KASTE -ohjelma Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja. TUKEVA 3 -juurruttamishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASTE -ohjelma 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja. TUKEVA 3 -juurruttamishanke"

Transkriptio

1 KASTE -ohjelma Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 3 -juurruttamishanke Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Väliraportti Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

2 2 Hankkeen nimi: TUKEVA 3 -juurruttamishanke (Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille) Toteuttavat yksiköt: Oulun seudun kunnat, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun maakunta -kuntayhtymä asti), Oulunkaaren kuntayhtymä sekä Lapin alueella Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö. Hankkeen hallinnointi- ja koordinointivastuu on Oulun kaupungilla. Hanketyyppi: Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Strateginen päämäärä/kaste -ohjelma: 1) Kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. Vastuulliset johtajat: Hallinnoija Oulun kaupunki ja Oulun seudun kuntien osahanke / sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Kainuun osahanke / kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen, Oulunkaaren osahanke / kuntayhtymän johtaja Leena Pimperi-Koivisto, Lapin osahanke / kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö. Osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit: Oulun seudun kunnat (7 kuntaa). Oulun seudulta kehittämistyö poikkihallinnollista; sivistys-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimi. THL, Innokylä, Oulun seudulla lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP). Kainuun kuntien sivistystoimet (8 kuntaa), Kainuun kuntien nuorisotoimet, järjestöt, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä muut yhteistyökumppanit, Oulunkaaren kunnat (4 kuntaa), Lapin kunnat (mukana 14 kuntaa), Lapin yliopisto ja Rovaniemen sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut ja muut yhteistyökumppanit. Hankehenkilöstö: TUKEVA koordinaatio / projektijohtaja Kaisu Haapala, Oulun seudun kuntien osahanke / projektipäällikkö Leena Hassi, Kainuun osahanke / projektipäällikkö Aikku Eskelinen ja projektisihteeri Anna-Mari Karjalainen, Oulunkaaren osahanke / projektipäällikkö Anne Leppälä- Hast, Lapin osahanke / projektipäällikkö Marja-Sisko Tallavaara, TUKEVA koordinaatio / projektisihteeri Liisa Saksio. Hankekuvaus: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (TUKEVA 3) -juurruttamishanke on yhtenäinen pohjoissuomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus, jossa juurrutetaan TUKEVA 1:n ja 2:n aikana kehitettyjä juurrutettavaksi valikoituja toimintamalleja osahankealueilla. Mahdollisuuksien mukaan toimintamalleja juurrutetaan myös yli osahankerajojen kunnissa / kuntayhtymissä tehtävien päätösten mukaisesti. Toisena tavoitteena on kuvata osahankealueilla kehitetyt ja juurruttamisvaiheessa olevat toimintamallit yhteiselle Innokylän alustalle. TUKEVA 2:n aikana REA-työkalua (nyk. kehittämisympäristö) pilotoitiin yhteistyössä Innokylän asiantuntijoiden kanssa ja alustalle oli jo mennessä viety 20 käyttöönottosuunnitelmaa TUKEVA 1:ssä kehitetyistä

3 3 toimintamalleista, joita on juurrutettu TUKEVA 2:n aikana. Juurruttamishankkeen aikana Innokylän kehittämisympäristöä hyödynnetään osahankealueiden hyvien käytäntöjen toimintamallien kuvaamisvälineenä. Tarkoitus on siten edistää mallien levittämistä myös valtakunnalliseen käyttöön. Hanketta toteuttavat Oulun seudun kunnat, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun maakunta -kuntayhtymä asti), Oulunkaaren kuntayhtymä sekä Lapin alueella Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö. Hanketta hallinnoi Oulun kaupunki. Hankkeen hallinnointivastuu siirtyi Oulun seutu -organisaatiolta Oulun kaupungille alkaen, koska Oulun seutu -organisaatio päättyi seutukokeilulain päättymisen myötä Toteutusaika: Hankkeen www-sivut: TUKEVA 3 OTTila sivusto (extranet): https://ottila2g.ouka.fi/tukeva Lisätietoja osahankkeista ja toimenpidekokonaisuuksista: TUKEVA 3 koordinaatio Kaisu Haapala, projektijohtaja TUKEVA TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahanke Leena Hassi, projektipäällikkö TUKEVA Oulun seudun osahanke TUKEVA 3 Kainuun osahanke Aikku Eskelinen, projektipäällikkö TUKEVA Kainuun osahanke TUKEVA 3 Oulunkaaren osahanke Anne Leppälä-Hast, projektipäällikkö, TUKEVA Oulunkaaren osahanke TUKEVA 3 Lapin osahanke Marja-Sisko Tallavaara, projektipäällikkö, TUKEVA Lapin osahanke

4 TIIVISTELMÄ TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN TULOKSISTA Toimenpidekokonaisuus: Toteuttava osahanke Tila Kehitettyjen ja valikoitujen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa pysyväksi toiminnaksi osahannuu, Lappi, Oulunkaari Oulun seudun kunnat, Kai- käynnissä kealueilla TILANNE OULUN SEUDUN KUNNISSA: Laajan ikäkausittaisen terveystarkastuksen toimintamalli sekä kerätyn tiedon raportointi ja hyödyntäminen eri päätöksenteon tasoilla: Kuntakierroksen yhteydessä selvitettiin kaikista neuvoloista neuvolan laajojen terveystarkastusten toteutuminen. Toimintamalli on juurtumassa kuntiin eri vauhdilla. Muutamassa kunnassa työtä neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa tehdään jo mallin mukaisesti ja lomakkeet on otettu niissä käyttöön. Hyvinvointitiedon raportoinnin ja hyödyntämisen prosessia suunnitellaan Kempeleen, Limingan ja Oulun yhteistyönä. Mukana on sähköinen hyvinvointikertomustyö. Kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön linkittäminen seudulliseen ohjelmaan: Kuntien LNPO-työ on edennyt jokaisen kunnan omassa tahdissa. Kuntien omat ohjelmat ovat vielä työn alla. Vuoden 2011 taloustiedot kerättiin, raportoitiin ja edelleen kehitettiin kuntatalouden seurantamallia. Osallisuusteemaan palkattiin osallisuusaktivaattori. Kunnista tehtiin selvitys lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanteesta, josta laadittiin raportti. Hyvät osallistamisen käytänteet koottiin reseptikirjaksi. Osallisuusaktivaattori teki viiden kunnan kanssa yhteistyötä osallisuustoiminnan kehittämiseksi. Oulun seudun kuntien alueella tehdyt kaksi lasten ja nuorten hyvinvointitutkimusta on jatkoanalysoitu Posken toimesta. TILANNE KAINUUSSA: Monitoimijaiselle, laajalle yläkoulujen oppilashuollon kehittämisverkostolle on järjestetty tapaamisia ja työpajapäiviä. Vankkurit -murrosikäisten nuorten vanhempien vertaisryhmät toimivat kolmella paikkakunnalla. Yhteiset nuoret - työryhmätyöskentely on jatkunut Kajaanissa ja uudet ryhmät ovat aloittaneet Suomussalmella ja Sotkamossa. Pilottikuntien nuorisotoimet ovat sitoutuneet juurruttamaan Yhteiset nuoret -toimintamallin osaksi nuorisotyön kehittämistä. TILANNE OULUNKAARELLA: Raskausajan moniammatilliset kotikäynnit toimintamalli on toiminnassa Utajärvellä ja Vaalassa (aiemmat pilottikunnat), muiden kuntien osalta selvitystyötä resursoinnin ja sisällön osalta tehty. Etäperhevalmennus toimintamalli on käynnistynyt synnytysvalmennusosoilla. Toimintamalli täydentymässä sähköisen asioinnin kehittämisosalla Omahoidossa. Ihmeelliset vuodet vanhempainkoulu käynnistynyt kahdessa kunnassa. TILANNE LAPISSA: TUKEVA 2 -hankkeessa pilotoidut ryhmätoimintamallit ovat juurtumassa niihin kuntiin, joissa pilotointiakin tehtiin. ART-ryhmiä on toteutettu useissa kouluissa eri kunnissa. Ryhmämuotoinen eroauttaminen on juurtunut Rovaniemelle ja Ranualle. Ryhmämuotoisesta perhetyöstä ja tyttötoiminnasta pilotoinnissa saadut kokemukset ovat innoittaneet työntekijöitä jatkamaan toimintaa. Työmuotoja pyritään levittämään myös muihin kuntiin. Lapsikeskeisten ennalta ehkäisevän työn rakenteiden luominen kuntien peruspalveluihin jatkuu Lapset puheeksi -kouluttajakoulutuksella ja kuntakohtaisille Lapset puheeksi - ja Lapset puheeksi -neuvonpito -menetelmien peruskoulutuksilla. Lapsiperheille ja nuorille tarkoitettua psykologin etäpalvelua videoyhteydellä ylläpidetään edelleen ja pyritään saamaan käyttökokemuksia. Juurrutettavien toimintamallien kuvaaminen Innokylän kehittämisympäristöön (REA-työkalu) valtakunnallisesti hyödynnettävässä muodossa Oulun seudun kunnat, Kainuu, Oulunkaari, Lappi käynnissä Tavoitteena on kuvata osahankealueilla kehitetyt ja juurruttamisvaiheessa olevat toimintamallit yhteiselle Innokylän kehittämisympäristöön hankkeen aikana. Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

5 5 Kehitystyön jatkumo valtakunnalliselle lapsiperheiden palvelujen kehittämistyölle siirryttäessä uudelle Kaste ohjelma-kaudelle Koordinaatio käynnissä Tavoitteena on vuoden juurruttamiseen varatulla ajanjaksolla varmistaa osaltaan hyvin käynnistyneen valtakunnallisen yhteisen kehittämistyön jatkumo katkeamatta ensimmäisten Lasten Kaste -hankkeiden päättyessä lokakuussa Pohjois-Suomen alueella valmistellaan uutta Lasten Kaste -hanketta vuoden 2013 Kaste-hankehakuun.

6 6 VÄLIRAPORTIN SISÄLLYS 1. TUKEVA 3 -JUURRUTTAMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TAVOITEKOHTAISET TOIMENPIDE- KOKONAISUUDET KEHITETTYJEN JA VALIKOITUJEN TOIMINTAMALLIEN JUURRUTTAMINEN JA LEVITTÄMINEN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA PYSYVÄKSI TOIMINNAKSI OSAHANKEALUEILLA TOIMINTA JA TULOKSET OULUN SEUDUN KUNTIEN OSAHANKKEESSA Laajan ikäkausittaisen terveystarkastuksen toimintamalli sekä kerätyn tiedon raportointi ja hyödyntäminen eri päätöksenteon tasoilla Kuntakierrokset Työpaja Tiedottaminen ja koulutus Muu toiminta Arviointi Kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön linkittäminen seudulliseen ohjelmaan Ohjelmatyön koordinaatio Kuntatalouden seurantamallin kehittäminen LNPO-osallisuushanke Kuntien LNPO Arviointi TOIMINTA JA TULOKSET KAINUUN OSAHANKKEESSA Vanhempainkoulu4 (Vankkurit), murrosikäisten vanhempien vertaisryhmätoiminta yläkouluille Arviointi Nuoren psykososiaalisen polun toimintakäytännöt Kehittämisverkosto Maakunnalliset työpajapäivät oppilashuoltoryhmille Yhteiset nuoret -työryhmät Arviointi Muu toiminta Kainuun osahankkeen itsearviointi TOIMINTA JA TULOKSET OULUNKAAREN OSAHANKKEESSA Raskausajan ennakoivat moniammatilliset kotikäynnit Arviointi Etäperhevalmennus Arviointi Vanhempainkoulu vuotiaiden lasten vanhemmille Arviointi TOIMINTA JA TULOKSET LAPIN OSAHANKKEESSA Ryhmätyömenetelmien juurruttaminen perustyöhön sosiaali-, terveys- ja kasvatustyössä Ryhmätoiminta Työntekijöiden vertaisverkostot Arviointi Ehkäisevän työn vahvistaminen Toimiva lapsi & perhe-menetelmiä juurruttamalla Toiminta Arviointi Videoneuvotteluna tuotetut psykososiaaliset palvelut Arviointi Perheneuvolatyön jalkautuva työmalli Arviointi Muiden valittavien toimintamallien juurruttaminen Muu toiminta Lastensuojelun edunvalvonnan edistäminen Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa... 33

7 7 3. JUURRUTETTAVIEN TOIMINTAMALLIEN KUVAAMINEN INNOKYLÄN KEHITTÄMISYMPÄRISTÖÖN (REA- TYÖKALU) VALTAKUNNALLISESTI HYÖDYNNETTÄVÄSSÄ MUODOSSA KEHITYSTYÖN JATKUMO VALTAKUNNALLISELLE LAPSIPERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMISTYÖLLE SIIRRYTTÄESSÄ UUDELLE KASTE OHJELMA-KAUDELLE YHTEINEN KOORDINAATIO HANKKEEN VASTUUORGANISAATION MUUTOS TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ SEURANTA JA RAPORTOINTI ARVIOINTI JA VAIKUTTAVUUS LIITE 1: SELVITYS HENKILÖSTÖN JA ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KÄYTÖSTÄ LIITE 2: KOULUTUKSET LIITE 3: TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI LIITE 4: KUSTANNUSTEN SEURANTA

8 1. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen tavoitteet ja tavoitekohtaiset toimenpide-kokonaisuudet Hankkeen tavoitteena on 1) Juurruttaa ja levittää osahankealueilla kehitettyjä valikoituja toimintamalleja lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa pysyväksi toiminnaksi 2) Kuvata juurrutettavat toimintamallit Innokylän kehittämisympäristöön REAtyökalun avulla valtakunnallisesti hyödynnettävään muotoon 3) Osallistua luomaan jatkumoa valtakunnalliselle lapsiperheiden palvelujen kehittämistyölle siirryttäessä uudelle Kaste ohjelma-kaudelle. 2. Kehitettyjen ja valikoitujen toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa pysyväksi toiminnaksi osahankealueilla Osahankealueilla juurrutetaan TUKEVA 1:n ja 2:n aikana kehitettyjä juurrutettavaksi valikoituja toimintamalleja. Mahdollisuuksien mukaan toimintamalleja juurrutetaan myös yli osahankerajojen kunnissa / kuntayhtymissä tehtävien päätösten mukaisesti TOIMINTA JA TULOKSET OULUN SEUDUN KUNTIEN OSAHANKKEES- SA Laajan ikäkausittaisen terveystarkastuksen toimintamalli sekä kerätyn tiedon raportointi ja hyödyntäminen eri päätöksenteon tasoilla TUKEVA 2:n aikana kehitettiin ja pilotoitiin toimintamalli, joka mahdollistaa laajoissa ikäkausittaisissa terveystarkastuksissa kerätyn lapsen ja perheen tilannetta sekä itse tarkastusprosessin toimintaa kuvaavan tiedon hyödyntämisen perustyössä ja päätöksenteossa. Juurruttamishankkeen aikana tämä pilotoitu malli on tarkoitus levittää ja juurruttaa myös pilotointiin osallistuneiden neuvoloiden ja kuntien ulkopuolelle sekä edistää mallin käyttöönottoa myös muissa neuvola-asetuksen mukaisissa laajoissa ikäkausittaisissa terveystarkastuksissa. Toimintamallia pilotoitiin TUKEVA 2:ssa kolmessa kunnassa neljällä neuvola-alueella yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa 4- vuotiaiden lasten tarkastusten yhteydessä. Pilotoinnin piiriin kuului n. 900 lasta perheineen. Toimintamalli on työstetty yhteistyössä kuntien työntekijöiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Toimintamallin juurruttamisessa on hyödynnetty TUKEVA 2:n aikana kehitettyjä juurruttamisen toimintamalleja ja käytänteitä ja työkaluja (hyvä käytäntö kouluttaja, työpajat yms.) Kuntakierrokset Laajan 4-vuotisterveystarkastuksen toimintamallin juurruttamisesta vastasi terveydenhoitaja Terttu Harju ajalla Ennen juurruttamisen aloittamista vastuuterveydenhoitaja tiedotti Oulun neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen yhdyshenki- Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

9 9 löitä sekä palvelualueiden esimiehiä juurruttamisprosessista. Lakeuden kuntien osalta tiedottaminen kohdistui kyseisten kuntien lapsiperhetoimijoiden vastuuhenkilöille, jotka tiedottivat prosessista ja kutsuivat neuvolan, varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperhetoimijoiden edustajat järjestettäviin tilaisuuksiin. Jokaiseen Lakeuden kuntaan (Hailuoto, Lumijoki, Kempele, Liminka, Muhos ja Tyrnävä) sekä Oulun neuvoloihin (12 neuvolaa) valittiin vastuuhenkilöt. Oulussa oli lisäksi varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö. Ensimmäinen kuntakierros toteutettiin välisenä aikana yhteensä 18 neuvolaan. Kuntakierroksella Oulun seudun kuntien osahankkeen projektipäällikkö Leena Hassi kertoi ajankohtaisia kuulumisia TUKEVA 3 -juurruttamishankkeesta. Vastuuterveydenhoitaja Terttu Harju kertoi TUKEVA 2 -hankkeen aikana kehitetyn ja pilotoidun laajan ikäkausittaisen toimintamallin (kutsu, hyvinvointitiedon keruu, kirjaaminen, tilastointi) käytännöt. Yhtenä tärkeänä tavoitteena oli, että laajassa 4- vuotisterveystarkastuksessa käytettävät menetelmät ja materiaalit yhtenäistetään. Mahdollisuus toiseen kuntakierrokseen tarjottiin ajalle , jota käytti yksi Lakeuden kunta ja kaksi Oulun neuvolaa. Osallistujia ensimmäiselle kuntakierrokselle oli 257 henkilöä, osallistujien ammattitausta on esitetty taulukossa 1. Lakeuden kunnissa neuvolalääkäreiden osallistumisaktiivisuus tilaisuuksiin oli korkeampi kuin Oulun neuvoloissa. Lisäksi muita lapsiperhetoimijoita osallistui vaihtelevasti. pem/ oh suun terv. thopis k. terveydenhoitaja lääkäri perhetyönt. perheter. psykologi sosiaalityö varhaiskasvat. Oulu Lakeus yht Taulukko 1. Laajan 4v-terveystarkastustoimintamallin kuntakierrokselle osallistujat ammattiryhmittäin. Kuntakierroksilla kartoitettiin laajojen terveystarkastusten nykytilaa myös muiden VN 338/2011 asetuksen määrittelemien terveystarkastusten osalta. Kartoitettiin, millainen kutsujärjestelmä on käytössä, toteutuvatko laajat tarkastukset (4 kk, 18 kk, 4 v), minkälaisia lomakkeita/menetelmiä on käytössä, miten kerättyä hyvinvointitietoa raportoidaan sekä millaisia haasteita on noussut esille. - Kutsujärjestelmässä ei ollut systemaattisuutta ja käytännöt vaihtelivat eri kuntien ja neuvoloiden välillä. Kutsu 4-vuotisterveystarkastukseen tiedonkeruulomakkeineen lähetettiin vain kahdessa neuvolassa. Muiden osalta kutsu esitettiin ajanvarauksen yhteydessä tai edellisen neuvolakäynnin yhteydessä (4 kk:n ja 18 kk:n tarkastukset). Laajat tarkastukset toteutuivat vaihtelevasti joko yhteisvastaanottoina lääkäri-terveydenhoitajapari -mallin mukaisesti tai saattaen vaihdettava - periaatteella. Yhteensä 18 neuvolasta laajat tarkastukset toteutuivat 4 kk:n ikäisille 13 neuvolassa, 18 kk:n ikäisille 10 neuvolassa ja 4-vuotiaille 17 neuvolassa. - Neljävuotias varhaiskasvatuksessa -lomake oli otettu käyttöön syksyn 2012 aikana suurimmassa osassa kuntia ja niiden käyttö oli käynnistymässä. Tiedonkeruu- yht

10 10 lomakkeista varhaiskasvatuksen osalta kahdessa kunnassa oli kuitenkin vielä paikallisesti laaditut omat lomakkeet käytössä. Neljävuotias kotona- ja Lapsiperheen arjen voimavarat -lomakkeet olivat käytössä kaikissa kunnissa. Kyseisten lomakkeiden välittämisessä vanhemmille oli erilaisia käytäntöjä; yhdessä kunnassa ne annettiin vanhemmille täytettäväksi varhaiskasvatuksesta, osassa neuvoloita lomakkeet postitettiin vanhemmille ajanvarauksen yhteydessä ja osassa vanhemmat täyttivät lomakkeet lapsen tarkastuksen aikana. - Lene -arvio (lapsen neurologinen arvio) oli käytössä kaikissa kunnissa. Kahdessa kunnassa se tehtiin varhaiskasvatuksen toimesta näön ja silmien tarkastusta lukuun ottamatta. Yhdessä kunnassa varhaiskasvatus toteutti Lene -arviosta motorisen osion. Laps -menetelmää (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi) käytettiin neljässä Lakeuden kunnassa ja kahdessa Oulun neuvolassa. Kuntakierroksen aikana nousi esille myös toimintamallin juurtumisen haasteita: - Kutsujärjestelmän puute niissä neuvoloissa, joissa kutsua ei lähetetä lapsen kotiin. Oulussa sähköisen ajanvarauksen yhteyteen kehitteillä oleva lomakkeiden täyttämismahdollisuus tulee palvelemaan sekä vanhempia että neuvoloita. - Omahoitaja/omalääkäri -malli ei toteudu neuvolatoiminnan luonteen mukaisesti, jossa keskeisenä tekijänä on luottamuksellisen ja turvallisen asiakassuhteen syntyminen. Myös vanhemmat ovat tyytymättömiä toimintamalliin, jossa jokaisella eri neuvolakäynnillä kohdataan eri hoitaja ja lääkäri. - Laps -menetelmän käyttöön kaivattiin lisäkoulutusta, joka järjestettiin Myös tarkastuksessa toteutettavista menetelmistä (mm. kuulon ja näön tutkiminen) toivottiin perehdytystä. - Koteihin tarjottavan perhetyön mahdollisuutta kaivattiin enemmän. Neuvoloissa on käytännössä koettu, että varhainen tuki ehkäisee tehokkaasti raskaampien palveluiden tarvetta. - Yhdeksi merkittävimmäksi haasteeksi nousi yhdenmukainen tiedottaminen toimintamallista ja etenkin tilastoinnista. Vierihoito toimintamallin käytöstä ja tilastoinnista koettiin tärkeäksi. Lisäksi todettiin, että selkeä ja systemaattinen tiedottamis- /perehdytyssuunnitelma helpottaa toimintamallin juurtumista ja siten oman työn hallintaa. Neuvolahenkilöstö kaipasi myös säännöllistä raportointia omista asiakasmääristä. Lakeuden kuntien neuvoloissa asiakasmäärät olivat terveydenhoitajien tiedossa. Toimintayksikkötasolla raportteja ei tarkasteltu. Yleinen tiedottaminen kuntalaisille asetuksen mukaisista neuvolatarkastuksista koettiin tarpeelliseksi Työpaja Toimintamallia juurruttaville kuntien työntekijöille ja esimiehille järjestettiin yhteinen työpaja Osallistujat olivat sekä neuvolan että varhaiskasvatuksen työntekijöitä (31 osallistujaa). Työpajan sisältö pohjautui kuntakierroksella esille nousseisiin juurtumisen haasteisiin. Työpajan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Tertun ja Leenan lisäksi kaksi varhaiskasvatuksen opiskelijaa. Työpajan alkulämmittelynä terveydenhoitaja ja varhaiskasvatuksen työntekijä tutustui parina esimerkkicasen pohjalta yhteiseen asiakastapaukseen. Jatkossa neljässä ryhmässä pohdittiin vastauksia eri teemojen tuottamiin kysymyksiin. Tavoitteena oli löytää konkreettisia kehittämisehdotuksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

11 11 - Ovatko työkalut (Lene ja Laps) kunnossa? Mihin ja miten menetelmien tuottamaa tietoa tulisi hyödyntää? Aiheuttaako uudenlaista tekemistä, vanhasta luopumista? - Tietääkö oikea käsi mitä vasen tekee? Yhteistyö neuvolan ja päiväkodin välillä - Onko aika hallussa vai hallitseeko aika? Terveystarkastuksiin käytetty aika ja sen riittävyys - Mitä uudenlainen toimintakäytäntö vaatii? (päätös toimintamallista, yhteinen koulutus neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöille, tiedonsiirtolomakkeiden kehittäminen, vanhasta luopuminen) - Kirjaaminen, tiedon saanti ja tiedon hyödyntäminen Työpajassa kootut kehittämisehdotukset lähetettiin pajan jälkeen osallistujille, jotka voivat hyödyntää niitä oman toimintayksikkönsä työn kehittämisessä: - alueellisen yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen, esim. vastuuterveydenhoitaja/päiväkoti, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen säännölliset yhteistyöpalaverit alueittain - omahoitaja ja omalääkäri perheelle - hyvinvointineuvolatyön kehittäminen - systemaattinen koulutus toimintamalliin ja työmenetelmiin; vaatii usein vanhasta toimintatavasta poisoppimista; sovittava työnjaosta varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä, esim. kuka tekee Lenen? - systemaattinen ja yhdenmukainen kirjaaminen ja tilastointi, vaatii koulutusta ja tiedottamista, tietojärjestelmien yhdistämistä Työpajatyöskentely koettiin tarpeelliseksi. Tapa selkeytti toimintamalleja ja tutustutti neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä toistensa työhön. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla eri kuntien kokemuksia toimintamallin käytöstä. Jatkossa toivottiin edelleen eri lomakkeiden käyttöön perehtymistä. Lisäksi toivottiin lisää tietoa toimintamallissa käytössä olevista arviointimenetelmistä (Laps ja Lene). Työpajoihin kaivattiin myös päätöksentekijöitä paikalle. Työpajalle toivottiin jatkoa, jotta voisi katsoa, miten toimintamalli on lähtenyt käyntiin ja saada vastauksia työssä herääviin kysymyksiin Tiedottaminen ja koulutus Toimintamallin käyttöönotosta ja sisällöstä on tiedotettu seuraavia tahoja: Oulun kaupungin ennaltaehkäisevän työn työryhmä Yek -info (yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit) Oulun neuvoloiden sektorineuvottelu Oulunsalo varhaiskasvatuksen info Kiiminki varhaiskasvatuksen info Oulun seudun kuntien neuvoloiden henkilöstölle järjestettiin Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointi (Laps) -menetelmäkoulutus Kouluttajina toimivat lastenpsykiatrit Irmeli Hentto ja Anna-Maija Borg Tampereelta. Koulutukseen osallistui yhteensä 118 henkilöä ja se toteutettiin kahtena samansisältöisen puolen päivän pituisena tilaisuutena Muu toiminta Kutsujärjestelmän kehittäminen paperisesta kutsusta sähköisiä palveluita hyödyntäväksi on käynnissä. Vastuuterveydenhoitaja on ollut mukana työstämässä pilotoituja lomakkeita sekä kutsujärjestelmää sähköiseen muotoon. Sähköinen ajanvaraus neu-

12 12 voloihin on käytössä Oulussa Omahoito-palvelun kautta. Vanhempien täytettäviksi tarkoitettuja lomakkeita (mm. Neljävuotias kotona) työstetään sähköiselle Omahoito - alustalle, käyttöönotto on mahdollista kevään 2013 aikana. Kuntalaisnäkymä on jo valmis, mutta ammattilaisnäkymässä on vielä pohdittavia asioita ennen käyttöönottoa Arviointi Toimintamalli on juurtumassa kuntiin eri vauhdilla. Muutamassa kunnassa työtä neuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa tehdään jo mallin mukaisesti ja lomakkeet on otettu niissä käyttöön. Kuntakierroksen yhteydessä neuvoloista kerättiin tietoa kaikista neuvoloiden laajoista ikäkausittaisista terveystarkastuksista. Tarkempi selvitys löytyy väliraportin luvusta Terveystarkastuksissa käytössä oleviin mittareihin pohjautuvia raportteja ei ole vielä kaikissa kunnissa ajettu. Myöskään asiakaspalautetta ei ole vielä kerätty. Juurrutettava 4-vuotisterveystarkastuksen toimintamalli on tuottanut hyvinvointitietoa kuntien lapsiperheistä. TUKEVA 2 -hankkeessa pilotoidussa toimintamallissa mukana olleet kolme kuntaa (Kempele, Liminka ja Oulu) ovat perustaneet Hyvinvointiarviointi tiimin joka pohtii, mitä laajoista tarkastuksista kerätyllä tiedolla tehdään ja miten niitä voidaan hyödyntää kunnan palvelujen kehittämisessä. Toimintamalliin liittyvien hyvinvointitietojen keräämiseen ja raportointiin liittyen tehdään yhteistyötä myös sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan kuuluvan Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS) - hankkeen kanssa, jossa kehitetään edelleen sähköistä hyvinvointikertomus -työkalua ja hyvinvointi -indikaattoreita. Oulussa kyseisiä asioita koordinoi ehyte-hanke/ Matti Vähäkuopus Kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön linkittäminen seudulliseen ohjelmaan TUKEVA 2:n aikana Oulun seudun osahankkeessa työstettiin seudullinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen Ohjelmatyö jatkuu seudun kunnissa kuntakohtaisten ohjelmien työstämisellä. TUKEVA 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen projektipäällikkö toimii kuntien tukena kuntakohtaisten ohjelmien linkittämisessä seudulliseen ohjelmaan ja tukee osaltaan ohjelmatyöhön kirjattujen kriittisten ohjelmien saattamista osaksi kuntien talous- ja toimintaprosesseja. Ohjelmatyötä tuetaan myös ulkopuolisella asiantuntijan työpanoksella. Juurruttamisvaiheessa tuetaan kuntia ottamaan pysyvään käyttöön seudullisessa ohjelmatyössä kehitetty malli kuntakohtaisen toiminta- ja taloustiedon keräämiseksi osaksi kuntien talouden ja toiminnan seurantaa. Talousasiantuntijan työpanosta rahoitetaan Oulun seudun erillisellä määrärahalla. Ohjelmatyön asiantuntijan työpanosta rahoitetaan TUKEVA 3 - juurrutushankkeen, Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoituksilla. TUKEVA 2 -hankkeen aikana vanhempien, lasten ja nuorten osallisuus ei seudullisella tasolla toteutunut ohjelmatyöprosessissa vaan se jäi kuntatason toteutettavaksi. Tätä työtä tuetaan seudun ja Ely-keskukselta saadulla hankerahoituksella. TUKEVA 1 ja 2 -hankkeissa toteutetut Oulun seudun kuntien alueella tehdyt kaksi lasten ja nuorten hyvinvointitutkimusta on jatkoanalysoitu Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Pohjois-Pohjanmaan yksikön toimesta. Raportti ilmestyy kevään 2013 aikana.

13 Ohjelmatyön koordinaatio Projektipäällikkö Leena Hassi on koordinoinut ja hallinnoinut kunnille suunnattua tukea ja toiminut tiedottajana kuntiin päin ohjelmatyöhön liittyvissä asioissa. Ohjelmatyön sisällöllisenä asiantuntijana on toiminut dosentti Matti Rimpelä, jonka työpanosta on käytetty raportointijakson aikana yhteensä 8 päivää. Hän on osallistunut asiantuntijoille ja kuntien yhdyshenkilöille järjestettyihin eri teemoja sisältäviin (esim. taloustietojen kerääminen, osallisuus, kuntakierrokset) tilaisuuksiin. Lisäksi hän on toiminut hankehenkilöstön sparraajana. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen projektijohtaja Kaisu Haapala on toiminut Oulun kaupungin osalta LNPO:n koordinoijana. Oulun seudun kuntien osahankkeen alla aloitti LNPO-osallisuushanke, johon palkattiin osallisuusaktivaattoriksi KTM Asta Kaarniemi ajalle LNPO-osallisuushanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta saatu valtionavustus hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon. LNPOosallisuushankkeen rahoitusta jäi käyttämättä v ja rahoittajalta haettiin jäljelle jäänyt rahoitusosuus käyttöön vuoden 2013 puolelle. Tämä mahdollistaa osallisuusaktivaattorin työsuhteen jatkon saakka (50% työpanos ja 100% työpanos ). Talousasiantuntijana toimi Jouko Narkilahti ajalla keräten ja raportoiden vuoden 2011 kuntien taloustiedot Kuntatalouden seurantamallin kehittäminen Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmatyöhön liittyen on kunnilta kerätty toiminnasta ja taloudesta kertovaa tausta-aineistoa viime vuosilta. Vuoden 2011 tietoja kerättiin ja tarkasteltiin kuvassa 1 esitetyn viisitasomallin mukaisesti, kuitenkin vasta suuntaa antavasti hahmottamaan uutta näkökulmaa. Päivitetyt talousraportit toimitettiin kunnille marraskuussa Seudullinen raportti löytyy osoitteessa: Kuva 1. Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikassa tukea ja palveluja tarkastellaan viidellä tasolla Taloustietojen keräämisen rinnalla kehitettiin edelleen Lapsi- ja nuorisopolitiikan kuntatalouden seurantamallia. Talousselvityksen mukaan alle 18-vuotiaiden palvelujen

14 14 kokonaiskustannukset Oulun seudun kunnissa vuonna 2011 olivat yhteensä noin 532 milj., mikä on n. 35 % Oulun seudun kuntien käyttömenoista. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion yhteenlaskettu osuus palvelukustannuksista oli 75 %, sosiaali- ja terveyspalveluiden 19 % ja muiden palveluiden 6 %. Taloustietojen tarkastelu osoitti myös, että reaalipanostusta on tehty merkittävästi lapsi- ja nuorisopolitiikkaan (18 %) tarkastelujakson (v ) aikana, mutta se on kohdistunut lähinnä erikoistuneisiin palveluihin (viisitasomallin tasot 4 ja 5) ja tiettyihin hallintokuntiin. Seurantamallin kehittämisellä havainnollistettiin, millä tavoin taloustietoja olisi tuotettava, jotta niitä voidaan seurata ja analysoida tarkoituksenmukaisemmin mm. kytkemällä tiedot vaikuttavuuden arviointiin. Näiden tietojen avulla lasten ja nuorten kunnallisia palveluja voidaan jatkossa kehittää paremmin hyvinvointia edistävään suuntaan. Tavoitteena on lisäksi laajentaa tarkastelua muihin ikäryhmiin sekä hyödyntää näin seurantamallia kunnan toiminnan ja talouden hallitsemiseksi LNPO-osallisuushanke Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelussa osallisuus on ollut yksi keskeisistä näkökulmista. Kunnan kaikissa toiminnoissa tulisi mahdollistaa lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen kehittämiseen, järjestämiseen ja arviointiin. Tavoitteena on, että jo lapsena opitaan osallistumisen vaatimia taitoja. Seutuohjelmassa näitä taitoja on kuvattu omien elinolojen arvioimisen taitoina sekä niihin vaikuttamisen taitoina. Oman elinympäristön jälkeen osallisuus laajenee ympäristön ja yhteisöjen havainnointiin sekä niihin vaikuttamiseen. Loka-joulukuussa 2012 toteutettiin TUKEVA 3 Oulun seudun osahankkeen alla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Oulun seudun rahoittama LNPO-osallisuushanke. Hanketta on jatkettu ajalla Resurssit: Oulun seudun nuorten osallistamistoimenpiteet osana Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista työtä -hanke toteutettiin osana TUKEVA 3 Oulun seudun osahanketta. LNPO-osallisuushanke sai Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta valtionavustuksen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon, josta 13147,07 käytettiin Oulun seudun vastinraha oli yhtä suuri. Oulun seutuorganisaation toiminnan päättyessä seutukokeilulain päättyessä avustuksen loppuosa palautettiin rahoittajalle ja haettiin Oulun kaupungille, jossa hanke siirtyi sivistys- ja kulttuuripalveluiden vastuualueelle. Palautettu avustus 6863 saatiin käytettäväksi ajalle Hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä Asta Kaarniemi ajalle , josta % työajalla. Yhteensä projektityöntekijä on työskennellyt hankkeessa 0,33 htv. Lisäksi asiantuntijoina ovat toimineet dosentti Matti Rimpelä 0,03 htv eli 12 asiantuntijapäivää ja Nuorisotutkimusverkoston tutkija Tomi Kiilakoski 0,02 htv. Ohjausryhmä: Vuoden 2012 aikana LNPO-osallisuushankkeen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa 29.10, 12.11, ja Vuonna 2013 ohjausryhmä on kokoontunut ja Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat vuonna 2012: puheenjohtaja: Kaisu Haapala, nuorisotoimen johtaja/ Oulun kaupunki, sihteeri: Leena Hassi, projektipäällikkö, TUKEVA 3 -juurruttamishanke/ Oulun seutu, Minna Hellsten, suunnittelija, Oulun kaupunki/ opetustoimi, Asta Kaarniemi, osallisuusaktivaattori/ Oulun seutu, Tomi Kiilakoski, tutkija/ Nuorisotutkimusseura, Claes Krüger, kehittämispäällikkö/ Oulun seu-

15 15 tu, Mika Nieminen, osallisuusvalmentaja/ Oulun kaupunki, Matti Rimpelä, dosentti/ Tampereen yliopisto ja Riitta Veijola, palvelupäällikkö/ Oulun kaupunki. Vuoden 2013 ohjausryhmässä jatkavat samat henkilöt, sihteerin tehtävät siirtyivät Asta Kaarniemelle. Tilaisuudet: Kuuluuko ääni? Kuuntelen! -seminaari järjestettiin Seminaarissa Oulun seudulla toimivat tahot esittivät eri osallisuuden tasoille asettuvia osallistavia toimintatapoja. Esitysten jälkeen keskusteltiin osallisuutta edistävistä asioista. Seminaariin osallistui 45 henkilöä, joista neljä oli nuorta. Lnpo-kuntatyöryhmien yhteinen työseminaari järjestettiin Työseminaarin teemana oli osallisuus ja siihen osallistui 16 henkilöä. Yhteistyö kuntien kanssa: LNPO-osallisuushankkeessa selvitettiin seudun kuntien lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilannetta. Selvitys tehtiin kuntajohtajien haastattelulla, LNPOkuntatyöryhmille suunnatulla kyselyllä ja kunnan eri toimialoille suunnatulla kyselyllä, jolla kerättiin kuntien hyviä osallistamisen käytänteitä. Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa raportissa selvitetään osallisuuden nykytila kunnissa ja samalla esitetään kehittämisen kohteet. Raportti valmistui tammikuussa Raportti löytyy osoitteesta Raportissa tarkastellaan hyvien käytänteiden vahvuuksia Oulun seudulla ja millaisia menetelmiä jatkossa tulisi kehittää. Peruskouluikäisillä nuorilla näyttäisi olevan eniten mahdollisuuksia osallistua kunnan toimintaan koulun tai nuorisopalveluiden kautta. Nuorten vaikuttajaryhmät ja oppilaskunnat tarjoavat rakenteellisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Kunnissa tulisikin kehittää alle kouluikäisten ja peruskoulun päättäneiden nuorten osallisuutta. Lisäksi tarvitaan monipuolisia menetelmiä ja työskentelytapoja, jotta kuullaan myös niiden kuntalaisten ääni, jotka eivät ole aktiivisia muuten vaikuttamaan asioihin Hyvät osallistamisen käytänteet koottiin erilliseksi reseptikirjaksi, josta taitettiin pdfmuotoinen kirja. Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista. Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista -kirja julkaistiin SeutuNapin sivuilla: Yhteistyötä kunnissa tehtiin erityisesti nuorten vaikuttajaryhmien, niiden ohjaajien sekä lnpo-kuntatyöryhmien kanssa. Osallisuusaktivaattori teki viiden kunnan kanssa yhteistyötä osallisuustoiminnan kehittämiseksi. - Limingan nuorisovaltuuston toiminnan kehittämiseksi osallisuusaktivaattori osallistui kahteen nuorisovaltuuston kokoukseen, joissa yhteistoiminnallisilla menetelmillä nuoret kertoivat näkemyksensä nuorisovaltuuston toiminnan kehittämistarpeista ja suunnittelivat miten tarpeisiin vastataan. - Hailuodossa osallisuusaktivaattori tapasi oppilaskunnan hallituksen sekä 6. luokan oppilaat ja keskusteli oppilaiden kanssa oppilaskuntatoiminnan nykytilasta ja mahdollisuuksista. Oppilaskunnan tapaamisen jälkeen työntekijä vieraili myös opettajien kokouksessa, jossa käsiteltiin samoja asioita. - Tyrnävällä osallisuusaktivaattori tapasi oppilaskunnan hallituksen jäseniä, joiden kanssa keskusteltiin oppilaskuntatoiminnan nykytilasta ja mahdollisuuksista. - Kempeleessä osallisuusaktivaattori osallistui lnpo-kuntatyöryhmän kokoukseen sekä oli mukana osallisuusleirillä Leirillä nuoret valmistautuivat il-

16 16 taan, jossa nuorisofoorumi keskusteli nuoria koskevista asioista kunnanvaltuuston kanssa. Osallisuusaktivaattori oli mukana valtuustoillassa Lumijoella osallisuusaktivaattori suunnitteli yhdessä lnpo-kuntatyöryhmän jäsenten kanssa kyselyn laatimista kuntalaisille. Kevään 2013 aikana on laadittu kysely järjestöille vanhempien osallisuudesta. Kyselyn tulokset raportoidaan huhtikuussa LNPO-hankkeessa on myös valmisteltu pidettävää Isien ja äitien äänellä -seminaaria vanhempien osallisuudesta sekä Isät äänessä -vanhempainiltaa, joka on suunnattu isille. LNPO-osallisuushankkeen toteutukseen on osallistunut yhteensä 59 nuorta ja 141 aikuista Kuntien LNPO Kuntien LNPO-työ on edennyt jokaisen kunnan omassa tahdissa. Kuntien omat ohjelmat ovat vielä työn alla, niiden etenemisestä on raportoitu yhteisissä tapaamisissa kuntatoimijoiden kanssa , 2.11., , ja Osalla kunnista on tavoitteena saada ohjelmat valmiiksi kevään 2013 aikana. Yhteisissä työseminaareissa ja kokouksissa on lisäksi käsitelty taloustietojen toimintamallin kehittämistä ja osallisuusasioita. Tapaamisissa ovat olleet mukana myös sähköisen hyvinvointikertomuksen asiantuntijat Matti Vähäkuopus/Oulu, Arja Rantapelkonen/Lakeus ja Katja Vähäkuopus/Lakeus. Kuntiin tehdyillä LNPO-kuntakierroksilla on kuultu ja ohjattu tarkemmin ko. kunnan ohjelmatyön etenemistä. Lokakuussa 2012 projektipäällikkö Leena Hassi ja osallisuusaktivaattori Asta Kaarniemi kiersivät Hailuodossa, Kempeleessä ja Lumijoella. Lisäksi he kertoivat LNPO:sta Tyrnävän kunnanvaltuustolle. Toinen kuntakierros (Hailuoto, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos) toteutettiin tammikuussa 2013 ja sille osallistuivat Matti Rimpelä, Asta Kaarniemi ja Leena Hassi. Osassa kuntia oli mukana myös THL:n kehittämispäällikkö Arja Hastrup. Näillä kierroksilla oli aiheena lisäksi tuleva Kaste-ohjelmaan kuuluva Lasten Kaste-hankehaku. LNPO:n yhtenä ohjelma-alueena on tiedonhallinnan kokonaisuus, joka koostuu toiminta- ja taloustiedon sekä hyvinvointitiedon tuotannosta. Tätä kokonaisuutta on pyritty tukemaan tekemällä yhteistyötä sähköisen hyvinvointikertomus-kehittämistyön kanssa. Lisäksi laajan 4-vuotisterveystarkastus -toimintamallin juurruttamiskierroksilla on kerrottu ko. toimintamallin ja LNPO:n yhteyksistä toisiinsa. Hyvinvointitiedon hyödyntämisen prosessia on pohdittu yhdessä Kempeleen, Limingan ja Oulun kesken. Nämä kunnat pilotoivat TUKEVA 2 -hankkeessa laajaa 4v-terveystarkastusmallia. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä kertyvä materiaali löytyy Seutunappi.fi sivustolta: Arviointi Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön prosessia on arvioitu kuntien kanssa järjestetyissä yhteisissä tapaamisissa ja kuntakierroksilla. Kunnat ovat eri vaiheessa etenemässä omien ohjelmien laatimisessa. Tilanne seudun kuntien ohjelmatyössä: Hailuoto: Kuntatyöryhmä on kokoontunut kuukausittain lokakuu tammikuu 2013

17 17 välisenä aikana. Työryhmä toteutti kuntalaisille kyselyn lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista Hailuodossa. Kyselyn pohjalta mm. nousi tarve perhetyölle ja sen pohjalta tehtiin aloite kodinhoitajan/lapsiperhetyöntekijän toimen perustamisesta. Uuden kuntastrategian valmistelussa tullaan lnpo ja lastensuojelun suunnitelma yhdistämään siihen. Kempele: LNPO-työssä on hyödynnetty talousselvitystä. Ohjelmatyössä on tehty tiivistä yhteistyötä hyvinvointikertomuksen kanssa. Ohjelma on valmis ja se käsitellään kunnanvaltuustossa ja hallituksessa huhtikuussa Liminka: LNPO ryhmä ei ole ollut aktiivinen. Hyvinvointikertomus linkitetään LNPO:aan. Poliittisella puolella oma lapsiperheiden jaksamisen tukeminen työryhmä on pohtinut asiaa viime vuonna ja esittänyt nostoja ohjelmatyöhön. Lumijoki: Kunnan lnpo-työryhmä ei ole toiminut, kolmen henkilön tiimi on vastannut ohjelman työstämisestä. Tiimi on työstänyt ohjelma-asiakirjaa, josta on valmistunut 1. luonnos kommentoitavaksi. Kunnassa on tehty kysely lapsiperheille päiväkodin, neuvolan ja kirjaston kautta. LNPO:n linjaukset yhdistetään osaksi kuntastrategiaa, lastensuojelun suunnitelma tehdään erillään LNPO:sta. Taloustietojen koontiin on sovittu aikataulu ja ne tullaan liittämään kevään aikana LNPO:aan. Muhos: LNPO lähti viime vuoden puolella vauhdilla käyntiin, nyt on vauhti tasaantunut. Samanaikaisesti kunnassa on työstetty sähköistä hyvinvointikertomus, joka verottaa voimavaroja (samat henkilöt molemmissa). Ohjelma-alueet on vastuutettu eri toimijoille, nyt työstetään sisältötekstiä kevään aikana. Tavoitteena on viedä LNPO huhtikuussa lautakuntakäsittelyyn. Oulu: Oulun kaupunki ei ole laatimassa erillistä ohjelma-asiakirjaa, vaan LNPO:n toimintapoliittinen linjaus ja merkitys on sisällytetty eri toimijoiden toimintasuunnitelmiin ja kaupungin strategiaan. Ohjelmatyölle on valittu valmisteluryhmä hyvinvointipalveluista ja sivistys- ja kulttuuripalveluista, jonka työ on käynnistynyt poikkitoiminnallisesti ja alueellisesti alkuvuoden aikana. Tyrnävä: Ohjelmaa on työstetty vastuuttaen eri toimijatahoja poikkihallinnollisesti, vastuuhenkilöt ovat kokoontuneet säännöllisesti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila on kuvattu, seuraavaksi suunnitelmassa kuvata visio vuoteen 2025 ja sinne johtavat askelmerkit. LNPO linkitetään sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Talousselvitys on liitetty hyvinvointikertomukseen. Ohjelma viedään lautakuntakäsittelyyn kesän jälkeen. Osallisuushanke on raportoitu Ely-keskukselle ensimmäisestä vaiheesta tammikuussa 2013 Elyn ohjeistuksen mukaan. Hankkeen onnistumista arvioitiin ohjausryhmässä, jossa todettiin asiantuntijoiden käytön sekä ohjausryhmän työskentelyn auttaneen hankkeen nopeaa toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista. Seuraava raportointi Ely-keskukselle on toisen vaiheen päätyttyä

18 TOIMINTA JA TULOKSET KAINUUN OSAHANKKEESSA Vanhempainkoulu4 (Vankkurit), murrosikäisten vanhempien vertaisryhmätoiminta yläkouluille Tavoitteena on TUKEVA 2:n aikana Kainuussa pilotoidun Vanhempainkoulu4, eli Vankkurit -työmallin juurruttaminen Kainuun yläkouluihin. Vertaisryhmätoiminnan on tarkoitus laajentua koskemaan useampia yläkouluja ja ryhmät toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimen yhteistyönä. Vankkurit -työmallin juurruttamistyö on käynnistynyt vaihtelevasti kainuulaisilla yläkouluilla. TUKEVA 2:n aikana käynnistynyt Sotkamon Vankkurit -ryhmä jatkoi kokoontumisiaan vielä helmikuulle 2013 saakka. Uusia Vankkurit -ryhmiä käynnistyi kevään aikana Kajaanissa ja Suomussalmella. Myös Otanmäen koulun 4-6 -luokkalaisten vanhemmille suunnatun ryhmän markkinointi käynnistyi maaliskuussa. Ryhmät toteutetaan yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin kanssa. Vankkureissa jaetaan kokemuksia arkipäivästä iloineen ja murheineen. Vanhemmat ovat tuoneet iltoihin aiheet ja asiat, joita on yhdessä pohdittu. Vankkureissa vanhemmat rohkaisivat ja innostivat toisiaan löytämään oman persoonallisen tavan toimia vanhempana. Lapsen ja nuoren kasvamisessa on tärkeitä etappeja ja murrosikä on yksi sellainen. Usein vanhempia askarruttivat mm. kotiintuloajat, nukkuminen, netti- ja vapaa-ajankäyttö, päihdekokeilut ym. Ryhmässä kuultiin muiden kokemuksia, saatiin tietoa ja lisäymmärrystä lapsen ja nuoren kasvuun ja kehittymiseen sekä voimaa omannäköiseen vanhemmuuteen. Vanhemmat keskustelivat Vankkureissa hyvin arkilähtöisistä asioista, mm. oman lapsen itsetunnon tukemisesta, huolen heräämisestä arkipäivässä ja omasta roolista vanhempana. Vankkurit -vanhempainryhmien iltojen keskusteluaiheita ovat olleet väliraportointikaudella mm. Kodin tunneilmaston merkitys Jämäkkyys ja rajat Nuoren hyvinvointi Perhesuhteiden muuttuminen Nuoren rohkaiseminen vastuuseen Oma jaksaminen vanhempana Hyvä minä! Yläkouluilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien Miekkareiden vierailuista Vankkurit -ryhmiin on suunniteltu kevään 2013 aikana Arviointi Vankkurit -vanhempainryhmiin on osallistunut tarkastelujakson aikana 19 vanhempaa. Vanhempien aktivoituminen vertaisryhmätoimintaan on riippunut paljon mm. kunkin koulun aktiivisuudesta toiminnan markkinoinnissa. Osallistujamäärien kirjaaminen ja palautekeskustelut kokoontumisten jälkeen ovat olleet osa arviointia. Miekkareiden sitoutuminen Vankkurit -toimintaan on ollut kiitettävää. Tavoitteena on ollut

19 19 sitouttaa Miekkarit toiminnan jatkamiseen tulevaisuudessa ja tähän prosessiin Miekkarit ovat lähdössä mukaan. Maaliskuussa on hankkeen tuella käynnistynyt Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessi, joka tutkii yläkouluilla työskentelevien Miekkareiden työn tunnettavuutta Kainuussa. Miekkareiden työhön kuuluu mm. yksilötyö oppilaan kanssa, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö nuoren asioissa, opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän konsultointi sekä oppilaan ja perheiden tukemiseen liittyvä yhteistyö esim. perhe-neuvolan, lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Opinnäytetyön tilaaja on Kainuun Sote -kuntayhtymän opiskelija- ja terveydenhuolto. Opinnäytetyössä tutkitaan yläkoulujen Miekkareiden toimintaa Kainuussa luokkalaisten kokemana. Tavoitteena on saada mm. tietoa siitä, miten tutuksi oppilaat kokevat Miekkarin toiminnan omalla koululla, onko Miekkarin tuki tullut ajoissa, onko se ollut sopivaa ja jos ei, niin millaista tukea nuori odottaa. Opinnäytetyön tekijät haastattelevat yläkoululaisia kolmella yläkoululla Kainuussa. Opinnäytetyö valmistuu joulukuussa Tulokset ja kehittämisaihiot käsitellään koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, yläkoulujen oppilashuoltoryhmissä ja vanhempainilloissa Nuoren psykososiaalisen polun toimintakäytännöt Kehittämisverkosto Maakunnallinen oppilashuollon kehittämisverkosto aloitti toimintansa TUKEVA 2 - hankkeen aikana vuonna Verkostotyöskentelyyn on osallistunut mm. yläkoulujen rehtoreita, aineenopettajia, erityisopettajia, oppilashuollon henkilöstöä (mm. kuraattorit, kouluterveydenhoitajat, nuorten mielenterveystyöntekijät, koulupsykologit, opinto-ohjaajat) sekä lastensuojelun, nuorisotyön, perhetyön ja nuorisopsykiatrian työntekijöitä. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen tavoitteena on TUKEVA 1 ja 2 -hankkeissa kehitetyn Tukeva-työotteen juurruttaminen oppilashuoltoon. Kehittämisverkoston työskentelyllä on pyritty lisäämään ammattilaisten osaamista ylisektorisessa yhteistyössä, lisäämään koulun ja sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden keskinäistä vuoropuhelua sekä vahvistamaan yhteisiä toiminta- ja työtapoja nuoria autettaessa. Tukeva-työotteeseen kuuluu huolen riittävän varhainen puheeksi ottaminen, huolen huomaajan mukana oleminen koko prosessin ajan, nuoren ja perheen huolen kuuleminen ja työskentelyn lähteminen nuoren ja perheen tarpeista ja motivaatiosta. Perheen muu verkosto selvitetään työskentelyn alkaessa, tarpeenmukainen verkosto kootaan ja työskentely tapahtuu työparin kanssa. Tukeva-työotteessa asiakasta tuetaan henkilökohtaiseen vastuuseen. Verkoston tehtävänä on laatia suunnitelma tuesta ja hoidosta, arvioida ja seurata tuen ja hoidon tarvetta sekä onnistumista Maakunnalliset työpajapäivät oppilashuoltoryhmille TUKEVA 2 -hankkeen aikana tehdyssä arviointikyselyssä kehittämisverkoston osallistujat toivoivat TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen tuovan uusia menetelmiä ja työkaluja oppilashuoltotyöhön. Kun kehittämisverkoston osallistujilta kysyttiin odotuksia TUKE- VA 3 juurruttamishankkeessa tehtävään juurruttamistyöhön, nousi vastauksista esiin seuraavia kommentteja:

20 20 Kysymys: Millaista jatkotyöskentelyä toivot kehittämisverkostossa? o o o o o o o o o Tapaamisia ensi talven aikana, vaikka 2-3 kertaa. Hyviä kokemuksia muualta Suomesta Kokoontumisia esim. 1 krt/v, jolloin voisi vaihtaa kuulumisia asian äärellä. Päihdetyötä, mihin nuoria ohjataan oikeasti, jos huomaa alkoholin käytön lisääntyneen nuoren arjessa. Koulukohtaista, koko oh-työn tekijöiden kanssa. Verkoston tapaamisia, vaikka harvemminkin kuin tässä yht. päivittämistä ja keskustelua ajankohtaisista aiheista Lasten ja nuorten vanhempien kanssa työskentelyyn liittyvää tieto-taitoa. Verkoston kokoontumisia tietyin väliajoin OHR -toimintaan pitäisi saada selkeät työskentelymallit ja yhtenäiset ja lainmukaiset toimintaohjeet. Samanlaista moniammatillista yhteistyötä. Eli, ystävyyttä ja avunantoa. Näihin toiveisiin ja haasteisiin on pyritty juurruttamishankkeessa vastaamaan, ja työpaja- ja koulutuspäiviä on järjestetty monipuolisesti juurruttamishankkeen alusta alkaen. Työpaja ja koulutuspäivät loka-maaliskuun aikana: Nuoren neuropsykiatrinen kuntoutus Kouluttaja psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä, Wellmind Terveys Oy. Perustietoa neuropsykiatrisista häiriöistä Neuropsykiatristen häiriöiden vaikutus arkeen ja toimintakykyyn Neuropsykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen perusteita Työrauhaa kaikille menetelmä Kouluttaja Tiina Kiiski, KM, EO, Niilo Mäki Instituutti Toimintamalli, jonka avulla tuetaan luokkia, joissa työrauhaongelmat ovat muodostuneet oppimisen ja opetuksen esteeksi. Malli perehdyttää Työrauha kaikille - toimintamallin periaatteisiin ja toteuttamistapoihin. Lisäksi malli antaa osallistujille valmiudet suunnitella ja toteuttaa Työrauha kaikille -toimintamallia omalla koululla sekä vastata oman koulun henkilökunnan perehdyttämisestä toimintamallin toteutukseen. Koulutuksen sisällöt: Työrauhaongelmat koulutyön arjessa Hyvä työrauha - miten sitä voidaan luokkatasolla rakentaa? Opettajan luokanhallinnan taidot Työrauha kaikille - luokkatason tukitoimimalli yläkouluissa esiintyvien työrauhaongelmien vähentämiseksi. Lapset puheeksi -menetelmän juurruttaminen oppilashuollon työkaluksi

21 21 Kouluttajana perheterapeutti ET, Toimiva lapsi&perhe menetelmien kouluttaja, osastonhoitaja, TtM -opiskelija Matti Parviainen Iltapäiväseminaari, jossa esiteltiin Lapset Puheeksi -menetelmä Toimiva lapsi & perhe -työskentelyn periaatteiden esittely sekä opastus Lapset puheeksi -lokikirjan käyttöön sekä rooliharjoituksia Menetelmästä saatujen kokemusten kokoaminen ja menetelmätyönohjaus Kokemusten vaihtoa ja palautetta. Seksuaali- ja päihdekasvatus Kouluttajina yhteisövalmentaja Outi Hedemäki valtakunnallisesta Työpajayhdistyksestä Helsingistä ja seksuaalipedagogi Sanna Lanki Kajaanista. Ohjelma: Omat arvot ja asenteet puntarissa suhteessa päihteisiin ja nuorten päihteidenkäyttöön Miten keskustelen päihteistä nuorten kanssa? Kuka seksuaalikasvattaa yläkoululaisia ja miten ja missä? Mitä nuoren tulisi tietää ja mitä nuori oikeasti tietää seksuaalisuudesta? Nuoren psykososiaalinen tuki seksuaaliterveyden edistämisen näkökulmasta. Seksuaalisuuden ja sen moninaisuuden huomioiminen: seksuaalisuus kuuluu kaikille Friends-ohjelman ohjaajakoulutus Kouluttaja Inari Immonen, Aseman Lapset ry. Friends-ohjelma on ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä sekä mielenterveyttä edistävä ohjelma. Se opettaa lapsia ja nuoria tunnistamaan ja käsittelemään tunteita, kannustaa myönteisiin ajattelumalleihin sekä opettaa selviytymiskeinoja vastoinkäymisten ja pettymysten varalle. Ohjelma vahvistaa lasten ja nuorten minäkuvaa sekä lisää uskoa omaan kyvykkyyteen Yhteiset nuoret -työryhmät Kajaanissa käynnistynyt Yhteiset nuoret -työryhmätyöskentely on laajentunut TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen aikana Sotkamoon ja Suomussalmelle. Yhteiset nuoret -työryhmät ovat koonneet yhteen suuren määrän kainuulaisten nuorten parissa työskenteleviä toimijoita. Kaikille kiinnostuneille avoimet ryhmät ovat kokoontuneet yhteisen tiedon, kokemusten ja ajankohtaisten kysymysten pariin. Yhteiset nuoret -työryhmien koollekutsujana on toiminut osahankkeen projektipäällikkö yhteistyössä kuntien nuorisotoimien kanssa. Yhteiset nuoret -työryhmän kokoontumisissa on ollut osallistujia mm. kuntien ja Kajaanin kaupungin nuorisotyöstä, sosiaalitoimesta, työvoimapalveluista, hankkeista, seurakunnasta, eri vapaaehtoisjärjestöistä sekä kouluista ja oppilaitoksista. Hankkeen projektipäällikkö on laatinut kokoontumisen kutsut, asialistat, johtanut puhetta ja tehnyt muistion.

22 22 Työryhmän kokoontumisten yhdessä sovitut sisällöt ovat käsitelleet nuoren arkea monipuolisesti, mm.: Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelumallin kehittäminen Kainuussa Nuoret ja asunnottomuus Nuorten yhteiskuntatakuu - Mitä? - Missä? - Milloin? Nuorten tukihenkilötoiminta Kainuussa Mitä on etsivä nettityö? Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten ryhmätoiminta Versova puu ry. esittäytyy. Versova Puu ry järjestää kainuulaisille nuorille elokuvatoimintaa yhteistyössä Sotkamon seurakunnan nuorisotyön kanssa TE-toimiston rooli nuoren ohjauksessa Yhteiset nuoret -ryhmätoiminta oli esiteltävänä Spartak Kajaani ry:n Respektihankkeen päätösseminaarissa marraskuussa. Kolmivuotinen Respekti-hanke eli Nuorten ammatinvalintaan ohjaava toiminta Kainuussa on auttanut kainuulaisia nuoria etsimään oman polkunsa elämässä. Spartak ry on ollut yksi aktiivisimmista Yhteiset nuoret -työryhmätyöskentelyyn osallistuneista tahoista TUKEVA 3 raportointikauden aikana. Lisäksi TUKEVA 3 -juurruttamishanke oli mukana järjestämässä, Suomussalmen Yhteiset nuoret -ryhmän kanssa Sano ei päihteille sano ei käyttäjälle -keskusteluiltaa Teatteri Retikassa helmikuussa Arviointi Nuoren psykososiaalisen tuen toimintakäytäntöjen juurtumista on seurattu keräämällä palautetta ja tietoa työntekijäryhmiltä, työpajoihin ja kehittämiseen osallistuneilta työntekijöiltä ja muilta hankkeessa mukana olleilta. TUKEVA 2 -hankkeessa vuonna 2012 oppilashuollon kehittämistyöryhmään osallistuneille toteutettu Webropol -kysely antoi eväitä juurruttamishankkeen toteutukseen. Vastauksissa toivottiin säännöllisesti järjestettäviä moniammatillisen verkoston kokoontumisia, missä eri toimijoilla olisi mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja jakaa kokemuksia. Muutamissa vastauksissa toivottiin myös oppilashuoltoryhmän toimintaan selkeitä ja yhtenäisiä toimintamalleja sekä koulukohtaista työskentelyä. Lisäksi yksi toivoi lisää välineitä lasten ja nuorten vanhempien kanssa työskentelyyn. Juurruttamishankkeessa järjestettyihin oppilashuollon verkoston työpajapäiviin on osallistunut väliraportointikaudella yhteensä 151 osallistujaa. Vastoin ennakko-odotuksia Kajaanin Yhteiset nuoret -työryhmämalli on lähtenyt leviämään myös muualle Kainuuseen. Sotkamon ja Suomussalmen nuorisotoimet ovat lähteneet etsimään Yhteiset nuoret -toiminnan avulla uudenlaisia verkostotyön muotoja ja nuorison parissa tehtävän työn ja tiedon jakamisen paikkoja. Kokoontumisissa osallistujat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä Yhteiset nuoret -toimintamallin. Avainsanat tämän moniammatillisen yhteistyön onnistumiselle ovat olleet ajankohtaisuus, tiedonkulku, vapaamuotoisuus, kokemukset, visiointi, synergia, jakaminen sekä kumppanuus. Yhteiset nuoret -työryhmä on kokoontunut tarkastelujakson aikana Kajaanissa viisi kertaa, Sotkamossa toiminta käynnistyi helmikuussa ja on kokoontunut kaksi kertaa. Suomusalmella toiminta käynnistyi maaliskuussa. Kaikkiin Yhteiset nuoret - työryhmiin on osallistunut yhteensä 115 eri sektoreilla toimivaa nuorisotyön ammatti-

23 23 laista. Suomussalmen Yhteiset nuoret -työryhmän organisoimassa Sano ei päihteille - illassa oli 170 osallistujaa Muu toiminta Kainuun osahankkeen itsearviointi Ensimmäinen TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen sisäinen itsearviointi tehtiin helmikuussa Tupu Holman kehittämä pikaitsearviointi -työkalu on helppo ja käyttökelpoinen tapa tarkistaa projektin käytännön etenemistä. Työkalu toimii tarkistuslistana, jonka avulla näkee, miten projektin eri osa-alueilla tapahtuu muutosta, hyvin toimivia ja parannusta vaativia kohtia. Se on selkeä käyttää ilman isoja ennakkovalmisteluja tai esiselvityksiä. Helmikuun arviointiin osallistui hankkeen projektipäällikkö ja projektisihteeri. Itsearvioinnissa tuli esille mm. seuraavaa: Onnistumiset perustelut, miksi onnistuttiin? Projektilla on selkeät ja konkreettiset tavoitteet, jotka on helppo siirtää toteutusvaiheen prosesseihin Ohjausryhmän kokoonpano on onnistunut. Ryhmä on aktiivinen ja keskusteleva ja ohjausryhmän jäsenillä on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Ohjausryhmän osallistamisella on ollut selkeä vaikutus toimintaan. Hankkeen kuulumiset ja tiedottaminen tulevista tapahtumista raportoidaan järjestelmällisesti asiaankuuluville tahoille Yhteiset nuoret -työryhmätyöskentelyn, kehittämisverkoston ja Vankkurit vanhempainryhmien kautta toimintaympäristöstä on ajankohtaista tietoa, jota hyödynnetään juurruttamistyössä Yhteiset nuoret -työryhmien käynnistyminen myös muilla paikkakunnilla, kuin Kajaanissa on ollut positiivinen ja yllättävä onnistuminen Kuntien nuorisotoimet ovat sitoutuneet Yhteiset nuoret -työryhmätoiminnan jatkamiseen. Kehittämisajatuksia hankkeen jatkotyöskentelyyn: Mitä parannettavaa, mitä voisi tehdä toisin? Vankkurit -vanhempainryhmät eivät ole käynnistyneet tavoitteiden mukaisesti kaikilla kouluilla o Ryhmien markkinointiin ja vanhempien rohkaisemiseen ryhmiin on kehitettävä uusia keinoja yhteistyössä koulun ja muun verkoston kanssa Oppilashuollon väen osallistuminen työpajapäiviin on vaihdellut, mm. sijaisjärjestelyjen ontuessa kouluilla Tukeva-työotteen käyttöä oppilashuollossa ei ole arvioitu kevään aikana. Toimintaympäristön ja odotusten ja muutosten ennakointi oli vaikeaa juurruttamisen läpiviemiseksi

24 24 Hankkeen juurruttamistavoitteet eivät täyty olemassa olevilla resursseilla. Vastuutaho Vankkurit -toimintamallin jatkumiseksi hankkeen päättymisen jälkeen on löydyttävä Hankkeen aikana on suoritettu jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Arviointi on pohjautunut toimintasuunnitelman tavoitteisiin ja toimintaympäristön tarkasteluun. Toimintaa on arvioitu myös päiväkirjojen, pöytäkirjojen, muistioiden, kirjeenvaihdon ja säännöllisen raportoinnin avulla. Toiminnasta tiedottaminen on ollut säännöllistä ja tarpeenmukaista TOIMINTA JA TULOKSET OULUNKAAREN OSAHANKKEESSA Raskausajan ennakoivat moniammatilliset kotikäynnit TUKEVA 2 -hankkeen aikana Oulunkaaren kuntayhtymässä, Utajärvi-Vaalan palvelualueen pilottina oli Oulun seudulla TUKEVA 1 -hankkeen aikana pilotoituun Raskausajan tuen polku -pilottiin pohjautuva Raskausajan moniammatilliset ennakoivat kotikäynnit - pilotti. Toimintamallin pilotointi pohjautui valtioneuvoston asetukseen neuvolatoiminnasta, joka edellyttää molempien vanhempien huomioimista neuvolan asiakkaina. Kotikäyntimallin juurrutuksen tavoitteena on laajentaa toimintamalli kaikkiin Oulunkaaren neuvoloihin vuoden 2013 aikana. Valtio-neuvoston asetus (Vna 380/2009) määrää, että kuntien on järjestettävä neuvoloissa laajoja terveystarkastuksia, jotka muodostuvat osista: voimavarakyselyn käyttö, väkivaltakyselyn käyttö naisille, puolisolle tehtävä terveydentilan arvio, työparityöskentely sekä raskaudenaikainen kotikäynti. Toimintamallin juurruttaminen on käynnistynyt helmikuussa 2013, jolloin projektityöntekijä on aloittanut hankkeessa 10 % työpanoksella. Työ on käynnistynyt juurrutuksen suunnittelulla, toimimallista tiedottamisella ja olemassa olevien työntekijäresurssien kartoittamisella. Selvitystyössä on havaittu, että kuntayhtymän jäsenkuntien toisistaan suurestikin poikkeavat syntyvyyden määrät asettavat haasteita toimintamallin samantasoiselle ja -aikaiselle käyttöönotolle. Jatkossa projektityöntekijän tehtävänä on antaa muiden kuntayhtymän neuvoloiden terveydenhoitajille ja heidän työparinaan kotikäynneillä toimiville perhetyön/sosiaalityön työntekijöille ns. vierihoitona perehdytystä toimintamalliin, tarvittaessa voimavarakyselyn käyttöön ja kirjaamiseen huhtielokuussa Lisäksi järjestetään toimijoiden keskinäistä konsultointia ja perehdytystä tarvittaessa etäneuvottelutekniikkaa hyödyntäen. Kunnista kolmessa: Simo, Utajärvi ja Vaala syntyvyys on matala, lasta/a ja työntekijöiden nykyinen resursointi toimintamallin toteuttamiseksi on kohtuullisen hyvä. Suuremman syntyvyyden kunnista Pudasjärvellä (80 90 lasta/a) resursointi äitiysneuvolassa on valtakunnallisten suositusten ylärajalla. Lisäksi ennakoiviin kotikäynteihin, kuten muutoinkin työhön, johon liittyy kotikäyntejä, tuo Pudasjärvellä haastetta pitkät välimatkat. Pudasjärvellä terveydenhoitajan kotikäyntien työpariksi on suunniteltu perhetyöntekijää. Perhetyöntekijäresurssi siellä on hyvä. Ii on Oulunkaaren kunnista syntyvyydeltään suurin: vuosittain syntyy noin 150 lasta. Iissä haasteena ovat terveydenhoitajien ja perhetyönresurssit tarpeeseen nähden.

25 25 Edellä mainituista haasteista johtuen toimintamallin käyttöönotto tulee vaiheistettavaksi niin, että Iissä ja Pudasjärvellä kotikäynnit ajoitetaan alkuvaiheessa koskemaan ensimmäistä lasta odottavia perheitä ja muissa kunnissa kaikkia lasta odottavia perheitä Arviointi Toimintamallin juurruttamisen arviointi suoritetaan asiakasarviointina sekä juurrutustyössä mukana olleiden työntekijöiden arviointina hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Arvioinnissa seurataan juurrutetun prosessin toteutumista (toimintamallin sisältö ja toiminta) neuvola-asetuksen mukaisesta raskausajan kotikäynnistä Etäperhevalmennus Etäperhevalmennus -toimintamallissa toteutetaan ryhmämuotoista moniammatillista perhevalmennusta etäyhteydellä niihin kuntiin Oulunkaaren palvelualueilla, joissa syntyvyys on pieni, perhevalmennusryhmät ovat pieniä ja resurssit moniammatillisen perhevalmennuksen toteuttamiseen ovat rajalliset. Ryhmän muodostavat etäpisteissä osallistuvat perheet, joita suuremman syntyvyyden kunnissa on useampia kuin puolestaan pienemmän syntyvyyden kunnissa voi osallistujana olla vain yksi perhe. Ryhmät kokoontuvat neuvolaan, missä on mukana oma terveydenhoitaja ja valmennuksen sisällöstä vastaavassa pisteessä se moniammatillinen henkilöstö, joka kulloiseenkin valmennusosaan on suunniteltu. Näin toimintamalli mahdollistaa harvaan asutulla alueella tasa-arvoisen palvelun kaikille lastaodottaville perheille Etävalmennuksen perustavoitteena on tukea vanhempia antoisassa ja haastavassa kasvatustehtävässä vahvistaen sellaisia tietoja ja taitoja, jotka helpottavat arjen sujumista vauvan kanssa. Etäperhevalmennuspilotissa hyödynnetään niitä osioita nykyisistä valmennusohjelmista, jotka soveltuvat etänä lähetettäväksi (esim. psykologin vetämä Parisuhdeilta, sosiaalityöntekijän vetämä Riittävän hyvä vanhemmuus). Toimintamallin juurruttamisen lisäksi tehdään myös toimintamallin edelleen kehittämistä niin, että paikanpäällä, kuntakohtaisesti tapahtuvan perhevalmennuksen ja etäperhevalmennuksen lisäksi luodaan asiakaslähtöisiä, uusia tapoja tuottaa ao. palvelua. Tällainen vaihtoehto on tuottaa perhevalmennusmateriaalia sähköiseen muotoon osaksi Oulunkaaren Omahoitopalvelua. Oulunkaaren Omahoito on sähköinen internet-pohjainen asiointikanava, joka toimii suojatussa yhteydessä. Omahoitoon voidaan linkittää perhevalmennuksesta taltioituja videoita, josta ne ovat perheiden katsottavissa heille sopivaan aikaan. Näin palvelu on kaikkien kuntayhtymän perheiden käytettävissä asuinpaikasta riippumatta. Toimintamallin käyttöönotto on aloitettu joulukuussa 2012, jolloin järjestettiin Iin ja Utajärven yhteinen etäsynnytysvalmennus. Valmennukseen osallistui Iissä 10 ja Utajärvellä 5 henkilöä. Raskaana olevien naisten lisäksi valmennukseen osallistui puolisoita ja muita tukihenkilöitä. Valmennuksen piti iiläinen, kätilöksi opiskeleva terveydenhoitaja, jolle tehtävä toimi myös opintoihin liittyvänä kehittämistehtävänä. Iissä valmennukseen osallistui myös toinen neuvolan terveydenhoitaja. Myös Utajärvellä oli äitiysneuvolan terveydenhoitaja ryhmässä paikalla. Etäsynnytysvalmennuksen diamateriaali on koottu Oulunkaaren Omahoitoon ja on sieltä asiakkaiden luettavissa.

26 26 Toimintamallin sisällön kehitystyö jatkuu kevään 2013 aikana. Videovälitteisten etävalmennusten lisäksi panostetaan videoitujen valmennusosioiden tallentamiseen sähköiseen Omahoito- alustaan. Toimintamallin juurruttamiseen varattu 10% työpanos on sisällytetty projektipäällikön 30%-työhön, joten budjetoidun palkkavarauksen uudelleen kohdentaminen tehdään kevään 2013 aikana yhteistyössä TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen koordinaation ja hankkeen rahoittajan kanssa Arviointi Toimintamallin juurruttamisen arviointi on aloitettu asiakasarviointina ensimmäisessä ryhmässä. Asiakasarvioinnin keruuta jatketaan myös tulevissa ryhmissä. Lisäksi arviointia kerätään juurrutustyössä mukana olevilta työntekijöiltä sekä sähköisellä alustalla asioineilta asiakkailta Vanhempainkoulu vuotiaiden lasten vanhemmille TUKEVA 2 -hankkeessa pilotoitiin marras-joulukuussa 2011 Oulunkaarella, Iin palvelualueella vanhempainkoulu, jonka päätarkoituksena oli vahvistaa vanhemmuutta. Pilotti pohjautui C. Webster-Strattonin kehittämään Ihmeelliset vuodet - ryhmämuotoiseen ohjelmaan käytöshäiriöisten lasten vanhemmille. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa vanhempien itseluottamusta ja vanhemmuuden taitoja sekä hoitaa ja ennaltaehkäistä lasten käyttäytymisongelmia ja tottelemattomuutta. Tarkoituksena on myös muuttaa vanhempien ja lasten käyttäytyminen sekä heidän keskinäinen vuorovaikutuksensa myönteisemmäksi. Vanhempain koulun 12 kertaa kokoontuvassa ryhmässä käsiteltävät teemat ovat: leikkiminen lapsen kanssa lapsen oppiminen ja kehittyminen leikin avulla tehokkaat keinot kiittää, kehua ja kannustaa lasta lapsen käyttäytymisen muuttaminen palkitsemisen avulla tehokas rajojen asettaminen luonnolliset seuraamukset huomiotta jättäminen aikalisän käyttö Suomessa käytöshäiriöisiä lapsia on 3-8 %, se on yksi yleisimmistä lastenpsykiatriseen hoitoon ohjaamisen syistä. Käytöshäiriöt näyttävät olevan lisääntymässä ja ne ovat vaikeahoitoisia. Lasten käytöshäiriöiden hoidossa eniten tutkimuksellista näyttöä on ryhmämuotoisella vanhemmuuden ohjauksella. The Incredible Years ohjelmaa on tutkittu tieteellisesti Yhdysvalloissa, Englannissa ja Norjassa, joissa ohjelma on myös laajassa käytössä. Tutkimustulokset ovat olleet yhtäläisiä. Noin 70 % lapsista on selkeästi alle diagnostisten kriteerien sekä intervention jälkeen että seurannassa. Menetelmän vahvuuksia ovat myönteisyys ja kokemuksellinen oppiminen sekä ryhmän jäsenten kannattelu. Ryhmä sopii myös vanhemmille, joiden voimavarat osallistua ryhmään ovat tavallista heikommat. Vahvuutena on myös oppien perusteellisuus ja helppo sovellettavuus arjen poikkeustilanteisiinkin. Tutkimusten

27 27 mukaan ryhmän käyneet vanhemmat ovat pystyneet merkittävästi vähentämään lastensa käyttäytymisongelmia ja lisäämään myönteistä käyttäytymistä. Vanhemmat ovat tunteneet myös saaneensa paljon tukea, itseluottamusta ja keinoja vanhemmuuteen. Toimintamallin juurrutusvaihe käynnistyi pidetyllä vetäjien koulutuksella. Englanninkieliseen, Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n järjestämään Ihmeelliset vuodet ryhmänohjaajakoulutukseen Helsingissä osallistuivat Iistä erityisvarhaisopettaja Pia Heikkilä, terveydenhoitaja Marja-Liisa Jokelainen, Pudasjärveltä erityislastentarhan opettaja Riitta Jaakola, perhetyöntekijä Kati Huitsi, Utajärveltä lastentarhanopettaja/hyvinvointivastaava Hannele Karhu ja lastentarhanopettaja Tellervo Moilanen. Lisäksi koulutukseen osallistui neuvolapalvelujen seudullinen esimies, Tukeva3- hankkeen projektipäällikkö Anne Leppälä-Hast. Koulutuksen jälkeen käynnistyivät kuntakohtaiset työryhmät Iissä, Pudasjärvellä ja Utajärvellä. Työryhmissä suunniteltiin muun muassa vanhempainkoulun aikatauluttaminen, tila-asiat, asiakkaiden rekrytointi sekä ryhmään osallistuvien perheiden lastenhoito. Työryhmiin osallistui kaikissa kunnissa kuntien päivähoidon ja kuntayhtymän sosiaalitoimen, neuvolan ja perhetyön työntekijöitä. Työryhmien vetovastuu oli projektipäälliköllä ja lisäksi mukana olivat projektityöntekijä Anne Smedlund ja Oulun yliopistolta maisteriopiskelija Satu Sassi. Utajärvellä mukana oli myös seurakunnan perhetyöntekijä. Vaalassa vasta työtyhmätyöskentely käynnistyy kevät-kesällä Raportointijaksolla vanhempainkouluryhmät ovat käynnistyneet Iissä ja Utajärvellä. Pudasjärvellä ja Vaalassa ryhmät käynnistyvät syyskaudella Iissä vanhempien ryhmän kokosivat neuvolapalvelujen, sosiaalitoimen ja päivähoidon työntekijät yhdessä. He ottivat yhteyttä vanhempiin ja kertoivat toimintamallista. Ryhmä on kokoontunut viikosta 6 alkaen kerran viikossa, ilta-aikaan päiväkodin tiloissa. Samanaikaisesti on järjestetty näiden perheiden lastenhoito samassa päiväkodissa. Lastenhoitoon osallistuu kuntayhtymän perhetyöntekijän lisäksi paikalliset kolme yläkouluikäistä nuorta ja vapaaehtoistyöntekijänä edellä mainittu Oulun yliopiston opiskelija. Nuorten työpanos on korvattu ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja neuvolapalvelujen määrärahoista. Myös seurakunnan perhetyöntekijän käynnistä ryhmässä on neuvoteltu. Lisäksi vanhempainryhmässä vierailee kahdella kokoontumiskerralla perheneuvolan psykologi. Utajärvellä vanhempainkoulu käynnistyi viikolla 11. Siellä vanhempainryhmä koottiin niin, että julkaistiin lehdessä ilmoitus, jossa kerrottiin perheille mahdollisuudesta ilmoittautua vanhempainkouluun. Lisäksi päivähoidossa jaettiin vanhempainkouluesitettä. Utajärven vanhempainkouluryhmä muodostuikin kokonaan niistä vanhemmista, jotka olivat itse hakeutuneet ryhmään. Myös Utajärvellä vanhempainkoulu kokoontuu päiväkodilla ja samoissa tiloissa järjestetään lastenhoito sitä tarvitseville perheille. Lastenhoito on järjestetty perhetyön toimesta. Lisäksi hoitotyössä on mukana paikallisia nuoria pientä, ennaltaehkäisevästä lastensuojelusta tulevaa korvausta vastaan. Pudasjärvellä ja Vaalassa vanhempainkoulut käynnistyvät syyskaudella Toimintamalli edellyttää mahdollisimman yhtäjaksoista kokoontumista, joten jatkossa vanhempainkoulut ajoittuvat joko kevät- tai syyskauteen. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeeseen varatusta kone- ja laitehankintamäärärahasta on raportointiaikana hankittu yksi Ihmeelliset vuodet -opetusmateriaalipaketti. Kaksi materiaalipakettia (1. hankittu TUKEVA 2 -hankkeessa) mahdollistavat vanhempain-

28 28 koulun toteuttamisen samanaikaisesti useammassa kunnassa. Lisäksi kahdella materiaalipaketilla varmistetaan myös juurrutusvaiheen jälkeen perheiden tehostettu ohjaus; useamman perheen pääseminen interventiosta osalliseksi ja hyötyminen toimintamallin antamista valmiuksista vanhemmuudessaan. Materiaali onkin luonteeltaan jatkuvakäyttöinen Arviointi Toimintamallin juurruttamistyön arviointi suoritetaan Ihmeelliset vuodet - toimintamallin oman asiakaspalautteen keruun kautta jokaisella kokoontumiskerralla sekä kokonaisarviointi loppuarvioinnin muodossa viimeisellä kokoontumiskerralla. Lisäksi kerätään arviointia ryhmäohjaajilta ja muilta toimintaan osallistuneilta henkilöiltä TOIMINTA JA TULOKSET LAPIN OSAHANKKEESSA Ryhmätyömenetelmien juurruttaminen perustyöhön sosiaali-, terveys- ja kasvatustyössä TUKEVA 2 Lapin osahankkeessa oli yhtenä keskeisenä toimintokokonaisuutena erilaisten yhteisöllisten ja ryhmätyömuotojen kehittäminen ja käyttöönottaminen. Tähän liittyen järjestettiin monipuolista koulutusta erilaisten ryhmien ohjaamiseen, mm. lasten eroryhmät, Art-ryhmät, vanhempain ryhmät. Näiden ryhmätyömenetelmien vakiintuminen käytäntöön vaatii kokemusta ryhmien ohjaamisesta ja kokemusten ja toteutuneiden ryhmäprosessien arviointia. Lisäksi ohjaajat tarvitsevat menetelmähuoltoa ja ohjausta ryhmäprosessissa mahdollisesti ilmenneiden ongelmien käsittelyyn. Vertaiskonsultaatio toisten ryhmäohjaajien kanssa voi myös antaa tukea käytännön pulmissa ja toisaalta innostaa menetelmien käyttöön. TUKEVA 3 juurruttamishankkeen aikana tarkoitus on järjestää Lapin osahankealueella konsultaatiota ja menetelmäohjausta ryhmien ohjaajille, työntekijöiden vertaisfoorumeita ja kehittämispäiviä kokemusten vaihtoon ja oppimiseen sekä tukea uusien ryhmien toteutukseen Ryhmätoiminta TUKEVA 2 Lapin osahankkeessa järjestettiin alueellista koulutusta ARTmenetelmästä, Maestro-stressinhallintakursseista sekä ryhmämuotoisesta eroauttamisesta. ART (AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING) on menetelmä, jonka avulla opetetaan epäsosiaalisesti (aggressiivisesti tai vetäytyvästi) käyttäytyville nuorille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Lähtökohta on, että sosiaalista, hyväksyttyä käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia harjoittelemalla. Harjoitteita on kolmella tasolla: vihanhallinta, tunnetaso, sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso ja moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso. Menetelmää voi käyttää yksilötyössä, mutta harjoitteet on tehty ryhmässä toteutettaviksi. Ryhmäkokoontumisia on 15, mielellään vähintään kerran viikossa. TUKEVA 3 väliraportointiaikana on järjestetty koulutusiltapäivä perheartista. Menetelmäohjauspäivä on pidetty Rovaniemellä Kemissä ohjauspäivä pidetään ART-ryhmiä on ohjattu kouluissa Rovaniemellä, Sodankylässä ja

29 29 Kemissä eri luokka-asteilla. Lisäksi ART-ohjelmaa on toteutettu sovellettuna autistisille ja kehitysvammaisille lapsille ja nuorille Kolpeneneen palvelukeskuksen kuntoutusohjaajien toimesta. Uusia ryhmiä on keväällä vielä alkamassa. ART-menetelmää on käytetty myös yksilötyössä Torniossa. Vuorovaikutustaitoja seiskoille -ryhmäohjelma, joka kehitettiin TUKEVA 2 -hankkeen aikana ja jossa sovelletaan mm. Friends- ja KiVa kouluohjelmia, on jatkunut Pellon yläkoulussa koulukuraattorin ja terveydenhoitajan ohjaamana. Toimintaa tytöille -ryhmä toteutettiin hankkeen tuella ensimmäisen kerran Kemissä kevätlukukaudella Toiminta on jatkunut sen jälkeen kahdella eri koululla luokkalaisille tytöille. Suunnittelusta vastaa edelleen moniammatillinen ryhmä, jossa on mukana nuorisotoimi, koulu, sosiaalitoimi ja a-klinikka. Perhetyössä kehitettiin TUKEVA 2:ssa ryhmätoimintaa lastensuojelun äideille ja perheille Itä-Lapissa, Kemissä ja Torniossa. Itä-Lapissa perhetyöntekijät ovat ohjanneet lastensuojelun äitiryhmää myös vuoden 2012 keväällä ja juurruttamishankkeessa, tämän vuoden aikana he ovat toteuttaneet yhdessä poikien retkipäivän, jossa mukana oli 8 poikaa. Kemin äitiryhmä on kokoontunut kerran seurantatapaamiseen. Uutta ryhmää ei vielä ole aloitettu. Torniossa toiminta on jatkunut siten, että toinen perheryhmä on ollut syyskaudella ja kolmas alkoi Yhteistyössä on mukana eri alojen asiantuntijoita ja mm. Martta-yhdistys. Ranualla jatkuu yhteistyössä seurakunnan kanssa perhetupatoiminta, joka on avoin lapsiperheille, mutta johon myös ohjataan perheitä lastensuojelusta. Ryhmämuotoista eroauttamista on jatkettu Rovaseudulla. Rovaniemen kaupungin ja Lapin ensi- ja turvakodin yhteistyönä toteutetaan kuukausittain Eroneuvo-iltoja, jotka on tarkoitettu eronneille ja heidän läheisilleen. Mukana illoissa on ammattilaisten lisäksi keskustelua ohjaamassa koulutettuja vapaaehtoisia. Vanhemman neuvo - ryhmiä on ohjattu sekä Rovaniemellä että Ranualla. Nuorten eroryhmää yritettiin saada kokoon Rovaniemellä, mutta siinä ei onnistuttu. Lasten eroryhmä on alkamassa syksyllä Työntekijöiden vertaisverkostot Juurruttamishankkeessa on tuettu perhetyöntekijöiden ja perheneuvolatyöntekijöiden verkostoitumista ja järjestetty verkostojen työkokouksia. Perhetyöntekijöiden vertaisverkostot ovat kokoontuneet projektipäällikön johdolla seudullisesti. Itä-Lapin, Sodankylän ja Ranuan perhetyöntekijät kokoontuivat Päivillä käsiteltiin vertaiskonsultoinnin ohella mm. Lapset puheeksi -keskustelun ja neuvonpidon käyttöä Sodankylän perhetyössä, ryhmämuotoista eroauttamista ja perhetupatoimintaa Ranualla, lastensuojelun ja peruspalvelujen yhteistyötä Sallassa ja harjoiteltiin lapset puheeksi -keskustelua. Länsi-Lapin perhetyöntekijät kokoontuivat Torniossa Tapaamisessa oli vieraita Haaparannalta ja saimme kuulla heidän tavastaan työskennellä perheiden kanssa. Muita käsiteltyjä teemoja olivat perhetyön palvelusuunnitelmat ja suunnitelmallinen perhetyö, josta esimerkkinä Väestöliiton sekvenssimenetelmä. Luoteis-Lapin perhetyöntekijät olivat koolla Kolarissa Ylitornion perhetyöntekijä kertoi perheille suunnatusta kyselystä. Pääteemana oli perhetyön prosessi, eri-

30 30 tyisesti aloitusvaihe ja luottamuksellisen suhteen luominen perheeseen, jota käsiteltiin demonstroiden. Lopuksi Muonion perhetyöntekijä kertoi tulevana kesänä toteutettavasta perheleiristä, jossa kuntien perhetyöntekijöille on keskeinen rooli ohjaajina Arviointi Menetelmien juurtumista ja menetelmien käyttöön liittyvän tuen ja ohjauksen tarvetta arvioidaan työntekijöille tehtävällä webropol-kyselyllä. Asiakkailta kerätään myös palautetta toteutuneissa ryhmissä Ehkäisevän työn vahvistaminen Toimiva lapsi & perhe-menetelmiä juurruttamalla Toimiva lapsi & perhe -menetelmien tarkoituksena on toimia keskeisenä lasten ja nuorten ongelmia ehkäisevänä työvälineenä kuntien peruspalveluissa. Menetelmien ensisijainen käyttöalue on ehkäisevä työ, mutta niitä käytetään laajasti myös korjaavissa palveluissa esim. lastensuojelussa. Menetelmien avulla on mahdollista luoda hyvin konkreettiset ylisektorisen lapsikeskeisen työn rakenteet peruspalveluihin. Lapissa on aiemmissa hankkeissa koulutettu Toimiva lapsi & perhe-menetelmien osaajia. Osa kuntia on jo hyväksynyt strategioihinsa ehkäisevän työn vahvistamisen ja siihen liittyen näiden menetelmien käytön eri palveluissa. Juurruttamishankkeen aikana on tarkoitus edistää lapsikeskeisen työtavan ja sitä tukevien menetelmien, Lapset puheeksi -keskustelun ja Lapset puheeksi neuvonpito -menetelmän, käyttöön ottoa kuntien peruspalveluissa Lapin osahankealueella Toiminta Joulukuussa 2012 järjestettiin hankekunnille videoyhteydellä työkokous ja tiedotustilaisuus. Tilaisuudessa projektipäällikkö Mika Niemelä THL:sta esitteli lapsikeskeisen työn teoreettisia perusteita ja tutkimustuloksia työn vaikuttavuudesta. Vanhemman pitkäaikainen sairaus, toimeentulovaikeudet tai perhesuhteiden muutokset voivat olla riski lapsen kehitykselle ja pärjäävyydelle. Lapsen hyvinvointi rakentuu kuitenkin eri kehitysympäristöissä. Hyvä yhteistyö eri kehitysympäristöjen kesken sekä kussakin kehitysympäristössä lasta suojaavien tekijöiden vahvistaminen luovat edellytykset lapsen myönteiselle kasvulle ja kehitykselle ja vaikeuksien ylisukupolvisuuden katkaisulle. Työkokouksessa kartoitimme kuntien tilannetta Lapset puheeksi- ja Lapset puheeksi neuvonpito -menetelmien käyttöön otossa ja lapsikeskeisen työn rakenteisiin saattamisessa sekä kuntien työntekijöiden halukkuutta osallistua hankkeen järjestämään perus- ja kouluttajakoulutukseen. Kittilässä, Sodankylässä ja Kolarissa työtapa ja menetelmien käyttö on sisällytetty jo aiemmin hyvinvointistrategiaan tai mielenterveys- ja päihdestrategiaan ja sillä on johdon tuki. Kittilässä on kaksi LPNP-kouluttajaa (Lapset puheeksi ja neuvonpito-), Sodankylässä kahdeksan ja Kolarissa yksi. Koulutuksia on järjestetty runsaasti eri sektorien työntekijöille ja myös johdolle. Koulutuksissa on mukana ollut myös seurakunnan ja poliisin edustajia. Kolarissa on ollut alussa vaikeuksia, koska kouluttaminen on ollut

31 31 yhden henkilön vastuulla. Kun työpari hänelle löytyi, koulutustoiminta sai sielläkin uutta puhtia. Uusien kuntien innostamiseksi mukaan järjestettiin helmikuun 28. päivä seminaarin Lapset puheeksi strategiasta käytäntöön. Seminaarissa kuultiin sekä teoreettisesta taustasta ja tutkimustuloksista että eri kuntien käytännöistä. Mukana oli myös asiakasvanhempi, joka kertoi perheensä kokemuksista Lapset puheeksi keskusteluun ja neuvonpitoon osallistumisesta. Osallistujia oli kaikkiaan 180. Seminaari aloitti samalla perus- ja kouluttajakoulutuksen, joka jatkui seuraavana päivänä. Menetelmien peruskoulutus sisältää neljä lähiopetus- ja menetelmäohjauspäivää sekä käytännön harjoittelua. Kouluttajakoulutukseen kuuluu peruskoulutuksen lisäksi neljä lähiopetus ja ohjauspäivää sekä koulutusryhmän kokoamista ja peruskoulutuksen järjestämistä ryhmälle. Kouluttajina toimivat erityissosiaalityöntekijä Jaana Jokinen PaKaste - hankkeesta sekä koulukuraattori Tiina Huilaja Kittilästä Arviointi Arviointia toteutetaan yhteistyössä THL:n kanssa sekä työntekijöille että asiakkaille tehtävillä kyselyillä Videoneuvotteluna tuotetut psykososiaaliset palvelut TUKEVA 2 Lapin osahankkeessa pilotoitiin lapsiperheille ja nuorille tarjottavaa psykososiaalista apua, joka toteutettiin videoyhteydellä. Uutta teknologiaa hyödyntävien palvelumuotojen käyttöönotto on hidas, aikaa vaativa prosessi. Jotta potentiaaliset asiakkaat löytävät palvelun ja rohkaistuvat sitä käyttämään, tarvitaan paljon tiedotusta ja ohjausta. Vajaan vuoden kokeilujakso on liian lyhyt aika kokemusten kerryttämiseen. Juurruttamishankkeen aikana jatketaan videoneuvottelun käytön edistämistä ja koordinointia sekä tuetaan videoneuvottelun käyttöön ottoa kuntien perheneuvonnan, mielenterveystyön ja sosiaalityön palveluissa Lapin osahankealueella. Juurruttamishankkeessa ylläpidetään edelleen lapsiperheille ja nuorille tarkoitettua psykososiaalista neuvontaa ja ohjausta etäpalveluna virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa. Tätä varten on hankittu asiantuntijapalvelua ja tehty sopimus psykologi Minna Waseniuksen kanssa videovastaanottopalvelusta 1-2 tuntia/ viikko alkaen tammikuusta 2013 sekä jatkettu psykologi Päivi Kivelän kanssa aiemmin tehtyä sopimusta. Tuntimäärä on pidetty alhaisena, koska käyttö jäänyt vähäiseksi. Sitä on kuitenkin mahdollista lisätä, mikäli kysyntä kasvaa. Palvelun teknistä käytettävyyttä on pyritty parantamaan yhteistyössä videoneuvotteluohjelman tuottajan kanssa, mutta laajakaistaongelmille ei valitettavasti hanke voi mitään. Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen videopalvelusivulla on ollut kuluvan vuoden aikana 180 kävijää. Videopalvelun käytön edistämiseksi videovastaanotosta tehtiin TUKEVA 2:n aikana tallenne, jossa psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman keskustelee vanhemman kanssa lasten kasvatuksen pulmasta. Juurruttamishankkeen aikana keskustelu on editoitu, lyhennetty ja julkaistu osahankkeen kotisivuilla sekä virtuaalisessa sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa.

32 32 Palvelusta on toimitettu esitteitä kuntiin ja pyydetty kuntien työntekijöitä esittelemään palvelua asiakkailleen. Työntekijöillä on mahdollisuus myös varata aika yhdessä asiakkaansa kanssa ja osallistua keskusteluun. Kunnille on tarjottu mahdollisuutta kokeilla hankkeessa videoneuvottelun käyttöä omassa asiakastyössään. Toistaiseksi vain Itä-Lapin ja Sodankylän kunnissa on kiinnostusta videoneuvottelun hyödyntämiseen asiakastyössä Arviointi Jokaisesta videoneuvottelusta pyydetään asiantuntijan ja asiakkaan arviointi videoneuvottelun käytettävyydestä sekä sisällön että teknisen toimivuuden osalta. Pyritään saamaan mukaan myös asiakkaita, jotka voisivat osallistua palvelun kehittämiseen Perheneuvolatyön jalkautuva työmalli TUKEVA 2 Lapin osahankkeessa pilotoitiin perheneuvolan työssä jalkautuvaa työmallia, jossa erityissosiaalityöntekijä oli tarvittaessa koulun oppilashuollon tukena ja koulukuraattorin työparina perhekeskeisessä työssä. Juurruttamisvaiheessa tarkoitus on kokemusten pohjalta muokata malli jokapäiväiseen perheneuvolatyöhön soveltuvaksi ensin Rovaniemellä ja jatkossa myös muissa Lapin perheneuvoloissa. Kun toimintamallia kehitettiin Rovaniemellä, oli käytettävissä hankkeen kehittäjätyöntekijän työpanos ja toimintaa toteutettiin vain yhdellä koululla. TUKEVA 2 -hankkeen päätyttyä toiminta on pitänyt sopeuttaa perheneuvolan vakituiseen työntekijäresurssiin ja työpariutta tarjottava kaikille kouluille. Tavoitteena on päästä lähettämisestä yhteiseen työskentelyyn. Jalkautuva työmalli liitettiin osaksi perheneuvolan ensitiimin työtä. Ensitiimiin kuuluu kaksi psykologia ja kaksi sosiaalityöntekijää, joista kukin voi työskennellä koulukuraattorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan työparina silloin kun se arvioidaan tarpeelliseksi ja myös lapsi ja vanhemmat sen hyväksyvät. Toimintamallin juurtumisen seurantaa ja arviointia varten on pidetty työkokouksia ja Työkokouksiin ovat osallistuneet perheneuvolan ensitiimin jäsenet sekä koulun oppilashuollosta koulukuraattorit ja koulupsykologit. Syksyn 2012 aikana työparityöskentely oli vielä jäänyt alkupalavereihin, joissa oli pääsääntöisesti sovittu jatkotapaamiset niin, että perheneuvolassa tavataan vanhempia ja oppilashuollon työntekijä tapaa lasta. Totutuista työtavoista on vaikea irrottautua, kun työpaineet ovat kovat. Kevään aikana työparityöskentely perhetapaamisissa on kuitenkin lisääntynyt ja kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Seuraava arviointikokous pidetään Arviointi Toimintamallia arvioidaan työryhmässä, johon kuuluvat koulukuraattorit, -psykologit ja perheneuvolan ensitiimi. Lisäksi kerätään palautetta nuorilta ja vanhemmilta sekä mahdollisuuksien mukaan opettajilta ja muulta oppilashuollon henkilöstöltä.

33 Muiden valittavien toimintamallien juurruttaminen Juurruttamishankkeessa kunnilla on mahdollista edelleen kehittää tai juurruttaa myös muita Tukeva -hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja. Kuntaneuvotteluissa sovitaan juurrutettava toimintamalli tai työmenetelmä. Hanke tukee käyttöönottoa asiantuntijakonsultaatiolla ja käyttöönoton suunnitteluun tarvittavalla työpanoksella. Väliraportointikaudella ei muita valittuja toimintamalleja ole hankkeen toimesta juurrutettu, koska esityksiä kunnilta ei ole tullut Muu toiminta Lastensuojelun edunvalvonnan edistäminen TUKEVA 2 Lapin osahankkeen aikana tehtiin yhteistyötä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa lastensuojelun edunvalvonnan edistämiseksi Lapin alueella. Yhteistyötä on jatkettu myös juurruttamishankkeessa. Joulukuussa järjestimme yhteistyökokouksen, johon kutsuimme käräjäoikeuden, maistraatin, poliisin ja Lapin aluehallintoviraston sekä kuntien edustajia. Kokouksessa käsittelimme Lapin tilannetta tehtyjen kyselyiden ja paikalla olleiden tiedon ja kokemusten pohjalta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuille on koottu osaajapankki, jossa on myös Lapin alueen edunvalvojien yhteystietoja. Kevään aikana toteutetaan yhteistyössä kysely lastensuojelun edunvalvonnasta kunnissa vuoden 2012 aikana ja samalla kartoitetaan kuntien koulutus- ja konsultaatiotarpeita Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Rovaniemen kaupungissa on menossa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishanke, jossa tavoitteena on löytää taloudellisesti tehokkaampia tapoja tuottaa palveluja. Prosessiin on kumppaniksi pyydetty myös Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta toteuttamaan erityisesti asiakkaiden osallistamista. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeet järjestävät yhteistyössä kaupungin ja Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa vuoden 2013 helmi- toukokuun aikana keskustelukahvilassa kuntalaisten ja työntekijöiden yhteisiä keskustelu- ja kehittämisiltoja. TUKEVA 3 -juurruttamishanke on mukana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisprosessiin kuuluu työntekijöiden omien työpajojen ohessa kolme kokoontumista keskustelukahvilassa kevään aikana. Ensimmäisellä kerralla keskustelukahvilassa tarkasteltiin palvelujen nykytilaa, toisella kerralla pohdittiin ja ideoitiin toisin tekemisen tapoja. Kolmannella kerralla 15.4.on tarkoitus esitellä ja keskustella ratkaisuehdotuksista. Palvelujen käyttäjät nostivat tärkeinä kehitettävinä asioina mm. tiedottamisen eri muodoissaan, palveluohjauksen, työntekijöiden pysyvyyden sekä ensikontaktin merkityksen ja työntekijän taidon kohdata ja kuulla asiakasta.

34 34 3. Juurrutettavien toimintamallien kuvaaminen Innokylän kehittämisympäristöön (REA-työkalu) valtakunnallisesti hyödynnettävässä muodossa Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on kuvata osahankealueilla kehitetyt ja juurruttamisvaiheessa olevat toimintamallit yhteiselle Innokylän alustalle kehittämisympöristöä hyödyntäen. TUKEVA 2:n aikana REA-työkalua pilotoitiin yhteistyössä Innokylän asiantuntijoiden kanssa ja alustalle vietiin mennessä 20 käyttöönottosuunnitelmaa TUKEVA 1:ssä kehitetyistä toimintamalleista, joita juurrutettiin TUKEVA 2:n aikana. TUKEVA 3 - juurruttamishankkeen aikana kehittämisympäristöön kuvataan juurrutettavat toimintamallit. Tarkoitus on siten edistää mallien levittämistä myös valtakunnalliseen käyttöön. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen projektipäälliköt ja Kainuun osahankkeen projektisihteeri osallistuivat Kaste-hankkeille järjestettyyn Innokylän uuden kehittämisympäristön koulutukseen Oulussa Koulutus sisälsi Innokylän innovaatiomallin, kehittämisympäristön (käytäntöjen kehittämisen ja arvioinnin työkalun) ja Innopaja-toimintamallin esittelyä ja ohjeistusta. Lisäksi Kainuun osahankkeen hankehenkilöstö osallistui kaste -hankkeiden yhteiseen uuden kehittämisympäristön perehdytyspäivään Kajaanissa Väliraportointikaudella toimintamallien kuvaaminen Innokylän kehittämisympäristöön on vaihdellut TUKEVA 3 osahankkeiden välillä. Oulun seudun kuntien osahankkeessa on aloitettu, 4-vuotiaiden terveystarkastuksen toimintamallin kuvaus Innokylän alustalle. Tavoitteena on, että kaikkien osahankkeiden toimintamallien tallennus Innokylän alustalle käynnistyy kevään aikana. Toimintamallikuvauksessa hyödynnetään TUKEVA 2 -hankkeen aikana kuvattuja toimintamalleja pilotoituun Innokylän REA-työkalua hyödyntäen. Esimerkikiksi Oulunkaaren osahankkeen toimintamallikuvaus Raskausajan moniammatilliset ennakoivat kotikäynnit -toimintamalli kuvataan aiemmin Innokylään kuvattujen Raskausajan tuenpolku - ja etäperhevalmennus- ja vanhempainkoulu-toimintamallikuvausten pohjalta. 4. Kehitystyön jatkumo valtakunnalliselle lapsiperheiden palvelujen kehittämistyölle siirryttäessä uudelle Kaste ohjelma-kaudelle Ensimmäisen Kaste -ohjelman aikana viisi alueellista Lasten Kaste -hankekokonaisuutta kulkivat aikataulullisesti kahdessa eri syklissä, joka toi käytännön haasteita valtakunnallisen yhteistyön toteuttamiselle tiiviisti hankekokonaisuuksien välillä. TUKEVA 3:n vuoden juurruttamiseen varatulla ajanjaksolla varmistetaan myös osaltaan tämän hyvin käynnistyneen valtakunnallisen yhteisen kehittämistyön jatkumo katkeamatta ensimmäisten Lasten Kaste - hankkeiden päättyessä lokakuussa Yhteistyön jatkuminen on myös tärkeää suunniteltaessa yhteisiä uusia vaikuttavia valtakunnallisia kehittämiskokonaisuuksia uudella ohjelmakaudella. Lasten Kaste -hankkeiden päättymisajankohdat: TUKEVA 1, 2 ja 3 Pohjois-Suomessa REMONTTI 1, 2 ja 3 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittäminen Itä- ja Keski-Suomessa 1, 2 ja Lapsen ääni Etelä-Suomessa 1 ja Kasperi Väli-Suomessa 1 ja

35 35 Pohjois-Suomen osalta TUKEVA 3 -juurruttamishanke on mukana valtakunnallisessa Lasten Kaste -yhteistyössä, jotta Kaste 1:ssä alkuun saatettu työ lapsiperheiden palveluiden kokonaisuudistuksessa etenee seuraavalle tasolle. TUKEVA 3:n projektijohtaja on osallistunut muiden Lasten Kaste -projektijohtajien, THL:n ja STM:n yhteystyökokouksiin hankkeen aikana ja on osaltaan edistänyt valtakunnallisten lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä. Pohjois-Suomen alueella on valmisteilla Lasten Kaste -hanke syksyn 2013 hankehakuun. Pohjois-Suomen Kaste aluejohtoryhmä puolsi kokouksessaan uuden hankkeen valmistelua. Hankevalmistelu jatkuu kevään 2013 aikana. Tavoitteena on, että uusi Lasten Kaste -hanke käynnistyy vuoden 2014 keväällä Pohjois-Suomessa. 5. Yhteinen koordinaatio Yhteisen koordinaatio-osion keskeinen tarkoitus on tukea osahankkeiden toimintaa ja huolehtia osahankealueiden välisen yhteistyön, yhteisen viestinnän, hankehallinnoinnin ja talouden seurannan, raportoinnin ja arvioinnin tehtävistä. Koordinaatio budjetin kautta kustannetaan mm. yhteisen viestinnän tukimateriaalit, yhteisen sähköisen työskentelyalustan käyttöoikeudet ja osahankkeiden kesken sovitut tilaisuudet ja arviointiin liittyvät mahdolliset kokonaisuudet. Hankkeen projektijohtajan 50 % -työpanos ajalta ja 33,75 % - työpanos ajalta katetaan koordinaatiobudjetista. Myös yhteisiin valtakunnallisiin Kaste-tilaisuuksiin osallistumiset katetaan erikseen sovitusti joko osahankkeiden budjeteista tai yhteisestä koordinaatiobudjetista. Koordinaatio-osion toimenpidesisällöistä ja budjetin käytöstä sovitaan TUKEVA:n kehittämisryhmässä HANKKEEN VASTUUORGANISAATION MUUTOS TUKEVA 1 ja 2 -hankevaiheita hallinnoi vuosina Oulun seutu -organisaatio. Oulun seutu -organisaation päättyessä seutukokeilulain päättymisestä johtuen vuoden 2012 lopulla, tuli hankkeen kolmannen vaiheen valtionavustuspäätös ja hallinnointi siirtää Oulun seudulta uudelle hallinnoijalle alkaen. Oulun seudun seutuhallitus esitti, että TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen vastuun siirtyisi Oulun kaupungille. Muutoksesta informoitiin osahankkeiden toteuttajia. Oulun kaupunginhallitus päätti, että Oulun kaupunki ottaa hankkeen kolmannesta vaiheesta vastuun ja että hanke siirretään kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden vastuualueelle. Oulun seutu ja Oulun kaupunki hakivat yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön alkuperäiseen valtionavustuspäätökseen muutosta. STM hyväksyi päätöksellään hankkeen hallinnoinnin ja valtioavustuksen siirtymisen Oulun seudulta Oulun kaupungille. Hankkeen vastuulliseksi johtajaksi tuli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. Hankkeen käytännön johtovastuu, operatiivinen johtajuus ja projektihenkilöstön lähiesimiestehtävät Oulun kaupungin osalta siirtyivät Oulun kaupungin nuorisotoimenjohtaja Kaisu Haapalalle osaksi hänen uutta tehtäväänsä. Kaisu Haapala toimii hankkeen projektijohtajana. Lisäksi hallinnoijatahon projektisihteeri Liisa Saksion vastuutehtäviksi tulivat hankkeen koordinaation ja Oulun seudun kuntien osahankkeen projektisihteerin tehtävät. Vastuuorganisaation muutoksesta johtuen TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen toteuttamisen yhteistyösopimusta päivitettiin uuden hallinnoijatahon käytänteiden mukaiseksi yhteistyössä osahanketahojen kanssa.

36 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Hankkeen tiedottaminen on sisäistä ja ulkoista. Sisäisen tiedottamisen kanavana ja materiaalipankkina hyödynnetään myös TUKEVA 1:n aikana perustettua TUKEVA:n OTTila sivustoa (https://ottila2g.ouka.fi/tukeva). Ulkoisen tiedottamisen avulla informoidaan hankkeen muita sidosryhmiä, kuntalaisia ja muita toimijoita hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Toimivan tiedottamisen avulla varmistetaan myös muiden alueiden riittävä tiedonsaanti hankkeessa juurrutettavista toimintamalleista, joka mahdollistaa osaltaan syntyvien mallien ottamisen käyttöön myös muualla. Keskeisenä tiedottamisen välineenä hyödynnetään jo TUKEVA 1:n aikana tehtyjä www-sivuja osahankkeiden hallinnoijaorganisaatioissa, joiden kautta välitetään tietoa mm. hankkeen kehittämisprosessista, toimenpiteistä ja tuloksena syntyvistä palvelumalleista. Lisäksi ulkoista tiedottamista toteutetaan esimerkiksi avointen seminaarien ja erilaisten laajojen tilaisuuksien yhteydessä toteutettavan tiedottamisen avulla. Myös media huomioidaan osana toimeenpanosuunnitelman tiedotussuunnitelmaa. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen aikana TUKEVAtyökalupakki -julkaisua levitetään kuntiin ja hankkeen yhteistyökumppaneille sekä sähköisenä linkkinä että painettuna julkaisuna. TUKEVA 3 -juurruttamishanke osallistui muiden Lasten Kaste -hankkeiden kanssa valtakunnalliseen Lasten Kaste -seminaariin Helsingissä. Seminaarin tavoitteena oli tukea lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamista ensimmäisellä Kaste-ohjelmakaudella kehitettyjen palvelukokonaisuuksien, toimintamallien ja menetelmien juurtumista. Ohjelmassa kuultiin mm. TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen projektipäällikkö Leena Hassin puheenvuoro aiheesta Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla. Seminaarissa Kehittämisen johtaminen kuntien arjessa -paneeliin osallistui TUKEVA 3 johtoryhmän puheenjohtaja, sivistysja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Oulun kaupungista. Lisäksi Tie kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi missä onnistuttiin? -dialogissa hanketta edusti Oulun seudun osahankkeen laajojen 4-vuotisterveystarkastuksen toimintamallin juurruttamistyöhön palkattu Oulun kaupungin vastuuterveydenhoitaja Terttu Harju. Hanke esitteli seminaarissa myös TUKEVA-työkalupakki -julkaisua hankekohtaisella esittelypisteellä. TUKEVA-työkalupakki -julkaisua on jaettu hankealueilla kuntiin työkirjaksi ja valtakunnallisesti yhteistyökumppaneille. Julkaisu löytyy myös sähköisenä linkkinä osoitteesta Hankekokonaisuuden yhteistä TUKEVA OTTila -sivustoa (extranet) on päivitetty TUKE- VA 3 -juurruttamishankkeen aikana. Työtilasta löytyy myös sekä TUKEVA 1:n että TU- KEVA 2:n aikana tuotettuja materiaaleja. OTTila -sivusto on käytettävissä osoitteessa: https://ottila2g.ouka.fi/tukeva. Hankkeen yhteiset www-sivut löytyvät osoitteesta: SEURANTA JA RAPORTOINTI Hankkeen toteutuksen seurantaa tehdään osahankekohtaisissa ohjausryhmissä sekä koko hankkeen yhteisessä johtoryhmässä. Hankkeen toteutuksesta raportoidaan rahoittajalle ohjeistuksen mukaisesti. Hankkeen aikana juurrutettavat toimintamallit mallinnetaan ja dokumentoidaan, jotta ne ovat myös siirrettävissä muille alueille ja jotta niiden toimivuutta voidaan arvioida myös ulkoisesti. Hankkeen aikana järjestettävistä kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

37 37 TUKEVA 3 johtoryhmä on kokoontunut väliraportointikaudella kahdesti, ja Hankkeen alussa johtoryhmän kokoonpanoa päivitettiin vastaamaan uuden hankehallinnoijan vaihdosta, Oulun seutu -organisaatiolta Oulun kaupungille, johtuneesta muutoksesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii TUKEVA 3 -juurruttamishankkeen vastuuhenkilö, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. Johtoryhmä päätti 1. kokouksessaan hankkeen väliraportointiajoiksi ja Osahankekohtaiset ohjausryhmät ovat toimineet itsenäisesti väliraportointiaikana seuraten ja ohjaten osahankkeiden tavoitteiden ja kustannusarvion toteutumista. Oulun seudun kuntien osahankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa tarkastettiin juurruttamishankkeen alussa, hankkeen hallinnoijatahon muutoksesta johtuen. Ohjausryhmien kokoontumiskerrat löytyvät liitteestä 3. TUKEVA 3 kehittämisryhmä, joka koostuu osahankkeiden hallinnointitahojen edustajista sekä projektipäälliköistä, on kokoontunut väliraportointiaikana n. kerran kuussa videoneuvotteluyhteyksiä hyödyntäen. Kehittämisryhmän koollekutsujana toimii hankkeen projektijohtaja. Kehittämisryhmässä on linjattu hankkeen toimintasuunnitelmaa ja valmisteltu esitykset johtoryhmän käsittely varten. Lisäksi projektipäälliköt ovat kokoontuneet väliraportointiaikana videoneuvottelua hyödyntäen keskenään kerran ARVIOINTI JA VAIKUTTAVUUS Hankkeen arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina kuten hankkeen 1 ja 2. vaiheessakin. Tarkemmat toimintamallikohtaiset arvioinnit löytyvät kappaleesta 2. TUKEVA 3 johtoryhmän kokouksessa linjattiin hankkeen yhteisen arvioinnin toteuttamisen tavat ja taso. Juurruttamishankkeen arvioinnissa huomioidaan TUKEVA 2 - hankkeessa tehdyn arvioinnin tulokset juurruttamistyössä kunnan perustyöhön. Arviointikysely toteutetaan hankkeen loppuvaiheessa, elo-syyskuussa 2013.

38 Liite 1: Selvitys henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen käytöstä Henkilöstökulut yhteensä: ,52 eur Osahanke / Nimi tehtävä työpanos % kustannukset ajalta Oulun seudun kuntien osahanke yhteensä ,15 eur Leena Hassi projektipäällikkö Terttu Harju vastuuterveydenhoitaja Asiantuntijapalkkioita hlöstökuluissa: 0,00 eur Kainuun osahanke yhteensä ,14 eur Aikku Eskelinen projektipäällikkö Anna-Mari Karjalainen projektisihteeri Asiantuntijapalkkioita hlöstökuluissa: eur Oulunkaaren osahanke yhteensä 7 916,70 eur Anne Leppälä-Hast projektipäällikkö Anne Smedlund projektityöntekijä Marja Kaurala projektityöntekijä Asiantuntijapalkkioita hlöstökuluissa: 0,00 eur Lapin osahanke yhteensä ,71 eur Marja-Sisko Tallavaara projektipäällikkö Maria Martin suunnittelija 4, Asiantuntijapalkkioita hlöstökuluissa: 290,00 eur Yhteinen koordinaatio yhteensä ,82 eur Kaisu Haapala projektijohtaja Asiantuntijapalkkioita hlöstökuluissa: 0,00 eur 50 33, Asiantuntijapalvelut: Palvelujen ostot yhteensä ,26 eur, josta asiantuntijapalveluja yhteensä ,43 eur, josta: Kunnilta ostettua asiantuntijapalvelua 0,00 eur Muu toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelu yhteensä ,43 eur Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

39 39 Liite 2: Koulutukset Yhteinen Koordinaatio Projektihenkilöstö osallistunut: Lasten Kaste -seminaari , Helsinki. TUKEVA 3 johtoryhmän puheenjohtajan osallistuminen paneelikeskusteluun ja puheenvuoro (LNPO/taloustiedot) Oulun seudun kuntien osahanke Projektihenkilöstö osallistunut: Hyte-päivät , Oulu THL:n Osallisuus teemaverkoston työpaja , Helsinki Johdon osallisuuskoulutus , Oulu Seurantatiedosta vauhtia lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen kehittämiselle , Helsinki Innomarkkinat , Espoo Mitä NYT? seminaari nuorisotakuusta, , Oulu Innokylän uudet työkalut , Oulu Lasten Kaste -seminaari , Helsinki. Projektipäällikön puheenjohtajan puheenvuoro seminaarissa (LNPO/taloustiedot) ja vastuuterveydenhoitajan osallistuminen paneelikeskusteluun. Hankkeen järjestämä koulutus: Kuuluuko ääni, kuuntelen?! seminaari , x osallistujaa Työpaja laaja 4v-terveystarkastustoimintamallin juurruttaminen , x osallistujaa Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä (LAPS)- koulutus , x osallistujaa Kainuun osahanke Projektihenkilöstö osallistunut: Seurantatiedosta vauhtia lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen kehittämiselle -seminaari , Helsinki Tyttötyön seminaari , Oulu Innokylän uuden kehittämisympäristön koulutus Kaste-hankkeille , Oulu Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi, Lasten Kaste- seminaari Helsinki Huumeiden käytön tunnistaminen ja puheeksi ottaminen , Kajaani

40 40 Hankkeen järjestämä koulutus: Nuoren neuropsykiatrinen kuntoutus Työrauhaa kaikille -menetelmä Lapset puheeksi -menetelmän juurruttaminen oppilashuollon työkaluksi Seksuaali- ja päihdekasvatus Oulunkaaren osahanke Projektihenkilöstö osallistunut: Innokylän uuden kehittämisympäristön koulutus Kaste-hankkeille , Oulu Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi, Lasten Kaste- seminaari , Helsinki Hankkeen järjestämä koulutus: Ihmeelliset vuodet vanhempainkoulu ryhmäohjaajakoulutus Helsinki. Omaiset mielenterveystyön tukena Ry:n koulutus. Lapin osahanke Projektihenkilöstö osallistunut: Innokylän uuden kehittämisympäristön koulutus Kaste -hankkeille , Oulu Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät , Oulu Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi, Lasten Kaste- seminaari , Helsinki Hankkeen järjestämä koulutus: ART-menetelmäohjaus ja perheart Rovaniemellä, kouluttajana ja ohjaajana erityissosiaalityöntekijä Jaana Jokinen Pakaste-hankkeesta, osallistujia 10 Lapset puheeksi strategiasta käytäntöön seminaari Rovaniemellä, osallistujia 180 Lapset puheeksi ja Lapset puheeksi neuvonpito perus- ja kouluttajakoulutus Rovaniemellä, alkaen , osallistujia 17

41 41 Liite 3: Tiedottaminen ja raportointi Tiedottaminen osahankkeissa (koordinaation osalta ks. luku 6) Oulun seudun kuntien osahanke: LNPO-info Tyrnävän kunnanvaltuustolle LNPO -kuntakierrokset Lumijoki, Hailuoto, Kempele Lnpo-kuntatyöryhmille, osallisuushanke mukana THL:n Kasvun Kumppanit toimituskunnan vierailu Oulussa, LNPO- esittely Oulun seudun seutuvaltuusto, TUKEVA 2 hankkeen esittely, Oulun seudun kehittämistyöryhmä, osallisuushankkeen esittely, Hailuodon opettajienkokous, osallisuus ja oppilaskuntatoiminta, Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen; 4 v. toimintamallin koulutus kunnissa: 1. Kuntakierros: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä, Varhaiskasvatusinfot päiväkotien henkilöstölle laajan 4 v. terveystarkastuksen toimintamallista 8.1. ja Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelujen ja hyvinvointipalvelujen johtoryhmä, LNPOesittely LNPO -kuntakierros Hailuoto Lnpo-kuntatyöryhmä, LNPO-osallisuushanke mukana LNPO -kuntakierros Tyrnävä, Muhos, Lumijoki, Lnpo-kuntatyöryhmä, LNPOosallisuushanke mukana Oys, lastenpsykiatrian meeting, TUKEVA -hanke- ja laajan 4- terveystarkastusmallin esittely, projektipäällikkö ja vastuuterveydenhoitaja ovat tiedottaneet laajan 4v- terveystarkastuksen toimintamallin juurtumisesta kuntien eri yhteistyötoimijoille ja palvelualueille projektipäällikkö ja osallisuusaktivaattori ovat tiedottaneet ohjelmatyön etenemisestä alueellisen ja valtakunnallisen tason toimijoille projektijohtaja ja projektipäällikkö ovat tiedottaneet TUKEVA 3 hankkeesta kuntien, alueen ja valtakunnan tason toimijoille Kainuun osahanke: Ajankohtaista tiedottamista ryhmistä ja työpajapäivistä hankkeen kotisivuilla. Tiedotusvälineisiin tiedotteet kaikista alkavista Vankkurit -ryhmistä ja tiedote Kajaanin Yhteiset nuoret -työryhmästä sekä uusista ryhmistä Suomussalmella ja Sotkamossa Sähköpostitiedottaminen verkostolle Yhteiset -nuoret työryhmämällin esittely Spartak Kajaani ry:n Respekti hankkeen päätösseminaarissa marraskuussa. Oulunkaaren osahanke: Hankkeesta on tiedotettu osoitteessa:

42 42 Lapin osahanke: Hankkeesta on tiedotettu kotisivuilla osoitteessa Tiedotusta kuntakäynneillä ja työntekijöille järjestetyissä työkokouksissa Osahankkeiden ohjausryhmien kokoukset: Oulun seudun kuntien osahanke: , , Lasten Kaste-hankehaun valmistelukokous Kainuun osahanke: , Oulunkaaren osahanke: sähköpostikokous Lapin osahanke: Johtoryhmän kokoukset (koko hankkeen): Oulussa Oulussa sähköpostikokous

43 43 Liite 4: Kustannusten seuranta Tässä kustannuserittelyssä on raportoitu osahankkeiden ja yhteisen koordinaation kustannukset väliraportointiajalta Kustannuksia raportointijaksolla on kertynyt yhteensä ,24 eur, joista valtionavustuksen osuus on ,93 eur ja kuntarahoitusosuus ,31 eur.

44 Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

45 Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

46 Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

47 Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

48 Oulun kaupunki / TUKEVA 3 -juurruttamishanke Torikatu 10 A 3. krs, PL 54, Oulun kaupunki

JOKO JUURTUMISTA ON NÄKYVISSÄ?

JOKO JUURTUMISTA ON NÄKYVISSÄ? KASTE -ohjelma 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa TUKEVA 3 juurruttamishanke JOKO JUURTUMISTA ON

Lisätiedot

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke Irja Lampinen projektipäällikkö 6.5.2011 Rahoittaja STM (75 %) ja Oulun seudun kunnat (25%) Hallinnoija Oulun seutu Osahankealueet: * Oulun seutu * Oulunkaari * Kainuu *

Lisätiedot

Oulun seudun nuorten osallistamistoimenpiteet osana Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista työtä

Oulun seudun nuorten osallistamistoimenpiteet osana Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista työtä Oulun seudun nuorten osallistamistoimenpiteet osana Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista työtä 1.1. 30.4.2013 Loppuraportti Sivistys- ja kulttuuripalvelut Asiantuntijapalveluiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011 TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti Salla Korhonen 5.5.2011 STM:n Kaste-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeet kartalla Lapsen ääni Etelä-Suomessa Kasperi Väli-Suomessa REMONTTI

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi Oulun seutu Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi 1 2 LNPO:ssa mukana paljon toimijoita 184 t YHTEENSÄ N. 6 200 t ~ 163 vko 4 400 t 86 t 90 t 802 t + 350 t 309 t 4. Erikoistuneet

Lisätiedot

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013 TUKEVA

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

TUKEVA 2 -jatkohanke

TUKEVA 2 -jatkohanke TUKEVA 2 -jatkohanke STM:n Kaste-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeet kartalla Lapsen ääni Etelä-Suomessa Kasperi Väli-Suomessa REMONTTI Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO)

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO) Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO) Taloustiedon keräämisen toimintamalli Vaihe 3 Kustannusten keräystaulukon täyttöohjeet vuodelta 2012 Ohjelman tavoitteet Tavoitteena on rakentaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle. Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012

TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle. Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012 TUKEVA Lapin osahanke Toiminta 1.10.2011 31.3.2012 ja Suunnitelma loppukaudelle Marja-Sisko Tallavaara 12.04.2012 1. Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen menetelmien ja toimintamallien kehittäminen ja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA

KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA 23.9.2011 KASTE-OHJELMAN MAHDOLLISUUDET JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTOJEN TUKENA 21.9.2011 MARGIT PÄÄTALO Alueellinen ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomen Kaste 23.9.2011 SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAMINEN PAINOPISTEENÄ

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Osallisuusraportti. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012. Asta Kaarniemi ja Tomi Kiilakoski

Osallisuusraportti. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012. Asta Kaarniemi ja Tomi Kiilakoski Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012 Asta Kaarniemi ja Tomi Kiilakoski Sisältö Johdanto... 3 1. Osallisuus lapsi- ja nuorisopolitiikassa... 5 1.1 Osallisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.10.2010-31.3.2011

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.10.2010-31.3.2011 KASTE-OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Väliraportti 1.10.2010-31.3.2011

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa 1.3.2013 30.10.2015. Nina Peronius, projektipäällikkö

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa 1.3.2013 30.10.2015. Nina Peronius, projektipäällikkö Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Kastekehittämistä Lapissa ja Kainuussa 1.3.2013 30.10.2015 Nina Peronius, projektipäällikkö Hanketiedot Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.10.2011-31.3.2012

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012. Väliraportti 1.10.2011-31.3.2012 KASTE -OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 2010-2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Väliraportti

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012. Loppuraportti

TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012. Loppuraportti KASTE -OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA 2 (JATKOHANKE) 1.10.2010 31.10.2012 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Loppuraportti

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen. Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka 11.11.11

Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen. Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka 11.11.11 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen Pilotointi laajoissa 4 vuotistarkastuksissa Oulu, Kempele ja Liminka 11.11.11 Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen: lapsiperheiden tukeminen hyvinvointitietoa

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi

2012-2015. www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi Me sinä, minä rakennamme turvallisen ympäristön yhdessä, osana yhteistä elämänpiiriämme, yhteisöämme. 2012-2015 www.pohjoissuomenkaste.fi, www.innokyla.fi AVAUS: Hyvinvoinnin tarjotin Hyvinvoinnin ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot