4 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 4 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Teemana konepajateollisuus: Venäjän talouden modernisaatiosta Elpyykö Venäjän laivanrakennus? Alexander Stubbin rento tyyli Venäjä-suhteissa Nenetsia panostaa kehitykseen 1

2 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Toimitusjohtajan terveiset 5 Vieraana ulkoasiainministeri Alexander Stubb 8 Vieraskynä: Kai Mykkänen, East Office of Finnish Industries Oy 10 Asiantuntija tutuksi: Sergei Usoltsev Talous, laki, tulli Tulliuutisia 11 Lakiuutisia 12 Venäjän talouskatsaus 14 Talousuutisia 16 Poliittista peliä kaasuputkilla 18 Teemana konepajateollisuus 22 Venäjän talouden modernisaatiosta 26 Venäjä elvyttää laivanrakennusta 28 Rostehnologiilta aseita ja lääkkeitä 30 Uralilla sykkii Venäjän terässydän Mahdollisuuksien Venäjä Sotšissa tapahtuu 32 Nenetsia haluaa tuulienergiaa ja projektiosaamista 34 Venäjän suurin verkkokauppa 36 Bisnesuutisia 38 Kolumni: Eväsretkeilyn kansallisia erityispiirteitä 41 SVKK:n toimintaa 42 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 48/2009 Etukannen kuva: Shutterstock / Glen Jones Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Uudistamisen kuoppainen tie M Venäjän presidentti ja pääministeri ärähtelevät. Taantuma on kirkastanut sen, mikä on toki aina tiedetty. Venäjän taloutta ahdistaa lähes koko tuottavan teollisuuden rapistunut teknologia. Laitteisto on vanhentunutta, tuotantoketjujen ohjaus ontuu, prosessit eivät jousta. Raaka-aineviennin korkeimmassa huumassa Äiti Venäjä viehättyi kullasta ja kimalluksesta ja käsiä karhentavat, mutta tuiki tärkeät kotityöt jäivät vähemmälle. Tutkimukset puhuvat samaa kieltä. Kilpailukykyvertailuissa Venäjä putosi World Economic Forumin julkaiseman raportin mukaan viime vuoden 51. sijalta 63. sijalle. Mittauksessa on mukana 133 maata. Myös työn tuottavuus on edelleen matala verrattuna Yhdysvaltojen saavutuksiin, joista Venäjä mielellään aina ottaa mittaa. Keväällä julkaistun konsulttiyhtiö McKinseyn selvityksen mukaan venäläisen työn tuottavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut, mutta on edelleen vain neljännes Yhdysvaltain tasosta. Venäjän presidentti ja pääministeri murahtelevat. Talousasiantuntijat tarjoavat korutonta faktaa. Uudistaminen pitää aloittaa nyt. Teoriatasolla tuskin kukaan vastustaa ajatusta. Mutta tilanne saattaakin kääntyä aivan muuksi, kun uudistamisen paine osuu omalle kohdalle. Muutoshan tarkoittaa paljolti uusien asioiden oppimista ja samalla on opittava pois vanhoista toimintatavoista. Venäjällä uudistamiseen ja muutokseen liittyy tiiviisti myös korruption ja rikollisuuden poiskitkeminen. Se tarkoittaa, että kaikessa toiminnassa tavoitellaan läpinäkyvyyttä. Ja se taas saattaa tarkoittaa monille uhkaa. On perin juurin inhimillistä, että saavutetut edut painavat vaakakupissa enemmän kun panostukset utuiseen tulevaisuuteen, tulevan sukupolven menestykseen. Tämä ei ole mitenkään yksin Venäjän ongelma. Onhan nykyinen globaalin talouden rakenteita horjuttava lama pääosin ihmisen lyhytnäköisyyden ja ahneuden aiheuttama tapahtumien vyöry. Jotkut voivat ajatella että isojen poikien ärähtelyt ja murahtelut Venäjän tiedotusvälineissä ovat pelkkää teatteria ja mahdollisesti jopa jonkinlaisen presidenttipelin sivukaikuja. Kannattaisin kuitenkin myös toisenlaista tulkintaa. Tarvitaan puhetta ja julkista keskustelua, maaperän muokkausta, jotta muutos voidaan saada käyntiin. Tiedetäänhän, että yksi suurimmista muutoksen esteistä on johdon sitoutumisen puute. Ja siksi sitoutuminen pitää näyttää ja keskustelua pitää herättää. Keskustelu avaa mahdollisuuden myös kritiikkiin ja ehkä siinä välimaastossa syntyy jotain uutta. Ajatus ja tavoitteet on siis pidettävä pitkällä tähtäimellä hengissä. Haasteena on toki muutoksen hitaus ja sen kääntöpuolena kansalaisten kärsimättömyys matka sanoista näkyviin tekoihin voi olla pitkä. Uudistamiskeskusteluita kiihdytti elokuun puolivälissä tapahtunut RusHydron Sajano-Šušenskajan vesivoimalan vakava onnettomuus. Yli 70 työntekijän hengen vaatineen onnettomuuden jälkeen pääministeri Putin määräsi maan koko infrastruktuurin kunnon tarkastettavaksi. Miksi tämä muutosliturgia? No siksi, että Venäjän johdon kehityslinjaukset avaavat aina myös mahdollisuuksia liiketoimintaan. Tähän Venlan numeroon olemme tuoneet esimerkkejä Venäjän konepajateollisuuden tilanteesta, näkymistä ja kehitystarpeista. Yksi aihepiirimme on laivanrakennusteollisuuden tilanne ja kehittämistarpeet. Teemaa sivuten syvennymme myös vähän laajemmin modernisaation haasteisiin Venäjällä. 3

4 Toimitusjohtajanterveiset Tukea yrityksille M Julkisen rahoituksen rooli on taantumassa korostunut myös yritysten vienninedistämisessä, todetaan Valtioneuvoston tiedotteessa Hallitus on jo aiemmin viestittänyt, että vienti on ratkaisevassa asemassa laman taittamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää kasvua toimialakohtaisen vienninedistämisen tukemiseen. Esitys on kuitenkin vuodesta toiseen kaatunut ja tukimäärät polkevat paikallaan. Toimialakohtainen viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on ollut eräs maamme pk-yritysten menestymisen kulmakiviä 1970-luvulta saakka. Valtion tuki yritysten kansainvälistymiseen on kokonaisuudessaan vaatimatonta, kun sitä verrataan muihin yritystoiminnan kehittämiseen kohdistettuihin panostuksiin. Sen teho on kuitenkin kiistaton. Viime vuonna yhteishankkeiden 19 miljoonalla eurolla toteutettiin 510 kansainvälistymishanketta, joihin osallistui yhteensä yritystä. Valtion tuen turvin jokainen yrittäjä saa halutessaan huomattavasti kokoaan suurempaa näkyvyyttä, hankkii omakohtaista, ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa markkinoista ja asiakkaista ja kehittää vientiä ja liiketoimintaa enemmän kuin mihin omat rahkeet antavat myöten. Talouskriisi ja -taantuma ja siitä seuranneet rahoitusongelmat aiheuttivat sen, että yritykset eivät enää voineet satsata markkinoille tuloon ja siellä laajentumiseen niin kuin olivat tehneet tähän saakka. Kuitenkin monen vuoden työn ja liiketoiminnan kehittämiseen investoitujen rahojen tuloksena saavutetuista markkinaosuuksista haluttiin pitää kiinni. Kaukokatseiset yritykset halusivat myös vahvistaa asemiaan, jotta olisivat etulyöntiasemissa taantuman jälkeisessä kilpailutilanteessa. Yritykset hakivat suurin joukoin apua valtion kansainvälistymistuista, joita kuitenkin siinä vaiheessa supistettiin ja poistettiin tietyiltä toiminnoilta ja yritystyypeiltä. Työ- ja elinkeinoministeriö esitti valtion toisessa lisäbudjetissa vuodelle 2009 valtiontukien lisäystä 3,5 miljoonalla eurolla, mikä on erittäin ilahduttavaa. SVKK:n ja yritysten hartaana toiveena on, että esitys hyväksytään. Vuodelle 2010 tukia tulee lisätä ainakin saman verran kuin edellisen laman aikana eli 10 miljoonaa euroa. Valtion tuki viennin ja kansainvälistymisen edistämiselle ovat erittäin tärkeää, jotta markkinaosuuksia ulkomailla ei menetetä vaan päinvastoin kasvatetaan. Menetettyjen osuuksien takaisinvaltaaminen on entistä kalliimpaa, sillä kustannukset nousevat. Myös kilpailijoita on kansainvälisillä markkinoilla enemmän ja heillä on monesti oman maansa mittava rahoitustuki takanaan eri muodoissa. Vienti ja yritysten kansainvälinen toiminta ovat Suomen kansantaloudessa olennainen tekijä. Viime vuosien satsauksia ei saa hukata vaan niiden tuloksia viennin kasvua, markkinaosuuksien lisääntymistä, Suomen, suomalaisten tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta tulee ylläpitää ja entisestään vahvistaa. Avainasemassa tässä on työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymistuki yrityksille ja kansainvälistymistä edistäville organisaatioille sitä tulee lisätä, ei vähentää. Mirja Tiri SVKK:n toimitusjohtaja 4

