Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015"

Transkriptio

1 Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Päivitys 2011

2 2 (24) Johdanto Koko Päijät Hämeen maakunnan kattava Kilpailukyky ja elinkeinostrategia valmisteltiin laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoyhteistyöryhmä, joka valvoo strategian toteutumista ja sen ajantasaisuutta, teki vuoden 2010 lopussa päätöksen strategian päivittämisestä. Päivitysprosessissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, miten Lahden seutua ja koko maakuntaa kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Kilpailukyky ja elinkeinostrategia vastaa kysymyksiin siitä, mitkä ovat Lahden seudun kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset, miten Lahden seutu profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja, mitkä asiat tekevät Lahden seudusta erityisen kilpailukykyisen verrattuna muihin seutuihin sekä siihen millä keinoilla haluamme erottua muista ja millaisten palvelujen avulla yritystoimintaa käytännössä edistetään. Lahden seudun kilpailukyky ja elinkeinostrategian päämääränä on ohjata alueen elinkeinopolitiikan toteuttamista ja sitä kautta vahvistaa seudun yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategia linjaa varsinaisten yrityksille tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi aluesuunnittelun sekä koulutuspolitiikan ratkaisuja sikäli, kun ne kytkeytyvät olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Kilpailukyky ja elinkeinostrategian päämääränä on entistä vahvemmin rakentaa Lahden seudusta dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino ja työpaikkarakenteeltaan korkean lisäarvon ja tuottavuuden talousalue. Strategiassa korostuvat klusteri ja toimialarajat ylittävät osaamisen kärjet sekä keinot, joilla pyritään klusterista tai toimialasta riippumatta kasvattamaan yritysten tuottamaa lisä /jalostusarvoa. Strategiassa painotetaan näitä tavoitteita tukevan yritysystävällisen sekä luovan ja houkuttelevan elinympäristön kehittämistä. Seudun vahvat teolliset ja palveluklusterit muodostavat alueen kilpailukyvyn perustan. Kilpailukyky ja elinkeinostrategiassa pyritään tunnistamaan Lahden seudun yritysten kannalta keskeisimmät yhteiskunnalliset ja markkinamuutokset sekä osaamisen kärjet. Strategia esittää elinkeinopoliittiset keinot, joilla autetaan yrityksiä hyödyntämään näitä muutostrendejä ja osaamiskärkiä. Strategiassa nähdään kaikki toimialat potentiaalisina kasvualoina. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut, kuten yritysneuvonta, varmistetaan. Lahden seudun kilpailukyky ja elinkeinostrategia kytkeytyy seudun kuntien strategioihin ja kehittämistoimintaan sekä koko maakunnan kehitystä yleisellä tasolla suuntaavaan Päijät Hämeen maakunnan maakuntasuunnitelmaan ja valtion aluehallinnon toimenpiteisiin.

3 3 (24) 1. Lahden seutu lyhyesti Päijät Hämeen maakunta muodostuu Lahden seutukunnasta, johon kuuluu yksitoista kuntaa. Maakunnan asukasluku oli vuoden 2010 lopussa , tasainen väestönkasvu on jatkunut edelleen vuoden 2011 puolella. Yli sadantuhannen asukkaan Lahti on talousalueen asumisen, palveluiden ja yritystoiminnan keskus. Lahden seudun sijainti Suomen pohjois etelä ja itä länsi suuntaisten raide ja tieliikenteen risteyskohdassa, tiiviissä yhteydessä metropolialueeseen on sekä asumisen että yrittämisen kannalta merkittävä etu. Nopeimmillaan Lahdesta Helsinkiin pääsee junalla alle 50 minuutissa ja Pietariin reilussa kahdessa ja puolessa tunnissa. Keskeinen sijainti tarjoaa kustannustehokkaan toimintaympäristön yrityksille eteläisessä Suomessa ja Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyydessä. Monipuolinen elinkeinorakenne Lahden seudulla on pitkät yrittäjyyden perinteet, vahva teollinen osaaminen ja runsaasti pk yrityksiä, joiden joukossa on useita kansallisesti ja kansainvälisesti menestyviä perheyrityksiä. Lahden seutu on pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin ympäristöliiketoiminnan ja ympäristöosaamisen keskittymä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 0,5 miljardia euroa, mikä on noin 12 % kokonaisliikevaihdosta Suomessa. Lahden seudulla on myös Suomen johtava teollisen muotoilun keskittymä. Mekatroniikka ja viljaklusterit sekä asumisen klusteri ovat seudun kehityksen ja kasvun kannalta kivijalkaklustereita, jotka ovat vuosikymmenien ajan muodostaneet seudun taloudellisen perustan. Mekatroniikkaklusteri yhdistää perinteisen metalli ja koneteollisuuden moderniin ICT ja elektroniikkaosaamiseen. Lahden seudulla mekatroniikkayrityksiä on tällä hetkellä noin 700, liikevaihto 1,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin Päijät Hämeen Viljaklusteri muodostaa Suomen mittavimman ja monipuolisimman viljaosaamisen keskittymän. Klusterin yhteenlaskettu liikevaihto on yli 400 miljoonaa euroa. Lahden seutu on maan suurin puutuotteiden tuottaja sekä merkittävin huonekaluteollisuuden keskus. Suomen suurimmat huonekalualan jakeluyritykset sijaitsevat Lahden seudulla. Lisäksi seudulla toimii kansainvälisesti menestyneitä puunjalostuskoneita valmistavia yrityksiä. Asumisen klusterissa on kaiken kaikkiaan noin yritystä, joissa on noin työntekijää ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Hyvinvointiin liittyvä yritystoiminta, sisältäen terveydenhoito ja hoiva alan, elämys, liikunta ja kulttuuriteollisuuden sekä väline ja varustevalmistuksen, on kasvanut viimeisten vuosien aikana vauhdilla. Yritysmäärän kasvu on vuositasolla noin 60, ja ala työllistää runsaassa yrityksessä kaikkiaan noin työntekijää. Matkailu on Päijät Hämeessä kasvava ja vahvasti investoiva toimiala, joka tällä hetkellä työllistää kokoaikaisesti henkilöä. Päijät Hämeen saama välitön matkailutulo vuonna 2010 oli 340 miljoonaa euroa.

4 4 (24) Kauppa ja palveluelinkeinot ovat avainasemassa Lahden seudun työllisyyskehityksen kannalta. Noin 60 % alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. Kaupan alan liikevaihto on noin 2,8 miljardia euroa. Vähittäiskaupan osuus tästä on noin 1,2 miljardia euroa. Lisäksi Lahden seudulla on vahva muoviteollisuuden keskittymä sekä alan koulutusta ja kehittämistoimintaa. Muovialalla on noin työpaikkaa ja 45 yritystä. Myös perinteinen tekstiili ja vaatetusala työllistää edelleen Lahden seudulla noin 300 henkilöä vaatetusalan suunnittelu ja valmistustehtävissä 110 eri yrityksessä. Lisäksi vaatetusala työllistää huomattavan määrän ihmisiä kaupan ja logistiikan aloilla. Kaiken kaikkiaan Päijät Hämeessä on noin yritystä ja uusien yritysten perustamismäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2010 maakunnassa perustettiin lähes yritystä. Yritysten määrän nettokasvu oli noin % 1 % 3 % Alkutuotanto Teollisuus 25 % Rakentaminen 31 % Kauppa ja majoitus Kuljetus Liike elämän toiminta 8 % Koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut Muut palvelut 8 % 5 % 15 % Tuntematon Kuva 1: Päijät Hämeen elinkeinorakenne työpaikkojen mukaan 2008 (Verkkotietokeskus) 9 % 5 % 3 % 9 % 41 % Mekatroniikka Puu ja huonekalu Elintarvike Muovi ja kumi Muu teollisuus Tekstiili 33 % Kuva 2: Päijät Hämeen teollisuuden toimialarakenne työpaikkojen mukaan 2008 (Verkkotietokeskus)

5 5 (24) Tutkimus ja koulutus Lahden seudulla toimivat yliopistot Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto muodostavat verkostomaisen yhteenliittymän, Lahden yliopistokeskuksen. Yliopistokeskuksen vahvat tutkimus ja opetusalat ovat ympäristöekologia, ympäristötekniikka, liike ja tuotantotalous sekä hyvinvointiala. Lahden seudulla toimivat myös Tampereen teknillinen yliopisto, joka on painottunut materiaalitehokkuuteen ja tekniikkaan, sekä Turun yliopisto, jolla on Suomen urheiluopiston kanssa terveysliikunnan yhteisprofessuuri. Lisäksi maakunnassa on Tampereen yliopiston lääkinnällisen ja reumakuntoutuksen professuuriin liittyvää kuntoutustutkimusta ja koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu, joka on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, on profiloitunut erityisesti muotoiluun ja ympäristötekniikkaan. Korkeakoulutasoista opetusta tarjoavat ja tutkimusta harjoittavat Lahden seudulla myös Haaga Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö sekä Maanpuolustuskorkeakoulun yksikkö. Ammatillisesta koulutuksesta Lahden seudulla vastaa Koulutuskeskus Salpaus. Sekä Koulutuskeskus Salpausta että Lahden ammattikorkeakoulua ylläpitää Päijät Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä. Alueen t&k toiminnan profiiliin ovat merkittävästi vaikuttaneet valtion tutkimusorganisaatioiden puuttuminen sekä Nokia vetoisen ICT alan suhteellisen vähäinen merkitys verrattuna moniin muihin suurehkoihin kaupunkiseutuihin. T&k menot asukasta kohden ovat noin 250 euroa, kun valtakunnallinen keskiarvo on noin euroa/asukas. Alueella syntyvien innovaatioiden määrä suhteessa t&k menoihin on kuitenkin Suomen korkeimpia Helsinki Innovaatiot 100 Turku Tampere Lahti Rauma Kotka-Hamina Vaasa Jyväskylä Oulu Kuopio Hämeenlinna Mikkeli Joensuu Lpr Lohja Salo Vakka-Suomi Tammisaari Porvoo 10 Kajaani T&K Kuva 3: Yli 10 innovaation seutukunnat innovaatioiden määrän, T&K menojen ja arvonlisäyksen mukaisesti kuvattuna ( ).

6 6 (24) Väestökehitys Päijät Häme on vuodesta 2001 ollut muuttovoittoinen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät Hämeen väestönlisäys on ollut yhteensä yli henkilöä. Vuotuinen väestön kasvu on vaihdellut 0,14 0,41 prosentin välillä. Väestönkehityksellisesti Päijät Hämeen jakautuu kahteen osaan. Vanhan seutukuntajaon mukaan tarkasteltuna on Heinolan seutukunnan väestönkasvu ollut negatiivista viime vuosikymmenen. Lahden seutukunta on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut väestöltään noin 0,5 prosenttia vuodessa. Lahden kaupungin ja ydinkaupunkiseudun väestönkasvu on ollut vielä tätäkin voimakkaampaa. Vuonna 2010 Lahden kaupungissa oli yli asukasta ja Lahden, Nastolan ja Hollolan muodostamalla ydinkaupunkiseudulla lähes asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 mukaan Lahden väkiluku tulee kasvamaan noin ja koko Päijät Hämeen noin asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Toteutuneen väestönkasvun perusteella arvioituna Lahden kaupungin ja koko ydinkaupunkiseudun kasvu tulee kuitenkin olemaan selvästi suurempi luvun taitteessa kolme viidestä suomalaisesta asui kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla. Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Kahdestakymmenestä muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee Helsingin Turun Tampereen Lahden ja Loviisan muodostaman alueen sisäpuolella. Muuttovoittoisen taikapiirin ulkopuolella kasvavat vain Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seudut (Timo Aro 2011) luvulla on selvästi havaittavissa myös, että Päijät Häme ja erityisesti seutu houkuttelevat yhä enemmän korkeasti koulutettua väestöä. Syynä on mm. alueen kytkeytyminen Helsingin seudun työmarkkinoihin työmatka ajan lyhennyttyä sekä asumisen hyvä hinta laatu suhde. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nettomuutto maakunnittain vuosina (Timo Aro 2011)

7 7 (24) 2. Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat muutostrendit Strategia on laadittu varautuen seuraaviin yhteiskunnan ja yritysten liiketoimintaympäristön muutoksia koskeviin tulevaisuuden näkymiin: Teollinen murros jatkuu Lahden seudulla on noin työpaikkaa, joista teollisia työpaikkoja on noin Ennusteiden mukaan on odotettavissa, että perinteisestä teollisuudesta Lahden seudulla häviää vuoteen 2015 mennessä noin työpaikkaa. Tilalle syntyvät uudet työpaikat ovat ennen kaikkea korkean jalostusasteen työpaikkoja sekä uudistuvan ja erikoistuvan perusteollisuuden että palvelu ja elämysteollisuuden sektoreilla. Yritysten kasvu pohjautuu vahvasti asiakas ja markkinalähtöiseen, tuottavuudeltaan korkeaan tutkimus ja kehitystoimintaan. Innovaatiovetoinen talouskasvu korostuu. Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa Ilmastonmuutos sekä ympäristömyönteisyyden ja arvojen merkitys heijastuu kaikille yhteiskunnan ja liiketoiminnan aloille. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään, energian saatavuuteen sekä ilmastonmuutoksen tuomiin uhkakuviin. Ympäristöliiketoiminnan markkinat kasvavat merkittävästi. Ympäristötehokkaiden ratkaisujen merkitys yritysten ja seutujen kilpailuetutekijänä korostuu. Ympäristöasioilla on entistä suurempi merkitys asuinpaikan valinnassa. Myös hidastuvan talouskasvun olosuhteissa on ympäristöalalla odotettavissa nopeaa kasvua. Liiketoiminta kansainvälistyy Teollisuustyö vähenee Suomessa. Kasvavat ja menestyvät yritykset toimivat tulevaisuudessa nykyistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja osana globaaleja arvoketjuja; kansainvälisille markkinoille pääsy on yhä suuremmassa määrin yrityksen menestymisen edellytys. Uusien markkina alueiden, muun muassa Venäjän, Kiinan ja Intian, kasvu luo uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle; maantieteellisen aseman vuoksi erityisesti Pietarin alueen kehitys on Lahden seudulle keskeinen. Kansainvälinen koulutus ja kansainvälisen työvoiman saatavuus muodostuvat kilpailukykytekijöiksi. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin Kunta ja palvelurakenteen muuttuessa palvelumarkkinat avautuvat ja julkisten palvelujen yksityinen tuottaminen lisääntyy. Työvoimapula kiihtyy ja ulkomaisen työvoiman tarve lisääntyy. Työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät haasteet kasvavat.

8 8 (24) Elämäntavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen monipuolistuvat ja pirstaloituvat Yksilölliset tarpeet huomioivien liiketoimintamallien sekä asiakas ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen ja muotoilun merkitys kasvaa. Syntyy kysyntää ja uudet markkinat elämysten tuotantoon, terveyden edistämiseen sekä erityisesti uudenlaisiin ikääntyvien palveluihin. Kasvava maahanmuutto lisää seudun kulttuurista monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa. Liikunta alalle kasvaa elinvoimainen, kehittyvä ja moniulotteinen yrityskenttä. Kaupunkien ja niiden vetovoimaisuuden merkitys seutujen kilpailukykytekijänä korostuu Metropolialue kehittyy voimakkaasti ja sen asema vahvistuu entisestään. Väestö ja työpaikat kasautuvat pääkaupunkiseudulle, jolloin metropolialueen muiden keskusten on profiloiduttava entistä selkeämmin. Ihmisten ja työpaikkojen sijoittumisessa on kaupungin ilmapiirillä, vetovoimalla ja viihtyisyydellä yhä suurempi merkitys. Suurten kaupunkiseutujen ja keskuskaupunkien merkitys kansallisen kilpailukyvyn vetureina korostuvat. Kaupunkipolitiikassa siirrytään yhä enemmän valtion ja suurten kaupunkien väliseen sopimuskäytäntöön (kilpailukyky ja MAL aiesopimukset). Suurille kaupunkiseuduille luodaan vahvoja innovaatiokeskittymiä. Valtio ohjaa suurilla kaupunkiseuduilla maankäyttöä, asumista ja liikennettä sekä kuntarakenteen muutosta aiempaa voimakkaammin. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista.

9 9 (24) 3. Strategiset osaamisen kärjet Strategiset osaamisen kärjet ovat asioita, joissa olemme erityisen hyviä ja jotka tuovat meille kilpailuetua muihin seutuihin nähden. Osaamisen kärjet ovat alueita, joihin erityisesti halutaan jatkossa panostaa ja profiloitua. Ne koskevat niin yritystoimintaa, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaa. Ympäristö Lahden seudulla on Suomen toiseksi merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Seudun ympäristöliiketoiminnan painopiste on säästävissä, ympäristötehokkaissa ratkaisuissa ja kierrätysliiketoiminnassa, sisältäen jätteen energiasisällön hyödyntämisen. Alueella on vahva ympäristökonsultoinnin klusteri. Ympäristöteknologiaa hyödyntävistä toimialoista tärkeimpiä ovat mekatroniikka ja asumisen liiketoiminta ala. Johtavia ympäristöalan yliopistoyksiköitä alueella ovat Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos ja Aalto yliopiston Lahden keskus, joiden tutkimuskärjet liittyvät kaupunkien ympäristökysymysten ratkaisemiseen, erityisesti kaupunkiekosysteemeihin, pilaantuneiden maa ja vesialueiden kunnostukseen sekä materiaalien kierron ja kierrätyksen kysymyksiin. Myös Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen profiilit Lahden seudulla tukevat ympäristöteknologian osaamiskärkeä. Lahden ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologia on vahva painopisteala. Vuoden 2010 alussa valmistunut uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon tarjoaa erinomaiset puitteet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen sekä uuden teknologian pilotointiin. Lahden tiede ja yrityspuisto Oy on Suomen johtava ympäristöteknologiatiedepuisto, joka on johtanut vuodesta 2007 kansallista Cleantech klusteria. Muotoilu Lahden seutu on yksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkain teollisen muotoilun hyödyntäjä. Viime vuosina useat seudun menestyvät yritykset ovat ottaneet muotoilun keskeiseksi kilpailutekijäkseen. Alue on profiloitunut erityisesti teolliseen muotoiluun. Muotoilun korkeakouluosaamisen kärki on Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti, joka on alansa huippu Suomessa ja kansainvälisesti tunnettu oppilaitos erityisesti teollisessa muotoilussa. Sen kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii Lahdessa Aalto yliopiston taideteollinen korkeakoulu. Muotoiluosaamisen kehittämisestä ja levittämisestä yrityksiin vastaavat suomalaisten yritysten perustama kansallinen Suomen muotoilusäätiö, jonka päätoimipaikka on Lahdessa, sekä Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, joka vastaa muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan kehittämisestä.

10 10 (24) Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Lahden seudulla on kehitetty käytäntölähtöinen, yrityksen tarpeista lähtevä tuotekehityksen ja innovaatioiden tekemisen tapa. Toimintatavan erityisiä vahvuuksia ovat ideoiden nopea soveltaminen ja kaupallistaminen sekä tehokkaat keinot hakea parasta mahdollista kansainvälistä osaamista kehitystyön tueksi. Seudun yritykset ovat menestyksekkäästi soveltaneet tätä toimintatapaa omassa liiketoiminnassaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikön ympärille on rakentunut Suomen johtava innovaatioympäristöjen tutkimusryhmä, joka on myös osallistunut mallin testaamiseen ja kehittämiseen käytännössä. Keskeinen osa käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa on vahva verkottuminen metropolialueen osaamiskeskittymään ja sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Lahden alueen yrityksissä. Kehittämisyhtiö Oy LAKES ja Lahden tiede ja yrityspuisto Oy vastaavat alueellisen innovaatioympäristön vahvistamisesta, innovatiivisen kasvuyritysten kehittämisestä ja osaamiskärkien välisen synergian tehokkaasta hyödyntämisestä sekä siitä, että innovaatiotyökalut ovat kaikkien yritysten saatavilla. Päijät Hämeen liitto tuo vahvasti esiin käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan merkityksen maakunnan yksityisen ja julkisen sektorin kehittämisen välineenä.

11 11 (24) 4. Lahden seudun visio 2015 SUOMEN YMPÄRISTÖTEHOKKAIN JA YRITYSYSTÄVÄLLISIN KASVUKESKUS Ympäristötehokkuus tarkoittaa tässä strategiassa sitä, että tavarat ja palvelut tuotetaan pienemmillä energia ja materiaalipanoksilla kuin aikaisemmin, tuotteet tehdään nykyistä pitkäikäisemmiksi tai tehokkaammin kierrätettäviksi. Siten materiaali ja energiapanosten käytön hyötysuhde paranee, mikä tuo pysyvää kilpailuetua. Käytännössä ympäristötehokkuus luo uusien ratkaisujen pilotointimahdollisuuksia teollisuuden laitetoimittajille ja palvelusektorille sekä edesauttaa perinteisten teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan syntymistä. Yritysten raaka aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyys tarkoittaa tässä strategiassa sitä, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyydellä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa ja toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä.

12 12 (24) 5. Strategiset painopisteet, tavoitteet ja toteuttamisohjelmat VISIO: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin kasvukeskus Strategiset osaamisen kärjet ja uudet kasvualat Kasvua tukeva innovaatioympäristö ja kansainvälisesti arvostettu käytäntölähtöinen innovaatio-osaaminen Yritystoiminnan uudistuminen ja uudet kasvualat - Terveysliikunnan huippualue Suomessa Toimintaympäristön kehittämisen painopisteet Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Vetovoimainen ja kansainvälisesti verkottunut osa metropolialuetta Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun osaamisen ja liiketoiminnan keskittymä Tavoitteet, toiminta- ja kehittämisohjelmat sekä vastuutahot

13 13 (24) Strategiset painopisteet ja tavoitteet Strateginen painopiste 1: Ympäristö ja muotoiluosaamiseen pohjautuva kasvu 1.1 Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä 1.2 Euroopan edelläkävijäalue teollisuuden ja palvelujen uudistamisessa ympäristötehokkaiden ratkaisujen avulla 1.3 Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskittymä Strateginen painopiste 2: Uudistumiskykyinen innovaatioympäristö ja uudet kasvualat 2.1 Kasvua tukeva innovaatioympäristö ja kansainvälisesti arvostettu käytäntölähtöinen innovaatioosaaminen 2.2 Kansallinen edelläkävijä uusien osaamisintensiivisten kasvuyritysten synnyttämisessä 2.3 Terveysliikunnan osaaminen ja liiketoiminta uutena kasvualana Strateginen painopiste 3: Yritysystävällinen toimintaympäristö 3.1 Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta tukevat Lahden seudun kehittymistä Suomen kiinnostavimmaksi liiketoimintaympäristöksi 3.2 Vastataan elinkeinoelämän kehittyviin ja muuttuviin työvoimatarpeisiin Strateginen painopiste 4: Vetovoimainen kasvukeskus metropolialueella 4.1 Lahden seutu on Suomen johtavien, suurten kasvukeskusten joukossa 4.2 Lahden seutu kehittyy osana metropolialuetta 4.3 Lahden seutu on kansainvälisesti verkostoitunut ja tunnetaan innostavana sekä vetovoimaisena kasvukeskuksena

14 14 (24) Strategiset painopisteet ja toimintaohjelmat STRATEGINEN PAINOPISTE 1: YMPÄRISTÖ JA MUOTOILUOSAAMISEEN POHJAUTUVA KASVU Tavoite 1.1 Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä Lahden seutu on Cleantech sektorin merkittävin ja nopeimmin kasvava kansainvälinen osaamis ja innovaatiokeskittymä Suomessa. Seudulla on kansainvälistä tasoa olevaa tutkimustoimintaa sekä nopeasti kasvavia osaamisintensiivisiä yrityksiä. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Rakennetaan räätälöityjä palveluja, jotka tukevat kasvuyritysten pääsyä haastaville kansainvälisille markkinoille. Luodaan tiiviit partnerisuhteet Cleantechsektorin kansallisten ja kansainvälisten pääomasijoittajien kanssa Lahden seudun yritysten saaman hyödyn maksimoimiseksi. Kehitetään Niemen aluetta johtavana Cleantechkeskittymänä huolehtien siitä, että alueella on saatavissa hyvälaatuisia ja kustannustehokaita toimitiloja yritysten ja tutkimusyksiköiden sijoittumista ja kasvua varten. Vahvistetaan ympäristöalan tutkimuksen ja opetuksen kansainvälisiä yhteyksiä sekä yhteyttä alueen yritystoimintaan yliopistojen ja yritysten yhteisten tutkimusohjelmien avulla. Ohjelmien tarvitsemia tutkimusinfrastruktuureja kehitetään. Vahvistetaan Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöalan opetusta ja t&k toimintaa. Rakennetaan strategiset kumppanuussuhteet keskeisten kansainvälisten partnerien kanssa (mm. innovaatioyhteistyö Wuxin ja Tatarstanin kanssa). Varmistetaan alueen vetorooli tavoitetta tukevissa kansallisissa ohjelmissa. Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Lahden Yliopistokeskus, Lahden ammattikorkeakoulu Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Hämeen ELYkeskus, Päijät Hämeen liitto Osaamiskiinteistöt Oy, Lahden tiede ja yrityspuisto Oy

15 15 (24) Tavoite 1.2 Euroopan edelläkävijäalue teollisuuden ja palvelujen uudistamisessa ympäristötehokkaiden ratkaisujen avulla Seudun teolliset ja palveluyritykset ovat kasvattaneet kilpailukykyään kehittämällä ja soveltamalla uudenlaisia toimintatapoja ja teknologioita energia ja materiaalitehokkuuden parantamiseen sekä puhtaampiin prosesseihin. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Kehitetään Lahden seudun mekatroniikkateollisuuden kilpailukykyä ja uudistumista ympäristötehokkaiden ja ympäristöliiketoiminnan ratkaisujen avulla. Kehittämisyhtiö Oy LAKES Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehitetään energia, jäte ja vesisektoreiden palveluja ja teknologiaa yhdessä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Toteutetaan ympäristötehokkaan asumisen, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuja tukevia pilotympäristöjä. Tiivistetään yhteistyötä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n kanssa. Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Lahti Energia Oy Päijät Hämeen jätehuolto Oy Lahti Aqua Oy Kujalan Komposti Oy, seudun kunnat, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA, Kehittämisyhtiö Oy LAKES Tavoite 1.3 Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskittymä Lahden seutu on dynaamisen muotoilukulttuurinsa teollisuuden ja muotoilun tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta kansainvälisesti tunnettu teollisen muotoilun osaamiskeskittymä sekä muotoilukoulutuksen ja tutkimuksen vetovoimaisin alue Suomessa. Lahdella on keskeinen ja profiloitunut rooli pohjoisen Euroopan johtaviin kuuluvassa muotoiluosaamisen keskittymässä Helsingin metropolialueella. Se on muotoilun uusien sovellusalueiden, erityisesti ympäristöteknologian ja muotoilun yhdistämisen kansainvälinen edelläkävijä. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Vahvistetaan Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituuttia ja sen profiilia. Rakennetaan tiivis strateginen yhteistyösuhde sen ja aktiivisesti Lahteen kiinnittyneen Aalto yliopiston taideteollisen korkeakoulun välille. Tuetaan muotoilun hyödyntämistä alueen kasvuyritysten strategisena kilpailukykytekijänä. Tuetaan muotoilupalveluyritysten sekä mm. prototypointiin erikoistuneiden palveluyritysten syntymistä ja verkottumista alueella. Vahvistetaan Suomen Muotoilusäätiön roolia teollisen muotoilun kansallisena edistämisorganisaationa ja teollisen muotoilun jalkauttajana pk yrityksiin. Toteutetaan materiaalitekniikan ja tehokkuuden sekä muotoilun osaamisen yhdistävä CleanDesign Center malli ja sitä tukeva laboratorioympäristö. Lahden ammattikorkeakoulu Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Suomen Muotoilusäätiö Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Aalto yliopisto,, Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, Suomen Muotoilusäätiö, Lahden yliopistokeskus Aalto yliopisto, Suomen Muotoilusäätiö, Kehittämisyhtiö Oy LAKES Lahden ammattikorkeakoulu, Aaltoyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Muovipoli Oy

16 16 (24) STRATEGINEN PAINOPISTE 2: UUDISTUMISKYKYINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ JA UUDET KASVUALAT Tavoite 2.1 Kasvua tukeva innovaatioympäristö ja kansainvälisesti arvostettu käytäntölähtöinen innovaatio osaaminen Lahden seutu on käyttäjä ja käytäntölähtöisten tuotekehitysympäristöjen edelläkävijä. Alueella ja sen yrityksissä on jatkuvan innovoinnin kulttuuri. Yritysten innovaatiokyvykkyys ja sitä tukeva tutkimus ja opetus ovat korkealla tasolla. Lahden seudulla haetaan aktiivisesti, tulevaisuuteen suuntautuen mahdollisia uusia toimialoja ja kasvumahdollisuuksia sekä niihin liittyvää osaamista. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Toteutetaan Lahden innovaatiokeskittymän kehittymisen edellyttämät toiminnalliset ja rakenteelliset ratkaisut laaditun innovaatioselvitystyön pohjalta. Vahvistetaan Lahden yliopistokampusta osana metropolialueen kampusten verkostoa ja tehdään ratkaisut korkeakoulutoimintojen sijoittumisesta pitkällä aikavälillä. Toteutetaan laboratorio : koko kaupungin kattava käyttäjälähtöinen tuotekehitysympäristö, joka keskittyy erityisesti ympäristötehokkaiden ja hyvin muotoiltujen ratkaisujen kehittämiseen ja testaukseen. Tuetaan Lahden seudun yritysten kykyä hyödyntää henkilöstön ja asiakkaiden tietotaitoa omassa innovaatiotoiminnassaan; tuodaan innovaatiotyökalut alueen pk yritysten tietoisuuteen ja saataville, osaksi yrityskehittämistä. Vahvistetaan innovaatiotoimintaan ja järjestelmiin liittyvää tutkimusta ja opetusta. Käynnistetään toiminta ja rahoitusmalli, jonka avulla viedään eteenpäin uusia Lahden seudun tulevaisuuden kannalta potentiaalisia liiketoimintasektoreita, ns. kasvuituja. Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämisyhtiö Oy LAKES Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, Päijät Hämeen liitto, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden yliopistokeskus Aalto yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu, Päijät Hämeen liitto, Hämeen ELY keskus, Kehittämisyhtiö Oy LAKES Tavoite 2.2 Kansallinen edelläkävijä uusien osaamisintensiivisten kasvuyritysten synnyttämisessä Lahden seudulle on luotu tehokkaasti toimiva innovaatioympäristö alkaville yrityksille ja se pystyy houkuttelemaan niitä erityisesti metropolialueelta. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Käynnistetään yhteistyössä metropolialueen yrityskehitysorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa uudenlainen malli uusien osaamisintensiivisten kasvuyritysten synnyttämiseen. Tarjotaan tehokas palvelu alkaville kasvuyrityksille koko metropolialueella. Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Helsingin yliopisto, Aaltoyliopisto, FUAS konsortio, Helsinki Business and Science Park Ltd., Hämeen ELY keskus, Kehittämisyhtiö Oy LAKES/ Lahden alueen uusyrityskeskus ry

17 17 (24) Tavoite 2.3 Terveysliikunnan osaaminen ja liiketoiminta uutena kasvualana Lahden seudulla kehitetään edelleen kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisia liikunnan koulutuskeskuksia, niiden t&k toimintaa ja käytäntölähtöisen terveysliikunnan osaamista. Keskeisenä uutena liiketoiminnan kasvualana rakentuu Lahden seudusta terveysliikunnan koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja liiketoiminnan huippualue, jossa on ainutlaatuinen terveysliikunnan kasvavan liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisalusta. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Rakennetaan toimintamalli ja palvelukonsepti terveysliikunnan liiketoiminnan kehittämiseksi sekä liikunta alan yritysten kasvun, innovaatiokyvykkyyden ja kansainvälistymisen tueksi. Lahden seudulle rakentuu liikunta ja terveystutkimuksen osaamiskeskittymä, joka houkuttelee alueelle kansallista ja kansainvälistä liikunta ja terveystutkimustoimintaa ja liiketoimintaa. Yritysten ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi kehitetään uusia terveysliikunnan toimintamalleja. Terveysliikunta nostetaan yritysten ja yhteisöjen keskeiseksi voimavaraksi henkilöstöpolitiikan osa alueena. Jatketaan maakunnan terveysliikuntastrategian toteuttamista alueen kunnissa, kansallisesti ja kansainvälisesti ja pilottihankkeiden hyödyntämistä hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Tavoite auttaa yksilöä ja yhteiskuntaa ikääntymisen haasteiden kohtaamisessa. Kehittämisyhtiö Oy LAKES Käynnistämisvastuu: Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kunnat ja Päijät Hämeen liitto Suomen Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti, Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, Lahden alueen uusyrityskeskus ry, Hämeen ELY keskus Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Suomen Urheiluopisto, Pajulahden Liikuntakeskus, alueen julkiset ja yksityiset terveydenhuollon toimijat, Sotilaslääketieteen keskus Alueen yritykset Terveysliikuntaosaajat, seudun kunnat Seudun kunnat, kuntayhtymät, Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Terveysliikuntaosaajat mm. Päijät Hämeen liikunta ja urheilu, Puolustusvoimien urheilukoulu

18 18 (24) STRATEGINEN PAINOPISTE 3: YRITYSYSTÄVÄLLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tavoite 3.1 Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta tukevat Lahden seudun kehittymistä Suomen kiinnostavimmaksi liiketoimintaympäristöksi Kehitetään ja turvataan seudun yritysten toimintaedellytykset. Varmistetaan tehokas palveluprosessi sijoittuville yrityksille. Yritysvaikutusten arviointi on laajasti käytössä julkisen sektorin päätöksenteossa. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Tunnistetaan potentiaaliset kasvuyritykset. Tuetaan teollisuusyritysten monipuolistumista ja erikoistumista uusien kehittämisohjelmien avulla. Valjastetaan seudun osaamisvahvuudet tehokkaasti pk ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Toteutetaan yritykselle suunnattuja markkinakohtaisia kehittämisohjelmia ja tuetaan yritysten pääsyä kasvaville kansainvälisille markkinoille, erityisesti Venäjän markkinoille. Rakennetaan yhdessä yrityspalveluverkostoon kuuluvien organisaatioiden kanssa uusia palvelumalleja ja konsepteja, erityisesti sähköisiä palveluita (Yritys Suomi). Rakennetaan yritysten sijoittumista tukeva palvelumalli, joka sisältää kansalliset ja kansainväliset pääomasijoittajasuhteet ja instrumentit. Profiloidaan ja konseptoidaan Lahden seudun yritysalueet, luodaan portfoliot myynnin ja markkinoinnin tueksi. Yritysvaikutusten arviointi jalkautetaan julkiseen päätöksentekoon pysyväksi menetelmäksi ja sen käyttöönottoa laajennetaan muihin Päijät Hämeen julkisiin organisaatioihin. Helpotetaan pk yritysten pääsyä julkisten hankintojen ja palveluiden markkinoille. Järjestetään kunnille ja yrityksille koulutusta hankinta ja tarjousmenettelyjen kehittämiseksi. Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kehittämisyhtiö Oy LAKES Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, ELY keskus, Lahden alueen uusyrityskeskus ry, LAMK, Haaga Helia AMK, Innovaatiokeskus, TEKES, Yliopistokeskus, Päijät Hämeen kunnat Päijät Hämeen kunnat, Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, ELYkeskus, TE toimisto, Lahti Aqua, Lahti Energia, Finnvera Lahden tiede ja yrityspuisto Oy, ELY keskus, Lahden alueen uusyrityskeskus ry, LAMK Innovaatiokeskus Päijät Hämeen kunnat, Päijät Hämeen Yrittäjät

19 19 (24) Tavoite 3.2 Vastataan elinkeinoelämän kehittyviin ja muuttuviin työvoimatarpeisiin Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Työelämän ja oppilaitosten välille on rakennettu toimintatapa, jonka avulla pystytään ennakoimaan ja vastaamaan työelämän työvoiman tarpeeseen sekä korkea asteella että toisella asteella. Yrittäjäksi aikovien ja aloittavien yrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutusta selkiytetään ja vahvistetaan Lahden seudulla. Peruskouluissa ja toisella asteella yrittäjyyskasvatuksella on vahva sija. Tehdään toimintasuunnitelma työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi sekä maahanmuuttajien ja paikallisen työreservin tehokkaalle hyödyntämiselle. Päijät Hämeen koulutuskonserni Seudun kunnat Päijät Hämeen liitto Yliopistokeskus, Haaga Helia AMK, seudun kunnat, Päijät Hämeen Yrittäjät Päijät hämeen kunnat ELY keskus, Päijät Hämeen TE toimisto

20 20 (24) STRATEGINEN PAINOPISTE 4: VETOVOIMAINEN KASVUKESKUS METROPOLIALUEELLA Tavoite 4.1 Lahden seutu on Suomen johtavien, suurten kasvukeskusten joukossa Seutu on yksi Suomen houkuttelevimmista työ ja asuinympäristöistä koulutetuille suomalaisille ja ulkomaalaisille. Ohjelma Vastuutaho Muut keskeiset toteuttajat Kehitetään Lahden kaupungin keskusta alueen vetovoimaa ja vahvistetaan sen asemaa alueen toiminnallisena keskuksena. Keskeisenä toimenpiteenä on Lahden keskustavision toteuttaminen. Seudun kunnat kehittävät houkuttelevia, monipuolisia ja omaleimaisia asuinmahdollisuuksia. Toteutetaan kansallisesti merkittäviä, ympäristölähtöisen asumisen ja asuinrakentamisen mallialueita, kuten Ranta Kartano ja Henna. Lahden Niemen aluetta ja aseman seutua kehitetään korkeatasoisina, ympäristötehokkaan työpaikka ja asuinrakentamisen sekä uusien liikenneratkaisujen mallialueina. Toteutetaan alueiden kehittymistä tukevat kaavoitus, liikenne ja infrastruktuuriratkaisut. Lisätään vieraskielisiä koulutus ja opiskelumahdollisuuksia kaikilla koulutustasoilla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat englanninkielisen lukioopetuksen käynnistäminen sekä korkeakoulujen kansainvälisen opetuksen ja sen tukipalveluiden vahvistaminen. Tuetaan seudun matkailukeskusten kehittymistä kansainvälisen tason vapaa ajan matkailun ja vapaa ajan asumisen keskittymiksi mm. vauhdittamalla investointeja ja kaavaprosessien valmistumista. Päijänne Vesijärvestä kehitetään kansainvälisesti tunnettua vapaa ajan brändiä. Matkailullisina kärkinä kehitetään erityisesti hyvinvointija tapahtumamatkailua ja hyödynnetään pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Orimattilan kaupunki, seudun kunnat Kehittämisyhtiö Oy LAKES Päijät Hämeen liitto Päijät Hämeen liitto Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämisyhtiö Oy LAKES LAMK, yliopistokeskus Päijät Hämeen liitto, Lahti Travel Oy, seudun kunnat ja matkailukeskukset

Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015

Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Päivitys, luonnos 26.8.2011 LAHDEN ALUEEN KILPAILUKYKY JA ELINKEINOSTRATEGIA LUONNOS 26.8.2011 2 (23) Johdanto Koko Päijät Hämeen maakunnan kattava

Lisätiedot

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategian

Lisätiedot

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 1 sisällysluettelo 8 10 Lahden seutu Päijät-Häme Artjärvi Kärkölä Asikkala Lahti Hartola Nastola

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015. Lyhentämätön versio

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015. Lyhentämätön versio Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lyhentämätön versio Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024

KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024 Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2011-2024 Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS 2014 Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9. 1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY

LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot