Rautateiden turvalaitteet

Transkriptio

1 Rautateiden turvalaitteet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

2 Ratahallintokeskus Vastaa rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta Hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa Työntekijöitä n budjetti 470 M, josta suunnittelun ja tutkimuksen osuus 8,5 M Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

3 Turvalaitteita Opastimet Vaihteet Raiteensulut Raiteen vapaanaolon valvonta Asetinlaite Kauko-ohjaus JKV (Junien kulunvalvonta) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

4 Turvalaitteiden historiaa Suomalainen tekniikka ja toimintaperiaatteet saksalaista perua (toinen vallitseva suuntaus on brittiläinen) Suomessa vanhimmat releasetinlaitteet 60-luvulta, maailmalla yli 100 v. vanhoja asetinlaitteita Tietokoneiden kehittyminen mahdollistanut ohjaustekniikan kehittymistä, automatisointia, ohjaushenkilöstön vähentämistä sekä aiheuttanut nopeamman laitteiden uudistamistarpeen ja vikaherkkyyden kasvamisen Tällä hetkellä suurimmat turvalaitteiden toimittajat: Siemens Thales Mipro (ainoa suomalainen!) Ansaldo Huopalahden kaavio ja käyttöliittymä Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

5 Opastimet Radan varrella sijaitsevat opastimet välittävät kulkutiedon näkyvällä valolla (lukuun ottamatta radio-opastinta) Opastimia ja opasteita on erilaisia eri käyttötarkoituksia varten Päivä- ja yöjännite hämäräkytkimen ohjaamana Vain pää-, suojastus-, esi- ja radio-opastin junaa varten, loput opastimet vaihtotyötä varten Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

6 Vaihteet Turvalaitteet valvovat vaihteen asennon ja antavat kääntökäskyn vaadittuun asentoon Turvalaitteet välittävät vaihteen yli sallitun suurimman nopeuden (ns. poikkeavassa asennossa olevan vaihteen yli nopeus pienempi kuin sen ollessa suorassa asennossa) Vaihdekytkentä Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

7 Vaihteenkääntölaitteet Vaihde osa rataa - Vaihteenkääntölaitteet osa turvalaitteita Vaihteenkääntölaitteita Suomessa enintään 8 kpl / vaihde (160 km/h vaihteissa) Vaihteenkääntölaitteet sähkömoottorilla tai hydrauliikalla Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

8 Vaihteen koskettimet Vaihteen asennon varmistamiseksi pitkissä vaihteissa myös vaihteen koskettimia Varmistavat vaihteen kielien oikean asennon, kun kielet pidemmät Kääntölaitteissa sisällä vaihteen koskettimet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

9 Vaihteet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

10 Vaihteet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

11 Raiteensulut Raiteensulut suistavat kaluston raiteelta Raiteensulut estävät mm. pysäköintiraiteilla säilytettyä kalustoa valumasta vahingossa pääraiteelle Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

12 Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteen vapaanaolo on varmistettava ennen ajon sallivan opasteen näyttämistä Raide on jaettu raideosuuksiin, joiden tilaa valvotaan (vapaa/varattu) Raideosuuksien tilatieto ohjaa turvalaitteiden toimintaa, esim: Opastimet Seis/Aja Kulkuteiden turvaaminen/purkaminen/purkautuminen Puomien nostaminen/laskeminen Vaihteiden kääntäminen/lukitseminen Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

13 Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteen vapaanaolon varmistavia järjestelmiä ovat: Raidevirtapiirit Akselinlaskijat Silmukat (vanhoissa tievaroituslaitoksissa purkaa hälytyksen junan ohittaessa tasoristeyksen) Valvovasta järjestelmästä riippuen aiheutuu vaatimuksia radan rakenteille ja kiskoilla liikkuvalle yksikölle Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

14 Raidevirtapiirit Kiskoilla liikkuvan yksikön akseli oikosulkee raidevirtapiirin, jossa kulkee jatkuva virta kyseinen raideosuus havaitaan varatuksi Raidevirtapiirityyppejä: Tasavirtaraidevirtapiiri Yksikiskoisesti eristetty vaihtovirtaraidevirtapiiri Kaksikiskoisesti eristetty vaihtovirtaraidevirtapiiri Äänitaajuusraidevirtapiiri Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

15 Akselinlaskijat Akselinlaskijat laskevat ohi kulkevat akselit/pyörät Kullakin osuudella on oltava sisään ja ulos laskettuja akseleita yhtä paljon, jotta osuus vapautuu Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

16 Akselinlaskijat Laskentapiste koostuu kiskon vastakkaisilla puolilla olevista kahdesta lähettimestä ja vastaanottimesta Sähkö- tai magneettikenttä muuttuu metallisen pyörän ohittaessa laskentapisteen Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

17 Akselinlaskijat Kaksi lähetintä ja vastaanotinta / laskentapiste tarvitaan suunnan määrittämiseen Laskentapisteen yksiköstä lähtee varattu / vapaa / vialla -tieto asetinlaitteelle Vaihtotyössä ongelmia, jos yksikkö vaihtaa suuntaa pyörän ollessa laskentapisteen päällä Käytössä asemien väleillä, kohtauspaikoilla, varoituslaitoksissa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

18 Akselinlaskijat Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

19 Asetinlaite Turvalaite, jonka avulla voidaan keskitetysti valvoa junien sijaintia, kääntää ja lukita vaihteita junien tarvitsemiin asentoihin ja ohjata opastimia Turvalaite varmistaa junille junakulkutiet (varmistettu reitti opastimelta opastimelle) sekä vaihtotyössä liikkuville yksiköille vaihtokulkutiet ja paikallisluvat (suojattu alue, jolla vaihtotyötä voidaan tehdä vapaasti) Asetinlaitteella pyritään estämään vaaratilanteet ja suojaamaan liikennöintiä inhimillisiltä virheiltä ja laitteiden vikaantumiselta Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

20 Kulkutien varmistaminen, 1. vaihe Tarkistetaan perusehdot: Vaihteet kulkutien käytettävissä Avainsalpalaitteet perustilassa Ei risteäviä kulkuteitä Liikennesuunta oikein Ajolangassa virrat Osuudella ei ajonestoa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

21 Kulkutien varmistaminen, 2. vaihe Lukitusvaihe: Vaihteet kääntyvät ja lukittuvat oikeisiin asentoihin Vaihteiden asento ja lukitus valvotaan Raideosuudet valvotaan vapaiksi Sivusuoja lukittuu Paikallisluvat estyvät Kulkutien päättävä opastin valvotaan Suojastusehdot valvotaan Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

22 Kulkutien varmistaminen, 3. vaihe Opastimen asettaminen ajon sallivaan asentoon, jos kaikki ehdot täyttyvät Kulkutie-ehtoja valvotaan jatkuvasti tai vähintään 0,4 s välein, muuten opastimen on asetuttava Seis-asentoon Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

23 Asetinlaite Ensimmäiset mekaaniset asetinlaitteet kehitettiin luvulla (kuvassa mekaaninen kampiasetinlaite Sukevalta) Suomessa viimeinen mekaaninen asetinlaite purettiin Rovaniemeltä 2007 Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

24 Asetinlaitteiden kehitys eteni: Sähkömekaaniset asetinlaitteet (1890-l.) Sähköiset releasetinlaitteet (1940-l.) Tietokoneasetinlaitteet (1980-l.) Kuvassa Helsingin metrovarikon releasetinlaitteen käyttöliittymä Asetinlaite Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

25 Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

26 Rataverkon turvalaitokset OHJAUSKESKUS TIETOKONEASETINLAITE TIETOKONEASETINLAITTEEN ALA-ASEMA SIEMENS ESTW TIETOKONEASETINLAITTEEN ALA-ASEMA BOMBARDIER EBILOCK 850 TIETOKONEASETINLAITE THALES ESTW L90-5 TIETOKONEASETINLAITE AnsaldoSTS MICROLOCK II PLC-ASETINLAITE MIPRO PLC-LIITYNTÄ (OHJAUS) MIPRO VÄLISUOJASTUSPISTE (VSP) RELEASETINLAITE SIEMENS DrS RELEASETINLAITE SIEMENS SpDrS 60-VR RELEASETINLAITE GANZ Domino RELEASETINLAITE GANZ Domino 70 WSSB GsII 63 RELEASETINLAITE LM ERICSSON Typ. -65 RELEASETINLAITE VR 76 VAPAAKYTKENTÄINEN RELEASETINLAITE MEKAANINEN ASETINLAITE VARMISTUSLUKKO-JA OPASTINTURVALAITOS AVATTAVAN SILLAN 8 TURVALAITOS 98 VARMISTUSLUKKOLAITOS SSSR 1 RELEASETINLAITE THALES KLI TOR TRV LLA KEM SIM KVU ROI MUL II HD OUL PSK PKL ÄM KML RHE LKA UTJ HVN MH RKI HYS STÄ VAA VUS TJA YPY KVJ ARO VTI PTO POY KUA KON OU KAO KAJ KGS VKT YV MUR KHG RPA MTV SVI NVL KLV KNS ELA MLK SKV KOK HPJ PTS KPY PHÄ PYE KOM KRV KPL VLM KPI VV ITK SOA POR PNÄ ILM NRM KOI ITR ISH JPA PMI AVI HÖL OHM KÖK TE VK VT PP Kpo Astl Joe Astl LIS LNA LTK HM Joe II Kpo I VS RIO KTP APT KER Joe III Kpo II KNH VSL KHA Joe VI Kpo III SIJ SKM UIM RJP JKI LAI Joe IV TOI UIM (Silta) LPA KSI Kpo IV IKY SOR Joe V RHA KPO LUI Joe (Silta) SEI ENO SKI SRJ KRM VNS KOS KHI NII ALV SMJ LYÖ TUU ÄKI ONT ILO ARL PLU TÖ JKJ LUO ÄHT VNJ SLN JOE TSU HÄV PSJ SNJ IN SUO NTH TUV JAL MRK YLY HSL TPV MY YLV HNV PH LAU TKK MD HPS VKI PIE VAR SÄ HMK KEU VN RLA PVI RPH VKO LVT VIH VSO KIÖ KLK SYR TOH KIS HPK HKS NRI HKO LMK ISG KTN JY KIT NRL RHL LOL PKO KLO JOR SKÄ RMI KKO PUS PKK RDL LPN VLP VJR HAU KLL SL MUU NNS STÖ JSK SAA PKY KSA KTI KIÄ KRR KAS TV JÄS HIR Kyrönsalmi POI MJJ (Silta) TKO (Silta) LAK LPR PUN MN YLÖ LÄP MI SR TRK LLH OV OT PLV PRI Kvl Astl PAR KRU SNM HVS LKL USO TRE NAL Tre Astl KIJ HVA SIU KAU MYT Kvl I SPL AHV NOA SJ MR HEL Astl HNO VTR Tre I Kvl II KN VMA LPÄ RJÄ Tre II HEL ÄS MAT TL KII Kvl III KKI IMT VJO VIA MSÄ Tre III Kvl IV RAH OLK RMA KTU KU LTS JYR HLS MKO Ila I PRL KE VIN MYL VHJ UR HL LH HP KUK SPÄ UKÄ TOM TU HJ LÄ RASI TRÄ TAPALR JTS IMK VRM Ila II HRV LRS Ila III HGS ESSO KA KRS SUT LM JR UKP LK HLT KJL Rii Astl KVL PL Psl I LÄH KÖ RY JUT KPA RPO MYN OM UTI KJR TA Psl V KAR HAS KRA MKI VAI Rii I SAM SIP KEK TKL MRI IKR Psl VII RII MYÄ VKS Rii III MLÄ HY JRI RAI Rii IV RM JK KSU LPJ KY NNL PO RÖ HAA ML MYR JP TUR PIK HMA NM OLLI KTA PÖ LO KNI HPL EPO ERV KRN MSO PKU STI SLD MEL KLH HNK DRV KR TMS (Silta) LPO DMV KOP IKO YTR SPJ PEL KLR NMP TÖR MYS TUA VRA MIS Oul Astl Oul II Oul III Oul V Oul I Oul IV Oul VI Oul VII KJÄ IKÄ SMV KVR HNH JSJ KUU KKN MAS SLL KLS HEL Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

27 Kauko-ohjaus Asetinlaitteet voivat olla kauko-ohjattuja Kauko-ohjaus ei ole turvalaite, kaikki turvatoiminnot on toteutettava asetinlaitteessa Suomessa tällä hetkellä 7 liikenteenohjauskeskusta, joissa voi olla useampia kauko-ohjausjärjestelmiä Kunkin kauko-ohjauksen tulee kattaa yhtenäinen alue, ohjausalueiden rajat vastuukysymysten vuoksi vaikeat Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

28 JKV = Junien kulunvalvonta JKV on rata- ja veturilaitteiden muodostama järjestelmä, joka valvoo junan nopeutta ja pysäyttää junan tarvittaessa Pistemäinen kulunvalvontajärjestelmä Junalle välitetään baliisin kautta tarvittavat tiedot, kuten: junalle varmistetut kulkutiet, opastimien tila ja mahdolliset nopeusrajoitukset (esim. vaihteista tai tasoristeyksistä aiheutuvista) Baliisi passiivinen komponentti, jolle voidaan tuoda tietoa mm. opastimilta tai asetinlaitteelta tai baliisi voi olla ns. kiinteästi koodattu Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

29 Opastimen tilan välittävät baliisit Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

30 JKV JKV laskee jarrukäyrät (5 kpl) veturiin välitettyjen tietojen ja junan tietojen mukaan se. juna voidaan tarvittaessa pysäyttää turvallisesti JKV seuraa jatkuvasti junan sallittua nopeutta suhteessa jarrukäyriin JKV voi tarvittaessa suorittaa käyttöjarrutuksen tai hätäjarrutuksen JKV näyttää kuljettajalle tarvittavat tiedot hyvissä ajoin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

31 Muita liikenteenohjauksen järjestelmiä Laakereiden kuumakäynti-ilmaisin Lovipyöräilmaisin Kauko-ohjaus Vaihteenlämmitys Sähköradan kaukokäyttö Junanumeroautomatiikka Tasoristeysten vikatietoja keräävä järjestelmä Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

32 Turvallisuuden varmistaminen Vikaturvallisuus Lepovirtaperiaate Toiminnallinen turvallisuus Vian sattuessa järjestelmä ohjataan turvalliseen tilaan Valvonnan on oltava jatkuvaa, syklisessä valvonnassa max 0,4 s väliajoin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

33 Turvallisuuden varmistaminen Saksalainen periaate: Käytetään turvareleitä, joissa katkaiseva ja yhdistävä kosketin ei voi olla samaan aikaan samassa asennossa Jokaisen releen vetäminen ja päästäminen valvotaan toisella releellä Brittiläinen periaate: Käytetään turvareleitä, joiden vetäminen ja päästäminen on varmistettu Venäläinen periaate: Käytetään kooltaan suuria releitä, jotka omalla painollaan varmistavat releen päästämisen Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

34 Vikaturvallisuus Yksittäinen vika johtaa järjestelmän hallitusti turvalliseen tilaan Varauduttava järjestelmän jokaisen komponentin jokaiseen mahdolliseen vikaan Esim. lamppuvirtapiirin johtimista on valvottava seuraavat mahdolliset tilat: Virran kasvaminen tai jännitteen aleneminen Johtimen katkeaminen Oikosulku virtapiirissä tai hehkulangassa Maavika Oikosulku ulkopuoliseen jännitteeseen Johtimeen indusoitunut häiriöjännite Esim. releen vikaantumistapoja kuvattu 25 kpl standardissa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

35 Lepovirtaperiaate Kriittiset ohjaukset on suunniteltu niin, että energian syötön tai tiedonsiirron katketessa järjestelmä ohjautuu hallitusti ennalta määrättyyn turvalliseen tilaan Turvalaitejärjestelmässä turvallinen tila: Opastimet Seis-asentoon Lukitukset säilyvät (tukireleet, haihtumaton muisti) Ohjaukset suunniteltu siten, että 0-tila on turvallinen tila, ei siis välttämättä perustila! Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

36 Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallisen turvallisuuden tasoa mitataan SIL-tasoilla (Safety Integrity Level) Rautateillä vaaditaan yleensä SIL 4 ( jatkuvien/tiheiden vaateiden järjestelmissä) Suomessa poikkeuksena vähäliikenteiset radat SIL 3 ja Ilmalan ratapiha SIL 2 SIL-taso määritellään turvatoiminnoille, järjestelmä SIL-taso on sen turvatoimintojen korkein SIL-taso Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

37 Toiminnallinen turvallisuus Esimerkki turvatoiminnosta: Järjestelmä mittaa paineen paikassa X ja jos paine ylittää raja-arvon Y, venttiili on avattava Z sekunnin aikana. Tämän turvatoiminnon tason on oltava SIL 3. Tärkeimmät standardit: EN (RAMS rautateille) EN (ohjelmistojen turvallisuus rautateille) EN (laitteistojen turvallisuus rautateille) IEC (yleinen kattostandardi) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

38 Turvallisuuden varmistaminen Mahdollisia riskianalyysejä: FTA (Fault Tree Analysis) FMEA (Failure Modes and Effects Analysis) HAZOP (HAZard and OPerability study) ETA (Event Tree Analysis) LOPA (Layer Of Protection Analysis) jne. Riskienhallinnan perusongelmana on määrittää hyväksytty riskitaso (esim. UK 1x10-4, Australia 1x10-6 ) Ihmisen varaan jätetyn toiminnan riskitaso vähintään 10-1 Vaarallinen tilanne todennäköisesti seurausta inhimillisestä virheestä tai järjestelmän systemaattisesta virheestä (esim. speksit, softa) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

39 Kahdentaminen Laitteita ja tietoliikenneyhteyksiä kahdennettu turvallisuuden sekä käytettävyyden vuoksi 1oo2 (1 out of 2) -järjestelmässä laite kahdennettu käytettävyyden vuoksi, toisen laitteen ulostulo riittää ohjaukseen 2oo2-järjestelmässä laite kahdennettu turvallisuuden vuoksi, molempien laitteiden ulostulon tulee olla sama ohjauksen saamiseksi 2oo3-järjestelmässä kahdennettu turvallisuuden ja käytettävyyden vuoksi jne. Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

40 Kahdentaminen SIL-tasoa voidaan lisätä turvallisuutta lisäävällä kahdennuksella Kahdentaminen ei kerro sisään rakennetuista turvatoiminnoista (esim. softan tai komponenttien kahdentamiset), myös arkkitehtuuri ja diagnostiikka vaikuttaa Tietoliikenneyhteydet kauko-ohjauksen ja asetinlaitteiden välillä aina kahdennettu, mieluummin vielä eri reittiä pitkin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

41 Uusi eurooppalainen liikenteenohjausjärjestelmä ERTMS = ETCS + GSM-R ERTMS = European Rail Traffic Management System ETCS = European Train Control System GSM-R = Global System for Mobile Communications - Railways Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

42 Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

43 ERTMS etuja yhteentoimivuus maiden rajojen yli suurempi kapasiteetti verrattuna suurimpaan osaan Euroopan vanhoista järjestelmistä turvallisuuden parantuminen mahdollisuus suurempiin nopeuksiin aina 500 km/h asti standardisoidut järjestelmät (useampia toimittajia ja alhaisemmat hinnat) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

44 ERTMS haittoja Ratalaitteet ja liikkuva kalusto varustettava ERTMSjärjestelmällä kustannukset suuret Vuosittainen budjetti rajoitettu siirtymäaika pitkä tekniset yhteensopivuusongelmat siirtymäajan aikana Eri laitetoimittajien järjestelmät eivät todellisuudessa kovin hyvin yhteensopivat ERTMS:n alempi taso on toiminnallisuudeltaan nykyistä Suomen järjestelmää huonompi Speksit täydentyvät koko ajan, vaikka järjestelmän kehitystyö on ollut pitkään käynnissä järjestelmiä kehitetään eri versioilla, yhteentoimivuuden vuoksi merkittäviä muutoksia ei voida kuitenkaan tehdä Suomi erillään manner-euroopan rautatieliikenteestä ei merkittävää hyötyä yhteentoimivuudesta Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

45 ERTMS taso 0 Infrastruktuuria ei varustettu ERTMS-järjestelmällä Näkyvät opastimet Kaluston ERTMS-järjestelmää ei voi käyttää Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

46 ERTMS STM Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) sovittaa ERTMSveturilaitteiston kansalliseen turvalaitejärjestelmään Voidaan liikennöidä myös perinteisillä junilla Helpottaa asteittaista siirtymistä ERTMS-järjestelmään Yksin STM:n kehitystyö vie n. 2 M vuodessa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

47 ERTMS taso 1 Ajolupa välitetään koodaimen (LEU, Lineside Electronic Unit) kautta ohjattavien eurobaliisien avulla Vaatii näkyvät opastimet ja raideosuuksien vapaanaolon ilmaisun Mahdollisuus välittää veturiin ns. lisäajotieto radion, eurosilmukan tai ylimääräisten eurobaliisien kautta (lisää radan kapasiteettia) Samantyyppinen nykyisen JKV:n kanssa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

48 ERTMS taso 2 Ajolupa välitetään asetinlaitteelta veturiin radiosuojastuskeskuksen (RBC) kautta GSM-R verkossa Kiinteästi koodatut eurobaliisit referenssipisteinä Ei tarvetta näkyville opastimille Vaatii raiteen vapaanaolon ilmaisun Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

49 ERTMS taso 3 Ajolupa välitetään asetinlaitteelta veturiin radiosuojastuskeskuksen (RBC) kautta GSM-R verkossa Junan sijainnan määrittäminen GSM-R verkon kautta Ei tarvetta raiteen vapaanaolon ilmaisuun Mahdollisuus liikkuvaan suojaväliin Ei tarvita näkyviä opastimia Junan kokonaisuuden tarkastus junassa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

50 Teknisiä haasteita Jarrukäyrään vaikuttavat tekijät tulee määritellä tarkoin maakohtaista sovellusta kehitettäessä, vähimmäisedellytyksenä JKV:n jo huomioimat tekijät ja ERTMS:n toiminnallisuuden edellyttämät tekijät ERTMS-spesifikaatiossa ei tällä hetkellä huomioitu käyttöjarrutusta, ainoastaan hätäjarrutus haittoja liikenteelle ja lisäkustannuksia lovipyöristä Nopeutta mittaavan tutkan soveltuvuudesta Suomen talviolosuhteisiin on saatava lisäkokemuksia Ensisijaisena tavoitteena on, että yhdellä antennilla pystytään lukemaan JKV- ja eurobaliiseja Nykyisiä asetinlaitteita pitäisi pystyä hyödyntämään Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

51 ERTMS:n käyttöönotto Aikataulua on viivästetty, koska: JKV-järjestelmällä on vielä käyttöikää jäljellä Vaiheittaiseen käyttöönottoon tarvittavan STM:n kehitystyö on vielä kesken ERTMS:n kehitys etenee edelleen Odotetaan, että saatavilla on toimivia ERTMSjärjestelmiä, jotka on testattu ja otettu käyttöön jo muualla Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

52 Rovaniemi Kemijärvi Mahdolliset ERTMSrataosuudet Tornio Kemi Kehärata (esiasennus tai kaksoiskalustus radalla) Helsinki-Tikkurila-Kerava Kouvola-Kotka-Hamina Parikkala-Joensuu Pieksämäki-Iisalmi Luumäki-Lappeenranta Lahti-Luumäki-Vainikkala Kerava-Lahti (Pilottiradat punaisella, aloitusverkko sinisellä) Kaskinen Vaasa Pori Rauma Uusikaupunki Turku Parkano Hanko Kokkola Salo Seinäjoki Raahe Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Karjaa Jyväskylä Helsinki Ylivieska Lahti Oulu Pieksämäki Kajaani Kuopio Iisalmi Mikkeli Kouvola Luumäki Kotka Hamina Kontiomäki Parikkala Lappeenranta Vainikkala Vartius Joensuu Niirala Helsinki Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

53 GSM-R Lähes kaikki rataverkon radat varustetaan GSM-R - verkolla Arvioitu valmistumisaika 2009 Rakennettava GSM-R -verkko sisältää puheen siirtoon tarvittavat valmiudet ETCS tasoilla 2 ja 3 tarvittavia tiedonsiirtovalmiuden edellyttämiä ominaisuuksia ei vielä rakenneta Käytettävyyden parantamiseksi saatetaan tarvita kahdentamista Verkon kapasiteettitarve alueittain kartoitettava, verkkoa voidaan hyödyntää muihinkin tarkoituksiin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

54 GSM-R veturilaitteet 2008 alussa veturilaitteet koekäyttöön yhteen Dv12- ja Sr1-veturiin sekä Sm2-junaan Veturilaiteasennukset GSM-R:n käyttö alkaa 2009 alussa Ylimenokautena rinnakkain käytössä nykyinen analoginen radioverkko ja GSM-R -verkko Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

55 Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) 2003 aloitettu yhteispohjoismainen kehitystyö eurooppalaisen STM:n parissa keskeytyi Kehitystyö suunnattiin kansalliseen STM:iin, jossa ERTMS-toiminnallisuutta toteutetaan enemmän STM:ssa Kansallisen STM:n vaatimusmäärittelyt valmiit Kaluston sarjakohtaisia asennuksia varten STM:n kehitystyön on oltava valmis Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

56 Käyttöönotto ERTMS ratalaitteet pilottiprojekteja, joissa toteutetaan ERTMS tason 1 ja 2 valmiuden luominen liitäntöineen valittuihin asetinlaitteisiin riittävän kattavan asennusvalmiuden saavuttamiseksi Pilottiprojekteista saadaan kokemusta nykyisen laitekannan päivittämisestä ERTMS-tasolle Nykyisillä järjestelmillä käyttöikää paljon jäljellä, tarpeita nopeaan varustamiseen ei ole Asennus aloitettava riittävän isoista uudisprojekteista, kun riittävä määrä kalustoa on varustettu veturilaitteilla Nykyiset järjestelmät vaihdettava uuteen, kun varaosien saatavuus tulee huononemaan Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

57 Käyttöönotto ERTMS veturilaitteet STM- ja ERTMS-laitteiden kehitystyön oltava valmis 2013 mennessä, jotta laitteistojen vaatimukset voidaan huomioida uushankinnoissa Ratatyökoneissa siirtyminen ETCS:ään toteutettava omana prosessinaan Kullekin kalustotyypille käyttöönotto: 1. Testaukset 2. Osajärjestelmän käyttöönottolupa 3. Kalustotyypin sarja-asennukset Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

58 Haasteita Kalustossa tilanpuute sekä ohjaamossa tarvittavia järjestelmiä varten että antennien sijoituksessa ERTMS-osaamisen varmistaminen tarpeeksi aikaisessa vaiheessa koulutuksella ja kehitysprojekteilla JKV-rata- ja veturilaitteiden sekä teknisen tuen saatavuus käyttöiän loppuun asti Nykyisen kapasiteetin ja nopeustason säilyttäminen, koska ERTMS taso 1 ei toistaiseksi sellaisenaan korvaa JKV:aa Suuret kustannukset Siirtymäajan pituus Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

59 Taloudelliset vaikutukset Suomen toteuttamissuunnitelman lähtökohtana hankkeiden kokonaistaloudellinen järkevyys riippumatta tuista EU-tuen painopisteinä valtioiden rajat ylittävä liikenne, monikansalliset hankkeet ja aikaiset käyttöönottajat Veturilaitteiden varustaminen vanhaan kalustoon (n. 630 kpl) maksaa vähintään M riippuen ETCS-tasosta Ratalaitteiden varustaminen 1000 ratakilometriä kohden maksaa tasolla 1 vähintään 85 M ja tasolla 2 vähintään 200 M (Suomessa kaikkiaan 5905 ratakilometriä) Suuret kustannukset heikentävät rautatieliikenteen kilpailukykyä ja estävät uusien toimijoiden alalle tulemista Mittaustekniikan lisensiaattikurssi

60 Kiitos! Mittaustekniikan lisensiaattikurssi