Sosiaalipolitiikan trendit ja käytännön arki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipolitiikan trendit ja käytännön arki"

Transkriptio

1

2 P ä ä k i r j o i t u s Sosiaalipolitiikan trendit ja käytännön arki Muodikkaat sanat saavat merkityksensä ja sisältönsä käytännön toiminnassa, 12 hyvin erilaisessa toimintamallikokeilussa. Ylikunnallinen yhteistyö. Seudullisesti tuotetut palvelut. Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Yksityisten palvelutuottajien rooli ja lastensuojelupalvelujen kilpailuttaminen. Hallintosektoreiden välinen yhteistyö. Verkostoyhteistyö ja saumattomat palveluketjut. Kuulostaako tutulta? Edellä mainitut sosiaali- ja laajemminkin yhteiskuntapolitiikan tämän päivän mahtisanat löytyvät soveltuvin osin lähes kaikista kehittämisohjelmista ja -hankkeista. Niin myös Haravan taustalta ja tavoitteenasettelusta. Kohta kahden vuoden työrupeaman jälkeen nämä tavoitteet ovat kirkastuneet entistä enemmän kysymyksiksi siitä, mitä nämä asiat todella tarkoittavat - käytännössä. Mitä edellä mainitut kehityssuunnat oikeasti tarkoittavat lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa ja ennen kaikkea mikä merkitys näille sanoille luodaan Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa, Raisiossa, Salossa, Torniossa, Kemissä? Haravan kokeiluissa luodaan merkityksiä Tornion sosiaalisihteeri Ville Mattanen kirjoittaa tässä lehdessä lastensuojelun perustyön ja projektein tapahtuvan kehittämistyön välisestä suhteesta: projektit ovat kehittämishankkeita, joilla ei voida korvata perustyötä. Parhaimmillaan projektit kuitenkin toimivat kehittäjinä ja antavat lisäarvoa perustyölle. Tähän Haravakin pyrkii. Haravan lähtökohdat ovat hieman erilaiset kuin projekteissa yleensä. Kehittämistyön pohjaksi on, olosuhteiden pakosta, otettu se tosiasia, että virkoja ei tule ja rahat eivät lisäänny. Haravassa luodaan mahdollisimman pysyviä toimintarakenteita ja uudistetaan toimintaa paikallisten kehittämistarpeiden ja voimavarojen pohjalta, toimijoiden omista lähtökohdista. Harava yhdistää paikallista osaamista, tekemistä ja taloudellisia resursseja yli kunta- ja sektorirajojen. Muodikkaat sanat saavat merkityksensä ja sisältönsä käytännön toiminnassa, 12 hyvin erilaisessa toimintamallikokeilussa. Haravan osahankkeet, mm. seudullinen kriisipäivystys, asiakasprosessien kehittämistalkoot tai lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne tuottavat käytännön tietoa laajapohjaisen yhteistyön tueksi. Luvassa kovaa työtä Perustyön ja käytännön näkökulman lisäksi Haravassa huomioidaan yleiset ajankohtaiset haasteet, jotka nousevat erityisesti valtakunnallisista intresseistä. Harava siis pyrkii sovittamaan yhteen politiikan (ja poliitikkojen) idealismia käytännön realismiin. Harava ei lupaa toimijoille ruusutarhaa, vaan pikemminkin hihojen käärimistä ja raakaa työtä. Tästä huolimatta sitoutuminen yhteiseen työskentelyyn ajankohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kunnissa ja järjestöissä ollut todella hienoa. Kiitos siitä teille kaikille haravan toimintaan eri tavoin osallistuville. Markus Anttila Lastensuojelun Keskusliitto Auli Paavola Suomen Kuntaliitto 2 H a r a v a i n e n 1 /

3 V i e r a s k y n ä Kumppanuus ja kilpailuttaminen lastensuojelussa Järjestöt ja yksityiset tuottavat yhä suuremman osan lasten ja nuorten psykososiaalisista palveluista. Yrittäjyyden ja julkisten palvelujen kilpailuttamisen odotetaan myös tarjoavan lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja hoito- ja hoivapalveluihin. Sosiaalipalvelujen kilpailuttamista perustellaan esimerkiksi sillä, että siihen liittyvä markkinaohjautuvuus parantaa myös julkisesti tuotettujen palvelujen laatua, alentaa niiden kustannuksia sekä vahvistaa palvelun käyttäjien asemaa. Toistaiseksi nämä perustelut ovat pitkälti olettamuksia. Meillä ei vielä ole pohjoismaiseen palvelujärjestelmään kohdistuvia luotettavia tutkimuksia siitä, miten markkinasuuntautuneet toimintamallit ja mekanismit vaikuttavat julkisten palvelujen laatuun ja kustannuksiin. Millä periaatteilla kunnat ostavat yksityisiä lastensuojelun alaan kuuluvia sosiaalipalveluja? Ongelmia kilpailuttamisessa ja sillä perusteella tapahtuvassa palvelujen ostamisessa syntyy ainakin silloin, jos kunnassakaan ei tiedetä, miten kustannukset muodostuvat, jos palvelun laadun kriteereitä ei ole määritelty tai jos kunnassa ei osata kilpailuttamista. Palvelujen kilpailuttamiseen liittyvä suuntaus korostaa palvelun käyttäjän valinnanmahdollisuuksia. Lähtökohtana on, että asiakas on kuluttaja. Julkisten sosiaalipalveluiden tai järjestöjen palvelun käyttäjä on kuitenkin erilainen asiakas kuin tavanomaisessa markkinataloudessa toimivan yrityksen asiakas. Yhteiskunnan vahva vaikutus näkyy palveluiden ohjauksessa, tuotannossa ja rahoituksessa sekä julkisen palvelun tuottajan ja asiakkaan välisessä valtasuhteessa. Aina asiakas ei halua olla asiakkaana vaan pyrkii pois siitä roolista. Julkinen palvelujärjestelmäkään ei kovin helposti anna tilaa esimerkiksi kuluttajaorientoituneelle sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaalista tukea ei voi tuotteistaa Aluksi on selvitettävä, millaisia lastensuojeluun liittyviä palvelutuotannon ongelmia halutaan kilpailuttamisella ratkaista. Esimerkiksi sosiaalista tukea ei voi tuotteistaa eikä siis kilpailuttaa. Kilpailuttaminen ei myöskään sovi toimintaan, jossa palvelun tuottaja hoitaa viranomaistehtäviä. Jos palvelukokonaisuus on monimutkainen, pitkäkestoinen sekä edellyttää tuntuvaa joustavuutta ja keskinäistä luottamusta, on vaikea käyttää klassista kilpailuttamisen ja sopimisen mallia. Sen sijaan tuotteistettavia palveluja on helpompi kilpailuttaa. Näitä ovat palvelut, joiden vaikutukset ovat Lapsen etu on, että palvelua tarjoavan yrityksen toiminta on vakaalla pohjalla ja henkilöstö ammattitaitoista. suoria, nopeita ja helposti arvioitavissa. Samoin kilpailuttaminen sopii tilanteisiin, joissa käyttäjillä on kyky arvioida palveluja sekä todellinen mahdollisuus valita tarjolla olevien palvelujen välillä. Kilpailuttamisesta on hyötyä vain, jos kunta osaa ostaa ja jos kunnassa löytyy kilpailun edellytyksiä. Kunnassa on määriteltävä lastensuojelun palvelujen laatu sekä käyttökelpoiset laadun arvioinnin kriteerit. Jos nämä puuttuvat kunnalta, miten niitä voitaisiin vaatia yksityisiltä palvelun tuottajilta ja kirjata sopimuksiin? Yritys taas tarvitsee palvelun ostajia, muuten toiminta ei tietenkään kannata. Lapsen etu ratkaisee Yrityksen tavoitteet lastensuojeluun liittyvässä palvelussa ovat luonnollisesti hivenen erilaisia kuin kunnan tai järjestön tavoitteet. Yrittäjyyteen kuuluu aina riski, mutta riskin sisältö näyttää lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta erilaiselta kuin markkinoiden näkökulmasta. Terveellä pohjalla olevan yritykseen pitääkin varmistaa toimintansa kannattavuus. Alihinnoittelu esimerkiksi on vakava virhe. Lapsen etu on, että palvelua tarjoavan yrityksen toiminta on vakaalla pohjalla ja henkilöstö ammattitaitoista. Kunnan taas on syytä hakea halvimman tarjouksen sijaan selvästi määriteltyä kokonaistaloudellisuutta. Lapsen etu ratkaisee. Kilpailuttaminen ja yhteistoiminnallisuus Edistääkö kilpailuttaminen palvelujen kehittämisen tavoitteena olevaa yhteistoiminnallisuutta, yhdessä tapahtuvaa oppimista ja kumppanuutta? Kuka omistaa yhdessä kehitellyn uuden toimintamallin ja millaisilla ehdoilla se avataan kilpailutettavaksi? Onko markkinoiden riski siinä, että toimintamalli, jonka toteutusta yksi yrittäjä on ollut ideoimassa ja johon hän on panostanut, päätyykin kilpailuttamisen kautta toiselle yrittäjälle valmiiksi tuotteeksi? Kilpailuttaminen ei ole mikään yksiselitteinen ratkaisu sosiaalipalvelujen ongelmiin. Kysymyksiä riittää. Vuokko Niiranen Professori, sosiaalihallinto ja johtaminen Sosiaalitieteiden laitos Kuopion yliopisto w w w. h a r a v a. n e t 3

4 Mistä rahaa perustyöhön? Asioihin ja ilmiöihin on olemassa monta eri näkökulmaa. Vertaus viidestä sokeasta lienee paikallaan. Viisi sokea tunnusteli norsua ja yritti arvuutella, mistä eläimestä oli kysymys. Jokainen löysi eläimensä tunnusteltavan kohdan mukaan, mutta kukaan ei norsua. Julkisten palvelujen rahoituskysymykseen löytyy varmaankin yhtä monta oikeaa näkökulmaa sen mukaan, mistä asemasta tai mistä osasta maata asiaa katselee. 90-luvun paradoksit Yhdeksänkymmentäluvulla poliittinen ja taloudellinen valtakoneisto sai aikaan laman, jonka seurauksena valtiontalous ja kuntatalous joutuivat syvään syöksykierteeseen. Saman aikaisesti päätösvaltaa siirrettiin kunnalliselle itsehallinnolle. Joko tahallisesti tai tahattomasti toteutui absurdilta kuulostava vaihtokauppa: meille rahat, teille valta päättää miten tuotatte kunnalliset palvelut, joista valtaosa on ns. lakisääteisiä palveluita. Kunnissa tämä johti palveluiden juustohöyläykseen. Resursseja lähti pääasiassa perustyön tasolta ja sosiaalitoimessa hallinnostakin. Koska sosiaali- ja terveystoimi ovat työvoimavaltaista alaa, kohdistui juustohöyläys ennen muuta työntekijäresurssiin. Laman seurauksena - samanaikaisesti tai muutaman vuoden viiveellä - lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden tarve alkoi kasvaa. Kasvua voi luonnehtia räjähdysmäiseksi. Tänään palvelut tuotetaan kuitenkin samalla tai pienemmällä työvoimaresurssilla kuin ennen lamaa, pienemmän tarpeen aikana. Tuottavuuden kasvu on ollut huikaisevaa henkilökunta vain on väsynyt ja yrittää etsiytyä muille aloille. Projektien viidakko Kahdeksankymmentäluvulla eräässä perheterapiakoulutuksessa amerikkalainen professori opetti meitä projektityön saloihin. Projektityö nähtiin tehokkaana työmenetelmänä, jossa työn tavoitteet, uhkakuvat ja mahdollisuudet tulivat järjestelmällisemmin käsittelyyn ja työn kohteeksi. Tuon jälkeen projektien suosio on kasvanut niin, että perustyötä on vaikea nähdä enää projektiviidakon takaa. Projektityön suosion salaisuus ei meillä ole kuitenkaan työmenetelmän ylivertaisuus, vaan se, että siitä on muodostunut työllistämisen rahoituskanava. Painotus useimmissa projekteissa ei ole työssä, vaan työllistämisessä. Paluu korvamerkittyyn rahaan Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden tarpeen kasvu on ollut valtaisaa. Tarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään projektitöillä eikä pelkästään muodinmukaisella verkostoitumisella. Projektit ovat kyllä tarpeen työn suunnittelussa, kehittämisessä ja uusien mallien luomisessa sellaisen helmen kuin HARAVAN tapaan. Perustyötä niillä ei voida kuitenkaan korvata, vaikka ne sinällään luovat lisäarvoa myös perustyöhön. Jos lastensuojeluasiakkuuksien määrä kunnassa nousee ja työntekijäresurssi pysyy entisellään, ei asiakkuuksista tule kuin osa hoidetuksi; akuutein ja välttämättömin. Ehkäisevä työ jää vähemmälle. Maan hallitus ja eduskunta on antanut muutamana vuotena korvamerkittyä rahaa lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen ja tänä vuonna huumausaineiden käyttäjien hoidon Olisiko kuitenkin aika kohdistaa korvamerkittyä rahaa myös suoraan perustyöhön, vaikka vain määräaikaisesti muutaman vuoden ajan? tehostamiseen. Varat jaetaan sairaanhoitopiirien ja lääninhallitusten kautta erilaisiin projekteihin, joista on myönteisiä kokemuksia ja joista on herunut merkittävää lisäarvoa myös perustyöhön. Olisiko kuitenkin aika kohdistaa korvamerkittyä rahaa myös suoraan perustyöhön, vaikka vain määräaikaisesti muutaman vuoden ajan (esim. 5 vuotta)? Näin kunnat voisivat lisätä työntekijäresurssiaan sinne, missä siitä on huutavin puute. Ville Mattanen sosiaalisihteeri, Tornion kaupunki Länsi-Pohjan Haravan ohjasryhmän pj. 4 H a r a v a i n e n 1 /

5 K e s k i - S u o m e n H a r a v a Lähes koko Keski-Suomi haravoi Keski-Suomessa Haravan eri puolilla maakuntaa synnyttämät osahankkeet ovat käynnistyneet yksi toisensa jälkeen. Jokainen hanke on oma kokonaisuutensa ja ne ovat lähteneet liikkeelle kunkin seutukunnan omista tarpeista ja kehittämispotentiaalista. Hankkeiden taustalla on eri ammattiryhmien yhdessä kokemia kehittämishaasteita, erilaisia tutkimus- ja selvitystöitä ja konkreettisia pulmatilanteita, joihin on yhdessä lähdetty etsimään ratkaisumalleja. Lapsille turvataitoa tillista työtapaa. Työntekijät kokivat tarpeelliseksi saada moniammatillisen työn tueksi verkostotyön taitoja. Verkostomaisen työtavan tarpeita on työstetty verstaissa ja niiden pohjalta on valittu konkreettisia toimintoja, joihin luodaan osana oppimisprosessia verkostotyöhön pohjautuvat toimintamallit. Saarijärven seudun kehittä- Lastensuojelu tutkimuksen kohteena Keuruulla mishankkeeksi on muotoutunut lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden toimintamallin luominen. Mallin tarve on noussut esille seutukunnallisen mielenterveysohjelman teon yhteydessä. Mallin luomisen yhteydessä paneudutaan erityisesti paikallisen lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tuottaman lastenpsykiatrian yhteisen toimintatavan synnyttämiseen syrjäiselle seudulle. Keuruun Lasten ja nuorten palveluiden kehittämishanketta on lähdetty toteuttamaan Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneen sosionomi AMK Hanna Niinilammen päättötyön pohjalta. Ohessa Hannan näkemyksiä tutkimuksensa vaiheista ja tuloksista. Jyväskylän seudulla on lähtenyt liikkeelle kaksi hanketta. Toisessa psykologi Kaija Lajunen ja sosiaalityöntekijä Päivi Kalilainen Jyväskylän perheneuvolasta kehittelevät mallia lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn Lasten turvataito -hankkeessa. Hankkeen taustalla on laaja perehtyminen kansainvälisiin kokemuksiin ja tavoitteena on niiden soveltaminen Suomen oloihin. Turvataito -mallin kokeilualueina ovat Lohikosken ala-aste Jyväskylässä ja Petäjäveden päiväkoti. Toinen Jyväskylän seudun hanke on noussut Jyväskylän maalaiskunnan Haapaniemen alueen työntekijöiden huolesta lasten selviämisestä perheen eri kriiseissä. Työntekijöiden tuntuma on, että lapsi jää usein vaille vanhempien tukea esimerkiksi avioeroissa, perheenjäsenen kuollessa tai vakavasti sairastuessa samoin kuin aikuisen näkökulmasta katsottuna pienemmissäkin muutos- ja kriisitilanteissa. Työntekijöille verkostotyön taitoja Jämsän seudulla on jo vuosia kehitetty ja toteutettu moniamma- Keuruulla oli suunniteltu jo pitempään laaja-alaista lastensuojelun kehittämishanketta.. Lastensuojelun kehittämishanke on yksi Harava-projektin osahankkeista ja käynnistynyt tutkimuksella lastensuojelukäytännöistä. Sain mahdollisuuden tehdä tutkimuksen opinnäytetyönäni, jonka tutkimusaineiston keräsin viime elokuussa. Lastensuojelun kehittämishanke on jatkunut koulutustilaisuudella, jossa esittelin lyhyesti saamiani tuloksia ja jossa hanketta kehiteltiin eteenpäin. Tavoitteena lastensuojelun yhteistoimintamalli Tutkimukseeni osallistujat olivat työntekijöitä sosiaalitoimesta, sivistystoimesta ja terveydenhuollosta. Kyselylomaketta jaettiin 57 kappaletta. Kyselyyn vastasi n. 47 % kyselylomakkeen saaneista. Näin ollen on tuloksia tarkasteltava kriittisesti ja vain suuntaa antavasti. Tutkimusongelmiani olivat lastensuojelukäytäntöjen toimivuus, yhteistyön määrä ja laatu, asiakkuuden näkyminen lastensuojeluprosessissa sekä koulutukseen liittyvät tarpeet. Tuloksena sain valtavan määrän tietoa mm. lastensuojelullisesta työstä ja tärkeimmiksi nähdyistä epäkohdista. Lyhyesti sanottuna keinoja auttaa lapsia ja nuoria oli monia, mutta selkeää lastensuojelun toimintamallia ei ollut. Toisten tekemää työtä ei tunnettu riittävästi, mikä lisäsi ennakkoluuloja lastensuojelun tilanteesta. Tärkeimmät kehittämistarpeet olivat perhetyön ja koulun sosiaalityön lisääminen sekä kriisivalmiusjärjestelmän luominen. Yhteistyötä tehtiin monin eri järjestelyin, mutta vuorovaikutuksen lisäämistä toivottiin. Yhteistyökäytäntöjä ei tunnettu riittävästi, mistä seurasi tiedon kulun vaikeutumista. Koulutusta oli muutamia kertoja vuodessa, mutta sitä haluttiin eri aihealueista lisää. Tutkimukseni mukaan Keuruulle tulee suunnitella moniammatillisin voimin lastensuojelun toimintamalli, jonka avulla myös yhteistyökuviot muotoutuisivat uudelleen. Jokaisen työntekijän tulisi tietää, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa. Tämä on tärkeää varsinkin tänä päivänä, jolloin työpaikoilla Tutkimukseni mukaan Keuruulle tulee suunnitella moniammatillisin voimin lastensuojelun toimintamalli, jonka avulla myös yhteistyökuviot muotoutuisivat uudelleen. työtä tekevät sijaiset vaihtuvat tiheään tahtiin. Selkeä johtopäätös oli myös, että perhetyöhön ja koulun sosiaalityöhön tulisi lisätä resursseja. Opinnäytetyöni hyödyntäminen jää työntekijöiden harteille, mutta uskon lastensuojeluhankkeen pystyvän kehittämään lastensuojelukäytäntöjä sen avulla. Hanna Niinilampi sosionomi (AMK) w w w. h a r a v a. n e t 5

6 L ä n s i - P o h j a n H a r a v a Lapsilähtöinen Länsi-Pohja - seudullisesti? Suuntaa ja reittejä lastensuojelun erityisosaamisen seudullisen rakenteen luomiseksi työstetään kevään aikana psykososiaalisten palvelujen ja järjestöjen toimijoista kootussa asiantuntijaryhmässä ja työverstaassa.. Länsi-Pohjan Haravan lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palvelujen yhteistoiminta- ja palvelumallien kehittämistyössä keskiöön asetetaan lapsi tarpeineen. Tavoitteena on, että nykyisiä palveluja tarkastellaan yhä selkeämmin lapsen näkökulmasta nykyisen vielä kovin aikuiskeskeisen työskentelyn sijaan. Haravatyön painopisteeksi valittu Lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys - työotteet ja menetelmät konkretisoituu neljässä työnkohteessa: Sijais- ja tukiperhetyön toimintamalli lapsen ja vanhemmuuden tukena, lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne, osaaminen ja jaksaminen asiakastyössä sekä riskitilanteiden hallinta lapsen elämänkaaren aikana. Seudullista sijais- ja tukiperhetyötä Työskentely seudullisen sijais- ja tukiperhetyön mallin tiimoilta käynnistyi helmikuussa 2002 alueen sosiaalitoimistoille suunnatulla tarvekartoituksella ja työverstaalla, johon osallistuivat sosiaalityöntekijöiden ja heidän esimiestensä lisäksi edustajat perheneuvolasta ja Pelastakaa Lapset ry:stä. Työverstaassa virittäydyttiin lapsilähtöiseen työotteeseen lastensuojelun keskellä elävien lasten kokemusten kautta. Työpajoissa mietittiin seudullisen yhteistyön tavoitteita ja keinoja sijais- ja tukiperhetyössä lapsen näkökulmasta. Seudullista sijais- ja tukiperhetyön mallia työstää edelleen kuntien sosiaalityöntekijöistä ja Pelastakaa Lapset ry:stä koottu työryhmä. Tavoitteena on rakentaa mallia kolmessa vaiheessa keskittyen aluksi tukiperhetyöhön, tämän jälkeen sijaisperhetyöhön ja kolmanneksi toimintaan, jossa järjestökentän mahdollisuuksia ja osaamista otetaan laajemminkin käyttöön lapsen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Työntekijöiden osaaminen ja jaksaminen kehittämisen kohteena Helmikuisessa työverstaassa hahmoteltiin myös alueellista erityisosaamisen karttaa ja osaamisen aukkokohtia. Suuntaa ja reittejä lastensuojelun erityisosaamisen seudullisen rakenteen luomiseksi työstetään kevään aikana psykososiaalisten palvelujen ja järjestöjen toimijoista kootussa asiantuntijaryhmässä ja työverstaassa. Helmikuussa käynnistyi myös vuotinen Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Haravan Moniammatillinen työnohjaaja -koulutus, johon osallistuu viisi Länsi-Pohjan alueen toimijaa kouluttautuakseen työnohjaajaksi ja toimiakseen asiakastyön osaaminen ja jaksaminen -toimintamallin kehittäjäverkostona. Riskitilanteet parempaan hallintaan Kartoitusvaiheessa on toimintamalli, jonka tavoitteena on hallita lapsen elämänkaaren aikaisia riskitilanteita paremmin. Toimintamalliin liittyen Harava tekee yhteistyötä Länsi-Pohjan naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöryhmän kanssa, jonka tavoitteena on luoda alueelle moniammatillisen yhteistyön malli. Yhtenä mallin toimintamuotona on tarkoitus käynnistää syksyllä 2002 seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten suljettu ryhmä. Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön Kunta - järjestöyhteistyötä tiivistetään Länsi-Pohjassa erityisesti neljään edellä mainittuun toimintamalliin liittyen. Vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tekevät järjestöt haluavat rakentaa siltaa järjestö- ja kuntasektorin välille, kuten järjestöjen keskenkin. Järjestöjen ja julkissektorin yhteistyön kehittäminen on osa myös Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen aluekeskusohjelmatyötä, jossa haravalaisella lapsilähtöisellä ajattelulla ja käytännön yhteistoiminnalla on tärkeä sijansa. Huhtikuussa alueella järjestetään Virtaa järjestöille -foorumi, joka mahdollistaa käytännön yhteistoiminnan käynnistymisen. 6 H a r a v a i n e n 1 /

7 V a r s i n a i s - S u o m e n H a r a v a Raisiossa viritellään palvelustrategista kumppanuutta Raisiossa on käynnistynyt Varsinais-Suomen Haravan osahanke Palvelustrateginen kumppanuus, jossa kehitetään malleja kunnan, järjestöjen ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön sekä päätöksenteko- että toimijatasolla. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteisenä tavoitteena on luoda pysyvä, pitkäjänteinen yhteistyömuoto, jossa keskitytään ehkäisevään psykososiaaliseen työhön, vanhemmuuden ja ihmisten omien voimavarojen tukemiseen sekä peruspalveluiden toimivuuden kehittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan toimintaa, jossa ammatillinen työ, vapaaehtoistyö sekä vanhempien omat vertaisryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategisen suunnittelun yhteistyö Suunnittelu- ja päätöksentekotasolla kunta, järjestöt ja seurakunta rakentavat yhteistä näkemystä lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden tarpeista, voimavarojen suuntaamisesta, kehitettävien palveluiden sisällöstä ja niiden keskinäisistä linkityksistä. Tarkoituksena on, että yhteistyölle luodaan pysyvät rakenteet ja palveluiden suunnittelun sekä seurannan foorumit. Liikkeelle on lähdetty niin, että mukana ovat Raision kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Turun ensi- ja turvakoti ry, Pelastakaa Lapset ry, Raision seurakunta sekä MLL:n ja Pela:n Raision yhdistykset. Jatkossa toimintaa voidaan saatujen kokemusten perusteella laajentaa myös kunnan muille sektoreille sekä ottaa mukaan toimintaan lisää järjestöjä. Perhekeskus Pihapiiri Ensimmäiseksi konkreettiseksi yhteistyön tekemisen muodoksi on yhteissuunnittelun perusteella valikoitunut matalan kynnyksen perhepalveluyksikkö Perhekeskus Pihapiiri, joka avaa ovensa elokuun 2002 alussa. Pihapiiri sijoittuu Vanhaan Pappilaan seurakunnan tarjoamiin tiloihin lähelle Raision keskustaa. Raision kaupunki sijoittaa keskukseen 11 2 työntekijää (lastentarhanopettaja sekä puolet perhetyöntekijän työpanoksesta). Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kytkee käynnistämänsä Eemeli-projektin tiiviisti Pihapiirin toimintaan. Eemeli-projektissa kehitetään uusia työmenetelmiä psykososiaalisesti Tavoitteena on saada aikaan toimintaa, jossa ammatillinen työ, vapaaehtoistyö sekä vanhempien omat vertaisryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut koulussa oirehtivien 3-6 -vuotiaiden lasten sekä heidän perheidensä tukemiseen näiden omassa arkiympäristössä. Projektin kaksi työntekijää ovat mukana suunnittelemassa ja osaltaan myös toteuttamassa Pihapiirin toimintaa. Lisäksi mukana toimintaa pyörittämässä ovat vapaaehtoisjärjestöt (ensi vaiheessa Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa Lapset) ja seurakunta, joka toteuttaa omaa kerhotoimintaansa tiiviissä yhteistyössä Pihapiirin toimijoiden kanssa. Pihapiirin toiminnan sisältörungon muodostavat avoin päiväkotitoiminta sekä kotona oleville vanhemmille ja heidän lapsilleen suunnattu harrastus-, virkistys-, tuki- ja vertaisryhmätoiminta. Pihapiirin toiminnalla tarjotaan kotona oleville vanhemmille ja heidän lapsilleen kevyempi vaihtoehto kokopäivähoidolle sekä kehitetään lastensuojelun ja terveydenhuollon tukimuotoja panostamalla varhaiseen puuttumiseen, vertaistukimuotojen rakentamiseen ja monipuoliseen vanhemmuuden tukemiseen. Sosiaali- ja terveystoimen ammattilais- ja vapaaehtoistoimijoille keskus tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä uudenlaisessa ympäristössä ja yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Keskuksesta käsin rakennetaan toimivat yhteydet sekä kunnan että järjestöjen tarjoamiin erityispalveluihin ja vapaaehtoistoimintoihin. Varsinais-Suomen Haravan asiantuntijaryhmän työskentelyn perusteella valittiin Haravan osahankkeeksi vuoden 2001 syksyllä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden kehittäminen koulussa. Taustalla hankkeen käynnistymiselle on toisaalta huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä ja toisaalta huoli siitä, miten nykyisillä voimavaroilla ja toimintakäytännöillä voidaan vastata kasvaneisiin palvelutarpeisiin. Osahankkeen avulla pyritään edistämään oppilaiden hyvinvointia panostamalla ennaltaehkäisevään työhön kouluympäristössä. Päämääränä on tuottaa malli siitä, miten oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä sosiaali- ja nuorisotyö toimivat yhtenä, suunnitelmallisena palvelukokonaisuutena lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen pilottialueiksi hakeneet tahot (Rusko/Vahto, Piikkiö, Aura/Pöytyä/Karinainen, Naantali) kokoontuvat toukokuussa yhteiseen työverstaaseen täsmentämään oman alueensa kehittämistyön tavoitteet ja työskentelyn sisällöt. Alueilla käynnistyvään kehittämistyöhön kytketään alusta asti mukaan julkinen sektori, järjestöt sekä koululaisten vanhemmat. Kevään aikana laadittavien toimintasuunnitelmien käytännön toteuttamiseen päästään lukuvuoden kuluessa. w w w. h a r a v a. n e t 7

8 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja Helsinki gsm Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie Helsinki gsm Keski-Suomen Harava PL Jyväskylä gsm gsm gsm Länsi-Pohjan Harava Kauppakatu Tornio gsm gsm Varsinais-Suomen Harava Hämeenkatu Turku gsm gsm Kansi, taitto ja kuvitus: Jyri Heimo Mikä Harava on? Harava on lastensuojelujärjestöjen ja julkissektorin yhteishanke. Sen koordinaattoreina toimivat Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Harava toimii kolmella pilottialueella: Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maakunnissa sekä Länsi-Pohjan alueella. Haravan tavoitteena on käytännön kokeilujen kautta kehittää yhteistoimintaja palvelumalleja, joissa otetaan huomioon: ylikunnallisuus (mm. seutu- ja maakunnittain järjestetyt palvelut) moniammatillisuus ja monitoimijaisuus (järjestöt, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat) toimintasektoreiden rajojen ylittäminen (sosiaali-, terveys- ja koulusektori) laaja-alaisuus (palveluketjustot ennaltaehkäisevästä työstä erityispalveluihin) ihmisten oma aktiivisuus ja omien voimavarojen tukeminen Kevään 2002 aikana ovat käynnistyneet seuraavat kokeilut: Varsinais-Suomi: seudullinen kriisipäivystysmalli lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut koulussa palvelustrateginen kumppanuus: Case - Matalan kynnyksen perhepalveluyksikkö toimivan asiakastyön prosessin malli Keski-Suomi: asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen lasten ja nuorten palveluissa lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon toimintamallien kehittäminen syrjäseudulla lasten ja nuorten psykososiaalisen verkostotyön toimintamalli toimivan asiakastyön prosessin malli lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyn (ja hoidon) toimintamalli Lasten turvataito lapsen kriisin kohtaaminen ja tuen antaminen Länsi-Pohja: sijais- ja tukiperhetyön toimintamalli lapsen ja vanhemmuuden tukena lastensuojelun sosiaalityön erityisosaamisen seudullinen rakenne osaaminen ja jaksaminen asiakastyössä riskitilanteiden parempi hallinta lapsen elämänkaaren aikana Valtakunnalliset: lastensuojelujärjestöjen palvelukuvaushanke tietojen salassapito ja luovuttaminen moniammatillisessa yhteistyössä Mistä saat lisätietoja? Paino: Kirjapaino Oma Oy, Jyväskylä 2002

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta Vahvuudet Hyvä, pitkä historia yhdessä tekemisestä Meillä on esimerkkejä interaatiosta esim. Saarikassa,

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen

Keski-Suomen SOTE Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Keski-Suomen SOTE 2020 Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu workshop 6.10.2014 Petri Oinonen, Päivi Kalilainen ja Tanja Hänninen Aikataulu Klo 13.00-13.10 alustusta aiheeseen Klo 13.10-13.40 työskentelyä

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia

YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia YHDESSÄ ENEMMÄN Tuloksia ja oppimiskokemuksia Sisältö Resurssit Tavoitteet Hankkeen toimintalinjat ja tulokset Matkan varrella opittua Hankkeen resurssit 2009-2013 RAY on rahoittanut hanketta kahdessa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus Eija Heimo, kehittämispäällikkö Palveluohjaus hanke 2004-2008 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Lastensuojelun ajankohtaispäivä

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne. Seudullinen sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena

Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne. Seudullinen sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena Arja Meltaus Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne Kaisi Peltoniemi Seudullinen sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena 1 SISÄLLYSLUETTELO Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen

Lisätiedot