5 VieraanaAlexander Stubb Suoraan ja avoimesti Teksti: Pirjo Peltola Kuvat: Pekka Mustonen Ulkoasiainministeri Alexander Stubb tekee Suomea tunnetuksi kilpailukykyisenä, vahvasti globaaliin talouteen osallistuvana modernina maana. Euroopan Unionin poliittisissa kuvioissa kannuksensa hankkinut ministeri on tuonut avoimen ja rennon tyylinsä myös Venäjä-suhteisiin. Ulkoministerin mukaan on ilman muuta selvää, että Venäjäsuhteet ovat Suomelle erittäin tärkeät. Ilman liturgiaa sanon, että suhteemme Venäjän kanssa ovat erinomaiset ja ne ovat myös laajat. Se on kauppaa, viisumeita, ulkopolitiikkaa, rajanylityskysymyksiä ja maahanmuuttokysymyksiä. Venäjä on meille numero yksi turistimaana, maahanmuuttajamaana ja viisumimaana. Tarttuessaan ulkoasiainministerin tehtäviin noin puolitoista vuotta sitten Stubb sai ensitöikseen haasteellisen tehtävän silloisen ETYJ:n puheenjohtajamaan edustajana johtaa Georgian konfliktiin liittyviä neuvotteluja. Tilanne oli myös vaativa lähtölaukaus suhteiden luomisessa itäiseen naapuriimme. Suomessa vaikuttaa edelleen sukupolvi, joka kavahtaa hiukan tiukempaa keskustelua venäläisten kanssa. Minun mielestä se on vanhanaikaista. Se on maailma, johon suomalainen moderni ulkopolitiikka ei enää samaistu. Stubb haluaakin rakentaa uudenlaista poliittista keskustelua, josta on karsittu pois historiallinen painolasti, joka hänen mielestään on ollut syynä siihen, että aina ei venäläisten kanssa ole uskallettu puhua asioista sellaisina kuin ne ovat. Me teemme sen ja siksi suhteemme ovat erittäin hyvässä kunnossa. Ja jos joskus puhutaan tiukempaan sävyyn, niin se on vain hyvä asia. Esimerkiksi Venäjän ulkoministerin, ystäväni Sergei Lavrovin kanssa kilpailemme siitä, kumpi on valmistautunut kahdenvälisiin keskusteluihimme paremmin ja yritämme sitten tykittää argumenteilla toinen toistamme alas. Sitten nauramme ja kulautamme vodkaryypyn päälle, Stubb naurahtaa. Ei poliittinen keskustelu venäläisten kanssa tietenkään aina ole helppoa, mutta eihän hyvissä suhteissa ole helppoa muillakaan elämän alueilla. On jopa yllättävää, miten idyllinen kuva vauhdikkaalla ministerillä on naapuristamme. Minun kuvani venäläisistä on joko urheilemassa tai leirinuotion äärellä soittamassa kitaraa. Venäläiset ovat vahvan itsetunnon omaava kansa ja myös patrioottinen kansa. Monet venäläisistä ystävistäni ovat erittäin ylpeitä venäläisyydestään. Sergei Lavrov on minulle positiivisessa mielessä venäläisyyden symboli. Hän on muusikko, runoilija, raudanluja 5

6 VieraanaAlexander Stubb diplomaatti ja venäläinen patriootti, kaikki samassa kuoressa. Ja sen vahvempaa symbolia venäläisyydestä minun on vaikea löytää. Ja kaiken tämän lisäksi huumorintajuinen kaveri, jonka kanssa on kiva nauraa. Luotettavuus on brändimme Noin vuosi sitten tuore ulkoministeri nimitti Suomi-kuvaa kirkastamaan erityisen brändityöryhmän, jonka vetäjäksi ryhtyi nykyään Shell-energiajätin hallituksen puheenjohtajana vaikuttava Jorma Ollila. Taustalla oli se, että maailmalla tehdään päivittäin tuhansia päätöksiä, jotka koskettavat Suomea, suomalaisia ja suomalaisia yrityksiä. Minne matkustaisin lomalle. Lähdenkö Lappiin katsomaan joulupukkia vai Åreen hiihtämään? Minne perustan yrityksen perustaisinko sen Belgiaan EU:n pääkaupunkiin vai olisiko Helsinki parempi paikka? Lennänkö Aasiaan Helsingin kautta? Mielikuvat vaikuttavat päätöksiin ja siksi on tärkeää tuoda esiin ja aktiivisesti viestiä myönteisiä asioita Suomesta, Stubb selvittää. Mutta miltä Suomi näyttää tänä päivänä? Suomi näyttää hyvältä. Ja jos verrataan nykypäivän Suomea siihen kuvaan, mikä maailmalla maastamme oli 70-luvulla, niin ne ovat kuin yö ja päivä. Suomi on noussut keskinkertaisesta jopa vähän takapajuisesta länsimaasta ykkösketjuun. Olemme moderni, avoin, kansainvälinen, ulospäin suuntautunut kansakunta. Stubb muistuttaa, että kestävä brändi ei synny pelkästään mielikuvia luomalla, vaan sen pohjaksi tarvitaan todellisia tekoja. Ja siksi juuri Suomen brändi voi hyvin maailmalla. Kiitokset siitä ministeri osoittaa muun muassa Nokialle, musiikkibisneksellemme ja urheilijoillemme. Merkittävä asia on myös Martti Ahtisaarelle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto. Suomalaisen kädenpuristukseen luotetaan maailmalla. Luotettavuus on brändimme. Emme ole koskaan uhanneet ketään. Tietenkään meitä ei nähdä suurvaltana, mutta meidät nähdään hyvin toimivana rikkaana ja osaavana yhteiskuntana, se on myös se mielikuva, jonka haluan maailmalla luoda. Venäjä-strategia Keväällä 2009 Suomen hallitus määritteli kautta aikojen ensimmäisen Venäjä-toimintaohjelman. Tästä hallituksen toimintaohjelmasta välittyy Suomen arvio Venäjän nykyisestä kehityksestä samoin kuin EU:n ja Venäjän sekä Suomen ja Venäjän välisten suhteiden yleiskuva ja Suomen tavoitteet. Ohjelman painopisteet ovat Suomen Venäjä-politiikka, Venäjä-osaaminen ja Venäjä-politiikan koordinaatio. Käytännössä toimintaohjelman tarkoituksena on myös antaa suuntaviivat Venäjä-suhteiden hoidolle eri sektoreilla ja konkretisoida hallitusohjelmassa esitettyjä tavoitteita, Stubb korostaa, että virallisella hallitustason Venäjä-ohjelmalla pyrittiin tuomaan esiin se, miten tärkeä kumppani Venäjä on Suomelle ja haluttiin panostaa Venäjäosaamiseen. Euroopassa meiltä kysellään, mitä mieltä suomalaiset ovat Venäjästä tai ainakin oletetaan, että ymmärrämme missä milloinkin mennään. Siksi tarvitsimme ohjelman, jossa kaiken kattavasti puhutaan siitä, miten näemme Venäjän tänä päivänä. Ja puhutaan myös siitä, miten hallinnoimme omassa järjestelmässämme suhteita Venäjään. Konkreettisessa Venäjä-yhteistyössä Stubb näkee Suomen kilpailuedun ennen kaikkea siinä, että venäläiset ovat tottuneet tekemään työtä suomalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Yhteistyön voimavarana on se, että suomalaisiin voi luottaa. Suomi on oikeusvaltio, ja kun täällä tehdään sopimus, niin se pitää. Se on yksi tärkeimmistä kilpailuvalteistamme. Toki kilpailuvalttimme on myös se, että Suomi on palveluyhteiskunta, toisin kuin Venäjä, jonka talous pohjautuu 95-prosenttisesti raakaaineisiin. Eli me ikään kuin täydennämme toinen toisiamme. Ulkoasiainministerin yhteistyö venäläisen kollegan Sergei Lavrovin kanssa on sujunut erinomaisesti. Lavrov pitää Suomea tärkeänä kumppanina ja tapaamiset järjestyvät mutkattomasti. Hänen kanssaan on helppo keskustella kaikista asioista. Suhteemme ovat niin hyvät, että voimme käsitellä myös vaikeita asioita täysin avoimesti. Suomi EU Venäjä Henkilökohtaisesti ulkoasiainministeri Stubb haluaa nähdä vahvan ja entistä eurooppalaisemman Venäjän, jolla on tiivis keskinäinen riippuvuussuhde Euroopan kanssa. Hänen mukaansa Venäjällä onkin nyt käynnissä sukupolven vaihdos, johon liittyvät toimintatapojen muutokset kansainvälisessä politiikassa ovat nähtävissä myös nykyisen Venäjän presidentin ja pääministerin välillä. Toki he puhaltavat yhteen venäläiseen hiileen, mutta heidän taustansa ja maailmankatsomuksensa ovat erilaiset. Medvedev on kansainvälinen liberaali ja avoin. Odotan tämän sukupolven nousevan vahvemmin valtaan Venäjällä, mikä mielestäni tekee yhteistyön Venäjän kanssa helpommaksi myös meille. Bisneksessä muutos on tapahtunut aikaisemmin. Politiikka tulee aina jonkin verran perässä. Stubbin mukaan on vanhanaikaista ajatella, että Suomella olisi jonkinlainen sillanrakentajan rooli Euroopan Unionin ja Venäjän välillä. Suomi on osa jalkapallojoukkuetta, jonka nimi on Euroopan Unioni ja siinä on aika vaikea olla tuomarina samaan aikaa. Elämme Euroopan Unionissa, meillä on yhteinen arvopohja, meillä ovat yhteiset sisämarkkinat, meillä on yhteinen valuutta. Tämän on oltava lähtökohtamme eli EU-asiat ovat etusijalla ja niitä sitten täydentävät maidemme kahdenväliset suhteet. Näiden asioiden vastakkainasettelu ei mielestäni kuulu tämän päivän ajatteluun. Näkisin sen mieluummin niin, että meillä on koko ajan EU:n kautta kanavoituvia isompia asioita kuten Venäjän WTOjäsenyys, puutullit tai suuremmat kauppakysymykset, kumppanuussopimukset sekä 6

7 myös kahdenvälisiä asioita, esimerkiksi Saimaan kanavaan liittyvät kysymykset tai Inarin lohet, ja osittain myös puutullit Ministeri lisää kuitenkin, että tällä hetkellä EU:n ja Venäjän välisten isojen asioiden hoito voisi sujua paremmin. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen pelikentät ovat viime aikoina kiinnostaneet Venäjää enemmän kuin suhteiden edistäminen EU:n kanssa. Ehkä Venäjä ei ole aina sisäistänyt tai sitten sisäistänyt jopa liian hyvin, että EU on maailman suurin ja rikkain talousalue. Meillä 30 prosenttia maailmantaloudesta kun Venäjällä on kolme prosenttia. Venäjä-suhteiden aivan kuten muidenkin kansainvälisten suhteiden hoitamisessa keskeisin asia Stubbin mukaan on se, että asioista voidaan puhua suoraan ja avoimesti. Sujuva yhteistyö venäläisten kanssa edellyttää myös tiettyä Venäjän historian tajua ja on tärkeä ymmärtää, miten venäläiset markkinat toimivat. Ennen kaikkea pitää ymmärtää, millainen on venäläinen sielu. Venäläinen sielu on tunteellinen ja se on tunteellinen niin bisneksessä kuin politiikassakin. Sen oppimiseen menee kauan ja enkä minä varmaan tule koskaan sitä oppimaan, mutta jatkan koko ajan sen opiskelua. Omalta kohdaltani yksi suuri puute on, että en puhu venäjää. Kielen hallitseminen lisää aina yhteenkuuluvuuden tunnetta, Stubb pohtii.! 7

8 Vieraskynä Talous kääntymässä kasvuun, investoinnit seuraavat pitkällä viiveellä Venäjän kokonaistuotannon lasku pysähtyi edellisiin kuukausiin verrattuna kesäkuussa. Samalla työttömyys ja palkkarästit vähenivät edellisiin kuukausiin verrattuna, mikä kertoo likviditeettitilanteen paranemisesta. Mikäli öljyn hinta pysyy > 70 $ barrelilta, Venäjän BKT tullee vuoden toisella puoliskolla kasvamaan useita prosentteja ensimmäiseen puolivuotiskauteen verrattuna. Usko elpymiseen näkyy myös Moskovan pörssikurssien voimakkaassa nousussa (n. 70 % viime tammikuun jälkeen). Koko vuoden kokonaistuotanto jää kuitenkin 5 10 % viimevuotista pienemmäksi. Nykyisellä öljyn hinnalla ruplan suurelle devalvaatiolle ei ole perusteita. Myös pankkien tilanne näyttää nyt vakaalta. Suuryrityksiä pelastetaan pääministeri Putinin kätilöimillä valtion pankkien lainoilla. Oligarkit näyttävät pääosin selviävän kriisistä ilman teollisen omaisuuden uusjakoa. Kriisi on paljastanut Venäjän öljyriippuvuuden vielä luultuakin voimakkaammaksi. Jos öljyn hinta laskisi uudelleen < 50 $ tasolle, nähtäisiin jälleen Venäjän rahamarkkinoiden nopea kuivuminen, ruplan uusi devalvaatio ja orastavan talouskasvun pysähtyminen. Vastaavasti > 100 $ öljyn hinta tarkoittaisi alempien reaalikorkojen nopeuttamaa investointien ja kulutuksen piristymistä, budjetin ylijäämäisyyttä ja talouskasvun nopeutumista lähelle 5 prosenttia jo ensi vuonna. Todennäköisesti öljyn hinta pysyy lähivuosina keskimäärin vähintään nykyisellä tasollaan. Tällöin Venäjän taloudessa kesällä nähty käänne vakiintuu kasvuksi. Markkina alkanee parantua myös konepajateollisuuden kannalta, mutta tämä tapahtuu todennäköisesti hitaammin kuin Venäjän talouskasvun viriämisestä voisi olettaa. Investointihyödykkeiden kysynnän kasvua hidastaa Venäjällä ainakin kolme tekijää: 1) Kapasiteettia on runsaasti vapaana: Teollisuuden tuotanto on kesällä toipunut vasta murto-osan siitä, mitä se keväällä laski. Useimmilla aloilla tuotantoa voidaan kasvattaa vähintään ensi vuoden toiselle puoliskolle asti ilman investointeja kapasiteettiin. Lisäksi kesällä nähty nousu perustui pitkälti varastojen tyhjentymiseen ja voi jopa tasaantua, kun varastot on saatu taas täytettyä. Monet ekonomistit arvelevatkin, että kokonaisinvestoinnit laskevat Venäjällä vielä ensi vuonna ja kääntyvät kasvuun vasta vuonna Hyvin pitkä viive investoinneissa nähtiin myös 10 vuotta sitten, kun Venäjän talous lähti toipumaan v kriisistään. 2) Rahoitusvaikeudet jatkuvat: Ylikapasiteetin ohella investointituotteiden kysynnän kasvua hidastaa myös venäläisyritysten heikko rahoitusasema. Käyttöpääomat vedettiin keväällä todella kuiviin. Luottotappiovarausten kasvua pelkäävät pankit eivät vieläkään uskalla luotottaa tolkullisilla ehdoilla kuin kiistatta vakavaraisia yrityksiä. Jyvien erottaminen akanoista on Venäjän pankeille epäluotettavan tulosinformaation takia paljon vaikeampaa kuin lännessä. Haasteena onkin, kuinka nostaa tuotantoa kysyntää vastaavaksi käyttöpääomia kasvattamatta puhumattakaan sitten investointien rahoittamisesta. 8

9 3) Kotimainen kulutus ei toivu kokonaistuotannon tahtiin: Kesällä nähty orastava tuotannon kasvu on varastojen korjausliikkeen ohella nojannut pääosin vientiin eli ennen kaikkea öljyn hinnan nousuun talven pohjalukemista. Sen sijaan vähittäiskaupan lasku ei näytä taittuvan vielä heinäkuun ennakkolukujenkaan valossa. Heikoimmin on mennyt suurten ostosten segmentissä. Esimerkiksi autoja myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain puolet vuoden takaisesta määrästä. Säästämisaste oli kesäkuussa kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna ja kulutusluottojen markkina jäissä.!!! Globaalin toipumisen jatkuessa Venäjän teollisuus tarvitsee ennen pitkää uutta kapasiteettia. Vaihtotaseen ylijäämä lisää vääjäämättä viiveellä myös rahoituksen tarjontaa ja kulutuskin lähtee kasvuun. Vuosien tapaista ylikuumentunutta kasvua vähittäiskaupassa ja investointihyödykkeiden kysynnässä ei kuitenkaan tulla näkemään ainakaan lähivuosina. Se perustui Venäjän yritysten ja pankkien ulkomaisen velkaantumisen todella nopeaan kasvuun. Tämä globaalin finanssikuplan sivutuote ei tule toistumaan ainakaan lähivuosina, jolloin finanssisektori kasvaa maailmanlaajuisesti selvästi kriisiä edeltänyttä aikaa maltillisemmin ja lainamarginaalit pysyvät korkeampina. Venäjän talouskasvu jäänee lähivuosina puolet hitaammaksi kuin koettu noin 7 % vuotuinen kasvu. Se ylittänee silti euroalueen kasvuvauhdin, lähivuosina reilustikin. Myös konepajateollisuuden tuotteiden kysyntä lähtenee lähivuosina euroaluetta nopeampaan kasvuun. Vientikanavista Venäjälle kannattaa siis pitää kiinni, vaikka lähimmän vuoden ajan vielä lieneekin hiljaista. Viime talven noin 30 %:n ruplan devalvaatio jyrkensi tuonnin romahdusta ja paransi venäläisen tuotannon kilpailukykyä niillä harvoilla konepajateollisuuden segmenteillä, joilla kotimaista tuotantoa edes jotenkin kilpailukykyisesti oli. Devalvaatio ei kuitenkaan tule pidättelemään tuonnin nousua taantumasta selvittäessä. Ruplan noin 10 prosentin palautuminen yhdessä tänäkin vuonna kaksinumeroisena juosseen inflaation kanssa on jo syönyt suurimman osan devalvaatiohyödystä ja loppu menee lähimmän vuoden kuluessa. Noin 10 prosenttiyksikköä euroaluetta nopeampi inflaatio tulee jatkossa takaamaan sen, ettei länsituonnin hintakilpailukyky heikkene ellei sitä tuontitulleilla tai muilla kaupan esteillä haitata. Itse asiassa Venäjän oma tuotanto lähtee nousukauteen hintakilpailukyvyltään selvästi heikompana kuin 10 vuotta sitten, erityisesti korkeampien palkkojen tähden. Näin ollen on todennäköistä, että seuraavassa nousussa vientituloista käytetään tuontiostoksiin vielä suurempi osa kuin kriisiä edeltäneinä vuosina. Kaupan esteiden lisääntyminen on lähivuosina merkittävin riski viennissä Venäjälle. Tänä vuonna tuontia Venäjälle on jo vaikeutettu. Venäjä ei tällä hetkellä juuri välitä kansainvälisistä pelisäännöistä tai protesteista, koska WTO-jäsenyysprosessi on jäissä. Nousun käynnistyttyä Venäjän kannattaisi laskea kriisin takia nostettuja tuontitulleja, koska ne lähinnä ruokkivat inflaatiota ja hidastavat tuottavuuden kasvua estämällä kilpailua. Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin ja miten nopeasti pitkän tähtäimen järki voittaa tässä asiassa joidenkin oligarkkien lyhyen tähtäimen edut. Toisaalta Venäjän taloudellisessa ja kauppapoliittisessa tilanteessa voi piillä myös mahdollisuuksia suomalaisille konepajayrityksille. Jos oma rahoitusasema on vakavarainen, kannattaa katsoa tarkkaan yritysostojen tai investointien mahdollisuuksia Venäjällä. Vaikean rahoitustilanteen takia venäläistä tuotantokapasiteettia voi nyt saada selvästi aiempaa halvemmalla. Sama koskee myös investointeja uuteen kapasiteettiin erityisesti tonttien ja osaavan työvoiman saatavuuden osalta. On myös merkkejä siitä, että Venäjän viranomaiset suhtautuvat aiempaa nöyremmin ulkomaisiin investointeihin, kun investoinnit ovat romahtaneet ja työttömyyskin on selvästi viime vuosia korkeammalla tasolla. Kai Mykkänen Economist, Advisor East Office of Finnish Industries Oy 9

10 Asiantuntijatutuksi Markkinoiden tuntemus on kaiken a ja o Teksti: Virpi Suoninen Kuva: SVKK M Moskovan edustuston markkinatutkimuspäällikkö Sergei Usoltsev on yksi SVKK:n kokeneimmista palveluiden asiantuntijoista. Sergei liittyi SVKK:n riveihin jo vuonna Toimenkuvaan on tähän mennessä ehtinyt kuulua monenlaisten palvelujen järjestämistä yrityksille. Tammikuusta lähtien Sergei on jatkanut työtään asiakkaiden parissa markkinatutkimuspäällikkönä. Nyt kysytään Sergeiltä miten opettaja on päätynyt markkinatutkimusten pariin? Sergein tarina alkaa Venäjän Karjalasta. Suomen kielen opiskelu ei ollut ensiksi helppoa, mutta onneksi hyvä opettaja sytytti innostuksen kieleen, kulttuuriin ja naapurimaan tapoihin. Sergei valmistuikin Petroskoin valtionyliopistosta suomen ja venäjän kielien ja kirjallisuuden opettajaksi ja tulkiksi. Tulkilla riitti töitä valmistumisen jälkeen suomalaisissa rakennusyrityksissä. Eri alojen sanavarasto karttui neuvotteluja tulkatessa ja projektiasiakirjojen käännöksissä. Työt veivät niin Siperian perukoille kuin Moskovaan presidentin virka-asunnon rakennustyömaille. Yhdeksän vuotta sitten Sergei aloitti SVKK:lla tietopalvelujen ja asiakastapahtumien koordinaattorina. Uralle on mahtunut monien neuvottelujen, tapahtumien ja matkojen järjestämistä sekä uusien asiakkaiden ja kontaktien etsimistä suomalaisyrityksille. Nyt Sergein vastuulla on Venäjää koskevien markkinaselvitysten suunnittelu, toteutus ja valvonta sekä potentiaalisten kumppaneiden ja asiakkaiden hankinta Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Sergei on kiertänyt ympäri Suomea tietoiskuissa kertomassa miten Venäjältä löytää liikekumppaneita ja potentiaalisia asiakkaita. Sergei palasi juuri Moskovaan Kuopion kauppakamarilla vietetyn tutustumisjakson jälkeen. Kahden viikon aikana Sergei tapasi useita Venäjän-kauppaa aloittelevia pohjoissavolaisia yrityksiä ja ehti jakaa tietämystään mm. asiakashankinnan saloista Venäjällä. Pitkän kokemuksen yritysmaailmasta omaavalta sopii kysyä miten eroaa toisistaan työskentely venäläisten ja suomalaisten asiakkaiden kanssa? Yhteydenpito on Sergein mukaan suomalaisten kanssa helpompaa ja yritysten yhteystietojen löytäminen sujuu nopeasti. Tapaamisia voi järjestää etukäteen kuukausienkin päähän ja voi olla varma, että sovitusta pidetään kiinni. Kanssakäyminen suomalaisten kanssa sujuu luontevasti, mitä epäilemättä edesauttaa Sergein sujuva suomen kielen taito. Markkinatutkimuspäällikön neuvo Venäjälle mielivälle on selvä: markkinoiden tuntemus on kaiken a ja o. Kilpailijoiden toimintatavat täytyy tuntea ja tieto tämän päivän trendeistä ja huomisen näkymistä auttaa arvioimaan oikein mille tahansa uudelle markkinaalueelle menemisen riskit. Tärkeää on osata löytää sopiva toimintamuoto markkinoille pääsemiseksi. Sergei tekee pitkäjänteistä työtä asiakkaiden kanssa ja pitää onnistumisen avaimena yrityksen tarpeiden huolellista kartoittamista. Markkinatutkimuksessa voi olla kyse tuotteen kysynnän selvittämisestä, jakelutiestä, potentiaalisista alihankkijoista tai vaikkapa asiakkaiden ja kilpailijoiden taustaselvityksistä. Selvitysten antamien tietojen pohjalta voidaan jatkaa konkreettisiin palveluihin kuten neuvotteluiden, esittelytilaisuuksien tai messukäyntien järjestämiseen. Tällä hetkellä Sergein mukaan päällimmäinen kysymys suomalaisyritysten mielessä on talouskriisin päättyminen ja se kuinka kauan Venäjän talouden toipuminen kestää. Yhä useampi on myös kiinnostunut uusista alueista, suomalaiset haluavat nyt Venäjän sydänmaille. Markkinatutkimuspäällikön vapaaaika kuluu ystävien kanssa, venäläisen nykykirjallisuuden parissa tai seuratessa venäläisten urheilijoiden menestystä. Uusiin alueisiin tutustuminen on Sergein mielipuuhaa töiden ulkopuolellakin, matkustelu avaa aina uusia näkökulmia.! 10

11 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Venäjän tulli: Kontteja rekoilla vain kiintiöiden puitteissa u Venäjän tullilaitos kertoi heinäkuussa lakiehdotuksestaan, jonka mukaan kuljetuskontteja saisi tuoda Venäjälle jatkossa vain rautateitse tai Venäjän satamien kautta. Ehdotuksen mukaan 20 jalan kuljetuskontteja ei saisi tuoda enää maitse autoliikenteelle tarkoitettujen raja-asemien kautta. Kielto koskisi Suomen, Viron, Latvian ja Ukrainan rajoilla sijaitsevia raja-asemia. Sen sijaan kielto ei koskisi Venäjän ja Kaliningradin eksklaavin välissä sijaitsevaa Liettuaa. Tullilaitos esittää uudelle järjestelylle kuuden kuukauden siirtymäaikaa. Tämänkin jälkeen kyseisten konttien tuonti maanteitse olisi mahdollista, tosin niille määrättäisiin kiintiöt. Kiintiökäytännöstä ei ole kerrottu tarkemmin. Venäjän tullilaitos viittaa tässä yhteydessä joihinkin konttiliikenteen kiintiöitä käsitteleviin kansainvälisiin sopimuksiin. Venäjän tullilaitos on julkistanut listan rautatieliikenteen raja-asemista, joiden kautta 20 jalan konttien tuonti Venäjälle olisi mahdollista edellä mainituista maista. Lehtitietojen mukaan listalla on neljä rautatieliikenteen raja-asemaa Suomesta, kaksi Virosta, kaksi Latviasta ja viisi Ukrainasta. RZD-partner/EL/ Venäjän tulli ehdottaa ennakkoilmoittamista raja-asemille u Venäjän tullilaitos on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan vienti- ja tuontitavaroista pitäisi ilmoittaa Venäjän raja-asemille viimeistään tuntia ennen rajanylitystä. Mikäli ilmoitusta ei tulisi määräaikaan mennessä, kuljetus olisi mahdollista pysäyttää raja-asemalle. Vientitavarat voitaisiin siirtää väliaikaisvarastoon viejän laskuun. Tullilaitos ei ole saanut hankkeelleen juurikaan ymmärrystä muilta viranomaisilta. Sekä finanssiministeriö että liikenneministeriö ovat ehdottomasti suunnitelmaa vastaan, myönnetään tullilaitoksesta. Myös Venäjän rautatieyhtiö RZD vastustaa hanketta. Rautatieyhtiöstä muistutetaan, että kansainvälisen rautatietavaraliikenteen sopimuksen (SMGS) mukaan tavaran vastaanottamiseen riittää pelkkä rahtikirja. Venäjän rautatieyhtiö ei voi kieltäytyä vastaanottamasta rahtia, vaikka siitä ei olisi ilmoitettu ennakkoon Venäjän tulliin. TKS/EL/ Venäjän tullilta lakialoite rajatarkastuksista u Venäjän tullilaitos ehdottaa, että kaikki Venäjän raja-asemilla tehtävät viranomaistarkastukset siirretään tullin tehtäväksi. Uusina tehtävinä tullille siirtyisivät muilta viranomaisilta liikenneväline-, fytosaniteetti-, eläinlääkintä- ja sanitaaris-epidemiologiset tarkastukset. Viranomaisten vähintämistä raja-asemilta käsittelee myös vuonna 2008 voimaan tullut laki. Käytäntöä ei ole kuitenkaan saatu toimimaan, koska eri viranomaiset eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen toimintatavoista, kirjoittaa Kommersant-lehti. Muita viranomaisia on ollut tarkoitus siirtää sisämaahan tai ohjata kuljettajia heidän luokseen raja-asemilla vain tarvittaessa. Käytännössä muiden viranomaisten tehtäviä on siirtynyt tullille kuitenkin vain osalla raja-asemista. Nyt tullilaitos yrittää saada hankkeeseen vauhtia lakimuutoksella. Kommersant/EL/ Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan yhtenäiseksi tullialueeksi u Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostaman tulliliiton tullitarkastukset siirtyvät alueen ulkorajoille Venäjän ja Valko-Venäjän osalta käytäntö pitäisi tulla voimaan Maiden on ollut vaikeinta sopia tullien poistamisesta kansallisesti tärkeiltä tuoteryhmiltä. Tällaisia ovat esimerkiksi viihde-elektroniikka, jääkaapit, pesukoneet ja sairaalatarvikkeet. Kommersant, TKS/EL/ Tullitariffit kilpailukyvyn mukaan u Venäjän talousministeriö hahmotti kesäkuussa Venäjän tullitariffipolitiikan suuntaviivoja. Mietintö jakaa tuotannonalat viiteen ryhmään niiden kotimaisen kilpailukyvyn perusteella. Mitä merkittävämpi tuote on kilpailukyvyiltään, sitä todennäköisemmin tullitaso on korkealla. Kestävän kilpailukyvyn luokkaan kuuluvat raaka-aineet, ensimmäisen valmistusvaiheen rauta- ja terästuotteet, kemianteollisuuden tuotteet sekä puutavara. Valssatut teräkset ja putket, muovi, paperi, kartonki, kuorma-autot, rautatietekniikka, sementti, rakennusmateriaalit ja jotkut elintarvikkeet kuuluvat ryhmään keskimääräisen kilpailukyvyn taso. Selkeästi protektionistisiksi tulkittavia toimia ehdotetaan oikeastaan vain henkilöautoille, autojen osille, moottoreille, maaliteollisuuden tuotteille, talouskemikaaleille, autonrenkaille ja joillekin elintarvikkeille (kuten lihalle). Näille ehdotetaan korkeita tuontitulleja, mikäli kyseessä on valmiita tuotteita etenkin kulutustavaroita. Tullitariffipolitiikkaa tullaan jatkossakin toteuttamaan manuaalisesti, tilanteen mukaan. Vaakakupissa painavat kansainväliset kauppaneuvottelut ja kriisinjälkeinen oman kansantalouden kehittäminen. Kommersant/EL/ Käytetyiltä tuontiautoilta vaaditaan fytosaniteettitodistus u Venäjä alkoi vaatia heinäkuusta alkaen fytosaniteettitodistuksen myös käytetyiltä tuontiautoilta. Käytetyt tuontiautot ovat uudella fytosaniteettitodistuksen alaisten tuotteiden listalla, joka tuli voimaan Listalta on poistettu joitakin tuotteita kuten liha- ja kalajauhoja sekä rakennusmateriaaleja (sora, sepeli, hiekka) ilmeisesti Sotšin olympialaisten vuoksi, kuten Vremja novostei -lehti arvioi. Vremja novostei/el/ Käytettyjen autojen fytosaniteettitarkistukset laittomia u Venäjän kilpailuviraston FAS:n mukaan fytosaniteettitodistuksen vaatiminen käytetyiltä tuontiautoilta rikkoo kilpailulakia. Mikäli määräystä ei peruta 40 vuorokauden kuluessa, Rosselhoznadzorin ja tullilaitoksen johtajia odottavat sakot tai virkakelpoisuuden menettäminen kolmeksi vuodeksi. Venäläisen autonomistajien liiton (Federatsija avtovladeltsev Rossii) mukaan Venäjän kilpailuviraston päätös on ensimmäinen, joskin pieni, voitto autonomistajille tuontiautojen tullikorotusten jälkeen. TKS, Vremja Novostei/EL/

12 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Valtiollinen tiekorporaatio perustettu Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut lain uudesta valtionkorporaatiosta, joka tulee huolehtimaan federaatiotason teistä. Korporaation nimeksi tuli Gosudarstvennaja kompanija Rossijskie avtomobilnye dorogi. Korporaatiosta käytetään lyhennettyä nimeä Avtodor. Uudella valtionkorporaatiolla on laajat valtuudet. Se päättää teiden kunnostamisesta sekä antaa luvat tienvarsimainontaan ja tieliikenteeseen liittyviin palveluihin. Teiden hallinta, myös maksullisten, kuuluu myös Avtodorin vastuulle. Avtodor tulee keräämään tiemaksut ja sopimaan tienrakennukseen liittyvistä toimiluvista. Avtodorilla kunnostaa teitä myös itsenäisesti. Lain mukaan maksulliseksi voidaan tehdä federaatiotason tieosuus, jolle on olemassa maksuton vaihtoehto. Korvaava reitti ei saa olla yli kolme kertaa pidempi kuin maksullinen tieosuus. Päätös teiden maksulliseksi tekemisestä ei tosiasiassa ole täysin Avtodorin päätösvallassa. Asiaan voivat vaikuttaa edelleen merkittävästi maan hallitus ja alue- tai kunnallishallinto, jonka alueella tie kulkee. Tällä hetkellä Venäjällä on voimassa yksi tienrakennukseen liittyvä toimilupasopimus. OAO Glavnaja doroga -niminen konsortio rakentaa Moskovassa maksullisen tieyhteyden MKAD-kehätieltä Moskova Minsk-valtatielle. Seuraava toimilupasopimus tullaan allekirjoittamaan elokuussa VTB-pankin ja ranskalaisyhtiö Vincin kanssa, jotka rakentavat Moskova Pietari-tien alkuosaa. /Gazeta/ EL/ Lakeja käsittelyssä ja suunnitteilla Valmisteveroja aiotaan nostaa ensi vuonna Venäjän hallitus suunnittelee valmisteverojen nostoa ensi vuoden alusta valtion hupenevan budjetin paikkaamiseksi. Kommersant-lehden mukaan alkoholijuomien veroa korotettaisiin %. Muiden veronalaisten tuotteiden esimerkiksi autojen ja tupakan valmisteveroihin kaavaillut korotukset ovat pienempiä. Polttoaineverot pysyisivät nykyisellä tasollaan ainakin vuoteen 2012 asti. / Kommersant/VS/ Energia-alalle teknisiä reglamentteja Duuma on hyväksynyt ensimmäisessä alustavassa käsittelyssä kolme uutta lakiesitystä teknisiksi reglamenteiksi. Kaikki kolme reglamenttialoitetta koskevat energia-alaa. Ensimmäinen koskee sähköasemien ja -verkkojen turvallisuutta, toinen sähköasennusten turvallisuutta ja kolmas suurjännitelaitteiden turvallisuutta. Rossiiskaja Gazetan mukaan reglamentit hyväksytään todennäköisesti lopullisesti syksyn aikana ja samalla odotetaan, että energiatehokkuutta ja energian säästöä koskevan lakiesityksen käsittely vauhdittuu. / RG/VS/ Lakien korruptioalttius ennakkotarkasteluun Presidentti Medvedevin aloittamaa korruptiovastaisen lainsäädännön kehittämistä jatketaan duumassa. Käsittelyssä on nyt esitys, joka koskee lakien ja muiden säädösten tarkastamista korruption estämisen näkökulmasta valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on etukäteen pitää huoli siitä, ettei virkamiehille jää lain puitteissa perusteettoman paljon harkintavaltaa tai mahdollisuuksia poikkeusmenettelyihin, mikä kansalaisten ja yritysten näkökulmasta lisää mahdollisuuksia korruptioon. Säädösten ja päätösten tarkastamisesta vastaisivat mm. syyttäjänvirasto ja oikeusministeriö. Esitystä on kritisoitu, koska tarkastelun tulokset olisivat suositusluonteisia, eikä lakiesityksessä ole täsmällisesti määritelty voidaanko lakeja tai päätöksiä, jotka herättävät epäilyjä korruptiomahdollisuuksista, hyväksyä. /Kommersant/VS/ Yleistä lainsäädännöstä Viranomaistarkastukset vähenemään päin? Anatoli Palamartšuk Venäjän pääsyyttäjänvirastosta arvioi Rossiiskaja Gazeta- lehdessä toukokuussa voimaan astuneen viranomaistarkastuksia rajoittavan lain vaikutuksia. Palamarchukin mukaan yli 40 % viranomaisten hakemuksista, jotka koskevat ylimääräisiä tarkastuksia yrityksiin, hylätään. Lain voimaanastumisen jälkeen sen piiriin kuuluvat viranomaiset ovat saaneet tehdä ylimääräisiä tarkastuksia vain syyttäjän päätöksellä. Suurin osa hakemuksista on koskenut paloturvallisuus- ja terveysmääräyksiä. Hakemusten hylkäysprosentti vaihtelee alueittain, esimerkiksi Moskovassa on tähän mennessä hyväksytty vain 20 % viranomaisten tarkastushakemuksista. Palamartšukin mukaan yritykset eivät pääse kokonaan eroon ylimääräisistä tarkastuksista, mutta nyt pidetään etukäteen huoli siitä, että ylimääräiselle käynnille on tarpeeksi painavat perusteet. / DP,RG/VS/ Lisää siirtymäaikaa rajavastuuyhtiöille? Rajavastuuyhtiölain muutokset astuivat voimaan 1.heinäkuuta. Kaikkien rajavastuuyhtiöiden tulee rekisteröityä uudelleen vuoden loppuun mennessä. Ellei rajavastuuyhtiö ensi vuoden alussa ole rekisteröity uusien vaatimusten mukaisesti, voivat viranomaiset milloin tahansa vaatia yhtiötä lakkautettavaksi. Rossijskaja Gazeta-lehden mukaan duumassa ollaan vakuuttuneita siitä, että siirtymäaikaa täytyy jatkaa vuodella. Osa yritysten edustajista on taas sitä mieltä, että jäljellä olevat 4 kuukautta riittävät. Suurimman ongelman rekisteröintiprosessissa ovat aiheuttaneet lomakkeet, joilla rekisteröinti tehdään verottajalle. Uusia lomakkeita ei ole vielä vahvistettu ja asiakirjoista yhteisymmärrykseen pääseminen voi viedä aikaa. Sen jälkeen kun veroviranomaiset vastaanottavat asiakirjat, lain mukaan rekisteröinnin tulisi sujua 7 päivässä. /RG/VS/ Konkurssilainsäädäntöön tulossa muutoksia Deripaskan aloitteesta Aloite Venäjän konkurssilainsäädännön pikaiseen uudistamiseen tuli alkukeväästä pahasti velkaantuneelta oligarkki Oleg Deripaskalta. Deripaska kritisoi erityisesti maksukyvyttömäksi joutuneiden yritysten saneeraamismahdollisuuden vaikeutta ja siihen liittyviä lainsäädännön puutteita. Uudistustarpeen tunnusti myös presidentti Medvedev ja määräsi talouskehitysministeriön valmistelutöihin. Talouskehitysministeriön esitys keskittyy pitkälti yrityssaneerausmenettelyn uudistamiseen. Yritykset voisivat hakeutua saneeraukseen suoraan ilman nykyistä kuuden kuukauden tarkkailujaksoa ja saneerausohjelman enimmäispituus nostettaisiin kahdesta viiteen vuoteen. Muutoksille mahdollistettaisiin maksujärjestelyssä velkojen leikkaaminen tai niiden vaihtaminen osakkeisiin. Lakiin kirjattaisiin myös entistä joustavammat ehdot velallisen itsensä neuvotteluille maksujärjestelyistä velkojien kanssa. Velkojat jaettaisiin ryhmiin ja velallinen voisi neuvotella joka ryhmän kanssa tarkoituksenmukaiset ehdot. Konkurssimenettelyn muutokset koskevat erityisesti holding-yhtiöitä. Yritysryhmien konkurssihakemukset käsiteltäisiin yhdessä 12

13 arbitraatiotuomioistuimessa. Velkojat voivat hakea konkurssiin kaikki ryhmän yritykset samalla kertaa, jos joku yrityksistä on toiminut epärehellisesti, esimerkiksi siirtämällä varoja velkojien ulottumattomiin. Käytännössä ongelmaksi voivat osoittautua yritysryhmien monimutkaiset omistusjärjestelyt ja määräysvallan osoittaminen, missä paljon jäisi tuomioistuinten harkintaan. Lakiesitys käy vielä lausuntokierroksella, jonka jälkeen duuma saa sen käsiteltäväkseen. /Kommersant, Vedomosti/VS/ Tilintarkastusyritykset muutosten edessä Tilintarkastusyritykset ovat uudistusten edessä. Tilintarkastustoimintaa säätelevään lakiin tehdyt muutokset edellyttävät tilintarkastusyritysten pääoman uudelleenjakoa. Lain mukaan ensi vuoden alusta lähtien vähintään 51 % tilintarkastusyritysten peruspääomasta täytyy olla tilintarkastajien tai muiden tilintarkastusta harjoittavien organisaatioiden omistuksessa. Jos yrityksen omistajarakenne ei ole ensi vuoden alkuun mennessä lain mukainen, se voi menettää oikeutensa harjoittaa tilintarkastustoimintaa. Asiantuntijat ovat Rossiiskaja Gazeta-lehden mukaan erimielisiä siitä, ovatko lain muuttuneet vaatimukset perustuslain mukaisia. /RG/ VS/ Lisää tarkastusvaltuuksia Varafinanssiministeri Sergei Šatalovin mukaan Venäjän Eläkerahaston ja Sairausvakuutusrahaston toimivaltuuksia aiotaan laajentaa. Rahastojen työtekijöille, jotka tekevät lain mukaisia tarkastuksia, myönnettäisiin käytännössä samat valtuudet kuin veroviranomaisilla on. Rahastojen edustajille olisi oikeus käyttää samoja pakkokeinoja, kuin veroviranomaisille esimerkiksi takavarikoida omaisuutta ja pidättää varoja pankkitililtä. / EŽ/VS/ JURISTINpalsta Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki Yritys kysyy: Voiko Venäjällä toimiva tytäryrityksemme maksaa kilometrikorvauksia työntekijöille oman auton käytöstä, ja onko siinä jokin raja, paljonko tällaisia korvauksia saa maksaa vuodessa? Juristi vastaa: Korvausten maksaminen sinänsä on sallittua. Mitään määräyksiä erityisestä kilometriperustaisesta korvauksesta ei ole olemassa. Korvausta oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin maksetaan silloin, kun työntekijän työtehtävät edellyttävät jatkuvaa autoilua työvelvollisuuksien hoitoon. Korvaus työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin maksetaan työnantajayrityksen johtajan määräyksen perusteella. Siinä määritellään myös korvauksen suuruus. Eli korvaus edellyttää yhtiön (lähinnä sen pääjohtajan) tekemää päätöstä korvauksen maksamisesta ja sen perusteista; myös vuokrasopimus osapuolten välillä on mahdollinen. Ajoneuvon käyttökorvauksen tasoa määriteltäessä voidaan ottaa huomioon auton käyttöön liittyvät kulut kuten auton ja sen osien hankinta, poltto- ja voiteluaineiden ostaminen, sekä tarvittavat korjaukset ja katsastukset Tämän lisäksi työntekijän tulee todistaa kirjallisesti työmatkoihin liittyvien kulujen asianmukaisuus kirjanpitäjälle (matkalasku tositteineen). Korvauksen saamista varten työntekijän on lisäksi annettava ajoneuvon rekisteriotteesta notaarin vahvistama kopio työnantajayrityksen kirjanpitäjälle. Työnantajayrityksen johtajan määräykseen perustuva korvaus työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin maksetaan kerran kuukaudessa ajoneuvon käyttöön liittyvien todellisten kulujen mukaan. Kulujen on perustuttava alkuperäisiin kirjallisiin tositteisiin jotka liitetään matkalaskuun. Suoritetut kulukorvaukset työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin ovat vähennyskelpoisia kuluja yrityksen kirjanpidossa tiettyjen normien rajoissa. Normi on tai ruplaa kuukaudessa riippuen auton moottorin koosta. Toinen vaihtoehto kulujen korvaamiselle on se, että työnantajayritys tekee työntekijän kanssa erillisen sopimuksen työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin, tällöin työntekijä ei ole enää oikeutettu käyttökorvauksen saamiseen samasta ajoneuvosta vaan maksuehdot määritellään tässä sopimuksessa. Venäjän Federaation siviililain artiklat sisältävät määräyksiä ajoneuvon vuokraamisesta. Niiden mukaan vuokranantaja vuokraa ajoneuvon maksua vastaan määräaikaiseen käyttöön ilman kuljetuspalveluja tai auton käyttöön liittyviä korjaus- ja ylläpitämispalveluja. Vuokran määrä on määriteltävä osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa. Vuokranottajan tulee huolehtia sitä, että ajoneuvo pysyy kunnossa ja hoitaa kaikki ajoneuvon käyttöön liittyvät korjaukset ja katsaukset vuokra-aikana. Vuokranottajan tulee maksaa kaikki ajoneuvon käytössä tarvittavat poltto- ja voiteluaineet sekä huolehtia korjauskuluista. 13

14 VenäjäNtalous Venäjän talouskatsaus Teksti: Maisa Moijanen Venäjän hallituksen akuutit ongelmat ovat samoja kysymyksiä, joita pohtii Suomen hallitus ja monen muunkin maan hallitus: miten hallitus ratkaisee valtion kasvavat menot tilanteessa, jossa verotulot supistuvat? Minkälaisella politiikalla pystytään parhaiten elvyttämään talouskasvua ilman, että valtio velkaantuu kohtuuttomasti? Kannattaako valtion omaisuutta myydä nyt, kun rahapula on suurin, mutta yritysten hinnat alhaisimmillaan? Pitääkö valtion tukea konkurssiin ajautuvia yrityksiä vai tukea mieluummin uuden taloudellisen aktiivisuuden syntymistä? Yhden tehtaan ympärille syntyneet kaupungit ovat niin Suomen hallituksen kuin Venäjänkin hallituksen päänsärkynä, kun tehdas sulkee ovensa lopullisesti. Kasvun merkkejä odotetaan kiihkeästi. Öljyn maailmanmarkkinahinnan on ennustettu nousevan nopeastikin uusiin ennätyksiin. Venäjän BKT on pudonnut talouskehitysministeriön tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 10,1 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Teollisuustuotanto on pudonnut 14,8 % ja kiinteät investoinnit 18,2 %. Reaalipalkat ovat pudonneet 2,8 %. Keskipalkka tammi-kesäkuussa oli ruplaa. Kuluttajahinnat nousivat ko. ajanjaksona 7,4 %. Koko vuoden inflaatiokehitykseksi on arvioitu %. Vienti edellä mainittuna ajanjaksona oli 125,5 miljardia USD (236,8 miljardia USD v. 2008/1 6) ja tuonti 82,2 miljardia USD (135,7 miljardia USD). Keskuspankin valuuttavaranto supistui vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana 14 %:lla. Edellisenä vuonna vastaavana jaksona valuuttavaranto kasvoi 90,2 %:lla. Valtion elvytystoimenpiteiden lisäksi laajaa keskustelua on käyty goskorporaatioiden toiminnasta. Venäjällä on tällä hetkellä kahdeksan goskorporaatiota: ASV (agenstvo strahovanie vkladov), Rosnanoteh, Fond sodeistvija reformirovanija ŽKH, Olimpstroi, Rostehnologii, Rosatom, Vnešekonombank ja Avtodor. Perusteilla on valtion finanssialasta vastaava RFA, Rossiiskoe finansovoe agenstvo. Goskorporaatioiden funktio on kuitenkin jäänyt epäselväksi onko niiden avulla tarkoitus tehostaa valtion omaisuuden hoitoa vai kehitetääkö niiden avulla sektoreita, jotka toimivat tulevaisuudessa Venäjän talouden vetureina raakaainesektorin rinnalla. Vai onko tarkoitus yksityistää valtion omaisuutta vähitellen goskorporaatioiden kautta. Goskorporaatioiden juridinen asema on epäselvä, niille on siirretty valtion omaisuutta siten, että valtiolla ei ole enää muodollista valvontaoikeutta omaisuudenhoidosta. Goskorporaatioiden toimintaa kohtaan on alettu esittää voimakasta kritiikkiä. Osaa niistä on nimitetty valtion budjetin filiaaleiksi. Nimitys lienee kohdallaan esimerkiksi ŽKH:n ja Rosnanotehin kohdalla. Selvityksen goskorporaatioiden toiminnasta on määrä valmistua mennessä. Mielipide-eroja on synnyttänyt myös hallituksen ja oligarkkien väliset suhteet. Kuinka pitkälle Venäjän hallitus on valmis tukemaan oligarkkien tappiota tekeviä yrityksiä tilanteessa, jossa valtion budjettivaje uhkaa riistäytyä käsistä? Asiasta on julkaistu varsin kriittisiä mielipiteitä, joissa on väitetty muun muassa valtion budjettitukia jakavien viranomaisten omistavan itse tukia saavien yritysten osakkeita. Konkurssikypsiä yrityksiä on tuettu muun muassa lainsäädännöllä, joka sallii niiden omaisuuden arvostamisen vuoden arvosta vuoden 2009 kirjanpidossa. Tällä on tietenkin merkitystä esimerkiksi lainojen vakuuksia laskettaessa. Lainan myöntäjän kannalta päätös on kyseenalainen. Käsittelyssä on myös konkurssilainsäädännön uudistus, jossa velallisen hakemista konkurssiin vaikeutetaan. Toisaalta saneerausmenettely on puuttunut Venäjän lainsäädännöstä. Yksi uudistuksen lobbareista on Venäjän rikkaimpiin kuuluva oligarkki Oleg Deripaska. Venäjän hallituksen mahdollisuudet pitkäjännitteiseen rakenneuudistuspolitiikkaan ovat tässä tilanteessa heikot. Hallitus toimii palokuntamentaliteetilla. Siellä missä palaa, sinne lähdetään ensimmäisenä. GU-VEŠ:n (vyšaja ekonomitšeskaja škola) makrotalouden osaston johtaja Sergei Aleksanšenko arvioi, että hallitus jatkaa tämän hetkistä käsiohjauksella toimivaa politiikkaansa, jos kriisi pitkittyy. Venäjän talouden kipeästi tarvitsemat uudistukset ja diversifikaatio siirtyvät, tämän arvion mukaan, hamaan tulevaisuuteen. Öljyn hinta on kuitenkin lähtenyt uudelleen nousuun ja tuo kaivattua piristystä Venäjän talouteen ja valtion budjettiin. Käyttääkö hallitus nämä rahat kannattamattomien yritysten tukemiseen vai talouden rakenneuudistuksiin. WTO-neuvottelujen uudelleenorganisointi antoi kesäkuussa Venäjän johdolle syyn vetäytyä jo loppusuoralla olevista neuvotteluista kasvojaan menettämättä. Kotimaan tuotanto ei olisi kestänyt tässä tilanteessa ulkomailta tulevan kilpailutilanteen kiristymistä. Venäjä ei kuitenkaan voi loputtomasti suojata omaa tuotantoaan, jos se aikoo osallistua täysivaltaisena jäsenenä globaalin talouden toimintaan.! 14

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa Jaana Rekolainen 21.04.2015 Ajankohtaista Venäjänkaupassa SVKK lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan ykkösosaaja, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 800 yritysjäsentä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt Erja Laakso Suomalais-Venäläinen kauppakamari 24.3.2009 Hämeenlinna Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari 1 VENÄJÄN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ:

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon?

Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon? Venäjän markkinat aukeavat WTO-jäsenyyden myötä - mutta kenelle ja kuinka paljon? ALUSTUKSEN RAKENNE Millainen talous liittyi WTO:hon 2 kuukautta sitten? Mitä Venäjän WTO-jäsenyys merkitsee Suomelle? t

Lisätiedot

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa Sanna Kurronen Lokakuu 2014 Onko Putinin onni kääntynyt? Rahoitussektorin kautta pakotteet purevat Talouskasvua ei ole Rupla kärsii nyt Venäjän heikkoudesta ja öljyn

Lisätiedot

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ Kumppanisi Venäjällä Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) auttaa yrityksiä kansainvälistymään Venäjälle. Olemme luotettava yhteistyökumppani, jolta saat työkaluja, opastusta ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa

Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA. Tilastojen valossa Taneli Dobrowolski 3.9.2015 TALOUSTAANTUMA Tilastojen valossa Rupla liukastelee öljyssä 130 Raakaöljyn keskihinta (Brent, USD) 90 Ruplan keskikurssi (RUB/EUR) 120 1 0 90 80 70 60 80 70 60 50 72,8 50 40

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot