lasten ja nuortentaloilla kävijöitä 8351 Yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa taloilla kävijöitä Retkillä kävijöitä

68 Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Yo-kirjoitusten tulokset Päiväkotien ja koulujen vanhempaintoimikuntien määrä. Alle 25-vuotiaista alle 9 % joko koulutuksen tai työelämän ulkopuolella Yo-tutkinnon läpäisseitä opiskelijoita yli valtakunnan keskiarvon Kodit osallistuvat aktiivisesti keskusteluun, tapahtumiin ja toimintaan. Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jääneitä alle 25- vuotiaita keskimäärin vastaava lukumäärä 113 Kempeleen lukiossa läpäisypro-sentti 98.9%. Koko valtakunnassa 93,5 %. Päiväkodeilla 6, kouluilla 6 vanhempaintoimikuntaa tai - ryhmää Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisten ja yhteiskokoontumisten määrä Lasten ja nuorten Osallisuussuunnitelmien kattavuus yksiköissä. Arviointikyselyt lapsille ja nuorille osallisuudesta Jokaisella varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen yksiköllä on oma vanhempainryhmä. Koulujen vanhempainryhmien kokoontumisia vähintään kaksi lukukaudessa ja yhteisiä kokoontumisia vähintään kaksi lukuvuodessa Lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa on lisätty. Tavoitetaso määritellään kevään 2011 arviointikyselyn tulosten perusteella Osallisuussuunnitelmia valmisteltu Hyvän kasvun arviointikyselyt 2011: Mahdollisuus vaikuttaa: Lapset ja nuoret(perusopetus): 2,6 (asteikko1-4) Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus: Menojen ja tulojen tasapaino Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstömitoitus optimaalinen Varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstömitoitus optimaalinen 68

69 TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,3 Myyntitulot ,1 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,0 Toimintamenot ,0 Henkilöstömenot ,5 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,3 Avustukset ,5 Muut toimintamenot ,6 TOIMINTAKATE ,1 Poistot ,2 Tilikauden tulos ,5 Laskennalliset erät Netto ,2 Henkilöstömäärä Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toimintatuotot toteutuivat 98,2 %, alitus Maksutuottojen1.8. tapahtunut korotus jäi arvioitua pienemmäksi. Asiakasmaksut ovat kuukausimaksuja, jotka perustuvat laskennalliseen prosenttiin perheen yhteisistä bruttotuloista ja perheen koosta. Toimintakulut ylittyivät 2,3 %, Ylitykset johtuivat henkilöstökuluista. Vakinaisten palkat alittuivat ja vastaavasti sijaisten palkat ylittyivät Sijaismenot vähenivät edellisestä vuodesta Tilapäisten palkat ylittyivät Hovintien tilaelementti päiväkodin aloitus siirtyi huhtikuun alkuun ja Linnakangastalon päiväkotiin jouduttiin perustamaan vuoden alussa yksi tilapäinen päiväkotiryhmä. Myös Linnakankaan yksityisen päiväkodin aloittamisajankohta siirtyi elokuun alusta marraskuun loppuun. Ilman ylimääräisen ryhmän perustamista lakisääteistä subjektiivista oikeutta ei olisi pystytty toteuttamaan. Palvelujen ostossa sisäiset ateriapalvelumaksut ylittyivät 16,3 %, Sisäiset tilapalvelut ylittyivät

70 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuntamaisemataulukot LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Päiväkotiasiakkaat ,3-5 -0,7 joista alle 3-vuotiaita % 16 % 18 % 15 % 83,3 0-16,7 asiakaskyselyn keskiarvo 4,00 0 / asiakas , ,2 Kulut , ,4 Tuotot , ,6 Netto , ,1 Esiopetusasiakkaat , ,0 Edel. pelkässä esiop ,7 7 9,7 / esiopetusasiakas , ,1 Kulut , ,5 Tuotot , ,9 Netto , ,8 Vuorohoito pvkoti as ,8 4 4,8 / asiakas , ,4 Kulut , ,3 Tuotot , ,7 Netto , ,1 Ryhmis, asiakkaat ,0 0 0,0 / htpv/as , ,0 Kulut , ,9 Tuotot , ,5 Netto , ,9 Vuorohoitoryhmis, as , ,2 / hoitopaikka as , ,7 Kulut , ,7 Tuotot , ,6 Netto , ,3 Perhepäivähoito hoitajan , ,0 kodissa, as. / hoitopaikka (asiakas) , ,8 Kulut , ,4 Tuotot , ,0 Netto , ,3 Perhepäivähoitopaikat , ,9 Asiakaskysely ka. 4,00 0 / hoitopaikka as , ,0 Kulut , ,8 Tuotot , ,2 Netto , ,2 Kotihoidontuki/ laps , ,0 / hoitopaikka as ,5 70 2,5 Kulut , ,6 Tuotot 0 Netto , ,6 70

71 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Yksityisen hoidon tukilapset ,7-2 -1,3 / hoitopaikka as , ,7 Kulut , ,1 Tuotot 0 Netto , ,1 Muu kuntakohtainen tuki , ,8 / asiakas , ,7 Kulut , ,3 Tuotot , ,8 Netto , ,9 Yhteensä hoidon tuella , ,5 / hoitopaikka (asiakas) , ,4 Kulut , ,3 Tuotot , ,8 Netto , ,5 Erityispäivähoito ja muut , ,7 yht. erät / asiakas , ,0 Tuotot , ,0 Netto , ,7 Varhaiskasvatus yht , ,7 / asiakas , ,0 Tuotot yhteensä , ,8 Yhteensä lapsia , ,1 Päivähoito netto , ,2 Perusopetus Peruskoulut, oppilaita ,0-1 0,0 joista er. tukea tarvitsev.op ,9-2 -3,1 Tuntia, koulut , ,6 /oppilas 6 603, ,0 104, ,4 Tuntiresurssit per oppilas 1,79 1,78 1,82 102,5 0 2,5 Luokkien keskikoko ,31 19,02 89, ,7 Koulut yhteensä , ,4 Tuotot , ,3 11-v oppivelvollisuus, opp ,3 9 33,3 /oppilas , , , ,4 11-v oppivelvollisuus , , ,8 yhteensä Tuotot , ,3 Aamu- ja iltapäivätoiminta, , ,4 osal. / osallistuja 1 970, ,8 1963,0 115, ,3 Aamu- ja iltapäivätoiminta, yhteensä , , ,4 Tuotot , , ,7 Oppilashuolto, oppilaita ,3 8 0,3 71

72 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Perusopetus yht. oppi ,3 8 0,3 Tuntia, perusopetus , ,6 /oppilas 7 130, ,4 7345,7 103, ,8 Perusopetus yhteensä , ,3 Tuotot , ,7 Perusopetus kulut yht , ,3 Tuotot , ,7 Netto , ,6 Lukio Varsinaiset op ,0-3 -1,0 / varsinainen opi , , ,50 105, ,7 Opetuskurssien kpl , ,5-2 -0,5 / opetuskurssi 5 176, , ,15 105, ,2 Suoritetut kurssit / 18,52 18,09 17,53 96,9-1 -3,1 opetuskurssit (ka.opetusryhmäkoko) Opetuskurssit / opiskelija 1,26 1,29 1,29 100,0 0 0,0 Yhteensä , ,7 Tuotot , ,5 Lukio kulut yht , ,7 Tuotot , ,5 Netto , ,1 Nuorisotyö käynnit , ,6 / käynti 16,33 10,32 15,64 151,6 5 51,6 Tilaisuuksia, lukumäärä , ,3 Yhteensä , ,0 Tuotot , ,4 Järjestöjen nuorisotoiminta, ,0 0 0,0 avustettuja järjestöjä Järjestöjen jäsenmäärä alle , ,3 29 vuotias / järjestöjen jäsen 28,98 43,81 29,35 67, ,0 Yhteensä ,0 0 0,0 Tuotot Muu ennaltaehkäisevä - toiminta (raittiustyö) / alle 29-vuotias asukas 3,03 5,61 3,33 59, ,6 Yhteensä , ,8 Tuotot Erityisnuorisotyö, asiakkaat , ,0 / asiakas 723, ,92 869,36 42, ,3 Erityisnuorisotyö yhteensä , ,1 Tuotot , ,4 Nuorten työpajatoiminta , ,0 / asiakas 1 972, , ,5 Työpajatoiminta yhteensä , ,7 Tuotot Nuorisotyön hallinto Pikkuparlamentti Kulut yht , ,0 72

73 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU Nuorisotyö Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % ,2 kulut yht ,2 / alle 29-vuotias as. 45,29 48,58 55,01 113,2 6 13,2 Asiakastyytyväisyys 3,68 0 Tuotot , ,6 Tuotot % kuluista 5 % 5 % 15 % 308, ,8 Netto , ,5 LASTEN JA NUORTEN YHTEISÖLLINEN KASVU YHTEENSÄ: MENOT , ,3 TULOT , ,3 NETTO , ,5 Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Varhaiskasvatus TUKEVA -2 hankkeessa mallinnettiin ja pilotoitiin laaja 4-vuotistarkistus yhteistyössä neuvolan kanssa. Saatiin luotua malli, jota toteutetaan jatkossa ja saadaan tietoa pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. Varhaiskasvatuksesta toimitetaan vanhempain luvalla neuvolaan ennen tarkastusta lapsen havainnointiin perustuva arvio ja neuvola toimintaa tarkastuksen jälkeen palautteen varhaiskasvatukseen. Opetus Opetuksessa henkilöstömenojen ylityksen yhtenä syynä on opetushallituksen ryhmäkokojen pienentämisrahojen käyttämättä jättäminen Palveluiden ostoissa kuljetuspalvelut ylittyivät määrärahavarauksen , mikä johtuu vuoden aikana tapahtuneesta kuljetusten piirissä olevien oppilaiden määrän ja kustannusten kasvusta sekä kuljetuspalveluiden kilpailutuksen hyödyt saatiin vasta elokuusta alkaen. Kotikuntalaskutusjärjestelmään liittyvät palveluiden ostot muilta kunnilta, valtiolta ja muilta toimijoilta ylittyivät Posti- ja telemaksut ylittyivät Syynä kohonneet tietoliikennemaksut. Kaluston osalta uuden puhelinjärjestelmän vaatimat laitteiden kustannus ja samalla ylitysvaikutus oli n Sisäiset tilapalvelut ylittyivät Muiden toimintamenojen osalta menojen ylitys vastaa tulojen kasvua oppilaiden leirikoulumaksuissa ja hankkeissa. Ensimmäiset Hyvän kasvun strategian mukaiset arvioinnit suoritettiin kevään 2011 aikana. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu työ käynnistettiin yhdessä Oulun seudun kuntien kanssa. 73

74 Tammi 08 Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi 09 Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi 10 Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi 11 Maalis Touko Heinä Syys Marras Tammi 12 Maalis Touko Heinä Syys Marras lasta Kempeleen kunta Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Pirilän toimintakeskusta kehitettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattiopiston, TEtoimiston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisotyön henkilöstö osallistui keskeisenä kumppanina Oulun seudun ammattiopiston hallinnoimaan ja ERS- rahoituksella toteutettuun Pirilän porras-hankeeseen alle 25-vuotioaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen järjestämiseksi. Kempeleessä toteutettiin Time out- aikalisä tukipalvelu syksyn kutsuntojen yhteydessä. Esi- ja perusopetuksen toimintaan kehitettiin usean kansallisen hankerahoituksen turvin. Perusopetuslain muutoksiin liittyen kehitettiin Kelpo-hankkeessa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen käsikirja. Tähän liittyi myös erityisen tuen ohjauspalvelutoiminnan käynnistyminen. Liikkuva-koulu hankkeessa kehitettiin koulujen toimintaa entistä paremmin tukemaan lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Näiden lisäksi osallistuttiin seudulliseen oppilaanohjauksen, vieraiden kielten opetuksen ja Comenius-hankeeseen. Kaikilla kouluilla käytössä olevana Wilma- yhteydenpitojärjestelmää kehitettiin sähköisen palvelun monipuolisena työkaluna. Uusien yhtenäisen perusopetuksen kokonaisuuksien syntymiseen liittyvä henkilöstömuutosprosessi vietiin eteenpäin henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa Lapset kunnallisessa päivähoidossa - tammikuu 2008-joulukuu

75 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Oppilasmäärät kouluittain (Sisältää esiopetuksen) Lukio Yläaste Ylikylä Kirkonkylä Ketolanperä Linnakangas Santamäki Mukautettu EHA EHA

76 Vapaa-aika Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Vapaa-ajan alaprosessi vastaa, että kuntalaisille tuotetaan riittävät ja laadukkaat vapaan sivistystyön, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ottaen huomioon kunnan väestön lapsi- ja nuorisovaltaisen ikärakenteen ja samalla huomioiden määrältään kasvavan ikääntyvän väestön palvelutarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten elinikäistä oppimista sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua ja elämänhallintaa yhteistyössä muiden peruspalveluiden kanssa. Vapaa-ajan alaprosessiin kuuluvat kansalaisopisto-, kirjasto-. kulttuuri-, ja liikuntapalvelut Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys vapaa-ajanpalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Kansalaisopisto 4,07 ( TP10 4,08) Kirjasto 4,36 (TP ) Museot 3,45 (TP ) Kulttuuripalvelut 2,43 (TP ) Uimahalli 4,29 (TP ) Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan Liikuntakorttien lunastajien lkm Erityisliikuntaryhmien lkm Peruspalvelut tarjoaa em. tavoitetta tukevia palveluja kaikille ikäryhmille/ Kolmas sektori yhteistyössä kunnan kanssa tukemassa kuntalaisten henkistä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia Eläkeläiskortteja lunastettu 97 kpl, työttömien kortteja lunastettu 122 kpl ja alle 65v eläkeläisten kortteja 89 kpl Erityisliikuntaryhmien lukumäärä 7. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Toimintakate talousarvion mukainen. Prosessit kuvattu osittain. 76

77 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,1 Myyntitulot ,1 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset ,8 Muut tuotot ,5 Toimintamenot ,1 Henkilöstömenot ,8 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ,1 Avustukset ,2 Muut toimintamenot ,4 TOIMINTAKATE ,1 Poistot ,2 Tilikauden tulos ,1 Laskennalliset erät Netto ,9 Henkilöstömäärä Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Vapaa-ajan toimintatuotot toteutuivat (99,1 %) ja toimintamenot (99,1%) tarkastettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma 104,9,1%. Toimintakate ylittyi yhteensä Kuntamaisemataulukot Toimintamenot alittuivat henkilöstökuluissa VAPAA-AIKA Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Kirjasto Pääkirjasto, lainat , ,1 / laina 1,64 1,87 1,70 90,9 0-9,1 / toimintatunnit , ,4 / asiakaskäynti 3,49 3,89 0,0 4 Aukiolotunnit viikossa ,3-4 -7,7 Pääkirjasto yhteensä , ,6 Tuotot yhteensä , ,4 Sivukirjastot, lainat , ,6 / laina 7,63 7,29 5,94 81, ,5 / toimintatunnit ,0 65 Asiakaskäynnit , /asiakaskäynti 4,60 5,04 0,0 5 Aukiolotunnit viikossa , ,7 Sivukirjastot yhteensä , ,4 Tuotot yhteensä

78 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika VAPAA-AIKA Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Kirjastot yh. lainat , ,7 / laina 2,03 1,79 1,91 106,7 0 6,7 / lainaaja 73,91 75,31 68,48 90,9-7 -9,1 Lainaajat / asukas 54 % 52 % 58 % 111,5 0 11,5 Asiakaskäynnit / asiakaskäynti 3,67 0 4,03 4 Bruttokulut / asukas ,0 0 0,0 Verkkopalvelun käyttö , ,7 Asiantuntijapalvelut , ,6 KM-tuottavuusindeksi 5,39 Kirjastot yhteensä , ,0 Tuotot yhteensä , ,1 Toiminnan kulut yht , ,0 Toiminnan tuotot yht , ,1 Tuottojen osuus kuluista (%) 4 % 5 % 6 % 129,0 0 29,0 Netto , ,0 Kulttuuripalvelut as , ,7 Toiminnan kulut yht , ,3 Tuotot , ,6 Asiakastyytyväisyys 2,94 0 / asukas 7,65 7,85 8,02 102,2 0 2,2 Tuottojen osuus kuluista (%) 4 % 8 % 5 % 66,1 0-33,9 Netto , ,1 Uimahallit, käynnit , ,4 / käynti 5,61 5,39 5,90 109,5 1 9,5 / käynti (netto) 3,09 3,01 3,26 108,3 0 8,3 Aukiolotunnit viikossa ,0 0 0,0 / aukiolotunti 283,13 259,61 270,03 104,0 10 4,0 / aukiolotunti (netto) 150,52 145,71 149,42 102,5 4 2,5 Tuottojen osuus kuluista (%) 45 % 44 % 45 % 102,3 0 2,3 Kulut yhteensä , ,6 Tuotot , ,0 Yhteensä (netto) , ,5 Liikuntapaikat, kust. yht , ,6 Tuotot yhteensä , ,0 Liikuntatoiminta Ryhmien lukumäärä ,0 0 0,0 Yhteensä , ,3 Tuotot , ,0 Liikuntapalvelut kulut yht , ,2 Tuotot , ,1 Asiakastyytyväisyys 4,29 0 / asukas 85,26 86,50 64,63 74, ,3 Tuottojen osuus kuluista (%) 42 % 30 % 29 % 96,7 0-3,3 Netto , ,6 78

79 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika VAPAA-AIKA Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Kansalaisopisto, opiskelija , ,3 / opiskelija ,1 9 4,1 Opetustunnit , ,6 / opetustunti ,8-4 -6,3 Kurssilaisia , ,3 / kurssilainen ,0 0 0,0 Peittävyys-% 13 % 14 % 12 % 82,8 0-17,2 Vapaa sivistystyö yhteensä , ,8 Tuotot , ,4 Toiminnan kulut yht , ,8 Tuotot , ,4 Tuotot % kuluista 23 % 26 % 22 % 83,0 0-17,0 Netto , ,7 VAPAA - AIKA KULUT , ,3 TUOTOT , ,9 NETTO , ,1 Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Vapaa-ajan organisaation nykytilasta ja kehittämisnäkymistä tehtiin Audiapro OY:n toimesta selvitys. Oulunsalon kulttuuri instituutin kanssa tehtyä yhteistoimintasopimuksen jatkoa jouduttiin miettimään uudesta näkökulmasta, koska Oulunsalo on liittymässä vuoden 2013 alussa uuteen Ouluun. Vapaa-ajan palvelut siirtyivät käyttämään seudullista tapahtumakalenteria erilaisten tapahtumien ilmoittamisessa. Lasten ja nuorten harrastustoiminnasta kerättiin yhteinen portaali kunnan kotisivuille. 79

80 Terveys ja toimintakyky Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Terveys- ja toimintakyky alaprosessin tehtävänä on omalta osaltaan kuntalaisten elämänhallinnan tukeminen, terveyden-, toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito järjestämällä laadukkaita terveydenhuoltopalveluja. Palveluihin kuuluvat äkillisten ja pitkäaikaissairauksien tutkiminen, hoito ja seuranta, terveydenhoito, neuvolatyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, laboratorio, röntgen, terveysseulonnat, lääkinnällinen kuntoutus, hoitotarvikejakelu, mielenterveystyö, päivystys, ensihoito ja sairaankuljetus, terveyskeskussairaala sekä erikoissairaanhoito suorahankintana ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kautta järjestettynä. Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Tyytyväisyys on kasvanut. v.(v2011) Palveluryhmäkoht. indeksi 4,03 (3,95). Lääkäripalvelut 4,2 (4,05), Tk-sairaala 3,68 (3,64), Sairaalapalvelut 4,01 (3,87), Neuvolat 4,38 (4,26), Hammaslääkäripalv. 3,69 (3,67). Lisäksi v (v2011) on selvitetty tyytyväisyyttä käyntiin terveyskeskuksessa: Ajan saanti 4.28 (3.9) Kulkuyhteydet 4.04 (4.01) Jonotusaika 3.96 (3.63) Hlökunnan palvelualttius 4.26 (4.14) Hoidon laatu 4.25 (4.22) Tutkimusten laatu ja määrä 4.13 (4.08) Lääkkeiden saanti 4.24 (4.19) Hoitotarvikkeiden saanti 3.87 (3.87) Terveyskeskuksen tilat 3.85 (3.85). Kaikki lukemat ovat vertailukuntia korkeammat paitsi kohta tk:n tilat. Lähde KAPA. Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä Palautteita saadaan hlökohtaisissa tapaamisissa, puhelimessa, sähköpostissa, yksiköiden palautelaatikoista, kunnan palautesivuilta ja vuosittaisesta KAPA tutkimuksesta. Saadut palautteet käsitellään ja niihin vastataan viivytyksettä. Myös potilaslainmukaiset muistutukset, potilasvahinkoepäilyt ja kantelut käsitellään viivytyksettä. Saadut palautteet huomioidaan toiminnassa ja sen kehittämisessä mahdollisuuksien sekä tarpeiden mukaisesti. Palveluiden saatavuus Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa mää- Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palve- Lakisääteisissä ja asetetuissa määrärajoissa pysytään ja hoitotakuu toteutuu. Yhteydensaanti Kempeleen terveys- 80

81 Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi räajoissa. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kansansairauksien summaindeksi Lasten suun terveys, DMF-indeksi lun oikea-aikaisesti, hoitotakuu toteutuu Väestön terveydentila kohentunut/ Ikävakioitu sairastavuusindeksi ei nouse Kansansairauksien summaindeksi lähemmäksi maan keskitasoa Lasten suun terveys paranee Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky keskuksen hoitotakuun mukaisiin palvelupisteisiin toteutuu lain edellyttämällä tavalla samana päivänä joko puhelimitse, paikalle saapumalla tai puhvastaajapalvelun kautta. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei kiireelliseen hoitoon ja tutkimukseen - lääkärin vastaanotolle on noin yksi - kolme viikkoa. - hammashoidossa on noin kolme - neljä kuukautta. - Odotusaika vaihtelee eri väestövastuualueiden ja työntekijöiden sekä toimintojen välillä johtuen esim. henkilökunnan sijaistamattomista lomista ja muista poissaoloista, mutta hoitotakuu toteutuu. - Neuvola-asetuksen 380/2009 mukaiset tarkastukset toteutuvat. Sairastavuus ja kansansairauksien summaindeksit ovat laskeneet v 2009 jälkeen vuosittain eli ko. mittareilla arvioituna terveydentila on kohentunut. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna indeksit ovat vaihdelleet runsaastikin johtuen mm. kunnan pienuudesta. Kempele v ,8 (v ,0) PPSHP alue 113,7 (113,9) ja koko maa 100,0. Lähde Kela, Terveyspuntari. (muodostuu kuolleisuus-, lääkekorvausoikeus- ja työkyvyttömyysindekseistä) Kempele v ,1 (v ,7), PPSHP alue 138,8 (139,2) ja koko maa 100. Lähde: Kela, Terveyspuntari. (Indeksiin lasketaan diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti. Kempeleessä korkeimmat lukemat sepelvaltimotaudissa ja sydämen vajaatoiminnassa tasoa 150.) DMF-indeksi 1.4 v kun on tarkastettu 12-v ikäluokasta 37 %. (v 2011 indeksi oli 1.2 kun 82.7 % tarkastettu. Indeksi ei kuvaa koko ikäluokan tilannetta koska kohdennetut tarkastukset. Tarkastettujen määrä vaihtelee puolivuosittain ja nyt osan tarkastaa suuhygienistit, jolloin indeksiä ei merkitä. DMF indeksi kuvaa reikiintyneiden, karieksen takia poisotettujen ja paikattujen hampaiden lukumäärää.) 81

82 Laitoshoidossa olevien osuus yli 75v Laitoshoidossa olevien osuus yli 75v, tavoite 2-3 % 18 henkilöä = n2.7 %. ( yli 75 v 681 hlöä) Pitkäaikaisia on yht. 22 hlöä. Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Terveys ja toimintakyky alaprosessi on mukana lasten ja nuorten palveluiden prosessikuvauksissa Omien sisäisten hoitoprosessien ja ketjujen kuvaamista jatketaan Prosessikuvauksia jatketaan yhteisesti. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Moniammatillinen henkilöstö Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Moniammatillinen henkilöstö Terveys-Effican iso versiopäivitys 4.1. AvoHilmo, käyntitietojen raportointi THL:lle. Sähköinen resepti eli eres hanke, jatkossa earkisto. Yhteiset seudulliset hankkeet. Yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, mm SPR, Sydänyhdistys. V elokuusta alkaen uusi terveydenhoitaja, suuhygienisti ja lääkäri, näistä suurin työpanostus neuvola-asetuksen toteuttamiseen. Erityistyöntekijöiden (esim. psykologi) sijaisuuksien täyttämisessä ajoittain hankaluuksia. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys, tavoitetaso 100% Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Alaprosessin toimintakate toteutui tasolla 100.7%. Toimintatuotoissa alitus n ja -kuluissa ylitys n

83 TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,2 Myyntitulot ,8 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset ,0 Muut tuotot ,3 Toimintamenot ,5 Henkilöstömenot ,1 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ,8 Avustukset Muut toimintamenot ,9 TOIMINTAKATE ,7 Poistot ,7 Tilikauden tulos ,8 Laskennalliset erät Netto ,8 Henkilöstömäärä Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Terveys ja toimintakyvyn alaprosessin toimintatuotot toteutuivat ennakoitua pienempinä (97.2 %) ja toimintamenot hieman suurempia (100.5 %) tarkistettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteuma on %, ylitys on yhteensä noin Toimintatuotot alittuivat yhteensä ; maksutuottojen ylitys on , myyntituotoissa vaje on Suurin vaje syntyi ennakoitua pienemmistä ulkokunnilta saatavista sairaalan myyntituotoista. Toimintakulut ylittyivät yhteensä Henkilöstökuluissa on ylitystä yht. n johtuen suun terveydenhuollon ja sairaalan ennakoitua suuremmista sijaistarpeista ja ves-mukaisten erilliskorvausten alimitoutuksesta, muissa yksiköissä henkilöstökulut pitivät tai alittuivat. Lisäksi henkilöstökuluissa ylitys johtui myös liian pienestä erilliskorvausten tavarauksesta (ves-mukaiset vuorolisät ja vastaavat). Omassa toiminnassa palvelujen ja tarvikkeiden ostot alittuivat yht n , tämä säästö koostui useista eri osa-alueista. Erikoissairaanhoidon ylitys on n

84 Kuntamaisemataulukot Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % Vastaanotto Avohoito- / , ,7 vastaanottoasiakkaat / asukas , ,4 / asiakas , ,9 Kulut , ,1 Tuotot , ,0 Netto , ,2 Terveysneuvontaasiakkaat , ,5 / asukas , ,2 / asiakas , ,5 Kulut , ,9 Tuotot , ,8 Netto , ,6 Laboratoriotutkimukset / tutkimus 4,29 4,86 5 Kulut ,0 24 0,0 Tuotot , ,9 Netto , ,7 Röntgentutkimukset / tutkimus 38, Kulut , ,4 Tuotot , ,6 Netto , ,2 Sairaankuljetukset / kuljetus Kulut , ,3 Tuotot Netto , ,7 Vastaanotto kulut yht , ,5 Kulut/asukas ,8-9 -3,2 Tuotot , ,8 Netto , ,5 Erikoissairaanhoito a1 sairaanhoitopiiriltä, somaattinen ESH Hoitopäivät , ,5 / hoitopäivä , ,9 Yhteensä , ,5 vuodeosastohoito Käyntikerrat , ,8 Kulut , ,5 Tuotot , ,2 Netto , ,5 84

85 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Käyttö % Muutos Muutos % Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat ,0 0 0,0 / kuntoutusasiakas ,6 5 1,6 Kulut , ,5 Tuotot , ,5 Netto , ,0 Kustannukset yhteensä , ,5 Kustannukset yhteensä , ,5 ilman valtion määrärahaa Tuotot ilman valtion , ,5 määrärahaa Netto ilman valtion , ,0 määrärahaa Suun terveydenhuolto asiakkaat , ,7 Peittävyys yli % 31 % 0 0,0 vuotiaat Peittävyys alle % vuotiaat Yli 18v. asiakkaiden %- 52 % 52 % 0 0,0 osuus Odotusaika 105,00 kiireettömään hoitoon (keskiarvo) Suun terveydenhuollon , ,3 kulut yht. Tuotot , ,8 Netto/asiakas ,5-7 -4,5 Netto/asukas , ,9 Netto , ,3 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY YHT. KULUT , ,1 TUOTOT , ,0 Netto , ,1 Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Lakeuden so-te yhteistoiminta-alueen suunnittelu päättyi syksyllä v Suunnittelussa esiin tulleita yhteisesti tärkeiksi koettuja tuotannon kehittämisasioita jatkettiin; mm- KanTa arkistoon liittyvä sähköinen resepti eli E-res hanke toteutettiin yhteistyönä. Yhteishankkeina on ollut lisäksi mm. Sähköinen hyvinvointikertomus ja Terps. Terveydenhuollon Effica-potilastietojärjestelmä päivitettiin versioon 4.1, joka edesauttaa v 2014 kesällä/syksyllä toteutettavaa KanTa-arkistoon liittymistä. Järjestelmän kautta saadaan nyt myös AvoHilmo (avoterveydenhuollon toiminnan) suoritetiedot sähköisesti THL:lle. Tietoturva- ja tietosuoja-asioita on täsmennetty henkilöstön ja laitteistojen osalta, niin koulutuksien, tenttien, auditointien ja hankintojen kautta. Lisäksi henkilöstön lääkehoidon koulutusta ja lupakäytäntöjä tarkastettiin ja täsmennettiin. Työohjauksilla ja 85

86 koulutuksilla on eri yksiköissä kehitetty mm. asiakaspalvelujen toteuttamista. Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky PPSHP:n alue on jaettu kahteen neuvottelupooliin koskien esim. shp:n strategiatyötä ja terveydenhuoltolain mukaista järjestämissuunnitelman valmistelua. Oulu Pohjoiseen neuvottelupooliin kuuluvat uuden Oulu kunnat, Oulunkaaren alue kunnat, Hailuoto, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Taivalkoski ja Tyrnävä. THL:n kehittämispäällikkö Simo Kokko ja PPSHP:n emeritus johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen ovat olleet mukana Oulu Pohjoisen alueen selvittelytyössä, jossa painopisteinä on päivystystoiminnan-, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välialueen sairaalavuodeosastohoidon tarkastelu, psykiatrinen toiminta sekä peruserikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen kunnille. Selvitystyö on yhtenä osana koko Sairaanhoitopiirin ja so-te alueiden selvitystyössä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma sairaanhoitopiirille on kuntien kesken valmistelussa, sairaanhoitopiirin perusterveydenhuoltoyksikön johtaja koordinoi suunnitelman laatimista. Asetus Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VN30/2009;) mukaisia palvelujen kehittämistä ja toteuttamista jatkettiin tk:ssa sekä Tukeva hankkeeseen liittyvässä Hyvinvointiarviointijärjestelmän pilotointi 4-vuotiaiden laajassa terveystarkastuksessa. Vuoden aikana toiminta vakiintui asetuksen mukaiseksi uusien henkilöstöresurssien ja toiminnan uudelleen järjestelyjen myötä. Kaste hankkeen osana toteutettiin Oulu Pohjoisen alueella Kytke hanke (=asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun). Hankkeessa selvitettiin Aivohalvauspotilaan kuntoutusprosessia, Mielenterveyspotilaan hoitoja kuntoutusprosessi ja Syöpäpotilaan saattohoitoprosessia. Hankkeiden kautta kehitettyjä toimintamalleja ja prosesseja vakiinnutettiin v aikana normaalitoimintaan. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaossa uusia potilasryhmiä ja hoitoja on edelleen siirretty terveyskeskukseen. Vaativampien sairausryhmien tutkiminen, hoito ja seuranta edellyttävät henkilöstöltä lisäkouluttautumista mutta myös uusien diagnostisten tutkimusten käyttöä tk:ssa ja tämä näkyy mm. laboratorio- ja röntgen- sekä lääkehoitomenoissa. Hoitajien ja lääkäreiden tehtävien työnjakoa on tarkennettu. Palvelusopimuksen toteutuminen Avosairaanhoidon vastaanoton lääkäri- ja hoitajien vastaanoton asiakasmäärät (erilliset hetut) alittavat palvelusopimustason. Asiakaskäyntien määrä lääkäreillä säilyi aiemmalla tasolla n käynti, hoitajien käyntien määrä lasku jonkin verran tasolle n käyntiä, tilastoituja puhelinasiakkuuksia on reilut , ajanvaruspuheluja ei tilastoida. Osittain tämä väheneminen voi johtua Effica-järjestelmän uusimisen ja Avo- Hilmon myötä käyttöön otetuista kirjaamistavoista. Avosairaanhoidon kustannukset toteutuivat ennakoidusti. Laboratorion kustannukset toteutuivat ennakoidusti vaikka tutkimusten määrä kasvoi. Röntgentutkimuksien määrä ja kustannukset alittuivat. Päivystyksen käynnit Oulun seudun yhteispäivystyksessä ja kiireelliset hoidot muissa kunnissa ovat säilyneet vähäisinä ja nämä kustannukset alittuvat. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannukset Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tuottamana tulivat selvästi aiempaa edullisemmaksi. V 2013 tämä toiminta siirtyi sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Kuntoutuksessa käyntisuoritteet ovat toteutuneet palvelusopimuksen mukaisesti. Ostopalveluterapioissa oli ylitystä n 9 %, laajennettujen neuvoloiden kautta löytyi aiempaa enemmän terapia- ja tutkimustarpeita. Mielenterveyspalveluissa asiakasmäärät (hetut) ja käyntisuoritteet ovat edelleen kasva- 86

87 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky neet ja ylittivät palvelusopimustason. Henkilöstökulut ja kokonaiskulut alittuivat n 10 % lähinnä sijaistamattomien poissaolojen vuoksi. Terveysneuvonnat (äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluth) asiakkuudet ja käyntisuoritteet ylittyivät, toimintaa varten on ollut käytössä enemmän resursseja. Terveydenhuollon määräaikaistarkastuksien lukumäärää sekä osittain myös tarkastuksen ajallista kestoa on lisätty ns. neuvola-asetuksen perusteella. Lisäksi tarkastuksiin kutsutaan osallistumaan aiempaa useammin lapsen molemmat vanhemmat. Kustannukset alittuivat n 5 %, syynä lähinnä sijaistamattomat poissaolot ja palvelun ostoissa säästäminen. Suun terveydenhuollossa kokonaissuoritteet toteutuivat. Vastaanottojen ajallista kestoa on tarvittaessa pidennetty, jotta samalla kertaa voidaan toteuttaa useampia hoitotapahtumia. Lisäksi osa tarkastustoiminnasta on siirretty suuhygienisteille. Sijaistarve on ollut ennakoitua suurempia ja ves-mukaiset erilliskorvaukset ylittyivät, samoin erikoispalvelujen ostoa on jouduttu lisäämään ennakoidusta koska erikoissairaanhoitoa on siirretty pth:n järjestettäväksi. Korotettu tuloennuste ei toteutunut. Terveyskeskussairaalan hoitopäivät ylittivät palvelusopimustason n 900 hoitopäivän (n6 %) verran. Muihin kuntiin myytiin keskim. 2 hpv / vrk eli 1-2 hpv /vrk talousarviossa ennakoitua vähemmän, myyntituotot alittuivat n Korkeasta kuormituksesta johtuen asiakasmaksutuottoja kertyi kuitenkin ennakoitua n enemmän mutta myös henkilöstökulut ylittyivät sijaistarpeiden ja ves-erilliskorvausten vuoksi. Erikoissairaanhoito ylittyy vuosikustannuksena tarkistettuun TA verrattuna n Yli maksaneita kalliin tasausrahaston hoitoja oli viisi ja niiden brutto n joten tasausrahastoon maksettava netto maksuosuus on n Esh:n kustannukset kasvoivat eniten Medisiinisen tulosalueen kohdalla kardiologian, syöpätautien ja hematologian sekä neurologian alueella yhteensä n10 % (= ), suurinta kasvu oli syö pätaudeissa n 45 % (= ). Operatiivisen tulosalueen kohdalla ei ollut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen. Lasten- ja naistentautien tulosalueella kasvua oli n 14% (= ). Psykiatrien tulosalueella kasvua oli n 12 % (= ). Muilla PPSHP:n tulosalueilla ja yksiköissä muutokset olivat pienempiä nousuja tai käytön laskua. PPSHP:n toteuttamat palvelujen ostot muista shp:stä laskivat n 25 % (= ). V aikana noin kolmannes kuntalaisista käytti esh:n palveluja, lähetteiden määrä esh:oon väheni n. 6.7 %. 87

88 Kempeleen kunta Kuvio. Erikoissairaanhoidon menot /vuosi ja menot /asukas vuosina Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Yhteensä, /asukas Kuvio. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö vastuualueittain (OYS omat), euroa Anestesia ja tehohoito Potilashoidon palvelut Lasten psykiatria Oulaskangas-Visala Kuntoutus Kardiologia Nuoriso- ja yleisairaalapsykiatria neurologia, ihotaudit ja geriatria Yhteispäivystys Syöpätaudit ja hematologia Aikuispsykiatria Sisätaudit ja keuhkosairaudet Pään- ja kaulan sairaudet Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Pehmytkudoskirurgia Lapset ja nuoret Tukielin- ja neurokirurgia Kuvio. Sairastavuus (ikävakioitu) Kempeleessä , ,2 101,5 98,4 101,9 105,2 102, ,5 94, Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

89 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Sosiaalinen turvallisuus Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisten henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Alaprosessin palvelualueita ovat yleiset sosiaalipalvelut (sosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuolto, valtion- ja kunnan tukityöllistäminen, perheneuvola, talous- ja velkaneuvonta, edunvalvonta, sosiaalipäivystys), lastensuojelupalvelut sekä vammaispalvelut ja työtoiminta Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys säilyy vähintään nykyisellä tasolla Asiakastyytyväisyys Kapa - kyselyn mukaan: Vammaispalvelut 3,81 (v ,75) Toimeentulotuki 2,98 (v ,93) Perheneuvola 3,63 (v ,75) Sosiaalityö 3,26 ( v ,29) Vanhusten kotihoito 3,37 (v ,45) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 3,85 (v ,58) Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ja osuus Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä 0.5 % tai vähemmän 0-17 vuotiaista Lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa on pääsääntöisesti pysytty. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna vuoden lopussa oli (huostaan otettuna) 0-17 v. ikäluokasta 0.4 %. ( 18 lasta). Osuus kaikista toimeentulotuen saajista Toimeentulotukea hakevien18-25 vuotiaiden osuus 15 % tai vähemmän kaikista toimeentulotuen saajista Alle 25-vuotiaita toimeentulotukea hakeneista oli 37 %. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä Passiivitukea saavien lukumäärä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee Passiivitukea saavien määrä pienenee Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähenee Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden lopussa 156 henkilöä (v.2011 keskimäärin 175 henkilöä). Passiivituella oli vuoden lopussa 98 henkilöä (v.2011 keskimäärin 86 henkilöä). Alle 25-vuotiaita oli v. lopussa työttömänä 99 henkilöä ( v.2011 keskimäärin 99 henkilöä). 89

90 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Toimintakate talousarvion mukainen Oman tuotannon kilpailukyky Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Toimintakate 103,9 %. Toimintatuotoissa alitus noin euroa ja toimintakuluissa ylitys noin euroa. TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,2 Myyntitulot ,7 Maksutulot ,9 Tuet ja avustukset ,4 Muut tuotot ,5 Toimintamenot ,6 Henkilöstömenot ,2 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,8 Avustukset ,7 Muut toimintamenot ,8 TOIMINTAKATE ,9 Muut rahoituskulut -2 Poistot ,3 Tilikauden tulos ,5 Laskennalliset erät Netto ,5 Henkilöstömäärä Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin toimintatuotot toteutuivat ennakoitua pienempinä (88,2 %) ja toimintakulut ennakoitua suurempina (101,6 %) tarkistettuun talousarvioon nähden. Toimintakate oli 103,9 %. Toimintakatteen ylitys oli noin euroa. Toimintatuotot alittuivat yhteensä noin euroa. Työllistämistukea saatiin euroa ja sosiaalitoimen asiakasmaksuja (lastensuojelun asiakasmaksut) niin ikään euroa arvioitua vähemmän. Työllistämistuen suuruus /työllistetty riippuu minkä suuruiseen kukin työllistetty on oikeutettu. Asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia. Toimintakulut ylittyivät noin euroa muutettuun talousarvioon nähden. Toimintakulut ylittyivät vammaispalveluissa henkilöstökulujen osalta euroa pitkien sairauslomien vuoksi. Lakisääteisiä avustuksia myönnettiin vammaispalveluissa euroa arvioitua enemmän ja toimintakeskuksessa euroa (työosuusrahat työtoimijoille) arvioitua enemmän. 90

91 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Lastensuojelussa toimintakulut ylittyivät euroa. Ylitys johtui avohuollon ostopalveluista. Tarkistetussa talousarviossa lastensuojelusta siirrettiin syksyllä euroa vammaispalveluihin. Kuntamaisemataulukot Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % SOSIAALINEN TURVALLISUUS Mielenterveystyön avoh. as , ,0 ei kiireellinen jonotussaika (kk) ,0 30 / asiakas , ,0 Kulut , ,9 Tuotot , ,7 Netto , ,3 Palveluasumisen asiakkaat ,0 21 Palveluasumisen hpv , ,4 / asiakas , / hoitopäivä , ,3 Kulut , ,0 Tuotot , ,4 Netto , ,3 Hoitopäivät / 1000 asukasta , ,3 Mielenterveyspalvelut yhteensä , ,7 kulut Tuotot , ,2 Netto , ,1 Päihdehuollon polikliinisen , ,0 avohuollon asiakkaat / asiakas , ,4 Kulut , ,7 Tuotot Netto , ,8 Laitoskuntoutusostot hoitopv , ,0 / hoitopäivä Kulut , ,2 Netto , ,2 Päihdepalvelut yhteensä / , ,0 asiakas Päihdepalvelut yhteensä / , ,7 asiakas (netto) Kulut yhteensä , ,0 Tuotot yhteensä 0 0 0,0 0 Netto , ,0 Psykososiaaliset palvelut , ,3 yhteensä, kulut /asukas , ,9 Psykososiaaliset palvelut , ,2 yhteensä tuotot Netto , ,7 91

92 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % SOSIAALINEN TURVALLISUUS Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet , ,0 / asiakasperhe , ,1 Kulut , ,5 Tuotot 0 0 0,0 0 Netto , ,5 Toimeentulotuki, as.perh , ,5 /as.perhe ,3 19 1,3 toimeentulotukea saaneita ,8 3 8,8 /1000 asukasta kohden Kulut , ,3 Tuotot , ,2 Netto , ,1 Työllistämistoiminnan piirissä , ,2 olevat / työllistetty , ,9 Kulut , ,8 Tuotot , ,8 Netto , ,3 Aikuissosiaalityö yhtensä Kulut , ,2 Tuotot , ,0 Netto , ,7 KULUT , ,9 TUOTOT , ,0 NETTO , ,6 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas , ,7 / asiakas , ,5 Kulut , ,3 Tuotot 0 Netto , ,3 Avohuolto, asiakas , ,5 / asiakas , ,3 Kulut , ,4 Tuotot , Netto , ,9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut, as , ,6 Hoitopäiviä , ,1 / hoitopäivä ,1 9 10,1 % 0-17v ikäryhmästä 1 % 1 % 0 % 0, ,0 / asiakas , ,1 Kulut , ,9 Tuotot , ,4 Netto , ,9 Jälkihuolto, asiakkaat ,8 7 53,8 / asiakas , ,2 Kulut , ,1 Tuotot 0 Netto , ,1 Perhepalvelut kulut yht , ,9 Tuotot , ,7 Netto , ,1 92

93 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Tilinpäätös Talousarvio+ Tilinpäätös Käyttö Muutos -/+ Muutos SOSIAALINEN TURVALLISUUS 2011 muutokset % % Vammaispalvelut (omaishoidontuki) Vammaispalvelu asiakkaat / asiakas Kulut Tuotot 0 0 Netto Vaikeavammaiset asiakkaat , ,3 (ilman palveluasumista) / asiakas , ,1 Kulut , ,6 Tuotot ,0 289 Netto , ,5 Vammaisten työtoiminta, as , ,0 / asiakas , ,8 Kulut , ,3 Tuotot , ,7 Netto , ,9 Vammaispalvelun kulut , ,2 YHTEENSÄ Vammaispalvelun tuotot , ,5 YHTEENSÄ Vammaispalvelun NETTO , ,3 Kehitysvammaiset ,3 5 4,3 avohoitoasiakkaat / asiakas , ,8 KERAVA-keskiarvo 0 Kulut , ,6 Tuotot , ,3 Netto , ,7 Kehitysvammaisten , ,0 palveluasumisen hpvt / hoitopäivä Kulut , ,2 Tuotot Netto Kehitysvammaisten ,3 60 4,3 laitoshoitopäivät / hoitopäivä Kulut ,8 Tuotot Netto Kehitysvammahuollon kulut , ,1 YHTEENSÄ Kehitysvammahuollon , ,2 kulut/asiakas Kehitysvammahuollon tuotot , ,1 YHTEENSÄ Kehitysvammahuollon NETTO , ,9 Kaikkien vammaispalveluiden , ,0 kulut YHTEENSÄ Kaikkien vammaispalveluiden , ,0 tuotot YHTEENSÄ Netto , ,1 93

94 Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Sosiaalipalveluiden asiakastyytyväisyys parani edellisvuodesta. Kapa-kyselyn kokonaisarvosana oli 3,56 (v ,51, ,54). Palveluita tuotettiin pääsääntöisesti annettujen määräaikojen puitteissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä pysyi edelleen valtakunnallisesti vertailtuna alhaisena. Lastensuojeluasiakkaiden ja lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuodesta Siitä huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä pysyi edelleen valtakunnallisesti vertailtuna alhaisena ja pysyttiin vuodelle asetetussa tavoitteessa(0,4 % tai vähemmän 0-17 v. ikäluokasta sijoitettu kodinulkopuolelle). Toimeentulotuessa alle 25-vuotiaiden hakijoiden määrä pysyi edelleen korkeana ja jopa kasvoi vuodesta Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli vuoden lopussa vuoden 2011 tasolla (99 alle 25-v. työtöntä). Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden lopussa vähemmän kuin edellisenä vuonna keskimäärin, mutta passiivituen saajien määrä kasvoi. Vuoden lopulla passiivituen saajia oli 98 (vuonna 2011 keskiarvo 86). Psykososiaaliset palvelut (mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, päihdehuolto) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa hoitovuorokausia oli 1120 enemmän kuin palvelusopimuksessa. Kevyempien asumismuotojen ansiosta talousarvioon varatut määrärahat riittivät ylikäytöstä huolimatta. Päihdepalveluissa laitoshoidon hoitopäiviä oli noin 90 edellisvuotta enemmän. Tarkistetussa talousarviossa kuitenkin pysyttiin. Aikuissosiaalityö Toimeentulotuessa ei päästy tavoitteeseen alle 25-vuotiaiden asiakkuuksien osalta. Toimeentulotukea hakeneista alle 25-vuotiaita oli peräti 37 %. Tavoitteena oli 15 % tai vähemmän. Kansaneläkelaitokselle maksettiin työmarkkinatuen kuntaosuutta noin satatuhatta euroa vuotta 2011 enemmän. Vuonna 2011 passiivituella (henkilöitä joista ko. maksua maksetaan)oli keskimäärin 86 henkilöä. Vuoden lopussa passiivituella oli 98 henkilöä. Perhepalvelut Lastensuojelussa sijaishuollon hoitopäiviä oli noin 800 hoitopäivää vuotta 2011 vähemmän. Avohuollon asiakkuuksia oli 293 mikä on 93 enemmän kuin palvelusopimuksessa. Lastensuojeluilmoituksia vastaanotettiin noin 330 kappaletta mikä on noin 70 edellisvuotta enemmän. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa vaikeavammaisten asiakkaitten määrä oli huomattavasti suurempi kuin palvelusopimuksessa. Asiakkaita oli noin 60 enemmän kuin arvioitiin. Varsinkin palveluasumista jouduttiin ostamaan aikaisempia vuosia enemmän. Asunnon muutostöitä tehtiin huomattavasti edellisvuotta enemmän ja henkilökohtaista apua sekä kuljetuspalveluita järjestettiin aikaisempaa enemmän. 94

95 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kehitysvammahuollossa laitoshoidon käyttö oli arvioitua suurempaa. Pitkäaikainen laitoshoito on saatu purettua lähes kokonaan, joten menojen kasvu johtui pääasiassa tutkimus- ja neuvolapalveluiden sekä tilapäishoidon kasvusta. Toimintakeskuksessa työ- ja päivätoimintaan osallistuneita oli enemmän kuin palvelusopimuksessa määriteltiin (63>97). Tämän vuoksi työosuusrahaa maksettiin arvioitua enemmän. Kuvio. Työllistäminen, toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus. 600, , ,000 Perustoimeentulotuen valtionosuudet ja takaisinperintä (tulo) Valtion työllistämistuki (tulo) 0, , , , ,000 TP 2010 TP 2011 TP Toimeentulotukimenot Työmarkkinatuen kuntaosuus (meno) Valtion tukityöllistäminen (meno) Nettomenot , ,000 Kuvio. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 3 2,5 2,6 2,8 2,8 2,8 2,6 2,5 2,4 2,4 2,9 3 2,9 2 1,5 1 1,2 0,9 1,7 1,3 1,3 1,3 1,9 1,4 1,1 1,2 1,4 Kempele Koko maa 0,

96 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kuvio. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 11, ,8 10, ,4 11,4 11,4 11,7 11,8 10,3 10,1 9,5 9 9,2 11,4 11,4 9,5 7,7 Kempele 6 Koko maa Kuvio. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset (1000 ) Kempeleessä Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset/kempele Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset/ 0-20-vuotias/ Kempele 96

97 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kuvio. Huostassa olleet 0 17 vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä. 1,2 1,1 1, ,9 0,9 0,8 0,8 0,8 0,8 0,6 0,4 0,6 0,6 0,6 0,7 0,4 0,7 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 Kempele Koko maa Oulun seutukunta 0,3 0,3 0,3 0,2 0,

98 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessin tehtävänä on tukea ikääntyneiden kuntalaisten itsenäistä ja mielekästä elämää tarjoten palveluja kotona selviytymisen tueksi. Alaprosessin palvelualueita ovat kotona asumista tukevat palvelut (kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut, omaishoidontuki ja päivä- ja virkistystoiminta) sekä asumispalvelut (palveluasuminen ja hoivapalvelut). Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Kuntalaiset ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin Vanhusten kotihoito 3,37 (v ,45) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 3,85 (v ,58) Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Kotona asuvien osuus yli 75v Asiakas saa lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti Kotona asuu 91 % 75 v ja vanhemmista (570 henkilöä) Määräajoissa on pysytty. Kotona asunut vuoden lopussa n. 89 % 75 v ja vanhemmista (608 hlöä). Laitoshoidossa olevien osuus Laitoshoidossa 2 % 75 v ja vanhemmista (12 henkilöä) Laitoshoidossa n. 2,7 % 75 v ja vanhemmista (18 henkilöä). Pitkäaikaishoidossa yhteensä 22 henkilöä. Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus Tehostetussa palveluasumisessa 6,2 % 75 v ja vanhemmista(39 henkilöä) Tehostetussa palveluasumisessa n. 8 % 75 v ja vanhemmista (55 hlöä). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 v ja vanhemmista 13 % (81 henkilöä) Säännöllisen kotihoidon piirissä n. 14 % 75 v ja vanhemmista (97 hlöä). Yli 75 v omaishoidontuen saajat Omaishoidon tukea saa 75 v ja vanhemmista 4,3 % (27 henkilöä) Omaishoidon tukea sai vuoden lopussa n. 4 % 75 v. ja vanhemmista (25 hlöä). Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Toimintakate 100,9 %. Oman tuotannon kilpailykyky Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Toimintatuotot ylittyivät n euroa ja toimintakulut ylittyivät n euroa. 98

99 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,3 Myyntitulot ,5 Maksutulot ,7 Tuet ja avustukset 0 0 Muut tuotot ,7 Toimintamenot ,6 Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ,7 Avustukset ,5 Muut toimintamenot ,2 TOIMINTAKATE ,9 Poistot Tilikauden tulos ,9 Laskennalliset erät Netto ,1 Henkilöstömäärä Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon toimintatuotot toteutuivat ennakoitua suurempina (111,3 %) ja toimintamenot suurempina (102,6 %) tarkistettuun talousarvioon nähden. Toimintakatteen toteutuma oli 100,9 %, ylitys yhteensä euroa. Kuntamaisemataulukot Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos Muutos % SOSIAALINEN TURVALLISUUS Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaat , ,0 Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,3 % 5,2 % 4,1 % 0-21,2 / asiakas , ,3 Kulut , ,0 Tuotot , ,7 Netto , ,1 Kotihoidon asiakkaat , ,8 hoito- ja palvelusuunnitelmassa , ,8 Peittävyys yli 75 -vuotiaat, 13,0 % 11,7 % 15,8 % 135,0 0 35,0 hoitosuunnitelman piirissä olevat Kulut , ,8 Tuotot , ,1 Netto , ,3 Päiväkeskushoitopäivät , ,7 / hoitopäivä , ,4 Kulut , ,7 Tuotot , ,7 Netto , ,6 99

100 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tilinpäätös Talousarvio+ Tilinpäätös Käyttö Muutos Muutos SOSIAALINEN TURVALLISUUS 2011 muutokset % % Tehostettu palveluasuminen hpv , ,8 Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6,7 % 7,3 % 7,0 % 95,9-0,3 % -4,1 / hoitopäivä , ,7 Kulut , ,6 Tuotot , ,0 Netto , ,0 Pitkäaikaislaitoshoitopäivät , ,8 Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,9 % 2 % 2,4 % 120,0 0 20,0 / hoitopäivä , ,7 Kulut , ,1 Tuotot , ,7 Netto , ,5 Akuutti-, kuntoutus- ja , ,3 lyhytaikaishoitopäivät / hoitopäivä Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,5 % 2,7 % 2,8 % 103,7 0 3,7 Kulut , ,6 Tuotot , ,6 Netto , ,2 Kulut yhteensä , ,7 Tuotot , ,2 Netto , ,9 Bruttokulut / yli 75-vuotias , ,7 Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 98 % 98 % 98 % 99 % 0 0,0 Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Säännöllisessä kotihoidossa oli vuoden aikana kuitenkin saman verran asiakkaita(150) kuin vuonna Asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia ja vaativat entistä enemmän ympärivuorokautistakin hoitoa. Tilapäisen kotisairaanhoidon asiakkaita (215) oli vuonna enemmän kuin säännöllisen kotihoidon asiakkuuksia. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuoden aikana 14 % yli 75-vuotiaista tai vanhemmista (tavoite 13 %). Säännöllinen kotihoito Asiakkaat Palveluaika Käynnit Käynnin kesto (ka) (yli 70% 75v-) Kotona asui vuoden lopulla noin 89 % yli 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista eli 60 8 henkilöä. Näin ollen asetetusta tavoitteesta jäätiin kaksi prosenttia. 100

101 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Ennaltaehkäisevillä ja hyvinvointia edistävillä toiminnoilla on pyritty vastaamaan koko ajan kasvavaan palvelun tarpeeseen. Kempeleen kunta oli mukana vuonna 2011 alkaneessa Eheä Elämän Ehtoo-projektissa. Ikääntyneille tehtävät terveystarkastukset ja terveystarkastusinfot sekä elämäntaparyhmät ovat osana päivittäisiä työkäytäntöjä. Terveystarkastuksia tehtiin vuoden aikana 78:lle yli 75- vuotiaalle (v :lle) ja 83:lle alle 75-vuotiaalle(v :lle). Päivä- ja virkistystoimintaan liittyviä erilaisia kerhotapahtumia järjestettiin Pirilän tuvalla 215 kertaa( kertaa). Seniorineuvolassa oli vuonna 27 asiakasta ja muistihoitajalla kävi 28 asiakasta. Arviointikäyntejä tehtiin 63:n asiakkaan luokse. Vuoden 2011 lopulla otettiin käyttöön palveluseteli säännöllisessä kotihoidossa ja vuonna omaishoidontuen vapaapäivien järjestämiseen. Omaishoidontukea sai 25 yli 75-vuotiasta mikä on n. 4 % kyseisen ikäisistä (tavoite 4,3 %) sekä 17 alle 75-vuotiasta kuntalaista. Lisäksi omaishoidontukea sai 28 kehitys- tai vaikeavammaista asiakasta. Tehostetussa palveluasumisessa käytettiin yksityisten palveluntuottajien ja kunnan välisessä puitesopimuksessa ollutta optiota ja palveluita ostettiin samoilta palvelujen tuottajilta edelleen. Palveluasumiseen jonotettiin ja vapaita paikkoja kunnan alueella olevissa yksiköissä ei aina ollut tarjolla. Erityisesti vuorohoitopaikkoja oli vaikea järjestää. Kotikunta lain muututtua yhä useampi tehostetun palveluasumispaikan hakijasta tulee muista kunnista. Tehostetussa palveluasumisessa oli noin 8 % 75-vuotiaista tai sitä vanhemmista, joten edelleen ollaan yli tavoitteen (6,2 % vastaavan ikäistä tehostetussa palveluasumisessa). 101

102 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi YMPÄRISTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi huolehtii Kempeleen kunnan fyysisen ympäristön toimivuudesta ja turvallisuudesta. Prosessi vastaa siitä, että kunnallistekniset palvelut, tilapalvelut ja lakisääteiset rakennusvalvonnan viranomaispalvelut toimivat kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Tyytyväisyys palveluihin Kuntalaisten ja asukkaiden tyytyväisyys ympäristöpalveluihin säilyy vähintään nykytasolla Palveluiden saatavuus Vasteajat Palvelut tuotetaan määritellyssä aikataulussa/ Rakennuslupapäätökset 3 viikon kuluessa Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Katujen kunto Huonokuntoisten katujen määrä ei kasva. Katujen ja teiden hoito 3,40 (3,28) Jätehuolto 4,16 (4,07) Kierrätystoiminta, paperit, lasit ja paristot 3,98 (3,93) Puistojen ja viheralueiden hoito 3,88 (3,75) Urheilu- ja pelikentät 4,10 (4,17) Luonnonsuojelu 3,78 (3,68) Ilman laatu 4,20 (4,17) Vesistöjen puhtaus 3,97 (3,83) Melun torjunta 3,57 (3,49) Ympäristön siisteys 3,71 (3,62) Luonto- ja retkeilyreitit 3,69(3,44) Rakennetun ympäristön valvonta 3,65 (3,55) Pelastustoiminta 4,18 (4,16) Palotarkastus 3,94 (3,92) Nuohous 3,83 (3,8) Rakennuslupapäätös kolmen viikon kuluessa Kaikille palveluille ei ole määritelty vasteaikaa Huonokuntoisten katujen määrä 23,8%, 24,9 km Kevyen liikenteen verkoston kattavuus, km/asukas Liikenneturvallisuussuunnitelman hankkeiden eteneminen Lapsilla ja nuorilla on turvallinen koulumatka Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys tehty Kevyen liikenteen väyliä 3,20 km/as Kunta varautuu osaltaan turvallisuussuunnitelman päivittämiseen Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Kiinteistökartoitukset ja tarkastukset Joukkoliikenteen käyttö Lapsilla/nuorilla turvallinen ja viihtyisä päiväkoti ja kouluympäristö Seutulipun käyttö lisääntyy nykyisestä Kiinteistöt tarkistetaan säännöllisesti Energiatehokkuus Lämmönkulutus alittaa Uudisrakentamisessa huomioi- 102

103 kunnan rakennuksille Tonttivaranto ekorakentamiseen valtakunnallisen tason Selvitys ekorakentamisen lisäysmahdollisuuksista Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi daan uudet määräykset Kunnalla on tonttivarantoa ekorakentamiseen Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Monipuolinen asuntotarjonta Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle Tonttivaranto erityyppiseen asuntorakentamiseen Maareservi kaavoitusta varten, ha Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k- m2 Viiden vuoden tonttireservi eri tyyppiselle asuntorakentamiselle eri puolilla taajamaa Maareserviä lisätään taajaman länsi- ja itäosaan AO tonttien reservi viidelle vuodelle. Tontit keskittyneet liikaa yhdelle alueelle. Yritystonttien määrä riittämätön. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Menot olivat hieman budjetoitua pienemmät. Tulot ylittyivät arvioidusta. Henkilöstömuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Maankäyttö, valvonta ja suojelu Palvelualuepäällikkö Määräraha 103

104 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,7 Myyntitulot ,0 Maksutulot ,2 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot ,4 Toimintamenot ,5 Henkilöstömenot ,3 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ,8 Avustukset Muut toimintamenot ,4 TOIMINTAKATE ,9 Poistot ,6 Tilikauden tulos ,5 Laskennalliset erät Netto ,5 Henkilöstömäärä Kuntamaisemataulukot YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % Kaavoituspalvelut Bruttokulut / asukas 8,33 8,16 8,57 105,0 0,41 5,0 Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (ha) 9 631,64 Hyväksytyt kaavat (kpl) 3 Hyväksytyt kaavat (ha) 14,0 Hyväksytyt kaavat (k-m2) 0,00 Yhteensä ( ) ,0 6584,00 5,0 Kulut yhteensä ,0 6584,00 5,0 Kulut yhteensä / asukas 10,72 8,16 8,57 105,0 0,41 5,0 Tuotot , ,00 40,9 Netto , ,00-20,7 Kiinteistö- ja mittauspalvalvelut Maastotietopalvelut - / asukas 4,52 7,84 3,50 44,6-4,34-55,4 Yhteensä ( ) , ,00-55,4 Tonttipalvelut - / asukas 3,37 4,06 6,91 170,2 2,85 70,2 Yhteensä ( ) , ,9 Kiinteistö- ja mittauspalvelut , ,6 Kulut yhteensä / asukas 11,37 11,90 10,41 87, ,5 Tuotot , ,4 Netto , ,9 104

105 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % Tilapalvelut-kunnossapito Hallintorakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,5 83,0 1,5 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,47 0,56 0,21 37,5-0,4-62,5 Kunnossapito ostopalveluna /htm²/kk 0,85 0,91 0,33 36,3-0,6-63,7 ulkoistamisaste 36 % 38 % 39 % 102,6 0,0 2,6 Yhteensä ( ) , ,6 Terveydenhuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,24 0,64 0,42 65,2-0,2-34,8 Yhteensä ( ) , ,1 Vanhustenhuollon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,44 1,16 0,55 47,4-0,6-52,6 Kunnossapito ostopalveluna /htm²/kk 1,22 3,22 1,53 47,5-1,7-52,5 ulkoistamisaste 26 % 26 % 26 % 100,0 0,0 0,0 Yhteensä ( ) ,6-2978,0-52,4 Vammaishuollon rakenennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,3 4,0 0,3 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,48 0,68 0,18 26,5-0,5-73,5 Yhteensä ( ) ,4-9264,0-73,6 Päivähoidon rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 880,0 11,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,27 0,72 0,42 58,3-0,3-41,7 Kunnossapito ostopalveluna /htm²/kk 34,16 90,18 14,14 15,7-76,0-84,3 ulkoistamisaste 1 % 1 % 3 % 300,0 0,0 200,0 Yhteensä ( ) , ,0-36,0 Perusopetuksen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,13 0,16 0,18 112,5 0,0 12,5 Yhteensä ( ) ,0 7739,0 12,0 Muut koulurakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,14 0,28 0,28 100,0 0,0 Yhteensä ( ) ,1 307,0 2,1 Kulttuuritoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,57 0,31 0,94 303,2 0,6 203,2 Yhteensä ( ) , ,0 204,7 Liikuntatoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,18 0,45 0,26 57,8-0,2-42,2 Yhteensä ( ) , ,0-42,1 Nuorisotoimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,64 0,13 0,32 246,2 0,2 146,2 Kunnossapito ostopalveluna /htm²/kk 0,11 0,02 0,05 250,0 0,0 150,0 ulkoistamisaste 86 % 86 % 86 % 100,0 0,0 Yhteensä ( ) ,8 477,0 142,8 Teknisen toimen rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² ,0 0,0 0,0 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,83 0,33 1,02 309,1 0,7 209,1 Yhteensä ( ) , ,0 213,1 105

106 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % Muut rakennukset Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,8 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,30 0,69 0,22 31,9 0-68,1 Kunnossapito ostopalveluna /htm²/kk 12,68 29,38 28,04 95,4-1 -4,6 ulkoistamisaste 1 % Yhteensä ( ) , ,5 Kunnosapito yhteensä Kunnossapidon huoneistoala, htm² , ,4 Kunnossapito omana työnä /htm²/kk 0,22 0,36 0,26 72,2 0-27,8 Kulut yhteensä , ,8 Kulut yhteensä / asukas 11,14 19,95 16,20 81, ,8 Tuotot Netto , ,2 Tilapalvelut-kiinteistönhoito Hallintorakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,5 83,0 1,5 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 9,10 13,18 14,63 111,0 1,5 11,0 Kiinteistönhoito ostopalveluna /m²/kk 21,39 20,84 22,89 109,8 2,1 9,8 ulkoistamisaste 36 % 38 % 39 % 102,6 0,0 2,6 Yhteensä ( ) , ,1 Terveydenhuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 3,46 4,31 4,78 110,9 0 10,9 Yhteensä ( ) , ,7 Vanhustenhuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 8,75 12,12 11,11 91,7-1 -8,3 Kiinteistönhoito ostopalveluna /m²/kk 24,27 33, ,6-3 -8,4 ulkoistamisaste 26 % 26 % 26 % 100,0 0 0,0 Yhteensä ( ) , ,4 Vammaishuollon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 2,30 5,64 5,32 94,3 0-5,7 Yhteensä ( ) , ,7 Päivähoidon rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 5,39 10,58 11,10 104,9 1 4,9 Kiinteistönhoito ostopalveluna /m²/kk 686, , ,4 ulkoistamisaste 1 % 1 % 3 % 300, ,0 Yhteensä ( ) , ,7 Perusopetuksen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,9 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 1,47 2,48 2,52 101,6 0 1,6 Yhteensä ( ) , ,4 Muut koulurakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 1,85 3,13 3,26 104,2 0 4,2 Yhteensä ( ) , ,2 Kulttuuritoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 3,18 3,78 3,35 88,6 0-11,4 Yhteensä ( ) , ,3 Liikuntatoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 3,58 7,08 7,24 102,3 0 2,3 Yhteensä ( ) , ,2 106

107 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % Nuorisotoimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 26,33 27,08 27,54 101,7 0 1,7 Kiinteistönhoito ostopalveluna /m²/kk 4,45 4,58 4,65 101,5 0 1,5 ulkoistamisaste 86 % 86 % 86 % 100,0 0 Yhteensä ( ) , ,7 Teknisen toimen rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² ,0 0 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 10,26 11,04 10,54 95,5-1 -4,5 Yhteensä ( ) , ,5 Muut rakennukset Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,1 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 4,47 5,12 1,77 34, ,4 Kiinteistönhoito ostopalveluna /m²/kk 189,38 216,81 223,46 103,1 7 3,1 ulkoistamisaste 2 % 2 % 1 % 50,0 0-50,0 Yhteensä ( ) , ,2 Kiinteistönhoito yhteensä Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² , ,8 Kiinteistönhoito omana työnä /m²/kk 3,20 4,89 4,53 92,6 0-7,4 Kiinteistönhoito kulut yhteensä , ,7 Kulut yhteensä / asukas 274,35 278,50 291,69 104,7 13 4,7 Tuotot , ,5 Netto , ,2 Liikenneverkkopalvelut Kulut yhteensä , ,8 Kulut yhteensä / asukas 134,84 141,73 145,68 102,8 4 2,8 Tuotot , ,1 Netto , ,2 Ulkoilualueet Puistojen hoito ja ylläpito, m² hoitoluokan puistot, /m² 0,95 1,02 1,02 Kulut Tuotot 563 Netto , ,4 Leikkipaikat, m² /m² 0,61 0,59 0,59 Yhteensä ( ) Metsät, ha /ha 105,24 103,47 103,47 Kulut , ,2 Tuotot , ,9 Netto , ,4 Muut palvelut 0 /asukas 2,28 1,86 2 Kulut Tuotot Netto Kulut yhteensä ,0-17 0,0 Kulut yhteensä/asukas 25,19 26,09 26,09 100,0 0 0,0 Tuotot , ,4 Netto , ,4 Palo-ja Pelastustoimi /asukas ,0 0 0,0 Kulut yhteensä , ,6 Asuntotoimi ja rakennusvalvonta Kulut yhteensä , ,3 /asukas 13,20 11,00 13,73 124,8 3 24,8 Tuotot , ,0 Netto , ,1 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS KULUT , ,4 TUOTOT , ,5 NETTO , ,7 107

108 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi Olennaiset muutokset tilikaudella Ympäristöpalveluiden tilikauden tulos oli budjetoitua parempi. Toiminnan tuotot ylittyivät huomattavasti ja toimintakulut jäivät hieman arvioitua pienemmiksi. Toimintakate muodostui budjetoitua selvästi suuremmaksi. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan henkilöstön tyytyväisyys laski hieman edellisestä vuodesta. Tilapalveluiden tilikauden budjetti toteutui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Palveluiden ostoissa, koneitten ja laitteiden kunnossapitomenoissa oli hieman ylitystä, mutta toisaalta kiinteistöjen lämmityskuluissa tuli leudosta syksystä johtuen jonkin verran säästöä. Kiinteistöjen rakennusmassa lisääntyi Hovintien tilaelementtipäiväkodin valmistuttua huhtikuussa sekä Ylikylän yhtenäiskoulun laajennuksen valmistuminen elokuussa. Kunnan ja yksityisten toimenpiteiden tuloksena kuntaan valmistui ja otettiin käyttöön vuonna yhteensä 138 uutta asuntoa. Valtion myöntämä määräraha korjaus- ja energia-avustuksille riitti kaikille hakijoille, mutta määräraha uusiutuvan energian käyttöön ottoon tarkoitetuille energia-avustuksille oli pienempi kuin kunnan hakema määräraha, jonka vuoksi avustusprosenttia siltä osin jouduttiin pienentämään. Ympäristön kunnossapidossa toimintamenot ylittyivät eurolla. Suurimmat ylitykset olivat Yleiset alueet ja Liikunta-alueet yksiköissä. Toimintatuloja tuli yli budjetoidun euroa. Tulojen ylitys johtui puumyyntitulojen suuresta määrästä. Maankäytön alueella kaavoituksen ja rakennusvalvonnan tulot ylittyivät alkuvuoden puolella johtuen mm. maankäyttösopimuksissa sovitun rakentamisen ennakoitua runsaammasta aloittamisesta. Tulot ylittyivät molemmilla osa-alueilla n. 40 %, joka vastaa yhteensä n ylitystä talousarvioon. Alkuvuoden runsaampi rakentamisen aloittaminen vaikutti lisäksi mittauksen ennakoitua suurempiin tuloihin n. 40 % / verran, joka jakautui tasaisesti koko vuoden ajalle. Maanmyyntitulot ylittyivät n. 40 % / verran, johtuen tavanomaista merkittävämmästä yritystonttikaupasta. Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Tilapalveluille hankittu huoltokirjajärjestelmä kiinteistötietojen sekä huolto-ohjelmien osalta on vielä hiukan kesken, asiakirjatiedot syötetään järjestelmään 2013 aikana. Vikailmoitusten osalta kiinteistön käyttäjät voivat tehdä vikailmoituksen intrassa olevan linkin avulla, jotka näkyvät sitten sähköisessä huoltokirjajärjestelmässä. Kiinteistöjen energiatodistukset ja sähköturvallisuusmääritykset tulee tehdä lähiaikoina. Kiinteistöjen kuntotutkimuksia tehdään resurssien puitteissa. Ympäristön kunnossapidossa liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelman eteenpäin vieminen pysähtyi Köykkyrin kehittämisen noustessa vuoden aikana voimakkaasti esille. Köykkyrin alueen kehittämiseksi nimettiin työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella alueen kehittämistä nykyisten ja mahdollisten uusien toimijoiden kanssa. Rakennusvalvonta on osallistunut ympäristöministeriön SADE-projektiin kuuluvaan lupa- 108

109 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus-prosessi piste.fi kehitystyöhön. Kehitystyön tarkoituksena on perustaa valtakunnallinen hakuporttaali, jonka toiminnallisuuksilla rakennuslupia voidaan hakea sähköisesti. Tavoitteena on ollut oman energiatuotannon (sähkö ja lämpö) käynnistäminen yhdessä Keskipohjanmaan ammattikorkeakoulun (Centria) kanssa Metsärinteen uudelle kaavaalueelle. Hanketta ei voitu toteuttaa, koska sähkömarkkinalaki ei mahdollista ristikkäisten sähköverkkojen perustamista samalle alueelle Toimenpiteet jatkossa Valtuuston hyväksymän strategian jalkauttaminen on edelleen tärkeää. Toimintamallia tullaan kehittäminen myös ympäristöpalveluissa tulevina vuosina. Palveluprosessien kuvaukset ovat seuraavat kehitystoimenpiteet. Tilapalveluissa jatketaan sähköisen huoltokirjan käyttöönottoa. Hanke on pitkäaikainen ja se jakaantuu usealle vuodelle. Liikuntapaikkojen kehittämissuunnitelman loppuunsaattaminen odottaa Köykkyrin alueen kehittämistyöryhmän työn valmistumista. Rakennusvalvonta osallistuu edelleen ympäristöministeriön lupapiste.fi kehittämiseen. Tavoitteena on, että palvelu otetaan Kempeleessä käyttöön v.2014 alkupuolella. Maankäytössä selvitetään yhteistyössä Kempeleessä toimivien johtolaitosten kanssa sähköisen hakupalvelun käyttöönottoa, jonka avulla liikelaitokset voivat hakea ajantasaista kaava-, pohjakartta- ja rekisteritietoutta käyttöönsä. Kehitystyöstä pidetään tiedotustilaisuus 2/2013 alussa, jossa sovitaan liikelaitosten selvittävän heidän osallistumistaan palvelun rahoitukseen. 109

110 Käyttötalousosa Tukipalvelut Tukipalvelukeskus Toiminta-ajatus Strategiset tavoitteet Tukipalvelukeskus yhdistää useita ammatti- ja toimialaryhmiä saman rakenteellisen kokonaisuuden osaksi. Tukipalvelukeskus tuottaa keskitetysti palveluja seuraaviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. 1. Hallintopalvelut: talous-, palkka-, henkilöstö-, toimisto- ja hankintapalvelut 2. Ateria- ja puhdistuspalvelut 3. Tietohallintopalvelut Tukipalvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että palveluprosessit voivat keskittyä tuottamansa substanssipalvelun laatuun ja kehittämiseen. Prosessien lisäksi tukipalvelukeskus tuottaa palvelusopimuksen mukaisesti palveluita myös kansalaiskunnalle Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Tyytyväinen asiakas ja laadukas, kustannustehokas ja kokonaisvaltainen palvelu: Asiakastyytyväisyys ateria- ja puhdistuspalveluissa vähintään samalla tasolla Ateria ka. 3,80 Puhdistus ka. 4,00 Hallintopalveluista ja tietohallinnosta tehdään asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskysely : Ateriapalvelut ka. 3,42 Puhdistuspalvelut ka. 4,02 Hallintopalvelut ka. 3,91 Tietohallinto ka. 3,11 Palveluiden saatavuus Asiakastyytyväisyyskyselyssä palveluiden saatavuuteen Tyytyväisyys tukipalveluiden saatavuuteen Tarjonta vastaa kysyntää. Asiakastyytyväisyyskysely : Ateriapalvelut ka. 3,42 Puhdistuspalvelut ka. 4,02 Hallintopalvelut ka. 3,91 Tietohallinto ka. 3,11 Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso Toteuma Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Tukipalvelukeskuksen talousarvion toteuma toimintatulojen osalta 97,0 % ja toimintamenojen 95,8 %. Toimintakate 154,2 %. (Ulkoiset tulot 171,8 %, ulkoiset menot 96,1 % ja toimintakate 95,1 %.) Toimintakatteen sitovuustasolla tukipalvelukeskuksen talousarvio toteutui talousarvion määrärahojen puitteissa. Tulojen osuus menoista Ulkoiset maksuja ja taksoja korotetaan kustannuskehitystä vastaavasti Ateriapalveluiden hintoja on tarkistettu kunnanhallituksen päätöksellä (23.1./ 11) 1.2. alkaen. 110

111 Käyttötalousosa Tukipalvelut TULOSLASKELMA ulkoinen ja sisäinen Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteuma Poikkeama Käyttö% + muutokset Toimintatulot ,0 Myyntitulot ,2 Maksutulot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot ,8 Toimintamenot ,8 Henkilöstömenot ,8 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ,9 Avustukset Muut toimintamenot ,8 TOIMINTAKATE ,2 Poistot ,0 Tilikauden tulos ,4 Laskennalliset erät Netto ,4 Henkilöstömäärä Kuntamaisemataulukot Tilinpäätös Talousarvio+ Tilinpäätös Käyttö Muutos -/+ Muutos TUKIPALVELUT 2011 muutokset % % Tilapalvelut siivous Siivousala, sm² , ,6 Siivous omana työnä 2,11 2,32 2,11 90,9 0-9,1 /sm²/kk Siivottavat neliömetrit/h 152,66 170,98 179,67 105,1 9 5,1 Yhteensä ( ) , ,7 Siivous kulut yhteensä , ,7 Kulut yhteensä / asukas 74,57 89,35 85,19 95,3-4 -4,7 Tuotot , ,4 Netto Ruokapalvelut Kokopäivähoidon laitokset / suorite 3,35 3,16 3,21 101,5 0 1,5 / asukas 23,22 18,91 24,78 131,0 6 31,0 Yhteensä ( ) ,7 Oppilasruokailu , ,8 / suorite 2,06 2,02 1,88 93,0 0-7,0 / asukas 79,63 114,05 77,68 68, ,9 Yhteensä ( ) , ,6 Päiväkotiruokailu / suorite 2,26 2,81 2,16 77, ,0 / asukas 41,80 37,42 42,65 114,0 5 14,0 Yhteensä ( ) , ,0 111

112 Käyttötalousosa Tukipalvelut Tilinpäätös 2011 Talousarvio+ muutokset Tilinpäätös Käyttö % Muutos -/+ Muutos % TUKIPALVELUT Ruokailu kulut yhteensä , ,1 Kulut yhteensä/asukas 151,22 140,78 145,11 103,1 4 3,1 Tuotot , ,0 Netto , ,9 Tietohallinto kulut yht , ,1 /työasema 1 469, , ,77 70, ,6 Kulut yhteensä / asukas 82,25 104,60 87,70 83, ,2 Tuotot , ,5 Netto , ,0 Henkilöstöhallintopalvelut Palkkahallinto , ,4 / palkkalaskelma 12,70 14,50 12,4 85, ,6 Yhteensä ( ) , ,2 Tuotot , ,9 Netto , ,5 Henkilöstöhallintopalvelut 0 Yhteensä ( ) , ,6 Tuotot , ,1 Netto , ,1 Kirjanpito Vientien määrä , ,4 / vienti 1,17 1 1,32 94,8 0-5,2 Kulut yhteensä ( ) , ,7 Tuotot , ,2 Netto , ,3 Keskitetty hankintatoimi - Kulut yhteensä ( ) , ,6 Tuotot , ,0 Netto , ,6 Talous- ja toimistopalvelut , ,8 kulut yht. Tuotot , ,9 Netto , ,0 Vahtimestari ja neuvonta / asukas , ,4 Bruttokulut yhteensä , ,1 Tuotot yhteensä , ,4 Netto , ,4 Monistuspalvelut /asukas , ,0 Bruttokulut yhteensä , ,9 Tuotot yhteensä , ,3 Netto , ,3 TUKIPALVELUT YHTEENSÄ MENOT , ,0 TULOT , ,7 NETTO , ,5 112

113 Käyttötalousosa Tukipalvelut Olennaiset muutokset tilikaudella Tukipalvelukeskuksen tilikauden menojen toteuma budjetoituun oli 95,8 % ja tulojen toteuma budjetoituun 97,0 % toimintakatteen ollessa 154,2 %. Ulkoisten erien osalta vastaavat luvut olivat 96,1 %, 171,8 % ja 95,1 %. Kokonaisuutena tukipalvelukeskuksen talousarvio toteutui suunnitellusti talousarviossa varattujen määrärahojen riittäessä. Ateria- ja puhdistuspalveluissa talousarvion menojen pitävyys oli 100 %. Yksittäisiä ylityksiä nousi elintarvikkeiden 1,8 %, puhdistusaineiden ja -tarvikkeiden 4,4 % sekä kuljetuspalveluiden 13,5 % osalta talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulut ja hygieniatuotteet toteutuivat suunniteltua alhaisempina. Hallintopalveluissa terveyskeskuksen uusi palvelusihteerin työsuhde on täytetty määräaikaisena vuoden syyskuusta alkaen. Työsuhde täytetään toistaiseksi voimassa olevana vuonna Konsernihallintoon palkattiin koko vuodeksi määräaikainen palvelusihteeri keskusvaalilautakunnan sihteerin tueksi kaksien vaalien läpiviemiseksi. Toimistotarvikkeisiin on käytetty huomattavasti aiempaa enemmän rahaa, asiaan tulee kiinnittää huomiota kaikissa kunnan toiminnoissa Tietohallintopalveluissa toimintatuotot alittuivat 13,7 % samoin menot 13,9 %, toimintakatteen alittuessa :lla (tot. 88,8 %). Merkittävin menojen alitus oli koneiden ja laitteiden vuokrissa, joissa laitehankintojen jaksotus, myöhäisempi toimitusajankohta ja lyhyempi laskutusjakso vaikuttivat vuosikustannuksiin alentavasti. Strategisten kehittämistoimenpiteiden ja projektien toteutuminen Ateria- ja puhdistuspalveluissa kohdennettu työpaikkaselvitys päättyi vuona. Ketolanperän koulun keittiö muuttui talousarvion suunnitelman mukaisesti valmistavasta keittiöstä jakelukeittiöksi. Moniosaajien määrää lisättiin rekrytoinnin ja prosessien uudelleen organisoinnin yhteydessä kolmella. Työntuottavuuden mittareita kehiteltiin ja otettiin käyttöön vuonna Käyttöönottoa ja seurantajärjestelmän kehittämistä jatketaan vuonna Hallintopalveluissa palkka- ja taloushallinnon järjestämistä selviteltiin eri vaihtoehdoin. Vaihtoehtoina oli palveluiden jatkaminen ennallaan, uusien järjestelmien hankinta tai palveluiden ulkoistaminen. Valtuusto hyväksyi talousarviossaan vuodelle 2013 määrärahat uusien järjestelmien hankintaan. Uusien järjestelmien käyttöönotto aloitetaan vuoden 2013 aikana. Tietohallintopalveluissa toteutettiin vuonna terveydenhuollon potilastietojärjestelmän laaja versiopäivitys. Vuoden aikana järjestettiin tietohallinnon asiakastyytyväisyyskysely, jonka pohjalta palvelualueen toimintaa kehitetään jatkossa. Kysely tehdään tulevaisuudessa vuosittain. Tietohallinnon prosessikuvausten tekeminen aloitettiin vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain mukaisesti terveydenhuollon toimintayksiköillä on velvollisuus liittyä valtakunnallisiin terveydenhuollon KanTa-palveluihin (eresepti, earkisto). Lakeus KanTa -paikallisprojekti jatkoi valtakunnallisten KanTa-palveluiden käyttöönottoa. Tietoturvan ja tietosuojan osa-alueella otettiin käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluihin suunnattu Tietosuojan ja tietoturvan koulutusympäristö. 113

114 Investointien toteutuminen INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Talousarvio Muutokset Talousarvio + muutokset Tilinpäätös Jäljellä MAA- JA VESIALUEET Hankinnat Myynnit Netto RAKENNUKSET Hankinnat Valtionosuudet Myynnit Netto MUUT PITKÄV.MENOT Hankinnat LIIKENNEVÄYLIEN RAKENTAMINEN Hankinnat LIIKENNEVÄYLIEN PÄÄLLYSTÄMINEN Hankinnat PUISTOT JA LEIKKIPAIKAT Hankinnat URHEILUALUEET Hankinnat Valtionosuudet Netto LIIKENNEVÄYLIEN VALAISTUS Hankinnat ATK-OHJELMAT Hankinnat KONEET JA KALUSTO Hankinnat OSAKKEET JA OSUUDET Myynnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Valtionosuudet Myyntituotot Investoinnit

115 Investointien toteutuminen INVESTOINNIT Ta Muutos Ta + muutos Toteuma Tot % INVESTOINTITULOT ,0 MAA- JA VESIALUEET ,2 Maa- ja vesialueet ,2 RAKENNUKSET Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen ,0 Kunnantalo, peruskorjaus KUNNALISTEKNIIKKA ,0 Urheilualueet ,0 OSAKKEET JA OSUUDET ,0 Tytäryhteisöosakkeet ,0 INVESTOINTIMENOT ,9 MAA- JA VESIALUEET ,9 RAKENNUKSET ,7 Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen ,6 Kunnantalo, peruskorjaus ,6 Sote-keskus ,9 Sarkkirannan päiväkoti ,3 Yläasteen liikuntasali ,4 Honkasen kiinteistöt ,7 Kempeleen kuntakeskuksen kehittäminen ,0 Kirkkotien päiväkoti ,6 Puukoulun äänentoistojärjestelmä ,9 Kikonkylän koulun äänentoistojärjestelmä ,0 Pienet hankkeet ,2 Terveyskeskus ,8 Vammaisten asuntola ,1 Museo ,6 Ketolanperä ,2 Ylikylän vanha koulu ,4 Zimmari ,7 Yläaste ,0 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT ,9 KUNNALLISTEKNIIKKA ,5 Teiden rakentaminen ,9 Teiden päällystäminen ,0 Teiden valaistus ,1 Urheilualueet ,9 Puistot ja leikkipaikat ,0 TIETOKONEOHJELMISTOT ,9 KONEET JA KALUSTO ,3 Peruspalvelut ,7 Terveyspalvelut, Ylikylä ,6 Terveyskeskus, UÄ-laite röntgen ,3 Terveyskeskus, potilaskutsujärjestelmä ,1 Tilaelementti päiväkodit ,9 Ylikylän yhtenäiskoulu ,4 Ympäristöpalvelut ,0 Liikenneväylät, pakettiauto ,0 Tukipalvelut ,0 Ruokahuolto, Ylikylä ,0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ ,2 115

116 Investointien toteutuminen MAA- JA VESIALUEET Maa-alueet TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Maa-alueiden hankinta Maata on hankittu yhteensä n. 22 ha, josta raakamaata oli n. 17 ha. ja viljelysmaiden vaihtomaita n. 5 ha. Lisäksi yksi keskustan kerrostalotontti on vaihdettu Linnakankaalla sijaitsevaan paritalotonttiin sekä kahteen omakotitonttiin. Kempeleen kunta on ostanut v Technocenter Kempele Oy:n koko osakekannan. Yhtiö on lakkautettu v. ja yhtiön maaomaisuus, jonka arvo on n. 1,7 milj., on siirtynyt kunnan kirjanpitoon, Maanmyyntitulot Vuoden aikana on myyty 63 omakotitonttia, 1 rivitalotontti, 2 paritalotonttia ja 4 yritystonttia. Myyntitulot ovat ylittyneet johtuen arvioitua enemmän myydyistä yritystonteista, joista yhden myyntiarvo oli n Vuodelta 2011 siirtyi maanmyyntituloja vuodelle n euroa. Vuodelta on siirtynyt maanmyyntituloja vuodelle 2013 n euroa. RAKENTAMINEN Tarveselvitykset Honkasen kiinteistöt TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Honkasen kiinteistöjen kuntotutkimukset on suoritettu. Kempeleen kuntakeskus TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Kempeleen kuntakeskuksen tarveselvitystä ei tehdä tänä vuonna. 116

117 Investointien toteutuminen Hankesuunnittelu Kirkkotien päiväkoti TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Kirkkotien päiväkodin kuntotutkimus on suoritettu. Uudisrakentaminen Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Ylikylän yhtenäiskoulun uudisosa on valmistunut elokuussa. Terveyskeskus TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Valtuusto hyväksyi sote-keskuksen tarveselvityksen/hankesuunnitelman joulukuussa. Sarkkirannan päiväkoti TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Sarkkirannan päiväkodin suunnittelu on aloitettu. 117

118 Investointien toteutuminen Korjausrakentaminen Yläasteen liikuntasali TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Liikuntasalin suunnittelu on saatu luonnosvaiheeseen. Kunnantalo TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Kunnantalon ns. sivistyssiiven korjaustyöt ovat valmiit ja työt jatkuvat ns. teknisessä siivessä. Kokoustilojen ilmanvaihtotyöt sekä yhdyskäytävän rakennustyöt ovat käynnissä. Puukoulun äänentoistojärjestelmä TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Puukoulun äänentoistojärjestelmä on valmis. Kirkonkylän yhtenäiskoulun äänentoistojärjestelmä TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Kirkonkylän yhtenäiskoulun äänentoistojärjestelmä on valmis. Pienet investointihankkeet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Käyttö % 1. Terveyskeskus Vammaisten asuntola Museo Ketolanperän koulu Ylikylän vanha koulu Zimmari Yläaste Netto ,2

119 Investointien toteutuminen 1. Terveyskeskuksen pienen investointihankkeen työt on suoritettu. 2. Vammaisten asuntolan vesikattotyöt on tehty. 3. Museon huolto- ja sosiaalitilan rakennustyöt on tehty. 4. Ketolanperän koulun pieniin investointihankkeisiin liittyvät työt on tehty. 5. Ylikylän vanhan piharakennuksen vesikatto on uusittu. 6. Zimmarissa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt on suoritettu. 7. Yläasteen terveydenhuoltotilojen rakennustyöt on suoritettu. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Hovintien tilaelementtipäiväkoti TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Tilaelementtipäiväkoti on valmistunut. 119

120 Investointien toteutuminen KUNNALLISTEKNIIKKA Liikenneväylien rakentaminen TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Vuonna aloitettiin Kempeleen kunnan historian suurimman katurakennuskohteen rakennustyöt, Linnakaarron rakentaminen. Rakennettava katuosuus lähtee Linnakankaalta, Linnakangastalon viereisestä kiertoliittymästä kohti pohjoista, liittyen Oulun Metsokankaalla kaupungin katuverkkoon. Rakennustyö jakautuu kahdelle vuodelle, vuonna kadusta rakennettiin 1120 m:n osuus kevyen liikenteen väylineen. Rakennettavalle osuudelle sisältyi myös yksi kevyen liikenteen alikulkusilta. Lisäksi Linnakankaalle rakennettiin yksi asuntokatu sekä kevyen liikenteen väyläyhteyksiä. Metsärinteen uuden asuinalueen rakentaminen alkoi kokoojatien, kahden asuntokadun sekä kuntoradan alikulkusillan rakentamisella. Ylikylän alueelle rakennettiin Ketolanperäntien länsipuolelle kevyen liikenteen väylä Mikkolankujalta Ylikylän koululle. Saneerauskohteita oli kaksi, Ristisuolla sijaitsevat Rasvatie ja Suotie. Liikenneväylien rakentamisen kustannukset ylittyivät eurolla. Kustannusten ylitykset johtuivat pääasiassa Linnakaarto kadun aiheuttamista lisätyötarpeista joita ei ollut sisällytetty talousarvioon. Lisätyönä rakennettiin Vedenneidontie, pituus 570 m. Vedenneidontien kustannusarvio ilman Pt:tä on n euroa. Vedenneidontie oli työmaaliikenteen kannalta perusteltua rakentaa. Ilman talousarviorahoitusta rakennettiin myös n. 100 m:n osuus Lumikinkaarto katua sekä n. 130 m:n osuus Tuhkimonkaarre katua. Näiden kustannusarviot ovat yhteensä n euroa. Nämä osuudet rakennettiin Linnakaarto katuun liittyvinä lisinä. Ylimääräisiä kustannuksia aiheutui kevyen liikenteen alikulkusillan kuivatuksen purkulinjan rakentamisesta. Purkulinjaa jouduttiin louhimaan kallioon n. 200 m:n matkalta, tästä aiheutui n euron ylimääräinen kustannus. Kustannusten seurantaa on haitannut toimittajien laskutuksen jälkeenjääneisyys. Suurimman toimittajan laskutus laahasi pahimmillaan yli 3 kk myöhässä. Liikenneväylien päällystäminen TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Päällystystöiden kohteista suurin osa sijaitsi Linnakankaalla, jossa päällystettiin kaikkiaan 7 asuntokatua sekä n. 500 m erillistä kevyen liikenteen väylää. Muut päällystystyöt jakautuivat eri puolille Kempeleen taajamaa. Saneerauskohteita olivat Takkulantie + Pt Ollilan alueella, Jäkälätie Haapamaalla sekä Köykkyrintien ajoradan 270 m:n osuus ja reunakivellinen jalkakäytävä. 120

121 Investointien toteutuminen Kustannukset ylittyivät eurolla. Ylitykset johtuivat muutaman yksittäisen kohteen kohdalla arvioitua suuremmasta työmäärästä (Jäkälätie, Santakuja ) sekä liian pieneksi arvioiduista viimeistelykustannuksista. Puistot ja leikkipaikat TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Puistot ja leikkipaikat talousarvion varsinaisia kohteita olivat Kiiespuiston ja Liisankujan leikkikenttien saneeraukset. Kohteeseen sisältyi myös Pirilän esiintymislavan rakentamishanke. Pirilän esiintymislavan rakentamiseen ei talousarviossa ollut osoitettu määrärahaa, vaan sen rahoittaminen tapahtuu Jomma rahoituksen kautta. Pirilän esiintymislavan kustannukset olivat euroa. Talousarvion mukaisten kohteiden, Kiiespuiston ja Liisankujan leikkikenttien saneerauksen menot olivat euroa, eli niiden menot ylittivät määrärahan eurolla. Urheilualueet TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto Urheilualueille oli talousarviossa kaksi kohdetta, Kalliomontun uimarannan saneeraus sekä Ylikylän koulun liikunta-alue. Molemmat kohteet toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Liikunta-alueelle saatiin valtionavustusta euroa, ja menoja kirjattiin kohteelle euroa. Kalliomontun uimarannan saneeraukseen oli varattu euron määräraha, menoja kertyi euroa. Liikenneväylien valaistus TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Valaistustöiden suurimmat kohteet sijaitsivat Ristisuolla, missä valaistiin saneeratut kadut Suotie sekä Rasvatie. Kolmas valaistuskohde oli Linnakankaalla valaistava kevyen liikenteen väylä Tahkoseläntien alikäytävästä Linnakankaan uusimmalle asuinalueelle. Kustannukset ylittyivät eurolla. Ylitys johtui lisätöistä joita jouduttiin teettämään urakoitsijalla. TIETOKONEOHJELMISTOT Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteuma Poikkeama Muutos Tulot Menot Netto

122 Investointien toteutuminen KONEET JA KALUSTO Pakettiauto / liikenneväylät TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Päiväkodit, tilaelementti TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Terveyspalvelut Ylikylä TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Ylikylän yhtenäiskoulu TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Ultraäänilaite/terveyskeskus TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto Potilaskutsujärjestelmä/terveyskeskus TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto

123 Investointien toteutuminen Ruokahuolto/Ylikylä TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot 0 0 Menot Netto OSAKKEET JA OSUUDET TP 2011 Talousarvio Muutokset Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Muutos Tulot Menot 0 0 Netto Technocenter Oy:n osakkeiden arvo on siirretty syksyllä tytäryhtiöosakkeista maaomaisuuteen. 123

124 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöt TYTÄRYHTIÖT OMISTUKSET MUISSA YHTIÖISSÄ Nimi Koti- Kunnan Kuntakonsernin osuus (1000 ) paikka omistus omasta vieraasta tilikauden osuus pääomasta pääomasta voit./tapp. TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois - Pohjanmaan sairaanhoitop. Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois -Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % KEMPELEEN VESIHUOLTO OY Yhteensä Yhtiö perustettiin ja kunnan tytäryhtiö se on ollut vuodesta 1969 lähtien. Osakepääoma on euroa ja osakkeiden määrä kpl. Osakkeen nimellisarvo on 8,50 euroa ja verotusarvo 548,94 euroa. Osakkeista omistaa Kempeleen kunta 86,22 %, Limingan kunta 10,10 % ja muut 23 osakasta yhteensä 3,68 %. Yhtiöjärjestyksen mukaan Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimialana on rakentaa, hoitaa ja ylläpitää toiminta-alueellaan vesihuoltolain tarkoittamaa vesi- ja viemäröintilaitosta sekä toimia muulla kunnallisteknisellä toimialalla. Yhtiön tarkoituksena on toimia yleishyödyllisellä pohjalla voittoa jakamatta siten, että toiminta lisää alueen viihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä elvyttää sen tuotannollista toimintaa. Toiminnan perustana ovat vesihuoltolaki (119/2001) sekä vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot. Vesiyhtiön toiminnallisena tavoitteena on toimittaa riittävästi hyvää vettä ja ympäristön haasteiden vaatimat viemäripalvelut asiakaslähtöisesti ja edullisella hinnalla siten että palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita. Vesijohtoverkosto kattaa Kempeleen rakennetut alueet ja liittymisaste on 99,8 %. Vesijohtoja on 291 km. Kempeleen vedenkulutus oli m 3 /vrk. Lisäksi toimitettiin Liminkaan keskimäärin 204 m 3 /vrk. Vesi otetaan Kempeleenharjun tärkeältä pohjavesialueelta ( ) Tuohinon, Honkasalmen ja Monkkasen ottamoista. Tuohinon laitoksen kapasiteetti on m 3 /vrk. Vesi puhdistetaan vedenkäsittelylaitoksessa. Monkkasesta saadaan 600 m 3 /vrk. Veden mikrobiologinen laatu varmistetaan uvdesinfioinnilla. Vesi täytti talousvesiasetuksen (461/2000) laatuvaatimukset ja - suositukset. Kun Honkasalmen pohjavedenottamo otettiin käyttöön 30.5., saavutettiin Kempeleessä omilla vedenottamoilla vesihuoltolaitosten kriisivalmiuden varmuusluokituksen paras turvallisuusluokka I. Ottamon kapasiteetti on m 3 /vrk. Honkasalmesta vesi johdetaan kahdella M200 siirtojohdolla Tuohinon vesilaitokselle käsiteltäväksi, mistä se pumpataan verkostoon. 124

125 Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöt Yhtiön strategisesti tärkein asia on taajamassa sijaitsevien vedenottamoiden pohjaveden puhtaana säilyminen. Sen varmistamiseksi Tuohinon ja Monkkasen vedenottamoille on perustettu vesioikeudessa vahvistetut suoja-alueet ja Kempeleenharjun pohjavesialueella on suojelusuunnitelma. Moottoritiellä ja kauppakeskuksen liikennealueilla on toteutettu pohjaveden suojaustoimenpiteitä ja vedenottamoiden lähialueet on viemäröity. Jätevesiviemäröinti kattaa asemakaava-alueet, Ketolanperän pohjoisosan, Monkkasen lähialueen ja Tuohinon ympäristön. Asemakaavan ulkopuoleltakin kiinteistöjä on liittynyt rakentamalla oman viemärin yhtiön verkostoon saakka. Viemäriin on liittynyt kaikkiaan asukasta, eli 93 %. Viemäriverkostoa on 179 km ja pumppaamoita 39 kpl. Kempeleessä haja-asutusalueiden viemäröinti hoidetaan vuonna 2009 päätetyn ohjelman mukaisesti. Vesihuoltolain 8 :n mukaista viemäriverkoston toiminta-aluetta on laajennettu haja-alueille sekä päätetty rakentamisohjelma, rahoitus ja maksut. Koska viemäröinti olisi parasta hoitaa asemakaavalla, valmisteltiin haja-alueiden viemäröintiä vain alueille, joiden kaavoittaminen ei ollut näköpiirissä. Viemäröinti aloitettiin syksyllä 2009 Väärälänperän alueella, joka valmistui Kuivalanperä ja Savikorpi viemäröitiin. Vuosina toteutetaan Rajakorpi-Sipola, Alakylä- Monkkanen sekä Niittyrannan haja-alue. Sen jälkeen on vuorossa Murron suunta. Viemäröintiselvityksen mukaan on viemäriin liittyminen kiinteistöille halvempi ratkaisu kuin oma jätevesien käsittely. Asumismukavuuden ja ympäristön kuormituksen kannalta jätevesien viemäröinti isolle puhdistamolle on laadultaan ylivoimainen. Viemäröidyillä haja-alueilla on tähän mennessä liittynyt yhteensä 81 taloa. Oulun seudun ympäristötoimi viranomaisena valvoo viemäriin liittymistä jätevesiviemäriverkon toiminta-alueella vesihuoltolain säännösten mukaisesti. Jätevedet käsitellään Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n biologis-kemiallisella puhdistamolla. Liete sekoitetaan laitosprosessissa turpeeseen ja aumakompostoinnin jälkeen seos sopii mm. viherrakentamiseen. Puhdistamo on toiminut hyvin. Puhdistustulokset ovat olleet erittäin hyvät ja täyttäneet lupaehdot, paitsi kesäajan typenpoisto jälkikäsittelykentällä, mikä on selvitettävänä. Henkilöstöä oli puhdistamoyhtiö mukaan lukien 17. Tuotannossa käyttöpäällikkö ja 4 ammattityöntekijää. Verkostotöissä ja rakentajapalvelussa verkostopäällikkö, verkostomestari ja 6 ammattityöntekijää. Toimistotyöntekijöitä oli 3. Lisäksi yhtiöllä ja Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:llä on yhteinen toimitusjohtaja. Vesijohtoverkostoa rakennettiin 2,3 km ja viemäriä 4,9 km, josta haja-alueille 2,7 km. Jätevesipumppaamoita rakennettiin 5. Investoinnit olivat yhteensä 0,71 milj. euroa. Ne maksettiin tulorahoituksella sekä euron valtion avustuksella. Uusia asiakkaita liittyi 73 kiinteistöä. Jätevesiviemäriin liittyi lisäksi 46 kiinteistöä, joilla oli jo vesijohto. Yhtiön maksujen perusteet ovat vesihuoltolain ja valtakunnallisen suosituksen mukaiset. Veden hinta oli 0,86 euroa/m 3 ja jätevesi 1,11 euroa/m 3, sisältäen alv 23 %. Normaali omakotitalon veden perusmaksu oli 6,45 euroa/kk ja jätevesiviemäröinnin perusmaksu 5,10 euroa/kk. Muilla kiinteistöillä perusmaksut ovat kiinteistötyypin mukaisella kertoimella kerrosalaperusteiset. Vesihuollon volyymi kasvoi vain 0,5 % mutta muu myynti hieman laski. Liikevaihto oli 2,05 milj. euroa ja se hiukan laski. Toimintakulut nousivat jätevesimäärän kasvun ja kustannusten nousun vuoksi eurolla. Tilivuoden tulos on euroa. Taseen loppusumma on 11,90 milj. euroa, josta oman pääoman osuus 70 %. Liittymismaksuja kertyi 0,50 milj. euroa. Liittymismaksut ovat 91 % koko taseesta, yhteensä 10,86 milj. euroa. Siitä on 3,30 milj. euroa siirto- ja palautuskelpoisina velkapuolelle kir- 125

126 Kuntakonsernin toiminta ja talous Tytäryhtiöt jattavia. Yhtiön talous pysyi vahvana ja maksuvalmius on hyvä. Konsernin johdon yhtiölle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kempeleen Vesihuolto Oy on 40,26 % omistuksella Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n suurin osakas. Puhdistamoyhtiön liikevaihto oli 1,10 milj. euroa ja tulos 297 euroa. Tase oli 6,04 milj. euroa, josta oma pääoma 45 %. Ympäristöluvan mukaiset, kuntien kasvusta johtuvat investoinnit vuosina olivat yhteensä 4,95 milj. euroa alv 0. Siitä rahoitettiin 3,6 milj. euroa omistajakuntien takaamilla lainoilla. Investointien rahoittamiseksi jätevedenpuhdistusmaksua on korotettu 0,58 euroon/m 3 vuonna 2011 ja maksu on edelleen sama. Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu osakaskuntien kehitys- ja kasvuennusteiden perusteella vuoden 2020 kuormitukselle, mikä vastaa noin asukasta Tilinpäätös 2010 TILINPÄÄTÖS-/BUDJETTIYHTEENVETO Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös Budjetti 2013 Arvio 2014 TULOT Vesi- ja jätevesimaksut Muut tulot Liikevaihto Liiketoim. muut tuotot MENOT Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalenemiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen tilinp. siirt Tilinpäätössiirrot Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA INVESTOINNIT RAHOITUS Liittymismaksut Tulorahoitus (poistot+tulos) Valtion avustus Lainojen muutos Rahoitustulos

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 34 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 51

OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 34 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 51 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 4 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 41

OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 41 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA KEMPELE-KONSERNIN KONSERNIOHJEET 1. KEMPELE-KONSERNIN MÄÄRITELMÄ Kempele-konserniin kuuluvat Liitteessä 1 mainitut tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, jotka vastuutetaan tehtäviensä perusteella

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot