L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013-2016 1"

Transkriptio

1 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Väestörakenne vuosina 2000, 2005 ja 2011 sekä ennuste Työllisyystilanne Koulutustaso Kouluterveyskysely Lähisuhde- ja perheväkivalta Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Hyvinvoinnin indikaattorit Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Peruspalvelut Tukevat palvelut Korjaavat palvelut SWOT Toimenpide-ehdotukset 41 L I I T T E E T : LIITE 1: Kouluterveyskyselyn tuloksia / Kemi 2006, 2008, 2010, 2013 Kouluterveys 2013 (www.kemi.fi) Tekstissä mainitut laki- ja asetusviitteet:

2 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Johdanto Lastensuojelulain (417/2007) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelman sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Lastensuojelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kemin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( / 230) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jonka seuranta on annettu nuorisolain mukaisen moniammatillisen ohjaus- ja palveluverkoston tehtäväksi. Kaupunginhallitus perusti tämän palveluverkoston / 135. Suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeita sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, tarkoituksena on lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää tiedot 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekeskeinen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivityksen ovat tehneet sivistystoimen johtaja

3 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Martti Höynälänmaa, sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi, vastaava sosiaalityöntekijä Katariina Hynynen, osastonhoitaja Pirjo Leinonen ja vs. sosiaalityöntekijä Sointu Helttunen. Kemin kaupunginhallituksen asettama lasten- ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on käsitellyt päivityksen Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuonna 2009 teemajulkaisun lapsiperheiden hyvinvoinnista. Nykyisen taloudellisen taantuman aikana työttömyys kasvaa, ja monet kysyvät miten 1990-luvun lama vaikutti lasten elämään luvun laman seurauksena lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt ja ne ovat jääneet jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Kulutusmahdollisuuksien puutetta merkittävämpiä perheissä olivat 1990-luvun laman seuraukset perheiden ilmapiiriin ja vanhempien jaksamiseen: puolessa perheistä mieli oli matalalla ja kolmannes vanhemmista koki keskinäisen suhteensa kärsivän. Kun vanhempien henkinen hyvinvointi kärsii, lisääntyy riski lasten käytösongelmiin, masentumiseen, ahdistuneisuuteen ja alkoholin käyttöön. Työttömyyttä kokeneiden perheiden lapset uskoivat myös muita harvemmin saavansa töitä isona. Lasten palveluissa luotiin 1990-luvun laman aikana noidankehä: säästöjen ja leikkausten seurauksena lasten saamat peruspalvelut ohenivat sisällöltään ja osittain suorastaan vähenivät. Noidankehää ei kasvun vuosien Suomessa purettu, vaan kunnissa säästettiin edelleen lasten ja lapsiperheiden palveluissa niin neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa ja kouluissa kuin kotihoidon palveluissa. Samaan aikaan kasvoivat erityisoppilaiden osuudet päivähoidossa ja koulussa, kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärät sekä mielenterveyspotilaiden ja lastensuojelun asiakkaiden määrä murrosja teini-ikäisten keskuudessa. Ehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt korjaavien palvelujen tarpeen jatkuvana lisääntymisenä luvun laman seurauksia on korjattu vielä pitkään 2000-luvulla muun muassa kuntien lastensuojelutyössä. Näin myös Kemissä. Kemissä lastensuojelun avohuollon piirissä on paljon lapsia ja myös huostaan otettuina ja sijoitettuna verrattuna Pohjois-Suomeen ja valtakunnallisesti. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17-vuotiaita lapsia on 1,9 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä, Lapin läänissä osuus on 1,1 prosenttia ja koko maan osuus on 1,2 prosenttia Väestörakenne vuosina 2000, 2005 ja 2011 sekä ennuste 2020 Lasten ja nuorten määrä Kemissä on alentunut 2000-luvulla. Alle 16-vuotiaita lapsia oli Kemissä 4132 vuonna 2000 ja 3623 vuonna Vuonna 2011 määrä oli 3499, eli alle 16-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt 633 lapsella ja 15 prosentilla 11 vuodessa.

4 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ennuste vuoteen 2020 on kuitenkin hieman nouseva. Myös vuotiaiden (Nuorisolain mukaan nuorena pidetään vielä 29-vuotiasta) määrä on vähentynyt kuusi (6) prosenttia ja sen ennustetaan olevan 3447 vuonna Ennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat Yhteensä Lastensuojelulaissa alle 18-vuotias on lapsi ja vuotias nuori. Kemin asukasluvun ennustetaan edelleen pienenevän samalla, kun kemiläiset ikääntyvät. Alle 16-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan hieman suurempi vuonna 2020 kuin vuonna Muut ikäluokat pienenevät lukuun ottamatta 65-vuotta täyttäneitä, joiden määrän ennustetaan kasvavan. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on säilynyt vuodesta 2007 vuoteen 2011 saman suuruisena noin 36 prosenttina. Huomionarvoinen kehityskulku on kuitenkin se, että yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut merkittävästi. Kun vuonna 2007 lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä 22,8 prosenttia, vuonna 2011 yksinhuoltajaperheiden osuus oli jo 28,2 prosenttia. Lisääntyminen on ollut tasaista. Kaikista kemiläisistä asuntokunnista ahtaasti asuvia on ollut viime vuosina tasaisesti noin

5 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma seitsemän (7) prosenttia. Ahtaasti asuvien osuus lapsiasuntokunnista on suuri ja hiukan kasvussa. Vuonna 2012 lapsiasuntokunnista ahtaasti asui 31,3 prosenttia Työllisyystilanne Kemi on pitkään kärsinyt rakenteellisesta työttömyydestä ja muun muassa pitkäaikaistyöttömyydestä. Nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on Kemissä suuri ja suurin Meri-Lapin alueella. Nuorten työttömyys kasvoi nopeasti vuosina taloudellisen laman seurauksena erityisesti koulutettujen nuorten miesten keskuudessa, mutta on sen jälkeen laskenut. Myös nuorten prosentuaalinen osuus työttömistä on laskenut. Nykyinen taloustilanne tulee kuitenkin todennäköisesti nostamaan nuorten työttömyyttä. Kemiläinen työllistämismalli -hanke on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi ajalle ja Lapin ELY-keskus on myöntänyt sille työllisyyspoliittista avustusta vuodelle Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneet ja pitkäaikaistyöttömistä ne, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta tai tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kohderyhmään kuuluvia on työttömänä yhteensä noin 700 henkilöä. Keskimääräinen työttömyys Kemissä vuosina Työttömiä % 15,8 14,0 12,4 16,1 15,8 14,3 14,7 Yhtäjaksoisesti yli vuoden % työttömistä 20,5 15,6 13,5 8,7 12,5 14,5 15,2 alle 25-vuotiaat % työttömistä 15,8 17,4 17,3 20,3 19,5 18,4 17,4 Lapin työttömyys-% 15,6 13,3 12,6 12,7 13,7 12,7 13,4 Koko maan työttömyys-% 9,5 8,2 7,6 9,8 10 9,1 9, Koulutustaso Kemin kaupunki toimii koulutuksen järjestäjänä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä nuorille että aikuisille. Koulutuskuntayhtymä Lappia järjestää Kemin kaupungin alueella ammatillista toisen asteen koulutusta ja ammattikorkeakouluopetusta. Kemin työväenopisto järjestää vapaan sivistystyön piiriin kuuluvaa koulutusta. Kemin kaupunki ylläpitää Länsi-Pohjan musiikkiopistoa. Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin on sijoituttu hyvin, mutta toisella asteella opinnot keskeytyvät liian monelta. Keväällä 2013 kaikki päättötodistuksen saaneet (193) saivat

6 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma jatko-opintopaikan. Päättötodistuksen saaneista 87 meni lukioon, 92 ammatilliseen koulutukseen, seitsemän (7) ammattilukioon, yksi (1) ammattikympille, kolme (3) valmentavaan koulutukseen ja kolme (3) kansanopistoon koulutukseen, joka ei johda ammatilliseen tutkintoon. Vuonna 2012 Ammattiopisto Lappian kokonaiskeskeyttämisaste sisältäen linjan ja/tai alanvaihdon oli 12 prosenttia. Tietokadun tekniikan ja palvelualan keskeyttämisaste oli 13 prosenttia ja Meripuistokadun sosiaali-, terveys-, hius- ja kauneusalojen 11 prosenttia. Yli 15 vuotta täyttäneiden kemiläisten koulutustaso on noussut 2000-luvulla koko ajan ja vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien määrä vähenee. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Yhteensä vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan (%) Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 41,8 38,5 34,5 Keskiasteen tutkinto 38,8 41,0 43,8 Korkea-asteen tutkinto 19,4 20,5 21,8 Yhteensä Kouluterveyskysely Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joka toinen vuosi organisoima valtakunnallinen tutkimus peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Ammattiin opiskeleville tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Vuoteen 2010 saakka kysely on tehty Lapissa parillisina vuosina. Kyselyä ei tehty lainkaan vuonna Vuodesta 2013 kysely tehdään kahden vuoden välein samaan aikaan koko maassa. Kouluterveyskyselyn tuloksia vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2013 on liitteessä 1.

7 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma KOULUTERVEYS-KYSEL Y INDIKAATTORI % peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista KEMI 2013 KEMI 2010 LAPPI 2013 LAPPI 2010 KAIKKI VASTANNEE T 2013*) KAIKKI VASTANNEET 2010 **) Koulutapaturma vuoden aikana Ylipainoa Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (indikaattorina vuodesta 2013 lähtien) Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Nukkuu arkisin alle 8 tuntia (indikaattorina vuodesta 2013 lähtien) Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kokenut seksuaalista väkivaltaa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana *) Kaikki vastanneet = Koko maan vastanneet **) Kaikki vastanneet = Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänin vastaavanikäiset vastanneet. Kouluterveysraporteissa esitellään erityisiä ilon- ja huolenaiheita Kemissä. Ensisijaisesti tiivistelmissä painotetaan muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä, mutta myös tärkeimmät erot maakuntaan verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä on esitelty. Halutessaan kunta voi valita tässä esiin nostetuista ilon- ja huolenaiheista itselleen ajankohtaisimmat lasten ja nuorten terveydenedistämistyön painopisteet.

8 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Koulun fyysiset tyolot koettiin paremmiksi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua. Muutokset pidemmällä aikavälillä: Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa lisääntyivät. Läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät. Koulun työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Koulukiusatuksi joutuminen lisääntyi. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi. Koulu-uupumus lisääntyi. Ylipainoisia oli enemmän. Koululounaan syöminen päivittäin vähentyi. Hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi. Ruutuaika päivisin lisääntyi. Huumekokeilut lisääntyivät. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien tupakointi vähentyi. Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Toistuva rikkeiden teko vähentyi. Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi. Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi. Useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi. Päivittäin koettu väsymys vähentyi. Koulutapaturmat lisääntyivät. Koulun työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät. Koulu-uupumus lisääntyi. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla vähentyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin

9 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Huumekokeilut vähentyivät. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. vähentyi. Ilon- ja huolenaiheet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokan opiskelijoilla vuonna 2013: ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Vanhempien tupakointi vähentyi. Vanhempien työttömyys vähentyi. Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät. Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät. Toistuva rikkeiden teko vähentyi. Tietoisuus tavoista vaikuttaa oppilaitoksen asioihin lisääntyi. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät. Viikoittain koettu päänsärky vähentyi. Aamupalan syöminen arkisin lisääntyi. Koululounaan syöminen päivittäin lisääntyi. Hampaiden harjaamistottumukset paranivat. Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi. Päivittäinen tupakointi vähentyi. Humalajuominen vähentyi. Huumekokeilut vähentyivät. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi. HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen: Oppilaitoksen fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi. Oppilaitoksen työilmapiiri heikkeni. Opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät. Useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi. Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi.

10 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lähisuhde- ja perheväkivalta Poliisin tilastot kotihälytyksistä ja perheväkivallasta Kemissä vuosina kotihälytys, joista perheväkivaltaa Kemin kaupungilla on vuonna 2010 valmistunut lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystrategia, jonka on toteuttanut Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän (kehrä) nimeämä työryhmä. Työryhmän työ pohjautui Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisuun "Tunnista, turvaa ja toimi - lähisuhde ja perheväkivallan suositukset." Paikallisessa strategiassa määritellään lähisuhde- ja perheväkivalta ja kerrotaan, miten lähisuhde- ja perheväkivalta tunnistetaan, miten siihen puututaan ja miten se otetaan puheeksi. Strategiassa on lisäksi oma lukunsa moniammatillisesta yhteistyöstä ja auttavista tahoista Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Perheiden taloudellisen toimeentulon puutteista kertovat toimeentulotukea saavien lapsiperheiden ja toimeentulotukea saavissa perheissä asuvien lasten määrät. Kemiläisistä alle 18-vuotiaista lapsista 615 asui perheissä, jotka saivat toimeentulotukea vuonna Toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli vuonna 2012 yhteensä 1721, joista 348 oli lapsiperheitä. Lapsiperheistä 223 eli 13 prosenttia oli yksinhuoltajaperheitä ja 125 eli 7,3 prosenttia oli avio- tai avoliitossa olevien vanhempien perheitä. Lapsiperheiden osuus on pysynyt viime vuosien ajan samalla tasolla eli noin viidenneksessä toimeentulotuen saajista. Huomattavaa on, että lapsiperheiden osuus oli laskeva vuoteen 2011 saakka, mutta niin sanottu perusturvauudistus vuonna 2012 lisäsi lapsiperheiden suhteellista määrää toimeentulotuen saajista, vaikka lukumäärä edelleen

11 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pieneni. Tämä selittyy muun muassa toimeentulotuen perusosien korotuksella ja yksinhuoltajien ylimääräisellä lisäkorotuksella toimeentulotuen perusosaan. Toimeentulotuen myöntämisen taustalla oleva pääasiallinen syy oli vuonna 2012 työttömyys (64 prosentilla). Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat opiskelu (12 prosentilla) ja sairaus (10 prosentilla) Hyvinvoinnin indikaattorit INDIKAATTORI KEMI 2011 KEMI 2008 LAPPI 2011 LAPPI 2008 KOKO MAA 2011 KOKO MAA 2008 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 1,9 1,4 1,1 1,4 1,2 Huostassa olleet 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 1,2 1,0 0,7 1,1 0,9 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 11,7 9,9 9,6 11,2 11,8 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä , ,8 19,7 14,1 13,5 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä ,3 4,2 3,3 2,6 2,9 2,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15-vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä ,6 13,1 9,0 9,6 8,2 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 3,5 5,0 4,9 3,6 3,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita/ % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 4,8 7,4 6,7 5,7 5,4 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,4 5,3 9,1 7,2 8,2 8,7 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,5 3,6 3,3 2,4 3,4 3,4 Lähde: Sotkanet Yllä olevista hyvinvoinnin indikaattoreista on pääteltävissä, että kaikki kemiläiset lapset ja nuoret eivät voi kovinkaan hyvin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on vähentynyt, mutta se on edelleen Lapin ja koko maan määriä suurempi. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on puolestaan vähentynyt, määrän ollessa vuonna 2011 samaa tasoa koko maan kanssa. Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrät ovat Kemissä huomattavan suuria verrattuna Lappiin ja koko maahan.

12 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

13 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, joita ovat edistävät, tukevat ja korjaavat palvelut. Edistävät ja tukevat palvelut lukeutuvat ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Edistäviin palveluihin kuuluvat kaikille lapsiperheille tarkoitetut peruspalvelut ja tukeviin palveluihin erityisen tuen tarpeisiin vastaavat palvelut. Korjaavilla palveluilla puolestaan tarkoitetaan jo syntyneisiin ongelmatilanteisiin vastaavia palveluita. Palvelut eivät kuitenkaan ole selvärajaisia, vaan ne voivat olla osittain päällekkäisiä ja samojen palveluntarjoajien tuottamia. Myös asiakkaat voivat olla samanaikaisesti useamman kuin yhden eri palvelukentän palveluiden käyttäjiä. Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Nuorisotyö Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Kolmannen sektorin palvelut Tukevat palvelut Ennaltaehkäisevä lastensuojelu Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Lastenvalvoja Ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Kasvatus- ja perheneuvonta Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Korjaavat palvelut Lastensuojelu Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Neurologiset tutkimukset Kaavio 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita Kemissä jaoteltuina edistäviin peruspalveluihin, tukeviin ja korjaaviin palveluihin. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan lähemmin Kemin ehkäiseviä ja korjaavia lastensuojelun palveluita. Alaluvussa 3.1. käsitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä peruspalveluita, alaluvussa 3.2. tukevia palveluita ja alaluvussa 3.3. korjaavia palveluita. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

14 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Peruspalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Neuvolatoiminta on yleisesti hyväksyttyä, matalan kynnyksen toimintaa ja tavoittaa perheet lähes 100 prosenttisesti. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa neuvolatoimintaa. Kemissä neuvolatoimintaa on neljässä eri toimipisteessä: Sauvosaaressa, Syväkankaalla, Karihaarassa ja Rytikarissa. Neuvolatyön lisäksi terveydenhoitajat vastaavat alueensa perhesuunnitteluasiakkaista ja rokotustoiminnasta sekä osallistuvat papa-joukkotarkastusseulontojen ja yleisten influenssarokotuskampanjoiden toteuttamiseen. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, vanhempainryhmät, moniammatillinen yhteistyö (esimerkiksi neuvolatyöryhmät ja asiakastapaamiset) sekä puhelinneuvonta. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön, vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä antaa parisuhdetta ja seksuaalisuutta koskevaa neuvontaa raskauden aikana, synnytyksen jälkeen ja raskaudenehkäisypalveluiden yhteydessä. Laajassa terveystarkastuksessa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Äitiysneuvolaoppaan (THL 2013, opas 29) suosituksessa määritellään äitiysneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa perheiden välisiä terveyseroja ja tunnistaa lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain. Lastenneuvolaoppaassa (STM 2004) määritellään lastenneuvoloissa toimivien terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset. Tällä hetkellä resurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset.

15 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteutumista. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Kemin kaupungin varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat valtakunnallisten perusteiden lisäksi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, varhaiskasvatuksen laatukäsikirja ja esiopetussuunnitelma. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vanhempainvapaan jälkeen oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista lapsella on oikeus kunnan joko päivähoidon tai koulun yhteydessä järjestämään maksuttomaan esiopetukseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea huoltajien vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta. Lapsen oikeus päivähoitoon merkitsee perheille oikeutta saada lapselleen hoitopaikka, mutta samalla se takaa lapselle oikeuden päivähoidossa annettavaan varhaiskasvatukseen. Kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona vanhemmat voivat valita lapsen hoidon järjestämiseksi yksityisen hoidon tuen tai alle 3-vuotiaalle lapselle kotihoidon tuen. Mikäli perhe tarvitsee tilapäistä päivähoitoa sitä järjestetään enintään viisi (5) päivää kuukaudessa. Tilapäinen hoito ei voi olla kuukausittain toistuvaa. Varhaiskasvatuksen asiakasperheillä on mahdollisuus käyttää päivähoitopaikkatakuuta. Päivähoitopaikkatakuun takaa lapselle päivähoitopaikan samassa päiväkodissa, mikäli perheet luopuvat päivähoitopaikasta vähintän neljän kuukauden ajaksi. Kemin varhaiskasvatuksessa työskentelee noin 180 ammattilaista; lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia, lastenhoitajia, perhepäivähoitajia ja avustajia. Asetus lasten päivähoidosta 1973/239 määrittelee päiväkodeissa tarvittavan henkilöstömäärän. Asetuksen mukaan hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta

16 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kohden tulee olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Silloin kun yli kolmivuotias lapsi on osapäivähoidossa, tarvitaan kolmeatoista lasta kohden yksi edellä mainitun kelpoisuuden omaava henkilö. Päiväkoteja on kaksitoista, jotka ovat avoinna maanantaista perjantaihin kello ja vuorohoitoyksikkönä toimii Kaivolinnan päiväkoti, joka on auki ympäri vuorokauden. Omissa kodeissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 17. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla samanaikaisesti neljä lasta päivähoidossa, tämä on säädetty asetuksessa lasten päivähoidosta 1973/239 8 :ssä. Esiopetusta järjestetään neljä tuntia päivässä (700 h/vuosi) joko päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Päivähoidon piirissä on noin tuhat asiakasta, josta esiopetuksessa vuosittain noin lasta. Kotihoidontuella on keskimäärin 350 lasta vuosittain. Varhaiskasvatus Henkilötyövuodet Päiväkotien lukumäärä Perhepäivähoitajien lukumäärä Päiväkotiasiakkaat Vuorohoitolasten lukumäärä Perhepäivähoitolasten lukumäärä Yhteensä asiakkaita Kotihoidontuen piirissä Päiväkotien kayttöprosentti vuotiaiden lukumäärä Kemissä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Yhteensä Perusopetus Kemissä annetaan perusopetusta seitsemässä eri yksikössä. Hepolan, Karihaaran ja Syväkankaan kouluissa annetaan opetusta vuosiluokilla 1-9, Kivikon ja Sauvosaaren kouluissa vuosiluokilla 1-5, Takajärven koulussa vuosiluokilla 1-6 ja Kivikkoon kuuluvassa Koivuharjun yksikössä vuosiluokilla 1-5. Kaupunkia ei ole jaettu koulupiireihin, vaan oppilaat ohjataan lähikouluihin asuinpaikkansa perusteella. Lähikoulu voi olla muu kuin fyysisesti lähin koulu.

17 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Oppilasmäärä: lv lv Alakoulu Yläkoulu Lukio Ryhmäkoko (keskiarvo): Alakoulu (ei sis. erityisluokkia) 23,2 21,9 Yläkoulu (ei sis. erityisluokkia) 19,5 20,1 Opettajien määrä: Peruskoulu Lukio Yleisopetuksen luokkakoot vaihtelevat Kemissä luokilla oppilaan ja luokilla oppilaan välillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen ja niin sanottuun resurssiopettajatoimintaan. Esimerkiksi lukuvuonna avustus vastasi yli viittä opettajatyövuotta. Kouluilla on kerhotoimintaa 36 tuntia viikossa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-aika on neljä (4) tuntia koulupäivää kohden ja keväällä 2013 toiminnassa oli yhdeksän (9) ryhmää. Viikon mittaisen syysloman aikana joillakin kouluilla on ollut luokkien oppilaille vapaaehtoista päivittäistä toimintaa. Kotien ja koulujen välistä yhteistyötä järjestetään koulukohtaisesti ja yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi vanhempainvartit ja -illat sekä vanhempainyhdistykset. Tiedottamisessa käytetään sähköistä WILMA-järjestelmää ja perinteisiä tiedotteita. Kouluilla on käytössä joustava perusopetus JOPO. Perusopetusta tukee kuntoluokka, joka toimii tällä hetkellä Hepolan koulussa. Kemissä on käytössä oppilashuollon käsikirja. Ala- ja yläkouluilla on omat oppilaskuntansa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on matalan kynnyksen toimintaa, jossa tavoitetaan kaikki peruskouluikäiset sekä heidän perheensä. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa kouluterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustyössä sekä tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat.

18 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kouluterveydenhuollon toimipisteitä on Kemissä jokaisella koululla. Kouluterveydenhuollon työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, ehkäisyneuvonta, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, kotikäynnit, vanhempainillat, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi oppilashuoltoryhmät ja asiakastapaamiset) sekä erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuminen. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1.-, 5.- ja luokkien oppilaiden terveystarkastukset ovat laajoja. Kouluterveydenhuollon oppaassa (STM 2002) määritellään kouluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Tällä hetkellä terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ovat laskennallisesti lähes suosituksen mukaiset. Jokaisella koululla on oma terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös oma lääkäri. Edellä olevasta kaaviosta käyvät ilmi kouluterveydenhuollon asiakas- ja käyntimäärät Kemissä vuosina Vuonna 2009 terveydenhoitajakäyntien lukumäärää nostivat pandemiarokotukset. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on oppilaitoksen sijaintikunnan tehtävä. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Kemissä 2. asteen oppilaitoksista lukio ja ammattiopiston hyvinvointi-, tekniikka- ja palvelualat sekä Luovi. Korkea-asteen oppilaitoksista opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysala sekä Tekniikan koulutusala. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa opiskeluterveydenhuoltoa.

19 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on ylläpitää, edistää ja parantaa opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä tunnistaa mahdollinen opiskelijan erityisen tuen tarve. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Työmuotoina opiskeluterveydenhuollossa ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, perhesuunnittelu, sairasvastaanotto), terveysneuvontatunnit, moniammatilliset tapaamiset (esimerkiksi opiskelutyöryhmät ja asiakastapaamiset), vanhempainillat sekä osallistuminen erilaisiin terveyden edistämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006) määritellään opiskeluterveydenhoitajien ja -lääkärien mitoitukset. Laskennallisesti terveydenhoitajaresurssit ovat tällä hetkellä suosituksen mukaiset, mutta lääkäriresurssit jäävät vajaaksi. Käytössä ei myöskään ole riittäviä psykososiaalisen tuen palveluita. Edellä olevasta kaaviosta käyvät ilmi opiskeluterveydenhuollon asiakasmäärät ja asiakaskäyntimäärät Kemissä vuosina Lääkärin vastaanottokäyntien lukumäärää vuoden 2007 osalta ei ole saatavilla. Opiskelijamäärä on esitetty kaaviossa vuosien osalta. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan Tässä suunnitelmassa toteutuvat pääosin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :n mukaiset velvoitteet. Suun terveydenhuolto Suun terveyspalveluiden tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja nuorten kasvua ja terveyttä omalta osaltaan. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta ohjaa suun terveydenhuollon toiminnan suunnittelua. Kemissä palvelevat Karihaaran hammashoitola Karihaaran terveysasemalla sekä Syväkankaan ja

20 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sauvosaaren hammashoitolat Syväkankaan terveysaseman yhteydessä. Työmuotoina suun terveydenhuollossa ovat yksilöllisen tarpeen mukaan tapahtuvat terveystarkastukset ja ennaltaehkäisevä hoito, ryhmäneuvolavastaanotot yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa, ympäröivään yhteisöön vaikuttaminen etenkin päiväkoti- ja kouluympäristöissä (esikoululaisten harjausopetus ja koululaisten suunhoito-tunnit) ja yhteistyö lasten vanhempien, huoltajien ja opettajien kanssa. Nuorisotyö Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja. Nuorisolain (2006/72) mukaan nuoriksi katsotaan alle 29-vuotiaat. Kunta voi itse määrittää ne nuorten ikäryhmät, joihin nuorisotyö painottuu. Kemissä nuorisotoiminnan keskeinen kohderyhmä ovat vuotiaat nuoret. Nuorisotoimintaa järjestetään Kemin kaupungin toimesta Takitsun ja Hepolan toimintakeskuksissa ja Karihaaran nuorisotilassa. Nuorisotilat ovat auki pääsääntöisesti maanantaista lauantaihin iltapäivästä iltayhdeksään tai -kymmeneen. Nuorten aktiivisen kansalaistoiminnan edistämisessä työskentelee viisi (5) Kemin kaupungin nuorisotyöntekijää ja yksi (1) nuorisojärjestön työntekijä. Nuorisoasiain neuvottelukunta NANK toimii asiantuntijaelimenä Kemissä tapahtuvassa nuorten asemaa koskevassa päätöksenteossa. Nuorisoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä ehdotuksia ja aloitteita nuorten aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja muun muassa hankkeista, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten asemaan Kemissä. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut Kemissä on monipuolisia kulttuuripalveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Kulttuurikeskuksessa toimivat Kemin kaupunginkirjasto, Kemin taidemuseo, Kaupunginteatteri, Kivalo-opisto ja Länsi-Pohjan musiikkitoimi. Kemin kaupunginkirjastossa on lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkikirjasto ja säännöllisiä satutunteja lapsille. Taidemuseossa järjestetään puolestaan lapsille ja nuorille sopivia näyttelyitä ja toimintaa, kuten suunnittelukilpailuja. Kemin kaupunginteatteri huomioi ohjelmistossaan lapset ja nuoret. Lisäksi kaupunginteatterilla on nuorisolinja, jossa toimivat 8-12-vuotiaiden lasten ja vuotiaiden nuorten ryhmät. Nuorisolinjalaiset harjoittelevat näyttelinjäntyön perustaitoja kaupunginteatterin näyttelijän ohjauksessa sekä suunnittelevat ja toteuttavat esityksiä. Länsi-Pohjan musiikkiopisto tarjoaa mahdollisuuden laulun, soiton ja musiikin perusteiden opiskeluun. Musiikkiopistossa on lapsi- ja nuorisokuoro sekä yhtyeitä ja orkestereita. Varhaisiän musiikkikasvatuksena järjestetään perhemusiikkileikkikouluja sekä

21 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma musiikkileikkikouluja kolmen kuukauden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Kivalo-opisto tarjoaa lukuisia erilaisia kursseja lapsille, nuorille ja perheille. Opistossa on mahdollista opiskella esimerkiksi kädentaitoja. Pohjantähti-opisto aloitti toimintansa Kemissä. Opisto antaa koulutusta ja tukea kaikille, jotka tarvitsevat sitä opinnoissaan ja joiden henkilökohtaiset tarpeet ja valmiudet vaihtelevat. Kemin Lastenkulttuurikeskus on valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston Taikalampun jäsen ja osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toimintaa tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosittain. Toimintamuotoina ovat sarjakuva- ja taidetoiminta. Kemin Lastenkulttuurikeskus tarjoaa toimintaa ja tapahtumia alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille perheineen. Liikuntapalvelut Liikuntalain (1998/1054) mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon erityisryhmät. Kemin kaupungin osalta tämä tarkoittaa liikuntapaikkojen rakentamista ja ylläpitoa, liikuntajärjestöjen toiminnan tukemista sekä erityisryhmille tarkoitetun liikuntatoiminnan järjestämistä. Erityisryhmien liikuntatoiminnassa eli soveltavassa liikunnassa on mukana väestöä kaikista ikäryhmistä. Liikuntatoiminnan järjestäminen on pääsääntöisesti liikuntajärjestöjen vastuulla. Kemissä toimii yli 70 liikuntajärjestöä ja terveysjärjestöä. Lasten ja nuorten liikunta tapahtuu pääsääntöisesti urheiluseuroissa ja Kemin kaupungin liikuntapalvelut ovat tehneet linjaratkaisun, jonka mukaan Kemin kaupungin omistamat ja vuokraamat liikuntatilat ja -paikat ovat korvauksetta alle 18-vuotiaiden harjoituskäytössä. Nuorten harrastusten muuttuminen, koulun liikuntatuntien määrän supistaminen ja luontaisen liikkumisen väheneminen ovat kuitenkin johtaneet siihen, että nuoret liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Liikkuva-hankkeen kautta on integroitu maahanmuuttajia, pääsääntöisesti lapsia ja nuoria, suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän toiminnan kantava ajatus on inkluusioperiaate. Kolmannen sektorin palvelut Kolmas sektori käsittää joukon erilaisia järjestäytyneitä organisaatioita, kuten järjestöjä ja säätiöitä, joiden yhdistävänä piirteenä on toiminnan rakentuminen voittoa tavoittelemattomalle kansalaistoiminnalle ja vapaaehtoistyölle. Kolmannen sektorin toimijoihin kuuluvat esimerkiksi seurakunnat, avustussäätiöt, erilaiset hyvinvointia tukevat organisaatiot ja urheiluseurat. Kemistä ja Meri-Lapin alueelta löytyy lukuisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat esimerkiksi päivähoitoa, kotihoitoa, kerho- ja lapsiparkkitoimintaa, koulutusta, avustus- ja

22 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukitoimintaa sekä harrastustoimintaa. Lisäksi kouluilla toimii vanhempainyhdistyksiä ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla toimii opiskelijajärjestö Ketoakku. Kansanterveysjärjestöt antavat neuvontaa ja tukea sekä suorittavat edunvalvontaa ja järjestävät vertais- ja virkistystoimintaa, koulutusta ja harrastetoimintaa. Järjestöt edistävät jäsentensä osallisuutta ja tuottavat asiantuntijapalveluita. Lisäksi ne tuottavat arvokasta arkitietoa, joka on merkittävää kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Liikuntajärjestöjen piirissä toimii lukuisa määrä eri lajiseuroja, jotka antavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastamiseen ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Harrastusjärjestöt antavat puolestaan mahdollisuuden erilaisiin kulttuuriharrastuksiin. Toimijoiden suuren määrän vuoksi niiden kaikkien esitteleminen tässä suunnitelmassa olisi mahdotonta. Jäljempänä esitellään seurakuntia sekä muutamia Meri-Lapin alueen toimijoita, joiden toiminta on osittain tai kokonaan uutta. Osa toimijoista jäi valitettavasti tavoittamatta, eivätkä kaikki ehtineet laatimaan toimintaansa kuvaavia esittelyjä. Tietoa järjestötoiminnasta ja toimijoista löytyy järjestöjen omilta kotisivuilta, jonne on mahdollista päästä Kemin kaupungin Internet-sivuilta. Kemi-Tornion alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestötoimintaa koordinoi Meri-Lapin Majakka ry. Tietoa paikallistoiminnasta yhteystietoineen löytyy Internet-osoitteesta Seurakunnat Kemin evankelis-luterilaisessa seurakunnassa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa. Evankelis-luterilaisen seurakunnan työ on ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja hoitavaa. Perheitä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa ja kristillisessä kasvatuksessa vahvistaen perheiden yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia kerhoja, leirejä ja retkiä. Äideille järjestetään äitikahvila kerran kuukaudessa ja äitien voimavaraleiri kaksi kertaa vuodessa. Molemmat ovat tavoittaneet runsaasti kävijöitä. Perheitä tuetaan diakonia- ja perhetyöllä asiakasvastaanotoilla ja kotikäynneillä. Kemissä toimii myös lukuisia muita uskonnollisia seurakuntia evankelis-luterilaisen seurakunnan lisäksi. Näitä ovat muun muassa Oulun ortodoksinen seurakunta, Kemin Helluntaiseurakunta, Kemin Adventtiseurakunta, Jehovan todistajat, Pelastusarmeija ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Näistä erityisesti Kemin Helluntaiseurakunta, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko ja Oulun ortodoksinen seurakunta järjestävät lapsille, nuorille ja/tai lapsiperheille tarkoitettua toimintaa. Kemin MoniNaisten Talo Monika-naiset on toiminut Meri-Lapin alueella vuodesta 2006 lähtien ja Kemin

23 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma MoniNaisten Talon toiminta käynnistyi vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Toiminnan taustataho on Monika-Naiset liitto. Kemin MoniNaisten Talo on monikulttuurinen kohtaamispaikka, jossa tuetaan osallisuutta, kannustetaan aktiivisuuteen ja oman osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Talo tarjoaa yksilö- ja ryhmäneuvontaa arjessa selviytymisen ja elämänhallintataitojen parantamisen tueksi sekä monipuolista ryhmämuotoista toimintaa. MoniNaisten Talo-hanke tekee yhteistyötä lukuisien eri tahojen kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vuonna 2012 yhdeksän kuukauden toimintakauden aikana MoniNaisten talolla kävi 84 eri asiakasta yhteensä 655 kertaa. Asiakkaiden mukana talossa kävi 36 eri lasta yhteensä 132 kertaa. Suuri osa asiakkaista on työttömiä, kotona pieniä lapsia hoitavia tai kotoutumisprosessin alussa olevia naisia. MoniNaisten Talolla käyminen on tarjonnut naisille mielekästä toimintaa sekä vahvistanut heidän sosiaalisia verkostojaan ja itsetuntoaan. Kriisikeskus Turvapoiju Kriisikeskus Turvapoiju tarjoaa kokonaisvaltaista tukea erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Taustayhteisö on Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ry. Järjestölähtöistä kriisiapua rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kemi-Tornion alueen kunnat ostavat Kriisikeskus Turvapoijulta kriisi- ja tukiasumispalveluita: Turvapoijussa on kriisiasunto ja kaksi yksiötä tukiasuntoina. Kriisikeskus Turvapoijussa toimii Raha-automaattiyhdistyksen Ck-avustuksella myös Siivet -projekti ( ), jonka tarkoituksena on edistää lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvata lasten riittävän turvallinen ja ehjä kasvu. Projekti työllistää projektipäällikön ja -työntekijän. Meri-Lapin Seta ry Vuonna 2012 perustettu Meri-Lapin Seta ry tukee Meri-Lapin alueen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Yhdistyksessä arvioidaan sen toiminnan tavoittaneen tähän mennessä noin 150 merilappilaista Tukevat palvelut Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Varhaiserityiskasvatuksen periaatteena on, että tarvittava tuki järjestetään siinä päivähoitoyksikössä, jossa lapsi on päivähoidossa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelma ohjaa lapsikohtaisesti varhaiskasvatuksen toteutumista ja sen tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen toiminnan arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan muun muassa lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Jokaisesta esiopetuksessa olevasta lapsesta täytetään havainnointilomake, jossa esiopetuksesta vastaava opettaja

24 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kartoittaa lapsen oppimisen edellytykset yhdessä vanhempien kanssa. Esi- ja perusopetuksessa tuen tarpeen ilmetessä käytetään kolmiportaista tukijärjestelmää. Yleinen tuki on opetuksen perustehtävään kuuluvaa pedagogista toimintaa, jossa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. Mikäli tämä ei ole riittävää, oppilaalle tehdään pedagoginen arvio ja laaditaan oppimissuunnitelma. Tällöin oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, jolloin tuki on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisessä tuessa. Erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille laaditaan pedagoginen selvitys, jossa määritellään tuen tarve. Näille laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Esi- ja perusopetuksessa noudatetaan integraatioperiaatetta, jonka mukaan opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaan oikeus opiskella riittävin tukitoimin lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmissä. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen tarkoittaa yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa otetaan huomioon tuen tarpeet mahdolliset vaihtelut tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. lv lv Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat Erityisluokilla olevat oppilaat 45 40

25 L Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän tulee toimia tämän tavoitteen toteuttamiseksi sekä ennaltaehkäisevästi että oppilaiden ongelmiin puuttuen. Oppilashuoltoryhmän tehtävänäon myös seurata edellä esitetyn kolmiportaisen tuen toteutumista, sen järjestämistapojen kehittämistä ja siihen liittyvien selvitysten ja suunnitelmien laadintaa, käyttöä ja päivittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisiin muutostilanteisiin ja koulutuksen nivelvaiheisiin. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhdessä kotien kanssa. Jokaiselle koululle on nimetty moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka jäseniin kuuluu seuraavien ammattiryhmien edustajia: rehtori/apulaisrehtori/koulunjohtaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi. Asiatai oppilaskohtaisesti oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuvat luokan- ja aineenopettajat, vanhemmat ja muut asiantuntijat, kuten lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Kemissä on käytössä vuonna 2011 valmistunut Kemin oppilashuollon käsikirja perusopetuksen ja lukion opettajille ja muille oppilashuollon toimijoille. Käsikirja antaa konkreettiset ja yhteneväiset ohjeet kaikille Kemin kaupungin oppilas- ja opiskelijahuollossa toimiville. Oppilashuolto: lv lv Koulunkäynninohjaajat Koulupsykologi 1 1 Koulukuraattorit 1 2 Kemin koulutoimessa työskentelee yksi (1) koulupsykologi ja kaksi (2) koulukuraattoria. Lisäksi Sivistyspalvelukeskuksen varhaiskasvatuspalveluissa on yksi (1) varhaiskasvatuspsykologin toimi, jota ei ole saatu täytettyä. Koulupsykologin ja -kuraattorien työ on ensisijaisesti kehittävää ja ennaltaehkäisevää. Myös asiakastyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen ja ensivaiheen toimintaa. Koulupsykologin ja -kuraattorien työmuotoihin kuuluvat asiakasvastaanotot, vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, lapsille ja nuorille suunnattu ennaltaehkäisevä ryhmätoiminta, konsultaatioiden antaminen koulun henkilökunnalle ja osallistuminen koulun toiminnan kehittämiseen.

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot