BES 2010 Laskentaesimerkki, Logistiikkarakennus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BES 2010 Laskentaesimerkki, Logistiikkarakennus"

Transkriptio

1 Betoniteollisuus ry (28) BES 2010 Laskentaesimerkki, Logistiikkarakennus Sisällys: 1 RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Rakennejärjestelmän kuvaus Suunnitteluohje Suunnitteluohjeesta sallitut poikkeamat Rakenteiden luokitus Perustukset, pilarit, palkit ja TT-laatat: Lattia, julkisivuelementit ja täydentävät rakenteet: Suunnittelussa käytettävät kestävyydet ja hyötykuormat Rakennuspohjan kestävyys Hyötykuormien ominaisarvot Tuulikuorma Kokonaistuulivoima voimakertoimia käyttäen Kokonaistuulivoima pintapaineiden avulla Rakenteiden omapainot Yläpohjan rakenteet Kuormien yhdistely Hyötykuormavähennysten käyttö 7 2 RAKENNUKSEN POIKITTAISVOIMAT Normaalivoiman ominaisarvot yläpohjalta pilarin yläpäähän Mittaepätarkkuuden vaikutus ja poikittaisvoimat 8 3 RAKENNELASKELMAT 9 4 RAKENNEOSIEN MITOITUS Yläpohjan rakenneosat Pilarit Keskipilari Reunapilari Antura Keskipilari Sokkelipalkki 21 5 LIITOKSET 24

2 Betoniteollisuus ry (28) 5.1 Keskipalkki Pilari-palkki pulttiliitos Kumilevylaakeri TT-laatta Liitos palkkiin Kumilevylaakeri Pilarin peruspultit Keskipilari 26 6 ASENNUSJÄRJESTYS 27 7 LIITE: KESKIPILARIN MITOITUS 28

3 Betoniteollisuus ry (28) 1 Rakenteiden suunnitteluperusteet 1.1 Rakennejärjestelmän kuvaus Logistiikkarakennus on halli (koko 72,9*50,9*10,0 m 3 ), joka sijaitsee Helsingissä sisämaassa tasaisella rakennetulla alueella. Hallin runko on teräsbetoni- ja jännebetonielementeistä koottu pilari-palkki -runko. Yläpohjan kantava rakenne on TT-laatta. Halli perustetaan maanvaraisille paikallavaletuille teräsbetonianturoille. Hallin jäykistysjärjestelmä on mastopilarijäykistys. Hallissa on lämmöneristetty pailkallavalettu maanvarainen teräsbetonilattia. Hallin ulkoseinät ovat betoni-mineraalivilla-betoni -sandwichelementtejä, ja yläpohja on ns. villakatto. 1.2 Suunnitteluohje Logistiikkarakennus suunnitellaan eurokoodien SFS-EN 1990, SFS-EN 1991, SFS-EN 1992 ja SFS-EN 1997 sekä näiden standardien Suomen kansallisten liitteiden mukaan Suunnitteluohjeesta sallitut poikkeamat Ei sallita. 1.3 Rakenteiden luokitus Perustukset, pilarit, palkit ja TT-laatat: Seuraamusluokka (SFS-EN 1990 NA): CC2 Seuraamusluokka onnettomuusrajatilassa (SFS-EN NA): CC2a Toteutusluokka (SFS-EN 13670): 2 Toteutuksen toleranssiluokka (SFS-EN 13670): pilarit, palkit ja TT-laatat 1, perustukset 2 Valmistustoleranssit: TT-laatat SFS-EN ja pilarit ja palkit SFS-EN mukaiset tiukennetut toleranssit. Tässä yhteydessä myös betonin lujuuden keskihajonnan on osoitetaan olevan enintään 10 %. (Em. tuotestandardien tiukennetut valmistustoleranssit vastaavat SFS-EN liitteen A mukaisia pienennettyjä poikkeamia.) Rakennesuunnittelutehtävän vaativuusluokka (RakMk A2): AA (jännitetty rakenne)

4 Betoniteollisuus ry (28) Hankkeen vaativuusluokka (RIL 241): V2 Suunnittelukäyttöikä: 50 vuotta Kantavien rakenneosien palonkestävyysaika: R60 Betonirakenteiden ympäristön rasitusluokka (SFS-EN 206-1): Perustukset XC2, pilarit, palkit ja TT-laatat XC1 (Huom. Pilarien lattian alla oleva osa pinnoitettaan, jolloin tämä osa ei määritä rasitusluokkaa.) Lattia, julkisivuelementit ja täydentävät rakenteet: Seuraamusluokka (SFS-EN 1990 NA): CC2 Seuraamusluokka onnettomuusrajatilassa (SFS-EN NA): CC2a Toteutusluokka (SFS-EN 13670): 2 Toteutuksen toleranssiluokka (SFS-EN 13670): 1 Valmistustoleranssit seinäelementit (SFS-EN 14992) : Luokka B Rakennesuunnittelutehtävän vaativuusluokka (RakMk A2): A Suunnittelukäyttöikä: 50 vuotta Betonirakenteiden ympäristön rasitusluokka (SFS-EN 206-1): Lattia XC2, julkisivuelementtien sisäkuori XC1 ja ulkokuori XC4 1.4 Suunnittelussa käytettävät kestävyydet ja hyötykuormat Rakennuspohjan kestävyys Maapohjan kantokestävyyden ominaisarvo: 500 kn/m Hyötykuormien ominaisarvot Lattian hyötykuorman ominaisarvo: q k = 7,5 kn/m 2 (luokka E1) Lattialla FL2-luokan haarukkatrukki, akselikuorman ominaisarvo: Q k = 40 kn (Huom. Trukkikuorma vaikuttaa samaan aikaan lattian hyötykuorman kanssa, ks. SFS-EN (7).) Lumikuorman ominaisarvo maanpinnalla: s k = 2,5 kn/m 2 Katon lumikuorman ominaisarvo: s = 2,0 kn/m 2 (tuulensuojaisuuskerroin C e = 1.0, muotokerroin µ i = 0.8) Katon alapinnan ripustuskuorman ominaisarvo: q k = 0,2 kn/m 2 (hyötykuorma, luokka E1) 1.5 Tuulikuorma Rakennuksen tuulelle altis korkeus: z = h = 10,0 m Maastoluokka: 3

5 Betoniteollisuus ry (28) Huom. Tuulikuorma on sama myös rakennuksen leveämmässä suunnassa laskettaessa. Myöhemmissä laskelmissa käytetään tuulen puuskanopeuspaineen ominaisarvoa q p0 (h) = q p (h) = 0,47 kn/m 2 ja em. pintapaineiden perusteella laskettuja kuvan D- ja E-vyöhykkeiden mukaisia tuulikuormia, w kd = 0,47 kn/m 2 ja w ke = 0,24 kn/m Kokonaistuulivoima voimakertoimia käyttäen Huom. Kitkan vaikutusta ei tarvitse erikseen huomioida, vaan se sisältyy voimakertoimeen c f. Rakennekerroin c s c d = 1 Tehollinen hoikkuus = 2*h/b = 2*10,0/72,9 = 0,27 Sivusuhde d/b = 50,9/72,9 = 0,70 Voimakerroin c f = 1,44 Maastoluokka 3 Tuulen nopeuspaine q p (h) = 0,47 kn/m 2 Rakennukseen poikkisuunnassa kohdistuva kokonaistuulivoima F w = c s c d *c f *q p (h)*a ref = 1*1,44*0,47*72,9*10,0 = 0,58*A ref = 493 kn

6 Betoniteollisuus ry (28) Kokonaistuulivoima pintapaineiden avulla Seuraavassa on laskettu esimerkin vuoksi tuulikuorma myös pintapaineita käyttäen. Tällöin kitkan vaikutus pitää huomioida erikseen. Tällä menetelmällä saatuja tuloksia ei ole käytetty laskelmissa. Tuulen kitkakuorma rakennuksen poikkisuunnassa: (10,0*50,9*2+72,9*50,9)/(10,0*72,9*2) = 3,2 < 4 => poikkisuunnassa kitkan vaikutusta ei tarvitse huomioida. Tuulen kitkakuorma rakennuksen pituussuunnassa: (10,0*72,9*2+72,9*50,9)/(10,0*50,9*2) = 5,1 > 4 => pituussuunnassa kitkan vaikutus pitää huomioida. Kitkakuorman vaikutusalueen pituus d fr = 72,9-min( (2*50,9), (4*10,0) ) = 32,9 m Kitkakuorman vaikutusalue seinissä A fr,w = 10,0*32,9 = 329 m 2 Kitkakuorman vaikutusalue katolla A fr,r = 50,9*32,9 = 1675 m 2 Kitkakerroin, seinä c fr,w = 0,01 Kitkakerroin, katto c fr,r = 0,02 Tuulen nopeuspaine q p (h) = 0,47 kn/m 2 (Huom. Yksinkertaisuuden vuoksi käytettään nopeuspaineen perusarvoa) Kitkakuorma, seinä + katto F cr = (0,01*329+0,02*1675)*0,47 = 17,3 kn Kokonaistuulivoima: D-vyöhykkeen (tuulen puoli) ominaistuulikuorma: w kd = 0,47 kn/m 2 E-vyöhykkeen (suojan puoli, imu) ominaistuulikuorma: w ke = 0,24 kn/m 2 Rakennukseen poikkisuunnassa kohdistuva kokonaistuulivoima F w = (w kd +w ke )*A ref +F cr = (0,47+0,24)*72,9*10,0+0 = 0,71*A ref +0 = 518 kn Rakennukseen pituussuunnassa kohdistuva kokonaistuulivoima F w = (w kd +w ke )*A ref +F cr = (0,47+0,24)*50,9*10,0+17,3 = 0,71*A ref = 379 kn 1.6 Rakenteiden omapainot

7 Betoniteollisuus ry (28) Yläpohja; kova mineraalivilla 400 mm + käyttöluokan VE80 katerakenne => g 2 = 0,6 kn/m 2 Ulkoseinä; betoni 120 mm + mineraalivilla 240 mm + betoni 80 mm => g w = 5,0 kn/m 2 Sokkelipalkki; betoni 200 mm + mineraalivilla 220 mm + betoni 90 mm => g p = 7,25 kn/m 2 Lattia; betoni 150 mm => g f = 3,8 kn/m 2 Lattian alustäyttö; γ = 20 kn/m Yläpohjan rakenteet TT-laatta: Sallittu hyötykuorma, lumi + yläpohja + ripustuskuorma = 2,0+0,6+0,2 = 2,8 kn/m 2 Jänneväli 25,0-0,58/2-0,58/4 = 24,6 m => TT-laatta TEK /800 (paino g 1,TEK = 2,6 kn/m 2 ) Keskipalkki: Sallittu hyötykuorma, (lumi + yläpohja + TT-laatta + ripustuskuorma) * kehäväli / 2 * 2 = (2,0+0,6+2,6+0,2)*25,0 /2*2 = 135,0 kn/m Jänneväli 18,0-0,58/2 = 17,7 m => keskipalkki I-1780x580 (paino g 1,I = 260 kn) Reunapalkki: Sallittu hyötykuorma, (lumi + yläpohja + TT-laatta + ripustuskuorma) * kehäväli / 2 = (2,0+0,6+2,6+0,2)*25,0 /2 = 67,5 kn/m Jänneväli 9,0-0,58/2 = 8,7 m => reunapalkki JK-680x380 (paino g 1,JK = 58 kn) 1.7 Kuormien yhdistely Lattian hyötykuorman (myös trukkikuorman), tuulikuoman ja katon lumikuorman ψ-kertoimien arvot SFS-EN 1990 Suomen kansallisen liitteen mukaan. Katon ripustuskuorman ψ-kertoimien arvoina käytettään myös E- luokan arvoja. Rakennuksen tai rakenneosien seuraamusluokka ei edellytä korotuksia kuormien ominaisarvoihin. Suunnittelukäyttöikä ei edellytä korotuksia luonnonkuormien ominaisarvoihin Hyötykuormavähennysten käyttö Hyötykuormasta ei tehdä vähennyksiä.

8 Betoniteollisuus ry (28) 2 Rakennuksen poikittaisvoimat 2.1 Normaalivoiman ominaisarvot yläpohjalta pilarin yläpäähän Keskipilari: (Yläpohja + TT-laatta) * kehäväli * keskipilariväli [ + I-palkki ] => G k,1 = (0,6+2,6)*25,0*18, = 1700 kn Q k,1 = 2,0*25,0*18,0 = 900 kn Q k,2 = 0,2*25,0*18,0 = 90 kn Reunapilari: (Yläpohja + TT-laatta) * kehäväli / 2 * reunapilariväli [ + JK-palkki ] => G k,1 = (0,6+2,6)*25,0/2*9,0+58 = 418 kn Q k,1 = 2,0*25,0/2*9,0 = 225 kn Q k,2 = 0,2*25,0/2*9,0 = 23 kn 2.2 Mittaepätarkkuuden vaikutus ja poikittaisvoimat Vinouden perusarvo θ 0 = 1/200 Rakennuksen korkeus anturan alapinnasta l = 12,2 m Korkeuteen perustuva pienennyskerroin α h = 2/ 12,2 = 0,57 => α h = 2/3 = 0,67 Rakennuksen pituussuunnassa keskilinjalla: Pystyrakenneosien määrä m = 5 Rakenneosien määrään perustuva pienennyskerroin α m = (0,5*(1+1/5)) = 0,77 Vinous θ 1 = 1/200*0,67*0,77 = 1/388

9 Betoniteollisuus ry (28) Poikittaisvoimien ominaisarvot: H Gk,1 = G k,1 *θ 1 = 1700*1/388 = 4,4 kn H Qk,1 = Q k,1 *θ 1 = 900*1/388 = 2,3 kn H Qk,2 = Q k,1 *θ 1 = 90*1/388 = 0,2 kn Rakennuksen pituussuunnassa ulkoseinälinjalla: Pystyrakenneosien määrä m = 9 Rakenneosien määrään perustuva pienennyskerroin α m = (0,5*(1+1/9)) = 0,75 Vinous θ 2 = 1/200*0,67*0,75 = 1/398 Poikittaisvoimien ominaisarvot: H Gk,1 = G k,1 *θ 2 = 418*1/398 = 1,0 kn H Qk,1 = Q k,1 *θ 2 = 225*1/398 = 0,6 kn H Qk,2 = Q k,1 *θ 2 = 23*1/398 = 0,1 kn Rakennuksen poikkisuunnassa: Pystyrakenneosien määrä m = 5 (Lasketaan poikittaisvoima hallin 18,0 m leveälle lohkolle => kaksi pilari molemmilla ulkoseinillä ja keskipilari => = 5) Rakenneosien määrään perustuva pienennyskerroin α m = (0,5*(1+1/5)) = 0,77 Vinous θ 3 = 1/200*0,67*0,77 = 1/388 Poikittaisvoimien ominaisarvot keskipilarille: H Gk,1 = G k,1 *θ 3 = 1700*1/388 = 4,4 kn H Qk,1 = Q k,1 *θ 3 = 900*1/388 = 2,3 kn H Qk,2 = Q k,1 *θ 3 = 90*1/388 = 0,2 kn Poikittaisvoimien ominaisarvot yhdelle reunapilarille: H Gk,1 = G k,1 *θ 3 = 418/2*1/388 = 0,5 kn H Qk,1 = Q k,1 *θ 3 = 225/2*1/388 = 0,3 kn H Qk,2 = Q k,1 *θ 3 = 23/2*1/838 = 0,1 kn 3 Rakennelaskelmat Seuraavassa hallin 1. kertaluvun rakennelaskelmat, kun hallia tarkastellaan poikkisuunnassa 2D-kehänä. Tämä on riittävän tarkka analyysi hallin kuormien rakenneosille aiheuttamista 1. kertaluvun rasituksista. Vaadittavat SFS-EN mukaiset nimellisjäykkyyteen perustuvat 2. kertaluvun rasitukset saadaan teräsbetonipilarien mitoituksen yhteydessä, ks. luku 4.2. Huom. Jos analyysi olisi SFS-EN mukaan tehty epälineaarinen teräsbetonirakenteen 2. kertaluvun vaikutukset mukaan ottava analyysi, ei 2. kertaluvun vaikutuksia tarvitsisi erikseen laskea. Laskelmat voidaan tehdä myös 3D-rakenteena luvun 2. alussa olevan kuvan mukaan, jolloin saadaan tarkempi kuva keski- ja ulkoseinälinjojen erialaisten jännevälien vaikutuksista.

10

11 2 Kuormat ja kuormitusyhdistelmät 2.1 Kuormitustapaukset Load cases No. Name Type Duration class 1 2 Omapaino Tuuli x+ +Dead l... Ordinary Permanent Short-term Lumi g2 Ripustus Ordinary Ordinary Ordinary Medium-term Permanent Permanent 6 7 Hg x+ Hq x+ Ordinary Ordinary Permanent Medium-term 2.2 Kuormitusyhdistelmät Load combinations No. Name Type Factor Load cases 1 Tuuli pääasiallinen muuttuva STR Ultimate g2 Omapaino+Dead load Tuuli x Lumi Hq x+ 2 Lumi pääasiallinen muuttuva STR Ultimate Ripustus Hg x+ Omapaino+Dead load g2 Lumi Ripustus Hq x Tuuli x+ Hg x+ 3 Pysyvät STR Ultimate Omapaino+Dead load g Hg x+ Designed: Eurokoodimitoittaja Date: Page: 3 / 8

12 2.3 Kuormat Line loads No. [-] 1 q1 [kn/m] q2 [kn/m] Load case [-] Tuuli x+ Intensity [-] Action Direction [-] Constant Tuuli x+ Action Constant Point loads No. F M Load case No. F M Load case [-] [kn] [knm] [-] [-] [kn] [knm] [-] Omapaino Lumi Omapaino g Omapaino g Omapaino g Omapaino Ripustus Omapaino Ripustus Omapaino Ripustus Omapaino Hg x Omapaino Hg x Tuuli x Hg x Tuuli x Hq x Lumi Hq x Lumi Hq x+ 2.4 Kuormituskuvaajat Eurocode (NA: Finnish) Omapaino 904 kn 1370 kn 904 kn 86.0 knm 86.0 knm 329 kn 329 kn 135 knm 135 knm Designed: Eurokoodimitoittaja Date: Page: 4 / 8

13 Tuuli x+ Eurocode (NA: Finnish) 18.4 kn 8.50 kn/m 8.50 kn/m 8.20 kn 3.80 kn/m 3.80 kn/m Lumi Eurocode (NA: Finnish) 450 kn 900 kn 450 kn g2 kuormat Eurocode (NA: Finnish) 135 kn 270 kn 135 kn Designed: Eurokoodimitoittaja Date: Page: 5 / 8

14 Ripustuskuormat Eurocode (NA: Finnish) 45.0 kn 90.0 kn 45.0 kn Vaakakuormat Hg Eurocode (NA: Finnish) 40 kn 4.70 kn 2.40 kn Vaakakuormat Hq Eurocode (NA: Finnish) 2.70 kn 1.40 kn 1.40 kn Designed: Eurokoodimitoittaja Date: Page: 6 / 8

15 3 Tulokset 3.1 Anturoiden tukireaktiot eri kuormitustapauksilla Tukireaktiot vain anturoiden laskentaan. Mukana suoraan anturan päälle tulevat kuormitukset, jotka eivät rasita pilaria Tuuli pääasiallinen muuttuva kuorma Point group reaction forces, Load comb.: Tuuli pääasiallinen muuttuva STR No. [-] 1 Node [-] 1 Fx' [kn] 128 Fz' [kn] My' [knm] Lumi pääasiallinen muuttuva kuorma Point group reaction forces, Load comb.: r No. Node Fx' Fz' My' [-] 1 2 [-] 1 3 [kn] [kn] [knm] Pysyvät kuormat 1.35 kertoimella Point group reaction forces, Load comb.: No. Node Fx' [-] [-] [kn] Fz' My' [kn] [knm] Designed: Eurokoodimitoittaja Date: Page: 7 / 8

16 3.2 Pilareiden mitoitusvoimasuureet eri kuormitustapauksissa Tuuli pääasiallinen muuttuva Eurocode (NA: Finnish) code: 1st order theory - Tuuli pääasiallinen muuttuva STR - Bars, Mz' - Graph - [knm] Eurocode (NA: Finnish) code: 1st order theory - Tuuli pääasiallinen muuttuva STR - Bars, N - Graph - [kn] Lumi pääasiallinen muuttuva Eurocode (NA: Finnish) code: 1st order theory - Lumi pääasiallinen muuttuva STR - Bars, Mz' - Graph - [knm] Eurocode (NA: Finnish) code: 1st order theory - Lumi pääasiallinen muuttuva STR - Bars, N - Graph - [kn] Designed: Eurokoodimitoittaja Date: Page: 8 / 8

17 Betoniteollisuus ry (28) 4 Rakenneosien mitoitus 4.1 Yläpohjan rakenneosat Yläpohjan rakenneosat (TT-laatta, keskilinjan I-palkki ja ulkoseinälinjan sk-palkki) on mitoitettu luvussa Pilarit Määräävät 1. kertaluvun rasitukset rakenneaskelmista, ks. luku 3. Rakenteen 1. kertaluvun laskennassa kehämallin pilaripituudet (reunapilari 9,05m ja keskipilari 8,85m) ovat anturan yläpinnasta palkin yläpintaan, mutta 2. kertaluvun tarkasteluissa ja tehollispituuden tarkastelussa käytetään pilarielementin todellista pituutta (reunapilari 8,45m ja keskipilari 7,05m), ja pilarin yläpäähän asetetaan kehälaskennasta saatu pilarin todellisen yläpään kohdalla oleva momentti. Huom. SFS-EN luvun kohdan (3) HUOM mukaan säännöllisten kehien puristussauvan (pilarin) nurjahduspituus pitää laskea tapauksen g mukaan (ei tapauksen b) ja alapään kiertymäjoustavuuden k 2 -arvo pitää olla vähintään 0, Keskipilari Huom. Pilarin poikkileikkausmitat määrittelee käytännössä keskipalkin leveys ja keskipalkkien liitos. Pilarin todellinen pituus anturan yläpinnasta palkin alareunaan: l = 7050 poikkisuunta: N d1,w = 3077 kn, M d02,w = 371 knm, M d01,w = 75 knm (1.kertaluvun momentit) N d1,s = 3483 kn, M d02,s = 251 knm, M d01,s = 51 knm (1.kertaluvun momentit) Huom. M d01 -momentti on momentti pilarin yläpäässä pituussuunta: N d2,w = 3077 kn, M d02,w = 182 knm, M d01,w = 37 knm (1.kertaluvun momentit) N d2,w = 3483 kn, M d02,s = 124 knm, M d01,w = 25 knm (1.kertaluvun momentit) => keskipilari P-580x680 14T20 C40/50 (paino g 1,JK = 89 kn) (Tulos seuraavalla sivulla, koko mitoitus esimerkin lopussa luvussa 7.)

18 Betoniteollisuus ry (28) Reunapilari Pilarin todellinen pituus anturan yläpinnasta palkin alareunaan: l = 8450 Huom. Reunapilarien voimasuureet ovat puolet rakennelaskelmien tuloksista, koska kehä-laskelmissa hallista on laskettu 18m kaista (=yhden keskipilarin väli). Tätä kaistaa kohden on kaksi reunapilaria. poikkisuunta: N d1,w = 943 kn, M d02,w = 269 knm, M d01,w = -20 knm (1.kertaluvun momentit) N d1,s = 1044 kn, M d02,s = 185 knm, M d01,s = -14 knm (1.kertaluvun momentit) => reunapilari P-580x480 12T20 C40/50 (paino g 1,JK = 63 kn) (Mitoitusta ei esitetty)

19 Betoniteollisuus ry (28) 4.3 Antura Keskipilari Määräävät rasitukset pilarilaskennasta, ks. luku 4.2. pilarin mitoituskuormat poikkisuunta: N d1 = 3483 kn, M d1 = 1006 knm (2. kertaluvun momentti) pilarin mitoituskuormat pituussuunta: N d2 = 3246 kn, M d2 = 849 knm (2. kertaluvun momentti) anturan oletuskoko: 3,3*3,3*1,0 m 3 lattian mitoituskuorma: (hyöty + laatta) N d3 = (1,5*1,0*7,5+1,15*0,15*25,0)*3,3*3,3 => N d3 = 165 kn (N k3 = 122) mitoitustrukkikuorma (ilmarenkaat): Q dt = N d4 = 1,5*1,0*1,4*40,0 => N d4 = 85 kn (N k4 = 56) trukista aiheutuva lisämomentti: M d3 = 85/2*(0,7+1,65) => M d2 = 100 knm (M k2 = 67) anturan ja täytön mitoitusomapaino: (0,4m maatäyttö + 1.0m antura) N d5 = (1,15*0,4*20,0+1,15*1,0*25)*3,3*3,3 => N d5 = 413 kn (N k5 = 359) Anturan mitoituskuorma poikkisuunnassa: N d = => N d = 4146 kn (N k =3113) M d = => M d = 1106 knm (M k = 789) Anturan mitoituskuorma pituussuunnassa: N d = => N d = 3909 kn (N k = 2937) M d = => M d = 949 knm (M k = 677) => keskipilarin antura B*L*H=3300*3300* T20 C30/37

20 Betoniteollisuus ry (28)

21 Betoniteollisuus ry (28) 4.4 Sokkelipalkki Sokkelipalkki (sisäkuori H*B 1450*200) mitoitetaan erikseen pysty- ja vaakakuormille. Pystykuormille mitoitetaan omalle painolle ja puolelle ensimmäisen seinäelementin (H = 3000) painolle, kun se paino on pistekuormana keskellä palkkia. (Ennakoidaan hallin käyttötarkoituksen muutosta, jolloin seinään tehdään uusia aukkoja.) Sokkelipalkin omapaino: g k = 1,45*(0,075+0,20)*25 = 9,9 kn/m Seinäelementin paino: G k = 9,0*3,0*(0,12+0,08)*25/2 = 67,5 kn M d = 312 knm, V d = 102 kn M k = 231 knm, V k = 76 kn (kaikki krt-yhdistelmät) => 5T12 + 2T8 + H T8k500 C30/37 (Mitoitus jäljempänä) Vaakakuormille mitoitetaan sisäpuolisen maan täytöstä ja tiivistämisestä seuraavalle maanpaineelle. Maanpaine (lähtöarvo 16 kn/m 2 ) on kokonaan tiivistämisestä johtuva maanpaine RIL kuvan 12 mukaan, joka vaikuttaa sokkelipalkin alaosaan 750 mm korkeudelta. Viivakuormaksi (8,0 kn/m) muutettu maanpaine vaikuttaa 270 mm korkeudella sokkelipalkin alapinnasta. Maanpaineelle mitoitettaessa käytettään hyväksi L-palkin alalaippaa (h=540 mm). Maanpaine: p k,maa = 0,5*16/2+0,25*16 = 8,0 kn/m Toimiva leveys: b eff = 0,2*1450+0,1*8450 = 1135 mm, käytettään mitoitusleveytenä kuitenkin vain b = 600 mm M d = 107 knm, V d = 51 kn M k = 71 knm, V k =34 kn (kaikki krt-yhdistelmät) => 4T12 + H T8k200 C30/37 (Mitoitusta ei esitetty)

22 Betoniteollisuus ry (28)

23 Betoniteollisuus ry (28)

24 Betoniteollisuus ry (28) 5 Liitokset 5.1 Keskipalkki Pilari-palkki pulttiliitos Pilarin ja keskipalkin liitos mitoitetaan Runko-BES Teräsbetonipalkit Julkaisu 9:n luvun 9.71 mukaan, mutta eurokoodin materiaalilujuuksilla ja rajoituksilla. Keskipalkin mitoittava voima onnettomuustilanteessa: V uke = k*r k 30 kn => V uke = 0,2*(18,0*135,0/2+260/2) = 269 kn, kuitenkin EN kohdan (2) mukaan V uke 150 kn => V uke = 150 kn Pulttiliitoksen leikkauskestävyys onnettomuustilanteessa (pultit = 2*T25): V ur = 1,2* 2 * (f cd *f yd ) => V ur = 2*1,2*25 2 * (33,3*500) = 2*96,8 = 194 kn < V uke = 150 kn

25 Betoniteollisuus ry (28) Liitoksessa vaikuttava murtotilan mitoitusvaakavoima: F de = 44,6/2 =22,3 kn (määräävä rasitus rakennelaskelmista, mukana myös poikittaisvoiman vaikutus, ks. luku 3) Normaalivoiman N de minimimitoitusvoima murtotilassa: 0,9*((yläpohja + TT-laatta)*kehäväli*jänneväli/2 +palkin paino/2) => N de = 0,9*((0,6+2,6)*25,0*18,0/2 +260/2) => N de = 765 kn Kitkavoiman mitoitusarvo: F dr,f = µ betoni-neopren * N de => F dr,f = 0,15*765 = 115,0 kn > F de = 22,3 kn (= Jo kitka yksin riittäisi siirtämään liitoksen vaakavoiman, joten pultteja ei tarvittaisi murtotilassa. Pulttiliitoksen kestävyys: F dr,b = 0,8*V ukr => F dr,b = 0,8*317,1 = 253,7 kn) Kumilevylaakeri Palkin ja pilarin välinen kumilevylaakeri mitoitetaan ohjeen Kumilevylaakerin mitoittaminen Raportti RTL 0105, Versio mukaan. Mitoitus tehdään palkin tukireaktion ominaiskuormalle: N ke =18,0*135,0/2+260/2 = 1345 kn Palkki I-1780*580, pilarin koko yläpään koko B*L = 680*880 Oletetaan, että jännebetonipalkin tuella maksimi kiertymäkulma α on enintään ±0,005 radiaania. Valitaan em. lähteen liitteen mitoituskäyrän perusteella kumilevylaakerin kooksi: 330*530*12 ShoreA TT-laatta Liitos palkkiin

26 Betoniteollisuus ry (28) TT-laatan yhden rivan liitoksessa vaikuttava murtotilan mitoitusvaakavoima: F de = 66,4/5/2 = 6,6 kn (määräävä rasitus rakennelaskelmista, mukana myös poikittaisvoiman vaikutus, ks. luku 3) Normaalivoiman N de minimimitoitusvoima murtotilassa: 0,9*((yläpohja + TT-laatta)*kehäväli/2*TT-laatan leveys/2) => N de = 0,9*((0,6+2,6)*25,0/2*3,6/2) => N de = 64,8 kn Kitkavoiman mitoitusarvo: F dr,f = µ betoni-neopren * N de => F dr,f = 0,15*64,8 = 9,7 kn > F de = 6,6 kn Kumilevylaakeri Palkin ja pilarin välinen kumilevylaakeri mitoitetaan ohjeen Kumilevylaakerin mitoittaminen Raportti RTL 0105, Versio mukaan. Mitoitus tehdään TT-laatan yhden rivan tukireaktion ominaiskuormalle: N ke = (lumi + yläpohja + TT-laatta + ripustuskuorma)*kehäväli/2*tt-laatan leveys/2 => N ke = ( 2,0+0,6+2,6+0,2)*25,0/2*3,6/2 = 121,5 kn TT-laatta TEK /800 (rivan leveys 145 mm), reunapalkin leveys B = 380 mm. Oletetaan, että jännitetyn TT-laatan tuella maksimi kiertymäkulma α on enintään ±0,005 radiaania. Valitaan em. lähteen liitteen mitoitustaulukon perusteella kumilevylaakerin kooksi: 180*100*8 ShoreA Pilarin peruspultit Keskipilari Rasitukset pilarilaskennasta, ks. luku pilarin mitoituskuormat poikkisuunta: N d1 = 3483 kn, M d1 = 1006 knm (2. kertaluvun momentti) pilarin mitoituskuormat pituussuunta: N d2 = 3246 kn, M d2 = 849 knm (2. kertaluvun momentti) => keskipilarin peruspultit ja pilarikengät HPM ja HPKM 39

27 Betoniteollisuus ry (28) 6 Asennusjärjestys Suunnitteluaikana oletetaan, että halli asennetaan seuraavassa järjestyksessä. Anturat ovat valettu ennen runkoelementtien asennuksen alkamista. Anturoissa on pilarien peruspultit ja ulkoseinäanturoissa sokkelielementtien tarvitsemat kiinnikkeet. Hallin asennusaikainen vakavuus hoidetaan samoin kuin lopullinenkin vakavuus. Hallin runkoelementtien asentaminen aloitetaan hallin 1-linjan päädystä lähtien. Elementtien asentaminen sisältää, elementtien paikoilleen sijoittamisen lisäksi myös elementtien lopullisen kiinnittämisen, mukaan luettuna sauma- ja jälkivalut. Elementtejä voidaan kuormittaa yläpuolisilla rakenteilla vasta, kun sauma- ja jälkivalut ovat kovettuneet rakennesuunnitelmissa määriteltyyn purkulujuuteen. 1. Asennetaan B-linjan (keskilinjan) pilarit 2. Asennetaan A-linjan reunapilarit 3. Asennetaan C-linjan reunapilarit 4. Asennetaan 1-linjan päätypilarit A- ja B-linjojen välille 5. Asennetaan B-linjan (keskilinjan) ensimmäinen I-palkki 6. Asennetaan A-linjan kaksi ensimmäistä reunapalkkia 1- ja 3-linjojen välille 7. Asennetaan päädyn puoleinen TT-laatta A- ja B-linjojen välille 8. Asennetaan 1-linjan päätypilarit B- ja C-linjojen välille 9. Asennetaan C-linjan kaksi ensimmäistä reunapalkkia 1- ja 3-linjojen välille 10. Asennetaan päädyn puoleinen TT-laatta B- ja C-linjojen välille 11. Asennetaan 1- ja 3-linjojen välille loput TT-laatat pareittain B-linjan (keskilinjan) molemmin puolin 12. Asennetaan B-linjan (keskilinjan) toinen I-palkki 13. Asennetaan A-linjan kaksi seuraavaa reunapalkkia 14. Asennetaan C-linjan kaksi seuraavaa reunapalkkia 15. Asennetaan TT-laatat pareittain B-linjan (keskilinjan) molemmin puolin 16. Asennetaan vastaavasti kolmas I-palkki, reunapalkit ja TT-laatat 17. Asennetaan B-linjan (keskilinjan) neljäs (viimeinen) I-palkki

28 Betoniteollisuus ry (28) 18. Asennetaan A-linjan kaksi viimeistä reunapalkkia 19. Asennetaan C-linjan kaksi viimeistä reunapalkkia 20. Asennetaan 7- ja 9-linjojen välille loput TT-laatat pareittain B-linjan (keskilinjan) molemmin puolin, lukuun ottamatta viimeisiä TT-laattoja 21. Asennetaan 9-linjan päätypilarit A- ja B-linjojen välille 22. Asennetaan 9-linjan päätypilarit B- ja C-linjojen välille 23. Asennetaan päädyn puoleinen TT-laatta A- ja B-linjojen välille 24. Asennetaan päädyn puoleinen TT-laatta B- ja C-linjojen välille 25. Asennetaan sokkeli- ja julkisivuelementit. Sokkeli- ja julkisivuelementtien asennusjärjestyksellä ei ole muuta edellytystä kuin, että elementit asennetaan etenevässä järjestyksessä yksi seinä kerrallaan. 7 Liite: Keskipilarin mitoitus

29 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 1(22) Sijainti: Symmetrisesti raudoitetun suorakaidebetonipilarin mitoitus versio 1.7 Lähtötiedot: Ohje Vuokaavio Rakennetiedot: Poikkileikkauksen suurempi sivumitta: Poikkileikkauksen pienempi sivumitta: Pilarin pituus l: Pilarin tarkastelusuunta: mm mm mm Suunnittelukäyttöikä: Rasitusluokat: Rakenneluokka: 50 vuotta XC1 Lasketanpohja käsittelee taivutetun suunnan sivumittaa terminä h ja vastakkaista sivua terminä b. Materiaalitiedot: Betoni: Parametri α cc : 0,85 Osavarmuuskerroin: γ c := 1.5 if rakenneluokka = 2 γ c = otherwise Virumaluku φ(,t o ): 2,5

30 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 2(22) Sijainti: Pääraudoitus: Kimmokerroin E s : MPa Osavarmuuskerroin: γ s := 1.15 if rakenneluokka = 2 γ s = otherwise Pääterästen halkaisija: Leikkausraudoitus: Hakojen halkaisija: Leikkeiden lukumäärä: Kulman cotθ arvo: 2,5 1.0 cotθ 2.5 Hakaväli: 300 mm Raudoitustiedot: Betonipeitteen vähimmäispaksuutta määriteltäessä tulee huomioida rasitusluokkien, paloluokan sekä käytettävien tankodimensioiden asetaamat vaatimukset. Betonipeitteen vähimmäisarvo c min : Mittapoikkeama c dev : mm mm Betonipeitteen nimellisarvo: c nom := c min + c dev c nom = 25mm Vaihtoehto a) Vaihtoehto b) Teräsrivien lukumäärät: Terästen lukumäärät: Lyhyemmällä sivulla (n sv ): Nurkassa: 3 kpl 70 Pidemmällä sivulla (n sh ): Keskiöetäisyys e 1 : mm Valittava vaihtoehto a) b)

31 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 3(22) Sijainti: Päätankojen etäisyys nurkasta -tarkistus v := if( Tarksuun = 1, h, b) v = h 1 := h b 1 := b ( ) ( =, b 1, h ) 1 ( + ) h := if Tarksuun = 1, h 1, b 1 b := if Tarksuun 1 h 2 c nom ϕ sw n s.v.a ϕ s t := mm t = mm n s.v.a 1 Nurjahdustapaus: a) b) c) d) e) f) g) Määritä nurjahdustapauksissa f ja g pilarin päiden kiinnitysmomentit M ja niitä vastaavat kiertymät θ. Arvot eivät vaikuta muihin nurjahdustapauksiin. Tapauksessa g yläpään kiertymäjoustavuus on aina ääretön, joka vastaa täysin vapaasti kiertyvää päätä. 0,0013 Yläpää θ 1 : rad Alapää θ 2 : rad 986 M 1 : knm M 2 : knm Jäyhyysmomentti b mm ( h mm) 3 I c := I 12 c = m 4 Kimmomoduli ( ) f ck + 8 E cm := 22 GPa E 10 cm = GPa 0.3

32 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 4(22) Sijainti: Kiertymäjoustavuuksien suhteelliset arvot θ 1 E cm I c k 1 := if β lo = "g", k 1g, k M 1 kn m l mm 1 = θ 2 E cm I c k 2 := k M 2 kn m l mm 2 = k 1g := Tapauksessa g yläpään kiertymäjoustavuus on ääretön, joka vastaa täysin vapaasti kiertyvää päätä. h := h mm β f := b := l := b mm l mm β := 1.0 if β lo = "a" k k 1 1 k 1g k 2 β g := max , 1 + k 1g + k 2 + k k 2 k 1g 1 + k 1g 1 + k k if β lo = "b" 0.7 if β lo = "c" 0.5 if β lo = "d" 1.0 if β lo = "e" β f if β lo = "f" β g if β lo = "g" l 0 := β l Kiertymäjoustavuudet Yläpää k 1 = Alapää k 2 = Nurjahduskerroin: β = 2.18 Nurjahduspituus: l 0 = mm Voimasuureet: Annettavat voimasuureet sisältävät toisen kertaluvun vaikutukset:

33 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 5(22) Sijainti: Samanaikaisesti voidaan tarkastella 4:ä eri voimasuureyhdistelmää. Esim. Nd_max ja vastaava Md, Nd_min ja vastaava Md, Md_max ja vastaava Nd sekä Md_min ja vastaava Nd. N Ed puristus negatiivisena ja veto positiivisena M Ed on epälineaarisen laskennan taivutusmomentin mitoitusarvo (sisältää II-kertaluvun vaikutuksen). N Ed M Ed V Ed o kn knm kn o kn knm kn o kn knm kn o kn knm kn Mikäli toisen kertaluvun vaikutuksia ei ole huomioitu, käytetään alla olevista joko sauvanpäämomentteja M 01 ja M 02 tai ekvivalenttia momenttia M 0e. M 01 M 02 M 0e c M 0Eqp M 0Ed o knm knm knm knm knm o knm knm knm knm knm o knm knm knm knm knm o knm knm knm knm knm M 01 ja M 02 ovat sauvanpäämomentit etumerkkeineen, jotka sisältävät mittaepätarkkuudet: IM 02 I > IM 01 I M 0e on mitoittava momentti kun M 02 =0 ja M 01 =0 c on kokonaiskaarevuuden jakautumasta riippuva kerroin M 0Eqp on lineaarisen laskennan mukainen taivutusmomentti käyttörajatilassa kuormien pitkäaikaisyhdistelmän vaikuttaessa M 0Ed on lineaarisen laskennan mukainen taivutusmomentti murtorajatilassa kuormien mitoitusarvojen vaikuttaessa yhdistelmänä.

34 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 6(22) Sijainti: Parametrien laskenta: j := N Ed := N Ed kn V Ed := V Ed kn M Ed := M Ed kn m e 1 := e 1 mm M 01 := M 01 kn mm 02 := M 02 kn mm 0e := M 0e kn m s w := s w mm M 0Eqp := M 0Eqp kn m M 0Ed := M 0Ed kn m knm := kn m f ck := f ck MPa ϕ s := ϕ s mm n h := if ( VE = "a"), n s.h.a, 4 f yk := f yk MPa ϕ sw := ϕ sw mm f ywk := f ywk MPa n v := if ( VE = "a"), n s.v.a, 4 %o := % 10 ( ) ( ) n s.v := if Tarksuun = 1, n v, n h n s.h := if Tarksuun = 1, n h, n v M Edj := if II kertaluku = 0, 0, M Edj E s := kpl := 1 E s MPa c min := c min mm c dev := c dev mm c nom := c nom mm Betoni: Mitoituslujuus: α cc f ck f cd := f γ cd = MPa c Jännityssuorakaiteen tehollisen korkeuden määrittelevä parametri: f ck 50 MPa λ c := if f ck 50MPa, 0.8, 0.8 λ 400 c = 0.8 Tehollisen lujuuden määrittelevä kerroin: f ck 50 MPa η := if f ck 50MPa, 1.0, η = Korjauskerroin: 4 f ck 90 MPa n := if f ck 50MPa, , 2.0 n = 2.0 Reunapuristuma: 4 f ck 90 MPa ε cu2 := if f ck 50MPa, ( 1), ( 1) ε cu2 = 3.50 %o Murtopuristuma:

35 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 7(22) Sijainti: 0.53 f ck MPa 2.0 ε c2 := if f ck 50MPa, ( 1), ( 1) ε c2 = 2.00 %o Betonin pinta-ala: A c := b h A c = mm 2 Pääraudoitus: f yk Mitoituslujuus: f yd := f γ yd = 455 MPa s f yd Myötövenymä: ε yd := ε E yd = 2.27 %o s Muodonmuutoksen sallittu yläraja: ε ud := 10.0 %o ( ) 2 Terästen lukumäärä: n s := 2n s.v + n s.h 2 n s = 14 kpl 2 π ϕ s Yhden tangon pinta-ala: A sϕ := A 4 sϕ = 314 mm 2 Kokonaispinta-ala: A s.tot := n s A sϕ A s.tot = 4398 mm N Edj Minimiraudoitus: A s.minj := max, A f c A s.minj = yd OK! mm 2 Pääraudoituksen enimmäispinta-ala: A s.max := 0.06 A c A s.max = mm 2 OK! Teräsrivien lukumäärä: i := 1.. n s.h ( ) Teräsrivin pinta-ala: A si := if ( i = 1) i = n s.h, n s.v A sϕ, 2 A sϕ A si = mm 2 Teräsrivin Jäyhyysmomentti: 4 4 πϕ s πϕ s I ϕi := if ( i = 1) ( i = n s.h ), n s.v, 2 I ϕi = mm 4

36 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 8(22) Sijainti: Uloimman teräksen etäisyys reunalle teräksen keskeltä: Vaihtoehdolle a) tankojen vapaa väli: ϕ s e := c nom + + ϕ 2 sw e = 43 mm ( ) ϕ s h 2 e n s.h 1 e v := e n s.h 1 v = mm Apusuure terästen vapaalle välille toisessa suunnassa: ( ) ϕ s b 2 e n s.v 1 e v_apu := e n s.v 1 v_apu = mm Vaihtoehdolle a) tehollinen korkeus: d ai := e + ( i 1) e v + ϕ s ( )

37 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 9(22) Sijainti: Vaihtoehdolle b) tehollinen korkeus: d bj := e if j = 1 e + e 1 if j = 2 h e e 1 if j = 3 Teräsrivien tehollinen korkeus: h e if j = 4 ( ) d := if VE = "a", d a, d b d i = Terästen 2 Jäyhyysmomentti: I s I h := ϕi + A si ( d i ) I 2 s = mm 4 2. kertaluvun momentit nimelliseen i kaarevuuteen i perustuvalla menetelmällä: h Jäyhyyssäde: i c := 12 Hoikkuusluku: Viruma-aste: i c = 196 mm l 0 λ := λ = 78.4 i c f ck MPa λ β := β = M 0Edj M 0Eqpj φ efj := if φ 2 λ 75 h, 0, if M N 0Edj = 0, 0, φ φ Edj M 0Edj efj = mm Korjauskerroin, jonka avulla otetaan huomioon viruminen: K φj := if φ efj = 0, 1, if 1 + β φ efj < 1, 1, 1 + β φ efj K φj = Mekaaninen raudoitussuhde: Raudoituksen kokonaisalan jäyhyyssäde: ω := A s.tot f yd A c f cd ω = i s := I s A s.tot i s = mm

38 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 10(22) Sijainti: Raudoituksen tehollinen korkeus: h d M2 := if n s.h > 2, + i 2 s, d d ns.h M2 = mm ε yd r 0 := r 0.45 d 0 = 0 1 M2 m n bal := 0.4 n u := 1 + ω n u = Suhteellisen normaalivoiman arvo: N Edj n j := if N Edj 0, 0, n j = A c f cd Korjauskerroin, joka riippuu normaalivoimasta: ( ) ( ) ( ) ( ) n u n j n u n j K rj := if N Edj = 0, 0, if 1,, 1 n u n bal n u n bal K rj = Kaarevuus pilarille, jossa on muuttumaton symmetrinen poikkileikkaus (raudoitus mukaan lukien) r j := K rj K φj r 0 r j = 2 r j l 0 Taipuma: e 2j := if c j = 0, 0, e c 2j = j m mm Nimellinen Lisämomentti: M 2j := N Edj e 2j M 2j = knm 0.0

39 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 11(22) Sijainti: Erillisten sauvojen hoikkuuskriteeri: 1 A j := if φ efj = 0, 0, A j = φ efj B := 1 + 2ω B = r mj := 1 if β lo = "b" 1 if β lo = "g" M 01j if M 01j = 0 M 02j = 0, 1, M 02j otherwise C j := 1.7 r mj C j r mj = = C j λ limj := if n j = 0, 0, 20 A j B λ limj = n j λ limj λ = II-kertaluvun momentit tulee huomioida voimasuureyhdistelmässä 1. II-kertaluvun momentit tulee huomioida voimasuureyhdistelmässä 2. II-kertaluvun momentit tulee huomioida voimasuureyhdistelmässä 3. II-kertaluvun momentit tulee huomioida voimasuureyhdistelmässä 4.

40 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 12(22) Sijainti: Mitoitusmomentit: Ekvivalentti momentti: M 0edj := max 0.6 M 02j M 01j, 0.4 M 02j, M 0ej M 0edj = knm Kriteerit: M 2j := if λ < λ limj M 2j < 0.1 M 0edj N Edj > 0, 0, M 2j M 2j = knm M 2j := if II kertaluku = 1, 0, M 2j Perusepäkeskisyys: e 0.min := max h 30, 20mm e 0.min = mm Jäykistetylle, sivusiirtymättömälle pilarille: M Ed.1j := max M 02j, M 0edj + M 2j, M 01j M 2j, e 0.min N Edj, M Edj Jäykistämättömälle pilarille (mastopilari) M Ed.2j := max M 02j + M 2j, e 0.min N Edj, M Edj Mitoittava momentti: M Edj := if β lo = "b", M Ed.2j, if β lo = "g", M Ed.2j, M Ed.1j M Edj = knm

41 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 13(22) Sijainti: M Rdcc N Rdcc Puristusmurtotapaukset: M cc := N cc := kn m kn M Rdt N Rdt Vetomurtotapaukset: M t := N t := kn m kn M Ed1 N Ed1 M Ed3 N Ed3 M d1 := N kn m d1 := M kn d3 := N kn m d3 := Kuormitustapaukset: kn M Ed2 N Ed2 M Ed4 N Ed4 M d2 := N kn m d2 := M kn d4 := N kn m d4 := kn d apu := d d ns.h apu = 0.637m Tulokset Suunnittelukäyttöikä = "50 vuotta" Rasitusluokat = "XC1" h = 680 mm b = 580 mm l = 7050 mm c nom = 25 mm f ck = 40 MPa γ c = 1.35 f yk = 500 MPa γ s = 1.10 ϕ s = 20 mm n s = 14 kpl A s.tot = 4398 mm 2 φ = 2.50 ϕ sw = 8 mm s w = 300 mm Minimiraudoitus: Pääraudoituksen enimmäispinta-ala: OK! OK! Hakaväli ok! ( s w ϕ s h b d apu ) M Edj = knm N Edj = kn V Edj = kn

42 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 14(22) Sijainti: Kapasiteettikäyrä N cc N t N d1 kn N d2 N d N d M cc, M t, M d1, M d2, M d3, M d4 knm Leikkaustarkastelu: Leikkausraudoituksen f ywd := 0.8f ywk f ywd = 400 MPa myötölujuuden mitoitusarvo: 2 ϕ sw π Pinta-ala A sw := n w A 4 sw = mm 2 Betonin lieriölujuuden keskiarvo: Betonin keskimääräinen vetolujuus: f cm := f ck + 8MPa f cm = 48 MPa 3 f ck f ctm := 0.30 if f MPa ck 50MPa f ctm := 2.12 ln 1 + f ctm MPa 2 f cm 10MPa if f ck > 50MPa f ctm = MPa Betonin vetolujuuden ominaisarvo 5%fraktiili f ctk.0.05 := 0.7 f ctm f ctk.0.05 = MPa

43 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 15(22) Sijainti: Betonin vetolujuuden mitoitusarvo: f ctk.0.05 f ctd := f γ ctd = 1.82 MPa c Poikkileikkauksen taivutusvastus: Suhteellinen momentti mitoitusmomenteille: Leikkauskapasiteetin yläraja: W b := h2 W = mm 3 6 M Edj μ j := μ j = A c h f cd f ck ν := ν = MPa d := d d = m ns.h V Rd.max := 0.5 b d ν f cd V Rd.max = 2345 kn Betonissa vallitsevan normaalivoiman mitoitusarvon aiheuttama keskimääräinen jännitys σ cp, puristus positiivisena: σ cpj N Edj := σ A cpj = c MPa

44 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 16(22) Sijainti: Tarkistetaan halkeileeko betoni: N Edj M Edj Jännitys reunassa 1: σ c1j := + σ A c W c1j = MPa Jännitys reunassa 2: N Edj M Edj σ c2j := σ A c W c2j = MPa 0.00 Oletetaan poikkileikkaus haljenneeksi jos poikkileikkaukseen syntyy vetoa (σ c =positiivinen) Betoniin syntyy vetojännityksiä voimasuureyhdistelmässä 1 Betoniin syntyy vetojännityksiä voimasuureyhdistelmässä 2 Betoniin ei synny vetojännityksiä voimasuureyhdistelmässä 3. Betoniin ei synny vetojännityksiä voimasuureyhdistelmässä 4. Tarkastelu leikkausraudoittamattomana: Haljenneelle poikileikkaukselle: Tehollinen korkeus: d = 637 mm 0.18 C Rd.c := C γ Rd.c = c k1 := k := min 2.0, 1 + k = d mm f ck Leikkauslujuus: ν min := k MPa ν MPa min = MPa N Edj σ cp2j := min 0.2 f cd, σ A cp2j = c MPa Vetoraudoituksen pinta-ala: A sl := n s.h A sϕ A sl = mm 2 A sl ρ 1 := min, 0.02 ρ b d 1 = 0.004

45 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 17(22) Sijainti: Leikkauskestävyyden mitoitusarvo/vähimmäisarvo: f ck V Rd.c1j := max ν min + k1 σ cpj b d C Rd.c k 100 ρ 1, MPa Halkeilemattomalle poikkileikkaukselle: 1 3 MPa + k1 σ cp2j b d V Rd.c1j = kn Painopisteakselin yläpuolella olevan pinta-alan staattinen momentti painopisteakselin suhteen: A c h S := 2 4 S = mm 3 Jäyhyysmomentti: b h 3 I := I = mm 4 12 α 1 := 1 ( ) 2 α 1 σ cpj I b V Rd.c2j := f S ctd + f ctd V Rd.c2j = kn Valitaan lujuus sen mukaan, onko poikkileikkaus haljennut vai halkeilematon V Rd.cj := if σ cj > 0, V Rd.c1j, V Rd.c2j Leikkausraudoittamattomana tarkastellun poikkileikkauksen kapasiteetit: V Rd.max1j := minv Rd.cj, V Rd.max V Rd.max1j = OK! V Edj OK! = V Rd.max1j OK! OK! kn

46 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 18(22) Sijainti: Tarkastelu leikkausraudoitettuna: Leikkausvoimasta vaikutuksesta halkeilleen betonin lujuuuden pienennyskerroin ν 1 : f ck ν 1 := max 0.5, if f ck 60MPa, 0.6, 0.9 ν 200 MPa 1 = 0.6 Poikkileikkauksen puristusjännitystilan vaikutukset huomioiva kerroin α cw : α cwj := 1 if σ cpj 0MPa 1 + σ cpj f cd if 0MPa < σ cpj 0.25 f cd 1.25 if 0.25 f cd < σ cpj 0.5 f cd σ cpj f cd 2.5 otherwise if 0.5 f cd < σ cpj 1.0 f cd α cwj = Puristettu osuus β: β 3j := μ j β 3j = Rakenneosan taivutusmomenttia vastaava sisäinen momenttivarsi z: β 3j z j := d 1 z j = V Rd.max.1j := α cwj b z j ν 1 f cd cotθ + cotθ V Rd.max.1j = kn mm

47 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 19(22) Sijainti: Tarkistetaan ylittyykö sallittu hakajako. Jos hakajako ylittyy, tapausta käsitellään leikkausraudoittamattomana. V Rd.sj := 0.001kN if haka = 0 V Rd.sj = A sw z j f s ywd cotθ w otherwise kn V Rd.max2j := min V Rd.max.1j, V Rd.max V Rd.max2j = kn Leikkauskapasiteetit voimasuureyhdistelmissä. KA1 := max V Ed1 V Ed2 V Ed3 V Ed4,,, V Rd.max11 V Rd.max12 V Rd.max13 V Rd.max14 KA2 apu := KA3 apu := max max V Ed1 V Ed2 V Ed3 V Ed4,,, V Rd.max21 V Rd.max22 V Rd.max23 V Rd.max24 V Ed1 V Ed2 V Ed3 V Ed4,,, V Rd.s1 V Rd.s2 V Rd.s3 V Rd.s4 KA2 apu2 := 0 if haka = 0 KA2 apu2 = ( ) otherwise if KA1 < 1, 0, KA2 apu KA3 apu2 := 0 if haka = 0 KA3 apu2 = ( ) otherwise if KA1 < 1, 0, KA3 apu

48 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 20(22) Sijainti: Leikkauskestävyys: Tarkastelu leikkausraudoittamattomana: V Rd.max : KA1 = 8.4 % OK! Tarkastelu leikkausraudoitettuna: V Rd.max : KA2 := KA2 apu2 KA2 = 0 % OK! V Rd.s : KA3 := KA3 apu2 KA3 = 0 % OK! Minimileikkausraudoitus riittää

49 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 21(22) Sijainti: Alkuun Vuokaavio Suorakaidepilarin mitoitus Lähtötiedot - materiaalit - rakenne - kuormat Yhteisvaikutuskäyrän laskenta 2. kertaluvun vaikutusten tarkistus Mitoitusmomentit Leikkauskestävyyden tarkistus TULOS Taivutus- ja normaalivoimakestävyys Halkeillut poikkileikkaus Halkeilematon poikkileikkaus TULOS Leikkauskestävyys

50 Kohde: BES Halli Rakennelaskelma Tekijä: Päiväys: Sisältö: Keskipilari Sivu: 22(22) Sijainti: Ohje Alkuun Yleiskuvaus Tämä laskentapohja mitoittaa neliö- ja suorakaidepilarin ja piirtää kapasiteettikäyrästön. Annettujen lähtötietojen pohjalta laskentapohja tarkistaa pilarin taivutus- ja normaalivoima kestävyyden sekä leikkauskestävyyden neljällä kuormitustapauksella. Laskentapohja piirtää tapausta vastaavan kapasiteettikäyrästön ja sijoittaa siihen annetut kuormitustapaukset Laskennan perusteet Laskentapohja on laadittu SFS-EN standardin ja Suomen kansallisen liitteen menetelmiä noudattaen. Normaalivoiman toisen kertaluvun vaikutus määritetään standardissa esitetyistä vaihtoehtoisista menetelmistä nimellisjäykkyyteen perustuvalla menetelmällä. Lähtötiedot Laskentapohjaan syötetään poikkileikkausta, materiaaleja, tarkastelusuuntaa, tuentatapausta ja raudoituksen asettelua koskevat lähtötiedot. Lähtötietoruutujen taustaväri on vaaleankeltainen. Laskentapohja valitsee pilarin taivutetun suunnan sivumitaksi termin h ja vastakkaistakkaiseksi sivumitaksi termin b. Tuentatapauksissa f ja g valitaan pilarin päiden kiertymä ja tätä vastaava momentti, joiden avulla laskentapohja määrittää kiertymäjoustavuudet. Laskentapohjaan syötetään kuormituksia koskevat lähtötiedot. Pilarin toimintaa voidaan tarkastella yhtäaikaa neljällä eri kuormitusyhdistelmällä. Valitaan sisältääkö annettavat voimasuureet toisen kertaluvun vaikutuksen. Kuormitusten antamiseen liittyviä huomioita: - puristava normaalivoima negatiivisena - M 0Ed ja M 0Eqp vaikuttavat samassa kuormitusyhdistelmässä, joten ne ovat samanmerkkisiä Lähteet 1. SFS-EN Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu.osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt 2. Suomen kansallinen liite standardiin SFS-EN

BES 2010 Laskentaesimerkki, Toimistorakennus

BES 2010 Laskentaesimerkki, Toimistorakennus Betoniteollisuus ry. 21.12.2010 1 (16) BES 2010 Laskentaesimerkki, Toimistorakennus Sisällys: 1 RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 2 1.1 Rakennejärjestelmän kuvaus 2 1.2 Suunnitteluohje 3 1.2.1 Suunnitteluohjeesta

Lisätiedot

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211

BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Betoniteollisuus ry, Elementtisuunnittelu 2013 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OPPIKIRJA By 211 Osan 1 esittely Palkin laskenta Pekka Nykyri, TkL, yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu 21.11.2013

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. 3 Poikittaisvoimien jakautumat 3.1 Seinien pystykuormat

SISÄLLYSLUETTELO. 3 Poikittaisvoimien jakautumat 3.1 Seinien pystykuormat ASUINKERROSTALON ESIMERKKILASKELMAT BES 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Rakenteiden suunnitteluperusteet 1.1 Rakennejärjestelmän kuvaus 1.2 Käytettävät suunnitteluohjeet ja normit 1.3 Rakenteiden luokitus 1.4

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala

Arvioitu poikkileikkauksessa oleva teräspinta-ala. Vaadittu raudoituksen poikkileikkausala. Raudoituksen minimi poikkileikkausala 1/6 Latinalaiset isot kirjaimet A A c A s A s,est A s,vaad A s,valittu A s,min A sw A sw, min E c E cd E cm E s F F k F d G G k G Ed Poikkileikkausala Betonin poikkileikkauksen ala Raudoituksen poikkileikkausala

Lisätiedot

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI

MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja

Lisätiedot

by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen.

by1030 Käytä desimaalien merkitsemiseen pilkkua. Käytä sivussa olevia painikkeita dokumentin sisällä liikkumiseen. Halkeamaleveyden laskenta standardin mukaan Taipuman laskenta standardin mukaan Ankkurointipituuden laskenta standardin mukaan Tämä laskentapohja laskee annettujen voimasuureiden sekä rakenneja raudoitustietojen

Lisätiedot

Taulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen.

Taulukkoja käytettäessä ei tarvita lisätarkistuksia leikkaus- ja vääntökestävyyden, ankkurointiyksityiskohtien tai lohkeilun suhteen. TAULUKKOMITOITUS 1. Yleistä Tässä esitetään eurokoodin SFS-EN 199-1- ja Suomen kansallisen liitteen mukainen taulukkomitoitus normaalipainoiselle betonille. Standardiin nähden esitystapa on tiivistetty

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen

1.3 Pilareiden epäkeskisyyksien ja alkukiertymien huomioon ottaminen 1. MASTOPILARIN MITOITUSMENETELMÄ 1.1 Käyttökohteet Mitoitusmenetelmä soveltuu ensisijaisesti yksilaivaisen, yksikerroksisen mastojäykistetyn teräsbetonikehän tarkkaan analysointiin. Menetelmän soveltamisessa

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Osa 4: Palkit Palkkien suunnittelu eurokoodeilla Johdanto Mitoitusmenettely Palonkestävyys 1(12) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

Osa 5. Pilarit. Betoniteollisuus 1(17) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti.

Osa 5. Pilarit. Betoniteollisuus 1(17) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Suunnittelu eurokoodin EN 1992 mukaisesti. 1(17) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA

TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA 1 SUUNNITTELUOHJE 15.4.2008 TT- JA HTT- LAATTOJEN LIITOSTEN MITOITUS ONNETTOMUUSKUORMILLE 1- KERROKSISISSA RAKENNUKSISSA Ohje on laadittu Betonikeskus ry:n Elementtijaoksen toimesta. Elementtisuunnittelun

Lisätiedot

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op.

Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. Rak 43-3136 Betonirakenteiden harjoitustyö II syksy 2014 1 Aalto Yliopisto/ Insinööritieteiden korkeakoulu/rakennustekniikan laitos Rak 43-3136 BETONIRAKENTEIDEN HARJOITUSTYÖ II syksy 2015 3 op. JÄNNITETTY

Lisätiedot

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT

JOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu

Lisätiedot

MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy

MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670

EUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki

ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Osa 2: Betonirakenteiden suunnitteluperusteet

Osa 2: Betonirakenteiden suunnitteluperusteet 1(9) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma

Lisätiedot

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.

Ontelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan. 1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus

Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus Kevytsorabetoniharkkorakenteiden eurokoodimitoitus Timo Tikanoja, DI Erityisasiantuntija, Rakennusteollisuus RT timo.tikanoja@rakennusteollisuus.fi Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ... 3 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 3 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 4 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus

EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.

Lisätiedot

LATTIA- JA KATTOPALKIT

LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,

Lisätiedot

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ 2 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 3 4 LASKENTAPERUSTEET 3 5 KUORMAT 3 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 4 7 SEINÄN

Lisätiedot

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:

Kuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät: PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia

Lisätiedot

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet

Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet Lammi-lämpökivien, EMH350 & LL400 suunnitteluohjeet 2 1 YLEISTÄ 3 2 LAMMI-LÄMPÖKIVIEN OMINAISUUDET 3 3 MITTAJÄRJESTELMÄ 4 4 LASKENTAPERUSTEET 4 5 KUORMAT 4 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET 5 7 SEINÄN

Lisätiedot

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja

Lisätiedot

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus

EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS

HalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS 1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa

Lisätiedot

Osa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto.

Osa 3: Laatat. Betoniteollisuus 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien. Laattojen suunnittelu eurokoodeilla. Johdanto. 1(11) Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodien mukaan Johdanto Eurokoodien käyttöönotto kantavien rakenteiden suunnittelussa on merkittävin suunnitteluohjeita koskeva muutos kautta aikojen. Koko Eurooppa

Lisätiedot

SUUNNITELUOHJE BETONIPORTAIDEN CE-MERKINTÄÄ VARTEN

SUUNNITELUOHJE BETONIPORTAIDEN CE-MERKINTÄÄ VARTEN SUUNNITELUOHJE BETONIPORTAIDEN CE-MERKINTÄÄ VARTEN Teppo Mantsinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) MANTSINEN,

Lisätiedot

15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet 15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AK Pilarikengät Käyttöohje 2

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AK Pilarikengät Käyttöohje 2 2 3 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA 4 2. KENGÄN RAKENNE 4 2.1 Kenkien valmistusohjelma 4 2.2 Kenkien materiaalit 4 2.3 Valmistustapa 4 2.4 Valmistustoleranssit 4 2.5 AK-pilarikengän

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2006 CONCRETE RESIDENTIAL HOUSES PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka,

Lisätiedot

1 Runkoliitokset. 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin. 1.2 Betonipilarin jatkos. 1.3 Tuulipilarin liitokset

1 Runkoliitokset. 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin. 1.2 Betonipilarin jatkos. 1.3 Tuulipilarin liitokset 1 Runkoliitokset 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin DP101: Pilarin holkkikiinnitys (elementtiholkki) DP111: Pilarin pulttikiinnitys perustuksiin (suorakaidepilari) DP111B: Pilarin pulttikiinnitys

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. APK-Pilarikengät Käyttöohje 2

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. APK-Pilarikengät Käyttöohje 2 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PILARIKENGÄN TOIMINTATAPA... 4 2. KENGÄN RAKENNE... 4 2.1 Kenkien valmistusohjelma... 4 2.2 Materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 Valmistustoleranssit... 4 2.5 Pilarikenkien

Lisätiedot

M&T Farm s pressuhallit

M&T Farm s pressuhallit M&T Farm s pressuhallit Lasketaan M&T Farm s pressukaarihallin lujuudet. Laskenta tehdään EN standardia käyttäen. Rakenne: Kaarihallit on esitetty alla olevissa kuvissa. Kaarissa käytettävä materiaali

Lisätiedot

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT

Lisätiedot

ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko

ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko ESIMERKKI 6: Yläpohjan jäykistysristikko Perustietoja: - Halli 1 jäykistetään pituussuunnassa hallin molempiin päihin sijoitetuilla jäykisteristikoilla JR1 ja JR2. JR1 - Jäykisteristikot suunnitellaan

Lisätiedot

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840

KANTAVUUSTAULUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 KANTAVUUSTAUUKOT (EN-1993-1-3 mukaan) Kantavat poimulevyt W-70/900 W-115/750 W-155/840 W-1 / Kantavilla poimulevyillä VTT:n laadunvalvontasopimus Poimulevyjä käytetään vesikattona tai kantavana rakenteena

Lisätiedot

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)

Muurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen) Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.

Lisätiedot

Runkorakenteiden liitokset

Runkorakenteiden liitokset Runkorakenteiden liitokset 1.1 Betonipilarien liitokset perustuksiin DP101: DP111: DP112: Pilarin holkkikiinnitys (elementtiholkki) Pilarin pulttikiinnitys perustuksiin (suorakaidepilari) Pilarin pulttikiinnitys

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa

Lisätiedot

PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE

PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE 5/2013 PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE AK-KENKIEN PERUSPULTIT AET, AES Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 389 (BY 5B) RakMK no 70 (BY 5B-EC2) Eurokoodi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA...

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

Stabiliteetti ja jäykistäminen

Stabiliteetti ja jäykistäminen Stabiliteetti ja jäykistäminen Lommahdusjännitykset ja -kertoimet Lommahdus normaalijännitysten vuoksi: Leikkauslommahdus: Eulerin jännitys Lommahduskerroin normaalijännitykselle, pitkä jäykistämätön levy:

Lisätiedot

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti

Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti Maanvaraisen lattian mitoitus by45/bly7 2014 Mitoitusesimerkkejä Eurocode 2:n mukaisesti BETONI LATTIA 2014 by 45 BETONILATTIAT 2002, korvaa julkaisut by 8 (1975), by 12 (1981), by 31 (1989), by 45 (1997

Lisätiedot

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.

Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. () PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:

Lisätiedot

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012

Vaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen

Lisätiedot

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43

OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN. Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 OSIITAIN JA YKKIEN LIITOSTEN V AIKUTUS PORTAALIKEHAN VOI MASUUREISIIN Esa Makkonen Rakenteiden Mekaniikka, Vol.27 No.3, 1994, s. 35-43 Tiivistelmii: Artikkelissa kehitetaan laskumenetelma, jonka avulla

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AEP Piilokonsoli Käyttöohje 1

Erstantie 2, 15540 Villähde Puh. (03) 872200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi. AEP Piilokonsoli Käyttöohje 1 1 2 3 Sisällysluettelo 1. PIILOKONSOLIN TOIMINTATAPA... 4 2. PIILOKONSOLIN RAKENNE... 4 2.1 Piilokonsolin valmistusohjelma... 4 2.2 Piilokonsolin materiaalit... 4 2.3 Valmistustapa... 4 2.4 Piilokonsolin

Lisätiedot

1. YLEISTÄ...3 2. LIITOSDETALJIT...3

1. YLEISTÄ...3 2. LIITOSDETALJIT...3 LUJA-RUNKOLIITOKSET 1 (66) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...3 2. LIITOSDETALJIT...3 2.1 DETALJIEN NUMEROINTIJÄRJESTELMÄ...3 2.2 DETALJIT...4 1. Pilariliitoksia perustukseen: pilarin liitos perustukseen Luja-holkkielementillä

Lisätiedot

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2

Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 Schöck Isokorb liitososien käyttöohje Eurokoodi 2 BY 5 B-EC 2 nro. 67 Schöck Isokorb KS, QS 17.4.2013 Tekninen neuvonta ja laskentapyynnöt Linterm Oy Puh.: 0207 430 890 Faksi: 0207 430 891 info@schoeck.fi

Lisätiedot

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa

ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.

1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4. 1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2005 Portal frame with columns rigidly fixed in the foundations Load cases

RAKENNUSTEKNIIKKA Olli Ilveskoski 20.08.2005 Portal frame with columns rigidly fixed in the foundations Load cases RKENNUSTEKNIIKK Portal frame with columns rigidly fixed in the foundations Load cases 2. MSTOJÄYKISTETYN KEHÄN PÄÄPILRIN P MITOITUS Suunnitellaan hallin ulkoseinillä olevat kehän P- pilarit runkoa jäykistäviksi

Lisätiedot

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet Siltaeurokoodien koulutus, 2.-3.12.29 Dipl.ins. Ulla Marttila, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö: 1. Standardit ja ohjeet 2. Betoni Lujuus, kimmokerroin,

Lisätiedot

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT

TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT Siltaeurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29-30.3.2010 Heikki Lilja Liikennevirasto 2 MILLE RAKENNEOSILLE TEHDÄÄN VÄSYTYSMITOITUS (TERÄS- JA LIITTOSILLAT) EN1993-2

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten

Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten 5/2000 Väli 2 Puupilarikengät Normien mukaan mitoitettu liitoskappale puun ja betonin väliin Ruuvipilarikenkä Kiinnityslevyyn hitsattava kiinnityskappale liimaruuveja varten www.peikko.com 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Eurokoodin vaikutus betonisten laattapalkkisiltojen mitoitukseen

Eurokoodin vaikutus betonisten laattapalkkisiltojen mitoitukseen TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN LAITOS Mikko Hilli Eurokoodin vaikutus betonisten laattapalkkisiltojen mitoitukseen Diplomityö,

Lisätiedot

MARKUS RYYNÄNEN EN 1992-2 NA BETONISILLAT KANSALLINEN LIITE

MARKUS RYYNÄNEN EN 1992-2 NA BETONISILLAT KANSALLINEN LIITE MARKUS RYYNÄNEN EN 1992-2 NA BETONISILLAT KANSALLINEN LIITE Diplomityö Tarkastajat: DI Heikki Lilja, TkT Vesa Järvinen, Prof. Ralf Lindberg Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennustekniikan osastoneuvoston

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodeilla. 08.12.2011 Jukka Ala-Ojala

Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodeilla. 08.12.2011 Jukka Ala-Ojala Betonirakenteiden suunnittelu eurokoodeilla 08.12.2011 Jukka Ala-Ojala - Eurokoodi on käytännössä käytössä laajasti vain jännebetonituotteissa, ontelolaatat ja palkit (elementtitoimittajan suunnittelu)

Lisätiedot

RIL 202-2011/by 61. Betonirakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodit EN 1992-1-1 ja EN 1992-1-2

RIL 202-2011/by 61. Betonirakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodit EN 1992-1-1 ja EN 1992-1-2 RIL 202-2011/by 61 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Betoniyhdistys ry Betonirakenteiden suunnitteluohje Eurokoodit EN 1992-1-1 ja EN 1992-1-2 2 RIL 202-2011/by 61 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA:

Lisätiedot

Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 09/2012

Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 09/2012 Perustukset Teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille (FPS) Päivitetty 9/212 Valmiiksi mitoitetut teräsbetoniset vakiopaaluanturat RR- ja RD-paaluille on tarkoitettu tehostamaan Ruukin RR- ja

Lisätiedot

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus

Puurakenteiden suunnittelu ja mitoitus Tekn. tri Mika Leivo Puutuotealan osaamiskeskus, Wood Focus Oy/Puuinfo mika.leivo@woodfocus.fi Tässä artikkelissa esitellään pelkistettynä puurakenteiden mitoitusperusteita ja tavanomaisten puurakenteiden

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

TERÄKSISEN TEOLLISUUSHALLIN TERÄSOSIEN SUUNNITTELU

TERÄKSISEN TEOLLISUUSHALLIN TERÄSOSIEN SUUNNITTELU TERÄKSISEN TEOLLISUUSHALLIN TERÄSOSIEN SUUNNITTELU Heikki Lauronen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) Lauronen,

Lisätiedot

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet

Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet Ladottavien muottiharkkojen suunnitteluohjeet 1 1 YLEISTÄ... 2 2 MUOTTIHARKKOJEN OMINAISUUDET... 2 3 MITTAJÄRJESTELMÄ... 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT... 3 5 KUORMAT... 5 6 MATERIAALIT JA LASKENTALUJUUDET... 5

Lisätiedot