Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla."

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/2011/1 Dnro ISAVI/69/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pasutteen jäteluokituksen poistaminen ympäristöluvasta (ISY-2004-Y-272) siltä osin, kun pasute toimitetaan asiakkaalle käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana, Siilinjärvi Yara Suomi Oy PL Siilinjärvi ASIA JA SEN VIREILLETULO Yara Suomi Oy hakee yhtiön Siilinjärven tehtaiden ympäristölupaa muutettavaksi siten, että pasutteen jäteluokitus poistetaan siltä osin, kun pasute toimitetaan asiakkaalle käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana, Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa ja sitä on täydennetty LUPAVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirastovirasto käsittelee lannoitetehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 4 a) kohdan perusteella. Siilinjärven tehdasalueella toimivilla laitoksilla on sellainen ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee aluehallintovirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla.

2 2 HAKEMUS Toimintaa koskevat luvat Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut ympäristölupapäätöksen nro 79/0672, joka koskee yhtiön Siilinjärven tehtaiden toimintaa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 07/0387/1 muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä lupamääräysten 26 ja 68 osalta muutoin hyläten tai jättäen tutkimatta tehdyt valitukset. Lainvoimaisen ympäristöluvan pasutetta koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: =========================== Sivukivi, rikastushiekka, kipsi ja pasute 22. Sivukivi, rikastushiekka, kipsi ja pasute, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jälkeen toimitetaan rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi, ei ole jätettä. Edellytyksenä on, etteivät ne sisällä ympäristön kannalta merkittävissä määrin haitallisia aineita ja ne soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettäväksi materiaalina. Kipsi, pasute, rikastushiekka ja sivukivi on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden määrän vähentämistä ja jätteiden hyödyntämisen lisäämistä koskeva selvitys on tehtävä kolmen vuoden välein. Selvitys on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2009 ja esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle mennessä. ======================== Pasute 36. Läjitettävä pasute luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero ). Pasutteen läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Alueelle saa sijoittaa vain hakemuksessa esitettyjä jätteitä. Pasutteen läjitysalueen sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta kartasta nro 5. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha ja tilavuus 8 Mm Pasutteen läjitysalueen laajennusosan pohja on tehtävä valtioneuvoston päätöksen (861/1997) tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteiden vaatimusten mukaisesti. Pohjan tiiveyden on vastattava vähintään 1 m:n vahvuista maakerrosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään 1,0 x 10-9 m/s. Rakennetun tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava vähintään 2 mm:n vahvuinen keinotekoinen eristekalvo tai muu vastaava eriste. Sen päälle rakennettava kuivatuskerros (paksuus 0,5 m) voidaan korvata riittävillä kiviainessalaojilla tiivisterakenteeseen kohdistuvan vesipaineen poistamiseksi. Uuden täyttöalueen pohjarakennetta koskeva rakenne- ja laadunvalvontasuunnitelma ja selvitys rakentamisessa käytettävien materiaalien ominaisuuksista ja kelpoisuudesta on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Rakentamisvaiheen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi.

3 Pohjarakenteiden valmistumisesta on ennen alueen käyttöönottoa tehtävä ilmoitus Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen tulee liittää tiedot pohjan rakenteista, toteutuksesta ja laadunvarmennuksen tuloksista. 38. Pasutteen läjitysalueen suoto- ja valumavedet on kerättävä valuma- ja suotovesialtaisiin. Läjitysalueen ulkopuolisten pintavesien pääsy läjitysalueelle on estettävä ojituksin. Pasutteen läjitysalueen valuma- ja suotovesialtaat ympäristöineen tulee pitää tiiviinä ja ympäristöojastot kunnossa niin, että käsittelemättömien vesien pääsy läjitysalueen ulkopuoliseen maaperään, pohjaveteen ja vesistöön estyy. 39. Pasutteen läjitysalueen täyttö on tehtävä ja aluetta hoidettava niin, että mahdollisimman pieni alue jätteestä kerrallaan on peittämättä. Sade- ja sulamisvedet eivät saa päästä lammikoitumaan täyttöalueelle. Pintavesien johtaminen tulee toteuttaa hallitusti ja johtamisreitit on rakennettava siten, että valumavesien aiheuttamat syöpymiset läjitysalueen luiskissa estetään. Pasutteen läjitysalueen maisemointi ilmenee päivätyssä piirustuksessa ja BB/7 1:1650. Läjitysalueen lakikorkeus on enintään +143 m. Lakiosan kaltevuus on vähintään 1:50 ja luiskakaltevuus noin 1:1,5. Pasutteen läjitysalue on jälkihoidettava sitä mukaa, kun täyttö saavuttaa lopullisen korkeutensa. Jälkihoitoon kuuluvat läjitysalueen muotoilu, peittäminen, valuma- ja suotovesien keräily ja johtaminen sekä maisemointi. Läjitysalueen saavutettua lopullisen korkeutensa on luiskiin ja luiskan turvatasanteille rakennettava vähintään yhden metrin vahvuinen pintakerros. Luiskien tulee olla eroosiosuojattuja. Pintakerros on muotoiltava ulospäin kaltevaksi niin, että pintavedet valuvat täytön ulkopuolelle. 40. Läjitysalueen päällä olevalle tasanneosalle rakennettava pintakerros on tehtävä valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimusten mukaisesti. Pintakerroksessa ovat seuraavat rakennekerrokset alhaalta lukien: stabiili ja halkeilematon tiivistyskerros, joka vastaa tiiveydeltään 0,5 m:n paksuista maakerrosta (vedenläpäisevyys < 10-8 m/s), noin 0,5 m paksu kuivatuskerros ja vähintään 1 m:n paksuinen kasvukerros. 3 Hakemuksen sisältö Jälkihoidettu läjitysalue on pidettävä rakenteineen jatkuvasti kunnossa. Läjitysalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin ja havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. ================================== Yara Suomi Oy hakee yhtiön Siilinjärven toimipaikan ympäristölupaan muutosta pasutteen jäteominaisuuden päättymiselle (jäteluokitusnumero ) siltä osin kun pasutetta toimitetaan asiakkaille käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana. Hakija esittää, että pasutteen jäteominaisuus päättyy silloin, kun pasute on käynyt läpi toimipaikan sisäisen laadunvarmennuksen ja kun se on lastattu asiakkaalle toimitusta varten. Yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksessä 36 mainitaan, että pasute luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero ) ja luvan lupamääräyksessä 22, että pasute, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jäl-

4 keen toimitetaan rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi, ei ole jätettä. Lisäksi myöhemmin lupapäätöksen perusteluissa on tarkennettu, että pasute on kaivostoiminnan jäännöstuotteena jätettä, paitsi jos sitä käytetään sellaisenaan osana tuotantoa, jossa se hyödynnetään välittömästi tai vähintään 12 kuukauden aikana ilman muuttamistoimia. Laitosalue ja sen ympäristö Yleiskuvaus toiminnasta Tuotteena toimitettava pasute käsitellään nykyisellä pasutteen läjitysalueella. Pasute lastataan pasutteen lastausta varten rakennetulla lastauslaiturilla. Pasutteen tuotteistamisen myötä voidaan koko jo olemassa oleva pasutekasa saattaa hyötykäyttöön seuraavan 10 vuoden aikana. Tällä on positiivinen vaikutus pasutealueen ympäristön laatuun. Pasutteen tuotteistamisella ei ole muutosta nykyiseen toimintaan eikä sitä kautta rajanaapureihin tai asianosaisiin, koska kyseessä on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteinen muuttaminen ja pasutteen parempi hyötykäyttö. Rikkihapon valmistuksen sivutuotteena syntyy vuosittain noin tonnia rautaoksidia eli pasutetta (Fe 2 O 3 ). Rikkihapon pääasiallinen raaka-aine on pyriitti (FeS 2 ). Pyriitti pasutetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin sen rikki kaasuuntuu rikkidioksidiksi (SO 2 ). Rikkidioksidi konvertoidaan edelleen rikkitrioksidiksi (SO 3 ) ja adsorboidaan veteen jolloin se muodostaa rikkihappoa (H 2 SO 4 ). Pasutettaessa rauta hapettuu rautaoksidiksi. Pyriittiä käytetään vuosittain noin t. Tuoretta pasutetta syntyy sivutuotteena noin t. Tällä hetkellä läjitettyä pasutetta on noin t. Rautaoksidin ominaisuudet Rautaoksidi on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan epäorgaaninen, veteen liukenematon punertava hajuton jauhe. Se ei ole palava. Sitä ei ole luokiteltu myrkylliseksi. Kemikaali- tai kuljetussäädösten mukaan sitä ei ole luokiteltu vaaralliseksi. Tuote on REACH-rekisteröity. REACH-rekisteröintiä varten tehtyjen tuoteanalyysien mukaan tuote ei sisällä vaaralliseksi luokiteltuja kemiallisia ainesosia yli niiden pitoisuusrajojen, jotka edellyttäisivät tuotteen luokitusta vaaraa aiheuttavaksi. Pasutteen rauta-, rikki-, sinkki- ja arseenipitoisuuksia on selvitetty läjitetystä pasutteesta, kasalta jätteenä toimitetusta pasutteesta ja suoraan tuotannosta toimitetusta pasutteesta otettujen näytteiden avulla. Näytteiden tulokset ovat olleet seuraavat: 4 Näytteenottopaikka Rauta (%) Rikki (%) Sinkki (%) Arseeni (%) Kasa 2,5 6 m 1) 65,3 0,78 0,12 0,043 Kasa 9 12,5 m 1) 65,3 0,82 0,14 0,042 Kasa m 1) 63,9 1,07 0,16 0,048

5 5 Kasa m 1) 64,4 1,08 o,19 0,045 Pasutejäte 2) 66,5 0,60 0,08 0,060 Pasutetuote 3) 66,4 0,56 0,09 0,053 1) vuonna 2006 pasutekasaan kairattujen viiden pisteen tulosten keskiarvo 2) pasutekasalta jätteenä toimitetun, junan lastauksessa otettujen 69 näytteen keskiarvo 3) suoraan tuotannosta toimitetun, junan lastauksessa otetut näytteet Selvitysten mukaan pasutteen ominaisuudet pysyvät varsin tasalaatuisina. Rikki- ja sinkkipitoisuudet nousevat hieman ja rautapitoisuus laskee hieman kasan pohjaa kohden mentäessä. Pasute täyttää asiakkaan laatukriteerit. Tyypillinen teollisuusasiakkaan kanssa tehty pasutteen tuotespesifikaatio on ollut rautaa %, rikkiä 07 1,2 %, sinkkiä 0,1 0,2 %. Pasutteen nykyinen hyötykäyttö Pasutetta voidaan käyttää sellaisenaan teollisuudessa raaka-aineena sen korkean rautapitoisuuden ja vähäisten haitta-aineiden vuoksi. Pasutetta käytetään useissa teollisissa sovelluksissa kuten pigmenttinä tai väriaineena maaleissa, musteissa, rakennusmateriaaleissa, keramiikassa ja lannoitteissa. Pasutetta käytetään myös raaka-aineena tai katalyyttina kemiallisissa prosesseissa, esimerkkeinä keraamiset tuotteet, tiilet, sementin sekä raudan tai teräksen valmistus. Sivutuotepasutetta toimitetaan säännöllisesti raaka-aineeksi sementtiteollisuuteen. Määrät ( t) ovat olleet kuitenkin pienempiä kuin vuosittain tuotannossa on syntynyt. Sekä sivutuote- että jäteluokiteltua rautaoksidia on toimitettu raaka-aineeksi rauta- ja terästeollisuuteen. Syntyvän sivutuotteen määrä yksinään on kuitenkin liian pieni terästeollisuudelle. Logistisesti kannattavan toimitusketjun rakentaminen edellyttää suurempia toimitusmääriä. Tällä hetkellä sekä sivutuoteluokiteltua pasutetta että jätepasutetta toimitetaan samoille asiakkaille identtisillä tuotemäärittelyillä ja laadunvalvontamenettelyillä. Pasutteen käyttö raaka-aineena rauta- ja terästeollisuudessa Siilinjärven tehtailla syntynyttä pasutetta on käytetty 1980-luvulla Suomen terästeollisuuteen raaka-aineeksi. Myöhemmin terästehtaat Suomessa ja muualla Euroopassa muuttivat prosessiteknologiaa niin, että niiden pääraaka-aineeksi vaihtuivat jauheisen irtojakeen sijasta rautapelletit. Viime vuosina rautamalmin maailmanmarkkinahinta on nousut raudan kysynnän kasvaessa, ja tuoreen rautamalmin louhinta on lisääntynyt. Rauta- ja terästehtaat ovat alkaneet hakea rautamalmille vaihtoehtoisia kannattavia raudanlähteitä. Siilinjärven pasutetta on toimitettu vientiin Euroopan ulkopuoliselle terästeollisuudelle (Kiinaan) vuodesta 2007 alkaen lähes t sekä sivutuotteena että jätteenä jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevien vientinotifikaatioiden alaisena.

6 6 Yara Suomi Oy on pyrkinyt täyttämään ympäristöluvan edellyttämää hyötykäyttövelvoitetta hakemalla maailmanlaajuisesti asiakkaita pasutteelle. Tällä hetkellä hakijalla on voimassa 8-vuotinen sopimus Kiinan terästeollisuudelle raaka-aineita hankkivan yrityksen kanssa. Tavoitemäärä sopimuksen aikana on toimittaa yli t pasutetta raaka-aineeksi kiinalaisille terästehtaille. Rautaoksidin jäteluokitus kuitenkin rajoittaa vientiä ja uhkaa tavoitteen toteutumista. Jätestatus tuottaa suuria ongelmia löytää rautaoksidille halukkaita käyttäjiä, koska luokitus jätteeksi aiheuttaa hämmennystä asiakkaissa. Rautapitoisuudeltaan Siilinjärven rautaoksidi on korkeampaa (siis puhtaampaa) kuin useat vastaavat tuotteet maailmalla, joten jäteluokitus on asiakkaiden näkökulmasta harhaanjohtava. Vastaavia rautamineraalien pasutuksesta syntyneitä rautaoksideja ei luokitella jätteeksi Kiinassa eikä muissa (erityisesti EU:n ulkopuolisissa) kilpailijamaissa. Tuoteominaisuuksiltaan identtisen tuotteen myynti Siilinjärveltä pienessä mittakaavassa sivutuotteena ja isompien määrien kohdalta jätteenä on asiakkaiden kannalta sekavaa. Jätestatus aiheuttaa huomattavia kustannuksia ja sitoo pääomaa jätteen viennissä edellytettävien vakuuksien takia. Jätevientivelvoitteiden edellyttämä täysi toimituseräkohtainen jäljitettävyys ja dokumentoitavuus aina raaka-aineen loppukäyttöön saakka tekevät terästeollisuuden raaka-ainekaupassa tyypillisen välivarastoinnin ja erien logistisen optimoinnin mahdottomaksi. Lisäksi jätestatus aiheuttaa huomattavaa paperityötä kaikille osapuolille. Tällä hetkellä vientisopimuksen täyttämiseksi on vahvistettu kaksi terästehdasta rautaoksidin loppukäyttäjiksi. Sopimuksen tavoitteena olevan täysimääräisen vientimäärän toteutuminen edellyttäisi kuitenkin vähintään neljää käyttäjää, sekä mahdollisuutta optimoida kuljetuslogistiikka. Käyttämällä mahdollisesti välivarastoa Keski- Euroopassa, läpivuotista syöttöliikennettä välivarastoon ja suurempia laivoja Euroopan ja Aasian välillä päästäisiin ympärivuotisiin toimituksiin ja siten sopimuksen mukaisiin täysiin toimitusmääriin. Pasutetta toimitetaan tällä hetkellä asiakkaille sekä sivutuotteena että jätevientinotifikaatioiden alaisena. Pasutteen toimitukset jatkuvat samankaltaisina samoilla yksikköoperaatioilla ja samalla logistisella reitillä myös siinä tapauksessa, kun jäteominaisuus päättyy. Kun tällä hetkellä pasutetta voidaan toimittaa Kokkolan sataman jäätilanteen mukaan touko-marraskuun välisenä aikana, jäteominaisuuden päättyminen antaisi mahdollisuuden jatkaa toimituskautta läpivuotiseksi, koska tällöin tuotetta voitaisiin toimittaa pienemmillä aluksilla välivarastoon Euroopan satamiin ja siitä edelleen Kiinaan. Vuorokautisiin toimitusmääriin jäteominaisuuden päättymisellä ei ole merkittävää vaikutusta, vaan maksimikapasiteetin määrää käytettävissä oleva rautatiekaluston määrä ja sekä vaunujen lastaus- ja purkunopeus. Nykyiset jätevientinotifikaatiot ovat voimassa (toinen asiakas) ja (toinen asiakas). Hakija toivoo, että kun nykyiset notifikaatiot päättyvät olisi pasutetta mahdollista toimittaa tuotteena.

7 7 Asiakasspesifikaatiot Rautaoksidin käyttö sementtiteollisuuden sekä rauta- ja terästeollisuuden raakaaineena on sen laillista ja tavanomaista käyttöä. Asiakkaiden kanssa on sovittu spesifikaatio, jossa on huomioitu tuotteen soveltuvuus kyseiseen käyttöön teollisuuden raaka-aineeksi, sisältäen sen rautapitoisuuden, käsiteltävyyden tehtaalla sekä asiakkaan prosessin kannalta kriittiset prosessia häiritsevät tai lopputuotteeseen joutuvat ei-toivotut epäpuhtaudet. Esimerkki tyypillisestä teollisuusasiakkaan kanssa sovitusta tuotespesifikaatiosta on esitetty oheisessa taulukossa. Laatuominaisuus Sallittu tyypillinen pitoisuus % Kokonaisrauta (Fe) Rautaoksidi (FeO) 4 6 Alumiinioksidi A l2 O 3 0,3 0,7 Fosfori, P 0,02 Rikki, S 0,7 1,2 Sinkki, Zn 0,1 0,2 Vapaa kosteus (uunikuivaus 105 o C) alle 22 Partikkelikoko: < 150 µm 97 < 75 µm 64,5 < 45 µm 38,0 Tuotteen käsittely ja tekniikat Pasutteen läjitys Pasutteen läjitysalue ja siihen kuuluvat vesienkeräily- ja varastoaltaat sijaitsevat tehtaiden koillispuolella Nilsiäntien ja Kuuslahden välissä. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha. Alueelle on läjitetty pasutetta vuodesta 1969 ja sitä on tällä hetkellä kasassa läjitettynä noin 6,5 milj. tonnia. Pasute siirretään rikkihappotehtaalta hihnakuljettimella ja läjitetään korkeana penkkana. Pasute levitetään kauhakuormaajalla. Kasan korkeus on enintään +143 m. Pasutteen läjitysalue peitetään vaiheittain läjityksen osien valmistuttua. Läjitysaluetta ympäröi kaksinkertainen ojitus. Läjitysalueen ulkopuoliset puhtaat vedet kerätään ulompaan puhdasvesiojaan. Läjitysalueen valuma- ja suotovedet kulkeutuvat sisempään pasutevesiojaan. Pasutekasan ja pasutevesiojan välissä on noin 10 metrin suojakaista. Vanhalla alueella pasutevesiojat ovat 0,5 metriä syvempiä kuin puhdasvesiojat. Pasutealueen laajennusalueilla pasutevesioja on ulotettu läjitysalueen pohjan tiivisterakenteen alapuolelle ja ojan ulkoreunalle on rakennettu puhdasvesiojan pohjan tason alapuolelle ulottuva tiivisterakenne. Tällä rakenteella on estetty pasutevesien joutumista puhdasvesiojaan. Läjitysalueen ympäristön valumavedet johdetaan aluetta ympäröivillä puhdasvesiojilla Kuuslahteen ja niiden pääsy läjitysalueelle on estetty em. ojituksin. Läjitysalueen suoto- ja valumavedet (360 m 3 /d) kerätään kolmeen altaaseen, joiden yhteistilavuus on

8 m 3 ja pumpataan rikkihappotehtaalle prosessivedeksi. Kolmas allas rakennettiin laajennusalueen vesille. Altaan pohja ja luiskat on tiivistetty moreenilla, jonka välissä on kalsiittikerros. Tiiviin kerroksen paksuus on yhteensä 1,65 m. Uuden ja vanhojen altaiden väliin on rakennettu kallioon ulottuva 3 m leveä tiivistysura, jonka pohjalta kalliohalkeamat on tiivistetty. Pasutekasan purku ja lastaus Pasute lastataan kasalta kaivinkoneilla ja/tai pyöräkuormaajilla dumppereihin. Dumpperit kuljettavat pasutteen lastausalueelle. Pasutteen lastausalue on noin m 2, joka sijoittuu tehdasalueelle, kiisuvarastojen itäpuolelle, pistoraiteen viereen. Pohjois- Savon ympäristökeskus on hyväksynyt alueen rakentamissuunnitelman päätöksessään PSA-2009-y Dumpperit puretaan kuormausalueelle, josta pasute lastataan edelleen junaan. Pasutteen läjitys ja purku on järjestetty siten, että pölyäminen ympäristöön minimoidaan. Lisäksi kasan purun aikana on alue eristetty ainoastaan dumpperi liikennettä varten, jolla pyritään estämään pasutteen leviäminen muualle tehdasalueelle renkaiden mukana. Dumpperit liikennöivät ainoastaan pasutekasan ja lastauspaikan välillä lastauksen aikana. Jos dumppereita on tarvetta siirtää muualle, ne pestään ennen siirtoa rikkihappotehtaan pesupaikalla, josta vedet menevät rikkihappotehtaan prosessiin. Junalla tuote siirretään satamaan (ensisijaisena toimitussatamana on Kokkolan satama) rautateitse erityisillä pasutteen toimittamiseen soveltuvilla vaunuilla. Tuotteen laadunvalvontajärjestelmä Toimitettaessa pasutetta asiakkaille tuotteen laatua, määrää ja toimituksia valvotaan yhdenmukaisen laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti riippumatta siitä onko kyseessä sivutuotelaatu vai jätelaatu. Seuraavassa taulukossa on esitetty pasutetoimintojen laadunvalvonta. 8 Kriteeri 1. Pasutteen valinta asiakastoimituksiin Kasan läjitys-/ purkusuunnitelma Omavalvontajärjestelmä Läjitysalueella olevan pasutteen laadunvaihtelu on kartoitettu koekairauksilla ja näytteenotolla. Kasan läjitys- ja purkusuunnitelman avulla varmistetaan kasan käsittelyn kannalta turvallinen toimintatapa ja ympäristövaikutusten hallinta. Kasaa pyritään purkamaan laadun kannalta mahdollisimman tasaisesti koko kasan leveydeltä. Kasan maisemointikerros kuoritaan pois ja varastoidaan kasan länsisivulla olevalle varastoalueelle tulevaa käyttöä varten. Näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla varmistetaan toimitettavaksi valittavan rautaoksidin kriittiset pitoisuudet.

9 9 2. Toimitettavan tuotteen laatu 2a Tuotteen käsiteltävyys rauta- ja terästehtaalla Rautapitoisuus Kosteus Partikkelikoko 2b Kemialliset epäpuhtaudet 2c Fysikaaliset epäpuhtaudet Vierasaineet ja -esineet 3. Tuotteen käsittelyprosessi ja -tekniikat Lastausvaiheen laadunvalvonta Siilinjärvi Näytteenotto suunnitellaan läjitys- ja purkusuunnitelman perusteella. Päivittäinen näytteenotto lastausvaiheesta ja keräilynäytteen analysointi tehdään tehtaan laboratoriossa. Päivittäinen näytteenotto lastausvaiheesta ja analysointi tehdään tehtaan laboratoriossa. Tuoteet siirretään satamaan pasutteen toimituksiin soveltuvilla junakonteilla. Merikuljetuksiin käytettävät laivat ovat. IMSBC materiaalikoodin mukaisia. Laivauksen kannalta kriittisen kosteuspitoisuutta seurataan puolivuosittain ulkopuolisessa akkreditoidussa laboratoriossa (ns. Transportable Moisture Limit, TML). Lastausvaiheen kosteutta valvotaan laivakohtaisella näytteenotolla ja analysoinnilla satamassa. Visuaalinen tarkkailu lastausvaiheessa. Päivittäinen näytteenotto lastausvaiheesta ja asiakassopimuksessa määriteltyjen kriittisten ominaisuuksien analysointi tehdään tehtaan laboratoriossa. Tuotteen koostumus epäpuhtauksineen on analysoitu REACH-rekisteröintiasiakirjoja varten puolueettomassa akkreditoidussa laboratoriossa REACHasetuksessa määritellyillä menetelmillä vuonna Kasan läjityssuunnitelmaa noudatetaan (kasalle läjitetty vain pasutetta). Pasutealuueella on myös pasutteen ja happamien suolojen, lähinnä rautasulfaatin likaamaa jätettä sisältävä kaatopaikka, joka jää sellaisenaan tämän toiminnan ulkopuolelle. Kasan purku- ja lastausvaiheessa tarkkaillaan visuaalisesti tuotteen laatua (pintakerroksen moreeni, kivet jne poistetaan mikäli niitä on päätynyt lastauskasaan). Varmistetaan toimitettava tuotelaatu: kriittisten pitoisuuksien valvonta päivittäisellä näytteenotolla ja röntgenspektrometrisellä analyysillä tehtaan laboratoriossa.

10 10 Toimitusvaiheen laadunvalvonta satamassa: Todennetaan kunkin lähtevän laivan virallinen toimituslaatu Toimitusmäärän valvonta Vastaanottotarkastus asiakkaalla 4. Vaatimustenmukaisuuden kirjanpito ja seuranta Jäte-/tuote -kirjanpito ja raportointi ympäristöviranomaisille Tuotteen vaatimustenmukaisuuden raportointi asiakkaalle 5. Jäljellä olevan pasutekasan (läjitysalueen) valvonta Pasutteen läjitysalueen valvonta Puolueeton tarkastaja ottaa edustavan kokoomanäytteen laivan lastauksen ajalta. Puolueeton hyväksytty laboratorio todentaa tuotelaadun. Tehtaalta lastattava määrä seurataan lastauskoneen kauhavaa alla. Lastausmäärä kirjataan siirtosuunnitelmaan. Puolueeton tarkastaja määrittää satamassa laivaan lastattavan määrän laivan syväyksen perusteella. Asiakkaan vastaanottotarkastus ja mahdollinen vasta-analyysi tehdään laivan saapuessa, esim. Kiinassa China Inspection Quarantine, CIQ. Syntyvän pasutemäärän tuotantokirjanpito, myydyn pasutemäärän kirjanpito asiakkaittain tehdään toimituseräkohtaisesti. Läjitysalueen taseen seurantaa ylläpidetään. Kirjanpito säilytetään kirjanpitolain mukaisesti vähintään 6 vuotta. Tiedot raportoidaani ympäristöviranomaisille vuosittain VAHTI-raportoinnin osana. Laivausasiakirjojen yhteydessä asiakkaalle toimitetaan - kosteustodistukset (TML ja mitattu kosteuslaivaan lastauksesta) - toimitettu määrä Tulosten valmistuttua jokaisesta laivauksesta toimitetaan puolueettoman laboratorion analyysitulokset. Kuukausittain toimitetaan tehtaan laboratorion laadunvalvontaraportti. Pasutteen läjitysalueen valvontaa jatketaan nykyisen hyväksytyn tarkkailusuunnitelmanmukaisesti. Ympäristökuormitus Päästöjen hallinta ja syntyvät jätteet Pasutteen tuotteistamisella ei ole vaikutusta ilmapäästöihin. Kasan pieneneminen voi vähentää kasan pölypäästöjä, kun sen korkeus madaltuu. Pasutteen läjitys- ja allasalueen maaperä on kantavaa kitkamaata, valtaosaltaan vettä huonosti läpäisevää moreenia. Moreenin joukossa on joitakin ohuita paremmin vet-

11 Parhaat käytännöt tä johtavia välikerroksia, jotka alavammalla Kuuslahden puoleisella osalla nousevat lähemmäksi maanpintaa. Läjitysalueen ympäristön valumavedet virtaavat Kuuslahteen. Läjitysalueen altaiden alapuolelta pumpataan likaantunutta pohjavettä suojapumppauksilla takaisin altaaseen. Alueella ei ole laajaa yhtenäistä pohjavesialuetta. Vanhan läjitysalueen pohjaa ei ole tiivistetty. Laajennusalueiden I ja II pohja on rakennettu keskiarvoltaan 95 %:in tiiveyteen tiivistetyistä moreenikerroksista, joiden välissä on kalsiittikerros. Rakenteen kokonaispaksuus on 1,5 m ja tulosten perusteella tiivistetyn moreenin vedenläpäisevyysarvo K on luokkaa 10-9 m/s. Pasutteen tuotteistamisen myötä pystytään pasutteen hyötykäyttöä lisäämään. Tavoitteena on, että koko kasa saadaan hyötykäytettyä seuraavien 10 vuoden aikana. Tällöin pasutealueen vanha, tiivistämätön osa saadaan pois aktiivisesta läjityskäytöstä. Tulevaisuudessa voidaan käyttää tiivistettyjä alueita läjitykseen, jos läjitykselle on tarvetta. Pohjavesien likaantumisriski vähenee, kun vanhat läjitysalueet saadaan pois käytöstä. Pasutteen tuotteistaminen vähentää vesistöön kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Syntyvien jätteiden määrään ei pasutteen tuotteistamisella sinällään ole vaikutusta. Pasutteen tuotteistamisella pystytään varmistamaan sen parempi hyötykäyttö myös tulevaisuudessa. Tällä on positiiviset vaikutukset em. johtuen ympäristön vesipäästöihin ja vesien hallintaan. Lisäksi se vastaa ympäristölupapäätöksen kohtaan, jossa edellytetään hakijan selvittävän pasutteelle aktiivisesti uusia hyötykäyttökohteita. Rikkihappotehtaan raaka-aineena käytetty pyriitti on hyvälaatuista. Se sisältää vähän haitallisia raskasmetalleja. Pasutteen läjitysalueen pohjavesi alennetaan porakaivopumpuilla, jolloin pohjavesivalumat vuotavat porakaivopumpuille. Vesi pumpataan pasutealueen altaisiin ja käytetään rikkihappotehtaalla, jolloin vesi on suljetussa kierrossa. Näin hallitaan liukenevien metallien leviäminen pohjavesiin ja läheiseen järveen. Pasutteen toimittaminen tuotteena asiakkaiden käyttöön edesauttaa jätelainsäädännön keskeisiä tavoitteita edistämällä jätteen hyödyntämistä, ehkäisemällä läjitettävän pasutejätteen syntymistä ja vähentämällä läjityksestä aiheutuvia haittoja. Korvaamalla rautamalmia pasutteen hyödyntämisellä myös edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jätelain mukaan jäte voidaan sijoittaa kaatopaikalle vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Pasutteen hyödyntäminen tuotteena on teknisesti mahdollista ja jäteominaisuuden poistuminen läjitetyltä pasutteelta tekee siitä myös taloudellisesti mahdollista. Näin toimien saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Pasutteen tuotteistamisella tulee olemaan positiiviset vaikutukset ympäristöön. Se lisää pasutteen hyötykäyttömahdollisuutta. Alueen vesienhallinta paranee. Pasutekasan laajentamispaine pienenee. Kasan hyötykäyttö seuraavan tulevan 10 vuoden aikana kokonaan mahdollistaa pasutteen läjittämisen pohjustetuille uudemmille alueille, jolloin veden suotautuminen maaperään estyy. 11

12 12 Onnettomuudet, ympäristöriskit ja häiriötilanteet Ympäristön kannalta toiminta ei muutu nykyisestä toiminnasta. Ainoana ympäristöriskinä voidaan ajatella ajoneuvoista ja mahdollisista onnettomuustapauksista johtuvia polttoainevuotoja, jotka tässä tapauksessa päätyisivät pasutekasalle tai rikkihappotehtaan piha-alueelle ja sitä kautta rikkihappotehtaan prosessivesiin. Jäljellä olevan pasutekasan läjitystä, purkamista ja laatua valvotaan voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pasutealueen ympäristötarkkailu tapahtuu tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joka on viimeksi päivitetty ja jonka valvova viranomainen on hyväksynyt Liikenne Liikenne ja liikennejärjestelyt pysyvät samanlaisina, kuin tälläkin hetkellä, kun pasutetta toimitetaan jätestatuksella. Pasutteen tuotteistamisella on se vaikutus, että pasutetta olisi mahdollista viedä suurempia määriä, jolloin liikenne pasutekasan ja junanvaunujen lastauspaikan välillä tulisi lisääntymään. Tarkkailu ja raportointi Ympäristötarkkailu jatkuu olemassa olevalla tavalla tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pasutteen laadun tarkkailu on esitetty edellä tuotteen laadunvalvontajärjestelmän kuvauksessa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Siilinjärven kunnassa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Uutis-Jousi -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Siilinjärven kunnalta sekä Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suhtautuu myönteisesti läjitetyn pasutteen määrän vähentämiseen. Hakemuksesta ei ole esitetty, mihin lainsäädännön kohtaan hyödynnettävän pasutteeen jäteluokituksen poistaminen perustuu. Vuonna 2012 voimaan tulevassa uudessa jätelainsäädännössä on täsmennetty jätteen määritelmiä EU:n uuteen jätedirektiiviin perustuvilla säädöksillä siitä, milloin esine tai aine on sivutuotetta tai ei enää ole jätettä. Uuden jätelain 5 :n 2 momentin mukaan sivutuote syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana varsinaisen päätuotteen ohella. Muita sivutuotteeseen liittyviä määritelmiä ovat muun muassa, että sen jatkokäytöstä on varmuus, ja että se täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset, eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteominaisuuden päättymisestä säädetään uuden jätelain 5 :n 4 momentissa. Sen mukaan aine tai esine ei ole jätettä seuraavin perustein:

13 13 Hakijan vastine - sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti, - sillä on markkinat ja kysyntä, - se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen ja - sn käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi jäteominaisuuden päättyminen voidaan oikeuskäytännön mukaan todeta tapauskohtaisesti. Hakemuksen perusteella pasute täyttää jäteominaisuuden päättymiselle uudessa jätelaissa säädetyt kriteerit. Jäteominaisuuden päättymisestä on mahdollista päättää vasta uuden jätelainsäädännön voimaan tultua. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että pasutteen hyötykäyttö ja jätteen tuotteistaminen ovat kannatettavia. Pasutteen hakemuksen mukaista hyötykäyttöä vaikeuttaa pasutteen luokittelu jätteeksi. Hakemuksessa esitetyn perusteella pasute täyttää uudessa jätelaissa säädetyt sivutuotteen vaatimukset. Kuten hakemuksessa esitetään, jo läjitetyn pasutteen toimittaminen hyötykäyttöön pasutealueen vanhalta, tiivistämättömältä osalta vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. Mahdollisesti pasutealueelle tuleva pasute läjitetään uudemmille, pohjustetuille alueille. Lautakunta ei näe estettä sille, että toimipaikan sisäisen laadunvarmennuksen läpikäynyt ja asiakkaalle toimitusta varten lastattu pasute katsotaan olevan tuote. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija on vastannut, että Suomen nykyinen jätelaki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin no 2006/12/EY jätteistä, joka on annettu 5 päivänä huhtikuuta Sen 1 artiklassa määritellään, että jätteellä tarkoitetaan mitä tahansa direktiivin liitteessä I esitetyissä luokissa mainittua ainetta tai esinettä, jonka haltija hävittää, aikoo hävittää tai on velvollinen hävittämään. Jätteen määritelmän tulkinnasta oli kyseisen jätedirektiivin voimassa ollessa kuitenkin epäselvyyttä. Euroopan komissio sitoutui 21. joulukuuta 2005 antamassaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa antamaan tiedonannon, joka sisältää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvat suuntaviivat ja jossa käsitellään relevanttien teollisuuden alojen sivutuotteisiin liittyviä kysymyksiä sekä sitä, milloin sivutuotteita olisi tai ei olisi pidettävä jätteenä. Tämä tiedonanto annettiin (Komission tiedonanto Neuvostolle ja Euroopan Parlamentille tulkitseva tiedonanto jätteistä ja sivutuotteista (KOM2007/ 59 lopullinen). Tiedonannon tavoitteena oli selittää jätedirektiivin 1 artiklassa vahvistettua jätteen määritelmää, jotta jätelainsäädännön oikeusvarmuutta voitaisiin parantaa ja jotta jätteen määritelmää olisi helpompi ymmärtää ja soveltaa. Tiedonannon avulla pyrittiin helpottamaan toimivaltaisten viranomaisten tapauskohtaista päätöksentekoa siitä, onko jokin materiaali jätettä vai ei. Tiedonannon tarkoituksena oli selkeyttää taloudellisten toimijoitten ja toimivaltaisten viranomaisten oikeudellista tilannetta.

14 14 Tiedonanto sisältää yhteenvedon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jätteen määritelmää koskevista päätöksistä. Tiedonannossa todetaan, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on korostanut useissa yhteyksissä, että riippuu erityisistä tosiasiallisista olosuhteista, onko materiaali jätettä vai ei. Tästä syystä toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös tapauskohtaisesti. Avuksi päätöksentekoon tiedonannon liitteessä II kuvataan puudiagrammi niistä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätösten perusteella sovellettavista kriteereistä, joiden avulla voidaan päätellä, onko jonkun materiaalin kohdalla kyse jätteestä vai muusta kuin jätteestä. Yara Suomi Oy:n lupahakemuksessa on otettu kantaa kaikkiin komission tiedonannon puudiagrammin edellyttämiin kriteereihin. Niiden perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että siltä osin kun rautapasutetta toimitetaan asiakkaille käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana ja kun pasute on käynyt läpi toimipaikan sisäisen laadunvarmennuksen, rautapasute ei ole jätettä. Euroopan Unioni on komission vuoden 2007 tiedonannon jälkeen uudistanut jätedirektiivin (Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta). Yhtenä uuden direktiivin tarkoituksena on tarkentaa ja selventää direktiivin 2006/12/EY tärkeimpiä käsitteitä, kuten jätteen ja muun kuin jätteen välistä eroa ja määritelmiä. Lakiteknisesti direktiivi 2006/12/EY kumottiin ja korvattiin uudella direktiivillä. Käytännössä voidaan todeta, että uudistettu jätedirektiivi ja sen mukainen tuleva Suomen jätelaki käytännössä tuovat tarkennetut menettelytavat jo edellisen jätedirektiivin aikana voimassa olleiden ja oikeuskäytännössä todettujen periaatteiden soveltamiseksi. Uuden jätedirektiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset olisi tullut direktiivin 40 artiklan mukaan saattaa kansallisesti voimaan viimeistään 12. joulukuuta Suomen jätelainsäädäntöä ei kuitenkaan ole uudistettu edellytetyssä aikataulussa. Se että direktiiviä 2008/98/EU ei ole saatettu Suomessa voimaan, aiheuttaa Yara Suomi Oy:lle taloudellista vahinkoa, mikäli päätöstä pasutteen jäteominaisuuden päättämisestä ei tehdä ennen kansallisen lainsäädännön muuttamista. Hakija tulkitsee, että kansallista oikeutta on aina tulkittava voimassa olevan direktiivin sanamuodon ja päämäärän valossa. Direktiivin välitön oikeusvaikutus velvoittaa kansalliset tuomioistuimet ja kansalliset hallintoviranomaiset ottamaan direktiivin riittävän selkeän ja ehdottoman artiklan huomioon, ja asettamaan syrjään kansallisen lainsäädännön, jos se on ristiriidassa direktiivin välittömästi vaikuttavan artiklan kanssa. Hakija on samaa mieltä Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa siitä, että jätedirektiivin 2008/98/EU artiklan 6 mukaisesti lupahakemuksessa kuvattu pasute ei ole jätettä. Kun direktiiviä ei ole implementoitu ajoissa, syntyy voimassa olevasta EU-direktiivistä välitön oikeusvaikutus. Tällöin on nykyisen lain tulkinnassa pyrittävä ratkaisuun, joka on tarkoituksenmukainen ja kohtuullinen, ja joka ottaa huomioon uuden direktiivin 2008/98/EU, joka olisi tullut saattaa voimaan jo vuonna Päätöksentekomenettelyn ja jäte/muu kuin jäte-rajanvedon selkeyttämiseksi ympäristölupahakemuksessa on selvitetty pasutteen käsittelyä ja ominaisuuksia uuden direktiivin edellyttämien kriteerien valossa. Näiden kriteerien pohjalta on jo voimassa ensimmäinen EU-tasoinen Neuvoston asetus (EU) N:o 333/2011, annettu 31 päivänä

15 maaliskuuta 2011, arviointiperusteista sen määrittämiseksi, milloin tietyntyyppiset romumetallit lakkaavat olemasta jätettä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY nojalla. Asetusta on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa, ilman kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä ja riippumatta direktiivin kansallisesta toimeenpanosta. Samoja arviointikriteerejä on sovellettu analogisesti Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan pasutteen ympäristölupahakemuksessa. Hakija on saattanut myös tiedoksi, että vastaava kilpaileva pasutetuote on todettu paikallisella ympäristöviranomaisen päätöksellä Portugalissa olevan muuta kuin jätettä vuonna 2010 perustuen komission tiedonantoon KOM(2007) 59 ja direktiivin no 2006/12/EY mukaiseen kansalliseen lainsäädäntöön (Portugalin ympäristövirasto/ Ympäristö-, aluehallinto- ja aluekehitysministeriö vs. Quimiparque - Parques Empresariais SA). Koska kaiken EU:n jätepolitiikan ensisijaisena tavoitteena olisi oltava jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvien haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten minimoiminen, ja jätepolitiikalla olisi myös pyrittävä vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja edistämään jätehierarkian soveltamista käytännössä, tulee päätös rautapasutteen jäteominaisuuden päättymisestä ympäristölupahakemuksessa kuvattujen edellytysten mukaisesti tehdä ja saattaa voimaan välittömästi. Koska uusi jätedirektiivi tarkentaa ja selventää alkuperäistä jäte / muu kuin jäte määritelmää, ja oikeustapaustasolla suuntaviivat päätöksen tekemiseksi lupahakemuksen mukaisesti ovat olemassa, voidaan päätös perustaa Suomen olemassa olevaan lainsäädäntöön, noudattaen kuitenkin uusimpia EU:ssa sovellettavia ohjeita määrittelyn tekemiseksi. Päätöksen tekeminen nykyisen lainsäädännön puitteissa on laillista ja mahdollista ja päätös tulee tehdä viivytyksettä. Lisäksi pasutteen vientiä hankaloittaa nykyinen tilanne, kun ainoastaan Siilinjärven rikkihappotuotannossa aikoinaan syntynyt pasute on jätettä, mutta muualta markkinoilta tuleva vastaava raaka-aine on tuotetta. Mikäli pasutteen jätestatus jää voimaan, kunnes kansallinen lainsäädäntö ottaa siihen kantaa, niin lupahakemuksessa esitettyyn arvioon 1,6 milj. t./a ei päästä ja samalla asetetaan riskialttiiksi olemassa olevat ja mahdolliset uudet sopimukset pasutteen viennin suhteen. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ei ole huomauttamista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto täydentää antamansa ympäristölupapäätöksen nro 79/06/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 07/0387/1 eräiltä osin muuttanut, pasutetta koskevaa lupamääräystä 36 lisäämällä siihen uudet toisen kappaleen, jolloin muutettavan lupamääräyksen toinen kappale muuttuu kolmanneksi kappaleeksi. Lupamääräys 36 kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti. Lisätty kappale on kursivoitu. 15

16 36. Läjitettävä pasute luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi (jäteluokitusnumero ). Pasutteen läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Alueelle saa sijoittaa vain hakemuksessa esitettyjä jätteitä. Läjitetyn pasutteen jäteominaisuus (jäteluokitusnumero ) päättyy siltä osin kun pasutetta toimitetaan asiakkaille käytettäväksi teollisessa tuotannossa laillisena ja asiakasteollisuuden teknisten vaatimusten mukaisena raaka-aineena, tuotteena tai tuotteen osana, ja kun pasute on käynyt läpi hakemuksen mukaisen hakijan sisäisen laadunvarmennuksen ja kun se on lastattu asiakkaalle toimitusta varten. Pasutteen läjitysalueen sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta kartasta nro 5. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha ja tilavuus 8 Mm PERUSTELUT Yara Suomi Oy:n Siilinjärven tehtailla rikkihapon valmistuksen yhteydessä syntyy vuosittain tonnia pasutetta, joka on viime vuosia lukuun ottamatta läjitetty pasutekasalle. Koska rikkihapon valmistajan tarkoituksena ei ole tuottaa pasutetta ja koska pasutetta on muodostunut aiemmin enemmän kuin sitä on voitu hyödyntää, on pasutetta pidetty jätteenä. Vain sitä osaa, joka on voitu suoraan hyödyntää, on pidetty tuotteena tai jäännöstuotteena, jotka eivät ole jätettä. Se osa pasutteesta, joka läjitetään pysyvästi pasutekasalle, on edelleen jätettä. Pasutteen läjitysalue on tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jätelain 3 :n mukaan jätteen määritelmän mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tulkintalinjauksissaan todennut, että jätteen määritelmää on tulkittava laajasti ja korostanut, että riippuu erityisesti tosiasiallisista olosuhteista, onko materiaali jätettä vai ei. Tähän liittyen on Euroopan yhteisöjen komissio antanut tiedonannon (COM 2007/59) Neuvostolle ja Euroopan Parlamentille jätteistä ja sivutuotteista. Tarkoituksena on ollut oikeudellisen varmuuden lisääminen jätteen määritelmän soveltamisessa. Tiedonannon jälkeen ja sen pohjalta on Euroopan Unioni uudistanut jätedirektiivin (2008/98/EY) , joka on tullut saattaa kansallisesti voimaan viimeistään Suomessa direktiivi pannaan toimeen voimaan tulevalla uudella jätelailla (646/2012). Lain 5 :n 2 momentin säännöksellä on selvennetty jätteen yleistä määritelmää täsmentämällä rajanvetoa tuotantoprosessissa syntyvän jätteen ja sivutuotteen välillä, joka on siis aikaisempien oikeuslinjausten, EU:n tiedonannon ja jätedirektiivin mukainen. Samoin lain 5 :n 4 on esitetty kriteerit ja menettelyt, jolla tietyn jätteen voidaan katsoa toteutetun hyödyntämistoimen seurauksena lakanneen olemasta jätettä, on aikaisempien oikeuslinjausten, EU:n tiedonannon ja jätedirektiivin mukainen. Sivutuotteena pidetään ainetta tai esinettä, joka syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen ja sen jatkokäytöstä on varmuus. Muun muassa pitkäaikaisen sopimuksen olemassaoloa materiaalin haltijan ja jatkokäyttäjien välillä voidaan pitää osoituksena jatkokäytön riittävästä varmuudesta. Sivutuotteena pidettävää materiaalia tulee voida käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen

17 teollisen käytännön olennaisena osana. Sen tulee syntyä tuotantoprosessin olennaisena osana ja lisäksi se täyttää sille suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Myös jäteominaisuuden päättymisen edellytyksenä ovat vastaavien kriteereiden toteutuminen kuin mitä sivutuotearvioinnissa käytetään. Yara Suomi Oy:n toiminnassa syntyvä pasute ja läjitetty pasute vastaavat ominaisuuksiltaan ja laadultaan toisiaan. Varmuus pasutteen käyttötarpeesta ja kysynnästä niin ajallisesta jatkuvuudesta kuin markkinatilanteesta johtuen on olemassa. Asiakkaalle toimitettavan pasutteen laatua, määrää ja toimituksia valvotaan yhdenmukaisen laadunvalvontajärjestelmän mukaisesti. Siten pasute ei ole jätettä vaan tuotetta, jolla on merkittävä rahallinen arvo ja selkeä käyttötarkoitus ja käyttökohteet. Pasutteen käyttö raaka-aineena edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä eikä sen käyttöön liity sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka poikkeaisivat normaalien kaupallisten tuotteiden käyttämisestä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta voidaan aloittaa, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 41 43, 45, 58 ja 100 Jätelaki 3 Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 17 Maksuasetuksen mukaan yksittäisen lupamääräyksen teknisluontoisesta muuttamisesta perittävä maksu on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tällä perusteella laskien maksuksi muodostuisi 8 635,50 euroa. Koska maksutaulukon mukainen lupamaksu olisi asian käsittelyn vaatimaan työmäärään nähden kohtuuttoman korkea, peritään käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Asian ratkaisuun on käytetty aikaa 30 tuntia, joten maksun suuruus on euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

18 18 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Siilinjärven kunnanhallitus Siilinjärven kunnan ympäristölautakunta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan ilmoitustaululla ja kuulutetaan Siilinjärven virallisella ilmoitustaululla.

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Esko Vaskinen Ahti Itkonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Esko Vaskinen ja Ahti Itkonen (asian esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh

20 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT 1 PÄÄTÖS Nro 57/12/2 Dnro PSAVI/136/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2012 ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT Matti Kulju ja Marja-Liisa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 17.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/10/1 Dnro ISAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA Kuopion Energia Oy:lle 10.8.2010 myönnettyä kivihiilen käyttöä varapolttoaineena

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 70/11/1 Dnro PSAVI/1/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 70/11/1 Dnro PSAVI/1/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 1 LUPAPÄÄTÖS PÄÄTÖS Nro 70/11/1 Dnro PSAVI/1/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Kierrätyspolttoaineen koepoltto Laanilan Voima Oy:n Pyroflow ja 209L kattiloissa, Oulu Laanilan

Lisätiedot

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden

Lisätiedot

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna Itä-Suomi Päätös Nro 40/2012/2 Dnro ISAVI/31/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2012 ASIA HAKIJA Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen,

Lisätiedot

Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan jatkaminen 30.4.2012 saakka, Tohmajärvi

Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan jatkaminen 30.4.2012 saakka, Tohmajärvi Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 57/2011/1 Dnro ISAVI/4/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 ASIA Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2013/1 Dnro PSAVI/123/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2013

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2013/1 Dnro PSAVI/123/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2013 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2013/1 Dnro PSAVI/123/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2013 ASIA LUVAN HAKIJAT Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Muonio Rajander Sauli ja Jaana Kaalamanniementie

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 91/2012/2 Dnro ISAVI/85/04.09/2012

PÄÄTÖS Nro 91/2012/2 Dnro ISAVI/85/04.09/2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 91/2012/2 Dnro ISAVI/85/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA HAKIJAT Aallonmurtaja-laiturin rakentamiselle asetetun määräajan jatkaminen Pielisen Hökänselän rannassa

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 16/2014/2 Dnro PSAVI/8/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2014

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 16/2014/2 Dnro PSAVI/8/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2014 1 PÄÄTÖS Nro 16/2014/2 Dnro PSAVI/8/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2014 ASIA HAKIJA Nivalan Padingin ojitusyhteisön sääntöjen vahvistaminen, Nivala Maanmittauslaitos PL 29 84101 Ylivieska 2

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 11.2.2015 valtausoikeuden siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 19.3.2015 8982, 9095 Geologian tutkimuskeskus PL 77 96101 ROVANIEMI VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes)

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oikaraisen sillan rakentamista ja Hanniojan uoman siirtämistä koskevan aluehallintoviraston päätöksen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 229/2012/1 Dnro ESAVI/34/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Novart Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu hakemus 17.3.2010 annetun ympäristölupapäätöksen nro 7/2010/3

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 124/12/1 Dnro PSAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 124/12/1 Dnro PSAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012 LUPAPÄÄTÖS Nro 124/12/1 Dnro PSAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2012 1 ASIA Kullankaivu Malmivirta -nimisellä valtauksella nro 9248, Inari LUVAN HAKIJA Räsänen Pekka Olavi 2 HAKEMUS JA

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus.

Päätös 1 (3) Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien siirtoa koskeva hakemus. Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen KaivNro 8.3.2012 8212, 8549, 8559 Magnus Minerals Oy PL 3 33211 Tampere VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus on (Tukes) on saapunut 02.02.2012 valtausoikeuksien

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 ASIA HAKIJA Ampumarataa koskevan ympäristöluvan raukeaminen, Tervola Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Huolto-osasto

Lisätiedot

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku.

Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan raukeamisesta. Turku. Etelä-Suomi Päätös Nro 10/2012/1 Dnro ESAVI/307/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2012 ASIA Hakemus Itäharjun autopurkamo Oy:n toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2012

PÄÄTÖS. Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2012 PÄÄTÖS Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2012 ASIA Viljo Viljanmaan Nahkatehdas Oy:n ympäristölupahakemus, Seinäjoki HAKIJA Viljo Viljanmaan

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 1 ASIA VR-Yhtymä Oy:n Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaalin ympäristölupapäätöksen PPO-2003-Y-20-111 rauettaminen,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

Koetoimintailmoitus, joka koskee kierrätyspolttoaineen (REF I ja II) polttoa biolämpölaitoksella,

Koetoimintailmoitus, joka koskee kierrätyspolttoaineen (REF I ja II) polttoa biolämpölaitoksella, Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro ISAVI/258/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2010 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Lapinlahden Ekolämpö Oy PL 1024 70781 Kuopio ASIA Koetoimintailmoitus,

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Valitusoikeus Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valitusoikeus Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä pääosa tässä päätöksessä tarkoitetusta alueesta sijaitsee. Toimivaltainen hallinto-oikeus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Tikkalansalmen raittisillan rakentamisajan jatkaminen, Sotkamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ASIA. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä

ASIA. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä 1 PÄÄTÖS Nro 126/11/1 Dnro PSAVI/116/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2011 ASIA Koetoimintailmoitus peittorakenteiden tutkimisesta, Sotkamo ILMOITUKSEN TEKIJÄ Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2011/2 Dnro ESAVI/628/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys Oy:n Lahden laitoksen

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011.

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Dnro ISAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 ASIA HAKIJA Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 88/I/70 muuttaminen vedenoton ja vedenottamon käyttöoikeuden osalta, Kouvola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 88/I/70 muuttaminen vedenoton ja vedenottamon käyttöoikeuden osalta, Kouvola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 151/2012/2 Dnro ESAVI/113/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 88/I/70 muuttaminen vedenoton

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Lupa uittoyhdistyksen omistaman kiinteistön myymiseen, Kuhmo

Lupa uittoyhdistyksen omistaman kiinteistön myymiseen, Kuhmo LUPAPÄÄTÖS Nro 72/04/2 Dnro Psy-2004-y-141 Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2004 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lupa uittoyhdistyksen omistaman kiinteistön myymiseen, Kuhmo Oulujoen Uittoyhdistys / VT Kerttu Haapamäki

Lisätiedot

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain Etelä-Suomi Päätös Nro 3/2010/2 Dnro ESAVI/140/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2010 ASIA Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS

Päätös 1 (3) VALTAUSOIKEUDEN SIIRTOA SEKÄ VIREILLÄ OLEVIA MALMINETSINTÄLUPAHAKEMUKSIA KOSKEVA PÄÄTÖS Päätös 1 (3) Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2015 KaivNro 8001, 8124, 8126, 8373,8426, 8680, ML2012:0201,ML2013:0035, ML2014:0005,ML2014:0006, ML2014:0007,ML2014:0072, ML2014:0099 Northland Mines Oy:n

Lisätiedot

VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS

VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS Päätös 1 (2) Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2011 KaivNro 2011090 FinnAust Mining Southern Oy c/o Asianajotoimisto Borenius & K.. Yrjönkatu 13 A 00120 HELSINKI VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS Hakemus Työ-

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 132/2010/1 Dnro LSSAVI/365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2010 ASIA HAKIJA Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/4 Dnro ESAVI/241/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala Kaakkois-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi HAKIJA Osuuskunta

Lisätiedot

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Etelä-Suomi Päätös Nro 89/2010/4 Dnro ESAVI/134/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2010 ASIA HAKIJA Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Porvoon Energia Oy

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro LSSAVI/395/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2011. Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue

PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro LSSAVI/395/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2011. Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro LSSAVI/395/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2011 ASIA Viitasaaren kivenjalostuslaitoksen ympäristölupa, Viitasaari HAKIJA

Lisätiedot

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012 Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2012 ASIA Kaukolämpöputkien, vesijohdon ja kuitukaapelin rakentamiselle Kristiinankaupungin Pohjoislahden

Lisätiedot

Rannan ruoppaus, vesialueen täyttö, laiturin rakentaminen ja valmistelulupa Kirkonsalmen länsirannalla, Iisalmi

Rannan ruoppaus, vesialueen täyttö, laiturin rakentaminen ja valmistelulupa Kirkonsalmen länsirannalla, Iisalmi Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/2 Dnro ISAVI/9/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2012 ASIA Rannan ruoppaus, vesialueen täyttö, laiturin rakentaminen ja valmistelulupa Kirkonsalmen länsirannalla,

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2010/4 Dnro ESAVI/246/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2010 ASIA HAKIJAT MERKINTÄ Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 PÄÄTÖS Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2013 ASIA Metsä Board Oyj:n kemihierretehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan määräyksen 6 määräajan

Lisätiedot

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2011 ASIA HAKIJA Tieksin pengerrysyhtiö nimisen järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen Ilmajoen kunnassa

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee Forssan Viksbergin suljetun kaatopaikan sulkemissuunnitelman muuttamista ja jatkoajan hyväksymistä sulkemistoimenpiteille,

Hakemus, joka koskee Forssan Viksbergin suljetun kaatopaikan sulkemissuunnitelman muuttamista ja jatkoajan hyväksymistä sulkemistoimenpiteille, Etelä-Suomi Päätös Nro 152/2011/1 Dnro ESAVI/758/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2011 ASIA Hakemus, joka koskee Forssan Viksbergin suljetun kaatopaikan sulkemissuunnitelman muuttamista ja jatkoajan

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Alajärvi, Perho, Vimpeli Varauksen nimi: Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0101.

Päätös. Varausalueen sijainti: Alajärvi, Perho, Vimpeli Varauksen nimi: Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0101. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2013 1 (5) Lupatunnus Pyhäsalmi Mine Oy PL 51 86801 Pyhäsalmi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 2.7.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen,

Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen, PÄÄTÖS Nro 93/2013/1 Dnro ISAVI/69/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2013 ASIA Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen, Mikkeli HAKIJA Etelä-Savon

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2014:0016.

Päätös. Varausalueen sijainti: Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2014:0016. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2014 1 (5) Lupatunnus Sotkamo Silver Oy Kiilakiventie 1 90250 Oulu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 3.3.2014 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Perho, Toholampi, Veteli Varauksen nimi:

Päätös. Varausalueen sijainti: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Perho, Toholampi, Veteli Varauksen nimi: Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Pyhäsalmi Mine Oy PL 51 86801 Pyhäsalmi VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 10.12.2012 kaivoslain (621/2011)

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 32/10/1 Dnro ISAVI/154/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.4.2010 HAKIJA ASIA Metsäsairila Oy Porrassalmenkatu 1A 50100 Mikkeli Ympäristönsuojelulain 61

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 84/2012/2 Dnro ISAVI/65/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012

PÄÄTÖS Nro 84/2012/2 Dnro ISAVI/65/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 84/2012/2 Dnro ISAVI/65/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2012 HAKIJA ASIA Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Vesistökaapelin rakentaminen Höytiäisellä välille Raassilanniemi Varissaari

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Päätös. Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011

Päätös. Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA HAKIJA Veden johtamista Kokemäenjoesta Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Venesataman rakentaminen Rymättylän Ajolan kylään tilan Ajola RN:o

Lisätiedot

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Taivalkoski. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0011.

Päätös. Varausalueen sijainti: Taivalkoski. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0011. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 1 (5) Lupatunnus FQM FinnEx Oy Astropolistalo, Kaikutie 1 99600 SODANKYLÄ VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 20.1.2012 kaivoslain

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197.

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 12.8.2013 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Southern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 31.12.2012 kaivoslain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006 ASIA HAKIJA Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo Iskalan pengerrysyhtiö

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-252. jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-252. jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/2 Dnro LSY-2005-Y-252 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2005 ASIA HAKIJA Fortum Power and Heat Oy:n hakemus Kauttuan voimalaitoksen ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot