PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013"

Transkriptio

1 PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva, Turku Touring Mikko Lehto, Tahko Marketing Oy Antero Naskila, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Timo Perälä, Navico Oy Heli Saari, Ellare Oy Teemu Tenhunen, Keski-Suomen Liikunta (KESLI) Jussi Töyrylä, Levin Matkailu Aino Wuolijoki, Karttakeskus Nina Vesterinen, Matkailun teemaryhmä Ulla-Maija Pakarinen, Matkailun edistämiskeskus Minna Myyrinmaa, Matkailun edistämiskeskus

2 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 Matkailun teemaryhmä PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Sisältö 1. Pyöräilymatkailun nykytila Suomessa 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet 4. Tavoitteet vuoteen Keskeiset kehittämiskohteet 6. Keskeiset toimijat ja niiden roolit 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit 8. Tutkimustarpeet 9. Markkinointi 10. Seuranta ja mittaaminen

3 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 3 Matkailun teemaryhmä 1. Pyöräilymatkailun nykytila Suomessa Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 strategian (KTM 2006) mukaisesti koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi laaditaan teemoittain valtakunnalliset tuotekehitysohjelmat. Kehittämisen läpikulkevia arvoja ovat strategian mukaisesti kannattava ja tuottava ympärivuotinen elinkeinotoiminta, kestävä matkailu, turvallisuus, asiakaslupausten lunastaminen ja suomalaisuus. Pyörämatkailu on valittu yhdeksi kehitettäväksi teemaksi valtakunnalliseen OutdoorsFinland - aktiviteettien kehittämisohjelmaan. Pyörämatkailun kehittämiseksi on Suomessa tehty hyvää työtä jo useita vuosia, esim. Valtakunnallisen reitistön puitteissa ja Pyöräillen Suomessa hankkeessa. Kehittämistyön tuloksena syntyneitä hyviä käytänteitä tulee jatkossakin hyödyntää pyöräilymatkailua edistettäessä. Tämä kehittämisstrategia on syntynyt yhteistyössä aktiivisten pyörämatkailutoimijoiden kanssa. Määritelmiä 1) retkipyöräily; vakiopyörällä, hybridillä, maantiepyörällä tai maastopyörällä tarvittaessa laukkujen kanssa retkeillään yhtenä (pyöräretki) tai useampana päivänä (pyöräilymatka) yleensä helppoja tiereittejä pitkin. Tavoitteena on kevyt kuntoilu ja erilaisten kohteiden ja maisemien näkeminen. Matka toteutetaan omatoimisesti asiantuntijan laatimaa karttaa ja /tai reittiselostetta apuna käyttäen tai opastettuna. Pyörävaellus on itsenäisesti tapahtuva useamman päivän kestävä omatoimiseen reitinvalintaan ja kaupallisten pyöräilyyn liittyvien palvelun tarjoajien tuotteisiin perustuva liikkuminen. Pyörämatkapaketti on yleensä useamman päivän kestävä matka, joka myydään ennalta. Se sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavarakuljetuksen ja pyöränvuokrauksen- ja huollon ja mahdollisesti oppaan. 2) maantiepyöräily; poljetaan maantiepyörällä lenkki- ja urheilutyyppisesti kovalla vauhdilla teitä pitkin. Tavoitteena on erityisesti kuntoilu ja urheileminen. Ajetaan yleensä ryhmänä. 3) maastopyöräilyn (laajasti käsitettynä) alalajeja on useita. 3.1) XC eli cross-country on maastopyöräilyä helppoja maastoreittejä, kuten metsäteitä ja pururatoja, pitkin. Pyöränä on vielä yleisimmin etujousitettu kevyt malli. Tavoitteena on erityisesti kuntoilu ja urheilu, pyöräiltävät päivämatkat voivat olla mitä tahansa 10 ja 100km:n väliltä. 3.2) traili- eli sananmukaisesti "polkupyöräily". Trailissa pyörät ovat hieman xc:tä järeämpiä, eikä vastaavaa urheilutavoitteisuutta yleensä ole. Lähinnä ajellaan rennosti polkuja pitkin. 3.3) enduro, jossa ajetaan täysjousitetuilla pyörällä haasteellisia kivikkoisia ja juurakkoisia polkuja pitkin. 3.4) freeride eli vapaa-ajo. Freeride on nykyään yleisnimitys varsin vapaamuotoisella pyörän kanssa temppuilulle. Freeriden päälajit ovat 3.4.1) dirtti tai bmx eli hyppiminen hiekkamontuilla tai rakennetuilla radoilla 3.4.2) dh eli alamäkiajo, jossa huristellaan lähinnä laskettelurinteitä alas pyörällä 3.4.3) urbaani, jossa pyörän kanssa kikkaillaan kaupungeissa rullalautailun tavoin. 4. "tutustumispyöräily"; pyörää käytetään liikkumisvälineenä matkakohteessa (esim. majoitusliikkeiden vuokrapyörät, kokousmatkojen oheistoiminta ja opastetut kiertoajelut pyöräillen).

4 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 4 Matkailun teemaryhmä Matkailullisesti tärkeimmät ovat retkipyöräily ja maastopyöräily. Tutustumispyöräilyn matkailullinen merkitys on kasvamassa. Retkipyöräilyn reitit Suomessa on runsaasti sekä valtakunnallisia, alueellisia että paikallisia pyöräilyreittejä. Karttamateriaali on hyvää ja tuotepaketteja on useammallakin taholla tarjolla. Matkailullisesti merkittävimmät ovat Turun saariston rengastie, Kuninkaantien ja Uudenmaan reitit. Muualla Suomessa kuin alla mainituilla alueilla, on joitakin lyhyitä reittejä, mutta todelliset pyörämatkailualueet ovat seuraavat: Valmiita paketteja: Varsinais-Suomi: Turun saariston rengasreitti Oulujärven pyöräily Kainuussa Pohjois-Karjalan paketit 1. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit esitetty Pyöräily GT-kartoilla yhteensä lähes km muodostavat pyöräilymatkojen perusreitistön 2. Pyöräillen Suomessa reitit (Fillarioppaat; osa valtakunnallista reitistöä): Härkätietä itään, Turku-Hämeenlinna-Lahti-Kouvola Kuninkaantie, Helsinki-Turku Länsirannikon reitti: Turku-Oulu Suur-Saimaan kierros: rengasreitti Lappeenrannan, Imatran, Savonlinnan ja Mikkelin välillä. Turun saaristo: Saaristomeren kierros Via Finlandia: Helsinki-Vaasa Keski-Suomen reitti: Helsinki-Lahti-Pulkkilanharju-Jyväskylä 3. Alueelliset reitit Helsingistä lähtevät neljä 2-5 päivän ympyräreittiä (kartta+kirja; noudattavat pääasiassa valt.reittejä) Pohjanmaa: Raippaluoto, Vaasa-Maksamaa-Vaasa Etelä-Karjala: Saimaan pyöräilyreitti, Kymenjokilaakso Etelä-Savo: Puruveden ja Haukiveden kierrokset Pohjois-Savo: Tahko ja Kuopio Pohjois-Karjala: Pielisen ympyräreitti Helsingin seutu 4. Eurovelo-reitit: Euroopan laajuinen ECF:n (European Cyclists Federation) hallinnoima, vielä tekeillä oleva reitistö, yht. 12 reittiä, joista kaksi menee Suomen kautta. Reitit noudattavat valtakunnallisia reittejä (Pyöräily GT). Reittien linjaukset ovat vielä osittain auki ja Eurovelo-opastetarrat puuttuvat teiden varsilta. Eurovelo-reittejä tullaan markkinoimaan Euroopan laajuisesti. o o Itämeren ympäri rannikkoseutujen kautta kiertävä reitti Ateena - Nordkapp -reitti (Hki-Lahti-Savonlinna-Kajaani-Oulu-Kemijärvi- Karigasniemi)

5 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 5 Matkailun teemaryhmä 5. Potentiaaliset Pohjois-Savo: Tahkon ja Kuopion ympäristö Jokivarret; erityisesti Pohjanmaa Maastopyöräilyn reitit Maastopyöräilyn suosio kasvaa jatkuvasti. Hyviä reittejä on erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä, mutta myös suurempien kaupunkien läheisyydessä kuten Helsingin, Turun, Tampereen, Mikkelin ja Rovaniemen. Omatoimiselle maastopyöräilijälle löytyy reittejä ympäri Suomen. Pohjois-Savo: Tahkolla on reittien ja vuokraamon lisäksi tarjolla mm. useamman päivän opastettu maastopyöräilyretki. Koillismaa: Rukalla on monipuolisten reittien lisäksi parin tunnin opastettuja retkiä. Lappi: Levillä ja Ylläksellä on monipuolisten reittien ja vuokraamojen lisäksi opastettuja muutaman tunnin maastopyöräilyretkiä. Enontekiöllä on Tunturin kierros ja useita maastopyöräilyyn sopivia reittejä Himoksella, Vuokatissa, Saariselällä ja Ukkohalla-Paljakassa sekä Iso-syötteellä on paljon reittejä sekä maastopyörävuokraamoita, mutta valmiiksi paketoituja tuotteita ei löydy Pyöräilytapahtumat Merkittäviä pyöräilytapahtumia ovat Tahko MTB, Finlandia MTB, Tour de Helsinki, Tour de Levi, Naisten pyörähdys, Pirkan pyöräily, Kilpisjärvi-Tornio jokivarsipyöräily, Myllyn pyöräily, valtakunnalliset cup-kiertueet, maantie-cup, Marathon Cup, DH-cup ja MTB Enduron SM-sarja. 2. Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet Suomi on edelleen tuntematon pyöräilymaa. Pyöräilyn näkökulmasta Suomen monipuolista luontoa ja maisemia sekä alueellisia erityispiirteitä tulisi entistä paremmin hyödyntää. Mahdollisuuksia antavat myös hyvä infrastruktuuri ja olemassa olevat teknologiset sovellukset paikannus, kartat, reittien suunnittelu ym. Pyöräilymatkailun kasvua edistävät mm. kasvava hyvinvointitrendi, kestävän matkailun suosio ja matkailijoiden lisääntynyt huolestuminen ilmastonmuutoksesta. Varsinaisena terveysliikuntatuotteenakin pyöräilyllä on potentiaalia. Muiden maiden kuumuus ja meillä pidentynyt kesäkausi ovat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, joita tulee jo alkaa hyödyntää. Toisaalta ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa myös rajoittaa lentoliikennettä, mikä painottaisi lähialueiden sekä kotimaan matkailua. Reittejä, myös testattuja sekä karttoja on olemassa, samoin hankkeissa kehitettyjä tuotekriteerejä ja ohjeistuksia. Reittejä löytyy monenlaisissa vaihtelevissa maastoissa niin pyöräilymatkailijoille kuin maastopyöräilijöillekin. Melko kattavan kevyen liikenteen verkoston takia pyöräilyn kehittäminen on suositeltavaa erityisesti kaupunkien ja matkailukeskusten ympäristössä esim. opastettujen pyöräretkien muodossa. Tietoa reittien vaativuustasoista ei ole kuitenkaan helppo löytää. Luokitusjärjestelmää kehitetään. Moottorikelkoille tehdyt reitit voivat soveltua paikoitellen hyvin maastopyöräilyn käyttöön lumettomana aikana mahdollistaen näin reittien ympärivuotisen käytön. Näiden käyttöä voitaisiin lisätä huomioiden kuitenkin mm. suoalueet, vesistöt ja muut käyttäjät kuten mönkijät. Maastopyöräilyn osalta kaivataan pikaisesti lisää eritasoisia reittejä, kaikkien reittien vaativuusasteen määrittelyä ja reittikarttoja. Myös kattava kevyen liikenteen verkosto antaa pyöräilyreittien kehittämistyölle pohjan. Jokamiehen oikeudet ovat käytettävissä myös pyöräiltäessä, jos toisin ei esim. kansallispuiston käyttö- ja hoitosuunnitelmissa mainita.

6 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 6 Matkailun teemaryhmä Reittien ja opasteiden ylläpito on kokonaisuuden näkökulmasta puutteellista. Reittien, viitoitusten ja karttojen ajan tasalla pito vaatiikin systemaattista ja pitkäjänteistä työtä PP-yhteistyöllä (Public Private). Opastuksen ylläpito tulee sisällyttää Tiehallinnon urakoihin, ja kaupunkialueilla kuntien tulee paremmin huomioida päivitys. Saaristossa, joka on pyörämatkailun vilkkainta aluetta, suurimmat ongelmat ovat autoille sopivat lossiaikataulut, niiden suuri vaihtuvuus sekä lauttayhteyksien väheneminen. Autoilun kasvaessa, kapeiden teiden pientareet ovat vaarallisia, sillä varsinaiset pyörätiet puuttuvat. Pyöräilyn pitkäjänteinen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyöverkostoa ja yhteistyötä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Potentiaalisia asiakkaita on lähimarkkinoilla sekä Keski-Euroopassa paljon. Tämän potentiaalin oikeanlainen hyödyntäminen on ensi arvoisen tärkeää kotimaisen potentiaalin lisäksi. Myös kotimaisen kysynnän kasvattaminen olisi tärkeää ja kestävän matkailun mukaista. Internet, sen eri keskusteluryhmät ja klubien omat sivut luovat uusia jakelukanavavaihtoehtoja. Lisäksi olemassa olevan asiakaskunnan hyödyntäminen sekä markkinoijina että sen lähestyminen tehokkaammin jälkimarkkinoinnin keinon, on huomioitava. Pyöräilytapahtumia, kuten Tour de Helsinki ja Naisten pyörähdys, on useita, ja niiden hyödyntäminen on jatkossa huomioitava niin markkinoinnillisesta kuin tuotekehityksenkin näkökulmasta. Lisäksi uusien pyörämatkailutapahtumien järjestämistä tulisi miettiä. Mukaan tapahtumiin olisi mahdollista ottaa myös kaupalliset toimijat kuten välinevalmistajat, jolloin tapahtumien uudenlaista liiketoimintamalliakin voitaisiin kehittää. Pyöräilyä voi yhdistää myös muihin aktiviteetteihin kuten esim. vaellukseen ja melontaan. Lisää tietoa ja tuotteita kuitenkin tarvitaan. Kokonaisvaltaisista, asiakaslähtöisistä tuotepaketeista on pulaa. Pelkkä karttamateriaali ei riitä, vaan tarvitaan selkeitä ohjelmakokonaisuuksia lisäpalveluineen. Varsinaisia pyöräilykeskuksia Suomessa ei ole vielä rakennettu. Olemassa olevia reittejä voi käyttää ympäri vuoden. Voisiko talvipyöräilystä, suomalaisesta hulluudesta rakentaa matkailutuotteen, on pohdittava asia. Pyörämatkailun kanssa tekemisissä olevat yritykset ovat hajallaan. Vahvat aluerajat ja osaltaan sitä kautta tuleva koordinoinnin haaste hankaloittavat kehittämistyötä ja edelleen tuotteiden paketointia. Maaseudun autioitumisen takia ylläpidettyjen pysähdyspaikkojen määrä on vähentynyt, samoin palveluiden ja paikalliselämän. Vuokrapyöriä ei ole kovinkaan monessa paikassa tarjolla ja niiden taso on osaltaan heikko. Eri kohderyhmien vaateita ei ole myöskään huomioitu. Erityisesti lapsiperheiden moninaiset tarpeet tulisi huomioida paremmin. Joukkoliikenne ei tue tällä hetkellä kaluston kuljetusta. Matkatavaroiden kuljetuspalveluakaan ei ole tarjolla reittien eri pisteiden välillä. Yrittäjien liiketaloudellisissa taidoissa on vielä puutteita mm. hinnoittelussa ja kannattavuudessa, sama koskee oppaiden kielitaitoa. Tilastotietoa pyörämatkailijoiden määrästä ja vuokravälineiden kysynnästä ei ole saatavilla, joka osaltaan heikentää kokonaiskuvan saamista pyörämatkailun merkityksestä. Toisaalta pyörämatkailun kehittäminen ja erityisesti markkinointi on vasta alussa.

7 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 7 Matkailun teemaryhmä 3. Päämarkkina-alueet ja niiden painopistealueet Elämysmatkailu on kehittynyt nopeasti Euroopassa ja pyöräily olennaisena osana tätä matkailua. Kasvua on etenkin Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa ja Isossa- Britanniassa. Vuonna 2005 pyöräilymatkailun kokonaistuotto oli Euroopassa n. 4-5 miljardia euroa, ja volyymin arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä (ADFC 2007). Fraietta (2004) ennustaa, että pyöräilymatkailu voi saavuttaa 5-10 % markkinaosuuden koko matkailumarkkinoista Euroopassa vuoden sisällä. 5 %:n markkinaosuus vastaisi tällöin n. 12 miljardia euroa. Vuonna ,5 miljoonaa eurooppalaista teki pidemmän pyöräilymatkan ulkomaille, joista 0,9 miljoonaa oli saksalaisia, 0,4 miljoonaa hollantilaisia ja ranskalaisia (Norges Bondelag 2005). Rajahaastattelututkimuksen (2004 ja 2005) mukaan pyöräily (n= ) on kolmanneksi suosituin aktiviteetti ulkomaisten aktiviteettimatkailijoiden keskuudessa. Suurin osa pyöräilijöistä on lähtöisin Venäjältä ja toiseksi eniten pyöräilijöitä tulee Saksasta. Myös Sveitsistä, Espanjasta, Iso- Britanniasta ja Ranskasta tulevat matkailijat ovat kiinnostuneita pyöräilystä ja Italiasta tulevien matkailijoiden keskuudessa se on toiseksi suosituin aktiviteetti. Pyöräily on nuorten ja nuorten aikuisten suosima harrastus, ja suurin joukko (29 %) pyöräilyä Suomen matkallaan harrastavista on vuotiaita. Toisaalta toiseksi suurin ikäryhmä pyöräilijöissä on vuotiaat, ja myös tätä vanhemmissa ikäryhmissä on innokkaita pyöräilijöitä. Pyöräily on hieman enemmän naisten suosima harrastus, ja sen harrastajista 54 % on naisia ja 46 % miehiä. Pyöräilyn harrastajat käyttävät keskimäärin rahaa vuorokaudessa 53 (S=98). Hieman yli kolmannes (34 %) pyöräilyn harrastajista majoittuu tuttavien tai sukulaisten luona. Viidennes heistä majoittuu hotellissa tai motellissa. Leirintäalueella majoittuu 9 % pyöräilijöistä, mutta vuokramökki sen sijaan on majoitusmuotona vain 4 %:lla pyöräilyn harrastajista. Pyöräilyn harrastajien päätökseen matkustaa Suomeen vaikuttaa useimmin ystävien tai sukulaisten suositus (29 %) tai omakohtaiset aikaisemmat kokemukset Suomesta. (Puoskari 2008) Tärkeitä pyöräilyn lähtömaita Euroopassa ovat Tanska, Hollanti, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja ja Iso-Britannia, jotka ovat myös itsessään suosittuja kohteita. Näistä luonnollisia markkinoita suomalaisille 1. pyöräilymatkailutuotteille ovat koko saksankielinen Eurooppa, Alankomaat, Ranska, Italia, Venäjä ja Viro 2. multiaktiviteettituotteille myös Iso-Britannia ja Espanja.

8 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 8 Matkailun teemaryhmä Pyöräilijöiden lähtömaat (N=71 617) 40% 30% 35% 20% 23% 10% 9% 8% 8% 8% 0% Venäjä Saksa Sveitsi Espanja Iso-Britannia Ranska 5% Italia 4% Alankomaat Suuri osa pyöräilylomista järjestetään itsenäisesti. Esimerkiksi Saksassa kaupallisten pyöräilypakettien osuus on n. 10 % kotimaan markkinoilla ja n. 20 % ulkomaille suuntautuvista matkoista. Siellä on n. 80 matkanjärjestäjää, jotka tarjoavat pyöräilymatkoja. Suuri määrä erikoistuneita matkanjärjestäjiä löytyy myös Itävallasta ja Sveitsistä (ADFC 2007). Hollantilaista taas suurin osa järjestää itse matkansa (Norges Bondelag 2005). Nettinäkyvyys on aivan avainasemassa tällä segmentillä, esim. hakusana "Danauradweg" tuottaa Googlessa hittiä (Donau-Touristik 2007) ja Ruotsin "Sverigeleden" n.1000 ja "Ginstleden" n. 700 hittiä, (kts. myös Tanskan Bornholmin kotisivu puolestaan antaa reittiehdotuksia ja karttoja sekä muutamalla painalluksella voi myös vuokrata polkupyörän. Eri aktiviteetteja Suomessa harrastaneiden matkustajien lukumäärät eräistä asuinmaista (1000 matkustajaa) FRA GER ITA NED RUS ESP SUI GBR Kalastus 1,5 8,4 1,4 1,3 31,0 4,1 2,0 4,3 Vaellus 5,1 21,7 3,7 6,4 11,3 3,0 3,0 1,5 Pyöräily 1,8 8,2 2,3 2,7 18,0 3,8 2,2 2,8 Veneily ym. 1,2 3,8 0,1 0,9 2,3 1,0 1,3 3,0 Melonta, soutu 1,2 8,5 0,8 3,6 5,8 1,3 4,8 3,1 Lenkkeily 1,7 4,4 0,5 0,2 5,8 0,7 1,2 0,7 Ratsastus 0,0 0,9 0,0 0,0 0,9 0,0 0,0 0,3 Rajahaastattelututkimus Asiakkaat voidaan jakaa esimerkiksi neljään laajempaan segmenttiin matkailullisen tärkeysjärjestyksen mukaan: 1. aktiiviharrastajat 2. harrastajat yksin tai perheen kanssa 3. kokeilijat 4. Prot eli ammattilaiset.

9 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 9 Matkailun teemaryhmä Retkipyöräilyn osalta matkailullisessa mielessä potentiaalisimpia ovat omatoimiset asiakkaat, joille tulisi tuotteistaa puolivalmiita paketteja ja tarjota kootusti netin kautta tietoa. Kotimainen pyöräilymatkailu on kehittämisen pohjana, mutta siitä ei ole tutkimustietoa. 4. Tavoitteet vuoteen 2013 Vetovoimaisia, turvallisia ja laadukkaita pyöräilytuotekokonaisuuksia on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa. Palveluja tarjoavat yritykset kehittävät toimintaansa kannattavasti samalla lisäten kilpailukykyään ja osaamistaan. Ajantasaista tietoa löytyy internetistä, josta voi myös tulostaa halutun kartan. Pyöräilyyn liittyvä aineisto on löydettävissä myös navigointipalveluista. Olemassa olevat reitit pidetään ajan tasalla vastuualueittain. Uusia reittejä niin pyörämatkailulle kuin maastopyöräilyllekin on kehitetty pyöräilyyn erityisesti sopiville alueille kuten matkailukeskusten läheisyyteen. Kotimaan pyörämatkailu on kasvanut voimakkaasti. Pyöräilymatkailijoiden määrä (harrastaa Suomen matkallaan 25 %, nyt 17%) ja heidän jättämänsä matkailutulo on noussut tasaisesti. Suomi on houkutteleva pyöräilymaa. Kasvutavoite yöpymisten osalta on 5%. 5. Keskeiset kehittämiskohteet Pyöräily muodostaa tärkeän osan matkaketjuja ja sen kehittäminen, esim. joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteiset matkaketjut, tulee ottaa osaksi yleistä liikennepolitiikkaa. Kehittämisen avainasemassa ovat reittien vetovoimaisuus, infrastruktuuri, turvallisuusnäkökohdat ja palvelutaso sekä reitin varrella että tuotteeseen liittyen. Keskeiset kehittämiskohteet ovat reitit, kysyntälähtöinen tuotteistaminen, palvelutason parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Toimenpiteet toteutetaan mm. paremmin olemassa olevia määrärahoja käyttämällä, nykyisiä toimintatapoja tehokkaammin hyväksikäyttäen, hankerahoituksella ja yrittäjien panostuksella. Nykyinen työ on tapahtunut paljolti vapaaehtoistyönä, jolloin toimintaa voimakkaasti kehitettäessä tarvitaan myös julkista rahoitusta. Tarkemmat toimenpiteet löytyvät Pyöräilymatkailun toimenpidesuunnitelmasta Keskeiset toimijat ja niiden roolit Toimenpide: Lisätään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä vastuista ja velvollisuuksista sopiminen edesauttaa Vastuutaho: Pyörämatkailutyöryhmä, MEK, Pyöräilykuntien verkosto Ajankohta: jatkuva Toimenpide: Perustetaan ja nimetään valtakunnallinen pyörämatkailutyöryhmä. Ehdotus jäseniksi: Antero Naskila / Helsingin kaupunki Heli Saari / Ellare Oy Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien verkosto ry Teuvo Kela / Tiehallinto

10 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 10 Matkailun teemaryhmä Ajankohta: 2009 Varsinais-Suomen liitto Aino Wuolijoki / Karttakeskus MEK Merja Hart / Helsinki Expert Tiehallinto: matkailutyöryhmän edustaja Ympäristökeskus Tero Hartikainen Tehtävät: -tiedotus -pyörämatkailun edistäminen, projektien liikkeelle laitto Valtakunnallinen työryhmä strategiset linjaukset yhteiset kriteerit toiminnalle ja tuotteille toimenpidesuunnitelma yhdessä tuotetiimin ja alueellisten työryhmien kanssa toimenpiteiden toteutumisen edistäminen ja niiden koordinointi suunnitelman seuranta Alueorganisaatiot tiedotus projektien liikkeelle laitto tuotteiden kokoaminen laatutason valvominen yhteisten kriteerien pohjalta yhteistyön koordinointi alueella tuotekehityksen tukeminen MEK tuotekehitystyön suunnittelu, koordinointi, tukeminen ja valvonta Yritykset itse päävastuussa omasta tuotekehityksestään. Kehitystyön ensisijaisena tavoitteena on yritysten kannattava liiketoiminta. vastaavat oman/omien tuotteensa/tuotteidensa tuotekehitystyön osalta erityisesti laadusta ja turvallisuudesta Organisaatioista tärkeimmät tällä hetkellä: Tiehallinto ja sen matkailutyöryhmä Pyöräilykuntien verkosto ry Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä Suomen Latu ry Suomen Pyöräilyunioni ry

11 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 11 Matkailun teemaryhmä 7. Teemakohtaiset tuotekriteerit Reittikriteerit: Saavutettavuus: Vetovoimaisuus: Ajettavuus: Reitti kulkee kaupunkien, isojen taajamien ja kansallismaisemien halki. Vaatimuksena on, että reitin alku- ja loppupäässä on säännöllisesti liikennöity lentokenttä, palvelurautatieasema tai linja-autoasema/- pysäkki. Reitin varrella on vaihtelevat (peltoaukeaa, metsää, järvimaisemaa, kyliä jne.) sekä ulkomaalaista matkailijaa kiinnostavat maisemat. Merkittävien nähtävyyksien etäisyys reitiltä on max. 10 km. Palvelut (vesi- ja juomapiste, wc) sijaitsevat noin 10 km välein. Majoituspaikkojen välimatka on < 30 km (max 50 km). Reitit kulkevat pääsääntöisesti asuttujen seutujen halki ja ns. korpitaipaleiden osuus on alle 20 % koko reitistä. Reitin varrella on n km välein taajamia. Reitti on turvallinen: se kulkee joko pyöräteitä pitkin, autoliikenteen raja on 1500 ajoneuvoa/vrk tai siellä on leveä, 1 m (min 50 cm) piennar. Vilkasliikenteisen tien määrä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Tiet ovat pääosin päällystettyjä ja sorateitä on korkeintaan 10 % koko reitin pituudesta. Taajamissa olevat hiekkapäällysteiset pyöräilytiet eivät sisälly tähän. Tuotekriteerit: tuote on ko. keskittymän kannalta merkittävä (riittävä kapasiteetti) tuote on verkottunut kyseisen keskittymän muuhun tarjontaan (majoitus, ravitsemus jne.) tuote on asiakaslähtöinen ja testattu soveltuvaksi ulkomaan markkinoille; tuotteen kohderyhmät on määritelty ja niiden erityistarpeet (turvallisuus, vuokravälineet ja niiden laatu/kunto jne.) huomioitu palvelutarjonnassa tuote on asiakkaan ostettavissa ja saavutettavissa sekä varauskanavat ja ajankohta määritelty (myös paikan saavutettavuus määritelty) tuotteella on kirjallinen prosessikuvaus (nk. "asiakkaan polku" saapumisesta hänen lähtöönsä saakka) ohjelmapalvelutuotteen tulee täyttää Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelun turvallisuudesta teemakohtaiset tuotekriteerit tulee ottaa huomioon tuotteen hinnoittelu on selkeä sekä ryhmä- että yksittäismatkailijalle (selkeästi ilmoitettu mitä hinta sisältää, alennukset, osallistujamäärät). Ilmoitettava sekä kuluttaja- että matkanjärjestäjähinta provisioineen) Tuotekriteereitä tarkennetaan kevään 2009 aikana Outdoors Finland-ohjelman toimesta.

12 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 12 Matkailun teemaryhmä Laatukriteerit MEKin kampanjoissa Yritystoiminnassa keskeinen menestystekijä on laatu. Laadun parantaminen lisää asiakastyytyväisyyttä ja vain tyytyväinen asiakas viestii kokemastaan positiivisesti ja pysyy asiakkaana. Laadun kehittäminen on tärkeää kaikille matkailuyrityksille, mutta erityisen tärkeää se on niille, jotka haluavat olla mukana kovassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi MEK on asettanut vuodesta 2006 alkaen edellytykseksi osallistumiselle MEKin kampanjoihin, että mukana olevat yritykset kiinnittävät vakavaa huomiota tuotteittensa laatuun ja kehittävät sitä jatkuvasti. Yritys vastaa myös alihankkijoittensa tuotteiden laadusta. Laadun kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen ja mittaaminen. Systemaattisimmin se tapahtuu yleisissä laatujärjestelmissä. Yrityksen keskeiset prosessit voivat olla esimerkiksi ISO -sertifioituja. Tai yritys voi olla matkailualan omissa laatujärjestelmissä kuten Laatutonnissa tai Maakuntien Parhaissa. Laatutonnissa yritys pystyy LaatuVerkon kautta osoittamaan kehittymisensä laatutietoisena yrityksenä. Vastaavasti Maakunnan Parhaissa mukana oleva yritys auditoidaan kyseisen laatujärjestelmän mukaisesti määräajoin. MEK ei kuitenkaan edellytä, että yrityksen tuotteiden laatu on osoitettava nimenomaan jonkin järjestelmän kautta. Laatua voi kehittää myös omatoimisesti. Silloin yrityksen tulee voida osoittaa, että sillä on toimiva asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, joka on ollut käytössä vähintään vuoden, ja että tuotteiden laatua on kehitetty asiakkaiden palautteen edellyttämällä tavalla. Laatu voidaan osoittaa myös käytännön kautta. Esimerkiksi yrityksen tuotteiden mukanaolo merkittävän ulkomaisen matkanjärjestäjän ohjelmassa voi olla osoitus riittävästä laadusta. MEKin kampanjoihin mukaan pääsemiselle asetettavien tuotteiden laatuvaatimusten tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että kansainvälisille markkinoille tähdätyt tuotteet ovat riittävän hyvälaatuisia ollakseen kilpailukykyisiä. Siksi MEK päättää viime kädessä tapauksittain, onko jokin yritys tai toimija riittävän laadukas niissä tapauksissa, joissa edellä mainitut, täsmällisemmät kriteerit eivät yrityksen kohdalta täyty. Mikäli jokin yritys ei laatukriteerien vuoksi voi tulla mukaan MEKin kampanjoihin, MEK on yrityksen halutessa valmis opastamaan yritystä laadunkehitysasioissa. 8. Tutkimustarpeet Kehittämisohjelman puitteissa valmistui toukokuun lopulla selvitys, joka eritteli luontoaktiviteetteihin Suomessa kesäisin osallistuvia ulkomaalaisia matkailijoita eri aktiviteetteihin osallistumisen sekä lähtömaan perusteella olemassa olevan aineiston perusteella. Vuonna 2009 toteutetaan syvätutkimuksen avulla päämarkkina-alueilla potentiaalisten asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden kartoitusta, kuten mitä palveluita asiakas odottaa saavansa: valmiiksi merkityn reitin, hotellimajoituksen, pyörävuokraamon, ruokahuollon, millaisen kartan, matkapäätökset, ostaako kartan mielellään nettikaupasta (Suomesta englanniksi), vai täytyisikö karttojen löytyä kotimaan omista liikkeistä tai nettikaupoista. Tehdään myös selvitys, missä

13 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 13 Matkailun teemaryhmä kartoitetaan alan järjestöt ja harrastusseurat. Ideana on, että näistä valitut toimisivat tulevaisuudessa jakelukanavina. -Yhteistyö alan oppilaitosten kanssa -Inventaario-selvitys Potentiaalitutkimus keskeisiltä päämarkkina-alueilta, saksankielinen Eurooppa, Ranska, UK ja Hollanti, tehdään kesällä Kotimaan tarpeita, esteitä ja potentiaalia tulee myös kartoittaa esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toimesta. 9. Markkinointi Suomen ainutlaatuiset myyntivaltit (USP) ovat retkipyöräily: vesistöt, rauha, hiljaisuus, sauna, suomalaisuus, maaston vaihtelevuus, luonnon läheisyys ja siihen liittyvät aktiviteetit, turvallisuus (vähäinen liikenne), pyörätiet, Jokamiehen oikeudet maastopyöräily: haasteelliset reitit, eksoottisuus, reitit, joita muissa maissa ei ole mahdollisuus käyttää kuten polut, Jokamiehen oikeudet moniaktiviteettimahdollisuudet Pyöräilytuote Omana erikoistuotteenaan Oheistuotteena osana muita tuotteita, kuten ohjelmapalveluna matkailukeskuksissa ja konferenssien, kokous- ja liikematkojen yhteyteen liittyvät pyöräretket ja matkat Moniaktiviteettituotteet Jakelukanavat: Suomi on tuntematon pyörämatkailukohteena, joten tärkeintä on nostaa pyörämatkailun ja sen tuotteiden näkyvyyttä internetissä hakuoptimoinnein ja selkein hakusanoin. Tuotekehitysprosessin tavoitteena ovat mm. uudet pyörämatkailutuotteet, jotka ovat suoraan varattavissa ja ostettavissa netin kautta. Suomen tarjonnan löytyminen mahdollisimman helposti ja nopeasti tulee turvata, se ei saa hukkua muuhun informaatiotulvaan. Alueorganisaatiot on saatava sitoutumaan teeman tuotekehityksen koordinointiin ja kvmarkkinointiin. Ongelmana on se että kaikki alueorganisaatiot eivät tunne oman kenttänsä yritysten tuotteita. Korostetaan alueorganisaatioiden asiantuntijuuden merkitystä tuotetuntemuksen suhteen. Uusien kohderyhmien ja kohdennettujen jakelukanavien löytäminen on tärkeä osa markkinointiyhteistyötä. Tuotetaan kohderyhmien mediakäyttäytymisselvitys, joka kertoo, mistä kuluttajat hankkivat tietonsa, mitä välineitä seuraavat jne. Kotimaan markkinointiin tarvitaan oma vastuutaho, koska sen puuttuminen on este pyöräilymatkailun kehittämiselle. Kansainvälisessä markkinoinnissa toimijoina ovat yrittäjät, MEK ja alueorganisaatiot. Tärkeimmät pyöräilymatkailun jakelukanavat ovat: 1. Internet, Suomi-portaali ja siinä sen oma teemakohtainen alaosio (www.pyoraillensuomessa.fi), jossa Suomen pyöräilymatkailu asemoidaan ja kärkituotteet esitetään selkeästi ja houkuttelevasti. Portaalikieliversioita on aluksi 8 (suomi, englanti, saksa, venäjä, ruotsi, italia, espanja ja ranska) ja

14 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 14 Matkailun teemaryhmä myöhemmin vielä kiina ja japani. Pyöräillen Suomessa -sivusto tulisi olla käännettynä em. kielille. Lisäksi markkinoinnin ja asiakkaan etukäteissuunnittelun apuvälineeksi tarjotaan (myös mobiiliversiona) i. karttapalvelu netin kautta ii. myös pyöräilyn GT-kartat netissä, esim. maksullisena iii. tarvittavat palvelut iv. nähtävyydet v. hyvät linkitykset vi. huom. myös kuvissa turvallisuusnäkökulmat huomioituna 2. Asianharrastajille tarkoitetut nettisivustot Ns. heimojen merkitys tulee kasvamaan huomattavasti; ohjaus oikeille nettisivustoille, jossa harrastajat vaihtavat mielipiteitään blogeissa. 3. Erikoistuneet matkanjärjestäjät, incoming-toimistot ja kansainväliset pyöräilyorganisaatiot, joilla on jo olemassa olevat myyntikanavat. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään ja yhteistyötä heidän kanssaan kehitetään kohdennetusti päämarkkina-alueilla. Valituista kahdeksasta päämarkkina-alueesta (saksankielinen Eurooppa, Alankomaat, Ranska, Italia, Venäjä, Viro, Iso-Britannia ja Espanja) neljältä markkina-alueelta löytyy matkanjärjestäjien nettisivuja, joilla jo myydään Suomen tarjontaa (Sveitsi, Saksa, Itävalta, Iso-Britannia). Matkanjärjestäjien nettitarjonta kartoitetaan tarkemmin mahdollisimman pian. Markkinointia kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan myös muille alueille, erityisesti Tukholman seudulle. Markkinointitoimenpiteitä: 1. Mediatyö; tuotetaan aktiivisesti artikkeleita päämarkkina-alueiden johtaviin pyöräilyjulkaisuihin ja verkkosivuille 2. Suomalaisten pyöräilyammattilaisten kytkeminen markkinointiin 3. Alueorganisaatiot sitouttaminen tuotekehitykseen ja markkinointityöhön, lähialueen potentiaalin hyödyntäminen ja majoituskohteiden käyttö markkinoijina 4. Teemakohtaiset myyntitapahtumat - Kesäaktiviteetti Workshop syksyllä 2009 /melonta, vaellus, pyöräily 5. Mahdollinen vientirengas, joka työstää yhteisen markkinointisuunnitelman Markkinointiviestinnän tehostaminen ja tukimateriaalin tuottaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. visuaalisia lähi- ja päiväretkikarttoja sekä osakarttoja verkkoon, navigaattoriin, paperisena Kevään 2009 aikana tehdään kesäaktiviteettien markkinointisuunnitelma. Brändi perusviesti Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitoiminta tulee painottumaan yhtä enemmän Suomen matkailumaakuvan luomiseen ja kirkastamiseen. Suomen matkailubrändin työstäminen on osa laajempaa Suomi-brändityötä. Ulkoministeri Alexander Stubb on asettanut korkean tason valtuuskunnan Suomen maabrändin kehittämistyön johtoon. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi on kutsuttu Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Valtuuskunnan tehtävänä on laatia perusta Suomen maabrändin eli vahvan maakuvan luomiselle Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtuuskunnan nimeäminen pohjautuu hallitusohjelmaan, jossa asetetaan yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi Suomen maakuvan vahvistaminen.

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2008-2013 18.11.2008 Työryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 VAELLUKSEN JA SAUVAKÄVELYN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Sirpa Arvonen, MotiPro Urpo Heikkinen, Upitrek Matti Hirvonen, Suomen Latu Jari Korkalainen, Metsäkartano Sanna Kortelainen,

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 MELONTAMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen, Lapin

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA 2009-2013 Strategiatyöryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISSTRATEGIA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE 2009 2013 Matkailun edistämiskeskus MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS Sivu 2 07.04.2009/LH Sivu 2/14 Sisältö 1. Kulttuurimatkailun nykytila

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin

Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu (TEM, HO) Finland

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012 Kristiina Hietasaari / MEK Kansainväliset saapumiset 2000-2011 Indeksi 2000 = 100 160 150 140 130 120 110 100 90 Kansainväliset

Lisätiedot

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa

Lisätiedot

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Kansainvälinen turisti: Moderni Humanisti Avoin ja utelias matkailija, maailman metropolit jo kertaalleen kolunnut. Vieraiden kulttuurien

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness

Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness Finland placed ninth in FutureBrand sinternational Country Brand Index 2012. The country did especially well in the Environmental Friendliness category, placing second. Finnish nature was considered to

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot