PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013"

Transkriptio

1 PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva, Turku Touring Mikko Lehto, Tahko Marketing Oy Antero Naskila, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Timo Perälä, Navico Oy Heli Saari, Ellare Oy Teemu Tenhunen, Keski-Suomen Liikunta (KESLI) Jussi Töyrylä, Levin Matkailu Aino Wuolijoki, Karttakeskus Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö 1. Pyöräilymatkailun nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet vuoteen Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen

3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Pyöräilymatkailun nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Pyörämatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Pyörämatkailun kehittämiseksi on Suomessa tehty hyvää työtä jo useita vuosia, esim. Valtakunnallisen reitistön puitteissa ja Pyöräillen Suomessa hankkeessa. Kehittämistyön tuloksena syntyneitä hyviä käytänteitä tulee jatkossakin hyödyntää pyöräilymatkailua edistettäessä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten pyörämatkailutoimijoiden kanssa. Määritelmiä 1) retkipyöräily; vakiopyörällä, hybridillä, maantiepyörällä tai maastopyörällä tarvittaessa laukkujen kanssa retkeillään yhtenä (pyöräretki) tai useampana päivänä (pyöräilymatka) yleensä helppoja tiereittejä pitkin. Tavoitteena on kevyt kuntoilu ja erilaisten kohteiden ja maisemien näkeminen. Matka toteutetaan omatoimisesti asiantuntijan laatimaa karttaa ja /tai reittiselostetta apuna käyttäen tai opastettuna. Pyörävaellus on itsenäisesti tapahtuva useamman päivän kestävä omatoimiseen reitinvalintaan ja kaupallisten pyöräilyyn liittyvien palvelun tarjoajien tuotteisiin perustuva liikkuminen. Pyörämatkapaketti on yleensä useamman päivän kestävä matka, joka myydään ennalta. Se sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavarakuljetuksen ja pyöränvuokrauksen- ja huollon ja mahdollisesti oppaan. 2) maantiepyöräily; poljetaan maantiepyörällä lenkki- ja urheilutyyppisesti kovalla vauhdilla teitä pitkin. Tavoitteena on erityisesti kuntoilu ja urheileminen. Ajetaan yleensä ryhmänä. 3) maastopyöräilyn (laajasti käsitettynä) alalajeja on useita. 3.1) XC eli cross-country on maastopyöräilyä helppoja maastoreittejä, kuten metsäteitä ja pururatoja, pitkin. Pyöränä on vielä yleisimmin etujousitettu kevyt malli. Tavoitteena on erityisesti kuntoilu ja urheilu, pyöräiltävät päivämatkat voivat olla mitä tahansa 10 ja 100km:n väliltä. 3.2) traili- eli sananmukaisesti "polkupyöräily". Trailissa pyörät ovat hieman xc:tä järeämpiä, eikä vastaavaa urheilutavoitteisuutta yleensä ole. Lähinnä ajellaan rennosti polkuja pitkin. 3.3) enduro, jossa ajetaan täysjousitetuilla pyörällä haasteellisia kivikkoisia ja juurakkoisia polkuja pitkin. 3.4) freeride eli vapaa-ajo. Freeride on nykyään yleisnimitys varsin vapaamuotoisella pyörän kanssa temppuilulle. Freeriden päälajit ovat 3.4.1) dirtti tai bmx eli hyppiminen hiekkamontuilla tai rakennetuilla radoilla 3.4.2) dh eli alamäkiajo, jossa huristellaan lähinnä laskettelurinteitä alas pyörällä 3.4.3) urbaani, jossa pyörän kanssa kikkaillaan kaupungeissa rullalautailun tavoin. 4. "tutustumispyöräily"; pyörää käytetään liikkumisvälineenä matkakohteessa (esim. majoitusliikkeiden vuokrapyörät, kokousmatkojen oheistoiminta ja opastetut kiertoajelut pyöräillen).

4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Matkailullisesti tärkeimmät ovat retkipyöräily ja maastopyöräily. Tutustumispyöräilyn matkailullinen merkitys on kasvamassa. Retkipyöräilyn reitit Suomessa on runsaasti sekä valtakunnallisia, alueellisia että paikallisia pyöräilyreittejä. Karttamateriaali on hyvää ja tuotepaketteja on useammallakin taholla tarjolla. Matkailullisesti merkittävimmät ovat Turun saariston rengastie, Kuninkaantien ja Uudenmaan reitit. Muualla Suomessa kuin alla mainituilla alueilla, on joitakin lyhyitä reittejä, mutta todelliset pyörämatkailualueet ovat seuraavat: Valmiita paketteja: Varsinais-Suomi: Turun saariston rengasreitti Oulujärven pyöräily Kainuussa Pohjois-Karjalan paketit 1. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit esitetty Pyöräily GT-kartoilla yhteensä lähes km muodostavat pyöräilymatkojen perusreitistön 2. Pyöräillen Suomessa reitit (Fillarioppaat; osa valtakunnallista reitistöä): Härkätietä itään, Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola Kuninkaantie, Helsinki-Turku Länsirannikon reitti: Turku-Oulu Suur-Saimaan kierros: rengasreitti Lappeenrannan, Imatran, Savonlinnan ja Mikkelin välillä. Turun saaristo: Saaristomeren kierros Via Finlandia: Helsinki-Vaasa Keski-Suomen reitti: Helsinki-Lahti-Pulkkilanharju-Jyväskylä 3. Alueelliset reitit Helsingistä lähtevät neljä 2-5 päivän ympyräreittiä (kartta+kirja; noudattavat pääasiassa valt.reittejä) Pohjanmaa: Raippaluoto, Vaasa-Maksamaa-Vaasa Etelä-Karjala: Saimaan pyöräilyreitti, Kymenjokilaakso Etelä-Savo: Puruveden ja Haukiveden kierrokset Pohjois-Savo: Tahko ja Kuopio Pohjois-Karjala: Pielisen ympyräreitti Helsingin seutu 4. Eurovelo-reitit: Euroopan laajuinen ECF:n (European Cyclists Federation) hallinnoima, vielä tekeillä oleva reitistö, yht. 12 reittiä, joista kaksi menee Suomen kautta. Reitit noudattavat valtakunnallisia reittejä (Pyöräily GT). Reittien linjaukset ovat vielä osittain auki ja Eurovelo-opastetarrat puuttuvat teiden varsilta. Eurovelo-reittejä tullaan markkinoimaan Euroopan laajuisesti. o o Itämeren ympäri rannikkoseutujen kautta kiertävä reitti Ateena - Nordkapp -reitti (Hki-Lahti-Savonlinna-Kajaani-Oulu-Kemijärvi- Karigasniemi)

5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä 5. Potentiaaliset Pohjois-Savo: Tahkon ja Kuopion ympäristö Jokivarret; erityisesti Pohjanmaa Maastopyöräilyn reitit Maastopyöräilyn suosio kasvaa jatkuvasti. Hyviä reittejä on erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä, mutta myös suurempien kaupunkien läheisyydessä kuten Helsingin, Turun, Tampereen, Mikkelin ja Rovaniemen. Omatoimiselle maastopyöräilijälle löytyy reittejä ympäri Suomen. Pohjois-Savo: Tahkolla on reittien ja vuokraamon lisäksi tarjolla mm. useamman päivän opastettu maastopyöräilyretki. Koillismaa: Rukalla on monipuolisten reittien lisäksi parin tunnin opastettuja retkiä. Lappi: Levillä ja Ylläksellä on monipuolisten reittien ja vuokraamojen lisäksi opastettuja muutaman tunnin maastopyöräilyretkiä. Enontekiöllä on Tunturin kierros ja useita maastopyöräilyyn sopivia reittejä Himoksella, Vuokatissa, Saariselällä ja Ukkohalla-Paljakassa sekä Iso-syötteellä on paljon reittejä sekä maastopyörävuokraamoita, mutta valmiiksi paketoituja tuotteita ei löydy Pyöräilytapahtumat Merkittäviä pyöräilytapahtumia ovat Tahko MTB, Finlandia MTB, Tour de Helsinki, Tour de Levi, Naisten pyörähdys, Pirkan pyöräily, Kilpisjärvi-Tornio jokivarsipyöräily, Myllyn pyöräily, valtakunnalliset cup-kiertueet, maantie-cup, Marathon Cup, DH-cup ja MTB Enduron SM-sarja. 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomi on edelleen tuntematon pyöräilymaa. Pyöräilyn näkökulmasta Suomen monipuolista luontoa ja maisemia sekä alueellisia erityispiirteitä tulisi entistä paremmin hyödyntää. Mahdollisuuksia antavat myös hyvä infrastruktuuri ja olemassa olevat teknologiset sovellukset paikannus, kartat, reittien suunnittelu ym. Pyöräilymatkailun kasvua edistävät mm. kasvava hyvinvointitrendi, kestävän matkailun suosio ja matkailijoiden lisääntynyt huolestuminen ilmastonmuutoksesta. Varsinaisena terveysliikuntatuotteenakin pyöräilyllä on potentiaalia. Muiden maiden kuumuus ja meillä pidentynyt kesäkausi ovat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, joita tulee jo alkaa hyödyntää. Toisaalta ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa myös rajoittaa lentoliikennettä, mikä painottaisi lähialueiden sekä kotimaan matkailua. Reittejä, myös testattuja sekä karttoja on olemassa, samoin hankkeissa kehitettyjä tuotekriteerejä ja ohjeistuksia. Reittejä löytyy monenlaisissa vaihtelevissa maastoissa niin pyöräilymatkailijoille kuin maastopyöräilijöillekin. Melko kattavan kevyen liikenteen verkoston takia pyöräilyn kehittäminen on suositeltavaa erityisesti kaupunkien ja matkailukeskusten ympäristössä esim. opastettujen pyöräretkien muodossa. Tietoa reittien vaativuustasoista ei ole kuitenkaan helppo löytää. Luokitusjärjestelmää kehitetään. Moottorikelkoille tehdyt reitit voivat soveltua paikoitellen hyvin maastopyöräilyn käyttöön lumettomana aikana mahdollistaen näin reittien ympärivuotisen käytön. Näiden käyttöä voitaisiin lisätä huomioiden kuitenkin mm. suoalueet, vesistöt ja muut käyttäjät kuten mönkijät. Maastopyöräilyn osalta kaivataan pikaisesti lisää eritasoisia reittejä, kaikkien reittien vaativuusasteen määrittelyä ja reittikarttoja. Myös kattava kevyen liikenteen verkosto antaa pyöräilyreittien kehittämistyölle pohjan. Jokamiehen oikeudet ovat käytettävissä myös pyöräiltäessä, jos toisin ei esim. kansallispuiston käyttö- ja hoitosuunnitelmissa mainita.

6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä Reittien ja opasteiden ylläpito on kokonaisuuden näkökulmasta puutteellista. Reittien, viitoitusten ja karttojen ajan tasalla pito vaatiikin systemaattista ja pitkäjänteistä työtä PP-yhteistyöllä (Public Private). Opastuksen ylläpito tulee sisällyttää Tiehallinnon urakoihin, ja kaupunkialueilla kuntien tulee paremmin huomioida päivitys. Saaristossa, joka on pyörämatkailun vilkkainta aluetta, suurimmat ongelmat ovat autoille sopivat lossiaikataulut, niiden suuri vaihtuvuus sekä lauttayhteyksien väheneminen. Autoilun kasvaessa, kapeiden teiden pientareet ovat vaarallisia, sillä varsinaiset pyörätiet puuttuvat. Pyöräilyn pitkäjänteinen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyöverkostoa ja yhteistyötä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Potentiaalisia asiakkaita on lähimarkkinoilla sekä Keski-Euroopassa paljon. Tämän potentiaalin oikeanlainen hyödyntäminen on ensi arvoisen tärkeää kotimaisen potentiaalin lisäksi. Myös kotimaisen kysynnän kasvattaminen olisi tärkeää ja kestävän matkailun mukaista. Internet, sen eri keskusteluryhmät ja klubien omat sivut luovat uusia jakelukanavavaihtoehtoja. Lisäksi olemassa olevan asiakaskunnan hyödyntäminen sekä markkinoijina että sen lähestyminen tehokkaammin jälkimarkkinoinnin keinon, on huomioitava. Pyöräilytapahtumia, kuten Tour de Helsinki ja Naisten pyörähdys, on useita, ja niiden hyödyntäminen on jatkossa huomioitava niin markkinoinnillisesta kuin tuotekehityksenkin näkökulmasta. Lisäksi uusien pyörämatkailutapahtumien järjestämistä tulisi miettiä. Mukaan tapahtumiin olisi mahdollista ottaa myös kaupalliset toimijat kuten välinevalmistajat, jolloin tapahtumien uudenlaista liiketoimintamalliakin voitaisiin kehittää. Pyöräilyä voi yhdistää myös muihin aktiviteetteihin kuten esim. vaellukseen ja melontaan. Lisää tietoa ja tuotteita kuitenkin tarvitaan. Kokonaisvaltaisista, asiakaslähtöisistä tuotepaketeista on pulaa. Pelkkä karttamateriaali ei riitä, vaan tarvitaan selkeitä ohjelmakokonaisuuksia lisäpalveluineen. Varsinaisia pyöräilykeskuksia Suomessa ei ole vielä rakennettu. Olemassa olevia reittejä voi käyttää ympäri vuoden. Voisiko talvipyöräilystä, suomalaisesta hulluudesta rakentaa matkailutuotteen, on pohdittava asia. Pyörämatkailun kanssa tekemisissä olevat yritykset ovat hajallaan. Vahvat aluerajat ja osaltaan sitä kautta tuleva koordinoinnin haaste hankaloittavat kehittämistyötä ja edelleen tuotteiden paketointia. Maaseudun autioitumisen takia ylläpidettyjen pysähdyspaikkojen määrä on vähentynyt, samoin palveluiden ja paikalliselämän. Vuokrapyöriä ei ole kovinkaan monessa paikassa tarjolla ja niiden taso on osaltaan heikko. Eri kohderyhmien vaateita ei ole myöskään huomioitu. Erityisesti lapsiperheiden moninaiset tarpeet tulisi huomioida paremmin. Joukkoliikenne ei tue tällä hetkellä kaluston kuljetusta. Matkatavaroiden kuljetuspalveluakaan ei ole tarjolla reittien eri pisteiden välillä. Yrittäjien liiketaloudellisissa taidoissa on vielä puutteita mm. hinnoittelussa ja kannattavuudessa, sama koskee oppaiden kielitaitoa. Tilastotietoa pyörämatkailijoiden määrästä ja vuokravälineiden kysynnästä ei ole saatavilla, joka osaltaan heikentää kokonaiskuvan saamista pyörämatkailun merkityksestä. Toisaalta pyörämatkailun kehittäminen ja erityisesti markkinointi on vasta alussa.

7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Elämysmatkailu on kehittynyt nopeasti Euroopassa ja pyöräily olennaisena osana tätä matkailua. Kasvua on etenkin Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa ja Isossa- Britanniassa. Vuonna 2005 pyöräilymatkailun kokonaistuotto oli Euroopassa n. 4-5 miljardia euroa, ja volyymin arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä (ADFC 2007). Fraietta (2004) ennustaa, että pyöräilymatkailu voi saavuttaa 5-10 % markkinaosuuden koko matkailumarkkinoista Euroopassa vuoden sisällä. 5 %:n markkinaosuus vastaisi tällöin n. 12 miljardia euroa. Vuonna ,5 miljoonaa eurooppalaista teki pidemmän pyöräilymatkan ulkomaille, joista 0,9 miljoonaa oli saksalaisia, 0,4 miljoonaa hollantilaisia ja ranskalaisia (Norges Bondelag 2005). Rajahaastattelututkimuksen (2004 ja 2005) mukaan pyöräily (n= ) on kolmanneksi suosituin aktiviteetti ulkomaisten aktiviteettimatkailijoiden keskuudessa. Suurin osa pyöräilijöistä on lähtöisin Venäjältä ja toiseksi eniten pyöräilijöitä tulee Saksasta. Myös Sveitsistä, Espanjasta, Iso- Britanniasta ja Ranskasta tulevat matkailijat ovat kiinnostuneita pyöräilystä ja Italiasta tulevien matkailijoiden keskuudessa se on toiseksi suosituin aktiviteetti. Pyöräily on nuorten ja nuorten aikuisten suosima harrastus, ja suurin joukko (29 %) pyöräilyä Suomen matkallaan harrastavista on vuotiaita. Toisaalta toiseksi suurin ikäryhmä pyöräilijöissä on vuotiaat, ja myös tätä vanhemmissa ikäryhmissä on innokkaita pyöräilijöitä. Pyöräily on hieman enemmän naisten suosima harrastus, ja sen harrastajista 54 % on naisia ja 46 % miehiä. Pyöräilyn harrastajat käyttävät keskimäärin rahaa vuorokaudessa 53 (S=98). Hieman yli kolmannes (34 %) pyöräilyn harrastajista majoittuu tuttavien tai sukulaisten luona. Viidennes heistä majoittuu hotellissa tai motellissa. Leirintäalueella majoittuu 9 % pyöräilijöistä, mutta vuokramökki sen sijaan on majoitusmuotona vain 4 %:lla pyöräilyn harrastajista. Pyöräilyn harrastajien päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttaa useimmin ystävien tai sukulaisten suositus (29 %) tai omakohtaiset aikaisemmat kokemukset Suomesta. (Puoskari 2008) Tärkeitä pyöräilyn lähtömaita Euroopassa ovat Tanska, Hollanti, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja ja Iso-Britannia, jotka ovat myös itsessään suosittuja kohteita. Näistä luonnollisia markkinoita suomalaisille 1. pyöräilymatkailutuotteille ovat koko saksankielinen Eurooppa, Alankomaat, Ranska, Italia, Venäjä ja Viro 2. multiaktiviteettituotteille myös Iso-Britannia ja Espanja.

8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Pyöräilijöiden lähtömaat (N=71 617) 40% 30% 35% 20% 23% 10% 9% 8% 8% 8% 0% Venäjä Saksa Sveitsi Espanja Iso-Britannia Ranska 5% Italia 4% Alankomaat Suuri osa pyöräilylomista järjestetään itsenäisesti. Esimerkiksi Saksassa kaupallisten pyöräilypakettien osuus on n. 10 % kotimaan markkinoilla ja n. 20 % ulkomaille suuntautuvista matkoista. Siellä on n. 80 matkanjärjestäjää, jotka tarjoavat pyöräilymatkoja. Suuri määrä erikoistuneita matkanjärjestäjiä löytyy myös Itävallasta ja Sveitsistä (ADFC 2007). Hollantilaista taas suurin osa järjestää itse matkansa (Norges Bondelag 2005). Nettinäkyvyys on aivan avainasemassa tällä segmentillä, esim. hakusana "Danauradweg" tuottaa Googlessa hittiä (Donau-Touristik 2007) ja Ruotsin "Sverigeleden" n.1000 ja "Ginstleden" n. 700 hittiä, (kts. myös Tanskan Bornholmin kotisivu puolestaan antaa reittiehdotuksia ja karttoja sekä muutamalla painalluksella voi myös vuokrata polkupyörän. Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus Asiakkaat voidaan jakaa esimerkiksi neljään laajempaan segmenttiin matkailullisen tärkeysjärjestyksen mukaan: 1. aktiiviharrastajat 2. harrastajat yksin tai perheen kanssa 3. kokeilijat 4. Prot eli ammattilaiset.

9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Retkipyöräilyn osalta matkailullisessa mielessä potentiaalisimpia ovat omatoimiset asiakkaat, joille tulisi tuotteistaa puolivalmiita paketteja ja tarjota kootusti netin kautta tietoa. Kotimainen pyöräilymatkailu on kehittämisen pohjana, mutta siitä ei ole tutkimustietoa. 4. Tavoitteet vuoteen 2013 Vetovoimaisia, turvallisia ja laadukkaita pyöräilytuotekokonaisuuksia on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Ajantasaista tietoa löytyy internetistä, josta voi myös tulostaa halutun kartan. Pyöräilyyn liittyvä aineisto on löydettävissä myös navigointipalveluista. Olemassa olevat reitit pidetään ajan tasalla vastuualueittain. Uusia reittejä niin pyörämatkailulle kuin maastopyöräilyllekin on kehitetty pyöräilyyn erityisesti sopiville alueille kuten matkailukeskusten läheisyyteen. Kotimaan pyörämatkailu on kasvanut voimakkaasti. Pyöräilymatkailijoiden määrä (harrastaa Suomen matkallaan 25 %, nyt 17%) ja heidän jättämänsä matkailutulo on noussut tasaisesti. Suomi on houkutteleva pyöräilymaa. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5%. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Pyöräily muodostaa tärkeän osan matkaketjuja ja sen kehittäminen, esim. joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteiset matkaketjut, tulee ottaa osaksi yleistä liikennepolitiikkaa. Kehittämisen avainasemassa ovat reittien vetovoimaisuus, infrastruktuuri, turvallisuusnäkökohdat ja palvelutaso sekä reitin varrella että tuotteeseen liittyen. Keskeiset kehittämiskohteet ovat reitit, kysyntälähtöinen tuotteistaminen, palvelutason parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Nykyinen työ on tapahtunut paljolti vapaaehtoistyönä, jolloin toimintaa voimakkaasti kehitettäessä tarvitaan myös julkista rahoitusta. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Pyöräilymatkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Toimenpide: Lisätään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä vastuista ja velvollisuuksista sopiminen edesauttaa Vastuutaho: Pyörämatkailutyöryhmä, MEK, Pyöräilykuntien verkosto Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Perustetaan ja nimetään valtakunnallinen pyörämatkailutyöryhmä. Ehdotus jäseniksi: Antero Naskila / Helsingin kaupunki Heli Saari / Ellare Oy Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien verkosto ry Teuvo Kela / Tiehallinto

10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Ajankohta: 2009 Varsinais-Suomen liitto Aino Wuolijoki / Karttakeskus MEK Merja Hart / Helsinki Expert Tiehallinto: matkailutyöryhmän edustaja Ympäristökeskus Tero Hartikainen Tehtävät: -tiedotus -pyörämatkailun edistäminen, projektien liikkeelle laitto Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä tuotetiimin ja alueellisten työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen ja niiden koordinointi suunnitelman seuranta Alueorganisaatiot tiedotus projektien liikkeelle laitto tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät tällä hetkellä: Tiehallinto ja sen matkailutyöryhmä Pyöräilykuntien verkosto ry Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä Suomen Latu ry Suomen Pyöräilyunioni ry

11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: Saavutettavuus: Vetovoimaisuus: Ajettavuus: Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. Vaatimuksena on, että reitin alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/- pysäkki. Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Merkittävien nähtävyyksien etäisyys reitiltä on max. 10 km. Palvelut (vesi- ja juomapiste, wc) sijaitsevat noin 10 km välein. Majoituspaikkojen välimatka on < 30 km (max 50 km). Reitit kulkevat pääsääntöisesti asuttujen seutujen halki ja ns. korpitaipaleiden osuus on alle 20 % koko reitistä. Reitin varrella on n km välein taajamia. Reitti on turvallinen: se kulkee joko pyöräteitä pitkin, autoliikenteen raja on 1500 ajoneuvoa/vrk tai siellä on leveä, 1 m (min 50 cm) piennar. Vilkasliikenteisen tien määrä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Tiet ovat pääosin päällystettyjä ja sorateitä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Taajamissa olevat hiekkapäällysteiset pyöräilytiet eivät sisälly tähän. Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen) Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana Outdoors Finland-ohjelman toimesta.

12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui toukokuun lopulla selvitys, joka eritteli luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin osallistumisen sekä lähtömaan perusteella olemassa olevan aineiston perusteella. Vuonna 2009 toteutetaan syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta, kuten mitä palveluita asiakas odottaa saavansa: valmiiksi merkityn reitin, hotellimajoituksen, pyörävuokraamon, ruokahuollon, millaisen kartan, matkapäätökset, ostaako kartan mielellään nettikaupasta (Suomesta englanniksi), vai täytyisikö karttojen löytyä kotimaan omista liikkeistä tai nettikaupoista. Tehdään myös selvitys, missä

13 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. -Yhteistyö alan oppilaitosten kanssa -Inventaario-selvitys Potentiaalitutkimus keskeisiltä päämarkkina-alueilta, saksankielinen Eurooppa, Ranska, UK ja Hollanti, tehdään kesällä Kotimaan tarpeita, esteitä ja potentiaalia tulee myös kartoittaa esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toimesta. 9. Markkinointi Suomen ainutlaatuiset myyntivaltit (USP) ovat retkipyöräily: vesistöt, rauha, hiljaisuus, sauna, suomalaisuus, maaston vaihtelevuus, luonnon läheisyys ja siihen liittyvät aktiviteetit, turvallisuus (vähäinen liikenne), pyörätiet, Jokamiehen oikeudet maastopyöräily: haasteelliset reitit, eksoottisuus, reitit, joita muissa maissa ei ole mahdollisuus käyttää kuten polut, Jokamiehen oikeudet moniaktiviteettimahdollisuudet Pyöräilytuote Omana erikoistuotteenaan Oheistuotteena osana muita tuotteita, kuten ohjelmapalveluna matkailukeskuksissa ja konferenssien, kokous- ja liikematkojen yhteyteen liittyvät pyöräretket ja matkat Moniaktiviteettituotteet Jakelukanavat: Suomi on tuntematon pyörämatkailukohteena, joten tärkeintä on nostaa pyörämatkailun ja sen tuotteiden näkyvyyttä internetissä hakuoptimoinnein ja selkein hakusanoin. Tuotekehitysprosessin tavoitteena ovat mm. uudet pyörämatkailutuotteet, jotka ovat suoraan varattavissa ja ostettavissa netin kautta. Suomen tarjonnan löytyminen mahdollisimman helposti ja nopeasti tulee turvata, se ei saa hukkua muuhun informaatiotulvaan. Alueorganisaatiot on saatava sitoutumaan teeman tuotekehityksen koordinointiin ja kvmarkkinointiin. Ongelmana on se että kaikki alueorganisaatiot eivät tunne oman kenttänsä yritysten tuotteita. Korostetaan alueorganisaatioiden asiantuntijuuden merkitystä tuotetuntemuksen suhteen. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen on tärkeä osa markkinointiyhteistyötä. Tuotetaan kohderyhmien mediakäyttäytymisselvitys, joka kertoo, mistä kuluttajat hankkivat tietonsa, mitä välineitä seuraavat jne. Kotimaan markkinointiin tarvitaan oma vastuutaho, koska sen puuttuminen on este pyöräilymatkailun kehittämiselle. Kansainvälisessä markkinoinnissa toimijoina ovat yrittäjät, MEK ja alueorganisaatiot. Tärkeimmät pyöräilymatkailun jakelukanavat ovat: 1. Internet, Suomi-portaali ja siinä sen oma teemakohtainen alaosio (www.pyoraillensuomessa.fi), jossa Suomen pyöräilymatkailu asemoidaan ja kärkituotteet esitetään selkeästi ja houkuttelevasti. Portaalikieliversioita on aluksi 8 (suomi, englanti, saksa, venäjä, ruotsi, italia, espanja ja ranska) ja

14 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 14 Matkailun teemaryhmä myöhemmin vielä kiina ja japani. Pyöräillen Suomessa -sivusto tulisi olla käännettynä em. kielille. Lisäksi markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi tarjotaan (myös mobiiliversiona) i. karttapalvelu netin kautta ii. myös pyöräilyn GT-kartat netissä, esim. maksullisena iii. tarvittavat palvelut iv. nähtävyydet v. hyvät linkitykset vi. huom. myös kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna 2. Asianharrastajille tarkoitetut nettisivustot Ns. heimojen merkitys tulee kasvamaan huomattavasti; ohjaus oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa. 3. Erikoistuneet matkanjärjestäjät, incoming-toimistot ja kansainväliset pyöräilyorganisaatiot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään ja yhteistyötä heidän kanssaan kehitetään kohdennetusti päämarkkina-alueilla. Valituista kahdeksasta päämarkkina-alueesta (saksankielinen Eurooppa, Alankomaat, Ranska, Italia, Venäjä, Viro, Iso-Britannia ja Espanja) neljältä markkina-alueelta löytyy matkanjärjestäjien nettisivuja, joilla jo myydään Suomen tarjontaa (Sveitsi, Saksa, Itävalta, Iso-Britannia). Matkanjärjestäjien nettitarjonta kartoitetaan tarkemmin mahdollisimman pian. Markkinointia kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille alueille, erityisesti Tukholman seudulle. Markkinointitoimenpiteitä: 1. Mediatyö; tuotetaan aktiivisesti artikkeleita päämarkkina-alueiden johtaviin pyöräilyjulkaisuihin ja verkkosivuille 2. Suomalaisten pyöräilyammattilaisten kytkeminen markkinointiin 3. Alueorganisaatiot sitouttaminen tuotekehitykseen ja markkinointityöhön, lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 4. Teemakohtaiset myyntitapahtumat - Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily 5. Mahdollinen vientirengas, joka työstää yhteisen markkinointisuunnitelman Markkinointiviestinnän tehostaminen ja tukimateriaalin tuottaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. visuaalisia lähi- ja päiväretkikarttoja sekä osakarttoja verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhtä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen.

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

FinRelax Akatemia

FinRelax Akatemia FinRelax Akatemia 8.1.2016 Suomen luontokeskus Haltia Riikka Laatikainen Visit Espoo Visit Espoo Leisure Events Incentives Conferences Meetings Espoo Marketing Oy Visit Espoo Espoo Innovation Garden Omistajuus:

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI

SAVONLINNAN INNOVAATIOKESKUS / MARKKINOINTI JA VIESTINTÄTIIMI Pohjois-Savo kansainvälisenmatkailun kohteena Kristiina Hietasaari 12.10.2016 Visit Finland Visit Finland vastaa valtakunnallisena matkailualan asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus

Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuus Matkailun turvallisuuden kehittäminen kilpailukykytekijänä Pekka Iivari 29.9.2010 Lapin matkailuparlamentti Mitä se on? Matkailun turvallisuus Käsite? Yksilötasolla jokainen meistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Lapin matkailustrategian toteutuminen Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategian toteutuminen Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategian toteutuminen 28 Matkailuparlamentti 3.9. 1.1.29 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 27-21 Hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 22.1.27 Internetissä: www.lapinliitto.fi/matkailu

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SPU Pyöräilijätutkimus

SPU Pyöräilijätutkimus SPU Pyöräilijätutkimus Tutkimukseen osallistui 1059 pyöräilyn harrastajaa. Otantaluku kuvaa 0,001 % Suomen noin 1 025 000 aikuisesta ja nuoresta pyöräilijästä. Otantaa voidaan pitää luotettavana ja se

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas

Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas Venäläiset matkailijat Kuopion alueella Kuopion Matkailupalvelu Oy Katja Renkas Suomi venäläisille Suomella ja suomalaisilla tuotteilla hyvä ja positiivinen perusmaine Venäjällä Suomen maantieteellinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot