KAINUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009 2013"

Transkriptio

1 1 KAINUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Terveyserot eivät poistu eivätkä sosiaaliset ongelmat ratkea vain sosiaali- ja terveyspalveluilla tai koulutuspalveluilla, vaan hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elinympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa.

2 2 1 Johdanto 1. Yleinen lapsipoliittinen tilanne 2. Valtion toimenpiteet 3. Maakunnan suunnitelmat 4. Hyvinvointisuunnitelman valmistelu 2 Lasten ja nuorten sekä perheiden palvelut 2.1. Sivistyspalvelut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Aamu- ja iltapäivätoiminta Nuorisotoimen palvelut 2.2. Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelut Kainuun maakuntakuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kainuun ammattioppilaitoksen opiskelijahuolto Lukion oppilashuolto 3 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvuolot Kainuussa 3.1. Myönteinen kehityssuunta 3.2. Kielteinen kehityssuunta 4 Arviot lasten ja nuorten sekä perheiden palvelujen toimivuudesta 4.1. Hyvin toimivat palvelut 4.2. Palvelujen kehittämistarpeet 5 Lastensuojelu 6 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointi- ja lastensuojelustrategia 6.1. Visio 6.2. Arvot 6.3. Toimintaa ohjaavat periaatteet 6.4. Kainuun kuntien ja Kainuun maakuntakuntayhtymän yhteistyö ja vastuunjako lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa 6.5. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille Seuranta ja arviointi Lähteet Liitteet

3 3 1. JOHDANTO 1.1. Yleinen lapsipoliittinen tilanne Enemmistö suomalaisista ja kainuulaisistakin lapsista ja nuorista voi hyvin, osa heistä kenties paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Historiallisesti uusi sukupolvi on aina voinut paremmin kuin edellinen sukupolvi sota-aikoja lukuun ottamatta. Viime vuosikymmenellä maatamme ravisteli poikkeuksellisen syvä lama, jonka seurauksena 1990 luvun puolivälissä tapahtui käänne: pahoinvoivien lasten ja nuorten määrä ei enää vähentynytkään, vaan alkoi kasvaa ja kasvu näyttää jatkuvan edelleen. Ongelmat kasaantuvat osalle lapsia ja nuoria, arvioiden mukaan neljäsosa tai peräti kolmannes lapsistamme voi huonosti. Kasvava lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy mm. lastensuojelun tarpeen ja lastensuojelun menojen lisääntymisenä. Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut myös kasvussa. Kouluterveyskyselyt viestivät lasten pahoinvoinnista. Erityisesti tyttöjen masennus on lisääntynyt ja hoitojaksojen määrä psykiatrisessa sairaalassa kasvanut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Kelan hoitotuen myöntämisen syinä ovat lasten ja nuorten keskuudessa lisääntyneet. Kainuulaiset lapset sairastavat kansantauteja enemmän kuin muualla maassa. Vanhempien mielenterveyteen ja alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat, parisuhteiden kriisiytyminen, eroihin liittyvät pitkittyneet ja vaikeat huoltoriidat, erilaiset kasvatusvaikeudet ja vanhempien väsymys ovat yleisimmät syyt lapsen hoidon laiminlyönteihin. Alkoholin runsas käyttö lisää väkivaltaa perheissä, jonka seurauksena lapset kokevat turvattomuutta ja kasvavat pelon ja väkivallan ilmapiirissä. Lasten hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut. Lasten kasvua ja kehitystä uhkaavat riskitekijät ovat viime vuosikymmeneltä muutoinkin lisääntyneet. Köyhyys ja kasautuva huono-osaisuus ovat lisääntyneet erityisesti yksinhuoltajilla, pienilapsisilla ja monilapsisilla perheillä. Aikuisten huolet, epävarmuus ja heikentyneet tulevaisuuden näkymät mm työttömyydestä johtuen luovat paineita parisuhteisiin ja heijastuvat lapsiin. Toisaalta työelämän koventunut tahti kasvavine vaatimuksineen vie vanhemmilta aikaa ja energiaa lasten kustannuksella. Lapsen yksinolo lisää riskiä häiriökäyttäytymiseen. Lapset potevat aikuisen nälkää. Kiireetön koko perheen yhdessäolo ja lasten kanssa vietetty yhteinen aika on vähentynyt. Terveyserot ovat kasvaneet ja olemme tänä päivänä entistä kauempana terveydellisestä tasa-arvosta. Sosioekonomiset terveyserot ovat Kainuussa suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Terveyserojen kaventamiseen tarvittaisiin kaikkia toimijoita, valtiovallan eri ministeriöineen, eduskunnan, kuntien, maakuntien, yliopistojen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden järjestöjen tulisi kaikkien luoda yhteinen laaja-alainen ja riittävän pitkäkestoinen kansallinen ohjelma terveyserojen kaventamiseksi. Toimivilla ja riittävillä lapsiperheiden julkisilla palveluilla on toki merkittävä rooli hyvinvoinnin lisääjänä, mutta pystyvätkö kunnan koulutuspalvelut tai sosiaali- ja terveyspalvelut yksinään terveyseroja kaventamaan. Köyhin väestönosa sairastelee eniten ja lapsiköyhyydestä näyttää tuleen maahamme pysyvä ilmiö. Köyhyys on yksi syrjäyttävä riskitekijä, sen poistamiseen tarvitaan valtiovallan toimenpiteitä.

4 Koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä terveyseroihin, mitä parempi koulutus, sen terveempi ihminen. Myös perheellisyys näyttää suojaavan erilaisilta sairauksilta verrattuna yksin asuviin. Vahvaa lapsi- ja perhepolitiikkaa tarvittaisiin, jotta perheet voisivat hyvin ja jaksaisivat kasvattaa tervettä jälkipolvea Valtion toimenpiteet Valtiovalta on pyrkinyt vastaamaan kasvavaan lasten ja nuorten pahoinvointiin mm ohjaamalla rahoitusta kehittämishankkeisiin. Lasten sijaishuolto, tukiperhe- ja kriisipalvelut Kainuussa -hankkeen ( ) tuloksena maakunnassa keskitettiin lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen ja koordinointi, maakuntaan perustettiin oma lastensuojelun yksikkö Salmila ja aloitettiin virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys. Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeen ( ) myötä maakuntaan on perustettu perhekeskuksia ja -asemia yhdistämällä hajallaan olevia lapsiperheiden lähipalveluja samaan verkostoon paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Vartu -hanke ( ) vahvisti perhetyön varhaisen tuen merkitystä osaamista. Laadukas perhehoito Kainuussa -hanke ( ) on keskittynyt sijais- ja tukiperheiden rekrytointiin ja kouluttamiseen varsin onnistuneesti; hankkeen vaikutuksesta perhesijoitusten määrä näyttäisi kääntyneen hienoiseen kasvuun verrattuna laitos- ja ammatillisiin perhekotisijoituksiin. Hiljattain alkaneen Sosiaali- ja terveysministeriön kansalliseen KASTE-ohjelmaan kuuluvan pohjoissuomalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän TUKEVA -hankkeen (tukea-kehitystä-vastuuta) tavoitteena Kainuussa on vahvistaa edelleen varhaista tukemista lasten luonnollisissa kasvuympäristöissä luomalla työmallit ja käytännöt varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja häiriöiden hoitamiseen. Hanke keskittyy alle 3 vuotiaisin lapsiin ja heidän perheisiinsä ja meneillään on mm. vauvaperhetyön monitoimijaisen työmallin kehittäminen. Hankerahoituksen ohella valtiovalta on pyrkinyt vaikuttamaan kuntien toimintaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi antamalla erilaisia ohjeita, suosituksia ja säännöksiä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon henkilöstöstä on annettu mitoitussuositukset. Lastensuojelun henkilöstön mitoitussuositukset ovat parhaillaan stm:ssä valmistelussa. Uudella nuorisolailla (2006, 4 ) ja lastensuojelulailla (2007, 12 ) valtiovalta tavoittelee kuntien toimintaan enemmän mm. suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja laaja-alaisuutta velvoittaen kunnat laatimaan suunnitelmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi Maakunnan suunnitelmat Kainuuseen on valmistumassa kuntien yhteinen nuorisolain mukainen Kainuun lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Ohjelma on yleisellä tasolla oleva suunnitelma, jonka pohjalta jokainen kunta voinee tehdä omaan kuntaansa soveltuvaan yksityiskohtaisemman version. Ohjelma painottuu lasten ja nuorten elinoloihin, joskin siinä sivutaan myös palvelujärjestelmää erityisesti kuntien nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja sekä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta, jotka ovat ohjelmassa keskeisesti esillä. Nyt käsillä oleva suunnitelma on lastensuojelulain mukainen Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma , joka on laadittava ja tarkistettava vähintään kerran valtuustokauden aikana. Suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, jonka tulee arvopohjan, vision sekä konkreettisten tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi, sisältää 4

5 5 tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Kansainväliset sopimukset ja perustuslakimme luovat lainsäädännöllisen pohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle. Lapsella ja nuorella on perustuslakimme mukaiset kansalaisen oikeudet, oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun (L 731/1999). Kunnallisten suunnitelmien tehtävänä on edistää sekä perustuslaillisia että kansainvälisten sopimusten mukaisia oikeuksia sekä toimeenpanna omalta osaltaan kansallisia ohjelmia. Suunnitelma koskee kuntien kaikkia toimialoja. Yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan kasvuympäristöjen turvallisuuteen. Liikunta-, nuoriso-, kulttuuri ja vapaa-ajan toiminta tukevat lasten ja nuorten kasvua ja osallistumista. Varhaiskasvatus ja perusopetus vastaavat yhdessä perheiden kanssa huolenpidosta, kasvusta ja oppimisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (perhepalvelut) tukevat lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, kehitystä ja hyvinvointia. Perhepalvelut tukevat myös lapsen kehitys- ja kasvuympäristöjä, joita ovat perhe, päivähoito, koulu ja nuoruusvaiheessa myös kaveripiiri sekä nettimaailma. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa uudessa lastensuojelulaissa korostuu lasten hyvinvointityön tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, kumppanuus ja yhteistoiminta. Näiden periaatteiden tulee toteutua eri tasoilla seuraavasti: 1. Kainuun maakuntakuntayhtymän ja eri kuntien lapsi- ja perhepoliittisessa päätöksenteossa (päätöksentekijät), - hyvinvointia ohjaavat strategiset linjaukset 2. Palvelujärjestelmässä (vastaavat johtajat), - Kainuun maakuntakuntayhtymän lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja kuntien toimialojen yhteistyö, suunnittelu, perustehtävät, vastuunjako ja johtaminen 3. Asukkaan ja asiakkaan hyvinvoinnissa ja asiakastyössä (asiakastyöntekijät) - toimivat palvelut ja asiakasprosessit - voimavarapainotteisuus asiakaslähtöisyys asiakkaan, työntekijöiden ja yhteistyötahojen keskinäinen yhteistyö 1.4. Hyvinvointisuunnitelman valmistelu

6 6 Tämä suunnitelma on laadittu yhteistyössä Kainuun maakuntakuntayhtymän perhepalvelujen ja kuntien sivistystoimialojen kesken. Yhteistyöprosessin kautta haettiin lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat sekä myönteiset että kielteiset kehityssuunnat ja sovittiin keskeisimmistä kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. Kummallakin toimialalla on hyvinvoinnin edistämiseksi tuleville vuosille jo omissa strategioissaan suunnitelmat, joita tämä suunnitelma täydentää. Tällä suunnitelmalla halutaan erityisesti sitoutua yhteistyöprosessin kautta sovittuihin toimenpiteisiin. Kyse on yhteisestä näystä ja sopimuksesta samanaikaisesti ja samansuuntaisesti vaikuttaa oman toimialan palvelujen sekä yhteisten verkostojen avulla hyvinvointiin. Suunnitelmallisuus edellyttää lasten ja nuorten tarpeista lähtevää hyvinvointityön käytännön toteutusta ja vaikutusten arviointia ja seurantaa. Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on käytetty Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Opetusministeriön, Oulun lääninhallituksen; Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien sivistystoimialojen tilastoja. Lisäksi laadullista arviointia on tehty kuntien sivistysalojen ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän yhteisessä seminaarissa ja haastattelemalla asiantuntijoita. Suunnitelma integroidaan Kainuun kuntien oppilashuollon suunnitelmiin, Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhepalvelujen toimintasuunnitelmiin ja lastensuojelun suunnitelmaan, Kainuun Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan, Kainuun mielenterveys- ja päihdehuollon strategiaan sekä useisiin lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskeviin maakunnallisiin hankkeisiin. Suunnitelma hyväksytään ja tarkistetaan Kainuun maakuntavaltuustossa ja kuntien valtuustoissa ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja jatkossa vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelmaa seuraa ja arvioi monialainen työryhmä, joka laatii sitä varten konkreettisen seurannan työsuunnitelman. Se sisältää toimenpiteet seurantatiedon kokoamiseksi, raportoinniksi ja tiedottamiseksi Kainuun maakuntakuntayhtymän ja kuntien päätöksentekoa varten ja viestinnän kuntalaisille sekä yhteistyötahoille. Tässä ensimmäisessä vaiheessa pohjatyö yhteiselle suunnitelmalle on tehty Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun kuntien sivistystoimialojen kesken. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa laajasti monien toimialojen ja kolmannen sektorin palvelut. Suunnitelman toteutuksen seurannassa ja jatkotyöskentelyssä on hyvä laajentaa työryhmää mm. teknisten toimialojen, seurakuntien ja järjestöjen asiantuntijuudella. Lasten ja nuorten osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen omaa kehitystään ja ympäröivää yhteiskuntaa koskevissa asioissa on määritelty lastensuojelu- ja nuorisolaissa sekä perusopetusasetuksessa. Tässä suunnitelmassa lasten ja nuorten osallisuus ei ole erillinen kehittämisalue, vaan se on sisällytetty toimintaperiaatteena kaikkiin palveluihin. Suunnitelma kattaa pääasiallisesti alle 18-vuotiaat lapset, mutta koskettaa joiltakin osin nuoria aikuisia. 2. LASTEN JA NUORTEN SEKÄ LAPSIPERHEIDEN PALVELUT

7 Kuntien tuottamat palvelut Kainuun voimaan tulleen hallintokokeilulain mukaisesti kuntien sivistystoimialan alaisuuteen jäivät varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi, kulttuurilaitokset ja -palvelut sekä ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen palvelujärjestelmän, jota perusopetuksen sisällä toimiva nuorisotoimi ja osaltaan myös kulttuuritoimi tukee. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut löytyvät kuntien sivuilta ja Kuntien nuorisotoimen palvelut on kuvattu sivulla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Lasten systemaattinen hyvinvoinnin seuranta alkaa jo äidin raskausaikana neuvolassa ja jatkuu varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä kouluikään asti. Lasten ja perheiden tukemiseksi toimivat varhaiskasvatuksessa yhteistyöryhmät, johon kuuluvat päivähoidon työntekijöiden lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitaja ja perheneuvolan psykologi ja sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijät ja Kajaanissa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen koordinaattori. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta. Lähes kaikissa kunnissa lapsille tehdään 3-, 5- ja 6-vuotiaina hyvinvointiarviot yhteistyössä huoltajien ja lastenneuvolan kanssa. Arvioiden lähtökohtana ovat kasvatuskumppanuus ja tarkastelussa painotetaan perheen sekä lapsen voimavaroja. Perheneuvolan konsultaatiota käytetään, jos lapsen kehityksessä havaitaan huolen aiheita. Huoltajat ovat aina mukana hyvinvointiarviota tehtäessä ja lapsen tarvitsemat tukipalvelut suunnitellaan yhdessä. Tukipalvelujen toimeenpanossa noudatetaan varhaisen tuen periaatetta ja keskeinen väline tämän toteuttamiseksi on lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Esiopetusryhmät toimivat Kainuussa sekä koulujen että päiväkotien yhteydessä. Siirtyminen esiopetuksesta 1. luokalle pyritään tekemään lapselle ja perheelle mahdollisimman joustavaksi. Esi- ja alkuopetusta tarkastellaankin opetussuunnitelman ja lasten tukemisen näkökulmasta kokonaisuutena. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta. Esityksessä lapsen ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtiminen jaetaan esi- ja perusopetuksessa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen aiemman yleisen ja erityisen tuen sijaan. Esityksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada tukea opetuksen yhteydessä riittävän varhain. Kainuun kunnat ovat mukana opetushallituksen koordinoimassa kehittämistoiminnassa, jonka tavoitteena on kehittää opetusta ja oppilashuoltoa uuden lakiesityksen ja uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Yleisessä tuessa lapsen ja oppilaan hyvinvointi kuuluu jokaiselle työntekijälle perustehtävän mukaisesti. Perustehtävään kuuluu yhteistyö huoltajien kanssa ja koko lapsi- ja/tai oppilasryhmän hyvinvoinnin seuranta. Yleistä tukea on myönteinen vuorovaikutus lapsen ja ryhmän kanssa, varhainen puuttuminen, huolen puheeksi ottaminen, kannustava palaute, lapsen edellytysten mukainen kasvatus ja opetus, eriyttäminen ja tukiopetus, huoltajien tapaamiset ja lapsikohtaiset suunnitelmat. Tehostetussa ja erityisessä tuessa tarvitaan verkostoituneita työtapoja ja yhteistyötä esiopetuksen ja koulun oppilashuollon sisäisen työnjaon lisäksi lapsen ja oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Tärkeimmät

8 yhteistyötahot ovat perheneuvola, lastensuojelu ja Kainuun keskussairaalan lasten ja nuorten psykiatrian osastot. Tehostetun tuen järjestämiseksi perusopetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma ja erityisen tuen järjestämiseksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Jokaisessa koulussa toimii rehtorin johtama oppilashuoltoryhmä, joka koordinoi oppilashuollollisten palvelujen järjestämistä sekä koko kouluyhteisössä että yksittäiselle oppilaalle. Opetussuunnitelmaan sisältyy oppilashuollon suunnitelma, joka sisältää kuvauksen oppilashuollon järjestämisestä ja toimenpiteet erilaisten ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Perusopetuksessa on Kainuussa 7 koulukuraattoria, joista Kajaanissa neljä, Suomussalmella yksi, Kuhmossa yksi ja Sotkamossa yksi. Kuraattorit ovat kuntien henkilökuntaa. Perusopetuksessa koulupsykologeja on ainoastaan yksi virka Kajaanissa, jossa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole viranhaltijaa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ovat erilaiset siirtymät vaiheita, jotka täytyy suunnitella ja toteuttaa sitä huolellisemmin, mitä enemmän lapsella tai oppilaalla on tuen tarvetta. Siirtymiä varten on olemassa välineet ja niille on nimetty vastuuhenkilöt/tahot. Siirtymien järjestelyissä on jonkin verran vaihtelua Kainuun kuntien kesken. Maahanmuuttajataustaisen lapsen sijoittuminen päivähoitoon ja opetukseen on huomioitu erikseen Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä lepoon ennen ja/tai jälkeen koulupäivän. Toiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden peruskoulun vuosiluokkien erityisopetukseen osallistuville oppilaille. (Opetusministeriö/opetushallitus 2004). Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikissa Kainuun kunnissa osana varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai nuorisotoimen toimintaa. Palvelun tuottajina voivat olla myös järjestöt. Kunnissa on aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista vastaavat henkilöt, jotka huolehtivat henkilöstön ohjaajien ammattitaidosta ja soveltuvuudesta tehtävään. Ohjaajille järjestetään täydennyskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita, jaetaan osaamista ja yhtenäistetään käytäntöjä ja toimintamalleja. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmallisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi kunnissa laaditaan toimintasuunnitelma, jonka hyväksyy sivistyslautakunta Nuorisotoimen palvelut Nuorisotoimi tukee lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä vapaa-ajan toimintoja ja luomalla edellytyksiä osallistumiselle ja kansalaistoiminnalle. Nuorisotyö tekee laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi. Vanhempien, liikunta- ja kulttuuritoimialojen, seurakuntien ja järjestöjen lisäksi nuorisotyö osallistuu oppilas- ja opiskelijahuoltoon järjestämällä mm päihdevalistustapahtumia. Lisäksi nuorisotyöntekijät voivat sopia oppilashuollon kanssa tietyille luokille suunnattavista tukitoimista. Nettisivuilla on Kainuun kuntien yhteinen tieto- ja neuvontapiste

9 9 josta löytyvät myös kaikkien kuntien nuorisotoimen palvelut. 2. Kainuun maakunta -kuntayhtymän tuottamat palvelut 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kainuun maakunta -kuntayhtymä järjestää kaikki alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Kuntayhtymän organisaatiossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut sijoittuvat perhepalvelujen tulosalueelle. Perhepalvelut muodostavat neljä vastuualuetta: - lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyspalvelut, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut, vammaispalvelut ja aikuissosiaalipalvelut. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden seudulliset ja paikalliset palvelut toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä perhekeskuksissa ja perheasemilla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut sisältävät lastenvalvojan, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun palvelut. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut kattavat perusterveydenhuollon palveluista lasten, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan palvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut ja erikoissairaanhoidon osalta lastentautien, naistentautien, äitiyshuollon ja synnytyspalvelut sekä lasten ja nuorisopsykiatrisen sairaanhoidon palvelut. Perheneuvolan palvelut kuuluvat myös perhepalvelujen tulosalueeseen. Kainuun seuduilla ja kunnissa toimivat perhekeskukset ja perheasemat. Perhekeskuksiin on nimetty tiimijohtajat. Tiimijohtajien tärkein tehtävä on kehittää ja ylläpitää toimivaa yhteistyötä perhepalvelujen eri ammattilaisten välillä sekä luoda ja vahvistaa verkostoja oman seutunsa alueella kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen välillä, joita ovat mm kuntien muut toimijat sekä seurakunta, järjestöt ja yritykset. Kajaanin keskustan perhekeskuksen tilakysymys on vielä ratkaisematta ja Suomussalmen perhekeskuksen tiloihin muuttaminen on mm terveyskeskukseen suunnitteilla olevien muutostöiden vuoksi vuosi toisensa jälkeen siirtynyt. Perhepalvelujen tavoite on pystyä auttamaan ja tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä jo siinä vaiheessa, kun ongelmat eivät ole vielä käyneet ylitsepääsemättömiksi tai muodostuneet niin monimutkaisiksi ja vaikeiksi, että tarvitaan koko asiantuntijakenttää avuksi. Tavoite on myös tukea vanhemmuutta niin, että lapsi voi elää turvallisen lapsuuden kotonaan eikä lasten huostaanottoihin tarvitse päätyä. Kolmas perhepalvelujen tavoite on tukea ja antaa asiantuntija-apua lapsen kehitysympäristöille (mm. perhe, päivähoito, koulu). Lisäksi haetaan myös keinoja, miten vaikuttaa myönteisesti kaveripiireihin ja nettimaailmaan, josta nykyajan lapsi ja nuori omaksuu vaikutteita Kainuun ammattioppilaitoksen opiskelijahuolto Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta sekä lukiokoulutuksesta.

10 Kainuun ammattioppilaitoksen opiskelijahuoltotyön perusta on opiskelijahuoltoryhmä. Ryhmät (13 kpl) toimivat kaikissa toimipaikoissa ja yhteensä niissä toimii yli 80 henkilöä ammattioppilaitoksesta ja yhteistyöverkostosta. Opiskelijapalvelupäällikkö johtaa ja kehittää Kainuun ammattioppilaitoksen opiskelijahuoltoa, asuntolatoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa. Opiskelijahuoltoon nimetään jatkossa opiskelijahuollon kehittämisryhmä, joka koordinoi opiskelijahuoltotyötä, seuraa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittymistä ja opiskelun keskeyttämistä. Kainuun ammattioppilaitoksessa toimii kolme koulukuraattoria. Perhepalvelut on perustanut yhden nuorisopsykologin viran, jonka toimipaikka on Kainuun ammattiopistolla Lukion oppilashuolto Kainuun lukioiden (Filiaaliverkko, Kajaani, Kuhmo ja Sotkamo) oppilashuoltotyöstä vastaavat oppilashuoltoryhmät kussakin lukiossa. Filiaaliverkolla on omat ryhmät kaikissa neljässä toimipaikassa (Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka ja Suomussalmi). Lukioissa on yhteensä kolme kuraattoria, jotka tekevät psykososiaalista työtä ja tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä opiskelijoiden tukemiseksi. Sotkamon lukiolla ja Kuhmon yhteislukiolla on yhteinen kuraattori KAO:n kanssa. Kajaanin ja Sotkamon lukioilla on myös erityisopetuksesta vastaava opettaja. Kajaanin lukion opiskelijat voivat käyttää VITALin nuorisopsykologin palveluja. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoidensa opintomenestystä ja raportoivat siitä opinto-ohjaajille. Aineenopettajat seuraavat opiskelijoiden läsnäoloa ja opintosuorituksia. Ongelmatapauksissa he ovat yhteydessä ryhmänohjaajaan ja opinto-ohjaajaan. Oppilashuoltotyö käsittää myös tutor- ja tukioppilas- sekä oppilaskuntatoiminnan. Tutorit opastavat nuorempia opiskelijoita opintoihin liittyvissä asioissa. Tukioppilaat ja oppilaskunta järjestävät yhteisiä tapahtumia ja teemapäiviä ilmapiirin ja viihtyvyyden parantamiseksi. 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA KASVUOLOT Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa varten on koottu tilastotietoa, eri toimijoiden laadullista tietoa ja kokemustietoa. Laadullisen ja kokemustiedon saamiseksi järjestettiin Kainuun maakuntakuntayhtymän perhepalvelujen ja kuntien sivistystoimialojen yhteinen seminaari, jossa työverstaissa koottiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset kehityssuunnat, keskeiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Tätä aineistoa on täydennetty vielä maahanmuuttajapalveluiden, Kainuun ammattiopiston ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden haastatteluilla Myönteinen kehityssuunta Kainuulaislapsilla on pääosin turvalliset kasvu- ja kehitysympäristöt. Isien osallisuus neuvolakäynteihin, perhevapaiden käyttö ja perheiden osallistuminen erilaisiin

11 vauvatoiminnan muotoihin on lisääntynyt. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta on kehittynyt niin, että lasten perinataalikuolleisuudessa ja pienten lasten sairastuvuudessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä tai poistuneet lähes kokonaan. Oppilaskuntatoiminnan vakiintuminen ja laajentuminen myös alaluokille on lisännyt oppilaiden osallistumismahdollisuuksia. Kuulluksi tulemisen kokemus yläluokkien oppilailla on lisääntynyt jonkin verran. Kainuun lukioloisilla se on tosin vähäisempää kuin koko Oulun läänissä. Päivittäin tupakoivien osuus, säännöllinen humalajuominen ja huumeiden kokeilut ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana ( ) sekä 8.9-luokkalaisilla että lukiolaisilla. Yläkouluikäisten sekä lukioikäisten vanhempien työttömyys oli v vähentynyt ja oppilaiden viikoittaiset käyttövarat ovat kasvaneet ollen suuremmalla osalla yli 17 /viikko. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä oli Kainuussa vuonna ,1 % (koko maassa 11,4 %). Kainuun ammattioppilaitoksesta eronneiden(negatiivinen ero) määrä on vuodesta 1996 puoliintunut ollen vuonna % opiskelijoista Kielteinen kehityssuunta Kainuulaiset lapset sairastavat selvästi enemmän kuin koko maan lapset. Erityisesti erot näkyvät mielenterveyden häiriöissä ja hengityselinsairauksissa. Lisäksi sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa suuremmat kuin koko Suomessa keskimäärin. Huono terveys ja terveyttä vaarantavat elintavat ovat yleisempiä vähemmän koulutettujen kuin korkeammin koulutettujen kainuulaisten joukossa, mikä vaikuttaa samansuuntaisesti myös perheiden lapsiin ja nuoriin. Oman terveyden kokeminen huonoksi, masentuneisuus, tupakointi, alkoholinkäyttö, lihavuus ja liikunnan puute todetaan useimmin vähemmän koulutettujen vanhempien lapsilla ja useammin ammattioppilaitoksen opiskelijoilla kuin lukiolaisilla. Kehys - Kainuussa tilanne on vielä Kajaanin seutukuntaa huonompi. Tytöt tupakoivat poikia enemmän sekä lukiossa että ammattioppilaitoksessa. Noin puolet lukioloisista ja yli 70 % ammattiopiston opiskelijoista liikkuu liian vähän. Nuorten ylipainoisuus on yleistä Kainuussa ja ammattiopistossa yleisempää kuin lukiossa. Yläkouluikäisten päivittäinen ja viikoittainen oireilu (mm. masentuneisuus, väsymys, päänsärky ym.) on lisääntynyt. Nuorten humalajuomisen kulttuuria ei ole saatu kitkettyä pois. Lisäksi heidän sekä lukiolaisten kokemat vaikeudet opiskelussa ja työilmapiiriongelmat ovat yleistyneet. Perheiden kanssa työskentelevät asiantuntijat ovat havainneet puutteita vanhemmuudessa ja arjen jaksamisessa. Perherakenteissa tapahtuu nopeita muutoksia ja lisäksi perheiden moniongelmaisuus ja vanhempien päihteiden käyttö on lisääntynyt. Eroperheissä on havaittu lievästi kasvanut alkoholin käytön riski. Vanhemmuuden puutteet näkyvät osittain lasten erityisen tuen tarpeen lisääntymisenä, yksinolona ja kontrolloimattomana netin käyttönä. Aiempaa ja keskimääräistä useammalla perusopetuksen 8.-9.luokkalaisella oli v perherakenteena jokin muu kuin ydinperhe. Tämän ikäisten lasten vanhemmat ovat keskimääräistä huonommin perillä lastensa viikonloppuiltojen viettopaikoista.

12 Kainuussa lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten osuus on suurempi kuin koko maan keskiarvo. Viimeisimpien tilastojen mukaan (2008) Kainuussa avohuollon tukitoimien piirissä oli 8,5% 0-17 vuotiaiden ikäluokasta, vastaava luku koko maassa oli 6,2%. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Kainuussa vuosi vuodelta kasvanut, suuntaus on ollut samanlainen koko maassa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja on koko maassa 1,3% 0-17 vuotiaista, Kainuussa vastaava luku on 1% vuotiaista oli Kainuussa v työttömiä 18 %, koko maassa 9 % ARVIOT LASTEN JA NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUJEN TOIMIVUUDESTA 4.1 Hyvin toimivat palvelut Kainuussa lasten ja nuorten palvelujen tuottamisessa on erityistä huomiota kiinnitetty henkilöstön monialaisissa verkostoissa toimimisen osaamisen kehittämiseen ja monipuolisten verkostojen luomiseen. Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeen aikana ( ) kehitettiin kuntien ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän lapsiperhetoimijoiden sekä seurakuntien ja perhejärjestöjen välistä yhteistyötä. Lisäksi perustettiin perhekeskuksia ja - asemia Kainuuseen, joiden tiimijohtajat koordinoivat omalla alueellaan lasten ja nuorten kanssa toimivien verkostojen yhteistyötä, mikä näkyy yleensä perheisiin suunnatun työn lisääntymisenä ja monipuolistumisena. Yksi toimintamuoto on vanhempainkoulu/-ryhmätoiminta, jonka tavoitteena on tukea parisuhdetta ja vanhemmuutta vertaistoiminnan avulla. Toiminta on aloitettu pienimpien lasten ikäryhmästä perhevalmennusohjelmalla, johon sisältyy 11 vanhemmuutta vahvistavaa ja (syntyvän) lapsen hyvinvointia lisäävää tapaamista raskausajan ja lapsen 1-vuotispäivän välillä. Sekä neuvolan että kouluterveydenhuollon ohjeistukset on yhtenäistetty Kainuun alueella valtakunnallisten ohjeistusten mukaisiksi. Varhaisen tuen perhetyöllä, joka käynnistettiin v. 2008, pystyttiin vaikuttamaan lastensuojelun sijoitusten määrän kasvua hillitsevästi. Vuonna 2009 käynnistettiin lapsiperheiden kotipalvelu. Lasten ja vanhempien varhaista vuorovaikutusta tukevat työmallit ovat kehittyneet ja niitä on otettu käyttöön Kainuussa. Perhetyöntekijät tukevat vanhemmuutta yhteistyössä neuvolan ja päivähoidon kanssa. Pienten lasten perheille on tarjolla erilaisia toimintamuotoja kuten vauvauintia, perhekahviloita ja perhekouluja. Päivähoidon ja neuvolan, perheneuvolan sekä erikoissairaanhoidon yhteistyö toimii osassa Kainuun kunnista hyvin ja kaikissa kunnissa se on käynnistymässä ja toimintamalleja ollaan selkiyttämässä. Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja ovat joissakin kunnissa laajempia perhepalveluverkostoja, joissa myös perusopetus on mukana. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö vanhempien kanssa ovat sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa lisääntyneet. Vanhempien kanssa yhdessä laadittava varhaiskasvatuksen suunnitelma toimii osallisuuden ja varhaisen puuttumisen välineenä. Samalla tavoin toimivat myös perusopetuksessa vähintään kerran lukuvuodessa tapahtuvat huoltajien tapaamiset ja oppilaskohtaiset suunnitelmat kuten oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kainuulaiset vanhemmat arvioivat päivähoitoa kiitettäväksi tai hyväksi kuntien järjestämissä

13 asiakastyytyväisyyskyselyissä. Kaikissa kyselyissä oltiin eniten tyytyväisiä päivähoidon henkilöstön toimintaan ja vuorovaikutukseen lasten kanssa. Vähiten tyytyväisiä oltiin vanhempien mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua päivähoidon toimintaan. Myös neuvolan ja kouluterveydenhuollon, perheneuvolan ja lasten erikoissairaanhoidon palvelut on arvioitu erinomaisiksi/hyviksi v suoritetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Perusopetuksessa 1-2-luokkien ja erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty kunnissa ja vakiinnutettu osaksi koulupäivää. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoito ja opetus on järjestetty ja yhteistyö maahanmuuttajapalveluiden kanssa on säännöllistä sekä päivähoidossa että koulujen oppilashuollossa. Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoito- ja opetusjärjestelyjä varten on Kajaanissa omat koordinaattorit. Kaikissa kouluissa toimii moniammatilliset oppilashuoltoryhmät ja oppilashuoltotyö on kehittynyt. Kouluissa seurataan koulukiusaamisen yleisyyttä ja kiusaamisen jatkumista selvittelyn jälkeen ja lähes kaikilla kouluilla on yhteisesti sovitut käytännöt kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistapauksiin puuttumiseksi. Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä perusopetukseen ja koulujen oppilashuoltopalveluihin, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, joskin kiusaaminen ja kouluterveydenhuollon vähäisyys huolestuttaa osaa heistä. Tämä on tullut esille yksittäisissä sanallisissa palautteissa. Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajia lähes valtakunnallisten suositusten mukaisesti (21,9). Stakesin valtakunnallisten suositusten mukaan Kainuun koululais- ja opiskelijamäärää varten tulisi olla 23,9 terveydenhoitajaa Palvelujen kehittämistarpeet Kainuussa on kuntia, joista puuttuvat lasten terapiapalvelut ja/tai erityislastentarhanopettajan palvelut. Lapsiperheiden kotipalvelu on käynnistynyt Kainuussa v niin vähäisin resurssein, että kaikille palvelua tarvitseville lapsiperheille ei sitä ole pystytty vielä järjestämään. Kajaanissa päivähoitoryhmät ovat isoja ja tilat osittain ahtaita. Päivähoidossa toivotaan enemmän yhteistyötä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kanssa ja enemmän perheneuvolan palveluja. Perhepalveluissa taas odotetaan varhaiskasvatukselta ja peruskouluilta aktiivista osallistumista perhekoulujen ja vanhempainkoulujen järjestämiseen. Kiusaaminen ei tule esille kyselyissä kovin suurena ongelmana, mutta jokainen tapaus edellyttää puuttumista. Kouluissa tarvitaan selkeitä malleja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Kouluihin on luotava toimintakulttuuri, joka antaa selkeän viestin siitä, että kiusaamista ei sallita missään muodossa eikä missään määrin. Oppilas- ja opiskelijahuollossa on myös järjestettävä varhaisemmin ja tehostetummin tukea opiskeluun ja psykososiaalisiin ongelmiin, koska yläluokilla ja toisella asteella oppilaat ja opiskelijat kokevat vaikeuksia opiskelussa ja heillä on myös viikoittain erilaisia oireita. Koulujen oppilashuollon, perheneuvolan/erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun vastuut, yhteistyökäytännöt, hoitoon ohjaus ja hoidon porrastus eivät ole kaikille osapuolille selviä. Samoin ammattioppilaitoksessa toimiva opiskelijaterveydenhuollon verkosto ei ole täysin selkiytynyt palvelujen käyttäjille. Kouluterveydenhoitajien resurssit eivät riitä tasaisesti kaikille kouluille, vaikka ne täyttäisivätkin valtakunnalliset suositukset (= yksi terveydenhoitaja/ 600 oppilasta). Niinpä kouluissa, joissa oppilasmäärät ovat pieniä, terveydenhoitajan palveluita on saatavilla vain

14 harvakseltaan. Koululääkäripalvelut ovat puutteelliset. Vielä suurempi puute on opiskelijaterveydenhuollossa, jossa on vajausta terveydenhoitajista ja lääkäripalveluista. Suositusten mukaan Kainuussa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkäreitä pitäisi olla 6,8 ja nykyään heitä on vain 1,11. Kainuun lukiolaiset kokevat yleensä lääkärille pääsyn selvästi vaikeammaksi kuin ammattioppilaitoksissa opiskelevat. Erityisen vaikeaksi se koetaan Kehys- Kainuun lukioissa. Kainuussa kaikkia oppilas- ja opiskelijahuollon työntekijöitä on alimitoitetusti koululaisten ja opiskelijoiden määrään nähden. Kainuussa ei ole toistaiseksi järjestetty nuorten perustason mielenterveyspalveluita ja päihderiippuvuuksien hoidon palvelutkin ovat riittämättömät. KAO:lla työskentelevä nuorisopsykologi on ainoa nuorille perustason mielenterveyspalveluja antava ammattilainen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa toimenpiteet vuosina kohdistuvat; 14 lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, vanhemmuuden tukemiseen, oppilas- ja opiskelija huollon sekä koulu- ja opiskelija-terveydenhuollon palvelujen parantamiseen, ennalta ehkäisevään lastensuojeluun 5. Lastensuojelu Lastensuojelu on laaja-alainen tehtäväkokonaisuus, joka havainnollistuu alla olevassa kuviossa ja johon sisältyvät kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvua ja kehitystä edistävät peruspalvelut (neuvolan, päivähoidon, koulun, terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi jne), kasvua tukeva ehkäisevä lastensuojelu (ehkäisevä tukihenkilö- ja tukiperhetyö, ehkäisevä perhetyö, lapsivaikutusten arviointi, riskien tunnistaminen ja poistaminen, vertaisryhmät jne) ja kasvua korjaava lastensuojelu (lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu).

15 15 Lastensuojelun tarve syntyy kun lapsen kehitys ja terveys on vaarantumassa tai on jo vaarantunut, jolloin kunnalla (Kainuussa maakunnalla) on velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimien järjestämiseen. Jos lapsen kehitys ja terveys on jo vakavasti vaarantunut, kunnan velvollisuus on ottaa lapsi huostaan. Tämä on lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun perustehtävän ydin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvu näkyy maassamme lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä. Lastensuojeluilmoitusten määrä on edelleen voimakkaassa kasvussa. Lasten huostaanotot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle samoin kuin lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä on maassamme ja myös maakunnassamme vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2007 lastensuojelun avohuollon piirissä oli 1067 kainuulaista lasta ( 0-17 vuotiaista), vuonna 2008 vastaava luku oli 1360 eli 8,5% alle 17 vuotiaista. Koko maassa lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna lasta ja vuonna eli 6,2% alle 17 vuotiaista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli Kainuussa viime vuonna (2008) 1,0% ja koko maassa 1,3% alle 17 vuotiaista. Samalla kun lastensuojelun tarve on määrällisesti kasvanut, lastensuojelun piiriin tulevat lapset ovat aiempaa haasteellisempia. Psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon tarve on lastensuojelulasten keskuudessa kasvanut. Lastensuojelutarpeen voimakas kasvu on lisännyt lastensuojelun menoja ja sitonut voimavaroja ehkäisevän lastensuojelun kustannuksella korjaavalle puolelle. Kainuussa on Kajaanin seudulla 10,5 päätoimista lastensuojelun sosiaalityöntekijää, yksi koko Kainuun lastensuojelun sijaishuollosta vastaava sosiaalityöntekijä ja 1,5 lastenvalvojaa.

16 Kuhmossa on 2,5 ja Sotkamossa 2,5 lastensuojelun sosiaalityöntekijää, molemmissa kunnissa on lisäksi 0,5 lastenvalvojaa, sillä yhden sosiaalityöntekijän tehtäväkuvan on sisällytetty lastenvalvojan tehtävät siten, että hän käyttää puolet työajastaan lastenvalvojan ja puolet sosiaalityöntekijän tehtäviin. Ylä-Kainuussa on Suomussalmella kaksi päätoimista lastensuojelun sosiaalityöntekijää ja 0,5 lastenvalvojaa, joka hoitaa koko Ylä-Kainuun lastenvalvonnan. Puolangalla on Hyrynsalmella on 80% työajastaan lastensuojeluun käyttävät sosiaalityöntekijät. Kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ei ole kaikkiin kuntiin saatu rekrytoitua ja eläkkeelle siirtymisen myötä kilpailu osaavasta työvoimasta tulee jatkossa kiihtymään. Lastensuojelutarpeen kasvu ja vuoden 2008 alusta voimaan tullut lasten oikeusturvaa, vanhempien vastuuta, lastensuojelun suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostava lastensuojelulaki ovat lisänneet lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa. Uudistetun lain soveltamiseen tarvitaan edelleenkin koulutusta, etenkin lastensuojelutarpeen arviointiin. Lakiin sisältyviä määräaikoja ei kaikilta osin ole kyetty noudattamaan. Lastensuojelun kuormitusta on selvitetty yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa ja haettu siihen parannuksia mm. työmenetelmiä kehittämällä. Sijaishuollon keskittäminen sekä lastensuojeluun perustettavat sosiaaliohjaajien vakanssit vähentävät lastensuojeluun liittyvää kuormitusta. Lastensuojelun henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi on tehty erillinen selvitys KAINUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA LASTENSUOJELUSTRATEGIA 6.1. Visio; Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana. Tämä vuodelle 2016 Kainuun maakuntakuntayhtymän perhepalvelujen tulosalueella asetettu visio lähtee siitä, että jokainen (Kainuuseen syntyvä) lapsi on sinällään arvokas, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään lasta. Lapsuuteen panostaminen on tuottoisaa ja kannattavaa yhteisen tulevaisuuden rakentamista. Turvallinen lapsen keskeiset tarpeet tyydyttävä lapsuus tuottaa terveitä ja itseään arvostavia aikuisia (vanhempia) ja johtaa parhaimmillaan tasapainoiseen vanhuuteen. Visio on kunnianhimoinen, johon tarvitaan kaikkien osapuolten laaja-alaista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Vision toteutuminen edellyttää; että kaikki maakunnan ja kuntien toimijat, elinkeinoelämä, tiedotusvälineet, seurakunnat ja vapaaehtoisjärjestöt mukaan lukien arvostavat lasta ja sitoutuvat toiminnassaan edistämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, että maakunnan ja kuntien päätöksenteossa ja toiminnoissa otetaan käyttöön ns. lapsivaikutusten arviointi, eli etukäteen selvitetään päätösten, ratkaisujen ja toimintojen vaikutukset lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, että tiedostetaan ja otetaan huomioon erityisesti yhdyskuntasuunnitteluun ja kaavoitukseen, asuntopolitiikkaan, työllisyyden hoitoon ja palvelujen sijoittumiseen / muutoksiin liittyvät lapsivaikutukset, että maakunta Kainuun suurimpana työnantajana on esimerkillinen vanhemmuutta tukeva ja lapsinäkökulmaa arvostava työnantaja perhe- ja lapsenhoitovapaat ja muut lasten tarpeet joustavasti huomioiden, että maakuntaan nimetään lapsiasiamies, jonka tehtävänä on valvoa lasten etujen toteutumista eri toiminnoissa ja kaikilla tasoilla,

17 17 että YK:n hyväksymät lapsen oikeudet, oikeus voimavaroihin, oikeus suojeluun ja oikeus osallisuuteen toteutuvat maakunnassa ja kunnissa, että lapsille ja nuorille on luotu pysyvät osallistumisen rakenteet, joiden kautta heillä on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja tuoda esille omat näkemyksensä, että lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysyhteisöjä vahvistetaan ja tuetaan, että lasten ja nuorten palvelujärjestelmä on laadukas ja tarpeisiin vastaava, jonka vaikutuksia seurataan ja arvioidaan, että palveluprosessit ovat selkeät ja läpinäkyvät, ja että tuen tarve ja avun järjestäminen toteutuvat kaikissa toiminnoissa mahdollisimman varhain, Vision toteutumisen edellytykset toimintoineen, aikatauluineen, vastuuhenkilöineen, resursseineen jne. vaativat omat toimeenpanosuunnitelmansa ja sitouttaminen useita eri osapuolten välisiä neuvotteluja. Toimenpiteet ulottuvat useammalle valtuustokaudelle Arvot Arvot ovat tavoiteltavia ja toivottuja asiantiloja, valintoja ja toimintaa ohjaavia päämääriä, jotka muuttuvat yleensä hitaasti. Arvoihin sitoudutaan toiminnan kautta ja arvo on arvo vain, jo se näkyy toiminnassamme ja voimavarojemme suuntaamisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointityötä Kainuussa ohjaavat seuraavat arvot: turvallisuus - lapsuuden arvostus välittäminen kiireettömyys - vastuullisuus yhdenvertaisuus perhekeskeisyys - ongelmien ennaltaehkäisy - yhdessä tekeminen - terveyserojen kaventuminen. Kainuussa luodaan edellytyksiä turvalliselle lapsuudelle. Tämän päivän lapsille turvattomuuden tunnetta aiheuttavat mm. vähäinen aikuisen läsnäolo, arjen rutiinien puuttuminen ja kiire, median kautta tulevat uhkaavat tai muuten vahingolliset viestit, alati vaihtuvat tai ennustamattomat aikuissuhteet tai tapahtumat lähipiirissä. Lapsuuden suojelu ja arvostuksen välittäminen lapselle koetaan tärkeäksi. Lasten ja nuorten hyvinvointi kuuluu lapsen kasvu- ja oppimisympäristöissä kaikille. Tärkeää on tuen porrastus, työnjako, perustehtävien ja vastuiden ottaminen lapsen arjessa. Vastuullisuus ja osallisuus jaetaan myös lapsen ja hänen perheensä kanssa voimavarojen ja edellytysten mukaan. Palvelujen saatavuudessa pyritään alueelliseen ja eri väestöryhmien väliseen tasa-arvoon. Hallintokuntien rajat eivät ole esteenä, jos lapsen asia vaatii laajaa yhteistyötä Toimintaa ohjaavat periaatteet Lapsi elää kasvu- ja kehitysvaiheensa eri kehitysympäristöissä, jotka vaikuttavat siihen, millaisen kuvan lapsi muodostaa itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Tärkein ja ensimmäinen lapsen kehitysympäristöistä on lapsen oma perhe. Seuraava on päivähoito, kolmas koulu ja nuoruusvaiheessa kaveripiiri ja nettimaailma tulevat yhä tärkeämmiksi kehitysympäristöiksi lapselle. Aikuisten on tärkeää tiedostaa, että lapsen kehitysympäristöissä toimivat ihmiset vaikuttavat lapseen riippumatta siitä, halusivatko he tai eivät. Kaikkien lasten kanssa toimivien tahojen toimintaa ohjaavien periaatteiden taustalla on holistinen ihmiskäsitys, johon kuuluu kehollisuus (olemassaolo orgaanisena tapahtumisena),

18 tajunnallisuus eli psyykkis-henkinen olemassaolo kokemisen erilaisina laatuina ja asteina ja situationaalisuus, johon sisältyy koko ympäröivä todellisuus, johon lapsi on vuorovaikutuksessa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on tarkasteltava kaikkien näiden ulottuvuuksien kautta. Kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä toteutetaan tämän suunnitelman valmistelussa, sisällöissä ja käytännön toimenpiteissä. Suunnitelman valmistelu on ollut kuntien sivistystoimialojen ja Kainuun maakuntakuntayhtymän perhepalvelujen yhteistyöprosessi, jossa näkökulmat lasten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tulevat eri asiantuntijoiden kautta esille. Asiantuntijoiden yhteisessä valmisteluseminaarissa otettiin laajasti esille myös lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat situationaaliset tekijät kuten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät, joiden vaikutuspiirissä perheet tänä päivänä ovat. Holistinen ihmiskäsitys antaa myös perusteet käytännön työssä moniammatilliselle työotteelle. Tarvitaan verkostoitumista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta, niin että asiakas tuntee palvelut inhimillisinä, eheinä ja vuorovaikutteisina. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita: positiivisuus ja myönteisyys, lapsi- ja asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys, voimavarapainotteisuus, lapsi/nuori on omassa asiassaan subjekti, ikäkautensa ja edellytystensä rajoissa, huoltajat ovat vastuullisia ja osallisia, varhainen tukeminen, moniammatillinen, verkostoitunut työote. 18 Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet on yhdistetty Kainuun maakuntakuntayhtymän perhepalvelujen tulosalueen strategiasta ja Kainuun kuntien yhteisestä oppilashuollon strategiasta Kainuun kuntien ja Kainuun maakuntakuntayhtymän yhteistyö ja vastuunjako lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa Alla olevassa kuviossa on kuvattu maakunnan ja kuntien tehtäviä ja työnjakoa lasten ja nuorten palveluissa. KUNNAT Huoltajien tapaamiset Nuorisotyön palvelut Varhaiskasvatuksen suunnitelma Eriyttäminen

19 19 Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Varhaiserityiskasvatus, keltojen palvelut Oppimissuunnitelma Erityinen tuki, HOJKS Kuratiiviset palvelut Oppilashuoltoryhmät varhaiskasvatus perusopetus nuorisotyö kasvun ja oppimisen tukeminen yhteistyössä kotien kanssa pedagoginen arvio ja selvitys Verkostoituminen ja yhteistyö Lukio KAO opiskelija-huolto KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Perhekeskusten moniamm. palvelu Vastaanotot Kotikäynnit Ryhmätilaisuudet Vanhempainkoulut Perhekoulut Perhevalmennus Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun laitoshuolto Erikoissairaanhoidon avohoito Erikoissairaanhoidon osastohoito lukio- ja ammatillinen koulutus, oppilashuolto lastenneuvolat, perhesuunnitteluneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvojan tehtävät

20 20 perheneuvola, koulupsykologinen työ äitiyshuolto, lasten somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen, äidin ja lapsen varhaisen vuoro-vaikutuksen tukeminen, varhainen puuttuminen alkaviin ongelmiin, kehityksen poikkeamiin sekä terveyden ja hyvinvoinnin esteisiin kehityksellisten, rakenteellisten, psyykkisten ja sosiaalisten kasvun ja oppimisen esteiden lääketieteelliset ja psykologiset tutkimukset ja hoidot sekä sosiaaliset selvitykset ja tuet 6.5. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille Alla olevaan taulukkoon on tiivistetysti koottu suunnitelman painopisteet eli tavoitteet meneillään olevalle valtuustokaudelle, jotka ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, vanhemmuuden tukeminen, oppilas- ja opiskelijahuollon terveydenhuollon tehostaminen ja lastensuojelun kehittäminen Vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen on merkitty tavoitteet, seuraavaan sarakkeeseen toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, sitten vastuunjako, aikataulu ja toimenpiteiden oletetut vaikutukset ja mittarit. Tavoite Toimenpiteet Vastuunjako Aikataulu Vaikutukset ja mittarit Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Lastenneuvolalääkäritilanne suosituksia vastaavaksi 2011 Päivähoidon, lastenneuvolan, perheneuvolan, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon yhteistyökäytäntöjen ja toimintamallien kuvaus. Perhepalvelut/ lasten, nuorten ja lapsiperheiden th-palvelut Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtajat/vastaavat Lasten ja nuorten terveystottumukset paranevat, sairastavuus, erityisesti mielenterveyden ongelmat vähenevät Late:ssa ja kouluterveyskyse-lyis sä. Terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa KAO

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 2013

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 2013 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 2013 Terveyserot eivät poistu eivätkä sosiaaliset ongelmat ratkea vain sosiaali- ja terveyspalveluilla tai koulutuspalveluilla, vaan hyvinvointi syntyy

Lisätiedot

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013

Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2013 Terveyserot eivät poistu eivätkä sosiaaliset ongelmat ratkea vain sosiaali- ja terveyspalveluilla tai koulutuspalveluilla, vaan hyvinvointi syntyy

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot