Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus"

Transkriptio

1 Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 1997 Helsinki 1998

2 K 2/1998 vp EDUSKUNNAN PANKKI VALTUUSTO N KERTOMUS 1997 * EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE HELSINKI 1998

3 SISÄLLYS ISSN OY EDITAAB, HELSINKI 1998 Sivu SUOM EN PANKIN TO IM IN TA... 5 Rahapolitiikka... 5 Inflaatiopaineet lisääntyivät... 6 Talouskasvu jatkui ripeänä... 7 Vienti ja investointien elpyminen tukivat kokonaiskysyntää... 7 Kokonaistuotannon kasvu nopeutui... 8 Työttöm yys väheni tuntuvasti... 8 Julkinen sektori täytti EMUn lähentymisehdot selvästi... 8 Rahapolitiikka kevyttä pienestä koronnostosta huolim atta... 9 Suomen lyhyet korot EU-maiden m atalim pia... 9 Markkaa kohtaan vahvistumispaineita alkuvuodesta Markkinat rauhalliset keväällä ja kesällä, vaikka inflaatiopaineet alkoivat lisääntyä Käänne rahapolitiikassa syksyllä Pitkien korkojen lähentyminen heijasti EM Un syntyodotuksia Rauhallinen tilanne E R M issä Muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmissä Yritysten ja kotitalouksien velka ja rahamäärä Vaihtotaseen ylijäämä edelleen suuri Pörssikurssien nousu lisäsi ulkomaista nettovelkaa Pankkien luottokanta kasvoi edelleen vaim easti Talletusten rakenne muuttui huomattavasti Rahoitusmarkkinat Rahoitussektorin rakennemuutos kiihtyi. 17 Pankkisektori Pääomamarkkinat G Sivu Pankkien kannattavuus ja tehokkuus paranivat selvästi Osakem arkkinat vilkkaat, sijoitusrahastot ja johdannaism arkkinat kasvoivat tasaisesti...20 Valtion velanotto v äh en i...20 Rahoitusvalvonnan ja -lainsäädännön kehittäm inen...21 M aksujärjestelm ät M aksu-ja selvitysjärjestelmien yleisvalvonta...22 Pankkien maksujärjestelmien kehittäm istä jatk ettiin...22 Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä M uut kotimaiset järjestelm ät EU-maiden keskuspankkien maksujärjestelm ät yhdistetään Elektroninen maksaminen laajenemassa.. 24 M aksuliikelainsäädäntöä valmistellaan M aksuvälinehuolto Käteisrahan määrä kasvoi, mutta kasvuvauhti on laantum assa...25 Setelistön kiertonopeus v äh en i markan Litt.A-mallin seteli laskettiin liikkeeseen Seteleiden väärennökset pysyivät vähäisinä...27 Metallirahavirtojen pieneneminen jatk u i.. 27 Yhteistyö Euroopan unionin kan ssa...27 T alous-ja rahaliiton valm istelu...27 Raha-, valuutta- ja finanssipolitiikka...28 M aksujärjestelmät Kirjanpitoperiaatteet Rahoitustulo Valvonta- ja vakauskysym ykset Lainsäädännön valmistelu...31 Eurosetelit ja -metallirahat...32

4 4 Sivu Muu kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen järjestely p a n k k i... Kansainvälinen valuuttarahasto Valuuttavaranto Tilinpäätös Tuloslaskelm a T ase Tilinpäätöksen liitteet Tilinpäätöksen ko m m en tit Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö Tuloslaskelman kom m entit Taseen kom m entit PANKKIVALTUUSTON KÄSITTELEMIÄ A SIO IT A SUOMEN PANKKI Laki Suomen P ankista P eruskorko Kansainvälisen valuuttarahaston New Arrangements to Borrow (NAB) -luottojärjestelyt Vuosikertomuksen luvut perustuvat vuoden 1998 helmikuussa käytettävissä olleisiin tietoihin. Sivu Bilateraalinen valuuttatukisopimus Norges Bankin k a n ssa m arkan setelin ulkoasun muuttaminen 46 T ilintark astus Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tark astu s Inventoinnit ja haarakonttorien tark astu k set Setec Oy:n toim intakertom us Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toim innasta Henkilöstörakenteen uudistamisen jatkam inen vuosina Eläkevarauksen korko Vuokratontin lunastaminen Suomen Pankille Asuinkiinteistöjen Liisankatu 14 ja Snellm aninkatu 23 yhtiöittäm inen Jo h to k u n ta P ankkivaltuusto T ilintarkastajat RAHOITUSTARKASTUS Rahapolitiikka Rahapolitiikan harjoittamisen olosuhteet olivat edelleen varsin suotuisat vuonna K okonaistaloudellinen kehitys oli myönteistä, ja luottamus rahataloudelliseen vakauteen säilyi hyvänä. Kuluttajahintojen nousu oli vuoden alkupuolella edelleen vähäistä, m utta vuoden lopulla hintojen nousuvauhti alkoi nopeutua. Inflaation pysymiseen alhaisena m yötävaikuttivat kotimaisten yksikkötyökustannusten laskuja yritysten rahoituskustannusten aleneminen korkojen laskun myötä. Inflaatiota puolestaan kiihdyttivät kysynnän vahvistuminen ja tuontihintojen kääntyminen nousuun osittain valuuttakurssikehityksen johdosta. Euroopan unionin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin perusteella hintojen nousuvauhti Suomessa nopeutui selvästi ja oli vuoden lopulla yhtä nopea kuin EU-maissa keskimäärin eli 1.6%. EU-maiden talouskasvu nopeutui selvästi vuonna Myös inflaatiokehitys jatkui EUmaissa myönteisenä vuoden alkupuolella. Vuoden jälkipuoliskolla kuitenkin alkoi näkyä merkkejä inflaation kiihtymisestä, mikä johti rahapolitiikan hienoiseen kiristämiseen EU:n valuuttakurssimekanismiin (ERM ) kuuluvissa maissa. Julkisen talouden tasapainottum inen jatkui, joskin eräillä mailla oli vaikeuksia täyttää talous-ja rahaliiton (EMU) lähentymisehtoja mm. työttömyyden kasvun vuoksi. Loppusyksyn talousongelm at ja niiden aiheuttamat valuutta-ja rahamarkkinoiden levottom uudet Kaakkois-Aasian maissa heikensivät tuntuvasti näiden maiden talousnäkym iä, mikä hidastaa jossain määrin myös Yhdysvaltain ja Euroopan talouden kasvua. Samalla kuitenkin m aailm antalouden inflaatiopaineet vähenivät hieman. K okonaistuotannon kasvu kiihtyi selvästi myös Suomessa vuonna Viennin kasvu oli voim akasta, ja kysyntä lisääntyi rakennustoiminnassa ja muilla suljetun sektorin aloilla. SUOMEN PANKIN TOIMINTA Suomen julkisen sektorin rahoitusalijääm ä ja velka täyttivät EM U -ehdot. Valtiontalouden alijääm ä supistui edelleen, m utta on vielä varsin suuri. Kotimaiset rahoitusmarkkinat olivat likvidit, ja valtio kykeni rahoittam aan lähes koko alijäämänsä kotimaisista lähteistä. Rahapolitiikka voitiin pitää vuoden m ittaan keveänä ja rahapolitiikan ohjauskorot olivat EU-maiden matalimpia. Kesäkuussa Suomen Pankki kuitenkin varoitti inflaation kiihtymiseen viittaavien riskien kasvaneen, ja syyskuussa huutokauppakorkoa nostettiin 0.25 prosenttiyksiköllä 3.25 prosenttiin. Kansainvälistä kehitystä seuraten Suomen pitkäaikaiset markkinakorot laskivat historiallisen alas. Suuren osan vuotta ne olivat alle 6 prosentin ja ero Saksan vastaavaan korkoon oli vain prosenttiyksikköä. Suomen jäsenyys Euroopan unionin valuuttakurssimekanismissa ERMissä sujui ilman ongelmia. M arkan vakautta ERM issä tukivat hyvä kansantalouden kasvu, siihen liittynyt valtiontalouden paranem inen sekä verrattain vakaana pysynyt hintakehitys. Vuoden aikana m arkka pysytteli hieman vahvem pana kuin sen Saksan m arkkaan nähden asetettu keskuskurssi. Suomen muihin maihin nähden suhteellisen hyvän talouskehityksen johdosta m arkkaan kohdistui alkuvuodesta ja kesällä lyhytaikaisia vahvistumispaineita. Rahapolitiikan hitaaseen inflaatioon tähtäävän peruslinjan noudattamisella onnistuttiin varsin hyvin myös valuuttakurssin vakauden aikaansaamisessa. Yritykset ja kotitaloudet vahvistivat edelleen rahoitusasem aansa, mikä jarrutti jossain määrin kotimaisen kysynnän kasvua. Ulkomaalaisten hallussa olevien suomalaisosakkeiden kurssien nousu lisäsi ulkomaista nettovelkaa, vaikka vaihtotaseen ylijäämä pysyi suurena. Pankkien markkamääräisen luottokannan kasvu jatkui hitaana. Pankkitalletukset lisääntyivät hieman. Rahamäärien kehitys normalisoitui samalla vastaam aan aiempaa paremmin talouden kokonais- 5

5 6 7 kehitystä. Varojen siirtymät eri tilimuotojen vä lillä olivat suuria lähinnä eräiden määräaikaisti lien lopettamisen vuoksi. Inflaatiopaineet lisääntyivät Kuluttajahintojen nousu jatkui varsin maltillise na vuoden 1997 ensimmäisen puoliskon aikana. Inflaatiopaineet alkoivat kuitenkin selvästi voi mistua vuoden jälkipuoliskolla, kun talous kasvoi voimakkaasti ja käyttämättömien tuotantoresurssien määrä väheni. Myös m arkan ulkoisen arvon heikkeneminen kauppapainoisella valuuttaindeksillä m itattuna nosti markkamääräisiä tuontihintoja. Inflaatiopaineiden lisääntyminen näkyi vuoden kuluessa erityisesti kotimarkkinatavaroiden tuottajahintojen nousuna, varallisuushintojen voimakkaan nousun jatkumisena sekä kuluttajien inflaatio-odotusten voimistumi sena. Suomen Pankki ilmoitti kesäkuussa, että tulevaan inflaatiokehitykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet ja että inflaation ennakoidaan kiihty vän vuoden 1997 lopussa ja seuraavan vuoden alussa. Syyskuisen huutokauppakoron noston jälkeen inflaatiopaineet hellittivät jonkin verran, mutta vuoden 1997 lopulla kuluttajahintojen nousuvauhti oli jo selvästi nopeampi verrattuna alkuvuotiseen. Pohjainflaatioindikaattori, joka ei sisällä välillisiä veroja ja omistusasumisen pää omakuluja, nousi vähemmän kuin kuluttajahin taindeksi. Ulkomaisesta hintakehityksestä johtuneet in flaatiopaineet olivat lieviä. Energian hintaa lu kuun ottam atta raaka-aineiden dollarimääräiset hinnat kääntyivät vuoden alkupuolella loivaan nousuun, mikä kuitenkin tasaantui vuoden mit taan. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat las kivat jyrkästi alkuvuonna tarjonnan lisäännyt tyä Irakin öljynviennin ja Opecin ulkopuolisten maiden tuotannon kasvun vuoksi. Vuoden lo pulla öljyn hinta laski edelleen. Kuluttajahintainflaation erot EU:n alueella pienenivät huomattavan nopeasti vuoden alku puolella samalla kun hintojen keskimääräinen nousuvauhti hidastui. Vuoden puolivälin jälkeen hintojen nousu kuitenkin nopeutui useissa EUmaissa. Kreikkaa lukuun ottam atta kaikki EUmaat täyttivät yhdenmukaistetulla kuluttajahin taindeksillä mitatun EMU-inflaatiokriteerin. Vuoden 1997 syksyyn asti Suomen inflaatio vauhti oli hitaampi kuin EU-maissa keskimää rin, mutta vuoden lopussa se oli jo EU-maiden keskiarvon mukainen (taulukko). Taulukko. EU:n yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Joulukuu kuukauden prosenttimuutos EU B elgia E span ja H ollanti Irlan ti Iso-B ritannia Italia Itävalta K reikka Luxemburg P ortugali R an ska R uotsi S aksa Suom i T a n sk a Suomen koko tavarantuonnin markkam ää räiset hinnat nousivat keskimäärin 1.1 %. Tähän vaikutti tuntuvasti m arkan ulkoisen arvon heik keneminen kauppapainoisella indeksillä m itattu na 2.7 prosentilla vuodesta Vientihintojen jo vuoden 1995 lopussa alkanut aleneminen päät tyi vuoden 1997 puolivälissä, jolloin puutavarateollisuuden ja metallien perusteollisuuden vien tihinnat kääntyivät nousuun. Joulukuussa 1997 vientihinnat olivat 3.4 % korkeammat kuin jou lukuussa Teollisuuden tuottajahinnat nou sivat mm. selluloosan, puutavaran ja perusmetal lien kallistumisen myötä. Joulukuussa tuottaja hintojen 12 kuukauden muutos oli selvästi ku luttajahintojen muutosta suurempi. KaakkoisAasian kriisin takia useiden raaka-aineiden hin nat kuitenkin alenivat vuoden lopulla. Syksyllä 1995 tehdyt kaksivuotiset maltilliset palkkasopimukset ja ns. palkkaliukumien vähäi syys pitivät työkustannusten nousun pienenä. Nimellinen ansiotaso oli vuoden 1997 lopulla keskimäärin 2.5 % korkeampi kuin vuotta aiem min. Teollisuustuotannon jaerityisesti rakennus toiminnan nopeasta kasvusta huolimatta palk kaliukumat säilyivät koko taloutta tarkastellen maltillisina. Ansiotason noususta noin kaksi kol mannesta johtui lokakuun 1996 yleisistä sopi muskorotuksista. Loppu oli palkkaliukumaa, josta osa heijastaa työvoiman rakenteen muu toksia. Kun liukumat olivat pieniä, ansiotasokehitys eri aloilla oli tasaista. Yksikkötyökustan nukset eli palkat ja työnantajien sosiaalivakuu tusmaksut tuotettua tuoteyksikköä kohden las kivat 0.2 %. Varallisuushintojen kiivain nousu taittui vuo den 1997 alkupuolella. Asuntojen hintojen nou suvauhti hidastui jo vuoden toisen neljänneksen aikana. Hintojen nousun taittuminen oli nähtä vissä myös pääkaupunkiseudun vanhojen kak sioiden hintatiedoista. Hintojen tasaantuminen heijasti asuntomarkkinoiden kysynnän ja tarjon nan tasapainottumista. Reaalisesti asuntojen hinnat nousivat 1980-luvun puolivälin tasolle, jolta niiden voimakas nousu vuonna 1987 oli alkanut. Kysynnän elpymisen ja hintojen nousun myötä myös asuntojen uustuotanto elpyi. Kantohintojen jo vuonna 1996 alkanut jyrkkä nousu päättyi, ja hinnat alkoivat laskea kesällä Vuoden lopussa kantohinnat olivat vielä kuitenkin korkeammat kuin vuoden alussa. Kansainvälisen kehityksen mukaisesti osakkei den hinnat nousivat vuoden alusta voimakkaasti myös Helsingin Arvopaperipörssissä samalla kun osakkeiden vaihto lisääntyi tuntuvasti. Lop pusyksystä epävarmuus kansainvälisissä pörs seissä lisääntyi Kaakkois-Aasian ongelmien vuoksi ja kurssit alenivat tuntuvasti. Kuluttajien inflaatio-odotukset lisääntyivät vuoden mittaan, m utta rauhoittuivat kuitenkin loppuvuodesta mm. rahapolitiikan kiristämisen vuoksi. Joulukuussa kotitaloudet odottivat hin tojen kohoavan lähimmän vuoden aikana lähes 1.8 %. Myös yritysten myyntihintaodotukset oli vat varsin maltillisia vuoden lopulla. Vuoden lopun palkkaneuvotteluissa päädyt tiin tulokseen, joka nostaa sopimuspalkkoja noin 1.8 % vuodessa vuoden 1999 loppuun ulot tuvan sopimuskauden aikana. Samalla palkan saajien verotus kevenee sopimuskautena m ääräl lä, joka vastaa noin kahta prosenttia arvioidusta vuoden 1999 palkkasummasta. Sopimuspalkko jen korotus ei aiheuta inflaatiotavoitetta vaaran tavia paineita. Sen sijaan riskin muodostavat liu kumat, jotka saattavat vahvan kysynnän myötä kasvaa verrattuna edellisen sopimuskauden mal tillisiin liukumiin. Talouskasvu jatkui ripeänä Vienti ja investointien elpyminen tukivat kokonaiskysyn tää Kansainvälinen talous alkoi vuoden toisella puo liskolla elpyä vuoden 1996 hitaamman kasvun jälkeen. EU-maiden talouskasvu kiihtyi selvästi voimakkaan vientikysynnän tukemana. Tuntu vana jatkui myös Suomen viennin määrän kasvu, jossa käänne oli tapahtunut vuoden 1996 alku kuukausina. Vuonna 1997 tavaroiden ja palvelui den viennin määrä lisääntyi 13.5 %, mikä johtui lähinnä paperin ja sellun viennin elpymisestä sekä metalliteollisuuden, varsinkin sähkö- ja elektro niikkateollisuuden, viennin nopeasta kasvusta. Kuluttajien luottamus taloudelliseen kasvuun pysyi vuoden 1997 aikana ennätyksellisen vahva na. Suomalaiset kuluttajat olivat vuoden 1996 alusta vuoden 1997 loppukevääseen asti EUalueen optimistisimpia oman ja maansa taloudel lisen tilanteen suhteen. Positiiviset odotukset vauhdittivat kulutuskysyntää ja varsinkin kestokulutushyödykkeiden hankintoja. Kulutuksen määrä kasvoi kuitenkin hieman hitaammin kuin kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot, kun säästämisaste nousi hieman. Suotuisaan tu lokehitykseen vaikuttivat työllisyyden kohene minen, palkkojen nousu ja yrittäjätulojen huo mattava kasvu. Kotitalouksien luottamus talouden hyvään kehitykseen, velkaantuneisuuden jo pitkään jat kunut väheneminen ja korkojen alhaisuus johti vat asuntojen ostojen lisääntymiseen. Vajaa puo let asuntoihin käytetystä rahoituksesta suuntau tui edelleen asuinrakennusten peruskorjauksiin, joiden käynnistymistä edesauttoi valtion rahoi tustuki. Asuntoluottojen kanta, joka oli supistu nut vuodenvaihteen molemmin puolin, alkoi sel västi kasvaa keväällä 1997 uusien asuntoluotto jen ripeän lisääntymisen myötä. Korkojen alhaisuus, asuntojen hintojen nousu ja yritysten tulovirran voimakas kasvu elvyttivät yksityisiä investointeja. Investointien kasvun painopiste oli rakentamisessa: sekä asuin- että liikerakennusinvestoinnit lisääntyivät selvästi. Teollisuusinvestoinnit lisääntyivät eniten metal liteollisuudessa ja kotimaista kysyntää palvele villa aloilla. Metsäteollisuuden huom attavat in vestoinnit sen sijaan vietiin päätökseen pääosin vuonna 1997 eikä uusia suuria hankkeita enää käynnistetty. Uusien tuotantolaitosten valmistu misesta huolimatta kapasiteetin käyttöaste nousi lähelle aiempia huippulukuja sekä metsä- että metalliteollisuudessa. Yritysten kannattavuus säilyi edelleen hyvä nä, vaikka vientihintojen aleneminen vuositasol la heikensi vientituotannon kannattavuutta. Yri tykset rahoittivat tuotannolliset investointinsa miltei kokonaan tulorahoituksella. Samalla ne pystyivät edelleen vähentämään velkaantunei suuttaan.

6 9 Finanssipolitiikka oli vuonna 1997 päätöspe- Työllisyyttä edisti kasvun leviäminen työllistäräisten toimenpiteiden osalta likimain neutraa vimmille kotimarkkinasektoreille. Työllisyys ko lia. Vaikka aiemmin tehdyt säästämispäätökset hentui eniten rakentamisessa, teollisuudessa ja leikkasivat edelleen runsaasti valtion menoja, tu kotimarkkinapalveluissa. Asuntoinvestointien loverotusta kevennettiin enemmän kuin tulon kasvu lisäsi työpaikkoja erityisesti suurissa kau siirrot yksityiselle sektorille vähenivät. Suotuisan pungeissa. Alkutuotannossa ja kaupassa työvoi suhdannetilanteen ja yhteisöveron tuoton poik man väheneminen jatkui. Uusista työsuhteista keuksellisen suuren kasvun ansiosta julkisyhtei suurin osa oli määräaikaisia ja muita epätyypilli söjen rahoitusalijäämä supistui kuitenkin selväs siä suhteita. Vuonna 1997 työllisiä oli keskimää ti. Julkinen kysyntä kasvoi maltillisesti, joskin rin enemmän kuin vuotta aiemmin.' kuntien investoinnit lisääntyivät runsaammin. Työvoiman kysynnän kasvu lisäsi myös työ Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta voiman tarjontaa, mikä osaltaan hidasti työttö supistui edelleen. myyden vähenemistä. Työvoiman tarjonnan kasvua puolestaan rajoittivat osaltaan aikuis koulutuksen laajeneminen sekä ensimmäistä ker Kokonaistuotannon kasvu nopeutui taa työmarkkinoille tulevien työttömyysturvan Laman päättymisen jälkeen Suomen kansanta saantiehtojen kiristäminen. Kausivaihtelusta lous kasvoi jo viidettä vuotta ripeästi ja selvästi puhdistettu työttömyysaste oli joulukuussa nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. K o 13.1 %. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä konaistuotannon kasvu oli vuoden 1997 alussa väheni uuden m ittaustavan mukaan kesäkuu vielä hidasta, mutta nopeutui varsinkin kesän kausina huomattavasti. Nopeinta työttömyyden kuluessa, ja keskimäärin tuotanto vuonna 1997 väheneminen oli rakentamisessa, m utta silti alan oli 5.9 % edellisvuotista suurempi. työttömyysaste oli vielä varsin korkea. Kasvua vauhdittivat sekä metsäteollisuuden tuotannon kääntyminen nousuun että metalli teollisuuden ja varsinkin elektroniikka-ja sähköteollisuuden tuotannon voimakas kasvu. Muun Julkinen sektori täytti yksityisen sektorin tuotanto alkoi teollisuustuo EMUn lähentymisehdot selvästi tannon ja kotimaisen kulutuksen myötä elpyä jo vuoden 1996 lopulla. Varsinkin rakentaminen Valtion välittömät verotulot lisääntyivät vuon toipui ennätyksellisen syvän laman jälkeen. Tu na 1997 edelleen ripeästi, sillä yhteisöveron ker lojen lisääntyminen ja kulutuksen kasvu tukivat tymä kasvoi huomattavasti. Osa tästä kasvusta toimeliaisuutta myös kotimaisilla palvelualoilla. oli kuitenkin kertaluonteista, sillä yritysten siir Voimakkaasta kasvusta huolimatta kapasi tymävarausten lopettaminen ja verojäämien teetin puute ei vielä yleisesti rajoittanut tuotan muuttuminen korollisiksi nopeuttivat yhteisöve non kasvua. Teollisuuden ja Työnantajain Kes ron tilityksiä. Valtiontalouden alijäämän supis kusliiton tekemien barometrikyselyjen mukaan tumista edisti osaltaan myös menojen pienene kapasiteetista ja työvoimasta oli puutetta jonkin minen nimellisestikin sekä hallituksen säästöoh verran lähinnä elektroniikka- ja rakennusalalla. jelman että työttömyydestä johtuvien menojen Rakentamisessa tilanne vaihteli voimakkaasti vähenemisen johdosta. Vuonna 1997 valtionta maan eri osissa ja työvoimapulaa oli erityisesti louden nettoluotonotto oli 25 mrd. markkaa eli pääkaupunkiseudulla. Toisaalta tilannetta hel 17 mrd. m arkkaa vähemmän kuin edellisenä pottivat uuden tuotantolaitteiston valmistumi vuonna. Korkomenot lisääntyivät edelleen, ja nen sekä edelleen mahdollisuus kapasiteetin niiden osuus kaikista menoista kasvoi 17.5 pro käyttöasteen nostamiseen. senttiin. Finanssipolitiikan linja vuonna 1998 on kiris tävä, kun valtion menoja leikataan edelleen. Tu lojen kasvu jatkuu suotuisan suhdannetilanteen Työttömyys väheni tuntuvasti myötä vahvana ja valtiontalouden alijäämän artyöllisyystilanne koheni edelleen vuoden 1997 aikana. Voimakkaan kasvun myötä työpaikat Työllisten, työvoiman ja työttömien lukumäärien ver lisääntyivät selvästi myös teollisuudessa, jossa tailua vuoden 1996 lukuihin vaikeuttaa Tilastokeskuk varovaisuus ja rahoitusrakenteiden lujittaminen sen vuoden 1997 alussa toteuttama työvoimatiedustelun rajoittivat aikaisemmin työpaikkojen tarjontaa. tilastouudistus. vioidaan supistuvan runsaaseen 3 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Vuonna 1998 koko julkisen talouden odotetaan likimain tasapainottuvan. Hallituksen päättämien menokehysten mu kaan talousarvioiden menojen loppusummat pi detään vuosina nimellisesti suunnil leen ennallaan eli mrd. markkana. Ta voitteena on supistaa valtion velkaantumista si ten, että vuoden 2003 paikkeilla valtion budjetti olisi tasapainossa. Vuoden 1998 lisäsäästöt yh dessä aiemmin päätettyjen menoleikkausten kanssa kasvattavat säästöjen kokonaismäärän 60 mrd. m arkkaan vaalikautena Vuosina toteutetut ja päätetyt säästöt vastaavat yhteensä 10:tä prosenttia vuoden 1997 bruttokansantuotteesta. Toukokuussa EU:n talous-ja valtiovarainmi nisterien muodostama Ecofm-neuvosto päätti, että Suomi ei enää kuulu maihin, joissa julkisen talouden alijäämä on liiallinen. Päätös perustui siihen, että alijäämä oli supistunut nopeasti ja julkinen talous m uuttuu vuonna 1996 esitetyn lähentymisohjelman tarkennuksen mukaan yli jäämäiseksi vuonna 1999 ja että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysynyt alle Maastrichtin sopimuksen mukaisen 60 pro sentin viitearvon. Helmikuun 1997 ennakkotie tojen mukaan julkisen talouden alijäämä suh teessa bruttokansantuotteeseen oli 2.6 % vuonna 1996 eli jonkin verran alle 3 prosentin EMUkri teerin. Heinäkuussa ja joulukuussa julkaistujen tar kistettujen laskelmien mukaan tämä alijäämä osoittautui kuitenkin 3.5 prosentiksi. Korjaus johtui arvioitua suuremmasta valtiontalouden alijäämästä sekä kuntien ja työeläkelaitosten en nakoitua pienemmästä ylijäämästä. Julkisen ta louden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alitti vuonna 1996 kuitenkin selkeästi tavoitear von. Vuonna 1997 julkisen sektorin alijäämä supis tui 0.9 prosenttiin ja velkasuhde pieneni 55.8 prosenttiin. Näin ollen Suomi täytti julkista ta loutta koskevat kriteerit, joiden perusteella EM Un kolmanteen vaiheeseen osallistuvat maat valitaan keväällä Lähivuosina julkisen talouden alijäämä piene nee edelleen. Hallituksen syyskuussa EU:n Ecofm-neuvostolle jättäm än vuoden 1995 lähenty misohjelman toisen tarkistuksen mukaan julki sen talouden alijäämä ja velkasuhde kehittyvät aiemmin arvioitua suotuisammin tulevina vuo sina. Julkisyhteisöjen alijäämä häviää vuonna G Vuonna 2001 päädytään 1.9 prosentin yli jääm ään samalla kun velkasuhde pienenee edel leen. Valtion velka kasvoi vuoden 1997 loppuun mennessä 418 mrd. markkaan. Tämä oli 67.6 % suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Aiem pina vuosina valtio rahoitti alijäämiänsä suurek si osaksi ulkomaisella rahoituksella, mutta viime vuosien aikana se on siirtynyt valuuttamääräises tä velanotosta pääosin kotimaisiin rahoitusläh teisiin. Näistä tärkeimmät ovat olleet työeläke laitokset, jotka ovat sijoittaneet ylijäämiään run saasti valtion obligaatioihin. Valtion valuutta määräisten luottojen kanta supistui vuonna Rahapolitiikka kevyttä pienestä koronnostosta huolimatta Suomen lyhyet korot EU-maiden matalimpia Rahapolitiikan keveää linjaa voitiin jatkaa vuon na Vuoden 1995 lopun ja vuoden 1996 aikana rahapolitiikkaa oli kevennetty niin, että lokakuuhun 1996 mennessä huutokauppakorko oli laskettu 3 prosenttiin. Tällöin korko oli sama kuin Saksan keskuspankin repokorko ja EUmaiden toiseksi alhaisin Hollannin keskuspan kin ohjauskoron jälkeen. Talouden kasvun tun tuvasta voimistumisesta huolimatta kustannusja hintanäkymien arvioitiin vuoden alussa jatku van rauhallisina ja pohjainflaation pysyvän vuonna 1997 noin 2 prosentin tavoitteessa. In flaatio-odotukset viittasivat vain vähäiseen hin tojen nousuun vuoden aikana. Näissä oloissa korko voitiin pitää ennallaan. Vuoden 1997 tammikuussa valtion kymme nen vuoden (huhtikuussa 2006 erääntyvän lai nan) obligaatiokorko laski 6 prosentin tuntu maan ja ero Saksan lähinnä vastaavaan pitkään korkoon kaventui prosenttiyksiköksi. Lyhytaikaiset m arkkinakorot olivat huutokauppakorkoa seuraten laskeneet 3 prosentin tuntu maan vuoden 1996 lopulla. Suomen kolmen kuu kauden m arkkinakorko aleni tällöin Saksan vas taavaa korkoa matalammaksi ja säilyi tällä tasol la koko vuoden 1997 alkupuoliskon. Euroopan unionin valuuttakurssimekanismin ERMin ydinmaissa keskuspankkikorkoja oli las kettu 3-3'/2 prosenttiin vuoden 1996 syksyyn mennessä ja keveätä rahapolitiikkaa voitiin jat kaa vuonna Ainoastaan Hollannin keskus

7 10 pankki nosti erityisrahoituskorkoaan pariin ot teeseen jo alkuvuodesta inflaation nopeutumisen vuoksi. Silti Hollannin korko pysyi EU-maiden alhaisimpana. Eteläisissä EU-maissa (Italia, Es panja, Portugali) keskuspankkikorkoja lasket tiin tuntuvasti vuoden 1996 aikana ja vuonna 1997 laskua jatkettiin, kun inflaatiovauhti hidas tui historiaansa nähden vähäiseksi ja läheni mui den EU-maiden inflaatiota. Päätöksiin vaikutti myös näiden maiden valuuttojen vahvistuminen ERMissä. EU :n eteläisissä maissa keskuspankkikorot olivat vuoden 1997 alkupuolella vielä sel västi korkeammat kuin ydinmaissa. Englannissa ja Irlannissa korot pidettiin suhteellisen vakaina ja korkeina ydinmaiden korkoihin verrattuna. Ruotsissa jatkettiin edellisen vuoden aikana tun tuvasti kevennettyä rahapolitiikkaa. Maaliskuun lopulla Yhdysvaltojen keskus pankki nosti rahapolitiikan ohjauskorkoaan 0.25 prosenttiyksikköä 5.50 prosenttiin, kun ta loudellinen kasvu jatkui verraten voimakkaana ja inflaation voimistumisen riskit lisääntyivät. Koron nosto aiheutti epävarmuutta myös EUmaissa, sillä sen arvioitiin ennakoivan muutosta kevyen rahapolitiikan linjaan laajemminkin. Se kohotti myös pitkiä korkoja väliaikaisesti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, etenkin EU:n reuna-alueen maissa. Euroopan maissa myös eri laiset talous-ja rahaliiton toteutumiseen liittyvät epäilyt vaikuttivat osaltaan pitkien korkojen vä liaikaiseen nousuun. Tässä yhteydessä Suomen pitkä korko nousi 6V2prosentin tuntum aan maalis-huhtikuussa ja ero Saksan vastaavaan kor koon kasvoi lievästi; suurimmillaan ero oli noin puoli prosenttiyksikköä. Myös Isossa-Britanniassa kiristettiin rahapo litiikkaa nopeasti toukokuun 1. päivänä toimi tettujen vaalien jälkeen. Peruskorkoa nostettiin kesän aikana neljässä vaiheessa 6:sta 7:ään pro senttiin. Perusteluna oli inflaatiopaineiden li sääntyminen voimakkaan talouskasvun vuoksi. Samalla Ison-Britannian uusi hallitus lisäsi kes kuspankin päätösvaltaa korkoratkaisuissa. Nyt keskuspankille annettiin operationaalinen itse näisyys asettaa korot siten, että valtiovarainmi nisteriön määrittelemä inflaatiotavoite saavute taan. Toukokuun alussa myös Irlannin keskus pankki nosti rahapolitiikan ohjauskorkoa puoli prosenttiyksikköä 6.75 prosenttiin. Rahapolitii kan kiristämistä perusteltiin nopealla talouskas vulla ja inflaatiouhan lisääntymisellä. Kesällä rahapolitiikkaa kiristettiin niin ikään Norjassa nopean talouskasvun ja inflaatiopaineiden li sääntymisen takia. 11 Markkaa kohtaan vahvistumispaineita alkuvuodesta Lokakuussa 1996 toteutuneen ERMiin liittymi sen jälkeen Suomen markan arvo pysyi aluksi vakaana Saksan m arkkaan nähden ja markka oli yksi järjestelmän vahvimmista valuutoista suh teessa keskuskurssiinsa. Kauppapainoiseen in deksiin nähden m arkka oli kuitenkin alkanut heiketä vuoden 1996 jälkipuoliskolla, ja tämä heikkeneminen jatkui vuoden 1997 puolella, kun Yhdysvaltojen dollari ja Englannin punta vah vistuivat. Valuuttamarkkinoiden rauhallinen ja tasapai noinen kehitys keskeytyi tammikuussa, kun markkaan kohdistui lyhytaikaisesti voimakkaita vahvistumispaineita suhteessa Saksan mark kaan. Vahvistumispaineiden taustalla oli useita tekijöitä. Saksan m arkan heikentyminen suh teessa dollariin heijastui selvästi Euroopan reu namaiden valuuttoihin, jotka pyrkivät vahvistu maan Saksan m arkkaa vastaan. ERM-maiden valuutoista Suomen markan ohella Espanjan, Italian ja Portugalin valuuttaan kohdistui mer kittäviä paineita suhteessa Saksan markkaan. Dollarin vahvistuminen ja Saksan markan heik keneminen heijastuivat selvästi myös muihin pohjoismaisiin valuuttoihin, joiden vahvistumis paineita vielä lisäsivät Norjan kruunun pitkään jatkuneet revalvoitumispaineet. Suomen markan vahvistumispaineita lisäsi niin ikään talousnäkymien paraneminen. Kehi tykseen vaikuttivat samoin suurten kansainvälis ten investointipankkien arviot, joiden mukaan m arkka oli aliarvostettu. Ilmeisesti markkinat myös testasivat markan kurssin pitävyyttä ERMin sisällä ja samalla Suomen Pankin reak tioita valuuttamarkkinoilla. M arkan vahvistumispaineet alkoivat tammi kuun toisella viikolla, jolloin ulkomaiset sijoitta jat ryhtyivät ostamaan markkaa. Suomen Pank ki pyrki aluksi pitämään markan kurssin vakaa na suhteessa Saksan m arkkaan intervenoimalla hyvin suurilla valuuttaostoilla. Suurimmillaan interventiot olivat tammikuun kolmannen vii kon aikana, jolloin Suomen Pankki osti valuut taa m arkkoja vastaan 35.5 mrd. markan arvosta. Avistamarkkinakauppojen likviditeetti- ja valuuttavarantovaikutusta vähennettiin tekemällä termiinimarkkinoilla vastakkaisia kauppoja 12 mrd. markalla. M arkan kurssi Saksan m arkkaan nähden saatiinkin pidettyä melko vakaana. Tammikuun neljännen viikon alusta Suomen Pankki antoi markan vahvistua niin, että se het kellisesti poikkesi lähes 5 % DEM-keskuskurssistaan. Suomen Pankki ilmoitti myös, että valtio voi jatkossa hankkia valuutat omiin valuuttaliik keisiinsä suoraan valuuttamarkkinoilla, mikäli se markkinatilanteen kannalta nähdään hyödyl liseksi; perinteisesti valtio on hankkinut valuutat suoraan Suomen Pankin valuuttavarannosta. Tämän ilmoituksen jälkeen ja ilmeisesti myös vastareaktiona vahvistumiselle markan kurssi al koi heiketä. Tämä kiihdytti sijoittajien voittojen kotiutuksia ja sitä kautta edelleen kurssin heikke nemistä niin, että m arkka heikkeni lähtötasol leen muutamassa päivässä. Keskuspankkikorot pidettiin vahvistumispaineiden aikana ennal laan, m utta pitkien korkojen ero Saksan vastaa vaan korkoon kapeni hieman. Interventioiden vaikutuksesta Suomen Pan kin valuuttavaranto kasvoi tammikuussa tuntu vasti. Tämä kasvu oli osin myönteistä, sillä val tion valuuttalainojen hoitomenot olivat myö hemmin vuoden mittaan suuret. Kun valuutta varanto oli vuoden 1996 lopulla ollut 36.4 mrd. markkaa, oli se tammikuun loppuun mennessä kasvanut 74.2 mrd. m arkkaan termiiniasema mukaan lukien. Markkinat rauhalliset keväällä ja kesällä, vaikka inflaatiopaineet alkoivat lisääntyä Suomen raha- ja valuuttamarkkinoilla oli rau hallista kevään aikana. M arkka pysyi vakaana Saksan m arkkaan nähden, ja pitkät korot laski vat ulkomaisten korkojen myötä. Taloudellisen kasvun nopeutuessa merkkejä inflaation hienoi sesta kiihtymisestä alkoi kuitenkin esiintyä ja inflaatio-odotukset alkoivat myös lisääntyä. Suo men Pankin kevään ennuste osoitti, että inflaa tiovauhti tulisi nopeutumaan vuoden loppua kohden ja kiihtymään yli 2 prosentin seuraavan vuoden alussa. Kesäkuun puolivälissä Suomen Pankki ilmoittikin, että tulevaan inflaatiokehi tykseen liittyvät riskit ovat kasvaneet ja johtaisi vat toteutuessaan rahapolitiikan kiristämiseen. Ilmoituksen jälkeen m arkkinat alkoivat ounas tella rahapolitiikan kiristymistä. Talouskehityksen jatkuminen suotuisana loi kesällä myönteisen perusvireen kotimaisille valuuttamarkkinoille. Saksan markan tuntuva hei kentyminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin ja Englannin puntaan aiheutti jonkin verran vah vistumispaineita Suomen markan kurssikehityk sessä suhteessa Saksan markkaan. Saksan mar kan heikkenemistä voimisti osaltaan markkinoil la syntynyt käsitys, jonka mukaan talous- ja ra haliiton kolmas vaihe toteutuu laajana. Heinä kuussa Suomen markan vahvistumispaineet li sääntyivät siinä määrin, että Suomen Pankki vai mensi niitä intervenoimalla noin 5 mrd. markan edestä estääkseen markan kurssin liian jyrkkiä vaihteluita. M arkka oli enimmillään noin 3 % Saksan markan keskuskurssiaan vahvempi, mut ta elokuun lopussa enää runsaan prosentin vah vempi. Kotimaan raham arkkinat olivat kesällä rau halliset. Pitkät markkinakorot laskivat ulko maisten korkojen vanavedessä. Pisin korko laski kesäkuun lopulla takaisin alle 6 prosentin. Ero Saksan pitkiin korkoihin pysyi useita kuukausia noin prosenttiyksikkönä. Lyhyet mark kinakorot ja korkotermiinit pysyivät kesällä va kaina, vaikka markkinoiden odotukset rahapoli tiikan kiristämisestä jonkin verran lisääntyivät. Käänne rahapolitiikassa syksyllä Suomen Pankki nosti huutokauppakorkoa 15. syyskuuta 0.25 prosenttiyksikköä 3.25 prosent tiin. Korkopäätöksen perusteluina olivat varallisuushintojen voimakas nousu, joidenkin toimi alojen tuotantokapeikot sekä markan heikkene minen kauppapainoisella indeksillä mitattuna, mikä oli lisännyt tuontihintapaineita. Koronnoston seurauksena lyhyimmät m arkkinakorot nou sivat suunnilleen samaksi kuin Saksan vastaavat korot. Markkinoilla rahapolitiikan kiristystä oli odotettu varsin yleisesti, ja se välittyi lähes täysi määräisesti heliborkorkoihin, jotka nousivat prosenttiyksikköä huutokauppakoron perässä. Sen sijaan pitkät korot pysyivät lähes ennallaan. Koronnostolla ei juuri ollut vaikutus ta markan arvoon. Saksan keskuspankki ilmaisi jo loppukesästä huolensa Saksan markan heikkoudesta dollariin nähden ja sen mukanaan tuomista inflaatiopai neista. Markkinoilla alkoi täm än jälkeen näkyä arveluja Bundesbankin koronnostosta. Saksan keskuspankki nostikin repokorkoaan 9. loka kuuta 0.3 prosenttiyksikköä 3.3 prosenttiin. Bel gian, Hollannin, Itävallan, Ranskan ja Tanskan keskuspankit seurasivat Saksan esimerkkiä ja nostivat omia ohjauskorkojaan saman päivän aikana. Vaikka Saksan keskuspankki perusteli koronnostoa ensisijaisesti kotimaisilla inflaationäkymillään, perusteluissa esiintyi myös huoli koko tulevan euroalueen hintatason vakaudesta. M arkkinat tulkitsivat Saksan ja muiden maiden

8 13 12 koronnostot melko yleisesti ensi askeleeksi kohti euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa ja korkota soa. Suomen lyhyet korot ja korkotermiinit nousi vat hieman Saksan ja muiden ERM-maiden kor kojen tavoin keskuspankkikorkojen noston jäl keen. Suomessa syyskuinen huutokauppakoron nosto oli luonut odotuksia uudesta koronnostosta ja Saksan korkopäätös lisäsi näitä odotuksia edelleen. Lokakuussa seuraavan vuoden korkoja koskenut nousuodotus oli runsaan yhden pro senttiyksikön suuruinen. M arraskuun alussa Englannin keskuspankki jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä nostamalla peruskoron 7.25 prosenttiin. Perusteena olivat kotimaisen kysynnän jatkuminen vahvana ja ta voiteltua voimakkaampi inflaatio. Myös Ruot sin keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa loppu vuodesta. Espanja ja Portugali sen sijaan jatkoi vat rahapolitiikkansa keventämistä vuoden lo pulla. Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorko laski lokakuun alussa noin 5.60 prosenttiin. Kor ko oli hyvin alhainen paitsi historiallisesti myös suhteessa kansainvälisiin korkoihin. Ero Saksan vastaavaan korkoon pieneni ajoittain alle 0.2 prosenttiyksikön eli samaksi kuin rahataloudel taan vakaimpien EU-maiden vastaava korkoero. Pienenemiseen vaikuttivat edelleen myönteisenä pysyneet Suomen talousnäkymät sekä vahva odotus Suomen siirtymisestä ensimmäisten mai den joukossa EM Un kolmanteen vaiheeseen. Vuoden lopulla pitkä korko laski jo alle 5 'h prosentin. Suomen markan kurssi pysyi elokuusta läh tien vakaana suhteessa Saksan m arkkaan ja oli vuoden lopulla hyvin lähellä Saksan markan keskuskurssiaan. Suomen Pankin koronnostolla sen paremmin kuin Bundesbankin koronnostopäätökselläkään ei ollut vaikutusta Suomen ja Sak san markan väliseen kurssiin. Myös kauppapai noisella indeksillä m itattuna m arkka pysyi varsin vakaana syksyn ajan. Pörssikurssien yleismaail mallinen lasku lokakuussa heikensi väliaikaisesti dollaria Saksan markkaan ja muihin ERM-valuuttoihin nähden. ERMissä valuuttojen kurssierot pysyivät loppuvuoden kapeina. Poikkeukse na oli edelleen vahvana pysynyt Irlannin punta, jonka poikkeama Saksan markan suhteen laske tusta keskuskurssistaan oli vuoden lopulla noin mrd. m arkan kuoletukset ja korot pienensivät varantoa niin, että vuoden lopussa se oli 51.5 mrd. markkaa. Pitkien korkojen lähentyminen heijasti EMUn synty odotuksia Vuosien 1995 ja 1996 aikana EU-maiden talou det olivat lähentyneet toisiaan talous- ja rahalii ton lähentymisehtojen edellyttämällä tavalla, ja tämä kehitys jatkui vuonna Inflaatio oli jo vuoden 1997 alussa hidastunut useimmissa EUmaissa niin, että sitä voitiin pitää hintavakauden saavuttamisena. Julkisen talouden vajeiden su pistamisessa oli niin ikään saavutettu tuntuvaa edistystä. Vuonna 1997 lähes kaikkien EU-mai den ennustettiin alittavan tai saavuttavan kritee rinä olevan 3 prosentin rajan vajeen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös julkisen talou den velka oli useimmissa maissa alkanut vähetä. Nämä myönteiset kehityspiirteet olivat puo lestaan myötävaikuttaneet siihen, että ERM-järjestelmään kuuluvien maiden valuutat Irlannin puntaa lukuun ottam atta olivat asettuneet lähel le keskuskurssejaan. Kaikkein selvimmin tämä myönteinen kehitys ja usko EMUn kolmannen vaiheen toteutumiseen näkyivät siinä, että pitkät korot olivat kaikissa EU-maissa alentuneet ja erot rahataloudellista vakautta edustavan Sak san pitkään korkoon supistuneet vuoden 1997 alkuun mennessä tuntuvasti. Merkittävää oli, että etenkin EU:n reuna-alueiden maiden korot olivat alentuneet selvästi. Vuoden 1997 aikana pitkät korot lähenivät edelleen Saksan pitkää korkoa ja korkoerot kapenivat. Erojen kaventumisen katsottiin yleisesti kuvaavan odotuksia, että EMU toteutuu, lyhyi den korkojen lasku jatkuu muutamissa maissa ja inflaation ja muiden talouden perustekijöiden lähentyminen edistyy. Euroopan pitkien korkojen laskuja korkoero jen kaventuminen keskeytyivät kevättalvella, kun Yhdysvaltojen pitkät korot nousivat väliai kaisesti maalis-huhtikuussa inflaatiopelkojen ja koronnosto-odotusten vuoksi. Kun Yhdysvalto jen korot laskivat seuraavina kuukausina, Eu roopan korot palautuivat Saksan korkoja lähen tyvälle uralleen. Korkojen nousuun vaikutti osaltaan myös epävarmuus EMUn aikataulun 7 %. pitävyydestä ja ensimmäisinä kolmanteen vai Suomen Pankin valuuttavaranto oli vielä lo heeseen osallistuvista maista. Herkimpiä tässä kakuun lopussa runsaan 65 mrd. markan suurui suhteessa olivat Italian, Espanjan ja Portugalin nen, m utta valtion velan marraskuiset noin 20 pitkät korot, joiden eroa Saksan pitkiin korkoi hin epävarmuus suurensi. Epävarmuus EMUn toteutumisesta näkyi myös ERMin ulkopuolisis sa maissa, kuten Ruotsissa, helmi-ja maaliskuus sa korkojen nousuna. Suomeen nämä häiriöt hei jastuivat hyvin lievinä. Alkukesästä ERM-maiden pitkät korot laski vat Yhdysvaltojen pitkien korkojen vanavedes sä. Etenkin Etelä-Euroopan maissa markkinoi den usko laajan EMUn toteutumiseen alensi pit kiä korkoja kesäkuukausina. Muiden EU-mai den koroista poiketen Ison-Britannian pitkät korot pysyivät ennallaan ja samalla 10 vuoden korkojen ero Saksaan nähden kasvoi jo noin 1.5 prosenttiyksikköön. Suomen kannalta myönteistä oli, että markki noilla määräytyvät pitkäaikaiset korot pysyivät lähellä Saksan ja sen ympärillä olevan ydinryh män maiden (Belgia, Hollanti, Itävalta, Ranska) pitkiä korkoja. Ero Saksan korkoon oli vuoden aikana pääosan aikaa prosenttiyksikköä. Vuoden aikana myös muiden EU-maiden pitkät korot lähentyivät merkittävästi Saksan korkoa, ja vuoden lopulla kaikkien ERM-maiden korko jen ero Saksan pitkään korkoon supistui enin tään 0.5 prosenttiyksikköön. Ruotsin koron ero suhteessa Saksan vastaavaan korkoon pieneni vuoden puolivälissä alle yhden prosenttiyksikön, ja Englannin korkoero oli loppuvuodesta noin yhden prosenttiyksikön. EU-maiden päätöksentekijät saivat markki nat vakuuttuneiksi voimakkaasta poliittisesta si toutumisestaan EMUn kolmannen vaiheen alka miseen ajallaan. Tärkeitä poliittisia päätöksiä tehtiin etenkin Eurooppa-neuvoston kokouksis sa Dublinissa joulukuussa 1996 ja Amsterdamis sa kesäkuussa 1997 sekä Ecofm-neuvoston ko kouksissa. Sopimukseen päästiin useista EMUvalmisteluun liittyvistä asioista: yhteisen valuu tan euron käyttöönoton laillisista perusteista, uudesta valuuttakurssijärjestelmästä ERM 2:sta, vakaus- ja kasvusopimuksesta ja valuuttakurs sien peruuttamattom an kiinnittämisen menette lytavasta. M arkkinat näyttivät lisääntyvässä määrin olettavan, että EM Un kolmas vaihe tulisi alkuvaiheessaan käsittämään melko suuren jou kon maita. Nämä tekijät vaikuttivat osaltaan pitkien korkojen lähentymiseen. lähelle. Poikkeus oli Irlannin punta, johon ERM in ulkopuolella olevan Englannin punnan suuret muutokset vaikuttavat tuntuvasti. Irlan nin punta oli alkanut vahvistua vuoden 1996 lopulla voimakkaan talouskasvun ja Ison-Britannian punnan vahvistumisen vuoksi, ja vuonna 1997 Irlannin punta oli selvästi ERMin vahvin valuutta suhteessa keskuskurssiinsa. Tämä ase telma säilyi koko vuoden. Saksan markan heikkeneminen suhteessa dol lariin lähensi osaltaan muita ERM -valuuttoja toisiinsa. Ydinmaiden valuutat pysyivät hyvin lähellä Saksan markan keskuskurssiaan ja m uut kin ERM -valuutat muutaman prosentin sisällä. Ilman Irlannin puntaa heikoimman ja vahvim man valuutan ero oli alkuvuonna ja kesällä suu rimmillaan 4-5 %, mutta syyskuussa tämä ero kapeni alle 2 prosentin. Irlannin punnan poikkea ma heikoimmasta valuutasta vaihteli 6-12%. Eron kapeneminen keväälläja uudestaan syksyllä johtui lähinnä markkinoilla esiintyneistä arvai luista, että keskuskursseja tultaisiin käyttämään muuntokursseina EM Un kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä. Kaakkois-Aasian maiden talouson gelmista lokakuun lopulla alkaneella pörssikurs sien yleismaailmallisella laskulla ei juuri ollut vai kutusta ERM-valuuttojen kursseihin. Päävaluuttojen väliset kurssit muuttuivat vuoden aikana tuntuvasti. Yhdysvaltojen dollari vahvistui Saksan m arkkaan nähden alkuvuodes ta elokuulle asti noin 20 %. Dollaria vahvistivat lähinnä talouskasvun jatkuminen suotuisana ja odotukset rahapolitiikan kiristämisestä. Saksan markkaan nähden dollaria vahvistivat myös ar vailut EMUn syntymisestä laajana. Dollari vah vistui alkuvuodesta myös Japanin jeniin nähden, mutta toukokuun alussa kurssikehitys väliaikai sesti kääntyi, kun koronnosto-odotukset väheni vät Yhdysvalloissa ja lisääntyivät Japanissa. Vuoden jälkipuoliskolla dollari heikkeni suhtees sa Saksan m arkkaan ja vahvistui suhteessa je niin. Kun Suomen markka oli vakaa Saksan markkaan nähden, dollari vahvistui myös suh teessa Suomen m arkkaan alkuvuoden ajan. Suo men markka oli kauppapainoisella valuuttaindeksillä mitattuna vuonna 1997 keskimäärin 2.7 % heikompi kuin vuonna Englannin punta vahvistui lähes parikymmen tä prosenttia Saksan m arkkaan nähden vuoden Rauhallinen tilanne ERMissä alkupuolella, m utta heikkeni myöhemmin puolet tästä. Syksyllä Englannin punnan arvo puoles ERM-valuuttojen kurssit olivat lähentyneet kes taan vaihteli pitkälti sen mukaan, miten maan kuskurssejaan jo vuoden 1996 aikana, ja vuonna hallitus kulloinkin ilmoitti suhtautuvansa EMU1997 miltei ne kaikki asettuivat keskuskurssiensa jäsenyyteen.

9 14 Muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmissä Useimmat Euroopan unionin keskuspankit al koivat vuoden mittaan yhdenmukaistaa rahapo litiikan välineistöään kohti Euroopan rahapoliit tisen instituutin (EMI) julkaisemassa yleisasiakirjassa esitettyä m uotoa (tarkemmin s. 29). Yh denmukaistamiseen kuluva aika ja työmäärä ovat luonnollisesti sidoksissa kunkin maan väli neistön erityispiirteisiin. Tässä suhteessa Suo men Pankin lähtötilanne oli parempi kuin mo nien muiden keskuspankkien, sillä 1990-luvulla tehtyjen uudistusten johdosta suurin osa EMIn valmistelemista välineistä kuului jo valmiiksi Suomen Pankin välineistöön. Suomen Pankki yhdenmukaisti rahapolitii kan ohjausjärjestelmänsä käytäntöjä eurooppa laiseen käytäntöön loppusyksystä M uu tokset koskivat sekä avomarkkinaoperaatioita että maksuvalmiusjärjestelmää. Vähimmäisvarantojärjestelmään ei tehty muutoksia. Marraskuun alusta alkaen Suomen Pankki al koi soveltaa sekä rahamarkkinoita kiristävissä Suomen Pankin sijoitustodistusten huutokau poissa että markkinoita keventävissä repohuutokaupoissa kahden viikon maturiteettia. Aiem min näillä rahamarkkinoiden likviditeetinhallinnan kannalta tärkeimmillä operaatioilla lisättiin tai vähennettiin likviditeettiä kuukauden ajaksi. Maturiteetin muuttamisen lisäksi Suomen Pank ki lyhensi huutokauppoihinsa liittyvien maksu jen suoritusviivettä päivällä. Uudistuksen jäl keen likviditeetti siirtyi Suomen Pankin ja sen rahamarkkinavastapuolten välillä jo kaupantekopäivää seuraavana pankkipäivänä, kun viive aiemmin oli kaksi pankkipäivää. Niin ikään marraskuun alusta lukien Suomen Pankki ryhtyi soveltamaan seitsemän päivän si jasta yhden päivän maturiteettia maksuvalmiusluottoon. Uudessa järjestelyssä pankit saattavat turvata likviditeettiasemansa hankkimalla Suo men Pankista yön yli -maksuvalmiusluottoa. Maksuvalmiusluoton maturiteetin ja huuto kauppojen suoritusviipeen lyhentäminen helpot tivat pankkien likviditeetinhallintaa ja selkeytti vät rahamarkkinakaupankäyntiä pankkien väli sillä yön yli -markkinoilla. Rahapolitiikan linjaa koskevat viestit anne taan edelleenkin ohjauskorkona toimivan huutokauppakoron avulla, mutta uudistuksen jälkeen maksuvalmiusjärjestelmän korot (maksuvalmiusluotto-ja ylimääräisille talletuksille makset tava korko) muodostavat entistä selkeämmän ja 15 yksikäsitteisemmän korkoputken, jonka sisällä pankkien välinen yön yli -korko saattaa vaihdel la. Korkoputken uudistuksella on tarkoitus eli minoida suurimmat korkopiikit yön yli -markki noilla ja siten vaimentaa Suomen yön yli -mark kinoiden aiempia kansainvälisesti suuria korkovaihteluita. Toinen maksuvalmiusjärjestelmään liittyvä uudistus koski maksuvalmiusluoton enimmäis määrää. Aiemmin pankki oli velvollinen otta maan maksuvalmiusluottoa vain tilanteessa, jos sa sen Suomen Pankissa olevalla sekkitilillä oli päivän lopussa negatiivinen saldo. Lisäksi pank ki saattoi ottaa maksuvalmiusluottoa saattaak seen pitämiensä vähimmäisvarantotalletusten keskiarvon vähimmäisvarantovelvoitteensa ta solle. M arraskuun alusta lukien pankit ovat edel leen velvollisia kattam aan negatiiviset sekkitilisaldonsa maksuvalmiusluotolla, mutta maksu valmiusluoton muuta käyttöä ei enää rajoiteta muutoin kuin täysimääräisten vakuuksien vaati muksella. Maksuvalmiusluotto on normaali oloissa kallein lyhytaikaisen rahoituksen lähde pankkien välisillä markkinoilla, joten sille asete tut enimmäismäärät eivät aiemminkaan tosi asiallisesti rajoittaneet pankkien käyttäytymistä. Monista vuoden m ittaan tehdyistä uudistuk sista huolimatta Suomen Pankin käyttämään korkojenohjausjärjestelmään jäi vielä joitakin yhdenmukaistamistarpeita vuodeksi Esi merkiksi keskuspankkioperaatioissa käytettä vien korkojen laskentakäytäntöä täytyy muuttaa nykyisin sovellettavasta todelliset päivät / 365 -käytännöstä todelliset päivät / 360 -pohjaiseksi vuoden 1999 alkuun mennessä. Lisäksi rahamarkkinaoperaatioissa vakuutena käytettävät arvopaperit ja operaatioihin osallistumiskelpoiset vastapuolet tullaan tarkistamaan viimeistään talous-ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa. Vuoden lopulla Suomen Pankki ilmoitti, että se aikoo lopettaa viitekorkojen noteeraamisen vuonna 1998, kun lopullinen päätös Suomen osallistumisesta talous-ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen on tehty. Noteeraamisesta luopumi nen tulee koskemaan niin heliborkorkoja kuin Suomen Pankin pitkiä viitekorkojakin. Tätä sil mällä pitäen Suomen Pankkiyhdistys alkoi laskea Suomen Pankin laskemia heli borkorkoja vastaavat viitekorkonoteeraukset. Lisäksi pankkien ilmoitettiin ottavan käyttöönsä Suomen Pankkiyhdistyksen laskemat ja julkaise mat heliborkorot uusissa asiakassopimuksissaan alkaen. Yritysten ja kotitalouksien velka ja raham äärä Vaihtotaseen ylijäämä edelleen suuri Toisin kuin yleensä aikaisemmin vaihtotase on nousukaudesta huolimatta pysynyt Suomessa ylijäämäisenä, ja ylijäämä jopa kasvoi vuonna 1997 edellisvuotisesta ja oli 33 mrd. m arkkaa eli 5.3 % kokonaistuotannosta. Vaihtotaseen suurta ylijäämän kasvua vastasi julkisen sektorin alijää män merkittävä supistuminen; myös yksityisen sektorin ylijäämä supistui. Kauppataseen ylijäämä vuonna 1997 oli 54 mrd. markkaa. Tavaranviennin määrä kasvoi tuntuvasti vuoden aikana paperiteollisuudessa. Vaihtotaseen muista eristä palvelutase vahvis tui selvästi. Kuljetuksista saadut tulot kasvoivat edelleen nopeammin kuin matkailun lisääntymi sestä koituneet menot. Pääomankorvausten tase vahvistui niin ikään, kun ulkomainen velka vähe ni (ilman ulkomaalaisten sijoituksia suomalaisiin osakkeisiin). Tulonsiirtojen tase pysyi alijäämäi senä mm. EU:lle maksettujen jäsenmaksujen ylit täessä saadut tuet sekä kehitysavun lisäännyttyä. Yksityisen sektorin rahoitusylijäämä pysyi suurena. Kotitaloudet ovat olleet rahoitusylijääm äisiäjo vuodesta 1991 alkaen, ja ne ovat siten vähentäneet velkaantumistaan jo pitkään. Kotitaloussektorin rahoitusylijäämä kuitenkin supis tui vuonna 1997 asuntoinvestointien alettua tun tuvasti lisääntyä. Kotitaloussektorin säästämisaste pysyi alhaisena suotuisten tulo-odotusten, tuloepävarmuuden vähenemisen ja pienen kor kotuoton vuoksi. Yritysten rahoitusylijäämä pie neni niin ikään mm. investointimenojen kasvun vuoksi. Pörssikurssien nousu lisäsi ulkomaista nettovelkaa Suomen ulkomainen nettovelka oli vuoden 1997 lopussa 268 mrd. markkaa eli 43.3 % bruttokan santuotteesta. Vaihtotaseen suuresta ylijäämästä huolimatta ulkomainen nettovelka kasvoi, mikä johtui lähes kokonaan suomalaisosakkeiden hin tojen noususta. Vuoden lopun laskusta huoli m atta pörssikurssit nousivat vuoden aikana 32 %, mikä lisäsi ulkomaalaisten hallussa olevien suomalaisosakkeiden markkina-arvoa noin 43 mrd. markalla. Ulkomaalaisten hallussa olevat suomalaisosakkeet kohosivat siten merkittäväk si eräksi ulkomaisessa nettovelassa. Muiden ar vostuserien, kuten esimerkiksi valuuttakurssi muutosten, nettovaikutus ulkomaiseen nettovel kaan oli vähäinen. Hyvässä tuloskunnossa olleiden suomalaisyri tysten osakkeet kiinnostivat vuonna 1997 ulko maisia sijoittajia. Suomalaisosakkeita myytiin ulkomaille 21 mrd. markan edestä, mikä oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna Osak keiden vilkkaasta kysynnästä huolimatta pörssi kurssien nousun vaikutus ulkomaiseen nettovel kaan oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin ulkomaille myytyjen osakkeiden nettovaikutus. Myös suomalaisten sijoitukset ulkomaille oli vat edellisvuotiseen tapaan merkittäviä. Suoma laisyritysten suorat sijoitukset ulkomaille olivat 23 mrd. markkaa. Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten kanta oli vuoden 1997 lopussa 110 mrd. markkaa eli yli kaksinkertainen Suo meen tehtyihin sijoituksiin nähden. Myös suo malaisten sijoitukset ulkomaisiin joukkovelka kirjalainoihin jatkuivat vilkkaina. Sijoitukset oli vat 15 mrd. markkaa, ja niiden kanta oli vuoden 1997 lopussa 42 mrd. markkaa. Esimerkiksi va kuutusyhtiöt hajauttivat ulkomaisilla sijoituksil la sijoitussalkkuaan. Sijoitukset ulkomaisiin ar vopapereihin olivat pääasiallinen syy siihen, että muiden rahoituslaitosten kuin pankkien ulko mainen nettovelka kääntyi nettosaamiseksi. Pankkien nettovelka oli m uuttunut nettosaami seksi jo vuoden 1996 aikana. Rahoituslaitosten ulkomaiset nettosaamiset olivat vuoden 1997 lo pussa 23 mrd. markkaa. Valtion valuuttamääräisen velan kuoletukset vuonna 1997 olivat noin 19 mrd. markkaa suu remmat kuin uusien lainojen nostot. M arkan hei kentyminen lainavaluuttoihin, lähinnä dollariin, nähden lisäsi tosin vuoden aikana valtion valuuttavelan markka-arvoa. Valtion valuuttamääräi nen nettovelka oli kuitenkin edelleen huom atta van suuri: vuoden 1997 lopussa se oli 169 mrd. markkaa, mikä on lähes 30 % bruttokansantuot teesta. Velan kuoletukset tulevat olemaan suuria myös lähivuosina. Valtion nettorahoitustarve katettiin parin edellisen vuoden tapaan pääasiassa kotimaisilta rahoitusmarkkinoilta, joilla rahoituksen saata vuus oli hyvä ja korkotaso alhainen. Ulkomaa laisten sijoittajien hallussa oli vuoden lopussa noin 39 mrd. markan edestä markkamääräisiä Suomen valtion obligaatioita. Ulkomaalaiset si joittivat markkaobligaatioihin 17 mrd. mark kaa eli yli kaksinkertaisesti edellisvuotiseen nähden.

10 17 16 Pankkien luottokanta kasvoi edelleen vaimeasti Pankkiluottojen kysyntä elpyi vuonna 1997 hie man. M arkkaluottojen kanta kasvoi vuoden ai kana 4 % ja oli vuoden lopussa 276 mrd. mark kaa. Asuntoluottoja nostettiin kuudennes enem män kuin vuotta aiemmin, m utta vanhoja luot toja myös kuoletettiin paljon. Yritysluottojen m äärä väheni hieman. Valuuttaluottojen määrä supistui edelleen ja oli enää noin kuudesosa vuo sikymmenen alun huippumäärästä. M arkka- ja valuuttaluottojen yhteismäärä lisääntyi vain hie man ja oli vuoden lopussa 292 mrd. markkaa. Enimmillään näiden luottojen kanta oli vuoden 1991 lopulla noin 400 mrd. markkaa. Vuosikym menen alun ylivelkaantumiseen liittyvät ongel m at näkyivät vielä vähäisenä velkaantumishalukkuutena taloudellisen tilanteen tuntuvasta paranemisesta huolimatta. Luottojen kysyntää elvytti taloudellisen tilan teen paranemisen ohella luottokorkojen pysymi nen matalina. Luottojen korot seurasivat kes keisten viitekorkojen kehitystä. Vuoden alku kuukausina kolmen ja kahdentoista kuukauden heliborkorot laskivat vielä hieman, m utta kään tyivät vuoden kuluessa hienoiseen nousuun. Vuoden lopulla heliborkorkoihin sidottujen uusien luottojen keskikorko oli 4.5 %, mikä oli 0.3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 1996 joulukuussa. Pankkien omat viitekorot oli vat vuoden alussa 3 3/4 ja 4 lu prosentin välillä. Toisin kuin edellisinä vuosina primekorkoja muutettiin erittäin harvoin. Vuoden alkupuolella primekorkojaan laskivat Älandsbanken ja Svenska Handelsbanken, ja vuoden loppupuolel la Svenska Handelsbanken, säästöpankit ja Me rita Pankki nostivat hieman viitekorkojaan. Uuden antolainauksen keskikorko oli vuoden 1996 lopulla laskenut alle 5 prosentin, millä ta solla se pysytteli myös vuonna Kotitalousluottojen keskikorko oli vuoden aikana noin 6%. Uusien asuntoluottojen korko liikkui vuo den aikana 5V2-6 prosentin tienoilla. Uudet luotot sidottiin edelleen pääosin lyhyi siin viitekorkoihin tai primekorkoihin. Luo tonottajat eivät ilmeisesti pidä korkoriskiä kovin suurena verrattain vakaiden inflaationäkymien vuoksi. Heliborkorkoon sidottujen luottojen osuus m arkkaluottokannasta kasvoi huom atta vasti vuoden aikana: joulukuun lopussa jo yli puolet markkaluotoista oli heliborsidonnaisia. Peruskoron merkitys viitekorkona on koko ajan vähentynyt, ja vuoden lopussa siihen oli sidottu enää vain 13 % markkaluotoista. Uusien asunto luottojen viitekorkona olivat vuoden alusta syk syyn asti hallitsevina heliborkorot, mutta vuoden viimeisinä kuukausina primekorot tulivat jälleen suosituimmiksi. Niiden osuus uusien asuntoluot tojen korkosidonnaisuuksissa oli loka-joulukuussa noin 60 %. Talletusten rakenne muuttui huomattavasti Pankkien talletuksien rakenteen muuttuminen jatkui, ja samalla rahamäärien kasvu normalisoi tui vastaamaan paremmin talouden kokonaiske hitystä. Kokonaisuutena pankkitalletukset li sääntyivät noin 3 %. Talletusten lisääntyminen yhdessä talletusrakenteen muutoksen kanssa nä kyi laajojen rahamäärien kasvuna ja suppean rahan määrän M l:n kasvun hidastumisena. La vean rahan M2:n määrä kasvoi vuoden 1997 aikana vielä varsin vähän eli vain noin 3 %. M3, joka sisältää myös yleisön hallussa olevat pank kien sijoitustodistukset ja voi siten vaihdella tun tuvasti, lisääntyi noin 9 %. Talletusten veronhuojennuslakiin perustuvat verottomat määräaikaistilit katosivat vähitellen. Kahden vuoden verottomat määräaikaistalle tukset purkautuivat kokonaan veronhuojennuslain voimassaolon umpeutuessa. Lisäksi lähdeverolliset määräaikaistilit vähenivät 11 mrd. markkaa, mihin lienevät olleet syynä alhaiset m arkkinakorot; talletuksille sai lähes saman tuo ton verottomilta tileiltä. Erääntyneiltä 24 kuukauden tileiltä ja lähdeverollisilta tileiltä vapautuneet varat ohjautuivat pääosin muille verottomille tileille, joiden korko tuotto voi olla korkeintaan 2%. Vuonna 1996 vastaavat erääntyneet varat päätyivät useimmi ten käyttelytileille. Kotitalouksien likvidit käyttelytilit lisääntyivät vuonna 1997 vain 9 mrd. markkaa, kun niiden kasvu edellisenä vuonna oli ollut 25 mrd. markkaa. Pankkien koko ottolai nauksen keskikorko aleni edelleen vuoden alku puoliskolla ja oli 1.44% vuoden 1997 joulukuus sa. Pankkien markkatalletusten korkosidonnai suus muuttui suuresti: monet pankit muuttivat käyttelytilien korot kiinteiksi tai sitoivat ne omaan primekorkoonsa. Peruskorkosidonnais ten talletusten osuus pieneni perinteisten 2 vuo den verottomien talletusten eräännyttyä lopulli sesti vuoden loppuun mennessä. Niiden tilalle tulivat käytännössä tuloverolain mukaista 2 pro sentin ylintä verotonta korkoa noudattavat talle tukset, jotka ovat ehdoiltaan joko puhtaasti määräaikaistalletuksia tai ns. jatkuvia talletuk sia, joiden korko määräytyy jälkikäteen talletusajan mukaan. Talletusten kanssa kilpailevat sijoitusrahastosijoitukset lisääntyivät vuoden aikana runsaa seen 18 mrd. markkaan, kun ne edellisen vuoden lopulla olivat olleet vajaat 12 mrd. markkaa. Kasvu näkyi sekä korko- että sekarahastoissa ja myös kansainvälisissä rahastoissa. Valtion koti talouksille suuntaamien tuotto-obligaatioiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan noin 30 mrd. markkana. Pari vuotta kestänyt kotitalouksien vapaaehtoisten henki- ja eläkevakuutussijoitusten nopea kasvu pysähtyi. Suppean rahan M 1:n määrää kasvatti pienes sä määrin yleisön hallussa olevan setelistön lisäys noin 1 mrd. markalla. Setelistön määrä kasvoi nyt hieman hitaammin kuin parin edellisen vuo den aikana, jolloin pankkien seteliautomaateissa oleva setelistö siirtyi pankeilta seteliautomaatteja hoitamaan perustetulle erilliselle yhtiölle ja siten tilastoinnissa pankkien kassoista yleisön hallussa olevaksi. Nyt setelistön määrän kasvuun vaikutti ennen kaikkea yksityisen kulutuksen el pyminen. Rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla ja erityisesti pankkisekto rilla tehtiin vuoden 1997 aikana useita m erkittä viä rakenteellisia muutoksia. Merkittävimpiä ta pahtumia olivat Merita Pankin ja Nordbankenin omistusjärjestely sekä Postipankin ja Suomen Vientiluoton fuusio. Lisäksi uusi osuuspankkien yhteenliittymä Osuuspankkikeskus-OPK osuus kunta aloitti toimintansa heinäkuussa. Myös pääomamarkkinoilla tapahtui rakenteellisia muutoksia. Helsingin Arvopaperipörssi ja SOM Oy, Arvopaperi-ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö fuusioituivat. Lisäksi Suomen Arvopaperi keskus Oy (APK) aloitti toimintansa vuoden 1997 alussa. Pankkien tulokset ylittivät selkeästi markki noiden odotukset. Pankkien kannattavuuden nopea elpyminen oli paljolti vähentyneiden luot totappioiden, osakkeiden myyntivoittojen sekä alentuneiden kustannusten ansiota. Kokonais tuotannon kasvu sekä työttömyyden vähenemi nen vauhdittivat osaltaan pankkien hyvää kannattavuuskehitystä. Pankkisektorilla ei realisoi G tunut vuoden aikana yhtään sellaista riskiä, joka olisi aiheuttanut pankeille normaalia suurem man tappion. Hyvä tulos perustui kuitenkin suu relta osin kertaluonteisiin eriin, jollaisiin kannat tavuus ei voi tulevaisuudessa perustua. Pääomamarkkinoiden kehitys oli vakaata. Korkotaso pysyi koko vuoden ajan poikkeuksel lisen alhaisena, ja osakekurssit nousivat voimak kaasti. Syksyllä Aasiasta alkanut osakemarkki noiden hermostuneisuus johti kuitenkin loka kuussa osakekurssien voimakkaaseen laskuun kaikkialla maailmassa. Myös Suomessa pörssi kurssit laskivat selvästi. Suomen Pankki osallistui rahoitus-ja vakuu tusvalvonnan kehittämiseen tähtäävään työs kentelyyn eri tahoilla. Valvontaviranomaisten kesken käsiteltiin mm. rahoitus-ja vakuutusval vonnan sisällön suuntaviivoja sekä sovittiin vi ranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja yhteis työstä. Vuoden 1998 alussa tuli voimaan luottolaitok sia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevia useita lainsäädäntömuutoksia. Tärkeimpänä näistä hankkeista voidaan pitää talletussuojan rajaa mista koskevaa lakiuudistusta. Rahoitussektorin rakennemuutos kiihtyi Kansainvälinen kehitys rahoitussektorilla on kulkenut kohti entistä suurempien yksiköiden muodostamista. Erityisesti pankkisektorilla to teutettiin useita merkittäviä kansainvälisiä fuu sioita ja toimialajärjestelyjä vuonna Myös eri toimialojen välisiä omistus-ja yhteistyöjärjes telyjä tehtiin runsaasti. Varsinkin pankki- ja vakuutustoimialojen yhteistyö on lisääntynyt huo mattavasti viime vuosina. Odotettavissa oleva talous- ja rahaliiton kol manteen vaiheeseen siirtyminen on selvästi no peuttanut rahoitussektorin rakennemuutosta Euroopassa. Yhteisen rahan aiheuttamat muu tokset rahoitusalan yritysten liiketoimintaan sekä kilpailun kiristyminen ovat vauhdittaneet toimintojen tehostamista. Voimakkaaseen ra kennemuutokseen on osaltaan vaikuttanut myös tietotekniikan nopea kehitys. Innovaatiot ja tek niset sovellukset ovat kiihdyttäneet kilpailua rahoitustoimialan sisällä, sekä mahdollistaneet uusien kilpailijoiden mukaantulon myös perin teisen rahoitustoimialan ulkopuolelta. Vastaa vasti myös rahoitussektorin yritykset ovat laa jentaneet toimintaansa muille toimialoille.

SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 1997

SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 1997 SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUS 1997 Vuosikertomuksen luvut perustuvat vuoden 1998 helmikuussa käytettävissä olleisiin tietoihin. ISSN 1239-9329 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 1998 Sisällys Pääjohtajan katsaus............................7

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 8.10.1997 Ennusteluvut vuosille 1997-1998 Lisätietoja: Vanhempi tutkija Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita kevät 1990 S UHO ANN E - E N N U S T E 1 990-1 991 16.2.1990 Ennuste perustuu 8.2.1990 mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLI!TE KUVIOLIITE 16.2.1990 1 EA2 1. KORKO

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26.5.2010 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 15.9.2008 12.10.2008

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26.5.2010 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 15.9.2008 12.10.2008 Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 26..21 Lauri Uotila Pääekonomisti, Sampo Pankki 1.9.28 12.1.28 16 12 Bruttokansantuotteen kasvu %,vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 12 8 8 Euroalue Iso-Britannia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot