Sosiaalipolitiikan trendit ja käytännön arki

Transkriptio

1

2 P ä ä k i r j o i t u s Sosiaalipolitiikan trendit ja käytännön arki Muodikkaat sanat saavat merkityksensä ja sisältönsä käytännön toiminnassa, 12 hyvin erilaisessa toimintamallikokeilussa. Ylikunnallinen yhteistyö. Seudullisesti tuotetut palvelut. Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Yksityisten palvelutuottajien rooli ja lastensuojelupalvelujen kilpailuttaminen. Hallintosektoreiden välinen yhteistyö. Verkostoyhteistyö ja saumattomat palveluketjut. Kuulostaako tutulta? Edellä mainitut sosiaali- ja laajemminkin yhteiskuntapolitiikan tämän päivän mahtisanat löytyvät soveltuvin osin lähes kaikista kehittämisohjelmista ja -hankkeista. Niin myös Haravan taustalta ja tavoitteenasettelusta. Kohta kahden vuoden työrupeaman jälkeen nämä tavoitteet ovat kirkastuneet entistä enemmän kysymyksiksi siitä, mitä nämä asiat todella tarkoittavat - käytännössä. Mitä edellä mainitut kehityssuunnat oikeasti tarkoittavat lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa ja ennen kaikkea mikä merkitys näille sanoille luodaan Jämsässä, Jämsänkoskella, Kuhmoisissa, Raisiossa, Salossa, Torniossa, Kemissä? Haravan kokeiluissa luodaan merkityksiä Tornion sosiaalisihteeri Ville Mattanen kirjoittaa tässä lehdessä lastensuojelun perustyön ja projektein tapahtuvan kehittämistyön välisestä suhteesta: projektit ovat kehittämishankkeita, joilla ei voida korvata perustyötä. Parhaimmillaan projektit kuitenkin toimivat kehittäjinä ja antavat lisäarvoa perustyölle. Tähän Haravakin pyrkii. Haravan lähtökohdat ovat hieman erilaiset kuin projekteissa yleensä. Kehittämistyön pohjaksi on, olosuhteiden pakosta, otettu se tosiasia, että virkoja ei tule ja rahat eivät lisäänny. Haravassa luodaan mahdollisimman pysyviä toimintarakenteita ja uudistetaan toimintaa paikallisten kehittämistarpeiden ja voimavarojen pohjalta, toimijoiden omista lähtökohdista. Harava yhdistää paikallista osaamista, tekemistä ja taloudellisia resursseja yli kunta- ja sektorirajojen. Muodikkaat sanat saavat merkityksensä ja sisältönsä käytännön toiminnassa, 12 hyvin erilaisessa toimintamallikokeilussa. Haravan osahankkeet, mm. seudullinen kriisipäivystys, asiakasprosessien kehittämistalkoot tai lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne tuottavat käytännön tietoa laajapohjaisen yhteistyön tueksi. Luvassa kovaa työtä Perustyön ja käytännön näkökulman lisäksi Haravassa huomioidaan yleiset ajankohtaiset haasteet, jotka nousevat erityisesti valtakunnallisista intresseistä. Harava siis pyrkii sovittamaan yhteen politiikan (ja poliitikkojen) idealismia käytännön realismiin. Harava ei lupaa toimijoille ruusutarhaa, vaan pikemminkin hihojen käärimistä ja raakaa työtä. Tästä huolimatta sitoutuminen yhteiseen työskentelyyn ajankohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kunnissa ja järjestöissä ollut todella hienoa. Kiitos siitä teille kaikille haravan toimintaan eri tavoin osallistuville. Markus Anttila Lastensuojelun Keskusliitto markus.anttila@lskl.fi Auli Paavola Suomen Kuntaliitto auli.paavola@kuntaliitto.fi 2 H a r a v a i n e n 1 /

3 V i e r a s k y n ä Kumppanuus ja kilpailuttaminen lastensuojelussa Järjestöt ja yksityiset tuottavat yhä suuremman osan lasten ja nuorten psykososiaalisista palveluista. Yrittäjyyden ja julkisten palvelujen kilpailuttamisen odotetaan myös tarjoavan lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja hoito- ja hoivapalveluihin. Sosiaalipalvelujen kilpailuttamista perustellaan esimerkiksi sillä, että siihen liittyvä markkinaohjautuvuus parantaa myös julkisesti tuotettujen palvelujen laatua, alentaa niiden kustannuksia sekä vahvistaa palvelun käyttäjien asemaa. Toistaiseksi nämä perustelut ovat pitkälti olettamuksia. Meillä ei vielä ole pohjoismaiseen palvelujärjestelmään kohdistuvia luotettavia tutkimuksia siitä, miten markkinasuuntautuneet toimintamallit ja mekanismit vaikuttavat julkisten palvelujen laatuun ja kustannuksiin. Millä periaatteilla kunnat ostavat yksityisiä lastensuojelun alaan kuuluvia sosiaalipalveluja? Ongelmia kilpailuttamisessa ja sillä perusteella tapahtuvassa palvelujen ostamisessa syntyy ainakin silloin, jos kunnassakaan ei tiedetä, miten kustannukset muodostuvat, jos palvelun laadun kriteereitä ei ole määritelty tai jos kunnassa ei osata kilpailuttamista. Palvelujen kilpailuttamiseen liittyvä suuntaus korostaa palvelun käyttäjän valinnanmahdollisuuksia. Lähtökohtana on, että asiakas on kuluttaja. Julkisten sosiaalipalveluiden tai järjestöjen palvelun käyttäjä on kuitenkin erilainen asiakas kuin tavanomaisessa markkinataloudessa toimivan yrityksen asiakas. Yhteiskunnan vahva vaikutus näkyy palveluiden ohjauksessa, tuotannossa ja rahoituksessa sekä julkisen palvelun tuottajan ja asiakkaan välisessä valtasuhteessa. Aina asiakas ei halua olla asiakkaana vaan pyrkii pois siitä roolista. Julkinen palvelujärjestelmäkään ei kovin helposti anna tilaa esimerkiksi kuluttajaorientoituneelle sosiaalihuollon asiakkaalle. Sosiaalista tukea ei voi tuotteistaa Aluksi on selvitettävä, millaisia lastensuojeluun liittyviä palvelutuotannon ongelmia halutaan kilpailuttamisella ratkaista. Esimerkiksi sosiaalista tukea ei voi tuotteistaa eikä siis kilpailuttaa. Kilpailuttaminen ei myöskään sovi toimintaan, jossa palvelun tuottaja hoitaa viranomaistehtäviä. Jos palvelukokonaisuus on monimutkainen, pitkäkestoinen sekä edellyttää tuntuvaa joustavuutta ja keskinäistä luottamusta, on vaikea käyttää klassista kilpailuttamisen ja sopimisen mallia. Sen sijaan tuotteistettavia palveluja on helpompi kilpailuttaa. Näitä ovat palvelut, joiden vaikutukset ovat Lapsen etu on, että palvelua tarjoavan yrityksen toiminta on vakaalla pohjalla ja henkilöstö ammattitaitoista. suoria, nopeita ja helposti arvioitavissa. Samoin kilpailuttaminen sopii tilanteisiin, joissa käyttäjillä on kyky arvioida palveluja sekä todellinen mahdollisuus valita tarjolla olevien palvelujen välillä. Kilpailuttamisesta on hyötyä vain, jos kunta osaa ostaa ja jos kunnassa löytyy kilpailun edellytyksiä. Kunnassa on määriteltävä lastensuojelun palvelujen laatu sekä käyttökelpoiset laadun arvioinnin kriteerit. Jos nämä puuttuvat kunnalta, miten niitä voitaisiin vaatia yksityisiltä palvelun tuottajilta ja kirjata sopimuksiin? Yritys taas tarvitsee palvelun ostajia, muuten toiminta ei tietenkään kannata. Lapsen etu ratkaisee Yrityksen tavoitteet lastensuojeluun liittyvässä palvelussa ovat luonnollisesti hivenen erilaisia kuin kunnan tai järjestön tavoitteet. Yrittäjyyteen kuuluu aina riski, mutta riskin sisältö näyttää lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta erilaiselta kuin markkinoiden näkökulmasta. Terveellä pohjalla olevan yritykseen pitääkin varmistaa toimintansa kannattavuus. Alihinnoittelu esimerkiksi on vakava virhe. Lapsen etu on, että palvelua tarjoavan yrityksen toiminta on vakaalla pohjalla ja henkilöstö ammattitaitoista. Kunnan taas on syytä hakea halvimman tarjouksen sijaan selvästi määriteltyä kokonaistaloudellisuutta. Lapsen etu ratkaisee. Kilpailuttaminen ja yhteistoiminnallisuus Edistääkö kilpailuttaminen palvelujen kehittämisen tavoitteena olevaa yhteistoiminnallisuutta, yhdessä tapahtuvaa oppimista ja kumppanuutta? Kuka omistaa yhdessä kehitellyn uuden toimintamallin ja millaisilla ehdoilla se avataan kilpailutettavaksi? Onko markkinoiden riski siinä, että toimintamalli, jonka toteutusta yksi yrittäjä on ollut ideoimassa ja johon hän on panostanut, päätyykin kilpailuttamisen kautta toiselle yrittäjälle valmiiksi tuotteeksi? Kilpailuttaminen ei ole mikään yksiselitteinen ratkaisu sosiaalipalvelujen ongelmiin. Kysymyksiä riittää. Vuokko Niiranen Professori, sosiaalihallinto ja johtaminen Sosiaalitieteiden laitos Kuopion yliopisto vuokko.niiranen@uku.fi w w w. h a r a v a. n e t 3

4 Mistä rahaa perustyöhön? Asioihin ja ilmiöihin on olemassa monta eri näkökulmaa. Vertaus viidestä sokeasta lienee paikallaan. Viisi sokea tunnusteli norsua ja yritti arvuutella, mistä eläimestä oli kysymys. Jokainen löysi eläimensä tunnusteltavan kohdan mukaan, mutta kukaan ei norsua. Julkisten palvelujen rahoituskysymykseen löytyy varmaankin yhtä monta oikeaa näkökulmaa sen mukaan, mistä asemasta tai mistä osasta maata asiaa katselee. 90-luvun paradoksit Yhdeksänkymmentäluvulla poliittinen ja taloudellinen valtakoneisto sai aikaan laman, jonka seurauksena valtiontalous ja kuntatalous joutuivat syvään syöksykierteeseen. Saman aikaisesti päätösvaltaa siirrettiin kunnalliselle itsehallinnolle. Joko tahallisesti tai tahattomasti toteutui absurdilta kuulostava vaihtokauppa: meille rahat, teille valta päättää miten tuotatte kunnalliset palvelut, joista valtaosa on ns. lakisääteisiä palveluita. Kunnissa tämä johti palveluiden juustohöyläykseen. Resursseja lähti pääasiassa perustyön tasolta ja sosiaalitoimessa hallinnostakin. Koska sosiaali- ja terveystoimi ovat työvoimavaltaista alaa, kohdistui juustohöyläys ennen muuta työntekijäresurssiin. Laman seurauksena - samanaikaisesti tai muutaman vuoden viiveellä - lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden tarve alkoi kasvaa. Kasvua voi luonnehtia räjähdysmäiseksi. Tänään palvelut tuotetaan kuitenkin samalla tai pienemmällä työvoimaresurssilla kuin ennen lamaa, pienemmän tarpeen aikana. Tuottavuuden kasvu on ollut huikaisevaa henkilökunta vain on väsynyt ja yrittää etsiytyä muille aloille. Projektien viidakko Kahdeksankymmentäluvulla eräässä perheterapiakoulutuksessa amerikkalainen professori opetti meitä projektityön saloihin. Projektityö nähtiin tehokkaana työmenetelmänä, jossa työn tavoitteet, uhkakuvat ja mahdollisuudet tulivat järjestelmällisemmin käsittelyyn ja työn kohteeksi. Tuon jälkeen projektien suosio on kasvanut niin, että perustyötä on vaikea nähdä enää projektiviidakon takaa. Projektityön suosion salaisuus ei meillä ole kuitenkaan työmenetelmän ylivertaisuus, vaan se, että siitä on muodostunut työllistämisen rahoituskanava. Painotus useimmissa projekteissa ei ole työssä, vaan työllistämisessä. Paluu korvamerkittyyn rahaan Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden tarpeen kasvu on ollut valtaisaa. Tarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään projektitöillä eikä pelkästään muodinmukaisella verkostoitumisella. Projektit ovat kyllä tarpeen työn suunnittelussa, kehittämisessä ja uusien mallien luomisessa sellaisen helmen kuin HARAVAN tapaan. Perustyötä niillä ei voida kuitenkaan korvata, vaikka ne sinällään luovat lisäarvoa myös perustyöhön. Jos lastensuojeluasiakkuuksien määrä kunnassa nousee ja työntekijäresurssi pysyy entisellään, ei asiakkuuksista tule kuin osa hoidetuksi; akuutein ja välttämättömin. Ehkäisevä työ jää vähemmälle. Maan hallitus ja eduskunta on antanut muutamana vuotena korvamerkittyä rahaa lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden järjestämiseen ja tänä vuonna huumausaineiden käyttäjien hoidon Olisiko kuitenkin aika kohdistaa korvamerkittyä rahaa myös suoraan perustyöhön, vaikka vain määräaikaisesti muutaman vuoden ajan? tehostamiseen. Varat jaetaan sairaanhoitopiirien ja lääninhallitusten kautta erilaisiin projekteihin, joista on myönteisiä kokemuksia ja joista on herunut merkittävää lisäarvoa myös perustyöhön. Olisiko kuitenkin aika kohdistaa korvamerkittyä rahaa myös suoraan perustyöhön, vaikka vain määräaikaisesti muutaman vuoden ajan (esim. 5 vuotta)? Näin kunnat voisivat lisätä työntekijäresurssiaan sinne, missä siitä on huutavin puute. Ville Mattanen sosiaalisihteeri, Tornion kaupunki Länsi-Pohjan Haravan ohjasryhmän pj. ville.mattanen@tornio.fi 4 H a r a v a i n e n 1 /

5 K e s k i - S u o m e n H a r a v a Lähes koko Keski-Suomi haravoi Keski-Suomessa Haravan eri puolilla maakuntaa synnyttämät osahankkeet ovat käynnistyneet yksi toisensa jälkeen. Jokainen hanke on oma kokonaisuutensa ja ne ovat lähteneet liikkeelle kunkin seutukunnan omista tarpeista ja kehittämispotentiaalista. Hankkeiden taustalla on eri ammattiryhmien yhdessä kokemia kehittämishaasteita, erilaisia tutkimus- ja selvitystöitä ja konkreettisia pulmatilanteita, joihin on yhdessä lähdetty etsimään ratkaisumalleja. Lapsille turvataitoa tillista työtapaa. Työntekijät kokivat tarpeelliseksi saada moniammatillisen työn tueksi verkostotyön taitoja. Verkostomaisen työtavan tarpeita on työstetty verstaissa ja niiden pohjalta on valittu konkreettisia toimintoja, joihin luodaan osana oppimisprosessia verkostotyöhön pohjautuvat toimintamallit. Saarijärven seudun kehittä- Lastensuojelu tutkimuksen kohteena Keuruulla mishankkeeksi on muotoutunut lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden toimintamallin luominen. Mallin tarve on noussut esille seutukunnallisen mielenterveysohjelman teon yhteydessä. Mallin luomisen yhteydessä paneudutaan erityisesti paikallisen lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tuottaman lastenpsykiatrian yhteisen toimintatavan synnyttämiseen syrjäiselle seudulle. Keuruun Lasten ja nuorten palveluiden kehittämishanketta on lähdetty toteuttamaan Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuneen sosionomi AMK Hanna Niinilammen päättötyön pohjalta. Ohessa Hannan näkemyksiä tutkimuksensa vaiheista ja tuloksista. Jyväskylän seudulla on lähtenyt liikkeelle kaksi hanketta. Toisessa psykologi Kaija Lajunen ja sosiaalityöntekijä Päivi Kalilainen Jyväskylän perheneuvolasta kehittelevät mallia lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn Lasten turvataito -hankkeessa. Hankkeen taustalla on laaja perehtyminen kansainvälisiin kokemuksiin ja tavoitteena on niiden soveltaminen Suomen oloihin. Turvataito -mallin kokeilualueina ovat Lohikosken ala-aste Jyväskylässä ja Petäjäveden päiväkoti. Toinen Jyväskylän seudun hanke on noussut Jyväskylän maalaiskunnan Haapaniemen alueen työntekijöiden huolesta lasten selviämisestä perheen eri kriiseissä. Työntekijöiden tuntuma on, että lapsi jää usein vaille vanhempien tukea esimerkiksi avioeroissa, perheenjäsenen kuollessa tai vakavasti sairastuessa samoin kuin aikuisen näkökulmasta katsottuna pienemmissäkin muutos- ja kriisitilanteissa. Työntekijöille verkostotyön taitoja Jämsän seudulla on jo vuosia kehitetty ja toteutettu moniamma- Keuruulla oli suunniteltu jo pitempään laaja-alaista lastensuojelun kehittämishanketta.. Lastensuojelun kehittämishanke on yksi Harava-projektin osahankkeista ja käynnistynyt tutkimuksella lastensuojelukäytännöistä. Sain mahdollisuuden tehdä tutkimuksen opinnäytetyönäni, jonka tutkimusaineiston keräsin viime elokuussa. Lastensuojelun kehittämishanke on jatkunut koulutustilaisuudella, jossa esittelin lyhyesti saamiani tuloksia ja jossa hanketta kehiteltiin eteenpäin. Tavoitteena lastensuojelun yhteistoimintamalli Tutkimukseeni osallistujat olivat työntekijöitä sosiaalitoimesta, sivistystoimesta ja terveydenhuollosta. Kyselylomaketta jaettiin 57 kappaletta. Kyselyyn vastasi n. 47 % kyselylomakkeen saaneista. Näin ollen on tuloksia tarkasteltava kriittisesti ja vain suuntaa antavasti. Tutkimusongelmiani olivat lastensuojelukäytäntöjen toimivuus, yhteistyön määrä ja laatu, asiakkuuden näkyminen lastensuojeluprosessissa sekä koulutukseen liittyvät tarpeet. Tuloksena sain valtavan määrän tietoa mm. lastensuojelullisesta työstä ja tärkeimmiksi nähdyistä epäkohdista. Lyhyesti sanottuna keinoja auttaa lapsia ja nuoria oli monia, mutta selkeää lastensuojelun toimintamallia ei ollut. Toisten tekemää työtä ei tunnettu riittävästi, mikä lisäsi ennakkoluuloja lastensuojelun tilanteesta. Tärkeimmät kehittämistarpeet olivat perhetyön ja koulun sosiaalityön lisääminen sekä kriisivalmiusjärjestelmän luominen. Yhteistyötä tehtiin monin eri järjestelyin, mutta vuorovaikutuksen lisäämistä toivottiin. Yhteistyökäytäntöjä ei tunnettu riittävästi, mistä seurasi tiedon kulun vaikeutumista. Koulutusta oli muutamia kertoja vuodessa, mutta sitä haluttiin eri aihealueista lisää. Tutkimukseni mukaan Keuruulle tulee suunnitella moniammatillisin voimin lastensuojelun toimintamalli, jonka avulla myös yhteistyökuviot muotoutuisivat uudelleen. Jokaisen työntekijän tulisi tietää, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa. Tämä on tärkeää varsinkin tänä päivänä, jolloin työpaikoilla Tutkimukseni mukaan Keuruulle tulee suunnitella moniammatillisin voimin lastensuojelun toimintamalli, jonka avulla myös yhteistyökuviot muotoutuisivat uudelleen. työtä tekevät sijaiset vaihtuvat tiheään tahtiin. Selkeä johtopäätös oli myös, että perhetyöhön ja koulun sosiaalityöhön tulisi lisätä resursseja. Opinnäytetyöni hyödyntäminen jää työntekijöiden harteille, mutta uskon lastensuojeluhankkeen pystyvän kehittämään lastensuojelukäytäntöjä sen avulla. Hanna Niinilampi sosionomi (AMK) hanna.niinilampi@luukku.com w w w. h a r a v a. n e t 5

6 L ä n s i - P o h j a n H a r a v a Lapsilähtöinen Länsi-Pohja - seudullisesti? Suuntaa ja reittejä lastensuojelun erityisosaamisen seudullisen rakenteen luomiseksi työstetään kevään aikana psykososiaalisten palvelujen ja järjestöjen toimijoista kootussa asiantuntijaryhmässä ja työverstaassa.. Länsi-Pohjan Haravan lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palvelujen yhteistoiminta- ja palvelumallien kehittämistyössä keskiöön asetetaan lapsi tarpeineen. Tavoitteena on, että nykyisiä palveluja tarkastellaan yhä selkeämmin lapsen näkökulmasta nykyisen vielä kovin aikuiskeskeisen työskentelyn sijaan. Haravatyön painopisteeksi valittu Lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys - työotteet ja menetelmät konkretisoituu neljässä työnkohteessa: Sijais- ja tukiperhetyön toimintamalli lapsen ja vanhemmuuden tukena, lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne, osaaminen ja jaksaminen asiakastyössä sekä riskitilanteiden hallinta lapsen elämänkaaren aikana. Seudullista sijais- ja tukiperhetyötä Työskentely seudullisen sijais- ja tukiperhetyön mallin tiimoilta käynnistyi helmikuussa 2002 alueen sosiaalitoimistoille suunnatulla tarvekartoituksella ja työverstaalla, johon osallistuivat sosiaalityöntekijöiden ja heidän esimiestensä lisäksi edustajat perheneuvolasta ja Pelastakaa Lapset ry:stä. Työverstaassa virittäydyttiin lapsilähtöiseen työotteeseen lastensuojelun keskellä elävien lasten kokemusten kautta. Työpajoissa mietittiin seudullisen yhteistyön tavoitteita ja keinoja sijais- ja tukiperhetyössä lapsen näkökulmasta. Seudullista sijais- ja tukiperhetyön mallia työstää edelleen kuntien sosiaalityöntekijöistä ja Pelastakaa Lapset ry:stä koottu työryhmä. Tavoitteena on rakentaa mallia kolmessa vaiheessa keskittyen aluksi tukiperhetyöhön, tämän jälkeen sijaisperhetyöhön ja kolmanneksi toimintaan, jossa järjestökentän mahdollisuuksia ja osaamista otetaan laajemminkin käyttöön lapsen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Työntekijöiden osaaminen ja jaksaminen kehittämisen kohteena Helmikuisessa työverstaassa hahmoteltiin myös alueellista erityisosaamisen karttaa ja osaamisen aukkokohtia. Suuntaa ja reittejä lastensuojelun erityisosaamisen seudullisen rakenteen luomiseksi työstetään kevään aikana psykososiaalisten palvelujen ja järjestöjen toimijoista kootussa asiantuntijaryhmässä ja työverstaassa. Helmikuussa käynnistyi myös vuotinen Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Haravan Moniammatillinen työnohjaaja -koulutus, johon osallistuu viisi Länsi-Pohjan alueen toimijaa kouluttautuakseen työnohjaajaksi ja toimiakseen asiakastyön osaaminen ja jaksaminen -toimintamallin kehittäjäverkostona. Riskitilanteet parempaan hallintaan Kartoitusvaiheessa on toimintamalli, jonka tavoitteena on hallita lapsen elämänkaaren aikaisia riskitilanteita paremmin. Toimintamalliin liittyen Harava tekee yhteistyötä Länsi-Pohjan naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyöryhmän kanssa, jonka tavoitteena on luoda alueelle moniammatillisen yhteistyön malli. Yhtenä mallin toimintamuotona on tarkoitus käynnistää syksyllä 2002 seksuaalista väkivaltaa kokeneiden naisten suljettu ryhmä. Kunnat ja järjestöt yhteistyöhön Kunta - järjestöyhteistyötä tiivistetään Länsi-Pohjassa erityisesti neljään edellä mainittuun toimintamalliin liittyen. Vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tekevät järjestöt haluavat rakentaa siltaa järjestö- ja kuntasektorin välille, kuten järjestöjen keskenkin. Järjestöjen ja julkissektorin yhteistyön kehittäminen on osa myös Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen aluekeskusohjelmatyötä, jossa haravalaisella lapsilähtöisellä ajattelulla ja käytännön yhteistoiminnalla on tärkeä sijansa. Huhtikuussa alueella järjestetään Virtaa järjestöille -foorumi, joka mahdollistaa käytännön yhteistoiminnan käynnistymisen. 6 H a r a v a i n e n 1 /

7 V a r s i n a i s - S u o m e n H a r a v a Raisiossa viritellään palvelustrategista kumppanuutta Raisiossa on käynnistynyt Varsinais-Suomen Haravan osahanke Palvelustrateginen kumppanuus, jossa kehitetään malleja kunnan, järjestöjen ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön sekä päätöksenteko- että toimijatasolla. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteisenä tavoitteena on luoda pysyvä, pitkäjänteinen yhteistyömuoto, jossa keskitytään ehkäisevään psykososiaaliseen työhön, vanhemmuuden ja ihmisten omien voimavarojen tukemiseen sekä peruspalveluiden toimivuuden kehittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan toimintaa, jossa ammatillinen työ, vapaaehtoistyö sekä vanhempien omat vertaisryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategisen suunnittelun yhteistyö Suunnittelu- ja päätöksentekotasolla kunta, järjestöt ja seurakunta rakentavat yhteistä näkemystä lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden tarpeista, voimavarojen suuntaamisesta, kehitettävien palveluiden sisällöstä ja niiden keskinäisistä linkityksistä. Tarkoituksena on, että yhteistyölle luodaan pysyvät rakenteet ja palveluiden suunnittelun sekä seurannan foorumit. Liikkeelle on lähdetty niin, että mukana ovat Raision kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Turun ensi- ja turvakoti ry, Pelastakaa Lapset ry, Raision seurakunta sekä MLL:n ja Pela:n Raision yhdistykset. Jatkossa toimintaa voidaan saatujen kokemusten perusteella laajentaa myös kunnan muille sektoreille sekä ottaa mukaan toimintaan lisää järjestöjä. Perhekeskus Pihapiiri Ensimmäiseksi konkreettiseksi yhteistyön tekemisen muodoksi on yhteissuunnittelun perusteella valikoitunut matalan kynnyksen perhepalveluyksikkö Perhekeskus Pihapiiri, joka avaa ovensa elokuun 2002 alussa. Pihapiiri sijoittuu Vanhaan Pappilaan seurakunnan tarjoamiin tiloihin lähelle Raision keskustaa. Raision kaupunki sijoittaa keskukseen 11 2 työntekijää (lastentarhanopettaja sekä puolet perhetyöntekijän työpanoksesta). Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kytkee käynnistämänsä Eemeli-projektin tiiviisti Pihapiirin toimintaan. Eemeli-projektissa kehitetään uusia työmenetelmiä psykososiaalisesti Tavoitteena on saada aikaan toimintaa, jossa ammatillinen työ, vapaaehtoistyö sekä vanhempien omat vertaisryhmät toimivat kiinteässä yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut koulussa oirehtivien 3-6 -vuotiaiden lasten sekä heidän perheidensä tukemiseen näiden omassa arkiympäristössä. Projektin kaksi työntekijää ovat mukana suunnittelemassa ja osaltaan myös toteuttamassa Pihapiirin toimintaa. Lisäksi mukana toimintaa pyörittämässä ovat vapaaehtoisjärjestöt (ensi vaiheessa Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä Pelastakaa Lapset) ja seurakunta, joka toteuttaa omaa kerhotoimintaansa tiiviissä yhteistyössä Pihapiirin toimijoiden kanssa. Pihapiirin toiminnan sisältörungon muodostavat avoin päiväkotitoiminta sekä kotona oleville vanhemmille ja heidän lapsilleen suunnattu harrastus-, virkistys-, tuki- ja vertaisryhmätoiminta. Pihapiirin toiminnalla tarjotaan kotona oleville vanhemmille ja heidän lapsilleen kevyempi vaihtoehto kokopäivähoidolle sekä kehitetään lastensuojelun ja terveydenhuollon tukimuotoja panostamalla varhaiseen puuttumiseen, vertaistukimuotojen rakentamiseen ja monipuoliseen vanhemmuuden tukemiseen. Sosiaali- ja terveystoimen ammattilais- ja vapaaehtoistoimijoille keskus tarjoaa mahdollisuuden tehdä työtä uudenlaisessa ympäristössä ja yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Keskuksesta käsin rakennetaan toimivat yhteydet sekä kunnan että järjestöjen tarjoamiin erityispalveluihin ja vapaaehtoistoimintoihin. Varsinais-Suomen Haravan asiantuntijaryhmän työskentelyn perusteella valittiin Haravan osahankkeeksi vuoden 2001 syksyllä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden kehittäminen koulussa. Taustalla hankkeen käynnistymiselle on toisaalta huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä ja toisaalta huoli siitä, miten nykyisillä voimavaroilla ja toimintakäytännöillä voidaan vastata kasvaneisiin palvelutarpeisiin. Osahankkeen avulla pyritään edistämään oppilaiden hyvinvointia panostamalla ennaltaehkäisevään työhön kouluympäristössä. Päämääränä on tuottaa malli siitä, miten oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä sosiaali- ja nuorisotyö toimivat yhtenä, suunnitelmallisena palvelukokonaisuutena lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen pilottialueiksi hakeneet tahot (Rusko/Vahto, Piikkiö, Aura/Pöytyä/Karinainen, Naantali) kokoontuvat toukokuussa yhteiseen työverstaaseen täsmentämään oman alueensa kehittämistyön tavoitteet ja työskentelyn sisällöt. Alueilla käynnistyvään kehittämistyöhön kytketään alusta asti mukaan julkinen sektori, järjestöt sekä koululaisten vanhemmat. Kevään aikana laadittavien toimintasuunnitelmien käytännön toteuttamiseen päästään lukuvuoden kuluessa. w w w. h a r a v a. n e t 7

8 Suomen Kuntaliitto Toinen Linja Helsinki gsm Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie Helsinki markus.anttila@lskl.fi gsm Keski-Suomen Harava PL Jyväskylä marja.heikkila@karstula.fi gsm eila.kihlman@jkl.fi gsm sari.valimaki@lskl.fi gsm Länsi-Pohjan Harava Kauppakatu Tornio arja.meltaus@lskl.fi gsm kaisi.peltoniemi@tornio.fi gsm Varsinais-Suomen Harava Hämeenkatu Turku eija.heimo@lskl.fi gsm pasi.oksanen@kuntaliitto.fi gsm Kansi, taitto ja kuvitus: Jyri Heimo Mikä Harava on? Harava on lastensuojelujärjestöjen ja julkissektorin yhteishanke. Sen koordinaattoreina toimivat Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Harava toimii kolmella pilottialueella: Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maakunnissa sekä Länsi-Pohjan alueella. Haravan tavoitteena on käytännön kokeilujen kautta kehittää yhteistoimintaja palvelumalleja, joissa otetaan huomioon: ylikunnallisuus (mm. seutu- ja maakunnittain järjestetyt palvelut) moniammatillisuus ja monitoimijaisuus (järjestöt, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat) toimintasektoreiden rajojen ylittäminen (sosiaali-, terveys- ja koulusektori) laaja-alaisuus (palveluketjustot ennaltaehkäisevästä työstä erityispalveluihin) ihmisten oma aktiivisuus ja omien voimavarojen tukeminen Kevään 2002 aikana ovat käynnistyneet seuraavat kokeilut: Varsinais-Suomi: seudullinen kriisipäivystysmalli lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut koulussa palvelustrateginen kumppanuus: Case - Matalan kynnyksen perhepalveluyksikkö toimivan asiakastyön prosessin malli Keski-Suomi: asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen lasten ja nuorten palveluissa lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon toimintamallien kehittäminen syrjäseudulla lasten ja nuorten psykososiaalisen verkostotyön toimintamalli toimivan asiakastyön prosessin malli lasten seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyn (ja hoidon) toimintamalli Lasten turvataito lapsen kriisin kohtaaminen ja tuen antaminen Länsi-Pohja: sijais- ja tukiperhetyön toimintamalli lapsen ja vanhemmuuden tukena lastensuojelun sosiaalityön erityisosaamisen seudullinen rakenne osaaminen ja jaksaminen asiakastyössä riskitilanteiden parempi hallinta lapsen elämänkaaren aikana Valtakunnalliset: lastensuojelujärjestöjen palvelukuvaushanke tietojen salassapito ja luovuttaminen moniammatillisessa yhteistyössä Mistä saat lisätietoja? Paino: Kirjapaino Oma Oy, Jyväskylä 2002