Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011"

Transkriptio

1 RAPORTTI 71/2012 Kirsi Wiss, Marjut Frantsi-Lankia, Hanna Koskinen & Vesa Saaristo Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2011 Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta

2 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Taittotalo PrintOne, Helsinki 2012 ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (verkko) ISSN (verkko) URN:ISBN: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy Tampere 2012

3 Tiivistelmä Wiss K, Frantsi-Lankia M, Koskinen H & Saaristo V. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä. Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 71/ sivua. Helsinki Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan tulee järjestää alueensa väestölle neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Lakia täsmentää valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetuksen toimeenpanon toteutumisen seuranta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävä. Sen valvonta kuuluu aluehallintovirastoille ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Tässä raportissa kuvataan terveyskeskusten mahdollisuudet asetuksen edellyttämän toiminnan toteuttamiseksi vuonna Aineisto kerättiin osana Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa tiedonkeruuta vuonna Tiedonkeruu osoitettiin kunnan kansanterveystyöstä vastaavalle taholle. Vastauksia pyydettiin ensin 30. huhtikuuta mennessä. Vastausaikaa jatkettiin ja vastaamattomia muistutettiin kerran postitse ja useita kertoja sähköpostilla. Marraskuun puoleen väliin mennessä 99 % eli 157 terveyskeskusta oli vastannut tiedonkeruuseen. Yhtenäisen toimintaohjelman neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle oli hyväksynyt % terveyskeskuksista. Laajat terveystarkastukset toteutuivat äitiysneuvolassa 87 %:ssa terveyskeskuksia. Lastenneuvolassa vastaava luku oli 88 % neljän kuukauden ikäiselle, 87 % 18 kuukauden ikäiselle ja 88 % nelivuotiaalle lapselle. Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset toteutuivat 79 %:ssa terveyskeskuksia 1. vuosiluokalla, 90 %:ssa 5. vuosiluokalla ja 85 %:ssa 8. vuosiluokalla. Valtakunnallisten henkilöstömitoitussuositusten toteutumisessa oli havaittavissa puutteita, erityisesti lääkäriresursseissa. Terveyskeskuksista 20 % täytti lääkäreiden henkilöstömitoitussuosituksen lastenneuvolassa ja 6 % kouluterveydenhuollossa. Terveyskeskuksista 54 % oli käyttänyt valtionosuuden korotuksen joko osittain tai kokonaan henkilöstön rekrytointiin. Terveyskeskusten välillä oli eroja kaikessa asetuksenmukaisessa toiminnassa. Asetuksen toimeenpano asettaa haasteita kunnille ja terveyskeskuksille kaikissa tiedonkeruussa kysytyissä asioissa. Kun vuoden 2012 tuloksia verrataan vuoden 2010 vastaaviin tuloksiin, voidaan havaita myönteistä kehitystä asetuksen edellyttämän toiminnan toteutumisessa. Tulokset kuitenkin edelleen kertovat suurista alueellisista ja terveyskeskusten välisistä eroista. Avainsanat: TEAviisari, perusterveydenhuolto, neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, ehkäisevä suun terveydenhuolto, terveydenedistämisaktiivisuus, valvonta, valvontaohjelma Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/2012 3

4 Sammandrag Wiss K, Frantsi-Lankia M, Koskinen H & Saaristo V. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä. Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta. [Rådgivningsverksamhet, skol- och studerandehälsovård samt förebyggande munoch tandvård för barn och ungdomar Uppföljning och övervakning för att utreda om förordningen (338/2011) verkställs]. Institutionen för hälsa och välfärd (THL). Rapport 71/ sidor. Helsingfors Enligt hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) är kommunerna skyldiga att ordna rådgivningsbyråtjänster, samt skol- och studerandehälsovård för befolkningen i området. Lagen har kompletterats med statsrådets förordning 338/2011 om rådgivningsverksamhet, skol- och studerandehälsovård samt förebyggande mun- och tandvård för barn och ungdomar. Institutionen för hälsa och välfärd har i uppgift att följa upp att förordningen verkställs, medan övervakningen sker vid regionförvaltningsverken och Tillstånds- och tillsynsverket för social och hälsovården, Valvira. Denna rapport beskriver hälsostationernas möjligheter år 2012 att förverkliga verksamheten så som förordningen förutsätter. Materialet har samlats in som en del av Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa 2012 (Hälsofrämjande verksamhet inom primärvården 2012). Begäran om uppgiftsinsamling riktades till den instans som ansvarar för folkhälsoarbetet i kommunen. Till en början skulle svaren returneras senast den 30 april. Svarstiden förlängdes, och de som inte hade svarat fick en påminnelse per brev och flera per e- post. Inalles 99 procent, det vill säga 157 hälsovårdscentraler hade lämnat in sina svar i mitten av november. Statistiken visar att procent av hälsovårdscentralerna hade godkänt ett gemensamt åtgärdsprogram för rådgivningsarbetet, skol- och studerandehälsovården samt förebyggande mun- och tandvården för barn och ungdomar. Omfattande hälsogranskningar genomfördes på moderskapsrådgivningarna i 88 procent av hälsovårdscentralerna. Motsvarande tal för barnrådgivningarnas del var 88 procent bland fyra månader gamla, 87 procent bland 18 månader gamla barn och 88 procent bland fyraåringar. Inalles 80 procent av hälsovårdscentralerna förverkligade skolhälsovårdens omfattande hälsogranskningar på elever i årskurs ett, 90 procent i årskurs fem och 85 procent av hälsovårdscentralerna i årskurs åtta. Enligt statistiken finns brister i fråga om att verkställa de riksomfattande rekommendationerna för personaldimensionering, särskilt när det gäller läkarresurser. De hälsovårdscentralerna som levde upp till rekommendationerna om antalet läkare inom barnrådgivningen uppgick till 20 procent medan motsvarande tal inom skolhälsovården var 6 procent. Inalles 53 procent av hälsovårdscentralerna hade använt den förhöjda statsandelen antingen helt eller delvis till att rekrytera personal. Statistiken visar att det finns skillnader mellan hälsovårdscentralerna i all verksamhet som föreskrivs i förordningen. När det gäller att verkställa förordningen står kommuner och hälsovårdscentraler inför stora utmaningar inom alla de områden som tillfrågades. Statistiken för år 2012 visar, i jämförelse med motsvarande undersökning från år 2010, att positiv utveckling har skett när det gäller att verkställa verksamheten så som förordningen förutsätter. Däremot finns det fortfarande stora skillnader mellan såväl regionerna som hälsovårdscentralerna. Nyckelord: TEAviisari, primärhälsovård, barnrådgivning, skolhälsovård, studerandehälsovård, förebyggande mun- och tandvård, hälsofrämjande insatser, tillsyn, tillsynsprogram 4 THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

5 Abstract Wiss K, Frantsi-Lankia M, Koskinen H & Saaristo V. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä. Asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta. [Maternity and child health clinics, school and student health care and oral health care for children and young people in 2011]. Follow-up and monitoring of the implementation of the Decree 338/2011. National Institute for Health and Welfare (THL). Report 71/ pages. Helsinki According to the Health Care Act (1326/2010), the municipality must organise the maternity and child health clinic services and the school and student health services in its area. The Government Decree 338/2011 on maternity and child health services, school and student health care and preventive oral health care for children and young people further specifies the Act. The implementation of the decree is followed up by the National Institute for Health and Welfare (THL) and supervised by the Regional State Administrative Agencies and the National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira). This report describes health centres possibilities to implement the required services in The data were collected in 2012 as part of the 2012 data collection for health promotion capacity building (TEA) in primary health care. The task of data collection was assigned to the unit responsible for primary health care in the municipality. The municipalities were first requested to respond by 30 April. The answering time was extended, and where no response had been received, the municipality was reminded of the data collection once by post and several times by . By the middle of November, 99 per cent of the health centres (N=157) had responded. A uniform action plan on maternity and child health clinics, school and student health care and preventive oral health care for children and young people had been adopted in per cent of the health centres. Extensive health assessment of expecting mothers was carried out in 88 per cent of the health centres, while 88 per cent conducted extensive health assessment of children aged 4 months, 87 per cent of children aged 18 months and 88 per cent of children aged 4 years. In school health care, 80 per cent of the health centres conducted extensive health assessment of pupils in the 1st grade, 90 per cent of pupils in the 5th grade and 85 per cent of pupils in the 8th grade. There were cases of non-compliance with the national recommendations for staff dimensioning, especially with regard to physicians. The recommended staff dimensioning for physicians was realised in 20 per cent of the health centres concerning child health services and in 6 per cent concerning school health services. In total, 53 per cent of the health centres had used the increase in central government transfers either partly or completely on staff recruitment. Differences between health centres existed in all the activities prescribed by the decree. Implementation of the decree creates challenges for municipalities and health centres in all the areas covered by the data collection. A comparison between the data collection results for 2012 and those for 2010 show that there has been improvements in the implementation of the activities prescribed by the decree. However, the results also show that there are still great differences between both regions and health centres. Keywords: TEAviisari, primary health care, maternity and child health services, school health care, student health care, preventive oral health care, heatlh promotion activity, supervision, supervision programmes Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/2012 5

6

7 Sisällys Tiivistelmä... 3 Sammandrag... 4 Abstract... 5 Johdanto... 9 Aineisto ja menetelmät Asetuksen velvoitteet Yhtenäinen toimintaohjelma...11 Laajat terveystarkastukset...11 Äitiys- ja lastenneuvola...12 Kouluterveydenhuolto...13 Muut määräaikaiset terveystarkastukset...14 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus...15 Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus...16 Suun terveydenhuolto...18 Asetuksen toimeenpanon edellytykset Asetuksen käsittely johtoryhmissä ja luottamushenkilöhallinnossa...19 Vastuuhenkilöiden nimeäminen...19 Henkilöstövoimavarat...20 Henkilöstömitoitukseen vaikuttavat tekijät...24 Henkilöstömitoitus ja laajojen terveystarkastusten toteutuminen...25 Koulunkäynnin tuen henkilöstövoimavarat...26 Korotettu valtionosuus...26 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen toimintaohjeiden laatiminen ja yhteiset käytännöt...27 Valviran kevään 2011 kysely valvontaohjelman valmistelun ja valvonnan tukena Vastuuhenkilön nimeäminen ja toimintaohjelman laatiminen...29 Laajojen terveystarkastusten toteutuminen...29 Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta...30 Henkilöstömitoitus ja korotetun valtionosuuden käyttö...30 Yhteenveto ja päätelmät Toimintaohjelma...31 Laajat terveystarkastukset ja muut määräaikaiset terveystarkastukset...31 Määräaikaiset suun terveystarkastukset...32 Kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta...32 Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus...32 Henkilöstömitoitukset ja korotettu valtionosuus...33 Kuntien kehittämistyö sekä asetuksen toimeenpanon seuranta ja tukeminen jatkuvat...34 Asetuksen toimeenpanon valvonta...34 Lähteet Liite 1. Tiedonkeruun saatekirje Liite 2. Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa tiedonkeruulomake Liite 3. Valvontaohjelman vuoden 2012 painopistealueiden toteutuminen terveyskeskuksittain Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/2012 7

8

9 Johdanto Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan tulee järjestää alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden ja alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. Kunnan velvollisuus on myös järjestää kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kunnan perusterveydenhuollon on lisäksi järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien, opiskeluterveydenhuoltoa edellyttävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Aiemmin vastaavat velvoitteet oli sisällytetty kansanterveyslakiin (66/1972). Kansanterveyslain muutoksien (928/2005 ja 626/2007) yhteydessä lakiin lisättiin mahdollisuus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin mm. terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten ehkäisevässä suun terveydenhuollossa. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan Kunta oli kuitenkin velvollinen järjestämään määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään vuoden 2011 alusta lähtien. Terveydenhuoltolain perusteella edellä mainittu asetus (338/2011) annettiin täsmennettynä uudelleen vuonna Asetuksen toimeenpanon toteutumisen seuranta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävä. Asetuksen valvonta kuuluu kuudelle aluehallintovirastolle, joiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjaa ja koordinoi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Se on yhdessä aluehallintovirastojen kanssa valmistellut lasten ja nuorten ehkäiseviä terveyspalveluita koskevan valvontaohjelman vuosille (Valvira 2012). Ohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa ehkäisevien terveyspalveluiden valvontaa valtakunnallisesti. Terveyskeskusten valmiuksia asetuksen mukaisen toiminnan järjestämiseksi selvitettiin ensimmäistä kertaa Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa tiedonkeruun yhteydessä (Ståhl & Saaristo 2011, Saaristo & Ståhl 2011). Myös Valvira ja aluehallintovirastot selvittivät asetuksen toteutumista keväällä 2011 määräaikaisten terveystarkastusten tultua täysimääräisesti voimaan ko. vuoden alussa. Kysely tuki valvontaohjelman valmistelua. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt opiskeluterveydenhuollon toteutumista syksyllä 2011 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012:18). Tässä raportissa kuvataan tilannetta terveyskeskuksissa kun asetuksen (380/2009) antamisesta oli ehtinyt kulua lähes kolme vuotta ja siirtymäajan päättymisestä ( ) oli kulunut reilu vuosi. Tulokset on kerätty osana TEA perusterveydenhuollossa tiedonkeruuta, joka on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä. Raportissa tarkastellaan asetuksen toteutumista myös valvonnan näkökulmasta. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/2012 9

10 Aineisto ja menetelmät Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa tiedonkeruu toteutettiin keväällä Tietojen avulla on tarkoitus seurata, arvioida ja valvoa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (338/2011) toimeenpanoa. Tiedonkeruun tulokset on julkistettu kuntakohtaisesti terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarissa (http://www.thl.fi/teaviisari). Tiedonkeruu toteutettiin postikyselyn ja sähköisen tiedonkeruun yhdistelmänä. Paperinen lomake ja saatekirje (liitteet 1 & 2) lähetettiin terveyskeskuksen (N=158) yleiseen postiosoitteeseen ja linkki sähköiseen vastauslomakkeeseen terveyskeskuksen yhteyshenkilölle huhtikuun alussa Toivomuksena oli, että tiedot kootaan ensin paperiseen lomakkeeseen ja täytetään sen jälkeen sähköinen lomake. Ruotsinkielisiin terveyskeskuksiin lähetettiin ruotsinkielinen lomake. Vastauksia pyydettiin ensin 30. huhtikuuta mennessä. Vastausaikaa jatkettiin ja vastaamattomia muistutettiin kertaalleen postitse ja useita kertoja sähköpostilla niin, että marraskuun puoleen väliin mennessä 99 % eli 157 terveyskeskusta oli vastannut tiedonkeruuseen. Aineiston käsittely ja tunnuslukujen laskeminen Lomakkeessa pyydettiin arviota hoitotyön koulutuksen saaneiden sekä lääkärihenkilöstön työpanoksesta vuonna 2011 terveyskeskuksen omana toimintana tai ostopalveluna eriteltynä äitiysneuvolatoimintaan, lastenneuvolatoimintaan, ehkäisyneuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, opiskeluterveydenhuoltoon ja ehkäisevään suun terveydenhuoltoon joko työtunteina kuukaudessa tai henkilötyövuosina. Kaikki vastaukset muutettiin henkilötyövuosiksi jakamalla tuntimäärät terveyskeskuslääkärin (135,67 h/kk) ja terveydenhoitajan (140,25 h/kk) keskimääräisellä työtuntimäärällä. Jos äitiys- ja lastenneuvola tai äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvola toimivat terveyskeskuksissa kiinteästi yhdessä, ja työpanosta oli hankala eritellä eri toiminnoille, oli terveyskeskuksen mahdollista ilmoittaa työpanos yhteenlaskettuna lukuna. Nämä kokonaistyöpanokset jaettiin aineiston käsittelyvaiheessa eri toimintoihin käyttäen koko aineistosta laskettuja työpanosjakaumia (mediaanit). Äitiys- ja lastenneuvolan työpanos jakaantui sekä lääkäreillä että terveydenhoitajilla 40/60 %, mutta äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvolan työpanosjakaumissa oli eroa: lääkäreillä jakauma oli 37/50/13 % ja terveydenhoitajilla 37/55/8 %. Lisäksi muutama terveyskeskus ilmoitti äitiys- ja ehkäisyneuvolan toimivan yhdessä, jolloin työpanoksen jakauma lääkäreille oli 74/26 % ja terveydenhoitajille 82/18 %. Kaiken kaikkiaan jakaumat eivät ole samat joka terveyskeskuksessa, mutta analyyseja varten oli nämä kahden ja kolmen sektorin liittymät eroteltava toisistaan. Henkilötyövuosista laskettiin mitoitusta kuvaavia vertailukelpoisia tunnuslukuja suhteuttamalla henkilötyövuodet vastuuväestöön. Vastuuväestöinä käytettiin äitiysneuvolan osalta syntyneiden lasten lukumäärää vuonna 2011 ja lastenneuvolassa 0 6-vuotiaiden keskiväkilukua lukumääristä ja Nämä tiedot poimittiin Tilastokeskuksen väestötilastoista (SVT 2012 a, b). Terveyskeskuksen vastuulla olevan kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon oppilaiden ja opiskelijoiden määrää kysyttiin tiedonkeruulomakkeessa. Mikäli tieto kouluterveydenhuollon vastuuväestöstä puuttui, täydennettiin se 7 15-vuotiaiden väestötilastosta saadulla lukumäärällä. Opiskeluterveydenhuollon vastuuväestötietoja ei ollut mahdollista täydentää. Henkilöstömitoitukselle lasketut tunnusluvut lähetettiin kertaalleen terveyskeskuksiin tarkistettaviksi. Yhteensä 32 terveyskeskusta korjasi tai täydensi henkilöstömitoitusta koskevia tietojaan. Kysymykseen terveystarkastusten lukumääristä vuoden 2012 suunnitelmassa saatiin vastaukseksi paljon erilaisia lukumäärävälejä (esim. 1 2, 5 8, 11 15). Koska kyse oli kaikille tietyn jakson aikana tehtävistä määräaikaisista tarkastuksista, näistä vastauksista käytettiin välin alinta arvoa. Tässä raportissa tuloksia tarkastellaan koko maan tasolla ja terveyskeskuksen väestömäärän sekä alueen mukaan. 10 THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

11 Asetuksen velvoitteet Yhtenäinen toimintaohjelma Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tämä velvoite on ollut voimassa asetuksen antamisesta lähtien. Neljä viidestä terveyskeskuksesta oli hyväksynyt kyseisen ohjelman elokuuhun 2012 mennessä (taulukko 1). Terveyskeskuksista 61 % ilmoitti laatineensa toimintaohjelman yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja 60 % opetustoimen kanssa. Ohjelmien laatiminen oli selvästi lisääntynyt vuoden 2010 tuloksiin verrattuna, sillä silloin vastaavanlaiset ohjelmat oli vuonna 2010 hyväksynyt vain noin joka toinen terveyskeskus (Ståhl & Saaristo 2011). Taulukko 1. Yhtenäisen toimintaohjelman hyväksyneiden terveyskeskusten osuus (%) väestömäärän ja alueen mukaan. Yhtenäinen toimintaohjelma hyväksytty 1.heinäkuuta 2009 jälkeen Neuvolatyölle Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle Lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle N Koko maa Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomessa jokainen terveyskeskus oli oman ilmoituksensa mukaan hyväksynyt ko. toimintaohjelman. Vastaavasti Etelä-Suomessa ohjelma puuttui noin joka neljännestä (24 28 %) terveyskeskuksesta. (Taulukko 1.) Laajat terveystarkastukset Laajat terveystarkastukset ovat määräaikaisia terveystarkastuksia. Äitiys- ja lastenneuvoloissa laajat terveystarkastukset ovat varsin uusi toimintatapa, vaikka neuvolatyötä on vuosien varrella perinteisesti tehty perhekeskeisesti. Aiemmin lastenneuvolassa tehtiin nk. syvennettyjä terveystarkastuksia pääsääntöisesti viisivuotiaille lapsille ja jonkin verran kolme- ja nelivuotiaille (Hakulinen-Viitanen ym. 2005). Kouluterveydenhuollon laajoista (laaja-alaisista) terveystarkastuksista annettiin suositus jo Kouluterveydenhuol- Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/

12 lon oppaassa vuonna 2002 (Stakes 2002) ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa 2004 (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2004). Laajaan terveystarkastukseen kuuluu arvio vanhempien ja koko perheen terveydestä ja hyvinvoinnista ja siksi siihen kutsutaan aina mukaan lapsen vanhemmat. Jos vanhemmat eivät osallistu terveystarkastukseen, ei tarkastusta voida kutsua tai tilastoida laajaksi terveystarkastukseksi. Tarkastus tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyönä joko erillisinä käynteinä tai yhtenä yhdessä tehtynä tarkastuksena. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon/esiopetuksen henkilöstön/opettajan arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista. Asetuksessa on säädetty laajojen terveystarkastusten toteutuksesta vain päälinjat. Asetuksen perusteluissa ja soveltamisohjeissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) ei liioin ole ohjeistettu toteutusta yksityiskohtaisesti. Tämän vuoksi kunnille on laadittu erillinen ohjeistus laajojen terveystarkastusten järjestämisen tueksi vuonna 2012 (Hakulinen-Viitanen ym. 2012). Kuntien on pitänyt järjestää laajat terveystarkastukset asetuksen mukaisesti vuoden 2011 alusta lähtien. Äitiys- ja lastenneuvola Asetuksen mukaan lasta odottavalle perheelle on järjestettävä vähintään yksi laaja terveystarkastus. Lastenneuvolassa laajoja terveystarkastuksia on tehtävä kolme: lapsen ollessa neljän kuukauden, 18 kuukauden ja neljän vuoden ikäinen. Terveyskeskuksista 87 % ilmoitti tehneensä laajan terveystarkastuksen lasta odottavalle perheelle vuonna Myös nelikuiselle lapselle laajan terveystarkastuksen teki 88 % terveyskeskuksista. Vastaavat luvut 18 kuukauden ikäiselle ja 4-vuotiaalle lapselle olivat 87 ja 88 prosenttia. Muille ikäryhmille laajoja tarkastuksia ilmoitti tehneensä 29 % terveyskeskuksista. (Taulukko 2.) Terveyskeskukset ilmoittivat keskimäärin yhteensä neljä toteutunutta laajaa terveystarkastusta äitiys- ja lastenneuvolassa vuonna Yhdeksässä terveyskeskuksessa ei tehty yhtään laajaa terveystarkastusta äitiys- ja lastenneuvolassa. Laajojen terveystarkastusten järjestämisessä oli eroja terveyskeskusten ja alueiden välillä (taulukko 3). Taulukko 2. Laajan terveystarkastuksen äitiys- ja lastenneuvolassa vuonna 2011 asetuksen mukaisina ajankohtina ja muuna ajankohtana toteuttaneiden terveyskeskusten osuudet (%) terveyskeskuksen väestömäärän ja alueen mukaan. Laajojen terveystarkastusten toteutuminen Lasta odottavalle perheelle Neljän kuukauden ikäiselle 18 kuukauden ikäiselle 4-vuotiaalle Muille ikäryhmille N Koko maa Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

13 Taulukko 3. Laajojen terveystarkastusten lukumäärä äitiys- ja lastenneuvolassa vuonna Keskiluku (mediaani), kvartiilipisteet, joiden väliin jää puolet terveyskeskuksista, ja vaihteluväli terveyskeskuksen väestömäärän ja alueen mukaan. Äitiys- ja lastenneuvolan laajojen terveystarkastusten lukumäärä Keskiluku Kvartiiliväli Vaihteluväli N Koko maa 4 (4 4) (0 5) 157 Väestömäärä alle (4 5) (0 5) (4 4) (0 5) (3 5) (0 5) (4 4) (0 5) tai yli 4 (4 4) (0 5) 23 Aluehallintovirasto Lappi 4 (4 5) (1 5) 18 Pohjois-Suomi 4 (4 4) (0 5) 17 Länsi- ja Sisä-Suomi 4 (4 4) (0 5) 39 Itä-Suomi 4 (3 5) (0 5) 27 Lounais-Suomi 4 (2 4) (0 5) 21 Etelä-Suomi 4 (4 4) (0 5) 34 Kouluterveydenhuolto Asetuksen mukaan kouluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus tehdään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Asetus velvoittaa kouluterveydenhuoltoa myös laatimaan laajoista terveystarkastuksista sekä luokkakohtaisen että koulukohtaisen yhteenvedon, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Terveyskeskuksista 79 % ilmoitti tehneensä laajan terveystarkastuksen 1. vuosiluokalla. Viidennellä vuosiluokalla tehdyn tarkastuksen ilmoitti 90 % ja 8. vuosiluokalla 85 % terveyskeskuksista. Parhaiten laajat terveystarkastukset toteutuivat alle 5000 väestömäärän terveyskeskuksissa. (Taulukko 4.) Yksittäisten terveyskeskusten välillä oli suurta vaihtelua terveystarkastusten toteuttamisessa. Kymmenessä terveyskeskuksessa ei tehty yhtään laajaa terveystarkastusta lapsille peruskoulun aikana. (Taulukko 5.) Taulukko 4. Laajan terveystarkastuksen vuonna 2011 vuosiluokilla 1, 5 ja 8 toteuttaneiden terveyskeskusten osuudet (%) terveyskeskuksen väestömäärän ja alueen mukaan. Laajojen terveystarkastusten toteutuminen 1. vuosiluokka (%) 5. vuosiluokka (%) 8. vuosiluokka (%) N Koko maa Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/

14 Taulukko 5. Laajojen terveystarkastusten lukumäärä peruskoulun aikana vuonna Keskiluku (mediaani), kvartiilipisteet, joiden väliin jää puolet terveyskeskuksista, ja vaihteluväli terveyskeskuksen väestömäärän ja alueen mukaan. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten lukumäärä Keskiluku Kvartiiliväli Vaihteluväli N Koko maa 3 (2,5 3) (0 9) 156 Väestömäärä alle (3 3) (0 4) (3 3) (0 4) (2 3) (0 5) (3 3) (0 4) tai yli 3 (2 3) (0 9) 23 Aluehallintovirasto Lappi 3 (3 3) (1 4) 18 Pohjois-Suomi 3 (3 3) (0 3) 17 Länsi- ja Sisä-Suomi 3 (3 3) (0 4) 39 Itä-Suomi 3 (1 3) (0 5) 26 Lounais-Suomi 3 (3 3) (0 3) 21 Etelä-Suomi 3 (2 3) (0 9) 34 Muut määräaikaiset terveystarkastukset Kunnan on asetuksen mukaan järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluvalle sekä myös yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on terveydenhoitajan, kätilön, lääkärin tai suun terveydenhuollon henkilöstön pyrittävä selvittämään terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarve. Myös lapsen erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, hänen perheessään tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Asetuksen mukaan lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana tulee tehdä yhteensä yhdeksän terveystarkastusta, joista vähintään kolme toteutetaan lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Lapsen ollessa 1 6 vuoden ikäinen terveystarkastuksia tulee tehdä kuusi, joista kaksi on edellä kuvattuja laajoja terveystarkastuksia. Peruskoulussa jokaisella vuosiluokalla tulee tehdä määräaikainen terveystarkastus; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja terveystarkastus. Terveydenhoitajan tarkastus tehdään lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikille opiskelijoille ensimmäisenä opiskeluvuotena ja lääkärintarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena ellei lääkärintarkastusta ole tehty jo opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Ammattikorkeakoulututkintoon opiskeleville tulee tehdä ensimmäisenä opiskeluvuotena terveyskysely. Sen perusteella oppilaalle tehdään tarvittaessa terveystarkastus. TEA perusterveydenhuollossa tiedonkeruussa selvitettiin kuinka monta määräaikaista terveystarkastusta terveyskeskukset järjestävät suunnitelman/toimintaohjelman mukaan vuonna Keskimäärin terveyskeskukset ilmoittivat asetuksen mukaiset yhdeksän terveydenhoitajan tekemää terveystarkastusta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Terveyskeskusten ilmoitukset toteutettavien terveystarkastusten lukumääristä vaihtelivat (4 18). Terveyskeskuksista 43 % ilmoitti tekevänsä yli yhdeksän määräaikaista terveystarkastusta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Tarkastuksia siis tehtiin joissakin terveyskeskuksissa runsaasti enemmän mitä asetuksen vaatimukset edellyttävät. Toisaalta joka neljännessä terveyskeskuksessa (23 %) jäätiin asetuksen velvoitteesta. Peruskouluikäisten terveystarkastukset suunniteltiin toteutettavan asetuksen mukaisesti 85 %:ssa terveyskeskuksia. (Taulukko 6.) Lääkäreiden tekemät määräaikaiset terveystarkastukset täyttyivät asetuksen mukaisesti %:ssa terveyskeskuksia (taulukko 7). Huonoiten (84 %) lääkärintarkastukset toteutuivat ammatillisissa oppilaitoksissa. Sekä terveydenhoitajien että lääkäreiden tekemissä terveystarkastuksissa oli vaihtelua terveyskeskusten välillä. 14 THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

15 Taulukko 6. Terveydenhoitajan määräaikaisten terveystarkastusten lukumäärä vuoden 2012 suunnitelmassa/toimintaohjelmassa. Asetuksen velvoite, velvoitteen täyttäneiden terveyskeskusten osuus (%) sekä tarkastusten lukumäärän keskiluku (mediaani), neljännespisteet (kvartiiliväli, jonka väliin jää puolet terveyskeskuksista) ja vaihteluväli. Terveydenhoitajan terveystarkastukset vuoden 2012 suunnitelman mukaan Asetuksen velvoite Asetuksen velvoitteen täyttäneiden osuus, % Keskiluku Kvartiiliväli, jonka väliin jää puolet terveyskeskuksista Vaihteluväli N Ensimmäisen ikävuoden aikana (9 10) (4 18) vuoden iässä (6 7) (2 16) 141 Peruskoulu, vuosiluokat (9 9) (1 10) 140 Lukio (1 2) (0 3) 128 Ammatillinen oppilaitos (1 2) (0 3) 111 Taulukko 7. Määräaikaisten lääkärintarkastusten lukumäärä vuoden 2012 suunnitelmassa/toimintaohjelmassa. Asetuksen velvoite, velvoitteen täyttäneiden terveyskeskusten osuus (%) sekä tarkastusten lukumäärän keskiluku (mediaani), neljännespisteet (kvartiiliväli, jonka väliin jää puolet terveyskeskuksista) ja vaihteluväli. Asetuksen velvoite Lääkärin terveystarkastukset vuoden 2012 suunnitelman mukaan Asetuksen velvoitteen täyttäneiden osuus, % Keskiluku Kvartiiliväli, jonka väliin jää puolet terveyskeskuksista Vaihteluväli N Ensimmäisen ikävuoden aikana (3 3) (1 4) vuoden iässä (2 2) (0 5) 139 Peruskoulu, vuosiluokat (3 3) (0 4) 140 Lukio (1 1) (0 2) 119 Ammatillinen oppilaitos (1 1) (0 1) 104 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Terveydenhuoltolaissa edellytetään, että koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia seurataan kolmen vuoden välein. Lain velvoitetta on asetuksessa tarkennettu vastaamaan Kouluterveydenhuollon oppaassa (Stakes 2002) esiteltyä työoloselvitystä. Tämä tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Ennen asetuksen voimaantuloa kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamisesta on säädetty kansanterveyslaissa (14 1 momentti kohta 5) ja siitä on annettu tarkempia valtakunnallisia suosituksia Kouluterveydenhuollon oppaassa (Stakes 2002) ja laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2004) sekä opiskeluterveydenhuollon oppaassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Jo Lääkintöhallituksen ohjekirjeessä vuonna 1981 korostettiin kouluympäristön terveydenhoitoa ja terveydellisten olojen valvontaa. Kuusi kymmenestä terveyskeskuksesta (62 %) ilmoitti, että peruskoulujen kouluyhteisön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi (taulukko 8). Eniten tarkastuksia ilmoittivat tekevänsä yli väestön terveyskeskukset. Pohjois-Suomessa tarkastuksia ilmoitettiin tehtävän muita alueita vähemmän. Kouluympäristöön ja -yhteisöön kohdistuvien tarkastusten tekeminen on seurantojen mukaan yleistynyt, vaikka onkin vielä riittämätöntä. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/

16 Taulukko 8. Peruskoulujen kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen vuoden 2012 suunnitelman mukaan. Terveyskeskusten jakautuminen (%) väestömäärän ja alueen mukaan. tietoa/ ei lainkaan Kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen vuoden suunnitelman mukaan Harvemmin kuin joka kolmas vuosi tai tarpeen mukaan Joka kolmas vuosi tai useammin % N Koko maa Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen vastaavien tarkastusten toteutuminen kuvataan taulukossa 9. Terveyskeskuksista 59 %:ssa lukioiden terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus oli tehty joka kolmas vuosi tai useammin. Vastaava luku ammattioppilaitoksille oli 42 %. Taulukko 9. Oppilaitosten terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen vuoden 2012 suunnitelman mukaan. Terveyskeskusten jakauma prosentteina. Terveyskeskuksen alueella ei ole ko. oppilaitosta Kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen vuoden 2012 suunnitelman mukaan tietoa/ ei lainkaan Harvemmin kuin joka kolmas vuosi tai tarpeen mukaan Joka kolmas vuosi tai useammin % N Lukio Ammatilliset oppilaitokset Muut toisen asteen oppilaitokset Ammattikorkeakoulu Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus Asetus (338/2011) velvoittaa terveyskeskuksia järjestämään opiskeluterveydenhuollossa myös sairaanhoidon palvelut siten, että opiskelijoiden terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä toiminta ja terveyden- ja sairaanhoitopalvelut muodostavat yhtenäisen opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävän kokonaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että samojen opiskeluterveydenhuoltoon perehtyneiden ammattihenkilöiden tulee toteuttaa opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito. Opiskeluterveydenhuollos- 16 THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

17 ta on aiemmin annettu ohjeita mm. Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Sosiaali- ja terveysministeriö on myös selvittänyt opiskeluterveydenhuollon tilannetta tarkemmin erillisselvityksenä vuonna 2011 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012:18). Kolme neljästä terveyskeskuksesta (73 %) raportoi, että niissä toteutui asetuksen velvoite opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuden järjestämisestä (taulukko 10). Alueiden ja terveyskeskusten väestömäärän mukaisessa tarkastelussa voidaan havaita selkeitä eroja. Parhaiten asetuksen velvoite näyttäisi toteutuvan väestömäärältään alle 5000 asukkaan terveyskeskuksissa, Lapissa sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Terveyskeskusten ilmoituksen mukaan 91 %:ssa terveyskeskuksista opiskelijalla oli mahdollisuus asioida saman terveydenhoitajan kanssa terveydenhoitopalvelujen lisäksi myös sairaanhoitopalveluissa. Vastaava luku lääkäripalveluille oli 57 %. Taulukko 10. Asetuksen 17 :n mukaisen opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuden toteutuminen terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollossa ja opiskelijoiden mahdollisuus asioida saman terveydenhuollon ammattilaisen kanssa terveydenhoitopalvelujen lisäksi myös sairaanhoitopalveluissa. Terveyskeskusten osuudet (%) väestömäärän ja alueen mukaan. Asetuksen 17 toteutuu Asiointi mahdollista saman terveydenhoitajan kanssa Asiointi mahdollista saman lääkärin kanssa N Koko aineisto Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Yleisimmin, 64 %:ssa terveyskeskuksista, opiskeluterveydenhuollon sairasvastaanotto järjestettiin lääkäreiden normaalin vastaanottotoiminnan yhteydessä (taulukko 11). Joka neljännessä (24 %) terveyskeskuksessa sairasvastaanoton ensisijainen järjestämispaikka oli opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä oppilaitoksessa ja 8 % terveyskeskuksista ilmoitti järjestävänsä opiskelijoiden sairaanhoidon keskitetyssä opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä. Nämä tulokset ovat ristiriidassa opiskeluterveydenhuollon kokonaisuuden toteutumista koskevien tulosten kanssa. Kun opiskeluterveydenhuollon sairasvastaanotto on järjestetty terveyskeskuslääkärin vastaanottotoiminnan yhteydessä, voi sairauden yhdistäminen opiskelijan opiskelukykyyn tai hyvinvointiin jäädä puutteelliseksi. Aihetta on käsitelty enemmän sosiaali- ja terveysministeriön opiskeluterveydenhuollon selvityksessä vuodelta 2012 (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012:18). Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/

18 Taulukko 11. Opiskeluterveydenhuollon sairasvastaanoton ensisijainen järjestämispaikka terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten jakauma (%) väestömäärän ja alueen mukaan. Opiskeluterveydenhuollon toimipisteesluterveydenhuolloreiden vastaanottotoi- Jossain Keskitetyssä opiske- Terveyskeskuslääkä- Yhteensä sä oppilaitoksessa toimipisteessä minnan yhteydessä muualla % N Koko aineisto Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Suun terveydenhuolto Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä määräaikaiset suun terveystarkastukset lapselle 1- tai 2-vuotiaana, 3- tai 4-vuotiaana, 5- tai 6-vuotiaana sekä peruskoulun ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Lisäksi tarkastus on tehtävä ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle ja opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana. Vain noin kuusi terveyskeskusta kymmenestä ilmoitti suuhygienistin, hammashoitajan tai hammaslääkärin tekemien terveystarkastusten lukumäärän. Lisäksi noin joka kymmenes ilmoitti sellaisen luvun, joka oli tulkittava epäselväksi. Luvun ilmoittaneista suurin osa (58 69 %) täytti lukumääräisesti asetuksen velvoitteet ja erityisesti peruskoulussa tarkastuksia ilmoitettiin usein jopa enemmän kuin asetus velvoittaa (keskimäärin neljä peruskoulun aikana). (Taulukko 12.) Reilu kolmannes terveyskeskuksista ilmoitti, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia suun terveydenhuollon tarkastuksia ei ollut sisällytetty suunnitelmaan. Tietoa terveyskeskuksen alueella sijaitsevista oppilaitoksista ei ollut käytettävissä. (Taulukko 12.) Suun terveydenhuoltoa koskevia tuloksia on käsitelty laajemmin erillisessä raportissa (Saaristo & Nordblad 2012). Taulukko 12. Suuhygienistin, hammashoitajan tai hammaslääkärin tekemien suun terveystarkastusten lukumäärä terveyskeskuksen vuoden 2012 suunnitelmassa/runko-ohjelmassa. Asetuksen velvoite ja terveyskeskusten ilmoittamien lukumäärätietojen jakauma prosentteina suhteessa asetukseen. Ensisynnyttäjälle raskauden aikana Asetuksen Alle Asetuksen Yli Yhteensä velvoite lainkaan asetuksen mukaan asetuksen Epäselvä % N vuoden iässä Peruskoulu, vuosiluokat 1 9 Lukio Ammatillinen oppilaitos THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

19 Asetuksen toimeenpanon edellytykset Asetuksen käsittely johtoryhmissä ja luottamushenkilöhallinnossa TEA perusterveydenhuollossa tiedonkeruun alkaessa asetuksen (380/2009) antamisesta oli ehtinyt kulua lähes kolme vuotta ja siirtymäajan päättymisestäkin ( ) oli kulunut reilu vuosi. Terveyskeskuksista 89 % ilmoitti keskustelleensa asetuksesta terveyskeskuksen johtoryhmässä ja päättäneensä toimenpiteistä (taulukko 13). Luottamushenkilöhallinnossa asetuksen käsittely ja toimenpiteistä päättäminen oli jonkin verran vähäisempää. Kaksi kolmesta terveyskeskuksesta ilmoitti, että luottamushenkilöhallinnossa oli keskusteltu aiheesta ja päätetty toimenpiteistä. Asetuksen käsittely vaihteli terveyskeskuksen koon ja sijainnin mukaan. Yleisintä asetuksen käsittely sekä luottamushenkilöhallinnossa että terveyskeskuksen johtoryhmässä oli suurissa yli väestön terveyskeskuksissa ja Etelä-Suomessa, ja vähäisintä alle 5000 väestön terveyskeskuksissa. Tilanne on huomattavasti parantunut edelliseen, vuoden 2010, seurantaan verrattuna. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen edellyttää luottamushenkilöiden päätöksentekoa ja sitoutumista. Taulukko 13. Asetuksen käsittely terveyskeskusten johtoryhmissä ja luottamushenkilöhallinnossa. Terveyskeskuksen luottamushenkilöhallinnossa Terveyskeskuksen johtoryhmässä Keskusteltu ja päätetty Keskusteltu ja lainkaan toimenpiteistä lainkaan päätetty toimenpiteistä % % % % N Koko maa Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Vastuuhenkilöiden nimeäminen Asetuksen soveltamisohjeissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) edellytetään vastuuhenkilön nimeämistä neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Myös terveydenhuoltolaissa velvoitetaan nimeämään terveydenedistämisen vastuuhenkilöt. Taulukossa 14 esitetään terveyskeskusten vastaukset vastuuhenkilökysymykseen. Terveyskeskuksista 89 % kertoi nimenneensä neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisuudes- Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/

20 ta vastuussa olevan hoitajan. Vastuussa olevan lääkärin oli nimennyt 71 %. Lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollosta vastuussa olevan hoitajan ilmoitti 82 % ja lääkärin 75 % terveyskeskuksista. Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta vastuuhenkilö oli kokonaan nimeämättä 10 %:lta ja ehkäisevän suun terveydenhuollon osalta 9 %:lta terveyskeskuksista. Taulukko 14. Neuvolatyön, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon vastuuhenkilön nimeäminen vuonna Terveyskeskusten osuus (%) väestömäärän ja alueen mukaan. Neuvolatoiminta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Lääkäri Hoitaja Erityistyöntekijä N Lääkäri Hoitaja Erityistyöntekijä N Koko aineisto Väestömäärä alle tai yli Aluehallintovirasto Lappi Pohjois-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Henkilöstövoimavarat Asetuksen toimeenpano edellyttää riittäviä viimeisimpien kansallisten mitoitussuositusten (Lääkintohallitus 1988, Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2004) mukaisia henkilöstövoimavaroja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Henkilöstövoimavaratietoja on kerätty terveyskeskuksista erilliskyselyillä ja tiedonkeruilla vertailukelpoisesti vuodesta 2004 lähtien (Hakulinen-Viitanen ym. 2005, 2008; Rimpelä ym. 2006, 2007, 2008; Wiss 2009; Ståhl & Saaristo 2011). Terveyskeskusten henkilöstövoimavaroja selvitettiin tiedonkeruussa mm. pyytämällä terveyskeskuksia ilmoittamaan arvio terveysalan/hoitotyön koulutuksen saaneiden työntekijöiden ja lääkäreiden työpanoksesta terveyskeskuksessa vuonna 2011 omana toimintana tai ostopalveluna. Arvio pyydettiin työtunteina kuukaudessa tai henkilötyövuosina. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta myös tarkasteltiin erilaisten tekijöiden, ns. tarpeen, vaikutusta työpanoksen mitoittamiseen. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksessa oli huomattavia eroja terveyskeskusten välillä (taulukot 15 ja16). Äitiysneuvolan terveydenhoitajamitoitussuositus toteutui 58 %:ssa terveyskeskuksista (taulukko 15). Vastaava luku lastenneuvolassa oli 34 %, kouluterveydenhuollossa 75 % ja opiskeluterveydenhuollossa 55 %. Eniten vajausta terveyskeskuksissa oli kouluterveydenhuollon lääkäreiden työpanoksesta (taulukko 16). Vain 6 % terveyskeskuksista täytti lääkäreiden henkilöstömitoitussuosituksen. Opiskeluterveydenhuollossa lääkäreiden suositus toteutui 17 %:ssa terveyskeskuksista. 20 THL Raportti 71/2012 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä

21 Taulukko 15. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoitus vuonna Valtakunnallinen suositus, suosituksen täyttäneiden terveyskeskusten osuus (%) sekä henkilöstömitoituksen keskiluku (mediaani) ja kvartiiliväli, jonka väliin sijoittuu puolet terveyskeskuksista. Terveydenhoitajan henkilöstömitoitus Valtakunnallisen suosituksen täyttäneiden Keski- Kvartiiliväli, jonka väliin jää puolet N Valtakunnallinen suositus osuus, % luku terveyskeskuksista Äitiysneuvola 80 synnytystä/ htv (62 90) 149 Lastenneuvola vuotiasta/htv ( ) 150 Kouluterveydenhuolto 600 oppilasta/htv ( ) 146 Opiskeluterveydenhuolto 800 ( ) opiskelijaa/htv ( ) 130 Taulukko 16. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden henkilöstömitoitus vuonna Valtakunnallinen suositus, suosituksen täyttäneiden terveyskeskusten osuus (%) sekä henkilöstömitoituksen keskiluku (mediaani) ja kvartiiliväli, jonka väliin sijoittuu puolet terveyskeskuksista. Lääkärin henkilöstömitoitus Valtakunnallinen suositus Valtakunnallisen suosituksen täyttäneiden osuus, % Keskiluku Kvartiiliväli, jonka väliin jää puolet terveyskeskuksista N Äitiysneuvola 800 synnytystä/ htv ( ) 141 Lastenneuvola vuotiasta/htv ( ) 144 Kouluterveydenhuolto 2100 oppilasta/htv ( ) 135 Opiskeluterveydenhuolto 3000 ( ) opiskelijaa/htv ( ) 115 Taulukossa 17 kuvataan terveydenhoitajien henkilöstömitoituksen toteutuminen terveyskeskuksen väestömäärän ja alueen mukaan. Henkilöstömitoitus toteutui parhaiten äitiysneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Lastenneuvolassa terveydenhoitajien henkilöstömitoitus toteutui parhaiten pienissä terveyskeskuksissa (väestömäärä alle 10000) ja alueittain tarkasteltuna Lounais-Suomessa. Kouluterveydenhuollon henkilöstöä puuttui erityisesti Pohjois-Suomesta sekä Länsi- ja Sisä-Suomesta. Isoissa terveyskeskuksissa (väestömäärä tai yli) oli eniten puutteita opiskeluterveydenhuollossa. Taulukko 17. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoituksen suosituksen keskiluku (mediaani) ja suosituksen täyttäneiden terveyskeskusten osuudet (%) vuonna 2011 terveyskeskuksen väestömäärän ja alueen mukaan. Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suositus N Koko aineisto % % % % Väestömäärä alle % % % % % % % % % % % % % % % % tai yli % % % % 23 Aluehallintovirasto Lappi % % % % Pohjois-Suomi % % % % Länsi- ja Sisä-Suomi % % % % Itä-Suomi % % % % Lounais-Suomi % % % % Etelä-Suomi % % % % Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä THL Raportti 71/

ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009

ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009 Timo Ståhl Vesa Saaristo Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 2009 Kuntien valmiudet asetuksen (380/2009) toimeenpanoon RAPORTTI 21 2011

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Vesa Saaristo Anne Nordblad. Neuvolatyöhön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvät suun terveydenhuollon palvelut 2007 2012 RAPORTTI

Vesa Saaristo Anne Nordblad. Neuvolatyöhön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvät suun terveydenhuollon palvelut 2007 2012 RAPORTTI Vesa Saaristo Anne Nordblad Neuvolatyöhön sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvät suun terveydenhuollon palvelut 2007 2012 RAPORTTI 72 2012 RAPORTTI 72/2012 Vesa Saaristo & Anne Nordblad Neuvolatyöhön

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) L SSAVI/3288/05.07.03/2014 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 29.9.2015 Julkinen Sosiaali-ja terveysyksikkö Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL 43 67101

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Taustatietoja terveyskeskuksesta

Taustatietoja terveyskeskuksesta Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa 2016 Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme vastauksen täyttämistä ensin paperiselle lomakkeelle. Vastaamisen voi keskeyttää "Keskeytä"-painikkeesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM 23.11.2011 Opiskeluterveydenhuolto painopisteenä hallitusohjelma: kehittämiskohteena edellisen ja tämän hallituksen aikana

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 8.3.2012 1 Ohjeistus Hakulinen-Viitanen T,

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7.

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 380/2009 ; voimaan 1.7. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 ; voimaan 1.7.09 Miksi uusi asetus? lisääntyneet kuntien väliset erot

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. 2015-2017 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat

Lisätiedot

Neuvolatoiminta, kouluja. sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014

Neuvolatoiminta, kouluja. sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 Neuvolatoiminta, kouluja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 VALVONTAOHJELMIA 1:2012 Dnro 349/05.00.04/2011 Päiväys

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Väestöterveydenterveyden edistämisaktiivisuus: Kunnan toiminta näkyväksi vertailukelpoisilla tunnusluvuilla (TedBMhanke) Lasten ja nuorten näkökulma

Väestöterveydenterveyden edistämisaktiivisuus: Kunnan toiminta näkyväksi vertailukelpoisilla tunnusluvuilla (TedBMhanke) Lasten ja nuorten näkökulma Tiedosta hyvinvointia Väestöterveydenterveyden edistämisaktiivisuus: Kunnan toiminta näkyväksi vertailukelpoisilla tunnusluvuilla (TedBMhanke) Lasten ja nuorten näkökulma Lasten hyvinvointitiedon II forum

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA Valtioneuvoston asetuksen (28.5.2009/380) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Neuvolat lapsen ja perheen tukena

Neuvolat lapsen ja perheen tukena Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017

Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. vuosille 2015 2017 Hailuodon kunnan neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toitaohjelma vuosille 2015 2017 Toim. Hyrynkangas-Järvenpää Pirkko Jokitalo Tuula Sipola Sinikka Viitaluoma Anneli

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007

Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset vuonna 2007 TERVEYDENHUOLTO TIETEESSÄ HANNA HAPPONEN TtM, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, tiedekeskus hanna.happonen@uta.fi VESA SAARISTO FM, tutkija THL, Sosiaali-

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon menetelmäraportti

Perusterveydenhuollon menetelmäraportti Vesa Saaristo Timo Ståhl TEAviisari 2010 Perusterveydenhuollon RAPORTTI 35 2011 Vesa Saaristo, Timo Ståhl ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISSN 1798-0070 (painettu) ISSN 1798-0089 (PDF) Juvenes Print

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet helsinki 2009

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun

KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun KOULUJEN (JA PÄIVÄKOTIEN) SISÄILMAONGELMAT - kuinka päästään hallittuun ratkaisuun 24.1.2014 ESKO KORHONEN, ERITYISASIANTUNTIJA (FT, RI) esko.korhonen@kuntaliitto.fi 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2005 vp Kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuus Eduskunnan puhemiehelle Hyvällä ja kattavalla kouluterveydenhuollolla on todistetusti suuri merkitys lasten ja nuorten terveen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut selvityksensä 15.12.2010.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut selvityksensä 15.12.2010. SELVITYS-JA LAUSUNTOPYYNTÖ 08.02.2011 Dnro OKV/6/50/2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1/5 ASIA Perusopetuslain mukaisen oppilashuollon toteutuminen peruskouluissa ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Päätin vuonna

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009. Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Mielekkäästi tulevaan seminaari 23.-24.4.2009 Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Päätös 3.9.2014. Viite: Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 19.3.2014 ESAVI/5 /05.07.03/2014

Päätös 3.9.2014. Viite: Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 19.3.2014 ESAVI/5 /05.07.03/2014 Nuehallintovirasto Etelä-Suomi Peru spa lvelut, oikeu stu rva ja lu vat -vastuualue Päätös 3.9.2014 KIRKKONU M',/li- KYRKSLÄTT U. 09. 2014 Dno 9y 3,L 6, O 1 azotq Saap. Anl. VALVONTA-ASIA Viite: Etelä-Suomen

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM Tampere 11.11.2010 Sisältö Yleistä

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa

Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT tuovi.hakulinen-viitanen@thl.fi 21.10.2014 Tuovi Hakulinen-Viitanen Vanhemmuuden viisi osa-aluetta Rakkauden

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa

Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma Järvenpään kaupungissa alkaen 1.1.2011 1 Johdanto ja perustelut... 3 2 Palvelujen

Lisätiedot

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa

Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola

Lisätiedot

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Työryhmä Apulaisylilääkäri Kyllikki Hyvönen ja Kaj Korhonen Terveyskeskuslääkäri

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Joensuun kaupungin vastaus selvityspyyntöön asetuksen 338/2011 toimeenpanon tilanteesta Joensuu Kontiolahti -yhteistoiminta-alueella

Joensuun kaupungin vastaus selvityspyyntöön asetuksen 338/2011 toimeenpanon tilanteesta Joensuu Kontiolahti -yhteistoiminta-alueella VASTAUS Liite 1 (10) Itä-Suomen aluehallintovirasto/ Ansa Sonninen Terveydenhuollon ylitarkastaja Hallituskatu 12-14, PL 1741, 70101 Kuopio p. 029 501 6941 Palautusosoite: kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Aluehallintoviraston

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Lukioiden ja ammatillisten. terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt RAPORTTI. oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon

Lukioiden ja ammatillisten. terveystarkastuskäytännöt, työtavat ja -ympäristöt RAPORTTI. oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon Anna Leinonen Päivi Mäki Hanna Kääriä Päivikki Koponen Tuovi Hakulinen-Viitanen Tiina Laatikainen OPTE-työryhmä Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytännöt,

Lisätiedot