Raimo E. O. Stenberg, Tuotemerkki: Magna Taledo Information. Kansi ja kuvitus, Raimo E. O. Stenberg. Verkkojulkaisu, pdf, s. 90.

Transkriptio

1 Raimo E. O. Stenberg, Tuotemerkki: Magna Taledo Information. Kansi ja kuvitus, Raimo E. O. Stenberg. Verkkojulkaisu, pdf, s. 90. ISBN

2 Kirjasen nimiotsikko viittaa erääseen kansalaisten perustuslailliseen perusoikeuteen, joka on oikeus terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. Kysymys tästä oikeudesta eksplikoitui dilemmaksi eräässä eteläsuomalaisessa kaupungissa toteutettuna liikennejärjestelynä, jossa järjestelyssä vilkas ja raskas ulosmenoliikenne siirrettiin neljän metrin etäisyydelle asuinkerrostaloista. Kansikuva symbolisoi tilannetta, josta tilanteesta aiheutuneita, varsin todennäköisiä ympäristö- ja ympäristöterveyshaittoja eivät maamme ympäristö- ja terveysviranomaiset ole kyenneet selvittämään! Tämä selvittämättömyys, jo kymmenen vuotta jatkuneina hulluina päivinä asettuu kirjasen tematiikan ja sisällön substanssiksi sekä samalla sen motiivikysymykseksi: Ovatko tällaisessa tilanteessa toteutuneet asukkaiden perusoikeudet terveelliseen elinympäristöön ja omaisuudensuojaan? (Omaisuudensuojan osalta motiivikysymykseen on saatu selkeä vastaus syksyllä 2011 erään insinööritoimiston lausunnosta, koskien katuliikenteen rakenteille aiheuttamaa kuormitusta. Mahdollisten terveyshaittojen osalta vastaus saadaan teettämiemme sisäilmatutkimusten tulosten valmistuttua maaliskuussa 2015.) Kirjaa ei ole tarkoitettu pamfletiksi, ei jeremiadiksi eikä anekdootiksi, vaikka sen mitä tapahtunut ja miten viranomaiset ovat toimineet -tarinakerronnat saattavat sellaiseen viitata. Se on sen sijaan yhteiskunnallinen sissi-isku, tarkoitettuna viestittämään eräistä elinympäristöhaittoihin liittyvistä ongelmista - ja erityisesti ympäristö-, hallinto- ja terveysviranomaisten niihin kohdistuneista, perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavista käsittelyistä käsittämättömistä käsittelemättömyyksistä. Tämä, kestävyysvajeittemme eräästä seurausmuodosta raportoiva julkaisu on laadittu myös siksi, koska näyttää siltä, että po. haittojen luonteet ja laadut seurausmuotoineen ja taustoineen eivät ole yhteiskunnan eivätkä myöskään poliittisten veijareittemme tietoisuuteen lainkaan verifioineet, kuten ei sekään, mitä nämä länsimaissa merkittävimmiksi asettuvat ympäristöterveydelliset haittaongelmat merkitsevät yhteiskunnalle kansanterveydellisinä ja kansantaloudellisina menetyksinä 2

3 RAIMO E. O. STENBERG PERUSOIKEUTENA TERVEELLINEN JA TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ. <Kirjanen on muokattu oikeus- ja ympäristöviranomaisten käyttöön tutkintamateriaaliksi tarkoitetusta käsikirjoitusluonnoksesta, jonka nimiotsikko oli: Mitä Xx:n kaupungin xx-kadulla on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa? Tässä julkaisussa tämä nimiotsikko on korvattu yllä olevalla otsikolla. Tein em. käsikirjoituksella eräille yhteiskunnallisille tahoille suunnatun testin. Sain testiini vastaani hiljaisen ja resonoimattoman luokan, ts. tahot eivät läpäisseet testiäni. Hiljaisuuden seurauksena päätin aktivoida käsikirjoituksen julkaisuvarauksen julkaisemattomuudeksi. Katsoin myös, että käsikirjoitus olisi tutkinnallisena aineistona käytettynä ollut turha ja hyödytön dokumentti kuten olisi myös ympäristön vaarantamista koskeva tutkintaprosessikin. Se myös siksi, koska tällaisessa tilanteessa kestävyysvajeiden piinaaman yhteiskunnan tulisi itsensä kyetä, osata ja oppia omaehtoisesti ratkaisemaan sotkunsa ja sekoilunsa ilman rikosoikeudellisen ulottuvuuden kytkemistä sen lailla ja moraalilla ohjattuun hallinnollis-oikeudelliseen toimintaan. Hiljaisuus indikoi myös sitä, että po. aineistolla esitettävässä muodossa tuollaiset haittaongelmat luonteineen, seurausvaikutuksineen ja terveys-, eli sote-poliittisine merkityksineen eivät olisi verifioituneet ymmärtämisen kestävyysvajeen vaivaaman, henkisen ja eettis-sosiaalisen suursiivouksen tarpeessa olevan yhteiskuntamme tietoisuuteen. Muutin siis suunnitelmaa ja laadin alkuperäisen käsikirjoituksen pohjalta tämän yhteiskunnallemme jaettavan tietokirjasen. Sen tematiikan ja tekstisisällön substanssi näyttäytyy edellisellä sivulla olevassa esittelyssä. Kuten siitä ilmenee, peilaan kirjassa samalla myös po. tapahtumatodellisuuteen liittyviä ja vaikuttavia yleisiä, nykykulttuurissamme ja sen yhteiskunnissa esiintyviä oireyhtymiä taustatekijöineen.> Tuotemerkki: PRO BONO PUBLICO

4 Sisällysluettelo: Esittelyksi 2 Omistus 5 I. Mitä erään eteläsuomalaisen kaupungin kadulle ja kadulla on tapahtunut? 9 Liikennejärjestely syksyllä II. Motiivikysymys 1 12 Motiivikysymystä saattavia kysymyksiä 12 Liikenneperäiset ympäristö- ja ympäristöterveyshaitat 15 Kirjoittajan huomautus 21 III. Ympäristö- ja ympäristöterveydensuojelun chaconnea 23 Intrada 23 Liikennekuormituskäsittelyt po. kaupungin hallinnossa 25 Koska katu on näin suunniteltu 31 Välähdyksiä paikallisesta ympäristöterveydensuojelusta 33 Teema-, kysymys- ja muistutuslauseita 38 Ympäristöterveyssuojelun tapahtumatodellisuutta 40 Hallintokantelu, vai mikä se oli 40 Terveyshaitan suojelua terveydensuojelulta STM:ssä? 41 Ympäristö- ja ympäristöterveydensuojelumme lastenkengissäkö? 45 Oikeusistuinten juris prudentiaa 50 Deluusioita lainsäädännössä 58 IV. Tottako siis vai tarua? 62 Teknilliset saavutuksemme 66 Hallinnollis-oikeudellinen kestävyysvaje 67 Eettis-sosiaalisesti pirstoutunut elämismaailmamme 68 Perustuslaillinen kestävyysvaje 70 V. Ratkaisu ja remontti 71 Raportista ratkaisuun ja remonttiin 72 Problem resolvers 75 Jälkikirjoitus 78 Lähdekirjallisuutta 89 4

5 Omistus Omistan kirjasen aluksi nimiotsikkoon ja motiivikysymykseen viitaten Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Pääsääntöisesti omistan ja jaan julkaisun maamme ympäristön ja ympäristöterveyden suojeluviranomaisina toimiville tai toimimattomille ystävillemme, heidän joukossaan ensiksi: Po. kaupungin terveysvalvonnan johtaja joka mitattuaan nanopartikkelilaskimellaan asuntomme tuuletusikkunasta virtaavien pakokaasupäästöjen partikkeleita ( kuutiosenttimetrissä) kirjoitti sähköpostinsa , liitteeseen: Ympäristölautakunnan esityksessä todetaan, että liikenteestä koituu xx-kadun XX:n kiinteistölle terveydensuojelulain 1 tarkoittamaa haittaa. Laissa terveyshaitalla tarkoitetaan mm. sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Tämän seikan todistamiseksi ei siis enää tarvita lääketieteellisiä selvityksiä. Lautakunnan päätösperusteluin hän kuitenkin latasi: Koska XX:n talon haitat johtuvat pikemminkin liikenteen lisääntymisestä, liikennejärjestelmistä ja yleisestä yhdyskunnan infrastruktuurista sekä rakentamisen ja tuotannon korkeasuhdanteista kuin ajolinjan siirtymisestä ja siis kyse on kaupunkiympäristöstä, josta koituu kuvattuja haittoja, terveydensuojelulain 2 2 momentin mukaan terveysvalvonta ei näe mahdolliseksi ryhtyä asiassa hallinnollisiin toimenpiteisiin. (s. 33.) Omistettakoon kirja toiseksi Etelä-Suomen lääninhallituksen ympäristöterveyden suojeluviranomaisille, joilta pyydettiin terveydensuojelulain 52 :n mukaista toimenpidettä. Vastaukseksi tuli tekstiä: po. terveyshaitta ei ole lain 52 :ssä tarkoitetun mukainen; se ei ulotu laajalle eikä ole erityisen merkityksellinen! (s 40.) Samanlaiseen suojelijoiden kategoriaan asettui myös saman pyynnön saanut STM, jonka silloinen kansliapäällikkö ja ympäristöterveysryhmän johtaja kirjoittivat kirjeessään , STM 913/2008) varsin sarkastisesti, että paikallisia liikennejärjestelyjä ei voida pitää sellaisina yleisinä valvontaan kuuluvina, terveydensuojelulain toimeenpa- 5

6 noon liittyvinä kysymyksinä, joissa sosiaali- ja terveysministeriö olisi terveydensuojelulain 4 :n nojalla toimivaltainen. (s. 41.) Silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko jatkoi tästä ja totesi kirjeessään hankittuaan katulinjauksen siirrosta annetut lausunnot ja päätökset" -, että "siitä voi aiheutua häiriöitä kiinteistöllenne" ja että "haittaa ei voida pitää niin huomattavana, että se edellyttäisi valtion viranomaisten toimenpiteitä." (s. 43.) Seuraavana omistusvuorossa on Helsingin hallinto-oikeus, joka valituksen epäävässä päätöksessä siteerasi terveydensuojelulain 27 :n perusteluja: Hallituksen esityksen mukaan 27 :ä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tapauksiin, joissa yksilöityä terveyshaitan aiheuttajaa ei ole osoitettavissa, kuten liikennemelun ja ulkoilman saastumisen ollessa kysymyksessä. (s. 50.) KHO säästi itsensä valituksen käsittelyn vaivalta, todeten valituksen myöhästyneeksi. Omistus luetteloon otettakoon mausteeksi po. kaupungin johtava ympäristötarkastaja, joka kirjoitti lautakuntansa päätösperusteluihin: kaupunkiympäristössä ei nyt kyseessä olevan suuruisella katulinjan muutoksella ole merkittävää vaikutusta ulkona todettavaan melutasoon tai ilman laatuun. (s. 36.) Jatko-omistus kohdistukoon KHO:lle, joka tätä asiakäsittelyä koskevassa valituskäsittelyssä totesi, että ympäristösuojelulain säännöksiä sovelletaan vain yksittäisen toiminnanharjoittajan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen rajoittamiseen. Jatkoksi KHO totesi, että asian käsittely olisi ilmeisesti kuulunut kaupungin tekniselle lautakunnalle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä Omistettakoon kirjanen vielä toisen kerran STM:lle, jonka ympäristöterveysryhmän johtaja ilmoitti pyydettyihin, terveydensuojelulain mukaisiin toimiin ryhtymättä, että aineistoista ei löytynyt mitään sellaista uutta, minkä perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä olisi mahdollisuutta ottaa asiaan kantaa muutoin kuin miten asiasta on teille aikaisemmin vastattu. (Löytyikö vai ei? Sivut: ) Omistuksen ansaitsee myös po. kaupungin ympäristöjohtaja, joka haittojen poistoehdotukseen ja asuntojen sisäilmatutkimuksiin ilmoitti sähköpostissa kantoinamme olevan: Asunnon omistaja on vastuussa asunnon mahdollisen puutteellisuuden tai epäkohdan korjaamisesta. Jos asunnon omistaja epäilee epäkohtaa asunnos- 6

7 saan, tulee hänen itsensä suorittaa kustannuksellaan tarpeelliset tutkimukset ja mittaukset epäkohdan selvittämiseksi. (s. 38.) Mutta aivan erityisen omistuksen ansaitsee kaupungin kaupunkisuunnittelun johtaja, joka neuvottelutilaisuudessa ilmoitti siloisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan kolmasti tiedustellessa, miksi haittoja ei voida poistaa palauttamalla liikennejärjestelyä entiselleen, että ei siksi, Koska katu on näin suunniteltu (s. 31.) Ja vielä yksi viranomaisomistus, jonka ansaitsee puhelinkeskustelussa , n. klo lainsäädännöllisen deluusion paljastanut Etelä-Suomen AVI:n ympäristöterveyshuollon virkailija, so. terveydensuolelulain 27 :n perusteluiden mukaan terveydensuojelulaki ei koske liikennepäästöistä aiheutuvia terveyshaittoja. (s. 58.) Näiden viranomaisten jälkeen kirjanen on syytä omistaa vielä yhteiskunnallemme jaettavana julkaisuna - raporttikirjana - yhteiskunnallisten valtarakenteiden tarvesokkeloissa seikkaileville poliittisille veijareillemme: kansanedustajille ja ministereille. Omistan sen myös Kuntaliitolle ja sen kautta kunnallisissa hallintorakenteissa viranhaltijoina askarteleville ympäristö- ja ympäristöterveydensuojelijoina, mm. esittelijöinä toimiville ympäristöpäälliköille ja heidän alaisinaan toimiville viranomaislautakuntakunnille. Tässä mielessä omistuksen kohteina olkoon erityisesti po. eteläsuomalaisessa kaupungissa toimivat viranomaislautakunnat ja niiden kaupunkiin palvelussuhteiset esittelijät. Näyttää siltä, että tämä, tuosta eteläsuomalaisen kaupungin liikennejärjestelyn myötä tapahtuneesta ja edelleen tapahtuvasta tilanteesta kertova raporttikirjanen tulisi entistä tiiviimmin omistaa myös kuntien kaavoittajille, rakennusvalvontaviranomaisille sekä katusuunnittelujensa, kadunrakentelujensa ja kadunpitojensa parissa touhuaville teknisentoimen viranhaltijoille ja heidän johdoilleen, kuten myös johtosääntöjensä mukaisesti näistä asioista päättäville teknisille lautakunnille ja niiden jäsenille. Mutta koska yhteiskunnassamme näyttäisi tällä hetkellä vaikuttavan laajemminkin ja erityisesti lastenkengissä toimivaan ympäristöterveydensuojeluun ja sen suojeluketjuun ylhäältä alas kohdistuva ja 7

8 jopa oikeusjärjestelmäämme ulottuva ymmärtämisen ja osaamisen kestävyysvaje, omistan raportin tulkitsevaksi johdanto- ja taustaaineistoksi kaikille, kulttuurimme sekä samalla ympäristön ja ympäristöterveydensuojelun konkreettista käytännön tilaa ja tilannetta pohtimaan pysähtyville yksityisille, yhteiskunnallisina kosketuspintoina ja kehityssysäysten antajina problem resolvers - kykenemään toimiville kansalaisille. Aivan erityisesti dokumentti omistettakoon tiedotteena niille terveydenhuollossamme toimiville kanssaihmisilleni, jotka pyrkivät kehittämään ympäristöterveyteen kohdistuvaa osaamistaan ja siihen liittyvien terveyskomplikaatioiden hallintaansa sekä ymmärtämään sitä, mistä kaikesta näissä genotoksista nanohiukkasista ja ilman muistakin pienhiukkaspitoisuuksista on terveyshaittoina kysymys. Viimeksi sanottuun omistukseen liittyen, kirjaseni sopii omistettavaksi erityisesti Lääkäriliitolle ja maamme lääkärikunnalle, heidän joukossaan tyttäremme Tarja sekä samalla kaikille sairaanhoidon parissa työskenteleville ammattilaisille, heidän joukossaan vanhin tyttäremme, nohevana osastonhoitajana toimiva Terttu. Em. omistukset merkitsevät julkaisun omistamista koko yhteiskunnalle, jonka nykytilanteesta olen kirjoittanut: Eettis-sosiaalisissa ja hallinnollis-oikeudellisissa kestävyysvajeissa toimivan yhteiskunnan ja siinä elävien, elämisen konseptinsa kadottaneiden kansalaisten tulevaisuuden ennusteet ovat huonoja. Tällaisten vajeiden myötä keskuudessamme tulee esiintymään levottomuutta, sosiaalista ahdinkoa ja taloudellista epävarmuutta. Tilanteen ääripäässä on ennustettu näyttäytyvän yhteiskunnallisten infrastruktuurien romahtaminen. Kiitän THL:n Ympäristöterveysosaston tutkijoita monista heiltä saamistani, ympäristöterveyttä käsittelevistä dokumenteista, neuvoista ja vuorovaikuttavista keskusteluista. Kirjoittaja 8

9 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. I. Mitä erään eteläsuomalaisen kaupungin xx-kadulle ja kadulla on tapahtunut? Olipa kerran Näin alkavat sadut. Nyt ei ole kuitenkaan kysymys sadusta, vaikka kirjanen yhteiskunnallisen vallankäytön satumaailmaa kuvaakin. Kysymys on tapahtumatodellisuudesta, joka katsauskerrontana kuvailee sitä, miten julkisen vallan sekä ympäristö- ja terveydensuojelun ja oikeusjärjestelmänkin byrokratiat voivat toimia kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin ja ihmisoikeussopimuksiin liittyvissä ongelma tilanteissa Siis, olipa kerran erään kaupungin eräällä kadulla viihtyisä, rauhallinen sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö Oli, eikö sitten ole enää Liikennejärjestely syksyllä Vastaus kysymykseen on: Eipä taida olla, sillä po. kaupungissa on toteutettu liikennejärjestely, jonka seuraukset mitä ilmeisimmin vaikuttavat ihmisten elinympäristöä vaarantavina ympäristö- ja ympäristöterveydellisinä haittaongelmina - kaikkine pien- ja genotoksisine nanopartikkeli-, noki-, ym. päästöineen sekä meluhaittoineen, kuin myös asuntojen rakenteita vaurioittavine liikennekuormituksineen. Valmistuttuaan syksyllä 2004 katumuunnos näyttäytyi kadunvarren asuntoyhtiöille ja asukkaille hämmentävänä yllätyksenä. Hämmennyksen kohde oli se, että muutostyö oli kadun loppu/yläpäässä toteutettu autojen pysäköintikaista talojen edestä poistamalla sekä siirtämällä vilkkaan ja raskaan ulosmenoliikenteen väylä tälle entiselle pysäköinti- ja pysähtymiskaistalle neljän (4) metrin etäisyydelle 9

10 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. joidenkin asuintalojen seinistä! Tässä hämmentävässä liikennejärjestelyssä katumodifikaatioineen näyttäytyi kaupungin katusuunnittelun ilmeisen harkitsemattomuuden lisäksi ilmeinen piittaamattomuus siitä, mitä maamme lainsäädäntöön on terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomisesta sekä kadunrakentamisesta kirjoitettu. Haittojen vaikutusketjun päästölähde- ja leviäminen & muutuntakomponentit. <Koska katu on näin suunniteltu.> <Nämä komponentit selittävät po. katusuunnittelun todellisuuden ja kadunpidon arkirealismin syineen ja varsin todennäköisine haittaseurauksineen, näkökohtineen ja tosiseikkoineen paremmin kuin mitkään siitä kirjoitetut katsaukset tai kirjaset.> Terveys- ja liikennekuormitushaittojen todennäköisyyden ynnä huoneistojen asuinkelvollisuuden selvittämistarpeen ymmärtämiseksi riittänee jo vilkaisu kuvademonstraatioon ja normaali maalaisjärki. Demonstraatio kuvaa asuntojen entiselle pysäköintikaistalle siirretyn vilkkaan ja raskaan ulosmenoliikenteen haittavaikutusketjun kahta ensimmäistä, päästölähde ja leviäminen & muutunta -komponenttia; liikennettä, jonka pakokaasupäästöt saattavat aiheuttaa vakavia sairastumistapauksia varsinkin talon alakerran ikkunoiden takana asuvalle perheelle. Todellinen sairastumis- ja jopa hengenvaara lienee olemassa ko. kerrostalon kahden alimman kerroksen asukkaille, kuten koko korttelin naapuritaloissakin. Auton takana näkyvässä asunnossa kadunpuoleisten ikkunoiden tuuletusaukot on suljettu ja asunnon kolmessa huoneessa käy ilmanpuhdistajat yötä -päivää ja jokainen niistä kolme kertaa päivässä tunnin kakkos- tai kolmostehollaan talon porrashuoneen kautta huoneistoon tunkeutuvien nokiyms. partikkeleiden imuroimiseksi hengitysilmasta. Myös liikennekuormituksen osalta demonstraatio ilmentää rakennukselle syntyneiden vaurioiden ja raskaan liikenteen syy-yhteyden. Asuntoyhtiö tilasi Insinööritoimisto Timo Oksa Ky:lta lausunnon tilanteesta. Siinä todetaan mm.: Rakennus on rakenteeltaan betoni- 10

11 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. runkoinen siporex-rakennus. Tällainen rakenne on erittäin herkkä dynaamiselle rasitukselle. Yhteenvetona todettiin, että Xx-kaupunki on liikennejärjestelyllään aiheuttanut Asunto Oy XX asuinkerrostalon rakenteisiin sellaista lisääntynyttä dynaamista rasitusta, jota rakenteet eivät kestä. Näin ollen katson Xx:n Kaupungin olevan vastuussa aiheuttamistaan vahingoista. (Todettakoon jatkoksi mausteena, että eräs po. kaupungin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen arvioi kuvan nähtyään tilannetta ja totesi olevansa melko varma, että kuvassa esiintyvää puoliperävaunuyhdistelmää ei ole ajamassa Xx:n kaupunki, joten ihmettelen mihin väite kaupungin korvausvelvollisuudesta liittyy. ) Myöhemmin mainittavan STM:n kirjeen (STM 913/2008) sisällöstä paljastui po. kaupungin ympäristölautakunnan tai sen esittelijän lausunto, jota emme olleet saaneet tiedoksemme ja josta meiltä ei pyydetty vastaselitystä. Kirjeessään STM siteeraa lausuntoa mm.: Kadun keskilinjaa on siirretty n. yksi metri asuntoosakeyhtiönne taloa kohden ja että talonne kohdalla aikaisemmin ollut aikarajoitettu pysäköinti on muutettu pysäköintikielloksi. Se, että kadun keskiviivaa on siirretty - metrin tai enemmän - siksi, koska vastakkainen ajoväylä on muutettu kaksikaistaiseksi, erehdyttää loogis-formaalisena virhepäätelmänä uskomaan, että myös liikennettä olisi siirretty vain metrin lähemmäksi taloa. Vaarallisen, oikeusturvaa satuttavan virhepäätelmän aiheuttaa tässä kerronta, jonka mukaan talomme kohdalla aikaisemmin ollut aikarajoitettu pysäköinti on muutettu pysäköintikielloksi. Niinpä on muutettu pysäköintikielloksi, mutta siksi mikä lienee jäänyt selvityksessä mainitsematta (?) -, koska kaista on otettu raskaan ja vilkkaan liikenteen ulosmenoväyläksi ja siten tuotu liikennepäästöjen vaikutusketjun kaksi ensimmäistä komponenttia - päästölähteet ja leviäminen & muutunta - neljän metrin etäisyydelle pakokaasuja paineistetulla ilmastoinnilla (jonka tyyppistä ilmastointia ei katusuunnittelun mausteissa liene lainkaan otettu huomioon) imuroivien asuntojen seinistä, ovista ja ikkunoista! (Näihin mausteisiin palataan lyhyesti vielä myöhemmin.) 11

12 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. II. Motiivikysymys 1: <eli ovatko tilanteessa toteutuneet asukkaiden perusoikeudet terveelliseen elinympäristöön ja omaisuudensuojaan?> Motiivikysymystä saattavia kysymyksiä Kuten jo edellisen osan sisällöstä selvisi, po. kaupungin xx-kadulla näyttäisi liikennejärjestelyjen ja kadunpidon tsunami - toistaiseksi selvittämättömine ympäristö- ja ympäristöterveyshaittoineen vyöryneen asukkaiden terveellisen ja turvallisen elinympäristön yli. Kysymys tässä tilanteessa on paitsi ilmeisestä ympäristö- ja terveyshaittoja aiheuttaneesta tsunamista ja siis sen seurauksena kaupungin alueensa kestävän kehityksen negaatiosta, myös asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien vajannosta mm. oikeudesta terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön. <Viite: Perustuslain 2, 7, 10, 15, 20 ja 22 :t.> Kysymys viittaa samalla siihen, että jotkut tahot po. kaupungissa eivät ole tehneet työtään hyvin, eivätkä huolellisesti ja vastuullisesti! Tapahtuneeseen viitaten lieneekin syytä kysyä: Olivatko katusuunnittelijat unohtaneet työssään lain ohjeistamat huolellisuuden, varovaisuuden ja ennaltaehkäisyn periaatteet? Ja olivatko he olleet tietoisia, että terveydensuojelulaki jonka eräänä tarkoituksena on väestön terveyden ylläpitäminen sekä terveyshaittojen ennalta ehkäisy ja poisto - edellyttää kuntien edistävän ja valvovan terveydensuojelua? Olivatko he olleet tietoisia, että jo tämä laki velvoittaa kunnat toimimaan myös liikenteen päästöjen rajoittamiseksi sekä asuntojen 12

13 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. ilmanlaadun pilaantumisen estämiseksi? Ovatko he olleet tietoisia, että terveydensuojelulain 2 :n 2 momentin mukaisesti elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojelulakiin liittyen kysyä voidaan myös: Miten se, mitä po. kaupungin po. kadulla on tapahtunut, liittyy ja niveltyy terveydensuojelulain 2 :stä esitettyihin perusteluihin? Perustelujen mukaan lain yleisten periaatteiden mukaan lakiin liittyy velvoite ottaa terveydensuojelu huomioon yhteiskunnan toimintoja suunniteltaessa. Terveydensuojelu edellyttää lain mukaan myös elinympäristön suunnittelun, rakentamisen ja siihen vaikuttavien toimintojen sekä muiden sellaisten tekijöiden, joihin yksilö ei voi omilla valinnoillaan ratkaisevasti vaikuttaa, ohjaamista siten, että ihmisen terveyden ylläpitämiselle olisi mahdollisimman hyvät edellytykset. Lain perustelujen mukaan lain tavoitteena on myös käyttää kulloinkin tiedossa ja käytettävissä olevat mahdollisuudet terveyshaittojen ehkäisemiseen. Terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden esiintyminen olisi voitava ehkäistä tai pitää mahdollisimman vähäisenä. Tällä elinympäristön muuttamisella sekä väestön toimintojen ja käyttäytymisen ohjaamisella elinolosuhteiden terveellisyyttä edistäväksi estetään sairauksien ja muiden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten terveyshaittojen syntyminen sekä olemassa olevien sairauksien vaikeutuminen. Toiminnassa otettaisiin mahdollisuuksien mukaan huomioon yksilöiden tai ryhmien erityinen herkkyys ja erilaiset edellytykset ja niistä seuraavat erityisvaatimukset. Ryhmillä tarkoitetaan esimerkiksi vanhuksia, vammaisia, lapsia, raskaana olevia sekä astmaatikkoja ja muita kroonisesti sairaita. <Todettakoon jo tässä yhteydessä, että asuntoyhtiömme on kolmasti lähettänyt kaupunginhallitukselle sisäiseen lainvalvonnalliseen tehtävään kytkeytyvät kirjelmät. Niissä on ehdotettu tilanteen korjaamista katumodifikaation purkamisella. Selvitettäväksi on esitetty kysymys: Onko tässä kadunpidossa ja liikennejärjestelyssä toteutunut perustuslain mukainen omaisuuden suoja sekä vastuu asukkaiden oikeudesta terveelliseen ympäristöön? Tutkittaviksi todettiin asettuvan mm.: - missä määrin kaupunki on ankkuroinut katusuunnittelunsa lähtökohdat 13

14 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. suunnittelun laatua ja asiantuntemusta turvaaviin lakeihin, asetuksiin, määräyksiin ja ohjeisiin kuten maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset mm. hyvälle elinympäristölle; ja missä määrin katusuunnittelun lähtökohtina ovat olleet ympäristön- ja terveydensuojelu-, ym. lakeihin ja asetuksiin perustuvat tutkimukset ja suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset huomioon ottavat selvitykset ja arvioinnit; - missä määrin suunnittelussa on huomioitu suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset asukkaiden sosiaalisiin elinoloihin, talouteen, omaisuuden suojaan, turvallisuuteen, terveyteen ja elinympäristöön, kuten ilmanlaatuun, meluun, palvelu-, jakelu-, asiointi- ja hälytysajoneuvoliikenteen toimivuuteen sekä asumisen teknisen huollon järjestämiseen paikoitusalueineen; - miksi ympäristöministeriön kuormitusnormeja ei ole suunnitteluvaiheessa otettu huomioon; - miksi katusuunnitelmaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesta oikeudesta muistutuksen tekemiseen ei ole ilmoitettu suunniteltuun alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille; - onko suunnittelussa otettu selvityksin ja mittauksin huomioon talojen seiniä neljän metrin etäisyydellä hipovan liikenteen ympäristöhaitat - melu ja liikennepäästöt partikkeleineen; - ovatko suunnittelijat olleet tietoisia, että terveydensuojelulaki jonka eräänä tarkoituksena on väestön terveyden ylläpitäminen sekä terveyshaittojen ennalta ehkäisy ja poisto - edellyttää kuntien edistävän ja valvovan terveydensuojelua, jota määrittää myös ympäristönsuojelulakiin kirjoitetut säädökset? Ovatko he tietoisia, että nämä lait velvoittavat kunnat toimimaan myös liikenteen päästöjen rajoittamiseksi sekä asuntojen ilmanlaadun pilaantumisen estämiseksi? Vastaukset saatiin vasta kolmannen kyselyn ja kovan väännön jälkeen, joista esitän myöhemmässä kerronnassa lyhyet välähdykset.> Huolellisuuden, varovaisuuden ja ennaltaehkäisyn periaatteisiin viitaten voidaankin vielä kysyä: Miten tässä tapauksessa EY-oikeus ja direktiivit oli otettu huomioon ympäristönsuojelua määrittävän lainsäädännön ja ympäristövaikutusten arvioinnin osalta? Kysymys on aiheellinen, koska katusuunnittelua konstituoivien lakien huomioon ottamisen lisäksi, olisi suunnittelu edellyttänyt terveyden ja turvallisuuden vaatimuksia turvaavan YVA:n toteutuksen. Tosin YVA- ja ympäristölupamenettely ei Ympäristöministeriön 14

15 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. mukaan ole katusuunnittelussa tarpeellinen, koska asemakaavojen ja katusuunnitelmien oikeudellisiin vaatimuksiin kuuluu mm. se, että ne täyttävät terveellisyyden vaatimukset ja koska asemakaavan ja sitä seuraavan katusuunnitelman on näin ollen katsottava sääntötasolla riittävän turvaamaan nämä vaatimukset. Kysyttäköön vielä: Tukeeko po. kaupungin kadunpidon arkirealismi ympäristöministeriön väitettä tai luuloa? Edellä esitetyt kysymykset eivät anna suoraa vastausta tässä osassa otsikoituun motiivikysymykseen: Ovatko tilanteessa toteutuneet asukkaiden perusoikeudet terveelliseen elinympäristöön ja omaisuudensuojaan? Ei siksi, koska vastaus siihen voidaan saada vain liikenneperäisten ympäristö- ja ympäristöterveyshaittojen tutkinnallisten selvitysten avulla jollaisia maamme ympäristö- ja ympäristöterveyden suojeluviranomaiset eivät eivätkä oikeusviranomaisetkaan ole po. tilanteessa suvainneet tehdä tai teettää eivät ainuttakaan sellaista! Liikenneperäiset ympäristö- ja ympäristöterveyshaitat. Sanotun jatkoksi ja motiivikysymyksemme höysteeksi tulee kysyttäväksi: Mitä ja minkälaisia nuo liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat sitten luonteeltaan, laadultaan ja seurauksiltaan? Kysyä voidaan myös onko esitetty motiivikysymys lainkaan aiheellinen ja onko po. liikennejärjestelyn yhteydessä relevanttia puhua mistään ympäristöhaitoista ja/tai kysellä niihin kytkeytyvistä perustuslaillisista oikeuksista Viitteellisen, kysymykset oikeuttavan vastauksen em. kysymyksiin saimme po. kaupungin terveysvalvonnan johtajan sähköpostin , klo liitteestä, jossa hän totesi: Ympäristölautakunnan esityksessä todetaan, että liikenteestä koituu xx-kadun XX:n kiinteistölle terveydensuojelulain 1 tarkoittamaa haittaa. Laissa terveyshaitalla tarkoitetaan mm. sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Tämän seikan todistamiseksi ei siis enää tarvita lääketieteellisiä selvityksiä. 15

16 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Toisen, kysymykset oikeuttavan vastauksen saimme ministeri Risikon kyllä-mutta -argumentoinnista kirjeessään , jossa hän arveli - hankittuaan katulinjauksen siirrosta annetut lausunnot ja päätökset" -, että "siitä voi aiheutua häiriöitä kiinteistöllenne", mutta päätteli perään, että "haittaa ei voida pitää niin huomattavana, että se edellyttäisi valtion viranomaisten toimenpiteitä." Näin silloinen peruspalveluministeri myönsi ja sitten kirjoituspöytänsä takaa torjuen vähätteli ei-huomattavaksi sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Välihuomautus: <Minkälaisia nuo haitat ja häiriöt olivat ihmisten terveyttä vähentäviltä ominaisuuksiltaan, luonteiltaan ja laaduiltaan, se jäi em. esityksissä mainitsematta eikä siihen ole myöhemminkään saatu terveysviranomaisilta selvyyttä. Viittaan kirjan seuraavaan osaan: Ympäristö- ja ympäristöterveydensuojelun chaconnea ja edelleen lukuihin: Ympäristöterveyssuojelun tapahtumatodellisuutta ja Oikeusistuinten juris prudentiaa > Jatkoksi tässä luvussa on syytä kuvata lyhyenä kerrontana tuosta liikennejärjestelystä XX-kiinteistölle koituvien terveydensuojelulain 1 tarkoittamien elinympäristö- ja ympäristöterveyshaittojen olemusta, luonnetta ja laatua. (Seuraavan osan chaconne tapahtumakerronnassa kuvataan välähdyksinä niiden poistamiseksi tehtyjä aloitteita, reklamaatioita ja valituksia - jotka kaikki ovat kohdanneet kaupungin ja eri viranomaisten tahoilta näin voidaan todeta - byrokraattista, caesarismin sävyttämää vallankäyttöä sekä tarkoituksellista, perus- ja ihmisoikeuksista, kirjoitetuista laeista ja moraalista piittaamatonta välinpitämättömyyttä. Todettakoon siis tässä osassa motiivikysymyksen 1 katteeksi noista ympäristö- ja ympäristöterveyshaitoista, seuraavaa: <Ympäristösuojelulaki määrittelee haitat 3 :n, kohdassa 1, a, d, e, f ja g.> Tämän haittakuvauksen johdannoksi sanottakoon, että jo pysäköintikaistan käyttöönotto asuintaloja neljän metrin etäisyydeltä sivuavan 16

17 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. raskaan liikenteen väyläksi viittasi huomattavien, asukkaiden sosiaalisiin elinoloihin, talouteen, omaisuuden suojaan, turvallisuuteen, terveyteen ja viihtyisään elinympäristöön kohdistuvien haittojen ilmentymiseen, kuten myös tilanteen välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin asuinhuoneiden ilmanlaatuun ja niiden melutasoon sekä palvelu-, jakelu-, asiointi- ja hälytysajoneuvoliikenteen toimivuuteen, kuin myös asumisen teknisen huollon järjestämiseen paikoitusalueineen. Kuten todettua, tässä välittömien elinympäristöhaittojen verifioinnin yhteydessä heräsi kysymys: Onko kadunpidossa ja liikennejärjestelyssä toteutunut perustuslain mukainen omaisuuden suoja sekä vastuu asukkaiden oikeudesta turvalliseen, terveelliseen ja viihtyisään ympäristöön? Kysymystä voi tarkastella aluksi Liikennekuormitushaittana. Asuntojen sisällä havaitun liikennetärinän johdosta ensimmäiseksi kysymykseksi asettui tässä yhteydessä se: Mikä liikennejärjestelyjen lähtökohta edellytti pysäköintikaistan poistoa talojen edestä ja liikenteen ohjaamista kosketusetäisyydelle talojen seinistä? Jatkokysymys seurasi edellistä: Onko kaupunki liikennesuunnittelua suorittaessaan selvittänyt raskaan liikenteen aiheuttamat rasitukset talojen rakenteisiin? Kysymys rasituksista oli aiheellinen, sillä seuraukset pysäköintikaistalle siirretyn raskaan liikenteen kuormituksesta olivat vuoden sisällä nähtävissä talon julkisivun ja sokkelin vaurioina: halkeamina ja säröinä. Tämä oli vasta alkua, sillä vuoteen 2011 mennessä asuintalolle oli liikennekuormituksesta aiheutunut jo huomattavia rakenne- ja omaisuusvahinkoja. Kuten kirjasen ensimmäisessä osassa kerroin, näistä liikennekuormituksen aiheuttamista vaurioista ja niiden syistä on laadittu Insinööritoimisto Timo Oksa Ky:n tarkastuskertomus. Tässä katselmusraportissa todetaan yhteenvetona, että kaupunki on liikennejärjestelyllään aiheuttanut Asunto Oy XX:n asuinkerrostalon rakenteisiin sellaista lisääntynyttä dynaamista rasitusta, jota rakenteet eivät kestä. Näin ollen katson Kaupungin olevan vastuussa aihe- 17

18 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. uttamistaan vahingoista. (Paradoksaalista tilanteessa on se, että kaupunkisuunnittelun omasta toimesta talo on luetteloitu asemakaavoissa ja mm. katusuunnitelmissa huomioon otettavaksi "arvotaloksi.") Ympäristöterveyshaitat. Katumodifikaation aiheuttaman hämmennyksen jälkeen huomiomme kiinnittyi lähinnä liikenteen kiinteistöllemme aiheuttamaan kuormitushaittaan. Sen mahdolliset aiheuttamat terveyshaitat olivat jääneet tietoisuutemme katveeseen. Vasta vuoden 2005 syyskesällä eräiden terveydellisten komplikaatioiden seurauksena alitajuntamme herätti myös sellaisten olemassa olon mahdollisuuteen. Ryhdyimme selvittämään asiaa jolloin törmäsimme silloisen Kansanterveyslaitoksen netissään julkaisemiin altistumis- ja terveyshaittatutkimuksiin, kuten: Ultrapienille hiukkasille altistuminen ja terveyshaitat aikuisastmaatikoilla ja ikääntyneillä sepelvaltimotautia sairastavilla (ULTRA), ilmansaasteiden vaikutukset tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksiin veressä sydäninfarktin sairastaneilla, ja geeniperimän vaikutus tulehdusvasteeseen (AIRGENE), pienhiukkasten (PM2.5) ulko- ja sisäilmapitoisuuksien sekä henkilökohtaisten altistuksien lähteiden arviointi (EAS-EXPOLIS/RELEX), yhdyskuntailman ja dieselpakokaasujen hiukkasten fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ja hengityselintoksisuus (PAMTOX), liikenteen aiheuttamat terveysvaikutukset ja riskit (HEARTS), ilmansaasteiden yhteydet ensimmäisen sydäninfarktin syntyyn, ja sydäninfarktin jo sairastaneiden muihin sydänsairauksiin (HEAPSS) sekä sisä- ja ulkoilman hiukkasten väliset yhteydet, ja hiukkasten vaikutus hengityselinten terveyteen (RUPIOH). Mm. nämä ympäristöterveydelliset tutkimukset osoittivat genotoksista nanohiukkasista sekä muistakin ilman pienhiukkaspitoisuuksista aiheutuvien terveyshaittojen asettuvan merkittävimmiksi ympäristöterveydellisiksi ongelmiksi länsimaissa. Kysymys on nano- ja pienhiukkasten vaikutusketjun leviäminen & muutunta -komponentista ja tähän komponenttiin liittyvästä asuntojen etäisyydestä päästölähteeseen liikenteeseen. THL:n tutkijan Timo Lankin väitöskirjassa, Fine particles in ur- 18

19 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. ban air: exposure and cardiovascular health effects, arvioidaan ilmansaasteiden aiheuttavan vuosittain pelkästään EU:n alueella n ennenaikaista kuolemaa. Suurin osa kuolemista selittyy ilman pienhiukkasten haitallisilla vaikutuksilla sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen. Lyhytaikainenkin altistuminen korkeille pienhiukkaspitoisuuksille on yhteydessä lisääntyneeseen ST-laskujen riskiin sepelvaltimotautia sairastavilla. Väitöksen mukaan altistuminen on sitä suurempaa, mitä enemmän liikenteessä vietettiin aikaa ja mitä lähempänä vilkkaat liikenneväylät ovat. <Otin yhteyttä Timo Lankiin ja kerroin hänelle tilanteesta. Neuvoksi sain kadunpuoleisten tuuletusaukkojen sulkemisen, asumisjärjestyksen muuttamisen ja ilmanpuhdistajan käyttöönoton. Otimme niitä käyttöön 3 kpl.> Suomen lääkärilehden 11/2008, artikkelissa Kaupunki-ilman hiukkaset ja sydänsairaudet, THL:n tutkijat Timo Lanki ja Juha Pekkanen kirjoittavat mm., että hiukkasten vaikutukset välittyvät hengityselimistöstä sydämeen ja verenkiertoelimistöön todennäköisimmin systeemisen tulehduksen ja autonomisen hermoston kautta, että em. kuolemantapausten lisäksi kymmenet miljoonat sydän- ja hengityselinsairaat kärsivät oireista, jotka rajoittavat heidän päivittäisiä toimiaan ja lisäävät sairaanhoitopalvelujen tarvetta. Kirjoittajat toteavat, että vaikuttavia todisteita kaupunki-ilman aiheuttamista haitoista sydänterveydelle on kertynyt epidemiologisista aikasarjatutkimuksista, joissa ulkoilman hiukkaspitoisuuksien vuorokausivaihtelu on yhdistetty väestön terveydentilan päivittäiseen vaihteluun. He toteavat myös, että pääteiden läheisyys lisää selvästi altistumista liikenneperäisille hiukkasille kotona, mikä on havaittu Helsingissä. Uusimmissa tutkimuksissa onkin kodin sijainnin kaupungissa havaittu vaikuttavan paitsi kuolleisuuteen myös sydänsairauksien esiintymiseen ja akuuttien komplikaatioiden ilmaantumiseen. (Todettakoon sivuhuomautuksena, että kansantaloudellisia menetyksiä on näistä ilmansaasteista liikenneperäisine haittoineen arvioitu EU:n alueetta syntyvän kymmeniä, ellei satoja miljardia / v. Suomessa n. 1 2,9 miljardia / vuosi.) Tutkijoiden raporteissa kerrotut terveyskomplikaatiot ovat seurausta 19

20 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. normaaleista liikennejärjestelyistä, jollainen esiintyi po. kadulla ennen modifikaatiota, mutta silloin, kun liikenne siirretään neljän metrin etäisyydelle asunnoista, niihin tunkeutuvista pakokaasupäästöistä tulee ihmisiä verisuoni- ja hengityselintauteina nopeasti sairastuttavia ja tappavia terveyshaittoja. Tässä yhteydessä viittaan myös lähdekirjallisuudessa mainittuihin THL:n ympäristöterveyden tutkijoiden raportteihin sekä Tekesraporttiin: FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Viittaan lisäksi WHO:n arvioon dieselpakokaasujen syöpävaarallisuudesta (kesäkuu 2012) Carcinogenicity of diesel-engine and gasoline-engine exhausts and some nitroarenes. Arvion taustalla on julkaistut epidemiologiset tutkimukset, joista on saatu vahvistusta dieselpakokaasualtistumisen yhteydestä kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin erityisesti kaivosteollisuudessa mutta myös tie- ja raideliikenteessä Samalla on joissakin tutkimuksissa saatu viitteitä virtsarakkosyövän yhteydestä dieselpakokaasualtistumiseen. Dieselpakokaasujen hiukkasfraktioon liittyy voimakas genotoksisuus, mitä pidetään kohonneen syöpäriskin keskeisenä mekanismina. Tuoreessa WHO:n ympäristö- ja terveyskeskuksen REVIHAAP projektin raportissa, 2013: otetaan kantaa vilkasliikenteisen ajoväylän varrella asumiseen liittyviin lisääntyneisiin muihin kuin syöpää koskeviin terveysriskeihin (sydän- ja verisuonitauteihin sekä keuhkosairauksiin, kuten astmaan sairastuminen, näiden sairauksien pahentuminen ja sairaalahoidot, ja ennenaikaiset kuolemat), jotka ovat lukumääräisesti ja yhteiskunnallisesti paljon keuhkosyöpäriskiä suurempia. Suojaetäisyytenä ajoneuvoa / vrk liikenneväylältä pidetään yleisesti n. 100 metriä, joka ei kaupunkikeskustoissa toteudu Suomessakaan. Dokumentissa on myös vastaus kysymykseen, jossa terveyshaittojen aiheuttajiksi nimetään erityisesti lähellä syntyvien, tuoreiden pakokaasupäästöjen haitalliset aineet kuten ultrapienet hiukkaset, noki ja siihen kiinnittyneet orgaaniset yhdisteet ja jotkut metallit sekä pakokaasujen häkä ja typpidioksidi. (Lähde sähköposti THL:n Ympäristötervey- 20

21 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. denosasto. Ks. myös: ) Valtioneuvoston Pekka Himaselta tilamassa kirjassa Kestävän kasvun malli tästä tilanteesta sanotaan näin: Ekologinen kestävyys tietoyhteiskunnassa tarkoittaa harkittua informaatiojärjestelmien organisoimista ohjaamaan julkista politiikkaa ympäristönsuojelun kokonaisvaltaisesta näkökulmasta niin, että se parantaa ihmisen elämänlaatua. Ja edelleen: Vaikka ympäristöpolitiikan saralta onkin monenlaisia kokemuksia, meiltä puuttuu yhä käsitekehys, joka yhdistäisi nämä kokemukset teknisen ulottuvuutensa tuolle puolen. Kirjoittajan huomautus. Suljettakoon tämän kirjasen motiivikysymysosa todeten, että yhteiskunta kerskailee ihmisten loukkaamattomien perusoikeuksien pyhyydellä: oikeudella elämään, terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön sekä omaisuuden suojaan. Vaikka tämä raportti on jo näiden kahden osansa sisällöillä indikoinut sitä, että julkisen vallan byrokratiat voivat loukata näitä loukkaamattomia perusoikeuksia sekä rikkoa niihin liittyviä sopimuksia ja lakeja, on raportin laatija näiden jo pitkään (n. 10. vuotta) jatkuneiden hullujen päivien ajan uskonut ja kotiaan toistaiseksi - jättämättä uskoo kaupungin kaupunki- ja katusuunnittelun koska katu on näin rakennettu -dekretaalista (viittaan myöhempään kerrontaan) sekä johtosääntöviranomaisten päätöksistä, kuin myös liikenteestä xx-kadun XX:n kiinteistölle koituvasta terveydensuojelulain 1 tarkoittamasta haitasta huolimatta edelleenkin maamme perustuslaissa säädettyihin perusoikeuksiin sekä niiden toteuttamiseen ja toteutumiseen ennemmin tai myöhemmin myös po. eteläsuomalaisessa Xx:n kaupungiksi kutsutussa kuntayhteisössä. Tosin viimeaikoina teettämämme sisäilmatutkimusten tulosten valmistuttua ja jättäessä asuntomme asuinkelvollisuuden avoimeksi kysymykseksi - tuo uskomus ja kodin jättämättömyys ovat saaneet pahoja säröjä, aivan kuten liikennekuormituksen runtelemana myös asuintalomme julkisivun seinärakenteet verhouksineen sekä 21

22 Perusoikeutena terveellinen ja turvallinen elinympäristö. oman asuinhuoneistomme sisäseinät Vaikka luonto poistaakin kaupungin pakokaasutus- ja veronmaksajalistalta tämän kirjasen laatijan, kuten myös listakumppaninsa omana aikanaan, toivelmana on kuitenkin se, että tuo tapahtuma ei toteutuisi liikennepäästöistä aiheutuvien kohtalonyhteyksien saattelemana eikä vakavien sydän- ja verisuoni- tai hengityselinsairauksien piinaamana. Noihin hulluihin päiviin viitaten mainittakoon, että jotkut kirjasen seuraavan osan tapahtumakerrontaan sisältyneet, parodian horisontin ylittäneet ja tarun vai toden kategorioihin yltäneet ympäristö- ja ympäristöterveysviranomaisten ja teknisen toimen viranhaltijoiden lausumat, näkemykset ja koska katu on näin suunniteltu -perustelut olivat eräitä laukaisevia tekijöitä tämän raporttikirjasen laadinnalle. En haluaisi tätä sanoa, mutta mieleeni on tässä yhteydessä tullut, tällaisesta tilanteesta Immanuel Kant kärjekäs toteamus kirjastaan Idee zu einer allgemeinen Geschichte in weltbürgerlicher Absicht. Hän sanoo tällaisen todellisuuden (tällaisten tekijöiden) tarkastelun vaikuttavan ajattelevaan katselijaan masentavasti ja toteaa, että koska filosofi ei voi edellyttää ihmisissä ja heidän leikeissään mitään järjellistä omaa tarkoitusta, ei hänelle jää muuta neuvoa kuin koettaa, eikö voi keksiä tässä inhimillisten olojen mielettömässä menossa jotain luonnontarkoitusta. 22

23 Koska katu on näin suunniteltu. III. Ympäristö- ja ympäristöterveydensuojelun chaconnea. <Eli välähdyksiä po. kaupungin ja maamme ympäristöviranomaisten asian käsittelytavoista ja -muodoista.> Intrada. Ensimmäinen, hieman paradoksaalinen välähdys olkoon po. kaupungin kaupunginjohtajan lausuma paikallisen lehden haastattelussa Ympäristö voi suorastaan sairastuttaa ihmisen. Tämä, kuten muutkin välähdykset on poimittu po. eteläsuomalaisen kaupungin hallinnolle ja terveysvalvonnalle sekä maamme ympäristöterveydensuojelulle osoitetuista kadunpitoa ja sen aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja koskevista reklamaatioista ja aloitteista päivämäärineen sekä niihin saaduista vastauksista ja päätöksistä. Mukana omissa luvuissaan ovat välähdyksinä myös oikeusviranomaisille asiasta ja tilanteesta tehdyt raportit. Parhaimmillaan kuten olen eri yhteyksissä todennut - nuo ympäristön ja ympäristöterveyden suojelua koskeneet käsittelyt, kuin myös muut tässä osassa kuvatut välähdykset teema- ja juonikuvioineen ovat näyttäytyneet yhtä koukeroisilta kuin 1600-luvun soitinmusiikin, chaconnen teemat kontrapunktisine muunnelmineen tai saman vuosisadan samannimisen seuratanssin koreografia pyörähtelyineen. Koska näistä teema- ja juonikuvioista on tänne, sinne ja tuonne kirjoitettu jo monia tuhansia sivuja po. kaupunginjohtajan em. haastatteluun viittaavia ja siinä todetun toteamuksen torjumiseksi tarkoitettuja raportteja, muistioita ja katsauksia - aina typeräänkin tautologiaan yltäen -, todettakoon seuraavissa vain joitakin tämän osan sanomasisältöä maustavia, tähän kauhutarinaan sisältyneiden päätösten 23

24 Koska katu on näin suunniteltu. kontrapunktisia muunnelmia - eli chaconnen muutamia tahteja ja sointuja tilannetta peilaavina välähdyksinä. Ehkäpä on hyvä todeta, että välähdykset eivät ole tarkoitettu u tuomitsevaksi, kanaanilaiseksi kiivailuksi. Edesmennyt viisas isäukkoni painotti juutalais-kristillisessä kasvatuksessaan, että arvostella saa, mutta ei tuomita! 24

25 Koska katu on näin suunniteltu. Liikennekuormituskäsittelyt kaupungin hallinnossa: Chaconnen alkutahdit lähtivät kehittymään preludina, kun po. kadun liikennejärjestelystä katumodifikaatioineen esitettiin syksyllä 2004 kaupungille yksityiseltä taholta julkinen kysely sekä ehdotus katumuunnoksen palauttamista ennalleen. Asuntoyhtiömme reklamaatio: Koska kaupunki ei kyselyyn eikä ehdotukseen reagoinut, Asuntoyhtiömme teki reklamaatiokirjelmän kaupunginhallitukselle. Kaupunkia kehotettiin muuttamaan kadun liikennejärjestelyä ja palauttamaan pysäköintikaista takaisin. Kirjeessä kysyttiin: Onko kaupunki liikennesuunnittelua suorittaessaan selvittänyt raskaan liikenteen aiheuttamat rasitukset talomme rakenteisiin ja todettiin: Mikäli niin on tehty, kuten katusuunnittelun yhteydessä luonnollisesi kuuluu, pyydämme nähtäväksi asiaa koskevat laskelmat. Kaupunginhallituksen käsittelyyn kirje ei edennyt! Se ohjattiin johtosäännön perusteella käsiteltäväksi tahoille, joille sitä ei oltu tarkoitettu ja jotka olivat katumodifikaation suunnitelleet, suunnitelman hyväksyneet ja toteuttaneet, eli kaupunkisuunnittelukeskukselle ja tekniselle lautakunnalle! Po. katumodifikaation toteuttanut tekninen lautakunta käsitteli tämän kaupunginhallitukselle osoitetun reklamaatiokirjelmän , ja katupäällikön esittelemänä päätti, ettei taloyhtiön kirje edellytä toimenpiteitä katujärjestelyssä. (Valitusosoitetta ei mainittu!) Päätösesitystä argumentoitiin kaupunkisuunnittelun teettämällä, talon kellarissa tehdyllä tärinämittauksella. Siitä tehdyn raportin mukaan mittausaikavälillä rakennuksesta mitatut tärinämittaustulokset eivät voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita. Raportti on katsottavissa tieteellisesti ja teknisesti täysin mitättö- 25

26 Koska katu on näin suunniteltu. mäksi ad hoc-, eli tähän tarkoitukseen tarkoitetuksi teelmäksi. Siinä vaiettiin mittaukseen objektiivisuuteen oleellisesti vaikuttavista seikoista mm. rakennusteknisiltä perusteiltaan määrittelemättömien, yhdestä paikasta indikoitujen mittaustulosten subjektiivisuudesta taloon, sen eri osiin ja rakenteisiin kohdistuvien kuormitusten suhteen. Huomioimatta jätettiin se, että talon rakenteet tärisevät ja jopa resonoivat eri osiltaan ja kohdiltaan eri voimakkuudella neljän metrin etäisyydellä jyräävän raskaan liikenteen dynaamisen kuormituksen paineaaltojen ravistelemina. <Insinööritoimisto Timo Oksa Ky kirjoittaa lausunnossa katuliikenteen rakenteille aiheuttamasta kuormituksesta: Kalliotekniikka Oy on suorittanut liikennetärinämittauksen Kalliotekniikka toteaa lausunnossaan, että mittaustulokset ovat alle 1,3 mm / s. Suomessa ei ole liikennetärinälle virallisia raja-arvoja, mutta Kalliotekniikka viittaa ulkomaalaisiin normistoihin, ja toteaa, että raja-arvona voidaan pitää 5 8 mm / s. Tärinän raja-arvot riippuvat aina rakennuksen rakenteesta, maaperästä ja perustamistavasta. Näin ollen ei voida vetää niin yksinkertaista johtopäätöstä, että 1,3 mm / s tärinä ei olisi haitallista ja rakenteita vaurioittavaa. Käsitykseni mukaan pitkällinen liikenteen tärinä aiheuttaa rakenteelle halkeamia ja vaurioita. > Vastaavanlaista argumentaatiota näytti edustavan asian esittely, jossa mm.: - jätettiin mainitsematta ja esittelemättä taloyhtiön kirjelmässään mainitsemien kuormitusnormien mukaiset laskelmat, jotka normit sallittuine kuormitusarvoineen löytyvät ympäristöministeriön laatimista, maankäyttö- ja rakennuslakia täydentävistä rakentamismääräyskokoelmista ja jotka määräykset ovat velvoittavia. Tämä viittaa siihen, että mainittuja laskelmia ei katumodifikaatiota suunniteltaessa tehty! Tässä yhteydessä jätettiin arvioimatta siis se asukkaiden omaisuuden suojaan liittyvä oleellinen seikka, kuinka suuren kuormituksen raskas liikenne rakennuksen lähelle talon entiselle pysäköintikaistalle - sijoitettuna saattaa 1950-luvun alussa rakennetulle talolle sekä sen pohja- ja kantaville rakenteille aiheuttaa. - lautakunnalle ei kerrottu, että asian valmistelussa, tiedottamisessa ja päätöksenteossa ei Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti informoitu vaikka niin itsepintaisesti väitetään - asianosaisia, 26

27 Koska katu on näin suunniteltu. suunniteltuun alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita oikeudestaan muistutuksen tekemiseen. Tätä ilmoitusta, joka saadaan lähettää tavallisena kirjeenä, ei ole ainakaan ko. taloyhtiölle saapunut eikä sellaisesta kopiotakaan ole pyynnöstä huolimatta saatu nähtäväksi! - ei mainittu eikä osoitettu sitä katusuunnitteluun ja kadunpitoon oleellisesti liittyvää seikkaa, oliko modifikaation suunnittelussa otettu huomioon - ja miten oli - maankäyttöön ja rakentamiseen kiinteästi liittyvät ympäristönsuojelu- ja terveydensuojelulait ja asetukset normeineen sekä asianmukaisine selvityksineen ja mittauksineen, joista ympäristösuojelulain 108 :ssä mainitaan: Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Kaupungin rakennusvalvonnan katselmus : Katumodifikaation aiheuttamien yleisten, korttelin ja koko kadunvarren asukkaiden elinolosuhteisiin liittyvien ympäristö- ja terveyshaittojen lisäksi sen muita, vakavia seurauksia ovat taloyhtiöiden asuntoosakkeiden arvonlasku sekä asukkaiden omaisuuteen kohdistuvien riskitekijöiden lisääntyminen. Modifikaatio - josta vastuu on po. kaupungilla näyttäytyy siis korttelissa oleville taloille vahinkoa aiheuttavana ja talojen arvoa alentavana toteutumana. Kadunpidon osalta mm. pysäköinti- ja pysähtymismahdollisuuden puuttuessa - se ilmentää myös asukkaisiin ja heidän elinympäristöönsä kohdistuvaa sosiaalisesti eriarvostavaa rajoitusta eettisen ja oikeudellisen universaalisoinnin puutetta. Seuraukset talojen pysäköintikaistalle siirretyn raskaan liikenteen kuormituksesta olivat jo vuoden sisällä katumodifikaatioista nähtävillä mm. erään talon julkisivun ja sokkelin halkeamina, säröinä. Vaurioista raportoitiin kaupunkisuunnittelulle, joka ei suvainnut raportteihin eikä tilanteeseen mitenkään reagoida. 27