4 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Transkriptio

1 4 R 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Teemana konepajateollisuus: Venäjän talouden modernisaatiosta Elpyykö Venäjän laivanrakennus? Alexander Stubbin rento tyyli Venäjä-suhteissa Nenetsia panostaa kehitykseen 1

2 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Toimitusjohtajan terveiset 5 Vieraana ulkoasiainministeri Alexander Stubb 8 Vieraskynä: Kai Mykkänen, East Office of Finnish Industries Oy 10 Asiantuntija tutuksi: Sergei Usoltsev Talous, laki, tulli Tulliuutisia 11 Lakiuutisia 12 Venäjän talouskatsaus 14 Talousuutisia 16 Poliittista peliä kaasuputkilla 18 Teemana konepajateollisuus 22 Venäjän talouden modernisaatiosta 26 Venäjä elvyttää laivanrakennusta 28 Rostehnologiilta aseita ja lääkkeitä 30 Uralilla sykkii Venäjän terässydän Mahdollisuuksien Venäjä Sotšissa tapahtuu 32 Nenetsia haluaa tuulienergiaa ja projektiosaamista 34 Venäjän suurin verkkokauppa 36 Bisnesuutisia 38 Kolumni: Eväsretkeilyn kansallisia erityispiirteitä 41 SVKK:n toimintaa 42 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 48/2009 Etukannen kuva: Shutterstock / Glen Jones Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , annika.peitsara@finruscc.fi Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Uudistamisen kuoppainen tie M Venäjän presidentti ja pääministeri ärähtelevät. Taantuma on kirkastanut sen, mikä on toki aina tiedetty. Venäjän taloutta ahdistaa lähes koko tuottavan teollisuuden rapistunut teknologia. Laitteisto on vanhentunutta, tuotantoketjujen ohjaus ontuu, prosessit eivät jousta. Raaka-aineviennin korkeimmassa huumassa Äiti Venäjä viehättyi kullasta ja kimalluksesta ja käsiä karhentavat, mutta tuiki tärkeät kotityöt jäivät vähemmälle. Tutkimukset puhuvat samaa kieltä. Kilpailukykyvertailuissa Venäjä putosi World Economic Forumin julkaiseman raportin mukaan viime vuoden 51. sijalta 63. sijalle. Mittauksessa on mukana 133 maata. Myös työn tuottavuus on edelleen matala verrattuna Yhdysvaltojen saavutuksiin, joista Venäjä mielellään aina ottaa mittaa. Keväällä julkaistun konsulttiyhtiö McKinseyn selvityksen mukaan venäläisen työn tuottavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut, mutta on edelleen vain neljännes Yhdysvaltain tasosta. Venäjän presidentti ja pääministeri murahtelevat. Talousasiantuntijat tarjoavat korutonta faktaa. Uudistaminen pitää aloittaa nyt. Teoriatasolla tuskin kukaan vastustaa ajatusta. Mutta tilanne saattaakin kääntyä aivan muuksi, kun uudistamisen paine osuu omalle kohdalle. Muutoshan tarkoittaa paljolti uusien asioiden oppimista ja samalla on opittava pois vanhoista toimintatavoista. Venäjällä uudistamiseen ja muutokseen liittyy tiiviisti myös korruption ja rikollisuuden poiskitkeminen. Se tarkoittaa, että kaikessa toiminnassa tavoitellaan läpinäkyvyyttä. Ja se taas saattaa tarkoittaa monille uhkaa. On perin juurin inhimillistä, että saavutetut edut painavat vaakakupissa enemmän kun panostukset utuiseen tulevaisuuteen, tulevan sukupolven menestykseen. Tämä ei ole mitenkään yksin Venäjän ongelma. Onhan nykyinen globaalin talouden rakenteita horjuttava lama pääosin ihmisen lyhytnäköisyyden ja ahneuden aiheuttama tapahtumien vyöry. Jotkut voivat ajatella että isojen poikien ärähtelyt ja murahtelut Venäjän tiedotusvälineissä ovat pelkkää teatteria ja mahdollisesti jopa jonkinlaisen presidenttipelin sivukaikuja. Kannattaisin kuitenkin myös toisenlaista tulkintaa. Tarvitaan puhetta ja julkista keskustelua, maaperän muokkausta, jotta muutos voidaan saada käyntiin. Tiedetäänhän, että yksi suurimmista muutoksen esteistä on johdon sitoutumisen puute. Ja siksi sitoutuminen pitää näyttää ja keskustelua pitää herättää. Keskustelu avaa mahdollisuuden myös kritiikkiin ja ehkä siinä välimaastossa syntyy jotain uutta. Ajatus ja tavoitteet on siis pidettävä pitkällä tähtäimellä hengissä. Haasteena on toki muutoksen hitaus ja sen kääntöpuolena kansalaisten kärsimättömyys matka sanoista näkyviin tekoihin voi olla pitkä. Uudistamiskeskusteluita kiihdytti elokuun puolivälissä tapahtunut RusHydron Sajano-Šušenskajan vesivoimalan vakava onnettomuus. Yli 70 työntekijän hengen vaatineen onnettomuuden jälkeen pääministeri Putin määräsi maan koko infrastruktuurin kunnon tarkastettavaksi. Miksi tämä muutosliturgia? No siksi, että Venäjän johdon kehityslinjaukset avaavat aina myös mahdollisuuksia liiketoimintaan. Tähän Venlan numeroon olemme tuoneet esimerkkejä Venäjän konepajateollisuuden tilanteesta, näkymistä ja kehitystarpeista. Yksi aihepiirimme on laivanrakennusteollisuuden tilanne ja kehittämistarpeet. Teemaa sivuten syvennymme myös vähän laajemmin modernisaation haasteisiin Venäjällä. 3

4 Toimitusjohtajanterveiset Tukea yrityksille M Julkisen rahoituksen rooli on taantumassa korostunut myös yritysten vienninedistämisessä, todetaan Valtioneuvoston tiedotteessa Hallitus on jo aiemmin viestittänyt, että vienti on ratkaisevassa asemassa laman taittamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö esittää kasvua toimialakohtaisen vienninedistämisen tukemiseen. Esitys on kuitenkin vuodesta toiseen kaatunut ja tukimäärät polkevat paikallaan. Toimialakohtainen viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on ollut eräs maamme pk-yritysten menestymisen kulmakiviä 1970-luvulta saakka. Valtion tuki yritysten kansainvälistymiseen on kokonaisuudessaan vaatimatonta, kun sitä verrataan muihin yritystoiminnan kehittämiseen kohdistettuihin panostuksiin. Sen teho on kuitenkin kiistaton. Viime vuonna yhteishankkeiden 19 miljoonalla eurolla toteutettiin 510 kansainvälistymishanketta, joihin osallistui yhteensä yritystä. Valtion tuen turvin jokainen yrittäjä saa halutessaan huomattavasti kokoaan suurempaa näkyvyyttä, hankkii omakohtaista, ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa markkinoista ja asiakkaista ja kehittää vientiä ja liiketoimintaa enemmän kuin mihin omat rahkeet antavat myöten. Talouskriisi ja -taantuma ja siitä seuranneet rahoitusongelmat aiheuttivat sen, että yritykset eivät enää voineet satsata markkinoille tuloon ja siellä laajentumiseen niin kuin olivat tehneet tähän saakka. Kuitenkin monen vuoden työn ja liiketoiminnan kehittämiseen investoitujen rahojen tuloksena saavutetuista markkinaosuuksista haluttiin pitää kiinni. Kaukokatseiset yritykset halusivat myös vahvistaa asemiaan, jotta olisivat etulyöntiasemissa taantuman jälkeisessä kilpailutilanteessa. Yritykset hakivat suurin joukoin apua valtion kansainvälistymistuista, joita kuitenkin siinä vaiheessa supistettiin ja poistettiin tietyiltä toiminnoilta ja yritystyypeiltä. Työ- ja elinkeinoministeriö esitti valtion toisessa lisäbudjetissa vuodelle 2009 valtiontukien lisäystä 3,5 miljoonalla eurolla, mikä on erittäin ilahduttavaa. SVKK:n ja yritysten hartaana toiveena on, että esitys hyväksytään. Vuodelle 2010 tukia tulee lisätä ainakin saman verran kuin edellisen laman aikana eli 10 miljoonaa euroa. Valtion tuki viennin ja kansainvälistymisen edistämiselle ovat erittäin tärkeää, jotta markkinaosuuksia ulkomailla ei menetetä vaan päinvastoin kasvatetaan. Menetettyjen osuuksien takaisinvaltaaminen on entistä kalliimpaa, sillä kustannukset nousevat. Myös kilpailijoita on kansainvälisillä markkinoilla enemmän ja heillä on monesti oman maansa mittava rahoitustuki takanaan eri muodoissa. Vienti ja yritysten kansainvälinen toiminta ovat Suomen kansantaloudessa olennainen tekijä. Viime vuosien satsauksia ei saa hukata vaan niiden tuloksia viennin kasvua, markkinaosuuksien lisääntymistä, Suomen, suomalaisten tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta tulee ylläpitää ja entisestään vahvistaa. Avainasemassa tässä on työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymistuki yrityksille ja kansainvälistymistä edistäville organisaatioille sitä tulee lisätä, ei vähentää. Mirja Tiri SVKK:n toimitusjohtaja 4

5 VieraanaAlexander Stubb Suoraan ja avoimesti Teksti: Pirjo Peltola Kuvat: Pekka Mustonen Ulkoasiainministeri Alexander Stubb tekee Suomea tunnetuksi kilpailukykyisenä, vahvasti globaaliin talouteen osallistuvana modernina maana. Euroopan Unionin poliittisissa kuvioissa kannuksensa hankkinut ministeri on tuonut avoimen ja rennon tyylinsä myös Venäjä-suhteisiin. Ulkoministerin mukaan on ilman muuta selvää, että Venäjäsuhteet ovat Suomelle erittäin tärkeät. Ilman liturgiaa sanon, että suhteemme Venäjän kanssa ovat erinomaiset ja ne ovat myös laajat. Se on kauppaa, viisumeita, ulkopolitiikkaa, rajanylityskysymyksiä ja maahanmuuttokysymyksiä. Venäjä on meille numero yksi turistimaana, maahanmuuttajamaana ja viisumimaana. Tarttuessaan ulkoasiainministerin tehtäviin noin puolitoista vuotta sitten Stubb sai ensitöikseen haasteellisen tehtävän silloisen ETYJ:n puheenjohtajamaan edustajana johtaa Georgian konfliktiin liittyviä neuvotteluja. Tilanne oli myös vaativa lähtölaukaus suhteiden luomisessa itäiseen naapuriimme. Suomessa vaikuttaa edelleen sukupolvi, joka kavahtaa hiukan tiukempaa keskustelua venäläisten kanssa. Minun mielestä se on vanhanaikaista. Se on maailma, johon suomalainen moderni ulkopolitiikka ei enää samaistu. Stubb haluaakin rakentaa uudenlaista poliittista keskustelua, josta on karsittu pois historiallinen painolasti, joka hänen mielestään on ollut syynä siihen, että aina ei venäläisten kanssa ole uskallettu puhua asioista sellaisina kuin ne ovat. Me teemme sen ja siksi suhteemme ovat erittäin hyvässä kunnossa. Ja jos joskus puhutaan tiukempaan sävyyn, niin se on vain hyvä asia. Esimerkiksi Venäjän ulkoministerin, ystäväni Sergei Lavrovin kanssa kilpailemme siitä, kumpi on valmistautunut kahdenvälisiin keskusteluihimme paremmin ja yritämme sitten tykittää argumenteilla toinen toistamme alas. Sitten nauramme ja kulautamme vodkaryypyn päälle, Stubb naurahtaa. Ei poliittinen keskustelu venäläisten kanssa tietenkään aina ole helppoa, mutta eihän hyvissä suhteissa ole helppoa muillakaan elämän alueilla. On jopa yllättävää, miten idyllinen kuva vauhdikkaalla ministerillä on naapuristamme. Minun kuvani venäläisistä on joko urheilemassa tai leirinuotion äärellä soittamassa kitaraa. Venäläiset ovat vahvan itsetunnon omaava kansa ja myös patrioottinen kansa. Monet venäläisistä ystävistäni ovat erittäin ylpeitä venäläisyydestään. Sergei Lavrov on minulle positiivisessa mielessä venäläisyyden symboli. Hän on muusikko, runoilija, raudanluja 5

6 VieraanaAlexander Stubb diplomaatti ja venäläinen patriootti, kaikki samassa kuoressa. Ja sen vahvempaa symbolia venäläisyydestä minun on vaikea löytää. Ja kaiken tämän lisäksi huumorintajuinen kaveri, jonka kanssa on kiva nauraa. Luotettavuus on brändimme Noin vuosi sitten tuore ulkoministeri nimitti Suomi-kuvaa kirkastamaan erityisen brändityöryhmän, jonka vetäjäksi ryhtyi nykyään Shell-energiajätin hallituksen puheenjohtajana vaikuttava Jorma Ollila. Taustalla oli se, että maailmalla tehdään päivittäin tuhansia päätöksiä, jotka koskettavat Suomea, suomalaisia ja suomalaisia yrityksiä. Minne matkustaisin lomalle. Lähdenkö Lappiin katsomaan joulupukkia vai Åreen hiihtämään? Minne perustan yrityksen perustaisinko sen Belgiaan EU:n pääkaupunkiin vai olisiko Helsinki parempi paikka? Lennänkö Aasiaan Helsingin kautta? Mielikuvat vaikuttavat päätöksiin ja siksi on tärkeää tuoda esiin ja aktiivisesti viestiä myönteisiä asioita Suomesta, Stubb selvittää. Mutta miltä Suomi näyttää tänä päivänä? Suomi näyttää hyvältä. Ja jos verrataan nykypäivän Suomea siihen kuvaan, mikä maailmalla maastamme oli 70-luvulla, niin ne ovat kuin yö ja päivä. Suomi on noussut keskinkertaisesta jopa vähän takapajuisesta länsimaasta ykkösketjuun. Olemme moderni, avoin, kansainvälinen, ulospäin suuntautunut kansakunta. Stubb muistuttaa, että kestävä brändi ei synny pelkästään mielikuvia luomalla, vaan sen pohjaksi tarvitaan todellisia tekoja. Ja siksi juuri Suomen brändi voi hyvin maailmalla. Kiitokset siitä ministeri osoittaa muun muassa Nokialle, musiikkibisneksellemme ja urheilijoillemme. Merkittävä asia on myös Martti Ahtisaarelle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto. Suomalaisen kädenpuristukseen luotetaan maailmalla. Luotettavuus on brändimme. Emme ole koskaan uhanneet ketään. Tietenkään meitä ei nähdä suurvaltana, mutta meidät nähdään hyvin toimivana rikkaana ja osaavana yhteiskuntana, se on myös se mielikuva, jonka haluan maailmalla luoda. Venäjä-strategia Keväällä 2009 Suomen hallitus määritteli kautta aikojen ensimmäisen Venäjä-toimintaohjelman. Tästä hallituksen toimintaohjelmasta välittyy Suomen arvio Venäjän nykyisestä kehityksestä samoin kuin EU:n ja Venäjän sekä Suomen ja Venäjän välisten suhteiden yleiskuva ja Suomen tavoitteet. Ohjelman painopisteet ovat Suomen Venäjä-politiikka, Venäjä-osaaminen ja Venäjä-politiikan koordinaatio. Käytännössä toimintaohjelman tarkoituksena on myös antaa suuntaviivat Venäjä-suhteiden hoidolle eri sektoreilla ja konkretisoida hallitusohjelmassa esitettyjä tavoitteita, Stubb korostaa, että virallisella hallitustason Venäjä-ohjelmalla pyrittiin tuomaan esiin se, miten tärkeä kumppani Venäjä on Suomelle ja haluttiin panostaa Venäjäosaamiseen. Euroopassa meiltä kysellään, mitä mieltä suomalaiset ovat Venäjästä tai ainakin oletetaan, että ymmärrämme missä milloinkin mennään. Siksi tarvitsimme ohjelman, jossa kaiken kattavasti puhutaan siitä, miten näemme Venäjän tänä päivänä. Ja puhutaan myös siitä, miten hallinnoimme omassa järjestelmässämme suhteita Venäjään. Konkreettisessa Venäjä-yhteistyössä Stubb näkee Suomen kilpailuedun ennen kaikkea siinä, että venäläiset ovat tottuneet tekemään työtä suomalaisten ja suomalaisten yritysten kanssa. Yhteistyön voimavarana on se, että suomalaisiin voi luottaa. Suomi on oikeusvaltio, ja kun täällä tehdään sopimus, niin se pitää. Se on yksi tärkeimmistä kilpailuvalteistamme. Toki kilpailuvalttimme on myös se, että Suomi on palveluyhteiskunta, toisin kuin Venäjä, jonka talous pohjautuu 95-prosenttisesti raakaaineisiin. Eli me ikään kuin täydennämme toinen toisiamme. Ulkoasiainministerin yhteistyö venäläisen kollegan Sergei Lavrovin kanssa on sujunut erinomaisesti. Lavrov pitää Suomea tärkeänä kumppanina ja tapaamiset järjestyvät mutkattomasti. Hänen kanssaan on helppo keskustella kaikista asioista. Suhteemme ovat niin hyvät, että voimme käsitellä myös vaikeita asioita täysin avoimesti. Suomi EU Venäjä Henkilökohtaisesti ulkoasiainministeri Stubb haluaa nähdä vahvan ja entistä eurooppalaisemman Venäjän, jolla on tiivis keskinäinen riippuvuussuhde Euroopan kanssa. Hänen mukaansa Venäjällä onkin nyt käynnissä sukupolven vaihdos, johon liittyvät toimintatapojen muutokset kansainvälisessä politiikassa ovat nähtävissä myös nykyisen Venäjän presidentin ja pääministerin välillä. Toki he puhaltavat yhteen venäläiseen hiileen, mutta heidän taustansa ja maailmankatsomuksensa ovat erilaiset. Medvedev on kansainvälinen liberaali ja avoin. Odotan tämän sukupolven nousevan vahvemmin valtaan Venäjällä, mikä mielestäni tekee yhteistyön Venäjän kanssa helpommaksi myös meille. Bisneksessä muutos on tapahtunut aikaisemmin. Politiikka tulee aina jonkin verran perässä. Stubbin mukaan on vanhanaikaista ajatella, että Suomella olisi jonkinlainen sillanrakentajan rooli Euroopan Unionin ja Venäjän välillä. Suomi on osa jalkapallojoukkuetta, jonka nimi on Euroopan Unioni ja siinä on aika vaikea olla tuomarina samaan aikaa. Elämme Euroopan Unionissa, meillä on yhteinen arvopohja, meillä ovat yhteiset sisämarkkinat, meillä on yhteinen valuutta. Tämän on oltava lähtökohtamme eli EU-asiat ovat etusijalla ja niitä sitten täydentävät maidemme kahdenväliset suhteet. Näiden asioiden vastakkainasettelu ei mielestäni kuulu tämän päivän ajatteluun. Näkisin sen mieluummin niin, että meillä on koko ajan EU:n kautta kanavoituvia isompia asioita kuten Venäjän WTOjäsenyys, puutullit tai suuremmat kauppakysymykset, kumppanuussopimukset sekä 6

7 myös kahdenvälisiä asioita, esimerkiksi Saimaan kanavaan liittyvät kysymykset tai Inarin lohet, ja osittain myös puutullit Ministeri lisää kuitenkin, että tällä hetkellä EU:n ja Venäjän välisten isojen asioiden hoito voisi sujua paremmin. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen pelikentät ovat viime aikoina kiinnostaneet Venäjää enemmän kuin suhteiden edistäminen EU:n kanssa. Ehkä Venäjä ei ole aina sisäistänyt tai sitten sisäistänyt jopa liian hyvin, että EU on maailman suurin ja rikkain talousalue. Meillä 30 prosenttia maailmantaloudesta kun Venäjällä on kolme prosenttia. Venäjä-suhteiden aivan kuten muidenkin kansainvälisten suhteiden hoitamisessa keskeisin asia Stubbin mukaan on se, että asioista voidaan puhua suoraan ja avoimesti. Sujuva yhteistyö venäläisten kanssa edellyttää myös tiettyä Venäjän historian tajua ja on tärkeä ymmärtää, miten venäläiset markkinat toimivat. Ennen kaikkea pitää ymmärtää, millainen on venäläinen sielu. Venäläinen sielu on tunteellinen ja se on tunteellinen niin bisneksessä kuin politiikassakin. Sen oppimiseen menee kauan ja enkä minä varmaan tule koskaan sitä oppimaan, mutta jatkan koko ajan sen opiskelua. Omalta kohdaltani yksi suuri puute on, että en puhu venäjää. Kielen hallitseminen lisää aina yhteenkuuluvuuden tunnetta, Stubb pohtii.! 7

8 Vieraskynä Talous kääntymässä kasvuun, investoinnit seuraavat pitkällä viiveellä Venäjän kokonaistuotannon lasku pysähtyi edellisiin kuukausiin verrattuna kesäkuussa. Samalla työttömyys ja palkkarästit vähenivät edellisiin kuukausiin verrattuna, mikä kertoo likviditeettitilanteen paranemisesta. Mikäli öljyn hinta pysyy > 70 $ barrelilta, Venäjän BKT tullee vuoden toisella puoliskolla kasvamaan useita prosentteja ensimmäiseen puolivuotiskauteen verrattuna. Usko elpymiseen näkyy myös Moskovan pörssikurssien voimakkaassa nousussa (n. 70 % viime tammikuun jälkeen). Koko vuoden kokonaistuotanto jää kuitenkin 5 10 % viimevuotista pienemmäksi. Nykyisellä öljyn hinnalla ruplan suurelle devalvaatiolle ei ole perusteita. Myös pankkien tilanne näyttää nyt vakaalta. Suuryrityksiä pelastetaan pääministeri Putinin kätilöimillä valtion pankkien lainoilla. Oligarkit näyttävät pääosin selviävän kriisistä ilman teollisen omaisuuden uusjakoa. Kriisi on paljastanut Venäjän öljyriippuvuuden vielä luultuakin voimakkaammaksi. Jos öljyn hinta laskisi uudelleen < 50 $ tasolle, nähtäisiin jälleen Venäjän rahamarkkinoiden nopea kuivuminen, ruplan uusi devalvaatio ja orastavan talouskasvun pysähtyminen. Vastaavasti > 100 $ öljyn hinta tarkoittaisi alempien reaalikorkojen nopeuttamaa investointien ja kulutuksen piristymistä, budjetin ylijäämäisyyttä ja talouskasvun nopeutumista lähelle 5 prosenttia jo ensi vuonna. Todennäköisesti öljyn hinta pysyy lähivuosina keskimäärin vähintään nykyisellä tasollaan. Tällöin Venäjän taloudessa kesällä nähty käänne vakiintuu kasvuksi. Markkina alkanee parantua myös konepajateollisuuden kannalta, mutta tämä tapahtuu todennäköisesti hitaammin kuin Venäjän talouskasvun viriämisestä voisi olettaa. Investointihyödykkeiden kysynnän kasvua hidastaa Venäjällä ainakin kolme tekijää: 1) Kapasiteettia on runsaasti vapaana: Teollisuuden tuotanto on kesällä toipunut vasta murto-osan siitä, mitä se keväällä laski. Useimmilla aloilla tuotantoa voidaan kasvattaa vähintään ensi vuoden toiselle puoliskolle asti ilman investointeja kapasiteettiin. Lisäksi kesällä nähty nousu perustui pitkälti varastojen tyhjentymiseen ja voi jopa tasaantua, kun varastot on saatu taas täytettyä. Monet ekonomistit arvelevatkin, että kokonaisinvestoinnit laskevat Venäjällä vielä ensi vuonna ja kääntyvät kasvuun vasta vuonna Hyvin pitkä viive investoinneissa nähtiin myös 10 vuotta sitten, kun Venäjän talous lähti toipumaan v kriisistään. 2) Rahoitusvaikeudet jatkuvat: Ylikapasiteetin ohella investointituotteiden kysynnän kasvua hidastaa myös venäläisyritysten heikko rahoitusasema. Käyttöpääomat vedettiin keväällä todella kuiviin. Luottotappiovarausten kasvua pelkäävät pankit eivät vieläkään uskalla luotottaa tolkullisilla ehdoilla kuin kiistatta vakavaraisia yrityksiä. Jyvien erottaminen akanoista on Venäjän pankeille epäluotettavan tulosinformaation takia paljon vaikeampaa kuin lännessä. Haasteena onkin, kuinka nostaa tuotantoa kysyntää vastaavaksi käyttöpääomia kasvattamatta puhumattakaan sitten investointien rahoittamisesta. 8

9 3) Kotimainen kulutus ei toivu kokonaistuotannon tahtiin: Kesällä nähty orastava tuotannon kasvu on varastojen korjausliikkeen ohella nojannut pääosin vientiin eli ennen kaikkea öljyn hinnan nousuun talven pohjalukemista. Sen sijaan vähittäiskaupan lasku ei näytä taittuvan vielä heinäkuun ennakkolukujenkaan valossa. Heikoimmin on mennyt suurten ostosten segmentissä. Esimerkiksi autoja myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla vain puolet vuoden takaisesta määrästä. Säästämisaste oli kesäkuussa kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna ja kulutusluottojen markkina jäissä.!!! Globaalin toipumisen jatkuessa Venäjän teollisuus tarvitsee ennen pitkää uutta kapasiteettia. Vaihtotaseen ylijäämä lisää vääjäämättä viiveellä myös rahoituksen tarjontaa ja kulutuskin lähtee kasvuun. Vuosien tapaista ylikuumentunutta kasvua vähittäiskaupassa ja investointihyödykkeiden kysynnässä ei kuitenkaan tulla näkemään ainakaan lähivuosina. Se perustui Venäjän yritysten ja pankkien ulkomaisen velkaantumisen todella nopeaan kasvuun. Tämä globaalin finanssikuplan sivutuote ei tule toistumaan ainakaan lähivuosina, jolloin finanssisektori kasvaa maailmanlaajuisesti selvästi kriisiä edeltänyttä aikaa maltillisemmin ja lainamarginaalit pysyvät korkeampina. Venäjän talouskasvu jäänee lähivuosina puolet hitaammaksi kuin koettu noin 7 % vuotuinen kasvu. Se ylittänee silti euroalueen kasvuvauhdin, lähivuosina reilustikin. Myös konepajateollisuuden tuotteiden kysyntä lähtenee lähivuosina euroaluetta nopeampaan kasvuun. Vientikanavista Venäjälle kannattaa siis pitää kiinni, vaikka lähimmän vuoden ajan vielä lieneekin hiljaista. Viime talven noin 30 %:n ruplan devalvaatio jyrkensi tuonnin romahdusta ja paransi venäläisen tuotannon kilpailukykyä niillä harvoilla konepajateollisuuden segmenteillä, joilla kotimaista tuotantoa edes jotenkin kilpailukykyisesti oli. Devalvaatio ei kuitenkaan tule pidättelemään tuonnin nousua taantumasta selvittäessä. Ruplan noin 10 prosentin palautuminen yhdessä tänäkin vuonna kaksinumeroisena juosseen inflaation kanssa on jo syönyt suurimman osan devalvaatiohyödystä ja loppu menee lähimmän vuoden kuluessa. Noin 10 prosenttiyksikköä euroaluetta nopeampi inflaatio tulee jatkossa takaamaan sen, ettei länsituonnin hintakilpailukyky heikkene ellei sitä tuontitulleilla tai muilla kaupan esteillä haitata. Itse asiassa Venäjän oma tuotanto lähtee nousukauteen hintakilpailukyvyltään selvästi heikompana kuin 10 vuotta sitten, erityisesti korkeampien palkkojen tähden. Näin ollen on todennäköistä, että seuraavassa nousussa vientituloista käytetään tuontiostoksiin vielä suurempi osa kuin kriisiä edeltäneinä vuosina. Kaupan esteiden lisääntyminen on lähivuosina merkittävin riski viennissä Venäjälle. Tänä vuonna tuontia Venäjälle on jo vaikeutettu. Venäjä ei tällä hetkellä juuri välitä kansainvälisistä pelisäännöistä tai protesteista, koska WTO-jäsenyysprosessi on jäissä. Nousun käynnistyttyä Venäjän kannattaisi laskea kriisin takia nostettuja tuontitulleja, koska ne lähinnä ruokkivat inflaatiota ja hidastavat tuottavuuden kasvua estämällä kilpailua. Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin ja miten nopeasti pitkän tähtäimen järki voittaa tässä asiassa joidenkin oligarkkien lyhyen tähtäimen edut. Toisaalta Venäjän taloudellisessa ja kauppapoliittisessa tilanteessa voi piillä myös mahdollisuuksia suomalaisille konepajayrityksille. Jos oma rahoitusasema on vakavarainen, kannattaa katsoa tarkkaan yritysostojen tai investointien mahdollisuuksia Venäjällä. Vaikean rahoitustilanteen takia venäläistä tuotantokapasiteettia voi nyt saada selvästi aiempaa halvemmalla. Sama koskee myös investointeja uuteen kapasiteettiin erityisesti tonttien ja osaavan työvoiman saatavuuden osalta. On myös merkkejä siitä, että Venäjän viranomaiset suhtautuvat aiempaa nöyremmin ulkomaisiin investointeihin, kun investoinnit ovat romahtaneet ja työttömyyskin on selvästi viime vuosia korkeammalla tasolla. Kai Mykkänen Economist, Advisor East Office of Finnish Industries Oy 9

10 Asiantuntijatutuksi Markkinoiden tuntemus on kaiken a ja o Teksti: Virpi Suoninen Kuva: SVKK M Moskovan edustuston markkinatutkimuspäällikkö Sergei Usoltsev on yksi SVKK:n kokeneimmista palveluiden asiantuntijoista. Sergei liittyi SVKK:n riveihin jo vuonna Toimenkuvaan on tähän mennessä ehtinyt kuulua monenlaisten palvelujen järjestämistä yrityksille. Tammikuusta lähtien Sergei on jatkanut työtään asiakkaiden parissa markkinatutkimuspäällikkönä. Nyt kysytään Sergeiltä miten opettaja on päätynyt markkinatutkimusten pariin? Sergein tarina alkaa Venäjän Karjalasta. Suomen kielen opiskelu ei ollut ensiksi helppoa, mutta onneksi hyvä opettaja sytytti innostuksen kieleen, kulttuuriin ja naapurimaan tapoihin. Sergei valmistuikin Petroskoin valtionyliopistosta suomen ja venäjän kielien ja kirjallisuuden opettajaksi ja tulkiksi. Tulkilla riitti töitä valmistumisen jälkeen suomalaisissa rakennusyrityksissä. Eri alojen sanavarasto karttui neuvotteluja tulkatessa ja projektiasiakirjojen käännöksissä. Työt veivät niin Siperian perukoille kuin Moskovaan presidentin virka-asunnon rakennustyömaille. Yhdeksän vuotta sitten Sergei aloitti SVKK:lla tietopalvelujen ja asiakastapahtumien koordinaattorina. Uralle on mahtunut monien neuvottelujen, tapahtumien ja matkojen järjestämistä sekä uusien asiakkaiden ja kontaktien etsimistä suomalaisyrityksille. Nyt Sergein vastuulla on Venäjää koskevien markkinaselvitysten suunnittelu, toteutus ja valvonta sekä potentiaalisten kumppaneiden ja asiakkaiden hankinta Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Sergei on kiertänyt ympäri Suomea tietoiskuissa kertomassa miten Venäjältä löytää liikekumppaneita ja potentiaalisia asiakkaita. Sergei palasi juuri Moskovaan Kuopion kauppakamarilla vietetyn tutustumisjakson jälkeen. Kahden viikon aikana Sergei tapasi useita Venäjän-kauppaa aloittelevia pohjoissavolaisia yrityksiä ja ehti jakaa tietämystään mm. asiakashankinnan saloista Venäjällä. Pitkän kokemuksen yritysmaailmasta omaavalta sopii kysyä miten eroaa toisistaan työskentely venäläisten ja suomalaisten asiakkaiden kanssa? Yhteydenpito on Sergein mukaan suomalaisten kanssa helpompaa ja yritysten yhteystietojen löytäminen sujuu nopeasti. Tapaamisia voi järjestää etukäteen kuukausienkin päähän ja voi olla varma, että sovitusta pidetään kiinni. Kanssakäyminen suomalaisten kanssa sujuu luontevasti, mitä epäilemättä edesauttaa Sergein sujuva suomen kielen taito. Markkinatutkimuspäällikön neuvo Venäjälle mielivälle on selvä: markkinoiden tuntemus on kaiken a ja o. Kilpailijoiden toimintatavat täytyy tuntea ja tieto tämän päivän trendeistä ja huomisen näkymistä auttaa arvioimaan oikein mille tahansa uudelle markkinaalueelle menemisen riskit. Tärkeää on osata löytää sopiva toimintamuoto markkinoille pääsemiseksi. Sergei tekee pitkäjänteistä työtä asiakkaiden kanssa ja pitää onnistumisen avaimena yrityksen tarpeiden huolellista kartoittamista. Markkinatutkimuksessa voi olla kyse tuotteen kysynnän selvittämisestä, jakelutiestä, potentiaalisista alihankkijoista tai vaikkapa asiakkaiden ja kilpailijoiden taustaselvityksistä. Selvitysten antamien tietojen pohjalta voidaan jatkaa konkreettisiin palveluihin kuten neuvotteluiden, esittelytilaisuuksien tai messukäyntien järjestämiseen. Tällä hetkellä Sergein mukaan päällimmäinen kysymys suomalaisyritysten mielessä on talouskriisin päättyminen ja se kuinka kauan Venäjän talouden toipuminen kestää. Yhä useampi on myös kiinnostunut uusista alueista, suomalaiset haluavat nyt Venäjän sydänmaille. Markkinatutkimuspäällikön vapaaaika kuluu ystävien kanssa, venäläisen nykykirjallisuuden parissa tai seuratessa venäläisten urheilijoiden menestystä. Uusiin alueisiin tutustuminen on Sergein mielipuuhaa töiden ulkopuolellakin, matkustelu avaa aina uusia näkökulmia.! 10

11 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Venäjän tulli: Kontteja rekoilla vain kiintiöiden puitteissa u Venäjän tullilaitos kertoi heinäkuussa lakiehdotuksestaan, jonka mukaan kuljetuskontteja saisi tuoda Venäjälle jatkossa vain rautateitse tai Venäjän satamien kautta. Ehdotuksen mukaan 20 jalan kuljetuskontteja ei saisi tuoda enää maitse autoliikenteelle tarkoitettujen raja-asemien kautta. Kielto koskisi Suomen, Viron, Latvian ja Ukrainan rajoilla sijaitsevia raja-asemia. Sen sijaan kielto ei koskisi Venäjän ja Kaliningradin eksklaavin välissä sijaitsevaa Liettuaa. Tullilaitos esittää uudelle järjestelylle kuuden kuukauden siirtymäaikaa. Tämänkin jälkeen kyseisten konttien tuonti maanteitse olisi mahdollista, tosin niille määrättäisiin kiintiöt. Kiintiökäytännöstä ei ole kerrottu tarkemmin. Venäjän tullilaitos viittaa tässä yhteydessä joihinkin konttiliikenteen kiintiöitä käsitteleviin kansainvälisiin sopimuksiin. Venäjän tullilaitos on julkistanut listan rautatieliikenteen raja-asemista, joiden kautta 20 jalan konttien tuonti Venäjälle olisi mahdollista edellä mainituista maista. Lehtitietojen mukaan listalla on neljä rautatieliikenteen raja-asemaa Suomesta, kaksi Virosta, kaksi Latviasta ja viisi Ukrainasta. RZD-partner/EL/ Venäjän tulli ehdottaa ennakkoilmoittamista raja-asemille u Venäjän tullilaitos on tehnyt lakialoitteen, jonka mukaan vienti- ja tuontitavaroista pitäisi ilmoittaa Venäjän raja-asemille viimeistään tuntia ennen rajanylitystä. Mikäli ilmoitusta ei tulisi määräaikaan mennessä, kuljetus olisi mahdollista pysäyttää raja-asemalle. Vientitavarat voitaisiin siirtää väliaikaisvarastoon viejän laskuun. Tullilaitos ei ole saanut hankkeelleen juurikaan ymmärrystä muilta viranomaisilta. Sekä finanssiministeriö että liikenneministeriö ovat ehdottomasti suunnitelmaa vastaan, myönnetään tullilaitoksesta. Myös Venäjän rautatieyhtiö RZD vastustaa hanketta. Rautatieyhtiöstä muistutetaan, että kansainvälisen rautatietavaraliikenteen sopimuksen (SMGS) mukaan tavaran vastaanottamiseen riittää pelkkä rahtikirja. Venäjän rautatieyhtiö ei voi kieltäytyä vastaanottamasta rahtia, vaikka siitä ei olisi ilmoitettu ennakkoon Venäjän tulliin. TKS/EL/ Venäjän tullilta lakialoite rajatarkastuksista u Venäjän tullilaitos ehdottaa, että kaikki Venäjän raja-asemilla tehtävät viranomaistarkastukset siirretään tullin tehtäväksi. Uusina tehtävinä tullille siirtyisivät muilta viranomaisilta liikenneväline-, fytosaniteetti-, eläinlääkintä- ja sanitaaris-epidemiologiset tarkastukset. Viranomaisten vähintämistä raja-asemilta käsittelee myös vuonna 2008 voimaan tullut laki. Käytäntöä ei ole kuitenkaan saatu toimimaan, koska eri viranomaiset eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen toimintatavoista, kirjoittaa Kommersant-lehti. Muita viranomaisia on ollut tarkoitus siirtää sisämaahan tai ohjata kuljettajia heidän luokseen raja-asemilla vain tarvittaessa. Käytännössä muiden viranomaisten tehtäviä on siirtynyt tullille kuitenkin vain osalla raja-asemista. Nyt tullilaitos yrittää saada hankkeeseen vauhtia lakimuutoksella. Kommersant/EL/ Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan yhtenäiseksi tullialueeksi u Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostaman tulliliiton tullitarkastukset siirtyvät alueen ulkorajoille Venäjän ja Valko-Venäjän osalta käytäntö pitäisi tulla voimaan Maiden on ollut vaikeinta sopia tullien poistamisesta kansallisesti tärkeiltä tuoteryhmiltä. Tällaisia ovat esimerkiksi viihde-elektroniikka, jääkaapit, pesukoneet ja sairaalatarvikkeet. Kommersant, TKS/EL/ Tullitariffit kilpailukyvyn mukaan u Venäjän talousministeriö hahmotti kesäkuussa Venäjän tullitariffipolitiikan suuntaviivoja. Mietintö jakaa tuotannonalat viiteen ryhmään niiden kotimaisen kilpailukyvyn perusteella. Mitä merkittävämpi tuote on kilpailukyvyiltään, sitä todennäköisemmin tullitaso on korkealla. Kestävän kilpailukyvyn luokkaan kuuluvat raaka-aineet, ensimmäisen valmistusvaiheen rauta- ja terästuotteet, kemianteollisuuden tuotteet sekä puutavara. Valssatut teräkset ja putket, muovi, paperi, kartonki, kuorma-autot, rautatietekniikka, sementti, rakennusmateriaalit ja jotkut elintarvikkeet kuuluvat ryhmään keskimääräisen kilpailukyvyn taso. Selkeästi protektionistisiksi tulkittavia toimia ehdotetaan oikeastaan vain henkilöautoille, autojen osille, moottoreille, maaliteollisuuden tuotteille, talouskemikaaleille, autonrenkaille ja joillekin elintarvikkeille (kuten lihalle). Näille ehdotetaan korkeita tuontitulleja, mikäli kyseessä on valmiita tuotteita etenkin kulutustavaroita. Tullitariffipolitiikkaa tullaan jatkossakin toteuttamaan manuaalisesti, tilanteen mukaan. Vaakakupissa painavat kansainväliset kauppaneuvottelut ja kriisinjälkeinen oman kansantalouden kehittäminen. Kommersant/EL/ Käytetyiltä tuontiautoilta vaaditaan fytosaniteettitodistus u Venäjä alkoi vaatia heinäkuusta alkaen fytosaniteettitodistuksen myös käytetyiltä tuontiautoilta. Käytetyt tuontiautot ovat uudella fytosaniteettitodistuksen alaisten tuotteiden listalla, joka tuli voimaan Listalta on poistettu joitakin tuotteita kuten liha- ja kalajauhoja sekä rakennusmateriaaleja (sora, sepeli, hiekka) ilmeisesti Sotšin olympialaisten vuoksi, kuten Vremja novostei -lehti arvioi. Vremja novostei/el/ Käytettyjen autojen fytosaniteettitarkistukset laittomia u Venäjän kilpailuviraston FAS:n mukaan fytosaniteettitodistuksen vaatiminen käytetyiltä tuontiautoilta rikkoo kilpailulakia. Mikäli määräystä ei peruta 40 vuorokauden kuluessa, Rosselhoznadzorin ja tullilaitoksen johtajia odottavat sakot tai virkakelpoisuuden menettäminen kolmeksi vuodeksi. Venäläisen autonomistajien liiton (Federatsija avtovladeltsev Rossii) mukaan Venäjän kilpailuviraston päätös on ensimmäinen, joskin pieni, voitto autonomistajille tuontiautojen tullikorotusten jälkeen. TKS, Vremja Novostei/EL/

12 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Valtiollinen tiekorporaatio perustettu Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on allekirjoittanut lain uudesta valtionkorporaatiosta, joka tulee huolehtimaan federaatiotason teistä. Korporaation nimeksi tuli Gosudarstvennaja kompanija Rossijskie avtomobilnye dorogi. Korporaatiosta käytetään lyhennettyä nimeä Avtodor. Uudella valtionkorporaatiolla on laajat valtuudet. Se päättää teiden kunnostamisesta sekä antaa luvat tienvarsimainontaan ja tieliikenteeseen liittyviin palveluihin. Teiden hallinta, myös maksullisten, kuuluu myös Avtodorin vastuulle. Avtodor tulee keräämään tiemaksut ja sopimaan tienrakennukseen liittyvistä toimiluvista. Avtodorilla kunnostaa teitä myös itsenäisesti. Lain mukaan maksulliseksi voidaan tehdä federaatiotason tieosuus, jolle on olemassa maksuton vaihtoehto. Korvaava reitti ei saa olla yli kolme kertaa pidempi kuin maksullinen tieosuus. Päätös teiden maksulliseksi tekemisestä ei tosiasiassa ole täysin Avtodorin päätösvallassa. Asiaan voivat vaikuttaa edelleen merkittävästi maan hallitus ja alue- tai kunnallishallinto, jonka alueella tie kulkee. Tällä hetkellä Venäjällä on voimassa yksi tienrakennukseen liittyvä toimilupasopimus. OAO Glavnaja doroga -niminen konsortio rakentaa Moskovassa maksullisen tieyhteyden MKAD-kehätieltä Moskova Minsk-valtatielle. Seuraava toimilupasopimus tullaan allekirjoittamaan elokuussa VTB-pankin ja ranskalaisyhtiö Vincin kanssa, jotka rakentavat Moskova Pietari-tien alkuosaa. /Gazeta/ EL/ Lakeja käsittelyssä ja suunnitteilla Valmisteveroja aiotaan nostaa ensi vuonna Venäjän hallitus suunnittelee valmisteverojen nostoa ensi vuoden alusta valtion hupenevan budjetin paikkaamiseksi. Kommersant-lehden mukaan alkoholijuomien veroa korotettaisiin %. Muiden veronalaisten tuotteiden esimerkiksi autojen ja tupakan valmisteveroihin kaavaillut korotukset ovat pienempiä. Polttoaineverot pysyisivät nykyisellä tasollaan ainakin vuoteen 2012 asti. / Kommersant/VS/ Energia-alalle teknisiä reglamentteja Duuma on hyväksynyt ensimmäisessä alustavassa käsittelyssä kolme uutta lakiesitystä teknisiksi reglamenteiksi. Kaikki kolme reglamenttialoitetta koskevat energia-alaa. Ensimmäinen koskee sähköasemien ja -verkkojen turvallisuutta, toinen sähköasennusten turvallisuutta ja kolmas suurjännitelaitteiden turvallisuutta. Rossiiskaja Gazetan mukaan reglamentit hyväksytään todennäköisesti lopullisesti syksyn aikana ja samalla odotetaan, että energiatehokkuutta ja energian säästöä koskevan lakiesityksen käsittely vauhdittuu. / RG/VS/ Lakien korruptioalttius ennakkotarkasteluun Presidentti Medvedevin aloittamaa korruptiovastaisen lainsäädännön kehittämistä jatketaan duumassa. Käsittelyssä on nyt esitys, joka koskee lakien ja muiden säädösten tarkastamista korruption estämisen näkökulmasta valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on etukäteen pitää huoli siitä, ettei virkamiehille jää lain puitteissa perusteettoman paljon harkintavaltaa tai mahdollisuuksia poikkeusmenettelyihin, mikä kansalaisten ja yritysten näkökulmasta lisää mahdollisuuksia korruptioon. Säädösten ja päätösten tarkastamisesta vastaisivat mm. syyttäjänvirasto ja oikeusministeriö. Esitystä on kritisoitu, koska tarkastelun tulokset olisivat suositusluonteisia, eikä lakiesityksessä ole täsmällisesti määritelty voidaanko lakeja tai päätöksiä, jotka herättävät epäilyjä korruptiomahdollisuuksista, hyväksyä. /Kommersant/VS/ Yleistä lainsäädännöstä Viranomaistarkastukset vähenemään päin? Anatoli Palamartšuk Venäjän pääsyyttäjänvirastosta arvioi Rossiiskaja Gazeta- lehdessä toukokuussa voimaan astuneen viranomaistarkastuksia rajoittavan lain vaikutuksia. Palamarchukin mukaan yli 40 % viranomaisten hakemuksista, jotka koskevat ylimääräisiä tarkastuksia yrityksiin, hylätään. Lain voimaanastumisen jälkeen sen piiriin kuuluvat viranomaiset ovat saaneet tehdä ylimääräisiä tarkastuksia vain syyttäjän päätöksellä. Suurin osa hakemuksista on koskenut paloturvallisuus- ja terveysmääräyksiä. Hakemusten hylkäysprosentti vaihtelee alueittain, esimerkiksi Moskovassa on tähän mennessä hyväksytty vain 20 % viranomaisten tarkastushakemuksista. Palamartšukin mukaan yritykset eivät pääse kokonaan eroon ylimääräisistä tarkastuksista, mutta nyt pidetään etukäteen huoli siitä, että ylimääräiselle käynnille on tarpeeksi painavat perusteet. / DP,RG/VS/ Lisää siirtymäaikaa rajavastuuyhtiöille? Rajavastuuyhtiölain muutokset astuivat voimaan 1.heinäkuuta. Kaikkien rajavastuuyhtiöiden tulee rekisteröityä uudelleen vuoden loppuun mennessä. Ellei rajavastuuyhtiö ensi vuoden alussa ole rekisteröity uusien vaatimusten mukaisesti, voivat viranomaiset milloin tahansa vaatia yhtiötä lakkautettavaksi. Rossijskaja Gazeta-lehden mukaan duumassa ollaan vakuuttuneita siitä, että siirtymäaikaa täytyy jatkaa vuodella. Osa yritysten edustajista on taas sitä mieltä, että jäljellä olevat 4 kuukautta riittävät. Suurimman ongelman rekisteröintiprosessissa ovat aiheuttaneet lomakkeet, joilla rekisteröinti tehdään verottajalle. Uusia lomakkeita ei ole vielä vahvistettu ja asiakirjoista yhteisymmärrykseen pääseminen voi viedä aikaa. Sen jälkeen kun veroviranomaiset vastaanottavat asiakirjat, lain mukaan rekisteröinnin tulisi sujua 7 päivässä. /RG/VS/ Konkurssilainsäädäntöön tulossa muutoksia Deripaskan aloitteesta Aloite Venäjän konkurssilainsäädännön pikaiseen uudistamiseen tuli alkukeväästä pahasti velkaantuneelta oligarkki Oleg Deripaskalta. Deripaska kritisoi erityisesti maksukyvyttömäksi joutuneiden yritysten saneeraamismahdollisuuden vaikeutta ja siihen liittyviä lainsäädännön puutteita. Uudistustarpeen tunnusti myös presidentti Medvedev ja määräsi talouskehitysministeriön valmistelutöihin. Talouskehitysministeriön esitys keskittyy pitkälti yrityssaneerausmenettelyn uudistamiseen. Yritykset voisivat hakeutua saneeraukseen suoraan ilman nykyistä kuuden kuukauden tarkkailujaksoa ja saneerausohjelman enimmäispituus nostettaisiin kahdesta viiteen vuoteen. Muutoksille mahdollistettaisiin maksujärjestelyssä velkojen leikkaaminen tai niiden vaihtaminen osakkeisiin. Lakiin kirjattaisiin myös entistä joustavammat ehdot velallisen itsensä neuvotteluille maksujärjestelyistä velkojien kanssa. Velkojat jaettaisiin ryhmiin ja velallinen voisi neuvotella joka ryhmän kanssa tarkoituksenmukaiset ehdot. Konkurssimenettelyn muutokset koskevat erityisesti holding-yhtiöitä. Yritysryhmien konkurssihakemukset käsiteltäisiin yhdessä 12

13 arbitraatiotuomioistuimessa. Velkojat voivat hakea konkurssiin kaikki ryhmän yritykset samalla kertaa, jos joku yrityksistä on toiminut epärehellisesti, esimerkiksi siirtämällä varoja velkojien ulottumattomiin. Käytännössä ongelmaksi voivat osoittautua yritysryhmien monimutkaiset omistusjärjestelyt ja määräysvallan osoittaminen, missä paljon jäisi tuomioistuinten harkintaan. Lakiesitys käy vielä lausuntokierroksella, jonka jälkeen duuma saa sen käsiteltäväkseen. /Kommersant, Vedomosti/VS/ Tilintarkastusyritykset muutosten edessä Tilintarkastusyritykset ovat uudistusten edessä. Tilintarkastustoimintaa säätelevään lakiin tehdyt muutokset edellyttävät tilintarkastusyritysten pääoman uudelleenjakoa. Lain mukaan ensi vuoden alusta lähtien vähintään 51 % tilintarkastusyritysten peruspääomasta täytyy olla tilintarkastajien tai muiden tilintarkastusta harjoittavien organisaatioiden omistuksessa. Jos yrityksen omistajarakenne ei ole ensi vuoden alkuun mennessä lain mukainen, se voi menettää oikeutensa harjoittaa tilintarkastustoimintaa. Asiantuntijat ovat Rossiiskaja Gazeta-lehden mukaan erimielisiä siitä, ovatko lain muuttuneet vaatimukset perustuslain mukaisia. /RG/ VS/ Lisää tarkastusvaltuuksia Varafinanssiministeri Sergei Šatalovin mukaan Venäjän Eläkerahaston ja Sairausvakuutusrahaston toimivaltuuksia aiotaan laajentaa. Rahastojen työtekijöille, jotka tekevät lain mukaisia tarkastuksia, myönnettäisiin käytännössä samat valtuudet kuin veroviranomaisilla on. Rahastojen edustajille olisi oikeus käyttää samoja pakkokeinoja, kuin veroviranomaisille esimerkiksi takavarikoida omaisuutta ja pidättää varoja pankkitililtä. / EŽ/VS/ JURISTINpalsta Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki Yritys kysyy: Voiko Venäjällä toimiva tytäryrityksemme maksaa kilometrikorvauksia työntekijöille oman auton käytöstä, ja onko siinä jokin raja, paljonko tällaisia korvauksia saa maksaa vuodessa? Juristi vastaa: Korvausten maksaminen sinänsä on sallittua. Mitään määräyksiä erityisestä kilometriperustaisesta korvauksesta ei ole olemassa. Korvausta oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin maksetaan silloin, kun työntekijän työtehtävät edellyttävät jatkuvaa autoilua työvelvollisuuksien hoitoon. Korvaus työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin maksetaan työnantajayrityksen johtajan määräyksen perusteella. Siinä määritellään myös korvauksen suuruus. Eli korvaus edellyttää yhtiön (lähinnä sen pääjohtajan) tekemää päätöstä korvauksen maksamisesta ja sen perusteista; myös vuokrasopimus osapuolten välillä on mahdollinen. Ajoneuvon käyttökorvauksen tasoa määriteltäessä voidaan ottaa huomioon auton käyttöön liittyvät kulut kuten auton ja sen osien hankinta, poltto- ja voiteluaineiden ostaminen, sekä tarvittavat korjaukset ja katsastukset Tämän lisäksi työntekijän tulee todistaa kirjallisesti työmatkoihin liittyvien kulujen asianmukaisuus kirjanpitäjälle (matkalasku tositteineen). Korvauksen saamista varten työntekijän on lisäksi annettava ajoneuvon rekisteriotteesta notaarin vahvistama kopio työnantajayrityksen kirjanpitäjälle. Työnantajayrityksen johtajan määräykseen perustuva korvaus työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin maksetaan kerran kuukaudessa ajoneuvon käyttöön liittyvien todellisten kulujen mukaan. Kulujen on perustuttava alkuperäisiin kirjallisiin tositteisiin jotka liitetään matkalaskuun. Suoritetut kulukorvaukset työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin ovat vähennyskelpoisia kuluja yrityksen kirjanpidossa tiettyjen normien rajoissa. Normi on tai ruplaa kuukaudessa riippuen auton moottorin koosta. Toinen vaihtoehto kulujen korvaamiselle on se, että työnantajayritys tekee työntekijän kanssa erillisen sopimuksen työntekijän oman ajoneuvon käytöstä työmatkoihin, tällöin työntekijä ei ole enää oikeutettu käyttökorvauksen saamiseen samasta ajoneuvosta vaan maksuehdot määritellään tässä sopimuksessa. Venäjän Federaation siviililain artiklat sisältävät määräyksiä ajoneuvon vuokraamisesta. Niiden mukaan vuokranantaja vuokraa ajoneuvon maksua vastaan määräaikaiseen käyttöön ilman kuljetuspalveluja tai auton käyttöön liittyviä korjaus- ja ylläpitämispalveluja. Vuokran määrä on määriteltävä osapuolten välisessä vuokrasopimuksessa. Vuokranottajan tulee huolehtia sitä, että ajoneuvo pysyy kunnossa ja hoitaa kaikki ajoneuvon käyttöön liittyvät korjaukset ja katsaukset vuokra-aikana. Vuokranottajan tulee maksaa kaikki ajoneuvon käytössä tarvittavat poltto- ja voiteluaineet sekä huolehtia korjauskuluista. 13

14 VenäjäNtalous Venäjän talouskatsaus Teksti: Maisa Moijanen Venäjän hallituksen akuutit ongelmat ovat samoja kysymyksiä, joita pohtii Suomen hallitus ja monen muunkin maan hallitus: miten hallitus ratkaisee valtion kasvavat menot tilanteessa, jossa verotulot supistuvat? Minkälaisella politiikalla pystytään parhaiten elvyttämään talouskasvua ilman, että valtio velkaantuu kohtuuttomasti? Kannattaako valtion omaisuutta myydä nyt, kun rahapula on suurin, mutta yritysten hinnat alhaisimmillaan? Pitääkö valtion tukea konkurssiin ajautuvia yrityksiä vai tukea mieluummin uuden taloudellisen aktiivisuuden syntymistä? Yhden tehtaan ympärille syntyneet kaupungit ovat niin Suomen hallituksen kuin Venäjänkin hallituksen päänsärkynä, kun tehdas sulkee ovensa lopullisesti. Kasvun merkkejä odotetaan kiihkeästi. Öljyn maailmanmarkkinahinnan on ennustettu nousevan nopeastikin uusiin ennätyksiin. Venäjän BKT on pudonnut talouskehitysministeriön tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 10,1 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Teollisuustuotanto on pudonnut 14,8 % ja kiinteät investoinnit 18,2 %. Reaalipalkat ovat pudonneet 2,8 %. Keskipalkka tammi-kesäkuussa oli ruplaa. Kuluttajahinnat nousivat ko. ajanjaksona 7,4 %. Koko vuoden inflaatiokehitykseksi on arvioitu %. Vienti edellä mainittuna ajanjaksona oli 125,5 miljardia USD (236,8 miljardia USD v. 2008/1 6) ja tuonti 82,2 miljardia USD (135,7 miljardia USD). Keskuspankin valuuttavaranto supistui vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana 14 %:lla. Edellisenä vuonna vastaavana jaksona valuuttavaranto kasvoi 90,2 %:lla. Valtion elvytystoimenpiteiden lisäksi laajaa keskustelua on käyty goskorporaatioiden toiminnasta. Venäjällä on tällä hetkellä kahdeksan goskorporaatiota: ASV (agenstvo strahovanie vkladov), Rosnanoteh, Fond sodeistvija reformirovanija ŽKH, Olimpstroi, Rostehnologii, Rosatom, Vnešekonombank ja Avtodor. Perusteilla on valtion finanssialasta vastaava RFA, Rossiiskoe finansovoe agenstvo. Goskorporaatioiden funktio on kuitenkin jäänyt epäselväksi onko niiden avulla tarkoitus tehostaa valtion omaisuuden hoitoa vai kehitetääkö niiden avulla sektoreita, jotka toimivat tulevaisuudessa Venäjän talouden vetureina raakaainesektorin rinnalla. Vai onko tarkoitus yksityistää valtion omaisuutta vähitellen goskorporaatioiden kautta. Goskorporaatioiden juridinen asema on epäselvä, niille on siirretty valtion omaisuutta siten, että valtiolla ei ole enää muodollista valvontaoikeutta omaisuudenhoidosta. Goskorporaatioiden toimintaa kohtaan on alettu esittää voimakasta kritiikkiä. Osaa niistä on nimitetty valtion budjetin filiaaleiksi. Nimitys lienee kohdallaan esimerkiksi ŽKH:n ja Rosnanotehin kohdalla. Selvityksen goskorporaatioiden toiminnasta on määrä valmistua mennessä. Mielipide-eroja on synnyttänyt myös hallituksen ja oligarkkien väliset suhteet. Kuinka pitkälle Venäjän hallitus on valmis tukemaan oligarkkien tappiota tekeviä yrityksiä tilanteessa, jossa valtion budjettivaje uhkaa riistäytyä käsistä? Asiasta on julkaistu varsin kriittisiä mielipiteitä, joissa on väitetty muun muassa valtion budjettitukia jakavien viranomaisten omistavan itse tukia saavien yritysten osakkeita. Konkurssikypsiä yrityksiä on tuettu muun muassa lainsäädännöllä, joka sallii niiden omaisuuden arvostamisen vuoden arvosta vuoden 2009 kirjanpidossa. Tällä on tietenkin merkitystä esimerkiksi lainojen vakuuksia laskettaessa. Lainan myöntäjän kannalta päätös on kyseenalainen. Käsittelyssä on myös konkurssilainsäädännön uudistus, jossa velallisen hakemista konkurssiin vaikeutetaan. Toisaalta saneerausmenettely on puuttunut Venäjän lainsäädännöstä. Yksi uudistuksen lobbareista on Venäjän rikkaimpiin kuuluva oligarkki Oleg Deripaska. Venäjän hallituksen mahdollisuudet pitkäjännitteiseen rakenneuudistuspolitiikkaan ovat tässä tilanteessa heikot. Hallitus toimii palokuntamentaliteetilla. Siellä missä palaa, sinne lähdetään ensimmäisenä. GU-VEŠ:n (vyšaja ekonomitšeskaja škola) makrotalouden osaston johtaja Sergei Aleksanšenko arvioi, että hallitus jatkaa tämän hetkistä käsiohjauksella toimivaa politiikkaansa, jos kriisi pitkittyy. Venäjän talouden kipeästi tarvitsemat uudistukset ja diversifikaatio siirtyvät, tämän arvion mukaan, hamaan tulevaisuuteen. Öljyn hinta on kuitenkin lähtenyt uudelleen nousuun ja tuo kaivattua piristystä Venäjän talouteen ja valtion budjettiin. Käyttääkö hallitus nämä rahat kannattamattomien yritysten tukemiseen vai talouden rakenneuudistuksiin. WTO-neuvottelujen uudelleenorganisointi antoi kesäkuussa Venäjän johdolle syyn vetäytyä jo loppusuoralla olevista neuvotteluista kasvojaan menettämättä. Kotimaan tuotanto ei olisi kestänyt tässä tilanteessa ulkomailta tulevan kilpailutilanteen kiristymistä. Venäjä ei kuitenkaan voi loputtomasti suojata omaa tuotantoaan, jos se aikoo osallistua täysivaltaisena jäsenenä globaalin talouden toimintaan.! 14

15 Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ja BMI:n ennusteet ovat molemmat syyskuulta (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu) Tunnusluku Lähde BKT mrd. USD BMI 1 671, , , , , ,1 (päivän vaihtokurssi) EIU BKT/henk. USD BMI (päivän vaihtokurssi) EIU BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 5,6-7,8 2,0 3,2 4,2 4,9 (reaali kasvu) EIU 5,6-7,0 2,5 4,1 4,5 4,6 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI -10,3-5,0 4,0 5,0 4,5 4,0 EIU 3,5-9,0 2,0 4,0 4,2 4,3 Inflaatio % (kuluttajahin. keskimr. BMI 14,1 11,7 10,0 9,0 7,3 6,3 muut ed.vuoteen) EIU 14,1 12,2 9,4 8,4 7,4 7,0 Työttömyys % BMI 7,7 14,0 13,0 10,0 9,0 8,0 EIU 6,4 10,3 9,7 9,2 8,3 7,6 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 4,1-9,4-6,7-4,3-1,9-0,2 EIU 3,8-8,0-5,5-3,3-2,9-2,3 Kiinteät brutto-investoinnit BMI (% BKT:stä) EIU 21,9 20,3 19,0 19,0 19,0 19,5 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) BMI 96,99 56,0 61,0 67,0 72,0 72,0 EIU 97,7 62,0 74,0 67,0 80,0 82,0 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU milj.t Vienti (fob mrd USD) BMI 469,0 267,33 294,06 346,99 402,51 442,76 EIU 471,6 299,5 338,3 352,4 406,6 437,9 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 292,5 175,5 184,28 217,44 243,54 272,76 EIU 291,9 205,3 223,8 240,5 265,9 293,6 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 24,86 30,20 30,75 29,25 27,00 26,00 EIU 24,9 32,5 33,5 34,0 34,5 35,0 Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi BMI EIU 36,5 44,3 46,5 48,1 49,9 51,5 Ulkomainen velka (% BKT:stä, BMI kauden lopussa) EIU 24,1 28,9 27,5 27,1 25,7 24,3 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI EIU 407,2 375,0 392,5 420,4 447,5 472,2 Vaihtotase mrd USD BMI 98,80 31,29 24,70 45,63 60,27 66,99 EIU 102,4 28,5 46,9 40,9 64,6 66,8 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd.usd) BMI 438,2 328,65 312,22 343,44 394,96 442,35 Lähteet: BMI, EIU, GKS, IEPP, Ekspert, Itogi, SVKK:n nettiuutiset SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. 15

16 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Oligarkkien tuki tulee liian kalliiksi valtiolle Venäjän kansallisen strategia-instituutin tieteellinen johtaja, Nikita AKritševski sekä Vladislav Inozemtsev, jälkiteollisen yhteiskunnan tutkimuslaitoksen johtaja julkaisivat Vedomosti-lehdessä kovaa kritiikkiään hallituksen oligarkkien tukipolitiikkaa vastaan. Tapahtumat alkoivat siitä, kun oligarkit selvittivät hallitukselle mitä seuraa, jos heidän omistamiensa yritysten osakkeet valuvat ulkomaisten velkojien hallintaan. Kirjoittajat toteavat, että faktisesti osakkeet ovat jo nyt ulkomailla rekisteröityjen yritysten omistuksessa, oligarkkien ulkomaisiin veroparatiiseihin rekisteröimien yritysten omistuksessa. Pelote toimi ja oligarkit saivat huomattavia lainoja valtion pankeilta. (Oligarkkien omistamien yritysten ulkomaiset lainat kasvoivat vuodesta 2002 vuoden 2009 kesäkuuhun 23,9 miljardista USD:sta 294,4 miljardiin USD:iin. Ulkomaisten velkojen lisäksi yrityksillä on keskinäisiä holding-yhtiön sisäisiä sitoumuksia, velkaa kotimaisiin pankkeihin, maksamattomia palkkoja ja verovelkaa valtion budjettiin. Yritysten velkatilanne uhkaa talouden tasapainoa. Hoitamattomat velat pankkeihin ja maksamattomat palkat saattavat johtaa uuteen valtion tukikierrokseen.) Seuraavassa vaiheessa ponnistelut keskittyivät samojen yritysten sisällyttämiseen hallituksen kriisinvastaisen tukipaketin strategisten yritysten listalle. Samaan ryhmään kuuluu näiden yritysten sisällyttäminen valtiontakuiden piiriin missä tahansa viranomaisten hyväksymässä projektissa. Kirjoittajien mukaan Venäjän hallitus on omalla puuttumattomuudellaan tukenut venäläisten teollisuusyritysten osakkeiden siirtymistä veroparatiisiomistukseen. Nyt valtion budjettitukea myönnetään käytännössä ulkomaisessa omistuksessa oleville yrityksille. Oligarkkien omistamille yrityksille on vuosina myönnetty alennettu osinkotuloon kohdistuva veroprosentti (0 9 %). Tämän seurauksena suurten teollisuusyritysten voitoista suuri osa jaettiin osinkoina vv AOA Severstalin voitosta jaettiin vuonna 2005 osinkoina 6,4 %, vuonna 2008 jaettiin 45,7%. OAO ZSMK (Evraz-Group) jakoi osinkoa vastaavina vuosina 81,7 % ja 90 %, OAO OEMK (Metalloinvest) 10 % ja 100 %. OAO Rusal Krasnojarsk jakoi osinkoa vuoden 2008 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 103 % koko vuoden lopullisesta tuloksesta. Lähes kaikki oligarkkien omistamat yritykset tekivät vuoden 2008 loka joulukuussa päätöksen jakaa ennätyssuuria osinkoja tilanteessa, jossa samojen yritysten likviditeetti katosi ilmaan. Viimeinen vaihe on ollut provosoidut protestit, joilla pyritään painostamaan valtiota tukitoimiin. Työntekijöiden tyytymättömyys on ollut luonnollista. Esimerkiksi jo ennen kriisiä OAO Rusal Boksitogorskin palkat olivat 21,5 % alle alan keskipalkkojen, OAO Raspadskajan palkat 43,1 % alle alan keskipalkkojen jne. Työllisyyden nimissä monissa oligarkkien omistamissa yrityksissä palkkoja on alennettu entisestään tai siirrytty lyhennettyyn työaikaan. Presidentti Putinin matka kesäkuussa alussa Pikalevoon ei kirjoittajien mukaan johtunut siitä, että hän halusi julkisesti nöyryttää Deripaskaa ja patistaa rästipalkkojen maksuun. Matkan todellinen syy oli kirjoittajien mukaan valtion lisälainat Deripaskan omistamalle yritykselle ja tarkoitus neuvotella raaka-ainetoimittajien hinnanalennuksista kyseiselle yritykselle. Deripaskan yritys on maksanut osinkoja Putinille vuosina yhteensä 8,2 miljardia USD. Valtion budjettituki sopii tässä tilanteessa oligarkeille, kun aiemmat tulolähteet, osakkeiden kurssinousu, raaka-aineiden hintojen nousu, ulkomaiset lainat, harmaavienti tai pääomien laiton vienti maasta ovat ehtyneet. Kirjoittajat kysyvät miksi kukaan hallituksessa ei esitä julkisesti kysymystä mihin katosivat Oleg Deripaskalle myönnetyt 8,2 miljardin USD tuet. Viimeisenä vaiheena omaisuutensa pelastamiseksi oligarkit pyrkivät siirtämään omaisuutensa valtiolle markkinahintaan. Tappiollisten yritysten osakkeiden siirtäminen valtiolle tilanteessa, jossa hallitus on ilmoittanut päätavoitteekseen sosiaalisen stabiliteetin säilyttämisen, sopii oligarkeille. Hallituksella on tässä tilanteessa kirjoittajien mielestä mahdollisuus joko jatkaa aktiivista veroparatiiseissa sijaitsevien yritysten tukemista tai törmätä sosiaalisen tyytymättömyyden kasvuun Venäjän eri alueilla. Hallitukselle tulisi kuitenkin halvemmaksi päästää tappiolliset yritykset konkurssiin ja hoitaa työttömiksi jääneiden sosiaaliset tuet. Työttömyysuhka koskisi noin 3 5 miljoonaa työntekijää. Heidän työttömyysturvansa maksaisi valtiolle noin 6,5 9 miljardia USD vuodessa. Summa olisi huomattavasti pienempi kuin kannattamattomien yritysten omistajien tukeminen. Kirjoittajat toteavat, että hallituksen on vihdoinkin ymmärrettävä, että oligarkkien konkurssi ei tarkoita Venäjän konkurssia. /Vedomosti/ MM, , Kasvava budjettivaje lisää uuden devalvaation mahdollisuutta Ruplan uuden devalvaatioaallon riski kasvaa budjettivajeen syven- arvioi Vedomosti-lehti. Ensi vuoden budjettivaje noussee 3 Atyessä, 200 miljardiin ruplaan. Valtion suunnittelema 60 miljardin USD obligaatiolainan liikkeellelasku ei tule olemaan ongelmatonta. Yrityssektorin tukitoimet ja sosiaaliala mm. eläkkeiden nosto elinkustannusten noustessa rasittavat supistuvien tulojen lisäksi valtiontaloutta. Keskuspankissa on hallituksen budjettirahaa miljardia ruplaa, josta suuri osa on valuuttamääräisenä. Ruplan devalvoituessa valuuttamääräisen osan rupla-arvo kasvaa helposti. Hallituksella saattaa olla suuri houkutus yrittää paikata budjettivajetta tätä kautta. Uusi devalvaatio ei todennäköisesti enää olisi kevään devalvaatioon verrattava shokki investoijille. Ne, jotka ovat vieneet valuuttansa ulos maasta, ovat sen jo tehneet, arvioi lehti. Väestön käyttäytyminen taas on aaltoilevaa riippuen dollarin kurssista. Viime kuukausien aikana käteisen valuutan määrä on supistunut nopeasti. Myös kotimaan markkinoilla toimivat teollisuuspiirit ovat lobanneet ruplan devalvaation puolesta. Ruplan devalvaatio vähentää tuontituotteiden synnyttämää kilpailutilannetta. Tämä puolestaan edesauttaa venäläisten yritysten mahdollisuutta hoitaa ongelmaluottojaan. Yritysten hoitamattomat lainat ovat muodostumassa kriittiseksi monille pankeille. Isoimmat pankit voisivat varautua devalvaatioon ja elinkelvottomien pankkien annetaankin kuolla pois. Tämä voisi jopa säästää keskuspankin kalliilta tukitoimilta, kommentoi lehti. Lehti myöntää, että devalvaatiolla olisi myös hintansa, jonka maksavat mm. valuuttalainaa ottaneet, valtio mukaan lukien. Ruplan devalvaatio johtaa väistämättä myös inflaation kasvuun, joka horjuttaa kansantalouden tasapainoa. Inflaatio laskisi reaalipalkkoja ja iskisi näin tällä hetkellä elintärkeään kysyntään ja talouden elvytykseen tätä kautta. Inflaatioriski vaikuttaisi myös lainakorkoihin ja yleisesti pankkien lainanantopolitiikkaan. /Vedomosti, MM /MM,

17 Venäjän palvelusektori osoittaa elpymisen merkkejä Venäjän palvelualojen taloudellista aktiviteettia kuvaava IMS- AServis -indeksi ylitti elokuussa merkityksellisen 50 pisteen rajan (52,2), mikä on tapahtunut edellisen kerran syyskuussa Kun pisteluku ylittää 50 pisteen rajan, taloudellinen aktiviteetti on kasvanut edellisestä kuusta. Asiantuntijoiden mukaan tämä on hyvä merkki sillä palvelusektorin katsotaan reagoivan muita aloja nopeammin talouden elpymisestä kertovaan positiiviseen vireeseen. Indeksin nousuun on vaikuttanut etenkin uusien tilausten määrän kasvu, näkee seurantaa päivittävä VTB Capital -pankki. Pistelukua nostaa myös palvelualojen työllisyysindeksi, jonka mukaan irtisanomiset vähenivät heinäkuuhun verrattuna. Edellisen kerran on irtisanottu näin vähän lokakuussa Palveluyrityksistä parhaaksi olonsa tunsivat elokuussa ne, jotka tarjoavat palveluitaan teollisuudelle. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi maaperätutkimukset ja erityyppiset IT-palvelut, sanoo Uralsib-pankin ekonomisti Vladimir Tihomirov. Kesälomat nostivat myös matkailualan ja matkustajaliikenteen aktiviteettiä. Tihomirovin mukaan kasvutendenssi on kuitenkin vielä heikko, mutta todistaa siitä, että kriisin pohja Venäjällä on ilmeisesti jo sivuutettu. Teollisuustuotanto laski heinäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta 10,8 %, mutta kasvoi tämän vuoden kesäkuusta 4,7 %. VTB Europe -pankin julkaisema Venäjää koskeva teollisuuden tuottajahintaindeksi (PMI) jarrutti elokuussa pudotustaan lähelle merkityksellistä 50 pisteen rajaa (49,6). Unitcredit Bankin analyytikon Vladimir Osakovskin mukaan teollisuuden tilannetta heikentävät etenkin voimalaitosonnettomuus Siperiassa ja Venäjän autoteollisuuden seisokit. Ongelmana on myös uusien vientisopimusten vähäisyys. Raakaaineiden ja materiaalien osto ei puolestaan käynnisty, koska tuotantovälineiden hintojen kasvu ylittää valmistettavien tuotteiden hintojen kasvun. Osakovskin mukaan teollisuuden tuottajahintaindeksin paraneminen (pudotuksen hidastuminen) kertoo ennen kaikkea taantumasta eniten kärsineiden alojen elpymisestä (mm. terästeollisuus ja lannoitteet). Elpyminen ei ole vielä vakaata tai intensiivistä, mutta kyseessä on kuitenkin tärkeä positiivinen muutos. Kriisiä ei ole vielä voitettu, muotoili varatalouskehitysministeri Andrei Klepatš elokuun lopussa. /Gazeta, Smartmoney/EL/ FINLAND Konsu Oy Valtakatu 49 LAPPEENRANTA tel fax c/o Pretax Oy Siltasaarenkatu A HELSINKI tel info@konsu.com RUSSIA Create your own success story in Russia and Ukraine. With us. ZAO Konsu SP Shpalernaya ul ST. PETERSBURG tel fax spb@konsu.com ZAO Konsu M Derbenevskaya Emb. 11 B 13th floor MOSCOW tel fax moscow@konsu.com Ul. Marksa 34, off Obninsk, Kaluga tel UKRAINE Konsu Kyiv LLC Chervonoarmiyska 9/2, off Kyiv UKRAINE tel fax GERMANY Konsu AG Salzburg Munchen Bank AG Karlstr Munich GERMANY tel tel fax We provide: business start up services business administration reporting according to international standards consultancy in Russian and Ukrainian trade tax consultancy legal services auditing business controller services management consultancy IT services and consultancy training due diligence 17

18 VenäjäNtalous Poliittista peliä kaasuputkilla, nestekaasustako pelastus? Teksti: Maisa Moijanen Kuvat: Nord Stream Euroopan ja Venäjän keskinäinen energiariippuvuus synnyttää megaluokan poliittista peliä. Venäjän pääministeri neuvottelee Turkin pääministerin kanssa Nabuccon haastajan South Streamin rakentamisesta. Toisaalta Nord Streamin yhteydessä on väläytelty jopa Nato-korttia. Venäjältä Eurooppaan tulevat kaasuputket ovat herkkiä poliittiselle pelille. Tämä on nähty jo useampana vuonna Ukrainan läpi kulkevien Sojuz ja Urengoi-Užgorod-putkien kautta toimitettavan kaasun kohdalla. Keski-Aasian kaasukentiltä ulossuuntautuvista putkista käydään kilpailua ja Turkki pyrkii hyödyntämään kauttakulkuasemaansa EU-neuvotteluissa. Azerbaidžan pyrkii samoin hyödyntämään asemaansa tuottajana ja kauttakulkumaana. Georgian sodassa ei ole kyse pelkästään sotilaspoliittisista intresseistä. Georgian läpi suunnitellaan mm Nabucco-putkea, Venäjän Eurooppaan suuntautuvien putkien kanssa kilpailevaa putkistoa. Turmenistan haastaa EU:n ja Venäjän ostajat rakentamalla putken Kiinaan, mutta jättää samalla EU:n markkinat Gazpromille. Länsi-Venäjän putket Venäjältä Eurooppaan pääosa kaasusta kulkee tällä hetkellä Jamal-Eurooppa, Urengoi Užgorod ja Sojuz -kaasuputkia ja niiden sivuputkien myöten. Jamal-Eurooppa kulkee Jamalin kaasukentiltä Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan. Sen sivuhaara kulkee Latvian, Liettuan, Kaliningradin kautta Puolaan ja yhtyy Saksaan menevään putkeen. Samoin sen pieni sivuhaara lähtee Vologdan alueelta Viipuriin. Sen jatkoksi suunnitellaan Itämeren pohjassa kulkevaa Nord Streamia kapasiteetiltaan n. 55 mrd m 3. Nord Stream -projekti on edelleen lupakierroksella, jossa hankeen ympäristövaikutuksia arvioidaan mm Suomen aluevesien osalta. Baltian maat ja Puola eivät katsoneet suopeasti Venäjän ja Saksan projektia, joka käynnistyi ilman näiden maiden kannanottoa. Putken arvioidaan lisäävän mm. Venäjän sotilas-poliittista läsnäoloa Itämerellä. Ennen lopullista päätöstä olisikin syytä sopia kaikkien asianosaisten Itämeren valtioiden kanssa mekanismeista, miten mahdolliset tulevat konfliktit ja eturistiriidat ratkaistaan. Urengoi-Užgorod -putki lähtee nenetsien ja hanti-mansien alueelta Kurskin kautta Ukrainaan ja sieltä eteenpäin Slovakiaan, Itävaltaan ja Saksaan. Ukrainassa siihen yhdistyy Etelä-Uralilta Orenburgista lähtevä Sojuz-putki. Sojuz -putkesta on liitäntä Keski-Venäjän Penzan-alueen kautta Urengoi-Užgorod-putkeen. Samoin siitä on haara putki Srednaja Azija Tsetr Kazahstanin, Uzbekistanin ja Turkmenistanin kaasukentille. Siitä on myös haara Blue Stream Tuapsen sataman ja Mustanmeren pohjan kautta Turkin rannikolle Samsuniin. Osittain rakenteilla olevan Blue Streamin kapasiteetti on 16 mrd m 3. Mm. viimeksimainitun putken 2-projektin ns. South Stream rakentamisesta pääministeri Putin on käynyt neuvotteluja Turkin kanssa viimeksi elokuun 2009 alussa, jolloin päästiin sopimukseen Turkin merialueelle rakennettavasta osuudesta. Mustan meren ja Turkin kautta kulkevat kaasuputket ovat Venäjän vastine Nabucco-putkelle. Venäläistä kaasua Ukrainan kautta Eurooppaan tulee vuosittain yhteensä 144 mrd m 3. Valko-Venäjän kautta tulee 36 mrd m 3. Pietari Suomi putken kapasiteetti on 7 mrd m 3. Uusia suunnitelmia Suomenlahdelle ja Itämerelle rakennettavan Nord Streamin lisäksi suunnitteluasteella on Venäjän osittain hallinnoima 18

19 South Stream (31 47 mrd m 3 ), joka kulkee Mustanmeren Venäjän Tuapsen satamasta Bulgariaan ja sieltä eteenpäin kahtena haarana. Yksi haara kulkee Kreikan kautta Italiaan ja toinen Serbian kautta Unkariin ja Itävaltaan. South Streamin ongelma on sen hinta nykyisessä kriisitilanteessa. Alkuperäisissä suunnitelmissa hinnan arvioitiin pysyvän mrd euron tasolla. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan, että hinta saattaa nousta jopa mrd euroon vaativine merenpohjatöineen. Suunnitteluasteella on myös Venäjän osittain hallinnoima Prikaspiiski -putki, joka kulkee Kaspian meren Itärantaa Turkmenistanin Okaremiin. Vostok Zapad -putkisuunnitelma kulkee Turkmenistanin kaakkoisrajalta Kaspianmeren itärannikolle yhtyen Prikaspiiski -putkeen. Tarjouskilpailu rakennustöistä avattiin Vostok- Zapad -putken omistussuhteista Venäjän ja Turkmenistanin kesken ei ole selvää sopimusta, joten riitoja on odotettavissa silläkin suunnalla. Turkmenistanin ja Venäjän kaasuerimielisyydet ovat kärjistyneet myös Keski-Aasia Kiina putken myötä. Barentsinmereltä pohjoisessa tulevaisuudessa pumpattavan kaasun kuljetusreitit ja tavat ovat vielä hahmottumatta. Viimeaikojen uutisten mukaan myös koko projekti on kyseenalaistettu. Tosin energiahintojen nousuodotukset tukee investointipäätösten tekoa. Vaihtoehtoja Venäjän kaasulle Venäjän hallinnoimien putkien lisäksi kaasua kulkee Azerbaidžanista Kaspian mereltä Baku-Tbilisi-Džeihan -putkea pitkin Turkin kautta Džeihan satamaan välimerellä. Suunnitteilla on Turmenistanista Kaspianmeren pohjan kautta Baku-Tbilisi-Džeihan -putken rinnalle rakennettava mrd m 3 Nabucco-put- ki. Nabuccoa pitkin on tarkoitus syöttää Iranin, Turkmenistanin ja Kaspianmeren kaasua Eurooppaan. Nabucco kulkee Turkin kautta Bulgariaan, Romaniaan, Unkariin ja Itävaltaan. Osa siitä haarautuu Interconnector -putkena Kreikan kautta Italiaan. Osa Nabuccosta haarautuu White Stream -putkena Georgian rannikolta Mustanmeren pohjaa pitkin Ukrainan kautta Puolaan. Ukrainassa väli Odessa- Brody on jo valmis. EU ostaa kaasustaan 36,2 % Venäjältä, Norjalta 34,6 %, Algerialta 14,5 % ja 14,7 % muilta kaasuntoimittajamailta. EU on riippuvainen kaasuntoimittajistaan ja pyrkii välttämään yhden toimittajan monopoliasemaa. Toisaalta kaasuntoimittajamaat pyrkivät välttämään tilanteen, jossa niillä olisi vain yksi ostaja. Myös ne maat, joiden maaperän kautta putket kulkevat pyrkivät hyötymään tilanteesta. Niiden intressissä on toimia kaasun ostajana suhteessa tuottajamaihin ja myyjänä loppukäyttä- 19

20 VenäjäNtalous jämaihin. Kaasuputkien rakentaminen on vuosikymmenten sitoutuminen tiettyihin toimittajiin ja maanvuokrasopimuksiin ja ostajiin. Hintaneuvotteluissa monopoliasemalla on merkitystä ja Gazpromin saamilla tuloilla on iso merkitys Venäjän valtion budjettiin. Venäjän ja Ukrainan kaasukiista sekä sitä ennen Venäjän ja Valko-Venäjän kaasukiista on saanut EU-maat miettimään korvaavia reittejä kaasutoimituksille Keski-Eurooppaan. Toisaalta haetaan korvaavia reittejä venäläisen kaasun toimituksille, tästä on esimerkkinä mm. Nord Streamputkihanke Itämeren pohjassa. Toisaalta haetaan venäläistä kaasua korvaavia kaasun toimittajia. Katseet ovat suuntautuneet mm. Keski-Aasian maihin. Myös Afrikan maista saatavaan kaasuun on kiinnostusta. Turkmenistanin uusien kaasukenttien tuotantoarviot ovat osoittautuneet lupaaviksi. Tällä hetkellä Turkmenistanissa pumpataan kaasua 75 mrd m 3 vuodessa. Tästä vientiin menee yli 50 mrd m 3. EU:n tukemat Nabucco-putki- että White Stream-putkisuunnitelmat yltävät Turkmeniaan. Mutta myös Venäjä on kiinnostunut Turkmenistanin kasvavasta kaasutuotannosta. Suurin osa ulos myytävästä kaasusta onkin tähän mennessä mennyt Venäjälle. Srednaja Azia Tsentr -putki Turmenistanista Venäjän verkostoon on jo toiminnassa ja Prikaspiiski-putkea suunnitellaan. Venäjän ja Turkmenistanin yhteistyö on kuitenkin jäissä mm. hintakiistojen takia. Venäjän hallitus ja Gazprom olivat valmiit sitomaan Turkmenistanin ulkomaantoimitukset Venäjän intresseihin tämän vuoden alusta. Gazprom ei kuitenkaan ole suostunut maksamaan Turkmenistanin kaasusta oman yritystoimintansa kannalta tappiollista hintaa. Monipuolistaakseen ostajakuntaansa Turkmenistan rakentaakin tällä hetkellä nopeutetulla aikataululla kaasuputkea Kiinan markkinoille. Putkea nimitetään myös Keski-Aasia Kiina -putkeksi. Siinä ovat Turkmenistanin lisäksi mukana Kazahstan ja Uzbekistan. Putken on määrä valmistua vielä tänä vuonna. Putken kapasiteetti on alkuvaiheessa 30 mrd m3. Myöhemmin sitä laajennetaan 40 m3:iin. Kiinan hallitus solmi Turkmenistanin kanssa heinäkuussa mrd m 3 vuositoimitukset 30-vuodeksi. Sopimukseen sisältyy 7000 km mittaisen rinnakkaisputken rakentaminen Keski-Aasiasta Kiinaan. Kiinan yhteistyö myös muiden Keski-Aasian valtioiden kanssa tiivistyy. Tämä vastaa Gazpromin intressejä, koska sen intresseissä ei ole turkmenistanilaisen kaasun virtaaminen EU:n markkinoille kilpailemaan Gazpromin toimitusten kanssa. EU:n Nabucco-putkihanketta jarruttaa Turkin kytkeminen EU-jäsenyytensä Nabucco-hankkeeseen. Turkki on asettanut Nabucco-hankkeen toteutumisen ehdoksi maan EU-jäsenyyden. Tähän EU ei ole ollut valmis, koska Turkki ei kaikilta osiltaan vielä täytä EU-kriteereitä mm. ihmisoikeuskysymykset Turkissa ovat ratkaisematta. Turkki ei myöskään halua olla vain kaasuputkien kauttakulkumaa. Se haluaa ostaa Kaspianmereltä tulevan kaasun ja myydä sen itsenäisesti eteenpäin Euroopan markkinoille. EU ja Turkki allekirjoittivat kuitenkin heinäkuun 2009 puolivälissä Nabuccoa koskevan hallitusten välisen sopimuksen. Tarkoituksena on, että sopimus kaasutoimitusten aloittamisesta syntyy vielä tämän vuoden puolella. Odottamattomia ongelmia Nabucco ja White Stream hankkeille on myös synnyttänyt vastikään Gazpromin ja Azerbaidžanin välillä solmittu sopimus. Lehdistön antamien tietojen mukaan sopimuksessa Azerbaidžan sitoutuu myymään maailmanmarkkinahintaan Gazpromille kaiken uudelta Šah-Deniz-2 kentiltä pumppaamastaan kaasusta. Ilman Azerbaidžanin kaasua Euroopaan kaavaillut uudet kaasuputket Nabucco ja White Stream jäävät lähes tyhjän päälle ellei Iranin kaasua lasketa mukaan. Turkmenistanin kaasukentiltä ei pystytä toimittamaan kaasua Nabuccoon ennen kuin Kaspian meren alittava putki on valmis. Silloinkin kaasu toimitettaisiin Azerbaidžanin kautta. Mikä silloin on Azerbaidžanin poliittinen ilmapiiri suhteessa Venäjään ja EU:hun jää nähtäväksi. Iranin kaasu kulkisi kuitenkin Nabuccoa pitkin ohi kasvavista poliittisista ongelmista kärsivien Kaukasian valtioiden, mutta korostaisi entisestään Turkin merkitystä Nabuccon kauttakulkumaana. Nesteytetystä kaasusta vaihtoehto putkille? Euroopassa onkin nopeassa nousussa nesteytetyn kaasun käyttö. Maailman suurimpia nesteytetyn kaasun toimittajia ovat mm. Quatar, Indonesia, Nigeria, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Oman, Trinindal, Tobago ja Angola. Alan kansainväliseen liittoon kuuluu 160 maata. Myös venäläiset asiantuntijat ovat ehdottaneet uusien nesteytyslaitosten rakentamista ja uusien kaasukenttien mm. Barentsinmerellä, kaasun nesteyttämistä. Se ratkaisi pohjoisten alueiden putkien rakentamiseen liittyvät ongelmat. Samalla se myös laajentaisi venäläisen kaasun markkina-aluetta. Öljy- ja kaasuputket sitovat ostajat ja myyjä ehkä liiankin tiukasti toisiinsa globaalissa maailmassa. Mutta kaasutankkereiden matka levottomilla merillä mm. Intian valtamerellä, Somalian edustalla ei sekään ole ongelmatonta.! Lähteet: Vedomosti, Vlast, Ekspert, Profil, TsiPO, Wikipedia 20