Ilmastonsuojelua ja elämänlaatua etätyö on ekoteko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonsuojelua ja elämänlaatua etätyö on ekoteko"

Transkriptio

1 PSYKOLOGIASSA TAPAHTUU VIRPI RUOHOMÄKI Ilmastonsuojelua ja elämänlaatua etätyö on ekoteko ETÄTYÖPÄIVÄN PANEELIKESKUSTELUUN OSALLISTUIVAT TIETOYHTEISKUNTAJOHTAJA MAX MICKELSSON VAS. JA HENKILÖSTÖJOHTAJA TYTTI BERGMAN, MICROSOFT OY, INNOVAATIOJOHTAJA MAIJA ITKONEN, POWER KISS, JOHTAJA MATTI APUNEN, EVA JA JOHTAJA ANTTI JOENSUU, TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ. KUVA: VIRPI RUOHOMÄKI Etätyöllä voidaan edistää ilmastonsuojelua ja tuoda joustoa työntekoon. On aika muuttaa ajattelutapoja ja huomata, etteivät ilmastonsuojelu ja elämänlaatu sulje toisiaan pois. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kun vertailukohtana ovat vuoden 1990 päästöt. Tärkeä kysymys on se, kuinka globaalit sopimukset muutetaan yritysten paikalliseksi toiminnaksi ja kansalaisten arjen käytännöiksi. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusten mukaan asuminen ja henkilöliikenne aiheuttavat yli 40 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista ja yli neljänneksen muista ympäristövaikutuksista (Nis- sinen ym., 2007; Seppälä ym., 2009, s ). Työpaikkojen näkökulmasta rakennusten sähkön- ja lämmönkäyttö on tärkein ilmastopäästöjen lähde, minkä lisäksi työmatkoilla sekä kodin ja työpaikan välisellä liikenteellä on suuri merkitys (esim. EkoSYKE 2008, s. 5). Suomessa tehdään PSYKOLOGIA 48 (01),

2 V I R P I R U O H O M Ä K I päivittäin yli kaksi miljoonaa edestakaista työmatkaa, joista 75 prosenttia kuljetaan henkilöautolla. Työmatkaliikennettä vähentämällä voidaan siten vähentää liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. e American Psychological Association on julkaissut psykologian keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (Swim ym., 2009). Raportin mukaan psykologista tutkimustietoa voidaan soveltaa muun muassa viestinnän, ympäristölainsäädännön ja energiatehokkaan teknologian kehittämiseen. Raportissa korostetaan taloudellisten houkuttimien ja välittömän palautteen merkitystä energian kulutuksen vähentämiseksi. Energiaa säästävistä teoista pitäisi saada suora palaute ja havainto siitä, että teko tukee ympäristön hyvinvointia ja tuottaa etua ja merkitystä myös ihmiselle itselleen. Yksittäisistä teoista voi kasvaa tottumus ja yleinen käytäntö (Swim ym., 2009; Salonen, 2010). Psykologista tietoa voidaan hyödyntää myös ympäristökampanjoissa. Kampanjointi kannattaa, kun se tehdään konkreettisesti kannustavasti ja palkitsevasti. Tässä kirjoituksessa esittelen etätyötä koskevaa tutkimusta ja kuvaan etätyökampanjaa, jota olen ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa yhteistyössä SYKEn ja Microsoftin kanssa ( KANSALLINEN ETÄTYÖPÄIVÄ SAI YMPÄRISTÖPALKINNON Etätyökampanjan tarkoituksena oli kannustaa työntekijöitä ja ammatinharjoittajia joustavaan 58 PSYKOLOGIA etätyöhön. Työnantajia rohkaistiin tarjoamaan työntekijöille mahdollisuus kokeilla etätyötä etätyöpäivänä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Kampanja tähtäsi näkemysten ja asenteiden muuttamiseen sekä etätyön myönteisten vaikutusten tunnistamiseen. Kampanja on järjestetty kaksi kertaa. Kansalliselle etätyöpäivälle on myönnetty ensimmäinen palkinto EU:n ympäristöviranomaisten Vuoden ympäristökampanja -kilpailussa (Environmental Communication Networks, 2011). Yli suomalaista vietti etätyöpäivää Kansallinen etätyöpäivä -kampanjan kannustamana 21. syyskuuta Kampanjaan ilmoittautui mukaan 267 yritystä, julkishallinnon organisaatiota, yhdistystä ja järjestöä. Etätyöpäivän ansiosta Suomessa jäi kulkematta yli 14 kertaa maapallon ympärysmitan verran työmatkoja kilometriä, ruuhkiin ja aamutoimiin käytettiin tuntia vähemmän kuin tavallisesti ja taivaalle jäi päästämättä 89 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Jos sama määrä ihmisiä tekisi etätyötä yhtenä päivänä viikossa, vuosittain Suomessa säästettäisiin yli 27 miljoonaa työmatkakilometriä ja noin 1,3 miljoonaa tuntia ja hiilidioksidipäästöt putoaisivat tonnia. Yksi etätyöpäivä viikossa vähentää 20 prosenttia kyseisen henkilön työmatkasuoritetta ja siitä koituvia päästöjä. Etätyökampanjassa yhdistettiin uudella tavalla ilmastonmuutoksen torjunta ja työelämän näkökulma. Kampanjassa esitettiin myönteisiä esimerkkejä ja käytännön ratkaisuja työpaikkojen arjen tasolla. Etätyöpäivänä järjestettiin näkyviä tempauksia, kuten etätyöreseptien jakaminen aamuruuhkassa sekä etätyön välineiden havainnollistaminen Kirjasto 10:ssä. Internetsivuille on koottu vinkkejä ekologisesta etätyöstä työnantajille ja työntekijöille, ohjeita etäkokouksiin ja vihreään kotitoimistoon, edelläkävijäyritysten esimerkkejä sekä etätyöntekijöiden omia tarinoita. Viestinnässä hyödynnettiin useita medioita: etätyöpäivästä uutisoitiin televisiossa, radiossa ja lehdistössä sekä keskusteltiin laajasti sosiaalisessa mediassa. (Lyytimäki, Nygrén, Ala-Ketola, Pellinen & Ruohomäki, arvioitavana.) TAVOITTEENA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Etätyökampanjan suojelijan työministeri Lauri Ihalaisen mielestä etätyön mahdollisuudet kannattaa hyödyntää työelämän kehittämisessä. Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset paitsi luovat uusia työpaikkoja ovat myös ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille. Etätyö on yksi tapa edistää työhyvinvointia ja tuoda joustoa työntekoon. Työministerin mielestä työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan ja motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja

3 I L M A S T O N S U O J E L U A J A E L Ä M Ä N L A A T U A E T Ä T Y Ö O N E K O T E K O yhteistyön syventämistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista. JOUSTAVA ETÄTYÖ Etätyöstä on puhuttu pitkään, mutta se on noussut ajankohtaiseksi kansalaisten lisääntyvän ympäristötietoisuuden ja työelämän muutosten vuoksi. Tietotyön yleistyminen ja kansainvälistyminen sekä kehittynyt tieto- ja viestintäteknologia ovat laajentaneet mahdollisuuksia valita työn tekemisen aika ja paikka. Kaikki työt eivät enää ole sidoksissa tiettyyn paikkaan ja aikaan. Työskentely perinteisten toimitilojen ulkopuolella on mahdollista yhä useammalle. Työn tekemisen ajan ja paikan joustoja kuvastaa etätyö. Etätyöntekijöitä ovat perinteisesti olleet ne, jotka työskentelevät kotonaan yhden tai useamman työpäivän viikossa ja päätyöpaikallaan muun ajan (Helle, 2004). Etätyö ymmärretään varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehtäväksi ansiotyöksi, johon paikan ohella yhdistyy usein myös ajallinen jousto (Kandolin, Tuomivaara & Huuhtanen, 2010). Etätyöllä tarkoitetaan työnantajan kanssa sovittua työnteon mallia, jossa työ tehdään osin kotona tai sitten työnantajan eri toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona tai matkoilla (Pekkola & Uskelin, 2005). Laveasti määritellen etätyö on kiinteästä työpaikasta ja -ajasta riippumatonta työtä, joka sisältää kolme elementtiä: ajallinen jousto, jousto työn tekemisen paikassa ja tekniset välineet, joilla työ toteutetaan ja joiden avulla ollaan yhteydessä muihin (Heinonen & Saarimaa, 2009). ETÄTYÖN YLEISYYS Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaita etätyösovelluksissa yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Hollannin kanssa (Eurofound, 2012). Etätyö yleistyi Suomessa nopeasti 1990-luvulla, ja sillä on maassamme jo pitkät perinteet (Hanhike, Immonen, Kanerva & Luukinen, 1998; Hanhike, 2004; Huuhtanen, 1999; Pekkola, 2002). Etätyön tekeminen on seitsenkertaistunut Suomessa vuodesta 1990 vuoteen 2008: työvoimasta 14 prosenttia työskenteli kotona työnantajan kanssa sovitusti ainakin joitain tunteja viikossa tietotekniikan avulla (Lehto & Sutela, 2009). Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksen mukaan etätyö on lisääntynyt vuodesta 2003 vuoteen 2006, mutta sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Etätyötä teki vuonna 2009 vähintään satunnaisesti 15 prosenttia palkansaajista, joista lähes joka toinen teki etätyötä viikoittain, miehet kaksi kertaa useammin kuin naiset. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä, kuten asiantuntijoita tai johtajia. Työnantajan mukaan jaoteltuna etätyö on yleisintä valtiolla, jolla etätyöntekijöitä oli 21 prosenttia palkansaajista. (Kandolin ym., 2010). Vielä julkaisemattoman Työ ja terveys tutkimuksen mukaan etätyö ei kuitenkaan ole yleistynyt kolmen viime vuoden aikana. Syynä saattaa olla taloudellisesti epävarma tilanne, irtisanomiset ja riittämätön luottamus organisaatioissa, sillä etätyön johtaminen perustuu yhdessä sopimiseen ja keskinäiseen luottamukseen. Etätyön yleistymisen esteitä voivat olla myös yrityskulttuurin jäykkyys sekä teknologian hidas käyttöönottaminen ja omaksuminen. Kuinka monelle etätyö sitten voisi olla mahdollista? Työolotutkimuksen ja palkansaajatutkimuksen tilastojen perusteella sellaisia potentiaalisia etätyöntekijöitä, joille etätyö olisi tehtävien puolesta mahdollista ja jotka olisivat siitä kiinnostuneita, voisi valistuneella arvauksella olla noin neljännesmiljoona. On hyvä erottaa, että kaikki kotiin kannettu työ ei kuitenkaan ole etätyötä. Kolmannes palkansaajista tekee joskus kotonaan päätyöhönsä liittyviä tehtäviä. Tehtävien hoitamista kotona ei aina ole sovittu työnantajan kanssa osaksi normaalia työaikaa, vaan työtä tehdään omalla ajalla tai palkattomana ylityönä enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti (Antila, 2005). Tällainen kotona tehtävä ylityö tai täydentävä ansiotyö on yleistynyt; sillä tarkoitetaan työskentelyä normaalien työtuntien lisäksi aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin (Lehto & Sutela, 2009). Organisaatioiden tuleekin huolehtia, että työntekijöiden työ pysyy pääsääntöisesti työajalla, tehtiin se sitten työpaikalla tai kotona, ja ettei työtehtäviä ole liikaa. PSYKOLOGIA 48 (01),

4 V I R P I R U O H O M Ä K I MONIPAIKKAINEN LIIKKUVA TYÖ Missä etätyötä sitten tehdään, kun ei olla toimistolla? Tietotyötä voi tehdä kannettavien tietoteknisten välineiden avulla tarpeen mukaan siellä, missä liikutaan. Työskentely voi tapahtua useissa paikoissa päätyöpaikan ulkopuolella, joten työtä voidaan kuvata monipaikkaiseksi (Gareis, Lilischkis & Mentrup, 2006; Vartiainen ym., 2007). Mobiilissa työssä työntekijä liikkuu ja työskentelee päätyöpaikkansa ulkopuolella eri paikoissa vähintään kymmenen tuntia viikossa ja käyttää sähköisiä viestintävälineitä (Gareis ym., 2006; Vartiainen ym., 2007). Matkustaminen on kuitenkin varsin epäekologista, jos käytetään lentokonetta tai omaa autoa, sillä niistä aiheutuu suuret päästöt. Etätyökampanjassa korostetaankin matkustamisen vähentämistä sekä raideliikenteen ja julkisen liikenteen suosimista. Matkustamisen sijasta organisaatioiden kannattaa hyödyntää video- ja puhelinkokouksia, koska samalla säästetään matkakustannuksia sekä työntekijöiden aikaa ja vaivaa. Monipaikkainen liikkuva työ on Suomessa varsin yleistä. Eurooppalaisen työolotutkimuksen mukaan neljännes kaikista eurooppalaisista ja jopa 45 prosenttia suomalaisista nimettiin e-nomadeiksi, tietoteknisen ajan paimentolaisiksi, jotka tekevät osan työstään joustavasti työpaikan ulkopuolella, kuten kotona, asiakkaan tiloissa, kulkuvälineissä tai ulkona. Epäsäännölliset työajat ja pitkät 60 PSYKOLOGIA työpäivät ovat tälle joukolle yleisiä. (Eurofound, 2012.) Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista palkansaajista tekee monipaikkaista liikkuvaa työtä. Miehistä 42 prosenttia ja naisista 28 prosenttia työskenteli ainakin satunnaisesti oman työpaikan ulkopuolella kotona, työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona. Sen sijaan säännöllinen työskentely oli vähäisempää. Kulkuneuvoissa työskenteli miehistä 16 prosenttia ja naisista 6 prosenttia. Monipaikkaista liikkuvaa työtä tekivät yleisimmin ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. (Kandolin ym., 2010.) Etätyötä tehdään paljon kotona joko sovittuina päivinä viikossa tai kuukaudessa taikka satunnaisesti tilanteen mukaan. Kotona työskentelyä kuitenkin rajoittaa pääkaupunkiseudulla asuntojen pieni koko ja korkea hinta. Koti on työnteon paikkana erityinen. Yhtäältä kotiin vetäydytään keskittymään rauhassa vaativiin työtehtäviin, kuten kirjoittamiseen, lukemiseen tai raportointiin. Toisaalta koti on myös edellytys työstä palautumiselle sekä perheenjäsenten yhteinen tila. Jos kodista muodostuu työpaikka, niin missä sitten on työasioista vapaa tila? Suomalaiset tyypillisesti rentoutuvat kesämökillä, mutta siellä myös työskennellään jonkin verran. Mökkibarometrin mukaan etätyön tekeminen kesämökillä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Joka kymmenes mökin omistajatalous teki viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ansiotöitä mökillä, lähinnä lyhyitä jaksoja kerrallaan. (Nieminen, 2009.) Kaikki eivät halua työskennellä kotona tai mökillä, ja monet pyrkivät tietoisesti pitämään työn ja muun elämän erillään. Ajankohtaisena ilmiönä etätyökampanjassa nousivat esille lähitoimistot ja yhteisölliset työtilat. Lähitoimistolla tarkoitetaan työntekijän kotia lähellä sijaitsevaa toimistoa. Keskeisin syy lähitoimiston käyttöön on lyhyempi työmatka. Etätyöntekijät ja pienyrittäjät ovat vuokranneet tyhjillään olevia toimistotiloja yhteiseksi työtilaksi. Onkin järkevää käyttää olemassa olevaa rakennuskantaa lähitoimistoiksi sen sijaan, että rakennetaan uusia tiloja. Kasvukeskuksissa asumiskustannukset ovat nousseet korkealle, joten etätyö voi mahdollistaa edullisemman ja väljemmän asumisen kauempana työpaikasta. Asuinpaikkaa ei enää tarvitse valita työpaikan sijainnin perusteella. Etätyön yleistyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa toimistojen mitoitukseen ja sijaintiin sekä aluesuunnitteluun. ETÄTYÖN EDUT JA HAASTEET Etätyö on työn organisoinnin tapana neutraali. Etätyö sisältää sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta monia hyviä puolia ja myös haasteita, jotka on koottu suomalaisista tutkimuksista ja etätyökampanjasta (Pekkola, 2002, 2010; Hanhike, 2004; Uhmavaara ym., 2005; Ruohomäki, 2007; Vartiainen ym., 2007; Heinonen & Saarimaa, 2009).

5 I L M A S T O N S U O J E L U A J A E L Ä M Ä N L A A T U A E T Ä T Y Ö O N E K O T E K O Työntekijöiden kiinnostus ja mahdollisuudet etätyöskentelyyn vaihtelevat työtehtävien, elämäntilanteen ja elämäntavan mukaan. Etätyötä seuraavat voittopuolisesti myönteiset asiat: etätyö ilmentää osallisuutta organisaatioiden työprosessien ja siten työolojen kehittämiseen. Etätyöntekijät ovatkin usein organisaatioissa työtapojen kehittäjiä ja uudistajia. Etätyöllä tavoitellaan tyypillisesti työn ja muun elämän tasapainoista yhteensovittamista. Etätyön hyötyinä pidetään erityisesti omassa rytmissä ja omassa rauhassa työskentelemistä ja työmatkoihin kuluvan ajan vähenemistä. Moni kokee saavansa enemmän aikaan kuin muulloin, ja tehdyn työn jälki koetaan laadukkaaksi. Arjen ajan hallintaa ja suunnittelua ovat työn, perheen, kotitöiden, työmatkojen, harrastusten ja palveluiden yhteensovittaminen. Ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia, ja joustoja tarvitaan monella mainituista elämänalueista. Tutkimusten mukaan joustavuus työajoissa ja -paikoissa tukee psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia; esimerkiksi stressioireita on vähiten silloin, kun työaikoihin voi itse vaikuttaa. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen saattaa kuitenkin muodostua haastavaksi, jos työtä on liikaa eikä sitä pysty kontrolloimaan. Työajan sääteleminen ja riittävästä palautumisesta huolehtiminen ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja heidän tehokkuuteensa pitkällä aikavälillä. Työmäärän ja työajan hallintaan tulee yrityksessä olla selvät yhdessä laaditut käytännöt. Ajoittain etätyötä tekevät työntekijät kokevat kodin tavallisesti tehokkaaksi paikaksi tehdä keskittymistä vaativaa työtä, koska siellä on vähemmän keskeytyksiä ja katkoksia aiheuttavia tekijöitä. He kokevat kodin työskentelypaikkana hyvinvointia tukevaksi ympäristöksi, vaikka tilat eivät olekaan suunniteltu työn tekemiseen eikä työpisteergonomia usein ole yhtä hyvä kuin työpaikalla. Kotona työskentelyyn vaikuttaa siellä olevien perheenjäsenten määrä, ja myös perheeltä edellytetään sopeutumista. Perhesyyt voivat olla myös etätyön este. Etätyö voi auttaa ikääntyviä työntekijöitä jaksamaan töissä eläkeikään saakka ja siten mahdollistaa pidemmät työurat. Etätyö saattaa mahdollistaa osatyökykyisen henkilön rekrytoinnin ja osallistumisen työelämään ammattitaitonsa sekä edellytystensä mukaisesti. Pitkältä sairauslomalta työhön palattaessa etätyömahdollisuus voi olla yksi keino, jolla työhön paluun kynnystä on mahdollista laskea. VASTUULLISUUTTA PITKÄLLÄ TÄHTÄYKSELLÄ Työnteon ajat ja paikat ovat joustavia ja monimuotoisia työtä voidaan tehdä monien paikkojen verkostoissa. Kaukokatseiset työnantajat oivaltavat etätyön arvon, joka voi olla tärkeä rekrytointivaltti. Ekologiseen elämäntapaan, joustavaan työskentelyyn ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat tärkeitä uuden sukupolven työntekijöille. Työnantajilta edellytetään ympäristöja yhteiskuntavastuullisuutta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tasapainoinen kestävä kehitys edellyttää ekologisen ja taloudellisen näkökulman ohella inhimillisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioimista. Inhimillisen ulottuvuuden vaatimukset edellyttävät työn ja työympäristön suunnittelua siten, että ihmisellä on mahdollisuus työskennellä elämänarvojensa mukaisesti, tehokkaasti sekä terveytensä ja työkykynsä säilyttäen (esim. Kasvio & Räikkönen, 2010). PSYKOLOGIA 48 (01),

6 V I R P I R U O H O M Ä K I Lähteet Antila, J. (2005). Veteen piirretty viiva? Työn ja yksityiselämän välisen rajapinnan tarkastelua. Työpoliittinen tutkimus 272. Helsinki: Työministeriö. EkoSYKE Ympäristöraportti Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Environmental Communication Networks (2011). e Finnish National Teleworking Day. Newsflash No. 90. Environmental Communication Networks, Haettu osoitteesta Eurofound (2012). Fifth European working conditions survey. Luxemburg: Publications Office of the European Union. Gareis, K., Lilischkis, S. & Mentrup, A. (2006). Mapping the mobile eworkforce in Europe. Teoksessa J. H. E. Andriessen & M. Vartiainen (toim.), Mobile virtual work: A new paradigm? (s ). Heidelberg: Springer. Hanhike, T. (2004). E-työ Suomessa ETR:n selvitys ja toimenpidesuositukset e-työn kehittämismahdollisuuksista. Työministeriön julkaisuja. Helsinki: Edita. Hanhike, T., Immonen, J., Kanerva, L. & Luukinen, A. (1998). Etätyö muutoksen välineenä kokemuksia yritysten ja työntekijöiden sopeutumisesta ympäristön muutokseen etätyön ja hajautetun työn avulla. ESR-julkaisut 29. Helsinki: Edita. Heinonen, S. & Saarimaa, R. (2009). Työelämän laadulla parempaa jaksamista kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 25. Helsinki: Edita. Helle, M. (2004). Etätyö. Helsinki: Edita. Huuhtanen, P. (1999). Etätyössä yhä useampi. Teoksessa Työ vuonna 2005 näkymiä suomalaiseen työelämään. Helsinki: Työterveyslaitos Kandolin, I., Tuomivaara, S. & Huuhtanen, P. (2010). Työorganisaatiot, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Teoksessa T. Kauppinen, R. Hanhela, I. Kandolin, A. Karjalainen, A. Kasvio, M. Perkiö-Mäkelä, E. Priha, J. Toikkanen & M. Viluksela (toim.), Työ ja terveys Suomessa 2009 (s ). Helsinki: Työterveyslaitos. Kasvio, A. & Räikkönen, T. (2010). Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos, Helsinki. Lehto, A.-M. & Sutela, H. (2009). Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimuksen tuloksia Helsinki: Tilastokeskus. Lyytimäki, J., Nygrén, N., Ala-Ketola, U., Pellinen, S. & Ruohomäki, V. (arvioitavana). Climate change communication by a research institute: Experiences, successes and challenges from a North European perspective. Nieminen, M. (2009). Kesämökkibarometri Helsinki: Tilastokeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö. Nissinen, A., Grönroos, J., Heiskanen, E., Honkanen, A., Katajajuuri, J.-M., Kurppa, S., Mäkinen, T., Mäenpää, I., Seppälä, J., Timonen, P., Usva, K., Virtanen, Y. & Voutilainen, P. (2007). Developing benchmarks for consumer-oriented LCA-based environmental information on products, services and consumption patterns. Journal of Cleaner Production, 15, Pekkola, J. (2002). Etätyö Suomessa. Fyysiset, virtuaaliset, sosiaaliset ja henkiset työtilat etätyöympäristöinä. Ekonomi och samhälle, nr 104. Helsinki: Svenska Handelshögskola. Pekkola, J. (2010). Etätyömäinen työn organisointi osaamispääoman tekijänä suomalaisissa tietoyrityksissä 2000-luvun alussa. Suuret odotukset ja niistä huolimatta. Työelämän tutkimuspäivät, Työn ja elämän laatu. Työelämän konferenssin julkaisu 1/2010 (s ). Tampere: Tampereen yliopisto. Pekkola, J. & Uskelin, L. (toim.) (2005). Etätyöopas työnantajille. Helsinki: Työministeriö. Ruohomäki, V. (2007). Hajautettu ja mobiili työ havaintoja uusista työmuodoista. Teoksessa A. Aro, T. Feldt & V. Ruohomäki (toim.), Puheenvuoroja työ- ja organisaatiopsykologiasta (s ). TOP1, Työ- ja organisaatiopsykologit ry:n vuosikirja. Helsinki: Edita. Salonen, K. (2010). Ilmastokriisistä muutokseen. Psykologia, 45, Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M. & Virtanen, Y. (2009). Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristö, 20. Swim, J., Howard, G., Clayton, S., Reser, J., Dorethy, T., Stern, P., Gifford, R. & Weber, E. (2009). Psychology and global change. A report of the American Psychological Association. Haettu osoitteesta www. apa.org/science/about/publications/ climate-change.aspx. Uhmavaara, H., Niemelä, J., Melin, H., Mamia, T., Malo, A., Koivumäki, J. & Blom, R. (2005). Joustaako työ? Joustavien työjärjestelyjen mahdollisuudet ja todellisuus. Työpoliittinen tutkimus 277. Helsinki: Työministeriö. Vartiainen, M., Hakonen, M., Koivisto, S., Nieminen, M. P., Mannonen, P., Ruohomäki, V. & Vartola, A. (2007). Distributed and mobile work: Places, people and technology. Helsinki: Gaudeamus. 62 PSYKOLOGIA

Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää

Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää TIEDOTE 20.9.2012 Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy kumppaneineen järjestävät jo toista kertaa Kansallisen etätyöpäivän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Läsnätyön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta Erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitos 4.11.2014 By MS Läsnätyö Ei tutkijoiden käyttämä termi: tarkoitetaan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ nyt

Tulevaisuuden työ nyt Tulevaisuuden työ nyt SoteNavi seminaari 15.1.2019 PhD Ursula Hyrkkänen Tutkimus- ja koulutuspäällikkö Turun amk ursula.hyrkkanen@turkuamk.fi NewWoW- ja Pisku -projektit NewWoW, new work patterns, Eurofound

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020 Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Työelämä toimintaympäristön seuranta Työelämä 2020 toimintaympäristön seuranta 2012 2015 Maija Lyly-Yrjänäinen & Päivi Järviniemi TE2020 valmisteluryhmä 15.4.2016 Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet

Lisätiedot

Etätyö-case osallistuva suunnittelu ja ajallinen ymmärrys

Etätyö-case osallistuva suunnittelu ja ajallinen ymmärrys Kotona työskentelyn haasteet ja mahdollisuudet asumiselle ja kotitoimistolle Etätyö-case osallistuva suunnittelu ja ajallinen ymmärrys Katja Virtanen 140303 Etätyö- case Case- kuvaus Prosessi ja menetelmät

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

World-Wide Work Stress

World-Wide Work Stress Sanomatalo, Helsinki Hajautetun työn seminaari 7.9.2010 World-Wide Work Stress Hyvinvoinnin johtaminen hajautetussa työssä Niina Nurmi Aalto Yliopisto, TKK Projektipäällikkö, vmstan VÄITÖSKIRJATUTKIMUS

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin? Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö 1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Akavan ilmastogallup 2019

Akavan ilmastogallup 2019 Taustaa Akava teetti touko-kesäkuussa 019 gallupkyselyn, jolla kartoitettiin akavalaisten suhtautumista ilmastonmuutokseen ja työpaikkojen toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka

Lisätiedot

Työelämän tulevaisuus Tehdään siitä yhdessä hyvä Pohjois-Pohjanmaalla!

Työelämän tulevaisuus Tehdään siitä yhdessä hyvä Pohjois-Pohjanmaalla! Työelämän tulevaisuus Tehdään siitä yhdessä hyvä Pohjois-Pohjanmaalla! Työelämä 2020 hankkeen Pohjois-Pohjanmaan alueverkosto POP Muutoksen tuki hanke (ESR) Vuonna 2030 työelämämme on vahvasti polarisoitunutta:

Lisätiedot

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes

Lisätiedot

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus

Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO 17.5.2006 Workplace-seminaari Virpi Ruohomäki & Satu Koivisto Distributed Workplace (dwork) BIT Tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu Miksi organisatorinen näkökulma?

Lisätiedot

Kotona työskentelyn yleisyys ja seuraukset: Suomi eurooppalaisessa vertailussa 1

Kotona työskentelyn yleisyys ja seuraukset: Suomi eurooppalaisessa vertailussa 1 Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2013 Artikkeleita Kotona työskentelyn yleisyys ja seuraukset: Suomi eurooppalaisessa vertailussa 1 Satu Ojala 2 Pasi Pyöriä 3 Johdanto Hajautettu ja liikkuva työ on Suomessa

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä

Lisätiedot

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari

Parempaa työelämää Ulkoisen arvioinnin tuloksia. SoteNavi-hankkeen loppuseminaari Parempaa työelämää 2020. Ulkoisen arvioinnin tuloksia SoteNavi-hankkeen loppuseminaari 15.1.2019 Tuottava ja tuloksellinen työelämäkoordinaatiohanke 2014-2020 www.tuottavajatuloksellinentyoelama.blogspot.fi

Lisätiedot

Työelämän joustavista järjestelyistä 2000-luvulla

Työelämän joustavista järjestelyistä 2000-luvulla ANALYYSIT Työelämän joustavista järjestelyistä 2000-luvulla Onko palkansaajan sukupuolella merkitystä? PÄIVI JÄRVINIEMI Johdanto Vastauksena talouden globalisaation, väestörakenteen muutosten sekä uuden

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN 21.2.2017 Kirsi Heikkilä-Tammi Tutkimusjohtaja, Työhyvinvointi Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia. Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat

Lisätiedot

Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla yhteisöllisyyttä verkon yli. Pasi Pyöriä & Tiina Saari

Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla yhteisöllisyyttä verkon yli. Pasi Pyöriä & Tiina Saari Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla yhteisöllisyyttä verkon yli Pasi Pyöriä & Tiina Saari Tampereen yliopisto Abstrakti Tutkimuksessamme keskitymme etätyöhön kahdessa suomalaisessa julkisen sektorin

Lisätiedot

Millainen on perheystävällinen työpaikka?

Millainen on perheystävällinen työpaikka? Millainen on perheystävällinen työpaikka? Lapsifoorumi 2019 Eija Koivuranta Väestöliitto 10.1.2019 1 Miten perheystävällisyys hyödyttää työpaikoilla ja yhteiskunnassa? 1. Konkreettiset teot vaikuttavat

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY 27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

NewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia

NewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia Turun Ammattikorkeakoulu NewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia Projektin kesto 1.6.2017-30.11.2019 Toiminta-alue Kansallinen Kumppanit Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tuhannet pendelöi töihin Salossa Työmatkapendelöintitutkimus 2019

Tuhannet pendelöi töihin Salossa Työmatkapendelöintitutkimus 2019 Tuhannet pendelöi töihin Salossa 2.5.2019 Työmatkapendelöintitutkimus 2019 Työssäkäyntialueet ja työssäkäyvien kulkemat työmatkat kodin ja työpaikan välillä ovat vuosikymmenien aikana pidentyneet. Yhä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Y-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto

Y-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Etätyö 2014-2016. Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa ja etätyösopimus

Etätyö 2014-2016. Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa ja etätyösopimus 0 Etätyö 2014-2016 Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa ja etätyösopimus 1. Etätyötä koskevat periaatteet Utajärven kunnassa 2.9.2014 Etätyö on normaalien työhön kuuluvien tehtävien tekemistä

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

Muuttuva työ. Sebastian Franckenhaeuser 2018

Muuttuva työ. Sebastian Franckenhaeuser 2018 Muuttuva työ Sebastian Franckenhaeuser 2018 1 Mobiliteetin hyödyntäminen tärkeä kehityskohde suomalaisorganisaatioissa Mobiliteetin hyödyntäminen on korkealla suomalaisten organisaatioiden investointiprioriteeteissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot