L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 1"

Transkriptio

1 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Väestörakenne vuosina 2000, 2005 ja 2011 sekä ennuste Työllisyystilanne Koulutustaso Kouluterveyskysely Lähisuhde- ja perheväkivalta Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Hyvinvoinnin indikaattorit Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Peruspalvelut Tukevat palvelut Korjaavat palvelut SWOT Toimenpide-ehdotukset 41 L I I T T E E T : LIITE 1: Kouluterveyskyselyn tuloksia / Kemi 2006, 2008, 2010, 2013 Kouluterveys 2013 (www.kemi.fi) Tekstissä mainitut laki- ja asetusviitteet:

2 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Johdanto Lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Lastensuojelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kemin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( / 230) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jonka seuranta on annettu nuorisolain mukaisen moniammatillisen ohjaus- ja palveluverkoston tehtäväksi. Kaupunginhallitus perusti tämän palveluverkoston / 135. Suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, tarkoituksena on lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekeskeinen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksen ovat tehneet sivistystoimen johtaja

3 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Martti Höynälänmaa, sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi, vastaava sosiaalityöntekijä Katariina Hynynen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja vs. sosiaalityöntekijä Sointu Helttunen. Kemin kaupunginhallituksen asettama lasten- ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on käsitellyt päivityksen Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2009 teemajulkaisun lapsiperheiden hyvinvoinnista. Nykyisen taloudellisen taantuman aikana työttömyys kasvaa, ja monet kysyvät miten 1990-luvun lama vaikutti lasten elämään luvun laman seurauksena lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Kulutusmahdollisuuksien puutetta merkittävämpiä perheissä olivat 1990-luvun laman seuraukset perheiden ilmapiiriin ja vanhempien jaksamiseen: puolessa perheistä mieli oli matalalla ja kolmannes vanhemmista koki keskinäisen suhteensa kärsivän. Kun vanhempien henkinen hyvinvointi kärsii, lisääntyy riski lasten käytösongelmiin, masentumiseen, ahdistuneisuuteen ja alkoholin käyttöön. Työttömyyttä kokeneiden perheiden lapset uskoivat myös muita harvemmin saavansa töitä isona. Lasten palveluissa luotiin 1990-luvun laman aikana noidankehä: säästöjen ja leikkausten seurauksena lasten saamat peruspalvelut ohenivat sisällöltään ja osittain suorastaan vähenivät. Noidankehää ei kasvun vuosien Suomessa purettu, vaan kunnissa säästettiin edelleen lasten ja lapsiperheiden palveluissa niin neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa ja kouluissa kuin kotihoidon palveluissa. Samaan aikaan kasvoivat erityisoppilaiden osuudet päivähoidossa ja koulussa, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärät sekä mielenterveyspotilaiden ja lastensuojelun asiakkaiden määrä murrosja teini-ikäisten keskuudessa. Ehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt korjaavien palvelujen tarpeen jatkuvana lisääntymisenä luvun laman seurauksia on korjattu vielä pitkään 2000-luvulla muun muassa kuntien lastensuojelutyössä. Näin myös Kemissä. Kemissä lastensuojelun avohuollon piirissä on paljon lapsia ja myös huostaan otettuina ja sijoitettuna verrattuna Pohjois-Suomeen ja valtakunnallisesti. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita lapsia on 1,9 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä, Lapin läänissä osuus on 1,1 prosenttia ja koko maan osuus on 1,2 prosenttia Väestörakenne vuosina 2000, 2005 ja 2011 sekä ennuste 2020 Lasten ja nuorten määrä Kemissä on alentunut 2000-luvulla. Alle 16-vuotiaita lapsia oli Kemissä 4132 vuonna 2000 ja 3623 vuonna Vuonna 2011 määrä oli 3499, eli alle 16-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt 633 lapsella ja 15 prosentilla 11 vuodessa.

4 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ennuste vuoteen 2020 on kuitenkin hieman nouseva. Myös vuotiaiden (Nuorisolain mukaan nuorena pidetään vielä 29-vuotiasta) määrä on vähentynyt kuusi (6) prosenttia ja sen ennustetaan olevan 3447 vuonna Ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Yhteensä Lastensuojelulaissa alle 18-vuotias on lapsi ja vuotias nuori. Kemin asukasluvun ennustetaan edelleen pienenevän samalla, kun kemiläiset ikääntyvät. Alle 16-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan hieman suurempi vuonna 2020 kuin vuonna Muut ikäluokat pienenevät lukuun ottamatta 65-vuotta täyttäneitä, joiden määrän ennustetaan kasvavan. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on säilynyt vuodesta 2007 vuoteen 2011 saman suuruisena noin 36 prosenttina. Huomionarvoinen kehityskulku on kuitenkin se, että yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 2007 lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä 22,8 prosenttia, vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden osuus oli jo 28,2 prosenttia. Lisääntyminen on ollut tasaista. Kaikista kemiläisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia on ollut viime vuosina tasaisesti noin

5 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma seitsemän (7) prosenttia. Ahtaasti asuvien osuus lapsiasuntokunnista on suuri ja hiukan kasvussa. Vuonna 2012 lapsiasuntokunnista ahtaasti asui 31,3 prosenttia Työllisyystilanne Kemi on pitkään kärsinyt rakenteellisesta työttömyydestä ja muun muassa pitkäaikaistyöttömyydestä. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on Kemissä suuri ja suurin Meri-Lapin alueella. Nuorten työttömyys kasvoi nopeasti vuosina taloudellisen laman seurauksena erityisesti koulutettujen nuorten miesten keskuudessa, mutta on sen jälkeen laskenut. Myös nuorten prosentuaalinen osuus työttömistä on laskenut. Nykyinen taloustilanne tulee kuitenkin todennäköisesti nostamaan nuorten työttömyyttä. Kemiläinen työllistämismalli -hanke on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi ajalle ja Lapin ELY-keskus on myöntänyt sille työllisyyspoliittista avustusta vuodelle Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet ja pitkäaikaistyöttömistä ne, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta tai tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kohderyhmään kuuluvia on työttömänä yhteensä noin 700 henkilöä. Keskimääräinen työttömyys Kemissä vuosina Työttömiä % 15,8 14,0 12,4 16,1 15,8 14,3 14,7 Yhtäjaksoisesti yli vuoden % työttömistä 20,5 15,6 13,5 8,7 12,5 14,5 15,2 alle 25-vuotiaat % työttömistä 15,8 17,4 17,3 20,3 19,5 18,4 17,4 Lapin työttömyys-% 15,6 13,3 12,6 12,7 13,7 12,7 13,4 Koko maan työttömyys-% 9,5 8,2 7,6 9,8 10 9,1 9, Koulutustaso Kemin kaupunki toimii koulutuksen järjestäjänä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä nuorille että aikuisille. Koulutuskuntayhtymä Lappia järjestää Kemin kaupungin alueella ammatillista toisen asteen koulutusta ja ammattikorkeakouluopetusta. Kemin työväenopisto järjestää vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta. Kemin kaupunki ylläpitää Länsi-Pohjan musiikkiopistoa. Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin on sijoituttu hyvin, mutta toisella asteella opinnot keskeytyvät liian monelta. Keväällä 2013 kaikki päättötodistuksen saaneet (193) saivat

6 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma jatko-opintopaikan. Päättötodistuksen saaneista 87 meni lukioon, 92 ammatilliseen koulutukseen, seitsemän (7) ammattilukioon, yksi (1) ammattikympille, kolme (3) valmentavaan koulutukseen ja kolme (3) kansanopistoon koulutukseen, joka ei johda ammatilliseen tutkintoon. Vuonna 2012 Ammattiopisto Lappian kokonaiskeskeyttämisaste sisältäen linjan ja/tai alanvaihdon oli 12 prosenttia. Tietokadun tekniikan ja palvelualan keskeyttämisaste oli 13 prosenttia ja Meripuistokadun sosiaali-, terveys-, hius- ja kauneusalojen 11 prosenttia. Yli 15 vuotta täyttäneiden kemiläisten koulutustaso on noussut 2000-luvulla koko ajan ja vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien määrä vähenee. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Yhteensä vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan (%) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 41,8 38,5 34,5 Keskiasteen tutkinto 38,8 41,0 43,8 Korkea-asteen tutkinto 19,4 20,5 21,8 Yhteensä Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joka toinen vuosi organisoima valtakunnallinen tutkimus peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Ammattiin opiskeleville tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Vuoteen 2010 saakka kysely on tehty Lapissa parillisina vuosina. Kyselyä ei tehty lainkaan vuonna Vuodesta 2013 kysely tehdään kahden vuoden välein samaan aikaan koko maassa. Kouluterveyskyselyn tuloksia vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2013 on liitteessä 1.

7 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma KOULUTERVEYS-KYSEL Y INDIKAATTORI % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista KEMI 2013 KEMI 2010 LAPPI 2013 LAPPI 2010 KAIKKI VASTANNEE T 2013*) KAIKKI VASTANNEET 2010 **) Koulutapaturma vuoden aikana Ylipainoa Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (indikaattorina vuodesta 2013 lähtien) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Nukkuu arkisin alle 8 tuntia (indikaattorina vuodesta 2013 lähtien) Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kokenut seksuaalista väkivaltaa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana *) Kaikki vastanneet = Koko maan vastanneet **) Kaikki vastanneet = Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänin vastaavanikäiset vastanneet. Kouluterveysraporteissa esitellään erityisiä ilon- ja huolenaiheita Kemissä. Ensisijaisesti tiivistelmissä painotetaan muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä, mutta myös tärkeimmät erot maakuntaan verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä on esitelty. Halutessaan kunta voi valita tässä esiin nostetuista ilon- ja huolenaiheista itselleen ajankohtaisimmat lasten ja nuorten terveydenedistämistyön painopisteet.

8 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Koulun fyysiset tyolot koettiin paremmiksi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua. Muutokset pidemmällä aikavälillä: Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät. Läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät. Koulun työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Koulukiusatuksi joutuminen lisääntyi. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi. Koulu-uupumus lisääntyi. Ylipainoisia oli enemmän. Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi. Hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi. Ruutuaika päivisin lisääntyi. Huumekokeilut lisääntyivät. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien tupakointi vähentyi. Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Toistuva rikkeiden teko vähentyi. Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi. Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi. Useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi. Päivittäin koettu väsymys vähentyi. Koulutapaturmat lisääntyivät. Koulun työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät. Koulu-uupumus lisääntyi. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin

9 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Huumekokeilut vähentyivät. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. vähentyi. Ilon- ja huolenaiheet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokan opiskelijoilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien tupakointi vähentyi. Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Toistuva rikkeiden teko vähentyi. Tietoisuus tavoista vaikuttaa oppilaitoksen asioihin lisääntyi. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät. Viikoittain koettu päänsärky vähentyi. Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi. Koululounaan syöminen päivittäin lisääntyi. Hampaiden harjaamistottumukset paranivat. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Huumekokeilut vähentyivät. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Oppilaitoksen fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Oppilaitoksen työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi. Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi.

10 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lähisuhde- ja perheväkivalta Poliisin tilastot kotihälytyksistä ja perheväkivallasta Kemissä vuosina kotihälytys, joista perheväkivaltaa Kemin kaupungilla on vuonna 2010 valmistunut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystrategia, jonka on toteuttanut Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän (kehrä) nimeämä työryhmä. Työryhmän työ pohjautui Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisuun "Tunnista, turvaa ja toimi - lähisuhde ja perheväkivallan suositukset." Paikallisessa strategiassa määritellään lähisuhde- ja perheväkivalta ja kerrotaan, miten lähisuhde- ja perheväkivalta tunnistetaan, miten siihen puututaan ja miten se otetaan puheeksi. Strategiassa on lisäksi oma lukunsa moniammatillisesta yhteistyöstä ja auttavista tahoista Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Perheiden taloudellisen toimeentulon puutteista kertovat toimeentulotukea saavien lapsiperheiden ja toimeentulotukea saavissa perheissä asuvien lasten määrät. Kemiläisistä alle 18-vuotiaista lapsista 615 asui perheissä, jotka saivat toimeentulotukea vuonna Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli vuonna 2012 yhteensä 1721, joista 348 oli lapsiperheitä. Lapsiperheistä 223 eli 13 prosenttia oli yksinhuoltajaperheitä ja 125 eli 7,3 prosenttia oli avio- tai avoliitossa olevien vanhempien perheitä. Lapsiperheiden osuus on pysynyt viime vuosien ajan samalla tasolla eli noin viidenneksessä toimeentulotuen saajista. Huomattavaa on, että lapsiperheiden osuus oli laskeva vuoteen 2011 saakka, mutta niin sanottu perusturvauudistus vuonna 2012 lisäsi lapsiperheiden suhteellista määrää toimeentulotuen saajista, vaikka lukumäärä edelleen

11 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pieneni. Tämä selittyy muun muassa toimeentulotuen perusosien korotuksella ja yksinhuoltajien ylimääräisellä lisäkorotuksella toimeentulotuen perusosaan. Toimeentulotuen myöntämisen taustalla oleva pääasiallinen syy oli vuonna 2012 työttömyys (64 prosentilla). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat opiskelu (12 prosentilla) ja sairaus (10 prosentilla) Hyvinvoinnin indikaattorit INDIKAATTORI KEMI 2011 KEMI 2008 LAPPI 2011 LAPPI 2008 KOKO MAA 2011 KOKO MAA 2008 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 1,9 1,4 1,1 1,4 1,2 Huostassa olleet 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 1,2 1,0 0,7 1,1 0,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 11,7 9,9 9,6 11,2 11,8 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä , ,8 19,7 14,1 13,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,3 4,2 3,3 2,6 2,9 2,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15-vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä ,6 13,1 9,0 9,6 8,2 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 3,5 5,0 4,9 3,6 3,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita/ % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 4,8 7,4 6,7 5,7 5,4 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,4 5,3 9,1 7,2 8,2 8,7 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,5 3,6 3,3 2,4 3,4 3,4 Lähde: Sotkanet Yllä olevista hyvinvoinnin indikaattoreista on pääteltävissä, että kaikki kemiläiset lapset ja nuoret eivät voi kovinkaan hyvin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on vähentynyt, mutta se on edelleen Lapin ja koko maan määriä suurempi. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on puolestaan vähentynyt, määrän ollessa vuonna 2011 samaa tasoa koko maan kanssa. Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrät ovat Kemissä huomattavan suuria verrattuna Lappiin ja koko maahan.

12 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

13 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat edistävät, tukevat ja korjaavat palvelut. Edistävät ja tukevat palvelut lukeutuvat ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Edistäviin palveluihin kuuluvat kaikille lapsiperheille tarkoitetut peruspalvelut ja tukeviin palveluihin erityisen tuen tarpeisiin vastaavat palvelut. Korjaavilla palveluilla puolestaan tarkoitetaan jo syntyneisiin ongelmatilanteisiin vastaavia palveluita. Palvelut eivät kuitenkaan ole selvärajaisia, vaan ne voivat olla osittain päällekkäisiä ja samojen palveluntarjoajien tuottamia. Myös asiakkaat voivat olla samanaikaisesti useamman kuin yhden eri palvelukentän palveluiden käyttäjiä. Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Nuorisotyö Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Kolmannen sektorin palvelut Tukevat palvelut Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Lastenvalvoja Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Korjaavat palvelut Lastensuojelu Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Neurologiset tutkimukset Kaavio 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita Kemissä jaoteltuina edistäviin peruspalveluihin, tukeviin ja korjaaviin palveluihin. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan lähemmin Kemin ehkäiseviä ja korjaavia lastensuojelun palveluita. Alaluvussa 3.1. käsitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä peruspalveluita, alaluvussa 3.2. tukevia palveluita ja alaluvussa 3.3. korjaavia palveluita. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

14 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminta on yleisesti hyväksyttyä, matalan kynnyksen toimintaa ja tavoittaa perheet lähes 100 prosenttisesti. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa neuvolatoimintaa. Kemissä neuvolatoimintaa on neljässä eri toimipisteessä: Sauvosaaressa, Syväkankaalla, Karihaarassa ja Rytikarissa. Neuvolatyön lisäksi terveydenhoitajat vastaavat alueensa perhesuunnitteluasiakkaista ja rokotustoiminnasta sekä osallistuvat papa-joukkotarkastusseulontojen ja yleisten influenssarokotuskampanjoiden toteuttamiseen. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, vanhempainryhmät, moniammatillinen yhteistyö (esimerkiksi neuvolatyöryhmät ja asiakastapaamiset) sekä puhelinneuvonta. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön, vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä antaa parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa raskauden aikana, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalveluiden yhteydessä. Laajassa terveystarkastuksessa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Äitiysneuvolaoppaan (THL 2013, opas 29) suosituksessa määritellään äitiysneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa perheiden välisiä terveyseroja ja tunnistaa lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain. Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004) määritellään lastenneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset.

15 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteutumista. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Kemin kaupungin varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat valtakunnallisten perusteiden lisäksi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, varhaiskasvatuksen laatukäsikirja ja esiopetussuunnitelma. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vanhempainvapaan jälkeen oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista lapsella on oikeus kunnan joko päivähoidon tai koulun yhteydessä järjestämään maksuttomaan esiopetukseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea huoltajien vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta. Lapsen oikeus päivähoitoon merkitsee perheille oikeutta saada lapselleen hoitopaikka, mutta samalla se takaa lapselle oikeuden päivähoidossa annettavaan varhaiskasvatukseen. Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen. Mikäli perhe tarvitsee tilapäistä päivähoitoa sitä järjestetään enintään viisi (5) päivää kuukaudessa. Tilapäinen hoito ei voi olla kuukausittain toistuvaa. Varhaiskasvatuksen asiakasperheillä on mahdollisuus käyttää päivähoitopaikkatakuuta. Päivähoitopaikkatakuun takaa lapselle päivähoitopaikan samassa päiväkodissa, mikäli perheet luopuvat päivähoitopaikasta vähintän neljän kuukauden ajaksi. Kemin varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 180 ammattilaista; lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, lastenhoitajia, perhepäivähoitajia ja avustajia. Asetus lasten päivähoidosta 1973/239 määrittelee päiväkodeissa tarvittavan henkilöstömäärän. Asetuksen mukaan hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta

16 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kohden tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Silloin kun yli kolmivuotias lapsi on osapäivähoidossa, tarvitaan kolmeatoista lasta kohden yksi edellä mainitun kelpoisuuden omaava henkilö. Päiväkoteja on kaksitoista, jotka ovat avoinna maanantaista perjantaihin kello ja vuorohoitoyksikkönä toimii Kaivolinnan päiväkoti, joka on auki ympäri vuorokauden. Omissa kodeissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 17. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla samanaikaisesti neljä lasta päivähoidossa, tämä on säädetty asetuksessa lasten päivähoidosta 1973/239 8 :ssä. Esiopetusta järjestetään neljä tuntia päivässä (700 h/vuosi) joko päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Päivähoidon piirissä on noin tuhat asiakasta, josta esiopetuksessa vuosittain noin lasta. Kotihoidontuella on keskimäärin 350 lasta vuosittain. Varhaiskasvatus Henkilötyövuodet Päiväkotien lukumäärä Perhepäivähoitajien lukumäärä Päiväkotiasiakkaat Vuorohoitolasten lukumäärä Perhepäivähoitolasten lukumäärä Yhteensä asiakkaita Kotihoidontuen piirissä Päiväkotien kayttöprosentti vuotiaiden lukumäärä Kemissä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Yhteensä Perusopetus Kemissä annetaan perusopetusta seitsemässä eri yksikössä. Hepolan, Karihaaran ja Syväkankaan kouluissa annetaan opetusta vuosiluokilla 1-9, Kivikon ja Sauvosaaren kouluissa vuosiluokilla 1-5, Takajärven koulussa vuosiluokilla 1-6 ja Kivikkoon kuuluvassa Koivuharjun yksikössä vuosiluokilla 1-5. Kaupunkia ei ole jaettu koulupiireihin, vaan oppilaat ohjataan lähikouluihin asuinpaikkansa perusteella. Lähikoulu voi olla muu kuin fyysisesti lähin koulu.

17 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Oppilasmäärä: lv lv Alakoulu Yläkoulu Lukio Ryhmäkoko (keskiarvo): Alakoulu (ei sis. erityisluokkia) 23,2 21,9 Yläkoulu (ei sis. erityisluokkia) 19,5 20,1 Opettajien määrä: Peruskoulu Lukio Yleisopetuksen luokkakoot vaihtelevat Kemissä luokilla oppilaan ja luokilla oppilaan välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen ja niin sanottuun resurssiopettajatoimintaan. Esimerkiksi lukuvuonna avustus vastasi yli viittä opettajatyövuotta. Kouluilla on kerhotoimintaa 36 tuntia viikossa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-aika on neljä (4) tuntia koulupäivää kohden ja keväällä 2013 toiminnassa oli yhdeksän (9) ryhmää. Viikon mittaisen syysloman aikana joillakin kouluilla on ollut luokkien oppilaille vapaaehtoista päivittäistä toimintaa. Kotien ja koulujen välistä yhteistyötä järjestetään koulukohtaisesti ja yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi vanhempainvartit ja -illat sekä vanhempainyhdistykset. Tiedottamisessa käytetään sähköistä WILMA-järjestelmää ja perinteisiä tiedotteita. Kouluilla on käytössä joustava perusopetus JOPO. Perusopetusta tukee kuntoluokka, joka toimii tällä hetkellä Hepolan koulussa. Kemissä on käytössä oppilashuollon käsikirja. Ala- ja yläkouluilla on omat oppilaskuntansa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on matalan kynnyksen toimintaa, jossa tavoitetaan kaikki peruskouluikäiset sekä heidän perheensä. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustyössä sekä tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat.

18 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kouluterveydenhuollon toimipisteitä on Kemissä jokaisella koululla. Kouluterveydenhuollon työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, ehkäisyneuvonta, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, kotikäynnit, vanhempainillat, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi oppilashuoltoryhmät ja asiakastapaamiset) sekä erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuminen. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1.-, 5.- ja luokkien oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Kouluterveydenhuollon oppaassa (STM 2002) määritellään kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Tällä hetkellä terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Jokaisella koululla on oma terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös oma lääkäri. Edellä olevasta kaaviosta käyvät ilmi kouluterveydenhuollon asiakas- ja käyntimäärät Kemissä vuosina Vuonna 2009 terveydenhoitajakäyntien lukumäärää nostivat pandemiarokotukset. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on oppilaitoksen sijaintikunnan tehtävä. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Kemissä 2. asteen oppilaitoksista lukio ja ammattiopiston hyvinvointi-, tekniikka- ja palvelualat sekä Luovi. Korkea-asteen oppilaitoksista opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysala sekä Tekniikan koulutusala. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa opiskeluterveydenhuoltoa.

19 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää, edistää ja parantaa opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä tunnistaa mahdollinen opiskelijan erityisen tuen tarve. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Työmuotoina opiskeluterveydenhuollossa ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, perhesuunnittelu, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi opiskelutyöryhmät ja asiakastapaamiset), vanhempainillat sekä osallistuminen erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006) määritellään opiskeluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Laskennallisesti terveydenhoitajaresurssit ovat tällä hetkellä suosituksen mukaiset, mutta lääkäriresurssit jäävät vajaaksi. Käytössä ei myöskään ole riittäviä psykososiaalisen tuen palveluita. Edellä olevasta kaaviosta käyvät ilmi opiskeluterveydenhuollon asiakasmäärät ja asiakaskäyntimäärät Kemissä vuosina Lääkärin vastaanottokäyntien lukumäärää vuoden 2007 osalta ei ole saatavilla. Opiskelijamäärä on esitetty kaaviossa vuosien osalta. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan Tässä suunnitelmassa toteutuvat pääosin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :n mukaiset velvoitteet. Suun terveydenhuolto Suun terveyspalveluiden tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten kasvua ja terveyttä omalta osaltaan. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa suun terveydenhuollon toiminnan suunnittelua. Kemissä palvelevat Karihaaran hammashoitola Karihaaran terveysasemalla sekä Syväkankaan ja

20 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sauvosaaren hammashoitolat Syväkankaan terveysaseman yhteydessä. Työmuotoina suun terveydenhuollossa ovat yksilöllisen tarpeen mukaan tapahtuvat terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä hoito, ryhmäneuvolavastaanotot yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa, ympäröivään yhteisöön vaikuttaminen etenkin päiväkoti- ja kouluympäristöissä (esikoululaisten harjausopetus ja koululaisten suunhoito-tunnit) ja yhteistyö lasten vanhempien, huoltajien ja opettajien kanssa. Nuorisotyö Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja. Nuorisolain (2006/72) mukaan nuoriksi katsotaan alle 29-vuotiaat. Kunta voi itse määrittää ne nuorten ikäryhmät, joihin nuorisotyö painottuu. Kemissä nuorisotoiminnan keskeinen kohderyhmä ovat vuotiaat nuoret. Nuorisotoimintaa järjestetään Kemin kaupungin toimesta Takitsun ja Hepolan toimintakeskuksissa ja Karihaaran nuorisotilassa. Nuorisotilat ovat auki pääsääntöisesti maanantaista lauantaihin iltapäivästä iltayhdeksään tai -kymmeneen. Nuorten aktiivisen kansalaistoiminnan edistämisessä työskentelee viisi (5) Kemin kaupungin nuorisotyöntekijää ja yksi (1) nuorisojärjestön työntekijä. Nuorisoasiain neuvottelukunta NANK toimii asiantuntijaelimenä Kemissä tapahtuvassa nuorten asemaa koskevassa päätöksenteossa. Nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita nuorten aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja muun muassa hankkeista, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten asemaan Kemissä. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Kemissä on monipuolisia kulttuuripalveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Kulttuurikeskuksessa toimivat Kemin kaupunginkirjasto, Kemin taidemuseo, Kaupunginteatteri, Kivalo-opisto ja Länsi-Pohjan musiikkitoimi. Kemin kaupunginkirjastossa on lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkikirjasto ja säännöllisiä satutunteja lapsille. Taidemuseossa järjestetään puolestaan lapsille ja nuorille sopivia näyttelyitä ja toimintaa, kuten suunnittelukilpailuja. Kemin kaupunginteatteri huomioi ohjelmistossaan lapset ja nuoret. Lisäksi kaupunginteatterilla on nuorisolinja, jossa toimivat 8-12-vuotiaiden lasten ja vuotiaiden nuorten ryhmät. Nuorisolinjalaiset harjoittelevat näyttelinjäntyön perustaitoja kaupunginteatterin näyttelijän ohjauksessa sekä suunnittelevat ja toteuttavat esityksiä. Länsi-Pohjan musiikkiopisto tarjoaa mahdollisuuden laulun, soiton ja musiikin perusteiden opiskeluun. Musiikkiopistossa on lapsi- ja nuorisokuoro sekä yhtyeitä ja orkestereita. Varhaisiän musiikkikasvatuksena järjestetään perhemusiikkileikkikouluja sekä

21 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma musiikkileikkikouluja kolmen kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Kivalo-opisto tarjoaa lukuisia erilaisia kursseja lapsille, nuorille ja perheille. Opistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi kädentaitoja. Pohjantähti-opisto aloitti toimintansa Kemissä. Opisto antaa koulutusta ja tukea kaikille, jotka tarvitsevat sitä opinnoissaan ja joiden henkilökohtaiset tarpeet ja valmiudet vaihtelevat. Kemin Lastenkulttuurikeskus on valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston Taikalampun jäsen ja osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toimintaa tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosittain. Toimintamuotoina ovat sarjakuva- ja taidetoiminta. Kemin Lastenkulttuurikeskus tarjoaa toimintaa ja tapahtumia alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille perheineen. Liikuntapalvelut Liikuntalain (1998/1054) mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon erityisryhmät. Kemin kaupungin osalta tämä tarkoittaa liikuntapaikkojen rakentamista ja ylläpitoa, liikuntajärjestöjen toiminnan tukemista sekä erityisryhmille tarkoitetun liikuntatoiminnan järjestämistä. Erityisryhmien liikuntatoiminnassa eli soveltavassa liikunnassa on mukana väestöä kaikista ikäryhmistä. Liikuntatoiminnan järjestäminen on pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen vastuulla. Kemissä toimii yli 70 liikuntajärjestöä ja terveysjärjestöä. Lasten ja nuorten liikunta tapahtuu pääsääntöisesti urheiluseuroissa ja Kemin kaupungin liikuntapalvelut ovat tehneet linjaratkaisun, jonka mukaan Kemin kaupungin omistamat ja vuokraamat liikuntatilat ja -paikat ovat korvauksetta alle 18-vuotiaiden harjoituskäytössä. Nuorten harrastusten muuttuminen, koulun liikuntatuntien määrän supistaminen ja luontaisen liikkumisen väheneminen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Liikkuva-hankkeen kautta on integroitu maahanmuuttajia, pääsääntöisesti lapsia ja nuoria, suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän toiminnan kantava ajatus on inkluusioperiaate. Kolmannen sektorin palvelut Kolmas sektori käsittää joukon erilaisia järjestäytyneitä organisaatioita, kuten järjestöjä ja säätiöitä, joiden yhdistävänä piirteenä on toiminnan rakentuminen voittoa tavoittelemattomalle kansalaistoiminnalle ja vapaaehtoistyölle. Kolmannen sektorin toimijoihin kuuluvat esimerkiksi seurakunnat, avustussäätiöt, erilaiset hyvinvointia tukevat organisaatiot ja urheiluseurat. Kemistä ja Meri-Lapin alueelta löytyy lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat esimerkiksi päivähoitoa, kotihoitoa, kerho- ja lapsiparkkitoimintaa, koulutusta, avustus- ja

22 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukitoimintaa sekä harrastustoimintaa. Lisäksi kouluilla toimii vanhempainyhdistyksiä ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla toimii opiskelijajärjestö Ketoakku. Kansanterveysjärjestöt antavat neuvontaa ja tukea sekä suorittavat edunvalvontaa ja järjestävät vertais- ja virkistystoimintaa, koulutusta ja harrastetoimintaa. Järjestöt edistävät jäsentensä osallisuutta ja tuottavat asiantuntijapalveluita. Lisäksi ne tuottavat arvokasta arkitietoa, joka on merkittävää kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Liikuntajärjestöjen piirissä toimii lukuisa määrä eri lajiseuroja, jotka antavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastamiseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Harrastusjärjestöt antavat puolestaan mahdollisuuden erilaisiin kulttuuriharrastuksiin. Toimijoiden suuren määrän vuoksi niiden kaikkien esitteleminen tässä suunnitelmassa olisi mahdotonta. Jäljempänä esitellään seurakuntia sekä muutamia Meri-Lapin alueen toimijoita, joiden toiminta on osittain tai kokonaan uutta. Osa toimijoista jäi valitettavasti tavoittamatta, eivätkä kaikki ehtineet laatimaan toimintaansa kuvaavia esittelyjä. Tietoa järjestötoiminnasta ja toimijoista löytyy järjestöjen omilta kotisivuilta, jonne on mahdollista päästä Kemin kaupungin Internet-sivuilta. Kemi-Tornion alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestötoimintaa koordinoi Meri-Lapin Majakka ry. Tietoa paikallistoiminnasta yhteystietoineen löytyy Internet-osoitteesta Seurakunnat Kemin evankelis-luterilaisessa seurakunnassa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa. Evankelis-luterilaisen seurakunnan työ on ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja hoitavaa. Perheitä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa ja kristillisessä kasvatuksessa vahvistaen perheiden yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä. Äideille järjestetään äitikahvila kerran kuukaudessa ja äitien voimavaraleiri kaksi kertaa vuodessa. Molemmat ovat tavoittaneet runsaasti kävijöitä. Perheitä tuetaan diakonia- ja perhetyöllä asiakasvastaanotoilla ja kotikäynneillä. Kemissä toimii myös lukuisia muita uskonnollisia seurakuntia evankelis-luterilaisen seurakunnan lisäksi. Näitä ovat muun muassa Oulun ortodoksinen seurakunta, Kemin Helluntaiseurakunta, Kemin Adventtiseurakunta, Jehovan todistajat, Pelastusarmeija ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Näistä erityisesti Kemin Helluntaiseurakunta, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko ja Oulun ortodoksinen seurakunta järjestävät lapsille, nuorille ja/tai lapsiperheille tarkoitettua toimintaa. Kemin MoniNaisten Talo Monika-naiset on toiminut Meri-Lapin alueella vuodesta 2006 lähtien ja Kemin

23 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma MoniNaisten Talon toiminta käynnistyi vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Toiminnan taustataho on Monika-Naiset liitto. Kemin MoniNaisten Talo on monikulttuurinen kohtaamispaikka, jossa tuetaan osallisuutta, kannustetaan aktiivisuuteen ja oman osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Talo tarjoaa yksilö- ja ryhmäneuvontaa arjessa selviytymisen ja elämänhallintataitojen parantamisen tueksi sekä monipuolista ryhmämuotoista toimintaa. MoniNaisten Talo-hanke tekee yhteistyötä lukuisien eri tahojen kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vuonna 2012 yhdeksän kuukauden toimintakauden aikana MoniNaisten talolla kävi 84 eri asiakasta yhteensä 655 kertaa. Asiakkaiden mukana talossa kävi 36 eri lasta yhteensä 132 kertaa. Suuri osa asiakkaista on työttömiä, kotona pieniä lapsia hoitavia tai kotoutumisprosessin alussa olevia naisia. MoniNaisten Talolla käyminen on tarjonnut naisille mielekästä toimintaa sekä vahvistanut heidän sosiaalisia verkostojaan ja itsetuntoaan. Kriisikeskus Turvapoiju Kriisikeskus Turvapoiju tarjoaa kokonaisvaltaista tukea erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Taustayhteisö on Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry. Järjestölähtöistä kriisiapua rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kemi-Tornion alueen kunnat ostavat Kriisikeskus Turvapoijulta kriisi- ja tukiasumispalveluita: Turvapoijussa on kriisiasunto ja kaksi yksiötä tukiasuntoina. Kriisikeskus Turvapoijussa toimii Raha-automaattiyhdistyksen Ck-avustuksella myös Siivet -projekti ( ), jonka tarkoituksena on edistää lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvata lasten riittävän turvallinen ja ehjä kasvu. Projekti työllistää projektipäällikön ja -työntekijän. Meri-Lapin Seta ry Vuonna 2012 perustettu Meri-Lapin Seta ry tukee Meri-Lapin alueen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Yhdistyksessä arvioidaan sen toiminnan tavoittaneen tähän mennessä noin 150 merilappilaista Tukevat palvelut Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Varhaiserityiskasvatuksen periaatteena on, että tarvittava tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on päivähoidossa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen toiminnan arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan muun muassa lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Jokaisesta esiopetuksessa olevasta lapsesta täytetään havainnointilomake, jossa esiopetuksesta vastaava opettaja

24 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kartoittaa lapsen oppimisen edellytykset yhdessä vanhempien kanssa. Esi- ja perusopetuksessa tuen tarpeen ilmetessä käytetään kolmiportaista tukijärjestelmää. Yleinen tuki on opetuksen perustehtävään kuuluvaa pedagogista toimintaa, jossa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. Mikäli tämä ei ole riittävää, oppilaalle tehdään pedagoginen arvio ja laaditaan oppimissuunnitelma. Tällöin oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, jolloin tuki on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisessä tuessa. Erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille laaditaan pedagoginen selvitys, jossa määritellään tuen tarve. Näille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Esi- ja perusopetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jonka mukaan opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaan oikeus opiskella riittävin tukitoimin lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmissä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen tarkoittaa yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon tuen tarpeet mahdolliset vaihtelut tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. lv lv Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Erityisluokilla olevat oppilaat 45 40

25 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tulee toimia tämän tavoitteen toteuttamiseksi sekä ennaltaehkäisevästi että oppilaiden ongelmiin puuttuen. Oppilashuoltoryhmän tehtävänäon myös seurata edellä esitetyn kolmiportaisen tuen toteutumista, sen järjestämistapojen kehittämistä ja siihen liittyvien selvitysten ja suunnitelmien laadintaa, käyttöä ja päivittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisiin muutostilanteisiin ja koulutuksen nivelvaiheisiin. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseniin kuuluu seuraavien ammattiryhmien edustajia: rehtori/apulaisrehtori/koulunjohtaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi. Asiatai oppilaskohtaisesti oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuvat luokan- ja aineenopettajat, vanhemmat ja muut asiantuntijat, kuten lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Kemissä on käytössä vuonna 2011 valmistunut Kemin oppilashuollon käsikirja perusopetuksen ja lukion opettajille ja muille oppilashuollon toimijoille. Käsikirja antaa konkreettiset ja yhteneväiset ohjeet kaikille Kemin kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollossa toimiville. Oppilashuolto: lv lv Koulunkäynninohjaajat Koulupsykologi 1 1 Koulukuraattorit 1 2 Kemin koulutoimessa työskentelee yksi (1) koulupsykologi ja kaksi (2) koulukuraattoria. Lisäksi Sivistyspalvelukeskuksen varhaiskasvatuspalveluissa on yksi (1) varhaiskasvatuspsykologin toimi, jota ei ole saatu täytettyä. Koulupsykologin ja -kuraattorien työ on ensisijaisesti kehittävää ja ennaltaehkäisevää. Myös asiakastyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen ja ensivaiheen toimintaa. Koulupsykologin ja -kuraattorien työmuotoihin kuuluvat asiakasvastaanotot, vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, lapsille ja nuorille suunnattu ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta, konsultaatioiden antaminen koulun henkilökunnalle ja osallistuminen koulun toiminnan kehittämiseen.

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveyskysely 2010 Karkkilan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Mira Roine, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Iin kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot