Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus"

Transkriptio

1 Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 1997 Helsinki 1998

2 K 2/1998 vp EDUSKUNNAN PANKKI VALTUUSTO N KERTOMUS 1997 * EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HELSINKI 1998

3 SISÄLLYS ISSN OY EDITAAB, HELSINKI 1998 Sivu SUOM EN PANKIN TO IM IN TA... 5 Rahapolitiikka... 5 Inflaatiopaineet lisääntyivät... 6 Talouskasvu jatkui ripeänä... 7 Vienti ja investointien elpyminen tukivat kokonaiskysyntää... 7 Kokonaistuotannon kasvu nopeutui... 8 Työttöm yys väheni tuntuvasti... 8 Julkinen sektori täytti EMUn lähentymisehdot selvästi... 8 Rahapolitiikka kevyttä pienestä koronnostosta huolim atta... 9 Suomen lyhyet korot EU-maiden m atalim pia... 9 Markkaa kohtaan vahvistumispaineita alkuvuodesta Markkinat rauhalliset keväällä ja kesällä, vaikka inflaatiopaineet alkoivat lisääntyä Käänne rahapolitiikassa syksyllä Pitkien korkojen lähentyminen heijasti EM Un syntyodotuksia Rauhallinen tilanne E R M issä Muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmissä Yritysten ja kotitalouksien velka ja rahamäärä Vaihtotaseen ylijäämä edelleen suuri Pörssikurssien nousu lisäsi ulkomaista nettovelkaa Pankkien luottokanta kasvoi edelleen vaim easti Talletusten rakenne muuttui huomattavasti Rahoitusmarkkinat Rahoitussektorin rakennemuutos kiihtyi. 17 Pankkisektori Pääomamarkkinat G Sivu Pankkien kannattavuus ja tehokkuus paranivat selvästi Osakem arkkinat vilkkaat, sijoitusrahastot ja johdannaism arkkinat kasvoivat tasaisesti...20 Valtion velanotto v äh en i...20 Rahoitusvalvonnan ja -lainsäädännön kehittäm inen...21 M aksujärjestelm ät M aksu-ja selvitysjärjestelmien yleisvalvonta...22 Pankkien maksujärjestelmien kehittäm istä jatk ettiin...22 Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä M uut kotimaiset järjestelm ät EU-maiden keskuspankkien maksujärjestelm ät yhdistetään Elektroninen maksaminen laajenemassa.. 24 M aksuliikelainsäädäntöä valmistellaan M aksuvälinehuolto Käteisrahan määrä kasvoi, mutta kasvuvauhti on laantum assa...25 Setelistön kiertonopeus v äh en i markan Litt.A-mallin seteli laskettiin liikkeeseen Seteleiden väärennökset pysyivät vähäisinä...27 Metallirahavirtojen pieneneminen jatk u i.. 27 Yhteistyö Euroopan unionin kan ssa...27 T alous-ja rahaliiton valm istelu...27 Raha-, valuutta- ja finanssipolitiikka...28 M aksujärjestelmät Kirjanpitoperiaatteet Rahoitustulo Valvonta- ja vakauskysym ykset Lainsäädännön valmistelu...31 Eurosetelit ja -metallirahat...32

4 4 Sivu Muu kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen järjestely p a n k k i... Kansainvälinen valuuttarahasto Valuuttavaranto Tilinpäätös Tuloslaskelm a T ase Tilinpäätöksen liitteet Tilinpäätöksen ko m m en tit Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö Tuloslaskelman kom m entit Taseen kom m entit PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ A SIO IT A SUOMEN PANKKI Laki Suomen P ankista P eruskorko Kansainvälisen valuuttarahaston New Arrangements to Borrow (NAB) -luottojärjestelyt Vuosikertomuksen luvut perustuvat vuoden 1998 helmikuussa käytettävissä olleisiin tietoihin. Sivu Bilateraalinen valuuttatukisopimus Norges Bankin k a n ssa m arkan setelin ulkoasun muuttaminen 46 T ilintark astus Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tark astu s Inventoinnit ja haarakonttorien tark astu k set Setec Oy:n toim intakertom us Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toim innasta Henkilöstörakenteen uudistamisen jatkam inen vuosina Eläkevarauksen korko Vuokratontin lunastaminen Suomen Pankille Asuinkiinteistöjen Liisankatu 14 ja Snellm aninkatu 23 yhtiöittäm inen Jo h to k u n ta P ankkivaltuusto T ilintarkastajat RAHOITUSTARKASTUS Rahapolitiikka Rahapolitiikan harjoittamisen olosuhteet olivat edelleen varsin suotuisat vuonna K okonaistaloudellinen kehitys oli myönteistä, ja luottamus rahataloudelliseen vakauteen säilyi hyvänä. Kuluttajahintojen nousu oli vuoden alkupuolella edelleen vähäistä, m utta vuoden lopulla hintojen nousuvauhti alkoi nopeutua. Inflaation pysymiseen alhaisena m yötävaikuttivat kotimaisten yksikkötyökustannusten laskuja yritysten rahoituskustannusten aleneminen korkojen laskun myötä. Inflaatiota puolestaan kiihdyttivät kysynnän vahvistuminen ja tuontihintojen kääntyminen nousuun osittain valuuttakurssikehityksen johdosta. Euroopan unionin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusteella hintojen nousuvauhti Suomessa nopeutui selvästi ja oli vuoden lopulla yhtä nopea kuin EU-maissa keskimäärin eli 1.6%. EU-maiden talouskasvu nopeutui selvästi vuonna Myös inflaatiokehitys jatkui EUmaissa myönteisenä vuoden alkupuolella. Vuoden jälkipuoliskolla kuitenkin alkoi näkyä merkkejä inflaation kiihtymisestä, mikä johti rahapolitiikan hienoiseen kiristämiseen EU:n valuuttakurssimekanismiin (ERM ) kuuluvissa maissa. Julkisen talouden tasapainottum inen jatkui, joskin eräillä mailla oli vaikeuksia täyttää talous-ja rahaliiton (EMU) lähentymisehtoja mm. työttömyyden kasvun vuoksi. Loppusyksyn talousongelm at ja niiden aiheuttamat valuutta-ja rahamarkkinoiden levottom uudet Kaakkois-Aasian maissa heikensivät tuntuvasti näiden maiden talousnäkym iä, mikä hidastaa jossain määrin myös Yhdysvaltain ja Euroopan talouden kasvua. Samalla kuitenkin m aailm antalouden inflaatiopaineet vähenivät hieman. K okonaistuotannon kasvu kiihtyi selvästi myös Suomessa vuonna Viennin kasvu oli voim akasta, ja kysyntä lisääntyi rakennustoiminnassa ja muilla suljetun sektorin aloilla. SUOMEN PANKIN TOIMINTA Suomen julkisen sektorin rahoitusalijääm ä ja velka täyttivät EM U -ehdot. Valtiontalouden alijääm ä supistui edelleen, m utta on vielä varsin suuri. Kotimaiset rahoitusmarkkinat olivat likvidit, ja valtio kykeni rahoittam aan lähes koko alijäämänsä kotimaisista lähteistä. Rahapolitiikka voitiin pitää vuoden m ittaan keveänä ja rahapolitiikan ohjauskorot olivat EU-maiden matalimpia. Kesäkuussa Suomen Pankki kuitenkin varoitti inflaation kiihtymiseen viittaavien riskien kasvaneen, ja syyskuussa huutokauppakorkoa nostettiin 0.25 prosenttiyksiköllä 3.25 prosenttiin. Kansainvälistä kehitystä seuraten Suomen pitkäaikaiset markkinakorot laskivat historiallisen alas. Suuren osan vuotta ne olivat alle 6 prosentin ja ero Saksan vastaavaan korkoon oli vain prosenttiyksikköä. Suomen jäsenyys Euroopan unionin valuuttakurssimekanismissa ERMissä sujui ilman ongelmia. M arkan vakautta ERM issä tukivat hyvä kansantalouden kasvu, siihen liittynyt valtiontalouden paranem inen sekä verrattain vakaana pysynyt hintakehitys. Vuoden aikana m arkka pysytteli hieman vahvem pana kuin sen Saksan m arkkaan nähden asetettu keskuskurssi. Suomen muihin maihin nähden suhteellisen hyvän talouskehityksen johdosta m arkkaan kohdistui alkuvuodesta ja kesällä lyhytaikaisia vahvistumispaineita. Rahapolitiikan hitaaseen inflaatioon tähtäävän peruslinjan noudattamisella onnistuttiin varsin hyvin myös valuuttakurssin vakauden aikaansaamisessa. Yritykset ja kotitaloudet vahvistivat edelleen rahoitusasem aansa, mikä jarrutti jossain määrin kotimaisen kysynnän kasvua. Ulkomaalaisten hallussa olevien suomalaisosakkeiden kurssien nousu lisäsi ulkomaista nettovelkaa, vaikka vaihtotaseen ylijäämä pysyi suurena. Pankkien markkamääräisen luottokannan kasvu jatkui hitaana. Pankkitalletukset lisääntyivät hieman. Rahamäärien kehitys normalisoitui samalla vastaam aan aiempaa paremmin talouden kokonais- 5

5 6 7 kehitystä. Varojen siirtymät eri tilimuotojen vä lillä olivat suuria lähinnä eräiden määräaikaisti lien lopettamisen vuoksi. Inflaatiopaineet lisääntyivät Kuluttajahintojen nousu jatkui varsin maltillise na vuoden 1997 ensimmäisen puoliskon aikana. Inflaatiopaineet alkoivat kuitenkin selvästi voi mistua vuoden jälkipuoliskolla, kun talous kasvoi voimakkaasti ja käyttämättömien tuotantoresurssien määrä väheni. Myös m arkan ulkoisen arvon heikkeneminen kauppapainoisella valuuttaindeksillä m itattuna nosti markkamääräisiä tuontihintoja. Inflaatiopaineiden lisääntyminen näkyi vuoden kuluessa erityisesti kotimarkkinatavaroiden tuottajahintojen nousuna, varallisuushintojen voimakkaan nousun jatkumisena sekä kuluttajien inflaatio-odotusten voimistumi sena. Suomen Pankki ilmoitti kesäkuussa, että tulevaan inflaatiokehitykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet ja että inflaation ennakoidaan kiihty vän vuoden 1997 lopussa ja seuraavan vuoden alussa. Syyskuisen huutokauppakoron noston jälkeen inflaatiopaineet hellittivät jonkin verran, mutta vuoden 1997 lopulla kuluttajahintojen nousuvauhti oli jo selvästi nopeampi verrattuna alkuvuotiseen. Pohjainflaatioindikaattori, joka ei sisällä välillisiä veroja ja omistusasumisen pää omakuluja, nousi vähemmän kuin kuluttajahin taindeksi. Ulkomaisesta hintakehityksestä johtuneet in flaatiopaineet olivat lieviä. Energian hintaa lu kuun ottam atta raaka-aineiden dollarimääräiset hinnat kääntyivät vuoden alkupuolella loivaan nousuun, mikä kuitenkin tasaantui vuoden mit taan. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat las kivat jyrkästi alkuvuonna tarjonnan lisäännyt tyä Irakin öljynviennin ja Opecin ulkopuolisten maiden tuotannon kasvun vuoksi. Vuoden lo pulla öljyn hinta laski edelleen. Kuluttajahintainflaation erot EU:n alueella pienenivät huomattavan nopeasti vuoden alku puolella samalla kun hintojen keskimääräinen nousuvauhti hidastui. Vuoden puolivälin jälkeen hintojen nousu kuitenkin nopeutui useissa EUmaissa. Kreikkaa lukuun ottam atta kaikki EUmaat täyttivät yhdenmukaistetulla kuluttajahin taindeksillä mitatun EMU-inflaatiokriteerin. Vuoden 1997 syksyyn asti Suomen inflaatio vauhti oli hitaampi kuin EU-maissa keskimää rin, mutta vuoden lopussa se oli jo EU-maiden keskiarvon mukainen (taulukko). Taulukko. EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Joulukuu kuukauden prosenttimuutos EU B elgia E span ja H ollanti Irlan ti Iso-B ritannia Italia Itävalta K reikka Luxemburg P ortugali R an ska R uotsi S aksa Suom i T a n sk a Suomen koko tavarantuonnin markkam ää räiset hinnat nousivat keskimäärin 1.1 %. Tähän vaikutti tuntuvasti m arkan ulkoisen arvon heik keneminen kauppapainoisella indeksillä m itattu na 2.7 prosentilla vuodesta Vientihintojen jo vuoden 1995 lopussa alkanut aleneminen päät tyi vuoden 1997 puolivälissä, jolloin puutavarateollisuuden ja metallien perusteollisuuden vien tihinnat kääntyivät nousuun. Joulukuussa 1997 vientihinnat olivat 3.4 % korkeammat kuin jou lukuussa Teollisuuden tuottajahinnat nou sivat mm. selluloosan, puutavaran ja perusmetal lien kallistumisen myötä. Joulukuussa tuottaja hintojen 12 kuukauden muutos oli selvästi ku luttajahintojen muutosta suurempi. KaakkoisAasian kriisin takia useiden raaka-aineiden hin nat kuitenkin alenivat vuoden lopulla. Syksyllä 1995 tehdyt kaksivuotiset maltilliset palkkasopimukset ja ns. palkkaliukumien vähäi syys pitivät työkustannusten nousun pienenä. Nimellinen ansiotaso oli vuoden 1997 lopulla keskimäärin 2.5 % korkeampi kuin vuotta aiem min. Teollisuustuotannon jaerityisesti rakennus toiminnan nopeasta kasvusta huolimatta palk kaliukumat säilyivät koko taloutta tarkastellen maltillisina. Ansiotason noususta noin kaksi kol mannesta johtui lokakuun 1996 yleisistä sopi muskorotuksista. Loppu oli palkkaliukumaa, josta osa heijastaa työvoiman rakenteen muu toksia. Kun liukumat olivat pieniä, ansiotasokehitys eri aloilla oli tasaista. Yksikkötyökustan nukset eli palkat ja työnantajien sosiaalivakuu tusmaksut tuotettua tuoteyksikköä kohden las kivat 0.2 %. Varallisuushintojen kiivain nousu taittui vuo den 1997 alkupuolella. Asuntojen hintojen nou suvauhti hidastui jo vuoden toisen neljänneksen aikana. Hintojen nousun taittuminen oli nähtä vissä myös pääkaupunkiseudun vanhojen kak sioiden hintatiedoista. Hintojen tasaantuminen heijasti asuntomarkkinoiden kysynnän ja tarjon nan tasapainottumista. Reaalisesti asuntojen hinnat nousivat 1980-luvun puolivälin tasolle, jolta niiden voimakas nousu vuonna 1987 oli alkanut. Kysynnän elpymisen ja hintojen nousun myötä myös asuntojen uustuotanto elpyi. Kantohintojen jo vuonna 1996 alkanut jyrkkä nousu päättyi, ja hinnat alkoivat laskea kesällä Vuoden lopussa kantohinnat olivat vielä kuitenkin korkeammat kuin vuoden alussa. Kansainvälisen kehityksen mukaisesti osakkei den hinnat nousivat vuoden alusta voimakkaasti myös Helsingin Arvopaperipörssissä samalla kun osakkeiden vaihto lisääntyi tuntuvasti. Lop pusyksystä epävarmuus kansainvälisissä pörs seissä lisääntyi Kaakkois-Aasian ongelmien vuoksi ja kurssit alenivat tuntuvasti. Kuluttajien inflaatio-odotukset lisääntyivät vuoden mittaan, m utta rauhoittuivat kuitenkin loppuvuodesta mm. rahapolitiikan kiristämisen vuoksi. Joulukuussa kotitaloudet odottivat hin tojen kohoavan lähimmän vuoden aikana lähes 1.8 %. Myös yritysten myyntihintaodotukset oli vat varsin maltillisia vuoden lopulla. Vuoden lopun palkkaneuvotteluissa päädyt tiin tulokseen, joka nostaa sopimuspalkkoja noin 1.8 % vuodessa vuoden 1999 loppuun ulot tuvan sopimuskauden aikana. Samalla palkan saajien verotus kevenee sopimuskautena m ääräl lä, joka vastaa noin kahta prosenttia arvioidusta vuoden 1999 palkkasummasta. Sopimuspalkko jen korotus ei aiheuta inflaatiotavoitetta vaaran tavia paineita. Sen sijaan riskin muodostavat liu kumat, jotka saattavat vahvan kysynnän myötä kasvaa verrattuna edellisen sopimuskauden mal tillisiin liukumiin. Talouskasvu jatkui ripeänä Vienti ja investointien elpyminen tukivat kokonaiskysyn tää Kansainvälinen talous alkoi vuoden toisella puo liskolla elpyä vuoden 1996 hitaamman kasvun jälkeen. EU-maiden talouskasvu kiihtyi selvästi voimakkaan vientikysynnän tukemana. Tuntu vana jatkui myös Suomen viennin määrän kasvu, jossa käänne oli tapahtunut vuoden 1996 alku kuukausina. Vuonna 1997 tavaroiden ja palvelui den viennin määrä lisääntyi 13.5 %, mikä johtui lähinnä paperin ja sellun viennin elpymisestä sekä metalliteollisuuden, varsinkin sähkö- ja elektro niikkateollisuuden, viennin nopeasta kasvusta. Kuluttajien luottamus taloudelliseen kasvuun pysyi vuoden 1997 aikana ennätyksellisen vahva na. Suomalaiset kuluttajat olivat vuoden 1996 alusta vuoden 1997 loppukevääseen asti EUalueen optimistisimpia oman ja maansa taloudel lisen tilanteen suhteen. Positiiviset odotukset vauhdittivat kulutuskysyntää ja varsinkin kestokulutushyödykkeiden hankintoja. Kulutuksen määrä kasvoi kuitenkin hieman hitaammin kuin kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot, kun säästämisaste nousi hieman. Suotuisaan tu lokehitykseen vaikuttivat työllisyyden kohene minen, palkkojen nousu ja yrittäjätulojen huo mattava kasvu. Kotitalouksien luottamus talouden hyvään kehitykseen, velkaantuneisuuden jo pitkään jat kunut väheneminen ja korkojen alhaisuus johti vat asuntojen ostojen lisääntymiseen. Vajaa puo let asuntoihin käytetystä rahoituksesta suuntau tui edelleen asuinrakennusten peruskorjauksiin, joiden käynnistymistä edesauttoi valtion rahoi tustuki. Asuntoluottojen kanta, joka oli supistu nut vuodenvaihteen molemmin puolin, alkoi sel västi kasvaa keväällä 1997 uusien asuntoluotto jen ripeän lisääntymisen myötä. Korkojen alhaisuus, asuntojen hintojen nousu ja yritysten tulovirran voimakas kasvu elvyttivät yksityisiä investointeja. Investointien kasvun painopiste oli rakentamisessa: sekä asuin- että liikerakennusinvestoinnit lisääntyivät selvästi. Teollisuusinvestoinnit lisääntyivät eniten metal liteollisuudessa ja kotimaista kysyntää palvele villa aloilla. Metsäteollisuuden huom attavat in vestoinnit sen sijaan vietiin päätökseen pääosin vuonna 1997 eikä uusia suuria hankkeita enää käynnistetty. Uusien tuotantolaitosten valmistu misesta huolimatta kapasiteetin käyttöaste nousi lähelle aiempia huippulukuja sekä metsä- että metalliteollisuudessa. Yritysten kannattavuus säilyi edelleen hyvä nä, vaikka vientihintojen aleneminen vuositasol la heikensi vientituotannon kannattavuutta. Yri tykset rahoittivat tuotannolliset investointinsa miltei kokonaan tulorahoituksella. Samalla ne pystyivät edelleen vähentämään velkaantunei suuttaan.

6 9 Finanssipolitiikka oli vuonna 1997 päätöspe- Työllisyyttä edisti kasvun leviäminen työllistäräisten toimenpiteiden osalta likimain neutraa vimmille kotimarkkinasektoreille. Työllisyys ko lia. Vaikka aiemmin tehdyt säästämispäätökset hentui eniten rakentamisessa, teollisuudessa ja leikkasivat edelleen runsaasti valtion menoja, tu kotimarkkinapalveluissa. Asuntoinvestointien loverotusta kevennettiin enemmän kuin tulon kasvu lisäsi työpaikkoja erityisesti suurissa kau siirrot yksityiselle sektorille vähenivät. Suotuisan pungeissa. Alkutuotannossa ja kaupassa työvoi suhdannetilanteen ja yhteisöveron tuoton poik man väheneminen jatkui. Uusista työsuhteista keuksellisen suuren kasvun ansiosta julkisyhtei suurin osa oli määräaikaisia ja muita epätyypilli söjen rahoitusalijäämä supistui kuitenkin selväs siä suhteita. Vuonna 1997 työllisiä oli keskimää ti. Julkinen kysyntä kasvoi maltillisesti, joskin rin enemmän kuin vuotta aiemmin.' kuntien investoinnit lisääntyivät runsaammin. Työvoiman kysynnän kasvu lisäsi myös työ Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta voiman tarjontaa, mikä osaltaan hidasti työttö supistui edelleen. myyden vähenemistä. Työvoiman tarjonnan kasvua puolestaan rajoittivat osaltaan aikuis koulutuksen laajeneminen sekä ensimmäistä ker Kokonaistuotannon kasvu nopeutui taa työmarkkinoille tulevien työttömyysturvan Laman päättymisen jälkeen Suomen kansanta saantiehtojen kiristäminen. Kausivaihtelusta lous kasvoi jo viidettä vuotta ripeästi ja selvästi puhdistettu työttömyysaste oli joulukuussa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. K o 13.1 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä konaistuotannon kasvu oli vuoden 1997 alussa väheni uuden m ittaustavan mukaan kesäkuu vielä hidasta, mutta nopeutui varsinkin kesän kausina huomattavasti. Nopeinta työttömyyden kuluessa, ja keskimäärin tuotanto vuonna 1997 väheneminen oli rakentamisessa, m utta silti alan oli 5.9 % edellisvuotista suurempi. työttömyysaste oli vielä varsin korkea. Kasvua vauhdittivat sekä metsäteollisuuden tuotannon kääntyminen nousuun että metalli teollisuuden ja varsinkin elektroniikka-ja sähköteollisuuden tuotannon voimakas kasvu. Muun Julkinen sektori täytti yksityisen sektorin tuotanto alkoi teollisuustuo EMUn lähentymisehdot selvästi tannon ja kotimaisen kulutuksen myötä elpyä jo vuoden 1996 lopulla. Varsinkin rakentaminen Valtion välittömät verotulot lisääntyivät vuon toipui ennätyksellisen syvän laman jälkeen. Tu na 1997 edelleen ripeästi, sillä yhteisöveron ker lojen lisääntyminen ja kulutuksen kasvu tukivat tymä kasvoi huomattavasti. Osa tästä kasvusta toimeliaisuutta myös kotimaisilla palvelualoilla. oli kuitenkin kertaluonteista, sillä yritysten siir Voimakkaasta kasvusta huolimatta kapasi tymävarausten lopettaminen ja verojäämien teetin puute ei vielä yleisesti rajoittanut tuotan muuttuminen korollisiksi nopeuttivat yhteisöve non kasvua. Teollisuuden ja Työnantajain Kes ron tilityksiä. Valtiontalouden alijäämän supis kusliiton tekemien barometrikyselyjen mukaan tumista edisti osaltaan myös menojen pienene kapasiteetista ja työvoimasta oli puutetta jonkin minen nimellisestikin sekä hallituksen säästöoh verran lähinnä elektroniikka- ja rakennusalalla. jelman että työttömyydestä johtuvien menojen Rakentamisessa tilanne vaihteli voimakkaasti vähenemisen johdosta. Vuonna 1997 valtionta maan eri osissa ja työvoimapulaa oli erityisesti louden nettoluotonotto oli 25 mrd. markkaa eli pääkaupunkiseudulla. Toisaalta tilannetta hel 17 mrd. m arkkaa vähemmän kuin edellisenä pottivat uuden tuotantolaitteiston valmistumi vuonna. Korkomenot lisääntyivät edelleen, ja nen sekä edelleen mahdollisuus kapasiteetin niiden osuus kaikista menoista kasvoi 17.5 pro käyttöasteen nostamiseen. senttiin. Finanssipolitiikan linja vuonna 1998 on kiris tävä, kun valtion menoja leikataan edelleen. Tu lojen kasvu jatkuu suotuisan suhdannetilanteen Työttömyys väheni tuntuvasti myötä vahvana ja valtiontalouden alijäämän artyöllisyystilanne koheni edelleen vuoden 1997 aikana. Voimakkaan kasvun myötä työpaikat Työllisten, työvoiman ja työttömien lukumäärien ver lisääntyivät selvästi myös teollisuudessa, jossa tailua vuoden 1996 lukuihin vaikeuttaa Tilastokeskuk varovaisuus ja rahoitusrakenteiden lujittaminen sen vuoden 1997 alussa toteuttama työvoimatiedustelun rajoittivat aikaisemmin työpaikkojen tarjontaa. tilastouudistus. vioidaan supistuvan runsaaseen 3 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Vuonna 1998 koko julkisen talouden odotetaan likimain tasapainottuvan. Hallituksen päättämien menokehysten mu kaan talousarvioiden menojen loppusummat pi detään vuosina nimellisesti suunnil leen ennallaan eli mrd. markkana. Ta voitteena on supistaa valtion velkaantumista si ten, että vuoden 2003 paikkeilla valtion budjetti olisi tasapainossa. Vuoden 1998 lisäsäästöt yh dessä aiemmin päätettyjen menoleikkausten kanssa kasvattavat säästöjen kokonaismäärän 60 mrd. m arkkaan vaalikautena Vuosina toteutetut ja päätetyt säästöt vastaavat yhteensä 10:tä prosenttia vuoden 1997 bruttokansantuotteesta. Toukokuussa EU:n talous-ja valtiovarainmi nisterien muodostama Ecofm-neuvosto päätti, että Suomi ei enää kuulu maihin, joissa julkisen talouden alijäämä on liiallinen. Päätös perustui siihen, että alijäämä oli supistunut nopeasti ja julkinen talous m uuttuu vuonna 1996 esitetyn lähentymisohjelman tarkennuksen mukaan yli jäämäiseksi vuonna 1999 ja että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysynyt alle Maastrichtin sopimuksen mukaisen 60 pro sentin viitearvon. Helmikuun 1997 ennakkotie tojen mukaan julkisen talouden alijäämä suh teessa bruttokansantuotteeseen oli 2.6 % vuonna 1996 eli jonkin verran alle 3 prosentin EMUkri teerin. Heinäkuussa ja joulukuussa julkaistujen tar kistettujen laskelmien mukaan tämä alijäämä osoittautui kuitenkin 3.5 prosentiksi. Korjaus johtui arvioitua suuremmasta valtiontalouden alijäämästä sekä kuntien ja työeläkelaitosten en nakoitua pienemmästä ylijäämästä. Julkisen ta louden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alitti vuonna 1996 kuitenkin selkeästi tavoitear von. Vuonna 1997 julkisen sektorin alijäämä supis tui 0.9 prosenttiin ja velkasuhde pieneni 55.8 prosenttiin. Näin ollen Suomi täytti julkista ta loutta koskevat kriteerit, joiden perusteella EM Un kolmanteen vaiheeseen osallistuvat maat valitaan keväällä Lähivuosina julkisen talouden alijäämä piene nee edelleen. Hallituksen syyskuussa EU:n Ecofm-neuvostolle jättäm än vuoden 1995 lähenty misohjelman toisen tarkistuksen mukaan julki sen talouden alijäämä ja velkasuhde kehittyvät aiemmin arvioitua suotuisammin tulevina vuo sina. Julkisyhteisöjen alijäämä häviää vuonna G Vuonna 2001 päädytään 1.9 prosentin yli jääm ään samalla kun velkasuhde pienenee edel leen. Valtion velka kasvoi vuoden 1997 loppuun mennessä 418 mrd. markkaan. Tämä oli 67.6 % suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Aiem pina vuosina valtio rahoitti alijäämiänsä suurek si osaksi ulkomaisella rahoituksella, mutta viime vuosien aikana se on siirtynyt valuuttamääräises tä velanotosta pääosin kotimaisiin rahoitusläh teisiin. Näistä tärkeimmät ovat olleet työeläke laitokset, jotka ovat sijoittaneet ylijäämiään run saasti valtion obligaatioihin. Valtion valuutta määräisten luottojen kanta supistui vuonna Rahapolitiikka kevyttä pienestä koronnostosta huolimatta Suomen lyhyet korot EU-maiden matalimpia Rahapolitiikan keveää linjaa voitiin jatkaa vuon na Vuoden 1995 lopun ja vuoden 1996 aikana rahapolitiikkaa oli kevennetty niin, että lokakuuhun 1996 mennessä huutokauppakorko oli laskettu 3 prosenttiin. Tällöin korko oli sama kuin Saksan keskuspankin repokorko ja EUmaiden toiseksi alhaisin Hollannin keskuspan kin ohjauskoron jälkeen. Talouden kasvun tun tuvasta voimistumisesta huolimatta kustannusja hintanäkymien arvioitiin vuoden alussa jatku van rauhallisina ja pohjainflaation pysyvän vuonna 1997 noin 2 prosentin tavoitteessa. In flaatio-odotukset viittasivat vain vähäiseen hin tojen nousuun vuoden aikana. Näissä oloissa korko voitiin pitää ennallaan. Vuoden 1997 tammikuussa valtion kymme nen vuoden (huhtikuussa 2006 erääntyvän lai nan) obligaatiokorko laski 6 prosentin tuntu maan ja ero Saksan lähinnä vastaavaan pitkään korkoon kaventui prosenttiyksiköksi. Lyhytaikaiset m arkkinakorot olivat huutokauppakorkoa seuraten laskeneet 3 prosentin tuntu maan vuoden 1996 lopulla. Suomen kolmen kuu kauden m arkkinakorko aleni tällöin Saksan vas taavaa korkoa matalammaksi ja säilyi tällä tasol la koko vuoden 1997 alkupuoliskon. Euroopan unionin valuuttakurssimekanismin ERMin ydinmaissa keskuspankkikorkoja oli las kettu 3-3'/2 prosenttiin vuoden 1996 syksyyn mennessä ja keveätä rahapolitiikkaa voitiin jat kaa vuonna Ainoastaan Hollannin keskus

7 10 pankki nosti erityisrahoituskorkoaan pariin ot teeseen jo alkuvuodesta inflaation nopeutumisen vuoksi. Silti Hollannin korko pysyi EU-maiden alhaisimpana. Eteläisissä EU-maissa (Italia, Es panja, Portugali) keskuspankkikorkoja lasket tiin tuntuvasti vuoden 1996 aikana ja vuonna 1997 laskua jatkettiin, kun inflaatiovauhti hidas tui historiaansa nähden vähäiseksi ja läheni mui den EU-maiden inflaatiota. Päätöksiin vaikutti myös näiden maiden valuuttojen vahvistuminen ERMissä. EU :n eteläisissä maissa keskuspankkikorot olivat vuoden 1997 alkupuolella vielä sel västi korkeammat kuin ydinmaissa. Englannissa ja Irlannissa korot pidettiin suhteellisen vakaina ja korkeina ydinmaiden korkoihin verrattuna. Ruotsissa jatkettiin edellisen vuoden aikana tun tuvasti kevennettyä rahapolitiikkaa. Maaliskuun lopulla Yhdysvaltojen keskus pankki nosti rahapolitiikan ohjauskorkoaan 0.25 prosenttiyksikköä 5.50 prosenttiin, kun ta loudellinen kasvu jatkui verraten voimakkaana ja inflaation voimistumisen riskit lisääntyivät. Koron nosto aiheutti epävarmuutta myös EUmaissa, sillä sen arvioitiin ennakoivan muutosta kevyen rahapolitiikan linjaan laajemminkin. Se kohotti myös pitkiä korkoja väliaikaisesti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, etenkin EU:n reuna-alueen maissa. Euroopan maissa myös eri laiset talous-ja rahaliiton toteutumiseen liittyvät epäilyt vaikuttivat osaltaan pitkien korkojen vä liaikaiseen nousuun. Tässä yhteydessä Suomen pitkä korko nousi 6V2prosentin tuntum aan maalis-huhtikuussa ja ero Saksan vastaavaan kor koon kasvoi lievästi; suurimmillaan ero oli noin puoli prosenttiyksikköä. Myös Isossa-Britanniassa kiristettiin rahapo litiikkaa nopeasti toukokuun 1. päivänä toimi tettujen vaalien jälkeen. Peruskorkoa nostettiin kesän aikana neljässä vaiheessa 6:sta 7:ään pro senttiin. Perusteluna oli inflaatiopaineiden li sääntyminen voimakkaan talouskasvun vuoksi. Samalla Ison-Britannian uusi hallitus lisäsi kes kuspankin päätösvaltaa korkoratkaisuissa. Nyt keskuspankille annettiin operationaalinen itse näisyys asettaa korot siten, että valtiovarainmi nisteriön määrittelemä inflaatiotavoite saavute taan. Toukokuun alussa myös Irlannin keskus pankki nosti rahapolitiikan ohjauskorkoa puoli prosenttiyksikköä 6.75 prosenttiin. Rahapolitii kan kiristämistä perusteltiin nopealla talouskas vulla ja inflaatiouhan lisääntymisellä. Kesällä rahapolitiikkaa kiristettiin niin ikään Norjassa nopean talouskasvun ja inflaatiopaineiden li sääntymisen takia. 11 Markkaa kohtaan vahvistumispaineita alkuvuodesta Lokakuussa 1996 toteutuneen ERMiin liittymi sen jälkeen Suomen markan arvo pysyi aluksi vakaana Saksan m arkkaan nähden ja markka oli yksi järjestelmän vahvimmista valuutoista suh teessa keskuskurssiinsa. Kauppapainoiseen in deksiin nähden m arkka oli kuitenkin alkanut heiketä vuoden 1996 jälkipuoliskolla, ja tämä heikkeneminen jatkui vuoden 1997 puolella, kun Yhdysvaltojen dollari ja Englannin punta vah vistuivat. Valuuttamarkkinoiden rauhallinen ja tasapai noinen kehitys keskeytyi tammikuussa, kun markkaan kohdistui lyhytaikaisesti voimakkaita vahvistumispaineita suhteessa Saksan mark kaan. Vahvistumispaineiden taustalla oli useita tekijöitä. Saksan m arkan heikentyminen suh teessa dollariin heijastui selvästi Euroopan reu namaiden valuuttoihin, jotka pyrkivät vahvistu maan Saksan m arkkaa vastaan. ERM-maiden valuutoista Suomen markan ohella Espanjan, Italian ja Portugalin valuuttaan kohdistui mer kittäviä paineita suhteessa Saksan markkaan. Dollarin vahvistuminen ja Saksan markan heik keneminen heijastuivat selvästi myös muihin pohjoismaisiin valuuttoihin, joiden vahvistumis paineita vielä lisäsivät Norjan kruunun pitkään jatkuneet revalvoitumispaineet. Suomen markan vahvistumispaineita lisäsi niin ikään talousnäkymien paraneminen. Kehi tykseen vaikuttivat samoin suurten kansainvälis ten investointipankkien arviot, joiden mukaan m arkka oli aliarvostettu. Ilmeisesti markkinat myös testasivat markan kurssin pitävyyttä ERMin sisällä ja samalla Suomen Pankin reak tioita valuuttamarkkinoilla. M arkan vahvistumispaineet alkoivat tammi kuun toisella viikolla, jolloin ulkomaiset sijoitta jat ryhtyivät ostamaan markkaa. Suomen Pank ki pyrki aluksi pitämään markan kurssin vakaa na suhteessa Saksan m arkkaan intervenoimalla hyvin suurilla valuuttaostoilla. Suurimmillaan interventiot olivat tammikuun kolmannen vii kon aikana, jolloin Suomen Pankki osti valuut taa m arkkoja vastaan 35.5 mrd. markan arvosta. Avistamarkkinakauppojen likviditeetti- ja valuuttavarantovaikutusta vähennettiin tekemällä termiinimarkkinoilla vastakkaisia kauppoja 12 mrd. markalla. M arkan kurssi Saksan m arkkaan nähden saatiinkin pidettyä melko vakaana. Tammikuun neljännen viikon alusta Suomen Pankki antoi markan vahvistua niin, että se het kellisesti poikkesi lähes 5 % DEM-keskuskurssistaan. Suomen Pankki ilmoitti myös, että valtio voi jatkossa hankkia valuutat omiin valuuttaliik keisiinsä suoraan valuuttamarkkinoilla, mikäli se markkinatilanteen kannalta nähdään hyödyl liseksi; perinteisesti valtio on hankkinut valuutat suoraan Suomen Pankin valuuttavarannosta. Tämän ilmoituksen jälkeen ja ilmeisesti myös vastareaktiona vahvistumiselle markan kurssi al koi heiketä. Tämä kiihdytti sijoittajien voittojen kotiutuksia ja sitä kautta edelleen kurssin heikke nemistä niin, että m arkka heikkeni lähtötasol leen muutamassa päivässä. Keskuspankkikorot pidettiin vahvistumispaineiden aikana ennal laan, m utta pitkien korkojen ero Saksan vastaa vaan korkoon kapeni hieman. Interventioiden vaikutuksesta Suomen Pan kin valuuttavaranto kasvoi tammikuussa tuntu vasti. Tämä kasvu oli osin myönteistä, sillä val tion valuuttalainojen hoitomenot olivat myö hemmin vuoden mittaan suuret. Kun valuutta varanto oli vuoden 1996 lopulla ollut 36.4 mrd. markkaa, oli se tammikuun loppuun mennessä kasvanut 74.2 mrd. m arkkaan termiiniasema mukaan lukien. Markkinat rauhalliset keväällä ja kesällä, vaikka inflaatiopaineet alkoivat lisääntyä Suomen raha- ja valuuttamarkkinoilla oli rau hallista kevään aikana. M arkka pysyi vakaana Saksan m arkkaan nähden, ja pitkät korot laski vat ulkomaisten korkojen myötä. Taloudellisen kasvun nopeutuessa merkkejä inflaation hienoi sesta kiihtymisestä alkoi kuitenkin esiintyä ja inflaatio-odotukset alkoivat myös lisääntyä. Suo men Pankin kevään ennuste osoitti, että inflaa tiovauhti tulisi nopeutumaan vuoden loppua kohden ja kiihtymään yli 2 prosentin seuraavan vuoden alussa. Kesäkuun puolivälissä Suomen Pankki ilmoittikin, että tulevaan inflaatiokehi tykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet ja johtaisi vat toteutuessaan rahapolitiikan kiristämiseen. Ilmoituksen jälkeen m arkkinat alkoivat ounas tella rahapolitiikan kiristymistä. Talouskehityksen jatkuminen suotuisana loi kesällä myönteisen perusvireen kotimaisille valuuttamarkkinoille. Saksan markan tuntuva hei kentyminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ja Englannin puntaan aiheutti jonkin verran vah vistumispaineita Suomen markan kurssikehityk sessä suhteessa Saksan markkaan. Saksan mar kan heikkenemistä voimisti osaltaan markkinoil la syntynyt käsitys, jonka mukaan talous- ja ra haliiton kolmas vaihe toteutuu laajana. Heinä kuussa Suomen markan vahvistumispaineet li sääntyivät siinä määrin, että Suomen Pankki vai mensi niitä intervenoimalla noin 5 mrd. markan edestä estääkseen markan kurssin liian jyrkkiä vaihteluita. M arkka oli enimmillään noin 3 % Saksan markan keskuskurssiaan vahvempi, mut ta elokuun lopussa enää runsaan prosentin vah vempi. Kotimaan raham arkkinat olivat kesällä rau halliset. Pitkät markkinakorot laskivat ulko maisten korkojen vanavedessä. Pisin korko laski kesäkuun lopulla takaisin alle 6 prosentin. Ero Saksan pitkiin korkoihin pysyi useita kuukausia noin prosenttiyksikkönä. Lyhyet mark kinakorot ja korkotermiinit pysyivät kesällä va kaina, vaikka markkinoiden odotukset rahapoli tiikan kiristämisestä jonkin verran lisääntyivät. Käänne rahapolitiikassa syksyllä Suomen Pankki nosti huutokauppakorkoa 15. syyskuuta 0.25 prosenttiyksikköä 3.25 prosent tiin. Korkopäätöksen perusteluina olivat varallisuushintojen voimakas nousu, joidenkin toimi alojen tuotantokapeikot sekä markan heikkene minen kauppapainoisella indeksillä mitattuna, mikä oli lisännyt tuontihintapaineita. Koronnoston seurauksena lyhyimmät m arkkinakorot nou sivat suunnilleen samaksi kuin Saksan vastaavat korot. Markkinoilla rahapolitiikan kiristystä oli odotettu varsin yleisesti, ja se välittyi lähes täysi määräisesti heliborkorkoihin, jotka nousivat prosenttiyksikköä huutokauppakoron perässä. Sen sijaan pitkät korot pysyivät lähes ennallaan. Koronnostolla ei juuri ollut vaikutus ta markan arvoon. Saksan keskuspankki ilmaisi jo loppukesästä huolensa Saksan markan heikkoudesta dollariin nähden ja sen mukanaan tuomista inflaatiopai neista. Markkinoilla alkoi täm än jälkeen näkyä arveluja Bundesbankin koronnostosta. Saksan keskuspankki nostikin repokorkoaan 9. loka kuuta 0.3 prosenttiyksikköä 3.3 prosenttiin. Bel gian, Hollannin, Itävallan, Ranskan ja Tanskan keskuspankit seurasivat Saksan esimerkkiä ja nostivat omia ohjauskorkojaan saman päivän aikana. Vaikka Saksan keskuspankki perusteli koronnostoa ensisijaisesti kotimaisilla inflaationäkymillään, perusteluissa esiintyi myös huoli koko tulevan euroalueen hintatason vakaudesta. M arkkinat tulkitsivat Saksan ja muiden maiden

8 13 12 koronnostot melko yleisesti ensi askeleeksi kohti euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa ja korkota soa. Suomen lyhyet korot ja korkotermiinit nousi vat hieman Saksan ja muiden ERM-maiden kor kojen tavoin keskuspankkikorkojen noston jäl keen. Suomessa syyskuinen huutokauppakoron nosto oli luonut odotuksia uudesta koronnostosta ja Saksan korkopäätös lisäsi näitä odotuksia edelleen. Lokakuussa seuraavan vuoden korkoja koskenut nousuodotus oli runsaan yhden pro senttiyksikön suuruinen. M arraskuun alussa Englannin keskuspankki jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä nostamalla peruskoron 7.25 prosenttiin. Perusteena olivat kotimaisen kysynnän jatkuminen vahvana ja ta voiteltua voimakkaampi inflaatio. Myös Ruot sin keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa loppu vuodesta. Espanja ja Portugali sen sijaan jatkoi vat rahapolitiikkansa keventämistä vuoden lo pulla. Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorko laski lokakuun alussa noin 5.60 prosenttiin. Kor ko oli hyvin alhainen paitsi historiallisesti myös suhteessa kansainvälisiin korkoihin. Ero Saksan vastaavaan korkoon pieneni ajoittain alle 0.2 prosenttiyksikön eli samaksi kuin rahataloudel taan vakaimpien EU-maiden vastaava korkoero. Pienenemiseen vaikuttivat edelleen myönteisenä pysyneet Suomen talousnäkymät sekä vahva odotus Suomen siirtymisestä ensimmäisten mai den joukossa EM Un kolmanteen vaiheeseen. Vuoden lopulla pitkä korko laski jo alle 5 'h prosentin. Suomen markan kurssi pysyi elokuusta läh tien vakaana suhteessa Saksan m arkkaan ja oli vuoden lopulla hyvin lähellä Saksan markan keskuskurssiaan. Suomen Pankin koronnostolla sen paremmin kuin Bundesbankin koronnostopäätökselläkään ei ollut vaikutusta Suomen ja Sak san markan väliseen kurssiin. Myös kauppapai noisella indeksillä m itattuna m arkka pysyi varsin vakaana syksyn ajan. Pörssikurssien yleismaail mallinen lasku lokakuussa heikensi väliaikaisesti dollaria Saksan markkaan ja muihin ERM-valuuttoihin nähden. ERMissä valuuttojen kurssierot pysyivät loppuvuoden kapeina. Poikkeukse na oli edelleen vahvana pysynyt Irlannin punta, jonka poikkeama Saksan markan suhteen laske tusta keskuskurssistaan oli vuoden lopulla noin mrd. m arkan kuoletukset ja korot pienensivät varantoa niin, että vuoden lopussa se oli 51.5 mrd. markkaa. Pitkien korkojen lähentyminen heijasti EMUn synty odotuksia Vuosien 1995 ja 1996 aikana EU-maiden talou det olivat lähentyneet toisiaan talous- ja rahalii ton lähentymisehtojen edellyttämällä tavalla, ja tämä kehitys jatkui vuonna Inflaatio oli jo vuoden 1997 alussa hidastunut useimmissa EUmaissa niin, että sitä voitiin pitää hintavakauden saavuttamisena. Julkisen talouden vajeiden su pistamisessa oli niin ikään saavutettu tuntuvaa edistystä. Vuonna 1997 lähes kaikkien EU-mai den ennustettiin alittavan tai saavuttavan kritee rinä olevan 3 prosentin rajan vajeen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös julkisen talou den velka oli useimmissa maissa alkanut vähetä. Nämä myönteiset kehityspiirteet olivat puo lestaan myötävaikuttaneet siihen, että ERM-järjestelmään kuuluvien maiden valuutat Irlannin puntaa lukuun ottam atta olivat asettuneet lähel le keskuskurssejaan. Kaikkein selvimmin tämä myönteinen kehitys ja usko EMUn kolmannen vaiheen toteutumiseen näkyivät siinä, että pitkät korot olivat kaikissa EU-maissa alentuneet ja erot rahataloudellista vakautta edustavan Sak san pitkään korkoon supistuneet vuoden 1997 alkuun mennessä tuntuvasti. Merkittävää oli, että etenkin EU:n reuna-alueiden maiden korot olivat alentuneet selvästi. Vuoden 1997 aikana pitkät korot lähenivät edelleen Saksan pitkää korkoa ja korkoerot kapenivat. Erojen kaventumisen katsottiin yleisesti kuvaavan odotuksia, että EMU toteutuu, lyhyi den korkojen lasku jatkuu muutamissa maissa ja inflaation ja muiden talouden perustekijöiden lähentyminen edistyy. Euroopan pitkien korkojen laskuja korkoero jen kaventuminen keskeytyivät kevättalvella, kun Yhdysvaltojen pitkät korot nousivat väliai kaisesti maalis-huhtikuussa inflaatiopelkojen ja koronnosto-odotusten vuoksi. Kun Yhdysvalto jen korot laskivat seuraavina kuukausina, Eu roopan korot palautuivat Saksan korkoja lähen tyvälle uralleen. Korkojen nousuun vaikutti osaltaan myös epävarmuus EMUn aikataulun 7 %. pitävyydestä ja ensimmäisinä kolmanteen vai Suomen Pankin valuuttavaranto oli vielä lo heeseen osallistuvista maista. Herkimpiä tässä kakuun lopussa runsaan 65 mrd. markan suurui suhteessa olivat Italian, Espanjan ja Portugalin nen, m utta valtion velan marraskuiset noin 20 pitkät korot, joiden eroa Saksan pitkiin korkoi hin epävarmuus suurensi. Epävarmuus EMUn toteutumisesta näkyi myös ERMin ulkopuolisis sa maissa, kuten Ruotsissa, helmi-ja maaliskuus sa korkojen nousuna. Suomeen nämä häiriöt hei jastuivat hyvin lievinä. Alkukesästä ERM-maiden pitkät korot laski vat Yhdysvaltojen pitkien korkojen vanavedes sä. Etenkin Etelä-Euroopan maissa markkinoi den usko laajan EMUn toteutumiseen alensi pit kiä korkoja kesäkuukausina. Muiden EU-mai den koroista poiketen Ison-Britannian pitkät korot pysyivät ennallaan ja samalla 10 vuoden korkojen ero Saksaan nähden kasvoi jo noin 1.5 prosenttiyksikköön. Suomen kannalta myönteistä oli, että markki noilla määräytyvät pitkäaikaiset korot pysyivät lähellä Saksan ja sen ympärillä olevan ydinryh män maiden (Belgia, Hollanti, Itävalta, Ranska) pitkiä korkoja. Ero Saksan korkoon oli vuoden aikana pääosan aikaa prosenttiyksikköä. Vuoden aikana myös muiden EU-maiden pitkät korot lähentyivät merkittävästi Saksan korkoa, ja vuoden lopulla kaikkien ERM-maiden korko jen ero Saksan pitkään korkoon supistui enin tään 0.5 prosenttiyksikköön. Ruotsin koron ero suhteessa Saksan vastaavaan korkoon pieneni vuoden puolivälissä alle yhden prosenttiyksikön, ja Englannin korkoero oli loppuvuodesta noin yhden prosenttiyksikön. EU-maiden päätöksentekijät saivat markki nat vakuuttuneiksi voimakkaasta poliittisesta si toutumisestaan EMUn kolmannen vaiheen alka miseen ajallaan. Tärkeitä poliittisia päätöksiä tehtiin etenkin Eurooppa-neuvoston kokouksis sa Dublinissa joulukuussa 1996 ja Amsterdamis sa kesäkuussa 1997 sekä Ecofm-neuvoston ko kouksissa. Sopimukseen päästiin useista EMUvalmisteluun liittyvistä asioista: yhteisen valuu tan euron käyttöönoton laillisista perusteista, uudesta valuuttakurssijärjestelmästä ERM 2:sta, vakaus- ja kasvusopimuksesta ja valuuttakurs sien peruuttamattom an kiinnittämisen menette lytavasta. M arkkinat näyttivät lisääntyvässä määrin olettavan, että EM Un kolmas vaihe tulisi alkuvaiheessaan käsittämään melko suuren jou kon maita. Nämä tekijät vaikuttivat osaltaan pitkien korkojen lähentymiseen. lähelle. Poikkeus oli Irlannin punta, johon ERM in ulkopuolella olevan Englannin punnan suuret muutokset vaikuttavat tuntuvasti. Irlan nin punta oli alkanut vahvistua vuoden 1996 lopulla voimakkaan talouskasvun ja Ison-Britannian punnan vahvistumisen vuoksi, ja vuonna 1997 Irlannin punta oli selvästi ERMin vahvin valuutta suhteessa keskuskurssiinsa. Tämä ase telma säilyi koko vuoden. Saksan markan heikkeneminen suhteessa dol lariin lähensi osaltaan muita ERM -valuuttoja toisiinsa. Ydinmaiden valuutat pysyivät hyvin lähellä Saksan markan keskuskurssiaan ja m uut kin ERM -valuutat muutaman prosentin sisällä. Ilman Irlannin puntaa heikoimman ja vahvim man valuutan ero oli alkuvuonna ja kesällä suu rimmillaan 4-5 %, mutta syyskuussa tämä ero kapeni alle 2 prosentin. Irlannin punnan poikkea ma heikoimmasta valuutasta vaihteli 6-12%. Eron kapeneminen keväälläja uudestaan syksyllä johtui lähinnä markkinoilla esiintyneistä arvai luista, että keskuskursseja tultaisiin käyttämään muuntokursseina EM Un kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä. Kaakkois-Aasian maiden talouson gelmista lokakuun lopulla alkaneella pörssikurs sien yleismaailmallisella laskulla ei juuri ollut vai kutusta ERM-valuuttojen kursseihin. Päävaluuttojen väliset kurssit muuttuivat vuoden aikana tuntuvasti. Yhdysvaltojen dollari vahvistui Saksan m arkkaan nähden alkuvuodes ta elokuulle asti noin 20 %. Dollaria vahvistivat lähinnä talouskasvun jatkuminen suotuisana ja odotukset rahapolitiikan kiristämisestä. Saksan markkaan nähden dollaria vahvistivat myös ar vailut EMUn syntymisestä laajana. Dollari vah vistui alkuvuodesta myös Japanin jeniin nähden, mutta toukokuun alussa kurssikehitys väliaikai sesti kääntyi, kun koronnosto-odotukset väheni vät Yhdysvalloissa ja lisääntyivät Japanissa. Vuoden jälkipuoliskolla dollari heikkeni suhtees sa Saksan m arkkaan ja vahvistui suhteessa je niin. Kun Suomen markka oli vakaa Saksan markkaan nähden, dollari vahvistui myös suh teessa Suomen m arkkaan alkuvuoden ajan. Suo men markka oli kauppapainoisella valuuttaindeksillä mitattuna vuonna 1997 keskimäärin 2.7 % heikompi kuin vuonna Englannin punta vahvistui lähes parikymmen tä prosenttia Saksan m arkkaan nähden vuoden Rauhallinen tilanne ERMissä alkupuolella, m utta heikkeni myöhemmin puolet tästä. Syksyllä Englannin punnan arvo puoles ERM-valuuttojen kurssit olivat lähentyneet kes taan vaihteli pitkälti sen mukaan, miten maan kuskurssejaan jo vuoden 1996 aikana, ja vuonna hallitus kulloinkin ilmoitti suhtautuvansa EMU1997 miltei ne kaikki asettuivat keskuskurssiensa jäsenyyteen.

9 14 Muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmissä Useimmat Euroopan unionin keskuspankit al koivat vuoden mittaan yhdenmukaistaa rahapo litiikan välineistöään kohti Euroopan rahapoliit tisen instituutin (EMI) julkaisemassa yleisasiakirjassa esitettyä m uotoa (tarkemmin s. 29). Yh denmukaistamiseen kuluva aika ja työmäärä ovat luonnollisesti sidoksissa kunkin maan väli neistön erityispiirteisiin. Tässä suhteessa Suo men Pankin lähtötilanne oli parempi kuin mo nien muiden keskuspankkien, sillä 1990-luvulla tehtyjen uudistusten johdosta suurin osa EMIn valmistelemista välineistä kuului jo valmiiksi Suomen Pankin välineistöön. Suomen Pankki yhdenmukaisti rahapolitii kan ohjausjärjestelmänsä käytäntöjä eurooppa laiseen käytäntöön loppusyksystä M uu tokset koskivat sekä avomarkkinaoperaatioita että maksuvalmiusjärjestelmää. Vähimmäisvarantojärjestelmään ei tehty muutoksia. Marraskuun alusta alkaen Suomen Pankki al koi soveltaa sekä rahamarkkinoita kiristävissä Suomen Pankin sijoitustodistusten huutokau poissa että markkinoita keventävissä repohuutokaupoissa kahden viikon maturiteettia. Aiem min näillä rahamarkkinoiden likviditeetinhallinnan kannalta tärkeimmillä operaatioilla lisättiin tai vähennettiin likviditeettiä kuukauden ajaksi. Maturiteetin muuttamisen lisäksi Suomen Pank ki lyhensi huutokauppoihinsa liittyvien maksu jen suoritusviivettä päivällä. Uudistuksen jäl keen likviditeetti siirtyi Suomen Pankin ja sen rahamarkkinavastapuolten välillä jo kaupantekopäivää seuraavana pankkipäivänä, kun viive aiemmin oli kaksi pankkipäivää. Niin ikään marraskuun alusta lukien Suomen Pankki ryhtyi soveltamaan seitsemän päivän si jasta yhden päivän maturiteettia maksuvalmiusluottoon. Uudessa järjestelyssä pankit saattavat turvata likviditeettiasemansa hankkimalla Suo men Pankista yön yli -maksuvalmiusluottoa. Maksuvalmiusluoton maturiteetin ja huuto kauppojen suoritusviipeen lyhentäminen helpot tivat pankkien likviditeetinhallintaa ja selkeytti vät rahamarkkinakaupankäyntiä pankkien väli sillä yön yli -markkinoilla. Rahapolitiikan linjaa koskevat viestit anne taan edelleenkin ohjauskorkona toimivan huutokauppakoron avulla, mutta uudistuksen jälkeen maksuvalmiusjärjestelmän korot (maksuvalmiusluotto-ja ylimääräisille talletuksille makset tava korko) muodostavat entistä selkeämmän ja 15 yksikäsitteisemmän korkoputken, jonka sisällä pankkien välinen yön yli -korko saattaa vaihdel la. Korkoputken uudistuksella on tarkoitus eli minoida suurimmat korkopiikit yön yli -markki noilla ja siten vaimentaa Suomen yön yli -mark kinoiden aiempia kansainvälisesti suuria korkovaihteluita. Toinen maksuvalmiusjärjestelmään liittyvä uudistus koski maksuvalmiusluoton enimmäis määrää. Aiemmin pankki oli velvollinen otta maan maksuvalmiusluottoa vain tilanteessa, jos sa sen Suomen Pankissa olevalla sekkitilillä oli päivän lopussa negatiivinen saldo. Lisäksi pank ki saattoi ottaa maksuvalmiusluottoa saattaak seen pitämiensä vähimmäisvarantotalletusten keskiarvon vähimmäisvarantovelvoitteensa ta solle. M arraskuun alusta lukien pankit ovat edel leen velvollisia kattam aan negatiiviset sekkitilisaldonsa maksuvalmiusluotolla, mutta maksu valmiusluoton muuta käyttöä ei enää rajoiteta muutoin kuin täysimääräisten vakuuksien vaati muksella. Maksuvalmiusluotto on normaali oloissa kallein lyhytaikaisen rahoituksen lähde pankkien välisillä markkinoilla, joten sille asete tut enimmäismäärät eivät aiemminkaan tosi asiallisesti rajoittaneet pankkien käyttäytymistä. Monista vuoden m ittaan tehdyistä uudistuk sista huolimatta Suomen Pankin käyttämään korkojenohjausjärjestelmään jäi vielä joitakin yhdenmukaistamistarpeita vuodeksi Esi merkiksi keskuspankkioperaatioissa käytettä vien korkojen laskentakäytäntöä täytyy muuttaa nykyisin sovellettavasta todelliset päivät / 365 -käytännöstä todelliset päivät / 360 -pohjaiseksi vuoden 1999 alkuun mennessä. Lisäksi rahamarkkinaoperaatioissa vakuutena käytettävät arvopaperit ja operaatioihin osallistumiskelpoiset vastapuolet tullaan tarkistamaan viimeistään talous-ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa. Vuoden lopulla Suomen Pankki ilmoitti, että se aikoo lopettaa viitekorkojen noteeraamisen vuonna 1998, kun lopullinen päätös Suomen osallistumisesta talous-ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen on tehty. Noteeraamisesta luopumi nen tulee koskemaan niin heliborkorkoja kuin Suomen Pankin pitkiä viitekorkojakin. Tätä sil mällä pitäen Suomen Pankkiyhdistys alkoi laskea Suomen Pankin laskemia heli borkorkoja vastaavat viitekorkonoteeraukset. Lisäksi pankkien ilmoitettiin ottavan käyttöönsä Suomen Pankkiyhdistyksen laskemat ja julkaise mat heliborkorot uusissa asiakassopimuksissaan alkaen. Yritysten ja kotitalouksien velka ja raham äärä Vaihtotaseen ylijäämä edelleen suuri Toisin kuin yleensä aikaisemmin vaihtotase on nousukaudesta huolimatta pysynyt Suomessa ylijäämäisenä, ja ylijäämä jopa kasvoi vuonna 1997 edellisvuotisesta ja oli 33 mrd. m arkkaa eli 5.3 % kokonaistuotannosta. Vaihtotaseen suurta ylijäämän kasvua vastasi julkisen sektorin alijää män merkittävä supistuminen; myös yksityisen sektorin ylijäämä supistui. Kauppataseen ylijäämä vuonna 1997 oli 54 mrd. markkaa. Tavaranviennin määrä kasvoi tuntuvasti vuoden aikana paperiteollisuudessa. Vaihtotaseen muista eristä palvelutase vahvis tui selvästi. Kuljetuksista saadut tulot kasvoivat edelleen nopeammin kuin matkailun lisääntymi sestä koituneet menot. Pääomankorvausten tase vahvistui niin ikään, kun ulkomainen velka vähe ni (ilman ulkomaalaisten sijoituksia suomalaisiin osakkeisiin). Tulonsiirtojen tase pysyi alijäämäi senä mm. EU:lle maksettujen jäsenmaksujen ylit täessä saadut tuet sekä kehitysavun lisäännyttyä. Yksityisen sektorin rahoitusylijäämä pysyi suurena. Kotitaloudet ovat olleet rahoitusylijääm äisiäjo vuodesta 1991 alkaen, ja ne ovat siten vähentäneet velkaantumistaan jo pitkään. Kotitaloussektorin rahoitusylijäämä kuitenkin supis tui vuonna 1997 asuntoinvestointien alettua tun tuvasti lisääntyä. Kotitaloussektorin säästämisaste pysyi alhaisena suotuisten tulo-odotusten, tuloepävarmuuden vähenemisen ja pienen kor kotuoton vuoksi. Yritysten rahoitusylijäämä pie neni niin ikään mm. investointimenojen kasvun vuoksi. Pörssikurssien nousu lisäsi ulkomaista nettovelkaa Suomen ulkomainen nettovelka oli vuoden 1997 lopussa 268 mrd. markkaa eli 43.3 % bruttokan santuotteesta. Vaihtotaseen suuresta ylijäämästä huolimatta ulkomainen nettovelka kasvoi, mikä johtui lähes kokonaan suomalaisosakkeiden hin tojen noususta. Vuoden lopun laskusta huoli m atta pörssikurssit nousivat vuoden aikana 32 %, mikä lisäsi ulkomaalaisten hallussa olevien suomalaisosakkeiden markkina-arvoa noin 43 mrd. markalla. Ulkomaalaisten hallussa olevat suomalaisosakkeet kohosivat siten merkittäväk si eräksi ulkomaisessa nettovelassa. Muiden ar vostuserien, kuten esimerkiksi valuuttakurssi muutosten, nettovaikutus ulkomaiseen nettovel kaan oli vähäinen. Hyvässä tuloskunnossa olleiden suomalaisyri tysten osakkeet kiinnostivat vuonna 1997 ulko maisia sijoittajia. Suomalaisosakkeita myytiin ulkomaille 21 mrd. markan edestä, mikä oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna Osak keiden vilkkaasta kysynnästä huolimatta pörssi kurssien nousun vaikutus ulkomaiseen nettovel kaan oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin ulkomaille myytyjen osakkeiden nettovaikutus. Myös suomalaisten sijoitukset ulkomaille oli vat edellisvuotiseen tapaan merkittäviä. Suoma laisyritysten suorat sijoitukset ulkomaille olivat 23 mrd. markkaa. Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten kanta oli vuoden 1997 lopussa 110 mrd. markkaa eli yli kaksinkertainen Suo meen tehtyihin sijoituksiin nähden. Myös suo malaisten sijoitukset ulkomaisiin joukkovelka kirjalainoihin jatkuivat vilkkaina. Sijoitukset oli vat 15 mrd. markkaa, ja niiden kanta oli vuoden 1997 lopussa 42 mrd. markkaa. Esimerkiksi va kuutusyhtiöt hajauttivat ulkomaisilla sijoituksil la sijoitussalkkuaan. Sijoitukset ulkomaisiin ar vopapereihin olivat pääasiallinen syy siihen, että muiden rahoituslaitosten kuin pankkien ulko mainen nettovelka kääntyi nettosaamiseksi. Pankkien nettovelka oli m uuttunut nettosaami seksi jo vuoden 1996 aikana. Rahoituslaitosten ulkomaiset nettosaamiset olivat vuoden 1997 lo pussa 23 mrd. markkaa. Valtion valuuttamääräisen velan kuoletukset vuonna 1997 olivat noin 19 mrd. markkaa suu remmat kuin uusien lainojen nostot. M arkan hei kentyminen lainavaluuttoihin, lähinnä dollariin, nähden lisäsi tosin vuoden aikana valtion valuuttavelan markka-arvoa. Valtion valuuttamääräi nen nettovelka oli kuitenkin edelleen huom atta van suuri: vuoden 1997 lopussa se oli 169 mrd. markkaa, mikä on lähes 30 % bruttokansantuot teesta. Velan kuoletukset tulevat olemaan suuria myös lähivuosina. Valtion nettorahoitustarve katettiin parin edellisen vuoden tapaan pääasiassa kotimaisilta rahoitusmarkkinoilta, joilla rahoituksen saata vuus oli hyvä ja korkotaso alhainen. Ulkomaa laisten sijoittajien hallussa oli vuoden lopussa noin 39 mrd. markan edestä markkamääräisiä Suomen valtion obligaatioita. Ulkomaalaiset si joittivat markkaobligaatioihin 17 mrd. mark kaa eli yli kaksinkertaisesti edellisvuotiseen nähden.

SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 1997

SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 1997 SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 1997 Vuosikertomuksen luvut perustuvat vuoden 1998 helmikuussa käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN 1239-9329 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1998 Sisällys Pääjohtajan katsaus............................7

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1990 S UHO ANN E - E N N U S T E 1 990-1 991 16.2.1990 Ennuste perustuu 8.2.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLI!TE KUVIOLIITE 16.2.1990 1 EA2 1. KORKO

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26.5.2010 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 15.9.2008 12.10.2008

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26.5.2010 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 15.9.2008 12.10.2008 Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26..21 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 1.9.28 12.1.28 16 12 Bruttokansantuotteen kasvu %,vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 12 8 8 Euroalue Iso-Britannia

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007

Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007 Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Kysyntä jatkui hyvänä Euroopassa, USA:ssa edelleen heikko markkinatilanne Kysyntä jatkui hyvänä Sekä taloteknisten että yhdyskuntateknisten

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot