Keski-Suomen uudistuvat koneet ja laitteet - klusterin kehittämisohjelma

Transkriptio

1 1 (16) Keski-Suomen uudistuvat koneet ja laitteet - klusterin kehittämisohjelma Klusterin kuvaus 6/2007 Ominaispiirteet ja rajaus Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri muodostuu metsäteollisuudelle ja energiateollisuudelle koneita ja laitteita valmistavista yrityksistä, ajoneuvoteollisuudesta sekä näille palveluja tarjoavista yrityksistä. Keskeisiä tuotteita klusterissa ovat: - massa- ja paperikoneet - kulkuneuvot ja päällirakenteet - kattilat ja laitokset - maa- ja metsätalouskoneet - voimansiirtolaitteet - moottorit ja turbiinit - valutuotteet - rakentamiseen liittyvät rautarakenteet ja kalusteet Keskeisimpiä palveluita ovat: - teollisuuden kunnossapito - suunnittelu - kehitysprojektit - t&k tuki Koko Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin tuotannon bruttoarvo on Keski- Suomessa n. 2.0 mrd. Tuotannon jalostusarvo on n. 0,5 mrd ja viennin osuus on n. 1,2 mrd. Työvoimaa on noin henkilöä noin 570 yrityksessä. Massa- ja paperikoneiden hankintavolyymi Keski-Suomessa on n. 200 M, josta alihankinnan osuus on 90 M. Keski-Suomessa on 40 merkittävää toimittajaa jotka työllistävät n henkilöä. Voimansiirtolaitteita edustava Moventasin tavoitteena on kasvattaa liikevaihtonsa kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2006 heidän liikevaihtonsa oli 304M.

2 / 16 Uudistuvat koneet ja laitteet volyymitietoja v Metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus Keski- Suomi, abs. Osuus koko teollisuudesta Keski- Suomessa, % Osuus vastaavasta teollisuudesta koko Suomessa, % Kone- ja laiteteollisuuden palveluiden osuus Keski-Suomessa Yrityksiä, lkm Henkilökunta, lkm Bruttotuotanto, 1000 Jalostusarvo, 1000 Vienti, % 34% 30% 23% 33% 5% 7% 8% 5% 10% Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin valitut painopistealat - Ohutlevyteknologia (kennorakenteet, dynaamiset rakenteet, muovaavat menetelmät) - Biometalli (bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto) - Koneenrakennuksen kehittäminen (mm. paperikoneen valmistus, teollisuuden ja tuulivoimaloiden voimansiirtolaitteet sekä liikkuvat työkoneet) - Forest Industry Future -osaamiskeskusohjelma (Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit -oske) Syksyllä 2007 selvitettävät mahdolliset uudet painopistealat: - Ympäristöliiketoiminta - Liittymäpinnat muihin klustereihin, mm. Kehittyvä asuminen ja asiointi, Bioenergiasta voimavara Ohutlevyteknologia Ohutlevyteknologia toimii uutena teknologisena mahdollistajana niin Metso Paperin, Valtran kuin HT Energon ja Ariterminkin toiminnoissa. Ohutlevytekniikan osuus on uuden teknologian myötä kasvamassa 10-kertaiseksi seuraavan kahden vuoden aikana, joka tarkoittaa noin 12 M liikevaihdon kasvua. Ohutlevyteknologian suurin hyöty on kuitenkin uuden teknologian tuoma kilpailuetu - kuten asiakkaiden materiaalien ohenemisesta saamat kustannussäästöt laitteissa ja tuotantorakennusten rakenteissa sekä kuljetuskustannuksissa - jonka on arvioitu olevan noin 5 vuotta keskeisimpiin kilpailijoihin nähden.

3 / 16 Tavoitteena on myös rakentaa maakuntaan myös ruostumattomien ja haponkestävien ohutlevytuotteiden teknologinen keskittymä, jolla on kansallisen tason vahva rooli ja hyvät yhteydet muihin kansallisiin hankkeisiin. (Älykkäät koneet oske, metsäklusteri ja Trio -ohjelma). Biometalli Biometalli painopistealan keskeisimpiä tavoitteita ovat kapasiteetin nosto, jonka vaikutukset arvioidaan olevan 1,55 M vuosittain. Muina keskeisinä tavoitteina on teknologian tason nosto, jonka arvioidaan olevan 1,2 M vuosittain ja alihankintaverkoston toiminnan tehostaminen ja laajentaminen, jonka vaikutukset arvioidaan olevan vuodessa Koneenrakennus Koneenrakennuksen kehittämisen tavoitteena on lisätä järjestelmätoimittajuutta, vahvistaa verkostojen osaamista ja toimintakykyä. Tavoitteena on saada 4-6 uutta järjestelmätoimittajaa maakuntaan. Toisena keskeisenä tavoitteena on kasvattaa päähankkijoiden osatoimitusten osuutta maakunnassa noin 10%:lla seuraavan kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä massa ja paperikoneiden valmistuksen osahankintojen osuus Keski-Suomesta on n. 80M ja suunnitteluhankintojen osuus n.30m. Lisäksi tuulivoimaloiden liikevaihdon kasvu on n. 40%. Teknologian tehostaminen ja suunnittelun osaamisen kehittäminen ovat suurimpia haasteita koneenrakennuksen kehittämisessä. Myös ohutlevyteknologian ja perinteisen koneenrakennuksen yhdistäminen on haaste, johon pitää vastata. Näiden toimien tavoitteena on vahvistaa Jyväskylän seudun asemaa paperikoneen valmistuksen keskittymänä (tuotekehitys, valmistus ja osaaminen), alan Piilaaksona, jolla on kansallisen ja kansainvälisen tason vahva rooli. Toisena keskeisenä tavoitteena on tehostaa tuulivoimaloiden ja teollisuuden voimansiirtolaitteiden tutkimusta, tuotekehitystä ja valmistusta. Forest Industry Future -osaamiskeskusohjelma Forest Industry Future -painopistealan tavoitteena on edistää uusia ja innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudessa, sitä palvelevassa koneja laitevalmistuksessa ja metsäteollisuudelle palveluita tuottavissa ja niiden tuotteita hyödyntävissä yrityksissä, erityisesti pk-yrityksissä. Keski-Suomen alueella on tavoitteena synnyttää uutta liiketoimintaa teknologisissa kasvuyrityksissä noin 30 M vuositasolla vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on synnyttää tai saada siirtymään Jyväskylän seudulle muualta Suomesta noin 2-3 yritystä vuosittain. Liikeideoita arvioidaan syntyvän noin 10 / vuosi.

4 / 16 Klusterin keskeiset yritykset Keski-Suomessa ovat: - Massa- ja paperikoneet: Metso Paper Oyj, - Maa- ja metsätalouskoneet: Valtra oy, Nokka-Yhtiöt Oy ja Profiforest Oy - Voimansiirtotaitteet: Moventas Oy ja Sampo Hydraulics Oy - Kulkuneuvot ja päällirakenteet: Ecocat Oy ja Ficote Oy - Kattilat ja laitokset: Ariterm Oy ja HT Energo Oy - Moottorit ja turbiinit: Finnrotor Oy - Rakentamiseen liittyvät rautarakenteet ja kalusteet: Formia Technology Group Oy, Harvia Oy, GWS System Oy ja Pikvall Oy - Teollisuuden kunnossapito: SKF Oy, John Crane Safematic Oy ja Kytölä Oy - Suunnittelu: Elomatic Oy 2. Klusterin rooli suhteessa muuhun kehittämistoimintaan. Maakunnallisesti päätettävät EU:n rakennerahastojen kehittämispanokset: - Klusterin keskeiset painopistealat ja niiden tunnistetut kehittämisteemat ohjaavat maakunnan päätösvallassa olevat EU:n ja valtion rakennerahastojen resurssit alan kannalta vaikuttavimpiin laajoihin kehittämiskokonaisuuksiin. - Kehittämisresursseja ohjataan erityisesti teknologisen osaamisen kehittämiseen sekä yritysverkostojen ja niissä toimivien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Verkostojen ylimaakunnallinen ja ylikansallinen kehittäminen: - Laajojen, maakuntarajat ylittävien yritysverkostojen kehittämiseen on suunnattava resursseja Länsi-Suomen läänin yhteisistä EU:n rakennerahastovaroista ja tehtävä läänin ulkopuolella hankekohtaista yhteistyötä niiden maakuntien kanssa, joissa sopivat yrityspartnerit sijaitsevat. - Entistä useammin globaaleilla markkinoilla toimivien yritysverkostojen kehittäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, jota tuetaan mm. EU:n puiteohjelmista haettavilla resursseilla. Yhteistyö muiden verkostojen kanssa: - Yhteistyöverkostoja tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tehostamiseen ja sekä kansallisten että kansainvälisten verkostojen rakentamiseen mm. Tampere -vetoisen Älykkäät koneet -osken, Lappeenranta -vetoisen Forest Industry Future-osken sekä Teknologiateollisuus ry:n Trio -ohjelman kanssa. Yrityskohtainen kehittäminen: - Klusterissa määritellyt painopistealat antavat suuntaa myös yrityskohtaiselle, mm. TE-keskuksen yritysosaston kautta ohjattavalle rahoitukselle. Lisäksi yrityksiä avustetaan mm. Tekesin rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä

5 / 16 Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin teemat ja rajapinnat maakunnallisten ja valtakunnallisten ohjelmien välillä Bioenergiasta voimavara Uudistuva asuminen ja asiointi TRIO -ohjelma Biometalli Ohutlevyteknologia mahdollistajana Järjestelmätoimittajuus ja verkostot toimintatapana Koneenrakennuksen kehittäminen Syksyllä 2007 selvitettävät teemat Uudistuvat koneet ja laitteet Uudistuvat kuidut ja Tuotantoprosessit -oske Älykkäät koneet -oske Tampere Forest Industry Future -oske Lappeenranta

6 / Uudistuvat koneet ja laitteet avaintoimijat Esimerkkejä painopistealojen avainyrityksistä ja niiden kansainvälinen kilpailuasema Metso Paper Oy Rautpohja - Maailman johtava paperikoneenvalmistaja, jolla on 30-40% markkinaosuus Valtra Oy Suolahti - Valtra Oy Ab kehittää, valmistaa, markkinoi ja huoltaa Valtra-traktoreita. Valtra on neljänneksi suurin länsimainen traktoreiden valmistaja, joka on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Suomessa ja joissa markkinaosuus vuonna 2006 oli 44 prosenttia. Moventas Oy Jyväskylä - Moventas on maailman kolmanneksi suurin energia- ja prosessiteollisuuden mekaanisten voimansiirtolaitteiden toimittajia, jonka tavoitteena on mm. nousta tuulienergiateollisuuden johtavaksi toimittajaksi. Jyväskylän tehdas on erikoistunut tuulivoimalavaihteisiin ja paperikoneiden voimansiirtolaitteisiin. Moventasin kasvutavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2006 liikevaihto oli 304 M HT Enerco Oy - HT Enerco Oy on osa HT-yritysryhmää, jonka perustana on metalliteollisuus. Yritysryhmän liikevaihto 2006 oli 35 M ja henkilöstö 240. Valmistusyksiköt sijaitsevat Keuruun lisäksi 12:llä paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa. HT Enerco Oy:n toimialana ovat biolämmitysjärjestelmät Ariterm Oy - Tuotteiden päämarkkina-alue ovat Pohjoismaat. Liikevaihto on noin 28 milj. ja yritys työllistää yli 180 henkilöä. Viennin osuus on noin 30% Esimerkkejä painopistealojen järjestelmätoimittajista ja niiden kansainvälinen kilpailuasema Relicomp Oy - Relicomp Yhtiöt on ohutlevyteknologiaan erikoistunut 180 henkilöä työllistävä metalliteollisuuden. konserniyhtiö, johon kuuluvat emoyhtiö Relicomp Yhtiöt Oy Suolahdessa sekä Relicomp Oy Kauhajoella ja Suolahdessa. Relicomp Yhtiöihin kuuluu kiinteästi myös Suolahdessa sijaitseva tuotekehitykseen erikoistunut tytäryhtiö Sheet Metal Innovations SMI Oy Ltd. Meteco Oy - Meteco Oy on konepajateollisuuden korkealuokkaisten ja teknisesti vaativien tuotteiden, järjestelmien sekä palvelujen toimittaja. Toimipaikat sijaitsevat Karstulassa ja Kuhmoisissa. Henkilökunnan määrä on 110.

7 / 16 LH Lift Oy - Laukaassa toimiva traktoreiden kolmipistelaitteita ja vetolaitteita valmistava yritys, jonka liikevaihto oli vuonna 2006 noin 9,1 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa on noin 60. Komas Oy - Komas Oy on konepajateollisuuden järjestelmätoimittaja, jolla on Suomessa 8 toimipistettä Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Vammalassa ja Kuopiossa sekä yksi tehdas Puolassa. Komas -konsernin henkilöstömäärä on noin 1100 ja vuosiliikevaihto noin 125 miljoonaa euroa. SKR Center - SKR Center Oy on ainutlaatuinen metalliosaamisen keskittymä Keski- Suomessa. SKR Centerin investoinnit ohutlevyteknologiaan ovat n. 6 miljoonaa euroa. Tämä takaa työllisyyden noin 45 henkilölle. Toimijoiden sitoutuminen klusteriin Keskeisimmät yritykset kuten Metso Paper, Valtra, Moventas, SKF, Formia Technology Group, Ficote, Ariterm ja HT Energo sekä heidän tämänhetkiset järjestelmätoimittajat, kuten HT Laser, Relicomp, LH Lift, RTA-Metalli, SKR Center ja Meteco ovat sitoutuneet kehittämistoimintaan ja ovat myös sitouttamassa omia verkostojaan kehittämiseen. Lisäksi kaikki suuret päähankkijat ovat ilmaisseet tahonsa verkostojensa ja toimintamalliensa kehittämiseen. Tämä tuo mahdollisuuden järjestelmätoimittajuuden ja verkostojen kehittymiselle maakunnassa. Tällä hetkellä maakunnassa ei ole riittävästi järjestelmätoimittajia. Päähankkijoiden järjestäessä hankintaorganisaatiotaan uudelleen vastuu alihankintaverkostojen ylläpitämisestä jää yhä useammassa tapauksessa järjestelmätoimittajille. Tällä hetkellä järjestelmätoimittajiksi aikovilta yrityksiltä puuttuvat kuitenkin resurssit omien alihankintaverokostojen hankintojen organisointiin ja toimintojen projektointiin. Lisäksi kaikki yritykset ovat ilmaisseet halukkuutensa parantaa yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa osaavan työvoiman turvaamiseksi sekä sitoutuneet rahoituksella, omilla resursseilla ja muilla kehittämispanostuksilla yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin.

8 / Klusterin kasvustrategia vuoteen 2010 Painopistealueiden kasvutavoitteet Ohutlevyteknologia Teknologinen mahdollistaja - Teknologian sovellukset tuovat jopa 5 vuoden kilpailuedun. Ohutlevytekniikan kasvu - Teknologia kasvaa 10-kertaiseksi eli n. 12 M seuraavan kahden vuoden aikana Maakunnan ulkopuolinen liiketoimintapotentiaali - Vuoteen 2010 mennessä uuden teknologian tuotteita viedään n M edestä maakunnasta. Uudet innovatiiviset liiketoiminnat - Uudet teknologiset kasvuyritykset tuovat n. 30 M liikevaihdon vuoteen 2010 mennessä - Kasvuyritykset pohjaavat liiketoimintansa innovaatioille ja osaamiselle ja luovat uusia työpaikkoja, sekä suuntaavat toimintansa heti kansainväliseksi Uudet liikeideat - Uusia liikeideoita syntyy n. 10 kpl / vuosi ja uusia yrityksiä 1-3 kpl / vuosi. - Hankkeiden liikkeellelähtö ja rahoitustarve ovat tyypillisesti ICTalaa suurempia Forest industry Future -osaamiskeskusohjelma Koneenrakennuksen kehittäminen Järjestelmätoimittajuus ja verkostojen kehittäminen - Uusia järjestelmätoimittajia arvioidaan kasvavan n Osatoimitusten arvioidaan kasvavan n. 10% - Paperikoneiden valmistuksen osahankinnat ovat 80M ja suunnittelun hankinnat 30M Biometalli Kasvutavoitteet - Liikevaihdon kasvu 7-8 M / vuosi, josta puolet vientiin (lv. kolminkertaistuu vuoteen 2010) - Verkoston työvoiman lisäystarve henkilötyövuotta vuoteen Yritysten tuotantokapasiteetin nosto - Yritysten teknologian tason nosto - Korkeakouluyksikön toiminnan käynnistäminen Keuruulla - Osatoimittajaverkoston kehittäminen - Palvelukonseptin kehittäminen Kasvun perusteet ja pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat päämäärät Ohutlevyteknologian kehittymisen kautta saatava teollinen kasvu perustuu uusien teknologioiden, materiaalien ja osaamisen hyödyntämiseen, joka antaa yrityksille mahdollisuuden säästää materiaalikustannuksissa ja luo kilpailuetua keskeisiin kilpailijoihin nähden. Tavoitteena on saavuttaa maakuntaan sellainen teknologinen ja ammatillinen osaaminen, innovatiiviset oppimisympäristöt sekä kansalliset ja kansainväliset yhteistyöfoorumit, että maakunnasta muodostuu

9 / 16 kirkkaiden ohutlevytuotteiden teknologinen keskittymä, jolla on kansallisen tason vahva rooli ja hyvät yhteydet muihin kansallisiin hankkeisiin. Koneenrakennuksen kehittymisen kautta saatava teollinen kasvu perustuu järjestelmätoimittajien lisäämisen ja uusien verkostojen aikaansaamaan tuotannon ja osaamisen tehostumiseen. Päämääränä on pystyä palvelemaan päähankkijoita kokonaisvaltaisemmin heidän tuotteidensa elinkaaren kaikissa vaiheissa. Biometalli -painopisteala on HT Enercon ja Aritermin yhteisen verkostomaisen toimintamallin kehittämistä. Kapasiteetin nosto ja uusien teknologioiden tehokas käyttö antavat mahdollisuuden kasvattaa yritysten tuotteiden markkinaosuutta. Tavoitteena on pystyä vastaamaan markkinoiden nopeasti kasvaviin vaatimuksiin nykyaikaisilla bioenergialla toimivilla lämmitysjärjestelmillä. Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit -oske perustuu uusien innovaatioiden löytämiseen ja markkinoille saamiseen eri menetelmiä käyttämällä kuten kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöverkostolla. Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit -osken kautta markkinoille tulevat innovaatiot tukevat myös muita uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin painopistealoja. Uudenlaiset koulutusmenetelmät ja innovatiiviset oppimisympäristöt luovat tehokkaan, yritysten tarpeet huomioivan, oppimismenetelmän kapenevilla osaamisalueilla. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö näissä koulutusmenetelmissä mahdollistaa erilaiset tutkimus- ja tuotekehityshankkeet. 5. Visio 2013: Keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri on: - valituilla koneenrakennuksen aloilla tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus, - maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä - ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä sekä - biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja

10 / Haasteet vision saavuttamiseksi Lyhyen aikavälin haasteet: - Päämiesten valmius ja mahdollisuudet tilata suurempia kokonaisuuksia sekä järjestelmätoimittajayritysten vähäinen määrä - Järjestelmätoimittajilla on resurssipula kokonaisuuksien ja verkostojen hallinnassa - Yritysten verkostoituminen on hidasta - Suunnittelu- ja valmistusprosessien hallinta verkostoissa - Pk-yritysten kansainvälisen kaupan osaaminen - Osaavan työvoiman saanti Keskipitkän aikavälin haasteet: - Järjestelmätoimittajuuteen pyrkivien yritysten nopean kasvun edellyttämä pääomarahoitus - Raaka-aineiden hintakehitys - Yrittäjien ikääntyminen - Yritysten kehittämisresurssit Kuinka haasteisiin vastataan? - Alan tarvitseman työvoiman koulutuksen määrän nopea lisääminen nuorisoasteella ja erityisesti aikuiskoulutuksessa sekä kotimaisen ja ulkomaisen työvoiman järjestelmällinen rekrytointi - Modernit koulutus- ja oppimisympäristöt, joilla taataan työvoimalle ajantasainen osaaminen - Uuden teknologian käyttöönotto luovat yrityksille edellytykset toiminnan tehostamiseen ja kannattavuuden parantamiseen - Yritysten omistajanvaihdosten ja sukupolvenvaihdosten tukeminen - Yrityskentän rakennemuutosten tukeminen mm. pääomasijoittajien tuella. 7. Toimintasuunnitelma Ohutlevytekniikan kehittämisteemat: 1. Suunnitteluosaamisen kehittäminen - Dynaamisten rakenteiden suunnittelukoulutuksen aloittaminen - Jigisuunnittelun kehittäminen tuotannolle lisäarvoa tuottavaksi - Muotoiluosaamisen hankkiminen maakuntaan - Tuotesuunnittelun kehittäminen uusille teknologioille materiaalia ohentaen ja osien lukumäärää vähentäen 2. Teknologioiden soveltaminen - Uusien innovaatioiden sovittaminen valmistukseen - Protokappaleista piensarjatuotantoon siirtyminen 3. Uusien markkinoiden etsiminen - Markkina- ja teknologiakartoituksen laatiminen sekä uuden teknologian sovelluskohteiden etsiminen ja käyttöönoton tukeminen

11 / Valmistusosaamisen kehittäminen - Ohutlevyteknologian valmistusosaamisen käyttöönotto oppilaitoksissa - Materiaalitekniikan koulutuksen tehostaminen oppilaitoksissa - Yritysyhteistyön kehittäminen ja oppilasharjoittelun lisääminen yrityksissä - Osaavan työvoiman turvaaminen optimoimalla koulutuspaikkoja tarpeen mukaan 7.2. Järjestelmätoimittajuuden ja verkosto-osaamisen kehittämisteemat 1. Verkosto-osaamisen kehittäminen - Rakennetaan toimintamalli, jossa määritellään selkeät yhteiseen päämäärään tähtäävät tavoitteet, pelisäännöt ja mittarit. - Etsitään vetäjä toimintamallin organisoijaksi - Haetaan tietoa toimivista yhteistyömalleista sekä kerätään pilottiyrityksiltä odotuksia ja toiveita - Luodaan ja toteutetaan pilottihanke - Etsitään osapuolille sopivat käytännöt, joita voidaan soveltaa ja monistaa muihin verkostoihin. 2. Järjestelmätoimittajuuden edistäminen - Sovelletaan Trio -ohjelmassa tuotettua konseptia järjestelmätoimittajuuden tunnistamiseksi - Rakennetaan pilottihankkeet päähankkijoiden ja järjestelmätoimittajiksi aikovien kesken - Rakennetaan toimintamalli partneriuden edistämiseksi ja kehitetään hankkeille soveltuvat tavoitteet ja mittarit. - Laajennetaan testattua toimintamallia muihin kohteisiin 7.3. Osaamisen kehittämisen teemat 1. Osaavan työvoiman turvaaminen - Alan imagoa ja vetovoimaa kehitetään vastaamaan todellisuutta uusien työpaikkojen tarjoajana, jotta varmistetaan riittävä määrä motivoituneita hakijoita alan koulutukseen - Varmistetaan metallin sateenvarjohankkeella yrityslähtöisen koulutuksen toimivuus - Tehostetaan yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon yhteistyötä täsmääjätiimillä - Luodaan nopea ja joustava aikuiskoulutusmalli ammatinvaihtajien kouluttamiseksi - Luodaan toimintamalli nopean työvoimatarpeen täyttämiseksi ulkomaisella työvoimalla.

12 / 16 - Luodaan toimintamalli jolla voidaan varmistaa yritysten henkilöstön koulutukset. Kehitetään yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä siten, että opiskelijoita voidaan käyttää korvamaan koulutuksessa olevaa työvoimaa. 2. Oppimispaikkojen lisääminen - Kehitetään oppilaitosten ja yritysten kanssa toimintamalli, jossa oppilaitos voi kouluttaa oppilaita yrityksen henkilöstön opastuksella. - Koulutetaan yrityksen henkilöstöstä työnopastajia, jotka voivat kouluttaa työhajottelijoita ja varmistetaan yritykselle taloudelliset resurssit opastajien käyttämiseksi. - Kehitetään ammatillista koulutusjärjestelmää yrityslähtöisemmäksi - Lisätään moderneja koulutus- ja oppimisympäristöjä, joilla taataan työvoimalle ajantasainen osaaminen - Tehostetaan yhteisinvestointien rahoitusmahdollisuuksia 7.4. Logistiikan kehittämisteemat: 1. Logistiikkaverkostojen kartoitus: - Päähankkijoiden logistiikan kartoitus - Verkostojen logistiikan kartoitus - Logististen synergioiden löytäminen - Uusien toimintamallien luominen 2. Uuden teknologian hyödyntäminen: - RFID teknologian hyödyntäminen - Mobiiliteknologian hyödyntäminen Toiminnallisen ja talouden osaamisen hallinta, osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja järjestelmätoimittajuuden kehittäminen, valmistettavuuden kehittäminen, uusien teknologioiden taloudellisesti tehokas käyttäminen ja kansainvälisen kaupan hallinta luovat kaikille painopistealoille edellytykset toimia kilpailukykyisenä niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Klusterin tarkoituksena on luoda kehittämisohjelmat niin läpäisevien kuin painopistealojen sisäistenkin toimintojen tehostamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kansa ja etsiä kehittämisohjelmille sopivimmat kumppanit ja rahoituslähteet niin maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin Pilottihankkeet Alla on kuvattu pilottihankkeita, joilla tehostetaan maakunnan yritysten osaamisen kehittämistä. JAMK: - Ohutlevytuotteiden dynaamisten rakenteiden suunnittelukoulutus, syksyllä Paperikoneinsinöörien koulutusohjelma, syksyllä 2007

13 / 16 Biometallin kehittäminen: Infrastruktuurihankkeet: - Bioenergia-alan tulevaisuuden skenaariot kehittämisen suunnannäyttäjänä ( ) - Bioenergia-alan positiivisen imagon edelleen kehittäminen ( /v) - Bioenergiateknologian korkeakouluyksikön toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen Keuruulle ( /v) - JAMK:n Bioenergiakeskuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen ( /v) - Kumppanuus ja alihankintaverkoston toimintaympäristön rakentaminen ( /v) Yrityskohtaiset hankkeet: - Tuotantokapasiteetin nosto ( /v) - Teknologian tason nosto ( /v) - Alihankintaverkoston kehittäminen ( /v) Koulutushankkeet ( /v): - Yritysten henkilöstön kehittäminen kaikilla tasoilla - Alan koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen eri koulutustasoilla uusilla yrityssuuntautuvilla toimintatavoilla Jykes: - Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja ammatillisesta koulutuksesta työhönsijoittumisen edistäminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. - Ohutlevyalan uusien markkinoiden kartoitus - Hankeselvitys ympäristöliiketoiminnan tarpeista ja globaaleista markkinoista ympäristöalalla. OSKE: - Fluidautomaation nykytilan analysointi ja monitorointi paperikoneessa - ReTIC: reaaliaikaisia luokittelumenetelmiä paperin vianilmaisuun ja laadunvalvonnan tarpeisiin. - Kiertovesijärjestelmien kehittäminen - Pakkausliiketoiminnan edistämien - Veturiyritysten ja teknologiayritysten keskinäisen liiketoiminnan kehittäminen. - Optisen neliömassan käyttäminen paperikoneen säätöön 8. Tulosten mittaaminen Keskeisimpiä mittareita kehittämisen tulosten mittaamiseen ovat: - Yritysten kannattavuuden ja liikevaihdon kehitys - Järjestelmätoimittajien ja verkostojen määrä - Uudet ja säilytetyt työpaikat - Jalostusasteen kehittyminen - Investoinnit - Viennin ja tuonnin kasvu - T & K-panostus - Seudulle siirtyneet yritykset

14 / 16 Mittarit kuvaavat yritysten toimintojen ja talouden kehittymistä sekä klusterin organisoitumisen onnistumista ja yhteistyön tasoa. 9. Uudistuvat koneet ja laitteet -klusterin organisoituminen Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit Ohutlevyteknologia Myöhemmin määriteltävä uusi painopisteala Koneenrakennuksen kehittäminen Klusteripalvelut Kehittäjätiimi Biometalli Klusterin painopistealoilla olevista yrityksistä kootaan yritysryhmät, jotka valmistelevat yhdessä kehittäjien kanssa hankkeita, jotka tukevat painopistealojen yritysten kehittämistarpeita Painopistealojen avainyrityksistä kootaan koko klusterin strategiaryhmä, johon osallistuvat myös keskeisten kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden edustajat Strategiaryhmä priorisoi hankkeet, resursoi tarvittaessa niiden jatkovalmistelua ja arvioi hanke-esitykset ennen niiden lähettämistä rahoittajille Hankkeiden valmistelusta vastaavat klusterin maakunnallinen kehittämispäällikkö, alueelliset kehittämisyhtiöt, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja muut kehittäjät.