NETS Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NETS Tulevaisuuden verkot 2001 2005 -teknologiaohjelma"

Transkriptio

1 NETS Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelma tietoliikennealan suunnannäyttäjänä Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Timo Paju, Heikki Äyväri Teknologiaohjelmaraportti 11/2005 Arviointiraportti

2 NETS Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelma tietoliikennealan suunnannäyttäjänä Arviointiraportti Mikko Valtakari Mervi Rajahonka Timo Paju Heikki Äyväri LTT-Tutkimus Oy Teknologiaohjelmaraportti 11/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2005

4 Esipuhe Tekes teettää päättyneistä ja päättymässä olevista teknologiaohjelmistaan ulkoisia arviointeja, joiden tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa ohjelmien tuloksista ja vaikutuksista sekä Tekesin ohjelmatoiminnan lisäarvosta. Tekes hyödyntää arviointitietoa toimintansa strategisen kehittämisen tukena sekä myös laajemmin innovaatioympäristön kehittämisessä. Tämän arvioinnin kohteena oli NETS Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelma. Arviointi toteutettiin ja totutuksesta vastasi LTT-Tutkimus Oy arvioijinaan Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka ja Timo Paju. Lisäksi asiantuntijana arvioinnissa toimi Heikki Äyväri, Wellpro Oy. Arviointityön tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon osallistuivat Tekesistä Eija Ahola, Sari Heinonen-Lindqvist, Erkki Hietanen ja Kari Tilli sekä ohjelmapäällikkö Anssi Kujala. NETS-ohjelma on ollut rahoitusvolyymiltaan Tekesin laajin teknologiaohjelma. Fokukseltaan ja teknologia-alueiltaan ohjelma on ollut hyvin laaja-alainen sekä rakenteeltaan poikkeuksellisen monimuotoinen. Tietoliikennetoimiala on ollut yksi keskeisimmistä Tekesin panostusalueista ja sen kehittäminen on muodostanut selkeän teknologiaohjelmatoiminnan jatkumon. NETS-ohjelma ja sitä edeltäneet ohjelmat ovat muodostaneet merkittävät puitteet suomalaiselle tietoliikenneteollisuudelle kattaen koko innovaatioketjun perustutkimuksesta yritysten tuotekehitykseen ja tuotteistukseen. Tästä johtuen NETS-ohjelmaa haluttiinkin ohjelman loppuarvioinnissa tarkastella laajemmin osana Tekesin koko tälle alalle suuntautunutta teknologiaohjelmatoimintaa. Arvioinnin tulosten tulkinnassa on myös huomioitu markkinaympäristössä ohjelmakaudella tapahtuneet muutokset. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota NETS-ohjelmakonseptin sisäisen rakenteen ja toimivuuden arviointiin sekä ohjelmallisten oppimisprosessien tunnistamiseen eli siihen, miten alan aiempien ohjelmien kokemukset on onnistuttu hyödyntämään NETS-ohjelmassa. Tekesin teknologiaohjelmatoiminnan tarkoituksena on synnyttää toiminnallista lisäarvoa ohjelmiin osallistuville yrityksille ja tutkimusyksiköille. Tämä päämäärä otettiin huomioon NETS-ohjelmaa kehitettäessä; ohjelmassa haluttiin tuottaa siihen osallistuneille lisäarvoa saattamalla toiminnallisesti yhteen osapuolia, jotka eivät muuten tähän välttämättä olisi päätyneet. Tämän päämäärän mukaisesti ohjelmassa korostettiin ohjelmallisten lisäarvopalvelujen merkitystä osana ohjelmaa. Tämä arviointityö kohdennettiin myös näiden ohjelmallisten lisäarvopalvelujen toimivuuden arviointiin sekä niiden laajemman merkityksen analysointiin erityisesti teknologiaohjelmatoiminnan kehittämisessä.

5 Kiitän arvioinnin asiantuntevaa ohjausryhmää arviointityötä tukeneesta avoimesta ja rakentavasta keskustelusta. Ohjelmapäällikkö Anssi Kujalaa ja teknologiapäällikkö Erkki Hietasta kiitän hyvästä yhteistyöstä ja aktiivisesta panoksesta arvioinnin toteutuksessa. Samoin kiitän kaikkia niitä, jotka ovat arvioinnin työpajaan ja haastatteluihin osallistumalla sekä kyselyihin vastaamalla vaikuttaneet tämän arvioinnin onnistumiseen. Erityiskiitokset osoitan LTT-Tutkimus Oy:n arviointiryhmälle, joka syventyminen arvioinnin toteutukseen oli poikkeuksellisissakin olosuhteissa ainutlaatuista ja jonka työn tuloksena on nyt tämä korkeatasoinen arviointiraportti. Helsingissä, syyskuussa 2005 Sari Heinonen-Lindqvist Tekes, Vaikuttavuusarviointi

6 Tiivistelmä NETS Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelman loppuarvioinnissa on arvioitu NETS-ohjelman tuloksia ja vaikutuksia, ohjelmarakenteen ja keinojen toimivuutta sekä yleisemmin Tekesin tietoliikennealalle suuntautuneen teknologiaohjelmatoiminnan merkitystä ja lisäarvoa alalle. Keskeinen arviointitehtävä on ollut arvioida NETS-ohjelmassa kokeiltujen ohjelmallisten palvelujen lisäarvoa osallistujille sekä niiden roolia Tekesin ohjelmatoiminnassa. NETS on ollut sekä fokusalueeltaan että ohjelmallisten palvelujen suhteen laaja-alainen ja heterogeeninen teknologiaohjelma. NETS on nähtävissä tietoliikennealan kehityksen yhtenä askeleena: alan kehittäminen on ollut jatkumoa jo 1960-luvulta lähtien. Ohjelma on ollut alan tarpeiden kannalta osuva ja oikea-aikainen. Ohjelman käynnistyessä kolmannen sukupolven verkkotoimintojen ja palveluiden ennakoitiin kasvavan nopeasti, mutta kehitys on ollut huomattavasti ennakoitua hitaampi. Siitä huolimatta tai osin siitä johtuen ohjelman valitut painopistealueet ja kehittämisalueet ovat säilyttäneet relevanssinsa ohjelman keston ajan. NETS-ohjelman laajuus ja joustavuus ovat mahdollistaneet ympäristön muutoksiin sopeutumisen sekä teknologialarajat ylittävän verkostoitumisen. Ohjelmalla on ollut vahva ohjausvaikutus tietoliikennealaa koskevan teknologiaosaamisen vahvistumiseen ja markkinanäkemysten syvenemiseen. Ohjelman omiin tavoitteisiin nähden NETSissä on onnistuttu parhaiten alan verkottamisessa ja osaamisen vahvistamisessa sekä tuote- ja palveluprototyyppien kehittämisessä. Tulokset aiheryhmätoiminnassa ja muissa lisäarvopalveluissa ovat olleet varsin myönteisiä. Aiheryhmätoiminta on fokusoinut ohjelman toimenpanoa ja integroinut alan toimijoita. Aiheryhmissä on saatettu yhteen tahoja, jotka saattavat tulevaisuudessa luoda merkittäviä uusia arvoverkostoja. Hanketason tarkastelujen perusteella etenkin pk-yrityksille projekteilla on ollut merkittävä vaikutus uuden liiketoiminnan syntyyn. Teknologiaohjelma on luonut hyvän perustan liiketoiminnan uudistamiselle ja kehittämiselle, mutta uuden liiketoiminnan aikaansaaminen tapahtuu aikaisempaa vähemmän teknologiavetoisesti. Panostuksista huolimatta teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseksi olisi tarvittu ohjelmassa lisäponnistuksia. Ohjelman lisäarvopalveluilla on pyritty tukemaan erityisesti liiketoiminnan syntymistä kehitetystä teknologiasta. Tehtävä on ollut hyvin haasteellinen. Nykytilanteessa lisäarvopalveluja kootaan tai ostetaan ohjelmiin enemmän tai vähemmän yksittäistapauksina. Lisäarvopalvelujen tuotteistamiseen ja modulointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi lisäarvopalvelujen pitäisi olla yhteisesti käytettävissä kaikissa teknologiaohjelmissa. Tekesin ohjelmatoiminnan kehittämisessä huomiota tulisi jatkossa kiinnittää erityisesti teknologian ja liiketoiminnan keskinäistä kehittämistä integroivien mekanismien vahvistamiseen. Tekesin tulisi kohdentaa viestintää fokusoidummin yritysten liiketoimintavastaaville sekä luoda yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa toimintatapoja, joilla liiketoimintavastaavat saadaan tiiviimmin mukaan ohjelmien ja hankkeiden valmistelutyöhön. Ohjelmatoiminnan kehittämisessä tulisi pohtia, voisiko ohjelmatoiminnan tueksi kehittää pysyvän, ohjelmarakenteen ylittävän liiketoimintapalvelutoiminnon tai muun konseptin. Aiheryhmätoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus alan kehittämisnäkymien ja kehittämistahdon muodostamisessa. Aiheryhmätoiminnan kautta syntynyttä ja kumuloitunutta toimialaosaamista olisi pystyttävä hyödyntämään myös jatko-ohjelmissa. Käynnissä olevassa Tekesin ohjelmatoiminnan uudistamis- ja kehittämistyössä tulisi pohtia, voisiko ja miten aiheryhmätoimintaa hyödyntää myös teknologiaohjelmatoiminnan ylittävänä pysyväisluonteisempana horisontaalisena toimintamuotona.

7 Abstract The aim and purpose of this evaluation work is to evaluate the results and effects of the NETS Networks of the Future technology programme, the functionality of the programme structure and the programme activities, and more generally, the significance of the Tekes programmes directed to the telecommunications sector. Especially, the evaluation work aims to measure the added value produced by the programme activities to the participants and the role of the activities in the programme concept of Tekes. NETS has been by focus area and programme activities extensive and heterogeneous technology programme. NETS can be seen as one step in the continuum of the development work in the telecommunications sector, which started in Finland already in the 1960 s. The programme has well met the needs of the sector and has been correctly timed. The chosen focus and developing areas have retained their relevance for the duration of the programme. The scope and flexibility of the NETS programme have made it possible to adapt to the changes of the environment and have made it possible for the participants to network crossing the technology borders. The programme has had a strong effect on the strengthening of the technology know-how concerning telecommunications and on the deepening of market views. Related to the objectives of the programme, NETS has best succeeded in networking and in knowledge creation, and in developing of product and service prototypes. The effects of the programme activities and the work in the Thematic Groups have been quite affirmative. The Thematic Groups work has focused the programme execution and integrated the participants. Parties which may in the future create significant new value networks have been brought together in the Thematic Groups. The projects have had a significant effect on generating of new business especially to the small and mediumsized companies. The technology programme has created a good foundation for developing of the business. On the other hand, nowadays the technology push affects on the creation of new business less than before. In spite of the efforts, additional measures would have been needed in the NETS programme to develop technology and business. The programme activities attempted to support especially the developing of business from technology. The task has been very challenging. In the present situation the value added services are collected or are bought to the programmes more or less as individual cases. More attention should be paid to definition and modularisation of the programme activities. They should be jointly available in all the programmes, too. In the development work of the Tekes technology programme concept attention should be paid to strengthening the mechanisms integrating the mutual developing of technology and of business. Tekes should focus communication on the company business executives. It should create in cooperation with its partners new ways of action with which the business executives can get more involved to the preparatory work of the programmes and projects. Maybe a permanent concept or activity crossing technology programmes is needed for business development. The Thematic Groups have been useful in developing joint visions of the telecommunication sector. The knowledge created and cumulated in the Thematic Groups should also be utilised in the future programmes in the telecommunications sector. It could be considered in the technology programme development work in Tekes, if and how the Thematic Group activity could be used as a more permanent horizontal form of activity crossing the technology fields.

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Arviointityön tavoitteet ja lähestymistapa Arviointityön toteutus Aineisto ja menetelmät Arviointiin ja sen tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät Tietoliikennealan toimintaympäristö ja NETS Tulevaisuuden verkot ohjelma Tietoliikennealan toimintaympäristö tarpeet ja kehitys Tekesin ohjelmatoiminta tietoliikennealalla NETS Tulevaisuuden verkot ohjelman erityispiirteet Ohjelman tavoitteet Ohjelman painopistealueet Lisäarvopalvelut Ohjelmatoiminnan kehittyminen mitä aikaisemmasta opittiin? Muiden maiden ohjelmatoimintaa tietoliikennealalla Ranska: National Telecommunications Research Network (RNRT) Saksa: IT Research MIT Communications Futures Program (CFP) Yhteenveto NETS Tulevaisuuden verkot ohjelman strategian ja konseptin onnistuneisuus Tietoliikennealan visio ja arvoketju ohjelman strategian pohjana Ohjelman tavoitteiden ja strategisten toimenpiteiden määrittelyt Miten väliarviointi on ohjannut toimintaa? Strategiavalintojen ja ohjelmaportfolion onnistuneisuus Kuinka hyvin ohjelman strategia on vastannut alan tarpeita? Ohjelman osuvuus painopistealueittain Strategiset panostukset Onko ohjelmaportfolio ollut strategian mukainen? Yhteenveto NETS Tulevaisuuden verkot ohjelman toimeenpanon onnistuneisuus Yleistä Aiheryhmätoiminta Aiheryhmätoiminnan tavoitteet Aiheryhmätoiminta ohjelman toteutuksen tukena...36

9 4.2.3 Aiheryhmätoiminnan lisäarvo osallistujatahoille Aiheryhmätyön onnistuminen sekä kehittämisehdotuksia Kansainvälistymispalvelut NAWAP Seminaarit Japanissa ja USA:ssa Kansainvälisen markkinatietouden selvittäminen Liiketoimintaosaamisen ja kaupallistamisen tukeminen NETS Business Programme TULI-toiminta Muut keinot Tutkimuksen kärkiryhmät ja valtavirran haastajat NETTIS-tiedote Tutkimusprojektien yhteiset workshopit ja Results Promotion -seminaarit Yhteenveto Ohjelman vaikutukset alan yritysten liiketoimintaan Yleistä Yrityshankkeiden tavoitteet ja vaikutukset liiketoimintaan Pk-yritysten tulosodotukset Pk-yrityshankkeet markkina- ja teknologiariskien suhteen Miten ohjelma on tukenut liiketoimintavaikutusten syntyä? Yhteenveto NETS Tulevaisuuden verkot ohjelman vaikutukset tietoliikennealalla Hankkeiden onnistuminen, tulokset ja vaikutukset Ohjelman vaikutukset tietoliikennealan käytäntöihin, rakenteisiin ja pitkän aikavälin kilpailuedellytyksiin Johtoryhmän näkemyksiä ohjelman vaikutuksista tietoliikennealalla Osallistujien näkemyksiä ohjelman vaikutuksista tietoliikennealalla Ohjelman vaikutukset teknologiseen kehitykseen Miten suomalaiset menestyvät kansainvälisessä kilpailussa? Yhteenveto Yhteenveto ja suositukset Yhteenveto NETS Tulevaisuuden verkot ohjelman merkityksestä ja lisäarvosta Tietoliikennealan kehitykseen ja luonteeseen liittyvät haasteet ja suositukset Tekesin ohjelmallisen kehittämisen haasteet ja suositukset...75 Liite 1. Tekes-platformi liiketoiminnan tukea ajatellen Tekesin teknologiaohjelmaraportteja....80

10 Kuvat Kuva 1. NETS-ohjelman kokonaisvaltainen arviointi osana Tekesin tietoliikennealalle suuntautunutta teknologiaohjelmatoimintaa Kuva 2. Toimialan 32 (Radio- ja TV-välineiden valmistus) volyymi-indeksi Suomessa Kuva 3. Tietoliikenteen arvoketju NETSin ohjelmasuunnitelman mukaan Kuva 4. Kehityskohteiden merkitys alan kannalta sekä ohjelman tuki Kuva 5. NETS-ohjelman panostukset strategisiin toimenpiteisiin Kuva 6. NETSin projektiportfolio Kuva 7. NETS-ohjelman palveluja koskevia väittämiä Kuva 8. Aiheryhmätoiminnan toteutustapa ja ohjelmalliset hyödyt Kuva 9. Aiheryhmätoiminnan lisäarvo itselle ja taustaorganisaatiolle Kuva 10. Hanketoiminnalle asetettuja tavoitteita pk- ja suurissa yrityksissä Kuva 11. Hankkeissa saavutettuja tavoitteita pk- ja suurissa yrityksissä Kuva 12. Liiketoimintaodotukset NETS-ohjelman pk-projekteista Kuva 13. Hankkeen teknologinen haastavuus ja pk-yritysten liikevaihtoodotukset NETS-hankkeissa painopistealueittain Kuva 14. Eri tekijöiden merkitys hankkeen onnistumiseen Kuva 15. NETS-ohjelman onnistuminen tavoitteiden saavuttamisessa Kuva 16. Hankeorganisaatioiden näkemyksiä NETS-ohjelman lisäarvosta Kuva 17. Innovaatioprosessilähtöinen lähestymistapa Kuva 18. NETSin rakenne, jossa kolmas painopistealue Uudet palvelut ja sovelluskonseptit on ollut rinnastettu teknologiapainopistealueisiin Taulukot Taulukko 1. Arvioinnin työvaiheet ja aineisto Taulukko 2. ICT-alan liikevaihtolukuja Suomessa Taulukko 3. Ohjelman strategiset toimenpiteet Taulukko 4. Aiheryhmätoiminnan lisäarvo itselle tai taustaorganisaatiolle taustamuuttujittain Taulukko 5. Aiheryhmien toiminnan tuloksia ja hyviä käytäntöjä Taulukko 6. NETSin lisäarvopalvelujen merkitys ohjelman tavoitteiden, osallistujien kokeman lisäarvon ja teknologiaohjelmatoiminnan kannalta Taulukko 7. Hankekeskiarvot liikevaihto-, vienti- ja työpaikkaodotuksista pk-yrityshankkeissa Taulukko 8. NETSin yrityshankkeiden keskikoko painopistealueittain Taulukko 9. NETS-hankkeiden tyypittely Taulukko 10. Tutkimushankkeiden tulokset painopistealueittain Taulukko 11. Yrityshankkeiden tulokset painopistealueittain

11 1 Arviointityön lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus Uudet tietoliikenne- ja viestintäteknologiat ovat avainasemassa Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä rakennettaessa. Langattoman tietoliikenteen suorituskyvyn kasvu on ollut merkittävä teknologiamurros, jonka liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen Tekes on panostanut voimakkaasti. Internet-teknologioiden merkitys on kasvanut myös tietoliikennealalla. Uusien sähköisten kanavien sovellusten ja palvelujen kehittäminen on korostunut koko alan kehityksessä näiden kanavien kapasiteetin kasvun myötä. NETS Tulevaisuuden verkot -teknologiaohjelman ( ) avulla Tekes on pyrkinyt vahvistamaan tulevaisuuden kannalta tietoliikennealan keskeisiä liiketoiminta-alueita tukemalla niille tärkeiden teknologioiden kehittämistä ja edistämällä alan tutkimustoimintaa. NETS-ohjelman päämääränä on ollut vahvistaa suomalaisen tietoliikennealan johtoasemaa langattomien järjestelmien ja laajakaistaisten pakettiverkkojen kehittäjänä. Ohjelmalla on pyritty vauhdittamaan myös uusien verkkojen hyödyntämistä rahoittamalla niihin liittyvien palvelu- ja sovelluskonseptien kehitystyötä. Arviointityön lähtökohdissa sekä arviointitulosten tulkinnassa on huomioitu erityisesti NETSohjelman toteutusympäristöä luonnehtivat erityispiirteet: Tietoliikennetoimiala on ollut yksi keskeisimmistä Tekesin panostusalueista ja sen kehittäminen Tekesissä muodostaa selkeän teknologiaohjelmatoiminnan jatkumon. NETS-ohjelmaa edelsivät mm. teknologiaohjelmat Tietoliikenteellä maailmalle TLX ja ETX Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa Ohjelmaa on toteutettu turbulentissa ja vaikeasti ennustettavissa olevassa toimintaympäristössä, jossa teknologiamurroksen lisäksi tietoliikennealan markkinoilla ja kysyntätilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ohjelmakaudella. Ohjelma on ollut rahoitusvolyymiltään laajin Tekesin teknologiaohjelmista. Myös fokukseltaan ja teknologia-alueiltaan ohjelma on ollut poikkeuksellisen laaja-alainen, mikä on asettanut haasteita NETS-ohjelmakonseptin ja ohjelmapalvelujen toimivuudelle. NETS-ohjelma on myös ollut poikkeuksellisen kokeiluluonteinen. Ohjelmassa on käytetty erityyppisiä strategisia ohjelmatoimia ja ohjelmallisia palveluita, joiden toimivuutta kohtaan on kohdistunut suuri kiinnostus. 1.1 Arviointityön tavoitteet ja lähestymistapa NETS Tulevaisuuden verkot teknologiaohjelman loppuarvioinnissa on arvioitu NETS-ohjelman tuloksia ja vaikutuksia, ohjelmarakenteen ja keinojen toimivuutta sekä yleisemmin Tekesin tietoliikennealalle suuntautuneen teknologiaohjelmatoiminnan merkitystä ja lisäarvoa alalle. NETS-ohjelman erityispiirteistä johtuen arviointityössä huomiota on kiinnitetty tulosten ja vaikutusten arvioinnin ohella erityisesti sisäisten ohjelmallisten oppimisprosessien tunnistamiseen toisin sanoen miten aiemmat kokemukset on onnistuttu hyödyntämään NETS-ohjelman strategiassa, toteutuksessa ja vaikutusten synnyssä. NETSin kokeiluluonteisuudesta johtuen arvioinnissa yksi keskeinen tehtävä työssä on ollut arvioida erityyppisten NETS-ohjelmassa kokeiltujen ohjelmallisten palvelujen ja toimenpiteiden toimivuutta, toiminnallista lisäarvoa mukanaoleville tahoille sekä niiden laajempaa merkitystä Tekesin ohjelmatoiminnan kehittämisessä. 1

12 Arviointityötä jäsentäviä ohjelmatoiminnan tuloksia ja vaikutuksia koskevia ydinkysymyksiä ovat olleet Miten kohteena oleva NETS Tulevaisuuden verkot ohjelma on kyennyt kehittämään alan käytäntöjä ja hyödyntämään sitä edeltävien ohjelmien (TLX , ETX ) kuluessa kerääntyneitä kokemuksia? Onko NETS-ohjelmassa kehitetyn teknologian taso edelleen hyvää tai onko siinä tapahtunut muutoksia edeltäneen TLX-ohjelman tuloksiin verrattuna? Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saatu aikaan Tekesin tietoliikennealalle suuntautuneella teknologiaohjelmatoiminnalla (TLX- ja NETS-ohjelmat) toimialan rakenteissa ja pidemmän aikavälin kilpailuedellytyksissä? Miten relevantti ja onnistunut NETS Tulevaisuuden verkot ohjelma on ollut teknologisilta valinnoiltaan, ohjelmaportfolioltaan ja -konseptiltaan tietoliikennealan kilpailukyvyn edistämisen kannalta? Arviointityötä jäsentäviä teknologiaohjelmakonseptin sisäisen rakenteen, toimivuuden ja merkityksen arviointiin liittyviä kysymyksiä ovat olleet Mitä ja miten toimivia NETS Tulevaisuuden verkot ohjelman tarjoamat lisäarvopalvelut ovat kokonaisuudessaan olleet? Miten ohjelmassa on hyödynnetty edeltäneen Tietoliikenteellä maailmalle TLX ohjelman kuluessa kerääntyneitä erityisesti aiheryhmätoimintaa koskevia kokemuksia ja TLX-ohjelman loppuarvioinnin suosituksia aiheryhmätoiminnan kehittämiseksi? Onko aiheryhmätoiminnalla ollut synergiavaikutuksia myös laajemmin Tekesin eri teknologiaohjelmien välillä? Millaisia nämä vaikutukset ovat olleet? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet niiden kehittymistä? Missä määrin ja miten NETS-ohjelma ja sen tarjoamat lisäarvopalvelut kokonaisuudessaan (aiheryhmätoiminta ja muut toimenpiteet) ovat edistäneet ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ohjelman kolmella painopistealueella? Mitä lisäarvoa aiheryhmätoiminnalla voidaan yleensä tuoda Tekesin teknologiaohjelmatoimintaan? NETS-ohjelma on ollut Tekesin ohjelmakonseptissa poikkeuksellisen laaja ja panostuksiltaan suuri teknologiaohjelma. Onko valittu ohjelmakonsepti ollut laajuudeltaan, sisällöltään ja panostuksiltaan toimiva ja tarkoituksenmukainen kehittämisväline tietoliikennealan erityispiirteitä ja tarpeita ajatellen? Arviointikysymyksiä on arviointityössä lähestytty kahden toisiaan tukevan lähestymistavan kautta A. Ohjelmakonseptin sisäisen rakenteen ja toimivuuden arvioinnissa on ohjelmakonseptin sisäistä rakennetta sekä teknologiaohjelmatoiminnan (TLX, NETS) toimivuutta tarkasteltu erityisesti oppimisen sekä kehittämisprosessien jatkuvuuden näkökulmasta. B. Ohjelmatoiminnan ulkoisen vaikuttavuuden arvioinnissa ohjelmatoiminnan tuloksia, vaikutuksia ja lisäarvoa on arvioitu erityisesti tietoliikennealan tarpeiden ja kehityksen sekä NETS-ohjelman sisäisten tavoitteiden näkökulmasta. Vastauksia arviointikysymyksiin on haettu näiden lähestymistapojen synteesin ja kokonaisvaltaisen tarkastelun kautta. (Kuva 1.) 2

13 A Ohjelmakonseptin rakenteen, toimivuuden ja merkityksen arviointi TLX-ohjelma ja muu tietoliikennealalle suuntautunut teknologiaohjelmatoiminta B Ohjelmatoiminnan ulkoisen vaikuttavuuden arviointi Tietoliikennalan muutokset, tarpeet ja kehitys TLX ohjelman kokemusten hyödyntäminen ja oppiminen NETS-ohjelman tarkoituksenmukaisuus ja relevanssi Vaikutukset tietoliikennealan käytäntöjen kehittymiseen NETS Tulevaisuuden verkot Tulevaisuuden langattomien järjestelmien arkkitehtuurit ja toteutusteknologiat Laajakaistaisten pakettiverkkojen teknologiat Uudet verkkoja hyödyntävät palvelu- ja sovelluskonseptit Strategiavalintojen ja ohjelmaportfolion onnistuneisuus Lisäarvopalvelujen toimivuus (aiheryhmätoiminta ja muut toimenpiteet) Ohjelman keinojen (erityisesti aiheryhmätoiminnan) merkitys ohjelmallisessa kehittämisessä Teknologian tason muutokset ja kehitys Ohjelmatoiminnan tulokset ja vaikutukset toimialan rakenteisiin ja pidemmän aikavälin kilpailuedellytyksiin teollisuuden teknologinen asema liiketoiminta suomalaisten yritysten asema kehittäjinä ja innovaattorina tietoliikenneteknologioita hyödyntävä yritys- ja palvelutoiminta Ohjelman rakenteen ja lisäarvopalvelujen vaikutukset lisäarvotuottajana Kuva 1. NETS-ohjelman kokonaisvaltainen arviointi osana Tekesin tietoliikennealalle suuntautunutta teknologiaohjelmatoimintaa. 1.2 Arviointityön toteutus Edellä kuvatun arviointikehikon mukaisesti arviointityö toteutettiin viidessä toisiaan tukevassa työvaiheessa. Myös arvioinnin loppuraportin rakenne jäsentyy näiden työvaiheiden mukaisesti. Työvaiheita yhdistävinä ja lopullisia arviointitulkintoja jäsentävinä tekijöinä olivat erityisesti tietoliikennealan ohjelmallisen kehittämisen muodostama jatkumo alan kehittämisessä sekä teknologiaohjelmatoiminnan (mm. uudet kehittyvät palvelut, välineet yms.) synnyttämä toiminnallinen lisäarvo osallistujatahoille. Arviointityön ensimmäisessä työvaiheessa tehtiin analyysi tietoliikennealalle suunnatun Tekesin ohjelmatoiminnan kehityksestä ja vastaavuudesta alan tarpeisiin (raportin luku 2). Mielenkiinnon kohteena oli erityisesti se, miten tietoliikennealalle suuntautunut ohjelmatoiminta on strategisesti sekä operatiivisesti vuosina kehittynyt ja pyrkinyt vastaamaan tietoliikennealan haasteisiin ja nopeastikin muuttuviin tarpeisiin. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti kehittämistyöstä saatuihin kokemuksiin ja oppimiseen ohjelmatyössä. 3

14 Arviointityön toisessa työvaiheessa arvioitiin edellisen työvaiheen analyysin sekä ohjelman johtoryhmän jäsenten ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiin perustuen NETS-ohjelman strategista osuvuutta ja onnistuneisuutta (raportin luku 3). Tarkastelussa huomiota pyrittiin kiinnittämään erityisesti strategiavalintojen, ohjelmaportfolion ja ohjelmakonseptin relevanssiin suhteessa tietoliikennealan tarpeisiin sekä aiemmasta ohjelmatoiminnasta saatujen kokemusten hyödyntämiseen ohjelman suunnitteluvaiheessa ja strategisissa valinnoissa. Tietoliikennetoimialan kehittäminen on yksi keskeisimmistä Tekesin panostusalueista ja sen ohjelmallisuus on muodostanut siihen selvän jatkumon. Arviointityön kolmannessa työvaiheessa arvioitiin NETS-ohjelman toimeenpanon onnistuneisuutta erityisesti käytetyn keinovalikoiman näkökulmasta (raportin luku 4). Tarkastelussa keskeiseksi nousivat ohjelmallisten lisäarvopalvelujen rooli ja merkitys ohjelmarakenteessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena palvelukonseptin arvioinnissa on ollut TLX- ja NETS-ohjelmissa sovelletun aiheryhmätoiminnan vaikutukset ohjelman toteutuksen onnistumiseen sekä toiminnalliset hyödyt mukanaoleville yrityksille ja tutkimusyksiköille. Arviointityön neljännessä vaiheessa arvioitiin ohjelmatoiminnan tuloksia ja vaikutuksia ohjelmassa mukana olleiden yritysten liiketoimintaan, tietoliikennealan käytäntöihin ja toimintatapoihin, toimialan rakenteisiin ja pidemmän aikavälin kilpailuedellytyksiin sekä alan teknologiseen kehitykseen (raportin luvut 5 ja 6). Arviointitulkinnoissa tukeuduttiin NETS-ohjelman lähtökohtiin ja painotuksiin, mutta niissä pyrittiin huomioimaan myös laajemmin Tekesin tietoliikennealalle suunnatun kehittämistoiminnan vaikutukset alan kehitykseen. Arviointityön lopuksi laadittiin aiempien työvaiheiden tuloksiin sekä asiantuntijanäkemyksiin pohjautuva kokonaisarvio ohjelmatoiminnan merkityksestä ja lisäarvosta tietoliikennealalle sekä NETS-ohjelmakonseptin toimivuudesta kehittämisen instrumenttina. Havaintojen perusteella nostettiin esiin myös keskeisiä ohjelmallisen kehittämisen haasteita tietoliikennealalla sekä annettiin näihin liittyviä yleisiä suosituksia Tekesin ohjelmatoiminnan kehittämiseksi (raportin luku 7). Arviointityö tehtiin LTT- Tutkimus Oy:ssä. Työn toteutti arviointitiimi, joka koostui neljästä henkilöstä. Arvioinnin vastuullisena johtajana toimi tutkimusjohtaja fil. lis. Mikko Valtakari ja päätoimisena tutkijana DI, OTK Mervi Rajahonka. Tietoliikenneteknologian ja alan liiketoiminnan asiantuntijoina arviointitiimissä toimivat KTM Timo Paju (LTT-Tutkimus) ja toimitusjohtaja Heikki Äyväri (Wellpro). Arviointityötä on tukenut myös tilaajan asettama ohjausryhmä. Ohjausryhmä on paitsi ohjannut arviointityön painotuksia ja toteutusta myös tuonut tietoliikennealaan ja Tekesin ohjelmatoimintaan liittyvää osaamista ja asiantuntemusta arviointityöhön. 1.3 Aineisto ja menetelmät Arviointitehtävän luonteesta ja tavoitteista johtuen työn menetelmällinen painopiste on ollut kvalitatiivisessa arvioinnissa. Arviointiaineistona on käytetty sekä määrällistä että laadullista aineistoa, ja arviointitehtävä on edellyttänyt sekä laadullisten että määrällisten arviointimenetelmien yhteistä käyttöä ja monialaista näkökulmaa arviointitehtävään. Arviointitulkinnat ja johtopäätökset perustuvat eri lähteistä ja näkökulmista kerätyn aineiston kokonaisvaltaiseen ja yhteensovitettuun tulkintaan. Arviointityön pohjana on käytetty jo olemassa olevaa ohjelmatoimintaa ja tietoliikennealan kehitystä kuvaavaa materiaalia, kuten ohjelmadokumentteja ja muuta ohjelmien tuottamaa materiaalia, Tekesistä saatuja hankkeiden tulostietoja sekä suomalaisia ja kansainvälisiä alan tilastoja ja julkaisuja. Arviointihavaintojen ja tulkintojen tueksi arviointityössä on hankittu haastattelujen ja kyselyjen avulla mittava määrä ohjelmakohtaista primaaritietoa. Käytetyn primaaritiedon perusrungon ovat muodostaneet ohjelman johtoryhmälle ja muille avainhenkilöille suunnattu kysely ja täydentävät haastattelut, asiantuntijahaastattelut, aiheryhmissä mukana olleille suunnattu kysely, hankekysely tutkimus- ja yrityshankkeil- 4

15 Taulukko 1. Arvioinnin työvaiheet ja aineisto. Arviointitehtävä Tietoliikennealalle suunnatun ohjelmatoiminnan ja toimialan kehittämistarpeiden analyysi NETS-ohjelman strategisen osuvuuden ja onnistuneisuuden (relevanssi) arviointi NETS-ohjelman toteutuksen ja palvelukonseptin arviointi Ohjelmatoiminnan tulosten ja vaikutusten arviointi Ohjelmakonseptin ja -palvelujen merkityksen ja lisäarvon arviointi Pääasiallinen aineisto ja menetelmät Aihealueeseen liittyvät kirjalliset dokumentit: NETS-ohjelman ja sitä edeltävien ohjelmien ohjelmadokumentit, tietoliikennealan kehitykseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, tilastot yms. Ohjelman johtoryhmän, ohjelmavastaavien ja tietoliikennealan asiantuntijoiden asiantuntijahaastattelut (11 henkilöä) Ohjelman johtoryhmän jäsenille ja muille avainhenkilöille suunnattu strukturoitu strategiakysely (N = 21, n = 12) NETS-ohjelman ohjelmadokumentit Toimialatilastot NETS-aiheryhmissä mukana olleille suunnattu verkkolomakekysely (N = 138, n = 49) Tekesistä saadut hankkeiden tulostiedot (patentit, julkaisut, pk-yritysten tulosodotukset yms.) Tutkimus- ja yrityshankkeille suunnattu verkkolomakekysely (N = 135, n=34) Osana hakekyselyä toteutettu kohdennettu erilliskysely lisäarvopalveluja käyttäneille tutkimus- ja yrityshankkeille Täydentävät hanke- ja yrityshaastattelut (12 henkilöä) Edellisten työvaiheiden tulokset Asiantuntija-arvioinnit Edellisten työvaiheiden tulokset Asiantuntija-arvioinnit Asiantuntija-workshop (14 asiantuntijaa) le sekä täydentävät hanke- ja yrityshaastattelut. Pohjaa arviointitulkintojen ja johtopäätösten tekoon on syvennetty arvioinnin ohjausryhmässä käytyjen keskustelun avulla sekä Tekesissä järjestetyssä workshopissa. Arvioinnin työvaiheet sekä työssä käytetty pääasiallinen aineisto ja menetelmät on koottu taulukkoon 1. Raportissa on otteita haastatteluista. Ne on erotettu muusta tekstistä Helvetica-kirjasimella. 1.4 Arviointiin ja sen tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät Arvioinnin tuloksiin ja tehtyihin arviointitulkintoihin liittyy useita ohjelman erityisluonteesta, arviointimetodeista sekä vaikuttavuusarvioinnin yleisistä haasteista juontuvia epävarmuustekijöitä, jotka on hyvä tiedostaa tätä arviointiraporttia lukiessa. Moniulotteisten vaikutusten yleistämisen hankaluus Ensinnäkin NETS-ohjelma on ollut teknologialueiltaan (langattomuus, laajakaistat ja uudet verkkopalvelukonseptit) poikkeuksellisen laaja ja monialainen ohjelma. Sen 48 tutkimushankkeessa ja 130 yrityshankkeessa on tuotettu valtavasti uutta tietoa sekä kehitetty valtava määrä erityyppisiä teknologiaratkaisuja, joiden teknologisen tason tai liiketoiminnallisen potentiaalin yksityiskohtainen arviointi on liki mahdotonta. Arviointi on kohdistunut toimeksiannon mukaisesti NETS-ohjelman ohjelmatason vaikutusten arviointiin. Ohjelmatason vaikutusten arviointia sekä yhteismitallisten arviointitulkintojen tekoa arviointityössä on hankaloittanut erityisesti se, että NETSissä luotu teknologia on hyvin moninaista ja teknologioiden sovellus- ja liiketoimintaympäristöt ovat hyvin erityyppisiä. Lisäksi ohjelman hankkeet ovat olleet lähtökohtaisesti 5

16 innovaatio- ja kaupallistamisprosessissa ohjelmaan tullessaan hyvin eri vaiheessa, mikä hankaloittaa erityisesti liiketoimintavaikutusten tulkintaa ohjelmatasolla. Tältä osin tehdyt geneeriset arviointitulkinnat eivät anna täyttä kuvaa ohjelman hanketason tuloksista ja vaikutuksista eri painopistealueilla. Ohjelman ja sen lisäarvopalvelujen erillisvaikutusten tunnistamisen vaikeus Ohjelmatason vaikutusten arvioinnissa keskeistä on tunnistaa itse ohjelman tai ohjelmallisuuden lisäarvo ohjelmaan osallistuneille sekä hankkeissa saavutettuihin tuloksiin. Erityisen haasteellista tämä on tilanteessa, jossa osallistujajoukko on heterogeeninen ja projektit lähtökohdiltaan hyvin erityyppisiä osa toimijoista on mukana ohjelmassa pääosin Tekesiltä saadun hankerahoituksen vuoksi, osa toimijoista odottaa hyötyvänsä erityisesti ohjelmassa mukanaolosta ja ohjelmallisista palveluista. Hankkeiden tuloksiin ja erityisesti tulosten kaupallistumiseen vaikuttaa lukuisia ohjelmasta riippumattomia tekijöitä, joten itse ohjelman ja sen lisäarvopalvelujen erillisvaikutusten (tai vipuvaikutuksen) tunnistaminen saavutetuista tuloksista ja laajemmista vaikutuksista on haasteellista. Erityisen hankalaa se on ohjelman liiketoimintavaikutusten arvioinnin suhteen, sillä yritysten liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavat suurelta osin muut kuin ohjelmasta tai hankerahoituksesta johtuvat tekijät. Tämän vuoksi arvioinnissa on tukeuduttu pääosin kohderyhmien omiin näkemyksiin sekä laadullisin tulkintoihin hanke- ja ohjelmatason vaikutuksista. Vaikutusten ajallisen ulottuvuuden ja pysyvyyden tunnistamisen vaikeus Tutkimus- ja kehittämistyön tulokset konkretisoituvat käytännön hyödyiksi yritysten liiketoiminnassa ja kilpailukyvyssä usein vasta vuosien päästä projektin loppumisesta. Lisäksi uuden liiketoiminnan synty tapahtuu aikaisempaa vähemmän teknologiavetoisesti ratkaisevammaksi on muodostunut kehitetyn teknologian myyminen hyvien jakelukanavavalintojen kautta osaksi suurempaa kokonaisuutta. Yritysten on itsekin vaikea arvioida täsmällisesti ohjelma- ja hanketoiminnasta koituvia lyhyenkin tähtäimen liiketoiminnallisia hyötyjä. Vielä haasteellisempaa on arvioida NETS-ohjelman synnyttämien liiketoimintavaikutusten suuruutta ja pysyvyyttä pidemmällä aikatähtäimellä. Ohjelman lisäarvon ja pidemmän aikavälin kilpailuedellytysten arvioinnissa ohjelmalla toistaiseksi aikaansaatuja näkyviä tuloksia pitäisi pystyä suhteuttamaan tietoliikennealan tulevaan kysyntätilanteeseen ja markkinakehitykseen; lähimenneisyys on selkeästi osoittanut, kuinka vaikeaa tulevan kehityksen ennustaminen on. Arviointityössä ei ole tämän vuoksi pyritty arvioimaan eksaktisti ohjelman vaikutuksia mukana olleiden yritysten liiketoimintaan tai alan yritysten kilpailukykyyn, vaan arvioinnissa on keskitytty niiden prosessien kuvaamiseen, joilla alan yritysten kilpailuasemaa on parannettu ja luotu edellytyksiä uuden liiketoiminnan synnylle. Aineisto- ja menetelmälähtöiset epävarmuustekijät Kattavaa seurantajärjestelmää Tekesin ohjelmaja hanketoiminnan tuloksista ja vaikutuksista ei ole olemassa. Arviointitulkinnat on tehty pääosin ohjelmaan osallistuneilta kerättyyn primaaritietoon perustuen. Arviointityössä käytetty primaariaineisto on koostunut ensisijaisesti ohjelman johtoryhmältä sekä ohjelman hankkeilta kerätystä määrällisestä ja laadullisesta tiedosta. Arviointipäätelmät on tehty pääasiassa yhdistämällä eri suunnasta tulleet näkemykset kokonaisvaltaisiksi arviointitulkinnoiksi. Koska laaja-alaisin näkemys ohjelmasta on sen johtoryhmällä ja muilla ohjelmaa läheltä seuranneilla asiantuntijoilla, ohjelman strategiatason arvioinnissa on painotettu johtoryhmän ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Projektitason tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu ennen kaikkea hankevastaavien vastausten perusteella, liiketoimintavaikutuksia puolestaan yritysten liiketoimintavastaavien näkemysten perusteella sekä NETS-ohjelman palvelujen lisäarvoa niihin osallistuneiden näkemyksiin perustuen. Arvioinnissa käytetyn tiedon määrästä ja luonteesta sekä käytetyistä keruumenetelmistä johtuen tiedon luotettavuuteen liittyy kuitenkin 6

17 tiettyjä epävarmuustekijöitä, jotka on hyvä tiedostaa arviointiraporttia ja sen sisältämiä tulkintoja lukiessa. Keskeisenä tiedonkeruumenetelmänä arvioinnissa käytettiin verkkolomakekyselyjä, jotka räätälöitiin erikseen johtoryhmälle, aiheryhmiin osallistujille sekä hankkeisiin osallistuneille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Kyselyt toimitettiin sähköpostitse kaikille niille ohjelmaan osallistuneille tai ohjelmapalveluita käyttäneille henkilöille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Menettelytavasta johtuen tarkkaa tietoa siitä kuinka monen vastaajan kyselyt lopulta tavoittivat ei ole, joten kyselyjen tarkkaa vastausprosenttia on vaikea määrittää. Yleisesti vastausprosentit jäivät kuitenkin noin % tuntumaan 1, joten vastaukset edustavat vain osaa ohjelman kohderyhmien näkemyksistä. Arviointitulkinnat on jouduttu siten tekemään epätäydelliseen tietoon perustuen. Tiettyjen aiheryhmien toiminnan sekä joidenkin ohjelmapalvelujen käytön osalta vastausmäärät jäivät niin pieniksi, että niihin liittyvät tulkinnat perustuvat vain vähäisen joukon näkemyksiin tai vastaajajoukko jäi niin pieneksi, että arviointitulkintoja ei ollut tarkoituksenmukaista tehdä lainkaan. Oletettavaa myös on, että kyselyihin on vastannut aktiivinen sekä ohjelmaan ja ohjelmapalveluihin keskimääräistä tyytyväisempi vastaajajoukko. Tämä valikoituminen koskee myös asiantuntijaja hankehaastatteluja ja saattaa osaltaan hieman vääristää kuvaa ohjelmaan osallistuneiden keskimääräisistä näkemyksistä ohjelmasta ja ohjelmapalveluista. Toisaalta kyselyyn vastanneiden ja haastateltujen kohdejoukko on edustanut hyvää suomalaista tietoliikennetoimialan ja alan liiketoiminnan asiantuntemusta. Tämä antaa vahvan perustan näkemyksellisille tulkinnoille ohjelman aikaansaamista vaikutuksista ja sen tuottamasta lisäarvosta tietoliikennealalle. Koska ohjelman tavoitteille ei asetettu määrällisiä tavoitetasoja tai seurantaindikaattoreita, ei myöskään tässä arviointityössä ole tukeuduttu kuin suuntaa antavasti määrällisiin lukuihin ja tulkintoihin. Luvussa 5. on esitetty Tekesistä saatuihin oikaistuihin pk-yritysten hankekohtaisiin liikevaihto-odotustietoihin liittyviä tulkintoja. Hankekohtaisiin liikevaihto-odotustietoihin sisältyy useita menetelmällisiä ja ohjelmasta riippumattomia epävarmuustekijöitä, joten niihin liittyviin määrällisiin tulkintoihin on suhtauduttava varauksellisesti ja ymmärrettävä ne vain suuntaa antavina. 1 Kyselyjen vastausprosentit minimissään: johtoryhmäkysely 55 %, aiheryhmäkysely 35 %, yrityshankekysely 25 % ja tutkimushankekysely 35 % 7

18 2 Tietoliikennealan toimintaympäristö ja NETS Tulevaisuuden verkot ohjelma 2.1 Tietoliikennealan toimintaympäristö tarpeet ja kehitys Tietoliikennevälineiden valmistus ja sen sovelluksia käyttävä liiketoiminta ovat olleet nopeasti kasvavia toimialoja maailmassa 10 vuotta. Globaali kasvuvauhti oli vuoden 2001 alkuun asti keskimäärin 7 10 % vuodessa. Vuodesta 2001 lähtien tilanne on ollut toinen: tietoliikennealan kysyntä ja erityisesti televerkkoihin tehtävät vuosittaiset investoinnit heikkenivät merkittävästi. Taustalla vaikuttivat mm. 3G-huutokaupat ja Internet-kuplan puhkeaminen. Myös alan listattujen yhtiöiden markkina-arvot laskivat merkittävästi, mikä heijastui mm. pääomasijoittajien halukkuuteen investoida alan yhtiöihin. Vaikka lama onkin hellittänyt, kasvuvauhti ei ole enää palannut aikaisemmalle tasolle. 2 Koko ICT-markkinan arvoksi on arvioitu maailmanlaajuisesti 2044 miljardia euroa vuonna Euroopan osuus maailmanmarkkinoista on 32 %, USA:n 29 %, Japanin 15 % ja muun maailman 24 %. Televiestintämarkkinoiden arvoksi on arvioitu 1126 miljardia euroa vuonna Siitä Euroopan osuus on 31 %, USA:n 22 %, Japanin 15 % ja muun maailman 33 %. Lähivuosina kovimman kasvun ICT-alalla EU-alueella ennustetaan kohdistuvan ohjelmistoihin ja tietotekniikkapalveluihin. Länsi-Euroopan markkinoilla operaattoripalvelut ovat noin 44 % koko ICTmarkkinoista. 3 Markkinat (Gartner Dataquestin mukaan) voivat olla operaattorivetoisia, Internet-vetoisia tai teknologiavetoisia. Operaattorivetoisilla markkinoilla (kuten Japanissa) on matalampi Internetpenetraatio ja korkea taso operaattoripalveluissa (= palvelujen sisällössä). Internet-vetoisilla markkinoilla on korkea Internet-penetraatio ja matalahko tai sekavahko mobiilipalvelujen tilanne. Alue on vahva sovelluskehityksessä ja sisältöpalveluissa. Tilanne on tyypillinen USA:lle. Teknologiavetoisilla markkinoilla ollaan pitkällä sekä Internet- että mobiilisovelluksissa. Eurooppa johtaa langattoman Internetin sovelluksissa. 4 Alalla on nähtävissä kolme näkökulmaa: eurooppalainen, USA:lainen ja aasialainen näkökulma, joissa on erilainen käsitys kehityksestä. Suomi on mennyt selkeästi eurooppalaisessa näkökulmassa eteenpäin. NETSissä on kaikki näkökulmat otettu siinä määrin huomioon kuin se on ollut mahdollista. (johtoryhmän haastatteluista) Suomessa tietoliikennevälineiden valmistuksen ja sen sovelluksia käyttävän liiketoiminnan kasvu on ollut globaaliin kasvuun verrattuna noin kolminkertainen. 5 Alan osuus bkt:stä oli noin 7 % vuonna 2004, mikä on hieman enemmän kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin (n. 6,5 %) 6. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomessa vuonna 2003 tietoliikennevälineiden valmistusta teki 294 pk-yritystä ja 15 suurta yritystä. Koko toimialan 322 liikevaihto oli noin 25,1 miljardia euroa ja 98,4-prosenttisesti siitä vastasivat suuret yritykset. Alan tuotannosta vuonna 2003 kohdistui vientiin noin 87 %. Tämä on noin viidesosa Suomen kokonaisviennistä. Teknologiaa palve- 2 Tietoliikennevälineiden valmistus. KTM Toimialaraportti EITO European Information Technology Observatory Tietoliikennevälineiden valmistus. KTM Toimialaraportti Tietoliikennevälineiden valmistus. KTM Toimialaraportti Ficom (http://www.ficom.fi/fi/t_tilasto1.html) 9

19 Taulukko 2. ICT-alan liikevaihtolukuja Suomessa Liikevaihto 1000 euroa Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Radio- ja televisiolähetyksiin tarvittavan laitteiston, vastaanottimien ja tallennus- ja toistolaitteiden valmistus 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radiolähettimien sekä lankapuhelin- ja -lennätinlaitteiden valmistus 323 Televisio- ja radiovastaanottimien, äänen, ja kuvantallennus- ja -toistolaitteiden valmistus Teleliikenne Tilastokeskus 8/4/2005 lujen muodossa hyödyntävän teleliikennetoiminnan toimialan vuotuinen liikevaihto oli vuonna 2003 noin 7 miljardia euroa. Tästä pk-sektorin yli 500 yrityksen osuus oli noin 1 miljardi euroa. Vuosituhannen alku oli alalla Suomessa laskusuhdannetta. Vuosina teleliikenteen liikevaihto kasvoi, matkapuhelinten valmistuksen liikevaihto laski vuonna 2002, mutta kasvoi jälleen jo vuonna Sen sijaan matkapuhelintuotannon alihankintatoimialojen liikevaihdot vähenivät vuosina Kuva 2. Toimialan 32 (Radio- ja TV-välineiden valmistus) volyymi-indeksi Suomessa Lähde: KTM, Toimiala online/tilestokeskus/teollisuustuotannon volyymi-indeksit. 10

20 Suomessa tietoliikenneteknologia on siis erittäin merkittävä teollisuudenala. Lisäksi Suomessa toimii alalla kansainvälisesti kilpailukykyisiä tutkimusryhmiä mm. Oulun yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja VTT:ssä. NETS-ohjelmaa käynnistettäessä tietoliikenteessä tulevaisuuden tärkeimpinä muutosvoimina nähtiin mobiliteetin sekä IP- ja laajakaistateknologioiden yleistyminen sekä media-, IT- ja tietoliikenneteollisuuden lähentyminen. Näiden katsottiin yhdessä muuttavan toimijakentän rakenteita sekä arvoketjuja ja samalla luovan uusia mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnoille. Verkkojen kapasiteetin kasvu alentaa siirtohintoja. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisten multimediaa hyödyntävien sovellutusten kehittämisen sekä niiden tehokkaan ja taloudellisen hyödyntämisen. Uusien laajakaistaisten palvelujen myötä verkkoliikenteen pääpaino siirtyy dataliikenteeseen ja perinteisen puhelinliikenteen suhteellinen merkitys pienenee. Maailmanlaajuisesti tietoliikennelaitteiden markkinoiden arvioitiin NETSiä käynnistettäessä kasvavan keskimäärin vuosittain 3,5 % ja palvelujen 4,9 % vuosina Tekesin ohjelmatoiminta tietoliikennealalla Tekes perustettiin 1983 vastaamaan haasteeseen, jonka informaatioteknologian vallankumouksen nähtiin synnyttävän. Tarkoituksena oli yritysten uudistumisella ja teknologian tason nostamisella kääntää automaation uhan synnyttämät haitat hyödyiksi. Tekesin toiminnan painopiste oli luvulla informaatioteknologiassa. Uuden teknologiapolitiikan keskeiseksi välineeksi nähtiin Japanin ja Ruotsin mallin mukaan teknologiaohjelmat ja kaksi ensimmäistä teknologiaohjelmaa käsittelivät informaatioteknologiaa. Nokia oli keskeisesti mukana molempien ohjelmien synnyttämisessä. 8 Informaatioteknologian (tietotekniikka, tietoliikenne ja elektroniikka sekä avaruustoiminta) osuus Tekesin rahoituksesta on säilynyt merkittävänä koko Tekesin historian ajan. Alkuvuosina sen osuus Tekesin tutkimusrahoituksesta oli yli puolet ja tutkimus- ja kehitysrahoituksesta sen osuus on vaihdellut 1990-luvulla %:n välillä. Vuonna 2004 osuus oli noin 30 % Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, eli 122 miljoonaa euroa. NETS-ohjelmaa suoranaisesti edeltävät ohjelmat olivat Tietoliikenteellä maailmalle TLX ja Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa ETX ETX- ja TLX-ohjelmat poikkesivat perinteisistä teknologiaohjelmista siinä, että niissä nostettiin liiketoiminta- ja markkinanäkökulma esille. ETX-ohjelman tavoite oli lisätä teknologista kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa ja uutta tietotekniikkaa teollisuuden, kaupan ja työllisyyden hyödyksi sekä tehdä Suomea tunnetuksi korkean teknologian kotimaana. Tärkeä tavoite oli myös kannustaa verkottumista tutkimusyhteisössä ja yritysmaailmassa sekä näiden välillä. ETX oli Tekesin historian siihen mennessä suurin teknologiaohjelma. Kaiken kaikkiaan ohjelmaan osallistui 230 yritystä ja 77 tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yksikköä, ohjelmaan sisältyi 194 projektia ja sen kokonaisvolyymi oli 154 miljoonaa euroa. Tieto- ja viestintäteknologian merkityksestä huolimatta vasta TLX-ohjelma oli Tekesin ensimmäinen varsinaisesti tietoliikenteeseen keskittyvä teknologiaohjelma. Sen tavoitteena oli vastata uusiin haasteisiin, joita muuttuva tietoliikenneteknologia ja syntyvät uudet markkinat tuottivat. Tavoitteena oli lisätä kapasiteettia tietoliikenneteollisuuden tuotekehitykseen ja siten synnyttää uutta kannat- 7 NETS Ohjelmasuunnitelma. 8 Tarmo Lemola Tiedettä, teknologiaa ja innovaatioita kansakunnan parhaaksi. Katsaus Suomen tiede- ja teknologiapolitiikan lähihistoriaan. VTT Teknologian tutkimuksen ryhmä Työpapereita nro 57/01. Lemola myös toteaa, että tulosten realisoitumiseen liittyvien aikaviiveiden vuoksi 1990-luvulla koettuun tietoliikennelaitteisiin (Nokiaan) perustuvaan vientimenestykseen pitäisi etsiä selityksiä 1980-luvun tiede- ja teknologiapolitiikasta tai siitä pitkästä linjasta, jolle Suomi lähti 1960-luvulla. 11

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi 7.12.2010 Kasva - Kansainvälisty - Kehitä tuottavuutta! Rakennetun ympäristön kehittäminen Virtuaalisuus mahdollistajana Tekes Tila ohjelma 2008-2012 Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Kohti verkostomaista liiketoimintaa

Kohti verkostomaista liiketoimintaa Kohti verkostomaista liiketoimintaa ELO-teknologiaohjelman loppuarviointi Mervi Rajahonka, Senja Svahn, Markku Tinnilä, Mikko Valtakari Teknologiaohjelmaraportti 15/2006 Arviointiraportti Kohti verkostomaista

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

TERO J. KAUPPINEN HANNELE PIISPANEN NISKALENKKI STRATEGIASTA PK-YRITYKSEN KOKONAISVALTAINEN JOHTAMINEN

TERO J. KAUPPINEN HANNELE PIISPANEN NISKALENKKI STRATEGIASTA PK-YRITYKSEN KOKONAISVALTAINEN JOHTAMINEN TERO J. KAUPPINEN HANNELE PIISPANEN NISKALENKKI STRATEGIASTA PK-YRITYKSEN KOKONAISVALTAINEN JOHTAMINEN 1 Kiitokset Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä toteutettiin maalis joulukuussa 2012 pk-liikkeenjohdon

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot