1. Mitkä ovat raideliikenteen merkittävimmät ongelmat ja niiden syyt?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Mitkä ovat raideliikenteen merkittävimmät ongelmat ja niiden syyt?"

Transkriptio

1 VASTAAJAT Kirjallisesti tehtyyn puolueille ja keskeisille organisaatioille suunnattuun kyselyyn vastasivat vain puolueet: Vastanneet Puolueet (vastaukset esitetty jatkossa nimiä vastaavan värisillä pohjilla) Suomen Kristillisdemokraatit rp Vihreät Kokoomus Keskusta SKP Vasemmistoliitto SDP Nettikyselyyn joka suunnattiin 3.3 tilaisuuteen kutsutuille henkilöille saatiin 46 vastausta 1. Mitkä ovat raideliikenteen merkittävimmät ongelmat ja niiden syyt? PUOLUEIDEN VASTAUKSET ONGELMA SYY 1. Rataverkoston kunnossapito Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 2. Kaluston kunnossapito Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 3. Ilmala alueen ahtaus Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 4. Investointiohjelma laahaa perässä Valtio (hallitus/eduskunta) myöntänyt liian vähän määrärahoja infrainvestointeihin 5. Talvipakkaset Ressurssoinin vähyys 1. Epätäsmällisyys ja epäluotettavuus Ratojen heikko kunto ja puutteellinen kapasiteetti, H:gin ratapihan kapasiteetin puutteet, puutteellinen talvikunnossapito, riittämättömät vastaustoimenpiteet (?) 2. Heikko kilpailukyky lentoliikenteen kanssa eräillä matkoilla 3. Paikallisen lähiraideliikenteen olemattomuus suurilla kaupunkiseuduilla Ratakapasiteetin puutteet ja ratojen heikko kunto eräillä yhteysväleillä (mm. Seinäjoki- Oulu), VR:n monopoliasema Valtion ja kuntien sitoutumisen puute, julkisen rahoituksen ja muiden rahoitusinstrumenttien puute, VR:n monopoliasema 4. Tavaraliikenteen heikko välityskyky Ratakapasiteetti ja ratojen heikko kunto eräillä yhteysväleillä (mm. Luumäki-Vainikkala, 1

2 Luumäki-Imatrankoski) 5. Liikennöimättömät tai heikosti liikennöidyt välit Junaliikenteen ostotaso, VR:n monopoliasema ONGELMA SYY 1. Rataverkon kunnossapito Rataverkon kunnossapitoon on syytä ohjata yhä enemmän voimavaroja. 2. Junien myöhästeleminen Syitä ovat Helsingin ratapihan ruuhkaisuus ja sen vanhentunut asetinlaitteisto. Myös rataverkon kunnossapidon voimavarat ovat olleet riittämättömiä. 3. Heikko tiedotus juna-asemilla Liikenneviraston ja VR:n kuulutusjärjestelmien kehittäminen ONGELMA SYY 1. Pääradan ahtaus ja välityskyky Kaavoitus ja rakentaminen lähes rataan kiinni - > haastava lisätä raiteita 2. Rataverkon heikentynyt kunto Pitkäaikainen rahoitusvaje 3. Liikenteen ohjausjärjestelmän puutteet ja korkea ikä Pitkäaikainen rahoitusvaje 4. Helsingin ratapihan kapasiteettiongelmat Liikennemäärien lisääminen rakenteita uudistamatta 5. Heikentynyt luotettavuus Erityisesti talviliikennöinnin ongelmat ONGELMA SYY 1. Valtiovalta on osoittanut liian vähän rahaa raideliikenteeseen ja ratojen kunnossapitoon. 2. VR:n organisaation hajottaminen eri yksiköiksi ja VR:n muuttaminen Oyj:ksi, joka korostaa yksipuolisia tuottotavoitteita. 3. Valtiovallan toimilla on heikennetty raideliikenteen kilpailukykyä maantieliikenteeseen verrattuna ja tuettu 2

3 tiehankkeita suhteessa enemmän kuin raideliikennettä. 4. Rataverkon osittainen alasajo ja junayhteyksien vähentäminen, esim. yöjunien vähentäminen. 5. Helsingin päärautatieaseman kehittämisen ja Pisara-radan investointien lykkääminen. ONGELMA SYY 1. Perusradanpidon rahoitus Riittämättömät resussit 2. Rataverkon kunnon lasku vrt.edellinen 3. Investointien puute vrt.edellinen 4. Kaluston vanheneminen vrt.edellinen 5. Strategiavirheet Strategiassa tulee painottaa toimintoja, jotka mahdollistavat mahdollisimman kattavan ja toimintavarman rataliikenteen. ONGELMA SYY 1. huonokuntoiset rataosuudet perusväylänpidon rahoituksen riittämättömyys 2. liikenneturvallisuuden heikkeneminen palvelujen tason lasku NETTIKYSELY (46 vastausta) Pitkään jatkunut kehittämisen hitaus ja resurssien vähyys. Kykenemättömyys tarttua jo näkyvissä oleviin ongelmiin ajoissa.ulevaisuuden Rataverkon huono kunto ja vähäiset määrät kaksoiraiteita keskeisillä rataosilla. Liikennevirasto ja VR Paino ja nopeusrajoitukset sekä ohjausjärjestelmä pääradoilla ja lähiliikenteessä. kilpailun puute ja tulevaisuuden "ohut" hahmotus Eräiltä osin puuttuva rataverkko. Raideliikenteen haavoittuvuus. Monopoli Rataverkon kunto ja yhteydet Helsingin ja Porin välillä. Lähiliikennettä/taajamajunaliikennettä välille Pori- Kokemäki. Junien jatkuva myöhästely. Junayhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle. sää j a kunnossapitora kentamisen jälkeenjääneisyys raha Kalusto vanhaa ja raiteistojen kapasiteetti ei riitä ja myös ikääntymisongelmia routa ja järjestelmät 3

4 Rataoikaisu Lahti-Heinola-Mikkeli puuttuu rataverkon kunto ja aikatauluissa pysyminen VR ei ole kilpailukykyinen. rataverkko heikko Sähköistetyn radan puuttuminen Kolariin Väärä säästäminen ja huonot kalustotilaukset Liikennöitsijän sisäiset prosessit eivät toimi, säästöjä on tehty vääristä paikoista (vaturinkuljettajakierrot liian tiukkoja). Kapasiteetti pääradalla ratojen kunto ja kaluston sopimattomuus Huonokuntoiset radat subvention puute siellä missä väestöpohja riittämätön Vanhentunut rataverkko, luvuilla ei uskottu raideliikenteen mahdollisuuksiin. Myös yhdyskuntarakenne oli ja suosi autoilua. Ongelmat: Junien myöhästely ja huono tiedottaminen, sekä lisäksi pääradan liian heikko lähijunatarjonta. Rahoituksen vähäsyys Päärata on tukossa. Riittämätön kunnossapito (LVM:n rahanpuute, asiantuntemus eduskunta/lvm), riittämätön ennakoiniti (kapasiteetin puute, LVM:n rahanpuute, asiantuntemus eduskunta/lvm), riittämätön kalusto (LVM:n rahanpuute, asiantuntemus eduskunta/lvm) ratojen kunto Ohituspaikkojen/toisen raiteen puute estää taajamajunaliikenteen lisäämistä uusille alueille. Rataverkon kunto ja kalusto raiteilla. Rataverkkoon ei ole panostettu riittävästi ja sen kunto sekä kapasiteetti ei vastaa nykyisiä tarpeita. Junakalustollakin on ollut luvattoman paljon ongelmia parin viime vuoden aikana kapasiteetiongelmat pääraiteella, verkoston rappeutuminen 2. Mitä toimenpiteitä pitäisi mielestänne tehdä tilanteen korjaamiseksi seuraavalla eduskuntakaudella? PUOLUEIDEN VASTAUKSET 1. Investointiohjelman nopeuttaminen (Pohjoisen rata) 2. Ilmala ratapiha alueen laajentaminen 3. Kaluston + veturien uusiminen 4. Valtion ohjaus 1. Perusradanpidon rahoitukseen selvä korotus kokonaisuutena 2. Helsingin ratapihan tukkoisuutta avaavat nopeavaikutteiset toimet (esim. ohjausvaunut IC2-juniin, aurauksen tehostaminen) sekä asetinlaitteen uusiminen 3. Riittävä rahoitus ratojen parannus- ja uusille hankkeille: Seinäjoki Oulu, Luumäki Vainikkala, Luumäki Imatrankoski, Pisaran käynnistäminen 4. Julkista rahoitusta sekä muita rahoitusinstrumentteja (ruuhkamaksut, valtiontakaukset, valtion kiinteistöomaisuuden käyttö, ratojen vaikutusalueella hankkeiden hyötyjen verottaminen) kaupunkiseutujen joukkoliikennehankkeisiin 4

5 5. Joukkoliikenteen ja junaliikenteen ostojen rahoitusta nostettava 6. Henkilöraideliikenteen avaaminen vaiheittain kilpailulle 1. Pisara-radan rakentaminen helpottaisi sekä lähi- että kaukojunien tilannetta siirtämällä lähiliikennettä Pisara-radalle. 2. Joukkoliikenteestä on tehtävä uskottava ja kilpailukykyinen vaihtoehto. Se tarkoittaa paitsi rautatieliikenteen palvelutason ja tehokkuuden parantamista, mutta myös työsuhdematkalipun käytön laajentamista sekä eri kuntien lippujärjestelmien yhtenäistämistä. 3. Suurista ratahankkeista tärkeitä ovat Helsinki-Tampere -pääradan kunnostustyöt sekä Pohjanmaan radan rakentaminen. 4. Pisara-rata on edellytys harkita Helsingin seudun lähiliikenteen avaamista kilpailulle, kun ostoliikennesopimus on vuoden 2017 lopussa katkolla. Vain Pisaran myötä on mahdollisuuksia parantaa matkustajille tarjottavaa palvelua, mikä voi olla ainoa tavoite kilpailuttamisessa. 1. Perusradanpidon rahoitustason korottaminen 2. Pääradan peruskorjaus ja kaksoisraiteen rakentaminen 3. Liikenteen ohjausjärjestelmän uusiminen 4. Matkustajainformaation parantaminen erityisesti häiriötilanteissa 5. Helsingin ratapihan uudelleenjärjestelyt 1. Rataverkon kunnossapidon ja parantamisen määrärahoja on lisättävä tuntuvasti. 2. VR:n julkisen palvelun tehtävä on asetettava etusijalle markkinaehtoisuuden sijasta. On luovuttava VR:n henkilöstön vähentämisestä. 3. On luovuttava rautatieliikenteen kilpailuttamisesta. VR on palautettava valtion liikelaitokseksi. 4. On kiirehdittävä Pisararadan rakentamista ja mm. Seinäjoki-Oulu radan parantamista. 5. Tariffipolitiikalla on parannettava rautatieliikenteen kilpailukykyä. 1. Riittävän perusrahoituksen turvaaminen 2. Seinäjoki-Oulu hanke alkuperäiseen aikatauluun 3. Kaluston uusiminen 4. Helsingin ratapihan kapasiteetin lisääminen 5. Uudet hankkeet alulle (Mm. Itäinen rantarata, Espoo-Salo oikorata) 1. Tärkeintä on saada perusväylänpidon rahoitus kuntoon. Seuraavalla vaalikaudella pidämme avainhankkeina seuraavia: - Seinäjoki-Oulu perusparannuksen loppuun saattaminen - pääradan välityskyvyn parantaminen (Helsinki-Tampere) - periaatepäätös Pisararadan rakentamisesta 5

6 NETTIKYSELY (46 vastausta) Lisätä rautatieliikenteen ylläpidon ja kehtitämisen resursseja. Enemmän rahaa radoille. rahaa ylläpitoon ja VR johtoa vaihtoon Perusparrranustoimenpiteiden toteuttaminen kilpailun avaaminen rataverkolla ja rataverkon ylläpidon riittävä rahoitus Rahoitustason nostaminen. Avaaminen kilpailulle Uusi ratayhteys Helsinki-Forssa-Kokemäki Määrärahojen lisääminen rautateiden kunnossapidon tason parantamiseeen Raideliikenteen kilpailun avaaminen kunnolla, VR konsernin pilkkominen (infratuotannon erottaminen konsernista ja yksityistäminen), ratainvestointien kohdentaminen oikein (ei aluepoliittisia hankkeita), ylläpitoinvestointien tason nostaminen Panostettava olemassa olevan verkon pullonkauloihin. Tarvitaan se toinen raide. Tehdä ratasuunnitelma edellisestä lisää ratarahaa ja bendoliinit täysromonttiin Selkeä toimenpideohjelma, millä ongelmat korjataan kaksoisraiden Ouluun. Lisäksi tulisi suurten kaupunkien raideliikenneratkaisu linjata yhdessä Sähköistää rata Kolariin saakka. Ratahankkeet rahoitettava niin, että työt voidaan tehdä optimaalisella volyymillä junaliikenteen seassa. kilpailun uhka myös henkilöliikenteeseen tai palveluvelvoitteiden asettaminen, edellytyksien luominen lähiliikenteiden ostamiseen ja kilpailuttamiseen ja oikeudet tähän myös muille kuin lvm:lle, panostus modernien ohjaus- ja turvalaitejärjestelmien kehittämiseen, Infra Oy tai joku muu järjestely isojen investointien nopeaan toteuttamiseen, "halpojen" rata- ja kunnossapitoratkaisujen aktiivinen etsintä (tarpeen, laadun ja kustannusten välille parempi yhteys) Päärata kuntoon kaksoisraide Ylivieska Oulu Määrärahaa peruskunnostuksiin pitäisi asettaa tavoitteeksi työmarkkina-alueiden suurentaminen raideliikenneratkaisujen avulla (vrt Ruotsi) Hyväksyä pitkäntähtäimen investointiohjelma, jossa luovuttaisiin sekaliikenneratakäsityksestä Etelä - Suomen osalta. Etelä- Suomeen ideoitaisiin (linnuntie 275 km Helsingistä) kehitettävä raideliikenteen verkko ja erityisesti sen solmut. 1) Suuret asiat: Pisara-radan investoinnin käynnistäminen > jatkotoimenpiteenä pääradan lisäraiteiden kiirehtiminen. 2) Pienet: Nopeana toimena VR:n tiedottamisen parantaminen esim. sähköisten infotaulujen avulla. Lisätä rahoitusta (ratojen, kaluston ja henkilöstön lisäys) Edistää kaikin keinoin raideliikenten kehittämistä ja saada aikaan nk. infra- rahasto, jolla näitä välttämättömiä raidehankkeita suunnitellaan ja toteutetaan Luumäki- Imatra kaksoiraide vaikuttaa koko Etelä-suomnen henkilö- ja kuljetusliikenteseen. Esim.. Pohjois- Karjalaan toivottu nopea Helsinki- yhteys kärsii ko. osuuden ylikuormituksesta yhä enemmän lähitulevaisuudesa, henkilöliikenne kärsii yleensä ja tavaraliikennettä siiirtyy yhä enenevässä määrin kumipyörille. Venäjän kuljketusongelma on Allegro ja tavaraliikennettä pitäisi siirtää Imatran kautta- mietn se on mahdollista kaksoisraiteen puuttuessa? Ainosataan esim. IMATRAN PÄÄN MM. Stora-. enson kuljetukset Venäjän suuntaan voivat kasvaa hieman tällä kapasiteetilla. Myös kaksoisraiten jatke kolmioraide rajallepäin ja Imatrankosken sekä rajan välisen raiteen parantaminen sekä raideliikenteen kansanvälistäminen tuo uusia mahdollkisuuksia raideliikenten nopeaan kehittymiseen.. Helsinki-Pori radan tekeminen. Antaa uuden kasvumahdollisuuden rautatiekuljetuksiin ja henkilöliikenteeseen. aloittaa pitkän tähtäimen ohjelma, kaksi hallituskautta ja optio eteenpäin, esisijassa keskesimpien yhteysvälien matka-ajan lyhentämiseksi ja toimintavarmuuden lisäämiseksi. Lisäksi tavaraliikenteen joustavat yhteydet tuotantolaitoksiin ja sitten satamiin. Lisää rahaa ja nopeasti suunnitteluun, kalustoon, tuotantoon, lisää operaattoreita ja yhteistyötä / koko Suomen tilanne, 6

7 Tampere-Pori-Rauma rataosa Ohituspaikkojen ja 2. raiteiden lisääminen periaatepäätökset siitä mten rataverkkoa ja raideliikennettä tullaan kehittämään seuraavien vuosikymmenten aikana reilusti lisää rahaa, jotta maan eri osille voidaan tarjota tasavertaiset lähtökohdat kehittymiseen 3. Mikä pitäisi rautateiden roolin ja merkityksen olla Suomen liikennejärjestelmässä? PUOLUEIDEN VASTAUKSET Maakunnan hyvä saavutettavuus on niin elinkeinoelämän toimintaedellytysten kuin yksityisten kansalaistenkin kannalta välttämättömyys. Raideliikenteen pitää olla kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle kaupunkien välisessä sekä suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen lähiliikenteessä. Tämä tarkoittaa, että junien pitää kulkea täsmällisesti ja keskeisillä yhteyksillä nykyistä useammin ja nopeammin. Myös tavaraliikenteessä junakuljetusten tulee olla yrityksille kilpailukykyinen vaihtoehto kumipyöräliikenteelle. Raideliikenteen osuutta suoritteesta tulee kasvattaa merkittävästi nykyisestä. Rautatieliikenteellä on keskeinen merkitys esimerkiksi metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden ja biopolttoaineteollisuuden kannalta. Tällä hetkellä kotimaan tavaraliikenteestä neljännes kulkee rautatiekuljetuksina (tonnikilometrit), tiekuljetusten vastaava osuus on lähes 70%. Rautatiekuljetus on tavaraliikenteessä tiekuljetusta turvallisempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Rautatieverkoston tulee tarjota mahdollisuus tavaraliikenteen määrän kasvuun. Rautatieliikenteen henkilökilometrit ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä kolmanneksella. Hyvä näin. Nopeammat rautatieyhteydet luovat myös uutta kysyntää. Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että myös liikenteen päästöjä kyetään vähentämään. Ilmasto- ja energiatavoitteet saattavat parantaa joukkoliikenteen ja rautatieliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin liikennemuotoihin. Rautateiden merkitys on pitkien etäisyyksien Suomessa on keskeinen ja sen pitäisi olla rahoituksessa hyvin korkealle priorisoitu. Rautateiden kehittämistä ei voi kuitenkaan nähdä erilliskysymyksenä, vaan se on integroitava yhtenä liikennemuotona mahdollisimman hyvin osaksi maamme liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Joukkoliikenne on siis kokonaisuus, jonka kuljetusketju ulottuu massakulkumuodoista maaseudun kutsuliikenteeseen saakka. Raideliikenteen kehittämiseen pitää panostaa ja sen osuutta lisätä mm. ympäristö- ja energiapoliittisista syistä. 7

8 Rautateiden rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa. Henkilöliikenne antaa mahdollisuuksia kehittää edelleen palvelun monipuolisuutta ja nostaa nopeuksia. Tavaraliikenteen osalta esim. mahdolliset kaivoshankkeet edellyttävät mittaviakin investointeja uusiin ratoihin sekä siltojen ja ratojen peruskorjauksiin. Suomi tarvitsee pitemmän ajan näkymän liikenneyhteyksien kehittämisestä sekä tasokorotuksen liikenteen rahoitukseen ja ylläpitoon. Jo ilmastopäästötavoitteiden toteuttamisen vuoksi täytyy olla selkeä näkymä siitä, mihin ylläpidetään ja kehitetään nopeita raideyhteyksiä ja mihin yhteydet hoidetaan lentoteitse. Ilmastotavoitteiden vuoksi raideyhteyksien parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. NETTIKYSELY (46 vastausta) Vahvistaa rautatieliikenteen kykyä tarjota kysyntää ja tarvettav vastaavia palveluja. Ratkaista pääkaupunkiseudun liikenneongelmia yhdessä kaavoituksen kanssa sekä luoda tavoiteverkko koko Suomeen eri nopeuksille. uudistaa infra ja lisätä kilpailua myös henkilöliikenteeseen Suurten kaupunkien väliset nopeat yhteydet ja rataverkon kantavuus rahtiosuuksilla hyvä rataverkko, nopeat yhteydet ja riittävä kilpailu Helsingin ratapiha/tuloliikenne ja siieh liittyvä koko valtakuntaa palveleva ja syöttävä päärataverkko. Rautatiet tulee olla valtion perusinfrastruktuuri, jonka radoilla liikennöi useita toimijoita sekä rahti- että henkilöliikennettä Uusien ratojen rakentaminen ja panostaminen laiteinvestointeihin ajoissa vrt. asetinlaitteen uusiminen Helsingissä nopeus, luotettavuus Priorisoitava. Jos ei riittävästi liikennettä, ei tarvita raiteita Ratverkko kuntoon - säteiitäiset yhteydet sisämaahan kuntoon. Koillinen säde puuttuu em. oikaisun puuttuessa. nopeat toimivat junat ja edullisemmat lippujen hinnat laajeneva, pitkän matkan autoilu Helsinkiin (ja joihinkin muihin kohteisiin) pitäisi saada loppumaan, samoin laajamittainen pendelöinti autolla pääkaupunkiseudulla Runkolinjat ja terminaalit kuntoon hyvä syöttöliikenne Nykyinen rataverkko suuremmassa käytössä. Uusi ratayhteys Lahdesta Jyväskylään. Helsinki-Vantaan lentokentän syöttöliikenne ensisijaisesti rautateitse. Maantiekuljetusten merkittävä siirto rautateille. Rautatielähiliikenne vilkasta kaikilla merkittävillä kaupunkiseuduilla. Nyk pääradat kunnossa Toimiva lähiliikenne jokaisen maakuntakeskuksen vaikutusalueella Toteuvuva aikataunmukaisuus ja se saavutetaan ratojen ja kaluston kunnosta huolehtimalla sekä riittävällä ammattitaitoisella toteuttavalla henkilöstöllä. Ratkaista Helsingin ratapihan ongelmat. Tehdä uusi Helsinki-Pori rautatie. 1. keskeisten yhteysvälien nopeutuminen ja sujuvuus, 2. tavaraliikenteen toimivuus, 3. operoivien toimijoiden asiakaslähtöisyys ja joustavuus, 4. turvallisuus, 5. Pietarin talousalueen hyöty koko maalle Kaksoisraiteet ja combiterminaalit sekä uudet operoijat tavaraliikenteeseen, yhteistyöt venäläisten toimijoiden ja kaluston kanssa nopeus,laatu,turvallisuus Kasvattaa rautatieliikenteen osuutta. Nopeilla junilla voitaisiin korvata maan sisäinen lentoliikenne lyhyiltä reiteiltä. Hyvä henkilöliikenteen palvelutaso keskeisimpien kaunkien välillä. kaupunkiliikenteen runkokuljettaja ainakin Hgin seudulla, mahdollisesti myös Tampereella ja Turussa. Hyvä palvelutaso pitkän matkan voimakkaiden tavaravirtojen alueella. Pisara rata mahdollisimman nopeasti. Rataverkon kuntoa on parannettava jotta junien nopeuksia voidaan lisätä. Rautateiden sähköistysohjelma on saatettava loppuun. Yhteydet Helsingistä Ouluun, Kuopioon ja Turkuun on saatava nykyistä nopeimmiksi. Tällöin kyetään tarjoamaan vaihtoehto jopa lentämiselle.tavoitteena tulee olla markkinaosuuden kasvattaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteen sektoreilla. 8

9 ilmastopoliittisista lähtökohdista tiedostaa raideliikenteen rooli tavaraliikenteen pääkuljetusmuotona koko maassa ja henkilöliikenteen etenkin pitkillä etäisyyksillä raskaiden / massiivisten kuljetusten kattava pääreitistö 4. Mitkä ovat tärkeimmät rautatiepolitiikan tavoitteet pitkällä aikavälillä (2035 mennessä) PUOLUEIDEN VASTAUKSET 1. Mitkä ovat tärkeimmät rautatiepolitiikan tavoitteet pitkällä aikavälillä (v 2035 menne raiteinen päärataverkko 2. Toiminnan tehostumista ja laadun paranemista huoltoverkoston uudistamiseksi 3. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pitää pääratojen lisäksi myös ns. vähäliikenteiset radat liikennöitävässä kunnossa. 4. Rata- ja tieliikennehankkeita olisi voitava rahoittaa eläkerahastoista valtion takuulla. - rataverkon ylläpito - lähiraideliikenteen luominen uusille kaupunkiseuduille (esim. Oulu, Jyväskylä) - nopeustasojen nosto matkustaja- ja tavaraliikenteen potentiaalin puolesta tärkeimmillä yhteyksillä - mahdollisista uusista radoista erityisesti ELSA-rata Itään päin kulkevan rantaratahankkeen toteuttamisedellytykset täytyy arvioida vuoden 2011 jälkeistä investointilistaa laadittaessa. Raideinvestoinneilla pitäisi luoda yhä nopeampia junayhteyksiä. Pääratayhteydet kaikkiin ilmansuuntiin ovat kunnossa. Kaksoisraiteilla saadaan lisää välityskykyä ja joustavuutta. Rautateiden kehittäminen on tärkeää myös ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti siellä, missä liikkuu suuria massoja. Rautateiden merkitys tavaraliikenteessä on suuri. Myös siellä kuljetusketjut on saatava joustaviksi eri liikennemuotojen välillä. Pitkän aikavälin tavoitteet tulee kirjata liikennepoliittiseen ohjelmaan. Kehittää rautatieliikennettä niin, että sen osuus henkilöliikenteessä kasvaa ja että nykyistä selvästi suurempi osa tavaraliikenteestä siirtyy rekka-autoista raiteille. Päärataverkon tulee olla kaksiraiteinen. 9

10 Henkilöliikenteen osalta kaavoituksen ja maankäytön yhteensovittaminen raideliikenteeseen. sekä pullonkaulojen poistaminen esim. Helsingin päärautatieaseman kehittäminen mukaan lukien huolto ja muut tarvittavat toimet. Luotettavuuden ja nopeuden nostot. Palvelun monipuolistaminen. Suomi siirtyy raiteille. Koko maan kattaa korkealuokkainen joukkoliikenteen järjestelmä, joka tukeutuu hyväkuntoiseen raideverkostoon. Käytössä ovat nopeat junayhteydet keskeisten kaupunkien välillä sekä raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Suomi kytketään nopein yhteyksin eurooppalaiseen rataverkkoon. Lähiraideliikenne on toimiva osa suurimpien kaupunkiseutujen joukkoliikennejärjestelmää. (Puoluekokous 2010: Tulevaisuusohjelma Varjosta valoon työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön Suomi) NETTIKYSELY (46 vastausta) Vahvistaa rautatieliikenteen kykyä tarjota kysyntää ja tarvettav vastaavia palveluja. Ratkaista pääkaupunkiseudun liikenneongelmia yhdessä kaavoituksen kanssa sekä luoda tavoiteverkko koko Suomeen eri nopeuksille. uudistaa infra ja lisätä kilpailua myös henkilöliikenteeseen Suurten kaupunkien väliset nopeat yhteydet ja rataverkon kantavuus rahtiosuuksilla hyvä rataverkko, nopeat yhteydet ja riittävä kilpailu Helsingin ratapiha/tuloliikenne ja siieh liittyvä koko valtakuntaa palveleva ja syöttävä päärataverkko. Rautatiet tulee olla valtion perusinfrastruktuuri, jonka radoilla liikennöi useita toimijoita sekä rahti- että henkilöliikennettä Uusien ratojen rakentaminen ja panostaminen laiteinvestointeihin ajoissa vrt. asetinlaitteen uusiminen Helsingissä nopeus, luotettavuus Priorisoitava. Jos ei riittävästi liikennettä, ei tarvita raiteita Ratverkko kuntoon - säteiitäiset yhteydet sisämaahan kuntoon. Koillinen säde puuttuu em. oikaisun puuttuessa. nopeat toimivat junat ja edullisemmat lippujen hinnat laajeneva, pitkän matkan autoilu Helsinkiin (ja joihinkin muihin kohteisiin) pitäisi saada loppumaan, samoin laajamittainen pendelöinti autolla pääkaupunkiseudulla Runkolinjat ja terminaalit kuntoon hyvä syöttöliikenne Nykyinen rataverkko suuremmassa käytössä. Uusi ratayhteys Lahdesta Jyväskylään. Helsinki-Vantaan lentokentän syöttöliikenne ensisijaisesti rautateitse. Maantiekuljetusten merkittävä siirto rautateille. Rautatielähiliikenne vilkasta kaikilla merkittävillä kaupunkiseuduilla. Nyk pääradat kunnossa Toimiva lähiliikenne jokaisen maakuntakeskuksen vaikutusalueella Toteuvuva aikataunmukaisuus ja se saavutetaan ratojen ja kaluston kunnosta huolehtimalla sekä riittävällä ammattitaitoisella toteuttavalla henkilöstöllä. Ratkaista Helsingin ratapihan ongelmat. Tehdä uusi Helsinki-Pori rautatie. 1. keskeisten yhteysvälien nopeutuminen ja sujuvuus, 2. tavaraliikenteen toimivuus, 3. operoivien toimijoiden asiakaslähtöisyys ja joustavuus, 4. turvallisuus, 5. Pietarin talousalueen hyöty koko maalle Kaksoisraiteet ja combiterminaalit sekä uudet operoijat tavaraliikenteeseen, yhteistyöt venäläisten toimijoiden ja kaluston kanssa nopeus,laatu,turvallisuus Kasvattaa rautatieliikenteen osuutta. Nopeilla junilla voitaisiin korvata maan sisäinen lentoliikenne lyhyiltä reiteiltä. Hyvä henkilöliikenteen palvelutaso keskeisimpien kaunkien välillä. kaupunkiliikenteen runkokuljettaja ainakin 10

11 Hgin seudulla, mahdollisesti myös Tampereella ja Turussa. Hyvä palvelutaso pitkän matkan voimakkaiden tavaravirtojen alueella. Pisara rata mahdollisimman nopeasti. Rataverkon kuntoa on parannettava jotta junien nopeuksia voidaan lisätä. Rautateiden sähköistysohjelma on saatettava loppuun. Yhteydet Helsingistä Ouluun, Kuopioon ja Turkuun on saatava nykyistä nopeimmiksi. Tällöin kyetään tarjoamaan vaihtoehto jopa lentämiselle.tavoitteena tulee olla markkinaosuuden kasvattaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteen sektoreilla. ilmastopoliittisista lähtökohdista tiedostaa raideliikenteen rooli tavaraliikenteen pääkuljetusmuotona koko maassa ja henkilöliikenteen etenkin pitkillä etäisyyksillä 5. Mitkä ovat Suomen ratojen tärkeimmät kehittämiskohteet? PUOLUEIDEN VASTAUKSET kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Ilmala ratapihan laajennus Ilmala 2. PK-seudun vaihdejärjestelmän uusiminen PK-Seutu 3. Pohjoisen radan Kokkola - Rovaniemi 4. Kaukojunaliikenteen valtion ostomäärärahojen säilyttämisestä viime vuoden tasolla kustannustason nousu huomioiden tai mieluummin korotettava määrärahaa! Haja-asutus alueiden asukkaat kehittämistoimenpide 1. korjauksen ja parannuksen II vaihe (kaksoisraide, nopeustason nostaminen, tasoristeykset ym.) kohde/kohteet Seinäjoki Oulu 2. lisäraide Luumäki Vainikkala 3. kaksoisraide, nopeustason nostaminen 4. kapasiteetin lisääminen (neliraide) Luumäki Imatra Pasila Riihimäki 11

12 5. uusi rata (ratapihan kapasiteetin vapauttaminen) Pisara kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Pisara-radan rakentaminen 2. Pohjanmaan rakentaminen 3. Helsinki-Tampere pääradan kunnostaminen kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Ks. kysymyksen 3 vastaukset 1. Helsingin päärautatieaseman ohjaus- ym järjestelmien uudistaminen. 2. Pisararata 3. Seinäjoki-Oulu radan kunnostus 4. Rautatieyhteyksien parantaminen itään Venäjälle 5. Kaksoisraiteiden ja ohituspaikkojen lisääminen 1. vrt. edelliset vastaukset kehittämistoimenpide kohde/kohteet 1. Ks. vastaus kysymykseen 3 NETTIKYSELY (46 vastausta) ratojen laatutaso ja ongelmakohteiden poistaminen PKS, Seinäjoki-Oulu, mahdolliset uudet yhteydet, jotka tulisi tutkia (Pietarin liikenteen kasvu ja yhteydet muualle Suomeen) 12

13 Helsingin päärautatieaseman raiteisto ja Lahti-Heinola-Jyväskylä oikorata Perusparannus ja Turku - Helsinki nopea yhteys koko rataverkon toiminnan turvaaminen Helsingin ratapiha > PISARA. Oikorata Helsinki-Forssa-Pori kapasiteeti Päärautatieasema/Pisara, lisäraiteet Riihimäelle, Oulun radalle ja Luumäki Imatra ensi liikenteelliset tehokkaimmat kohteet Junien aikataulut kuntoon Pohjanmaan rata Seinäjoki -Oulu ja kaksoisraide Seinäjoki-Tampere Selkeiden pullonkaulojen ratkaisu Senäjoki -Oulu kaksoisraide Kolarin radan sähköistäminen pääratoja pitäisi olla yhtä paljon kuin -teitä Pullonkaulojen purkaminen. Modernit ohjaus- ja turvajärjestelmät ml. Helsingin asetinlaite ja aikataulujärjestelmän kehittäminen, kolmioraiteet (mm. Riihimäki, Toijala) ja tonnin tavararunkoverkon kehittäminen, pienet edulliset nopeuttamis- ja välityskykytoimet laajasti rataverkolla (ks. julkaisu "Rataverkon tavoitettavuus ja välityskyky pitkällä aikavälillä", 2010), Hki-Riihimäki välityskyky (siltä osin kun tarvitaan edellisten jälkeen), Luumäki- Imatra (siltä osin kun tarvitaan edellisten jälkeen), Pisara (jos tarvitaan ohjausjärjestelmien kehittämisen jälkeen), suora rata Pietariin (ei Vainikkalan kautta) Peruskunnostus ja kapasiteetin lisäys pääradat Akselopainojen nosto ELSA, Savonrata 2-raiteista rataosaa lisäämällä ja huolehtimalla oikea-aikaisista peruskorjauksista. Hki-Pori-rata ja Pisararata. 1. Kasvukeskusten nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle (Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu), 2. Sujuvat Pietariyhteydet kasvukeskuksiin Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu -rata (lisää raiteita), kaikki yhteydet Pitariin / Etelä-Suomi ja pokittaisliikenne samoin Pietariin, jatkossa yhteys Murmanskiin, ratoja ei saa rullata pois mm. Tampere-Pori välin tasoliittymät estävät nopeiden junien liikenteen. Nopea juna on kilpailukykyisin vaihtoehto auto- ja lentoliikenteelle. Pisararata voidaan mielestäni unohtaa ja keskittyä nykyisten rataverkon ongelmien ratkaisuun. Esimerkiksi rantaradan kapasiteetin nostoon rakentamalla lisäraiteita. Myös päärata Keravalta Riihimäelle kaipaa lisää raiteita. Nämä hankkeet vaikuttavat samalla koko maan junaliikenteeseen. Ratojen kuntoa tulee parantaa esim. routavaurioiden estäminen. Nopeuksien kasvaessa tulee tasoristeykset saada poistetuksi. Helsingin seudun ruuhkaongelmat heijastuvat koko maan raideliikenteeseen häiritsevästi, siksi Pisararata tulisi saada nopeasti. Yhteyttä lentokentälle pidän tärkeänä sekä sitä, että junaliikenne toimisi mahdollisimman hyvin yhteistyössä muiden liikennemuotojen kanssa, esim. aikataulukysymuyksissä. pohjanmaan rata, yhteydet Kuolan alueelle 13

14 6. Vapaamuotoinen näkemyksenne ja kommentit Suomen liikenteen kehittämisen painopistealueisiin ja rautateiden tulevaisuuteen osana sitä? PUOLUEIDEN VASTAUKSET 2. painopistealueisiin ja rautateiden tulevaisuuteen osana sitä Tulevaisuuden ympäristön hyvinvointi rakentuu tämän päivän valintoihin. Liikennettä siirretään raiteille yhä enemmän. Raideverkostossa osoitetaan nopeimmat panostukset rataverkon kunnostustarpeisiin ja pääradan välityskyvyn kasvattamiseen. Kaikissa uusissa liikenneratkaisuissa huomioidaan infrastruktuurin ja käytön suhde siten, että pyritään mahdollisimman keveisiin ja muunneltaviin ratkaisuihin. Valtion suora joukkoliikennetuki ulotetaan useammille paikkakunnille sujuvan joukkoliikenteen ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiva raideliikenne toteuttaa monia Suomen liikennepoliittisia tavoitteita: se vähentää päästöjä kustannustehokkaasti, tehostaa yritysten logistiikkaa ja parantaa työvoiman liikkuvuutta, tekee liikenteestä tasa-arvoisempaa, vähentää terveyshaittoja ja edistää liikenneturvallisuutta. Siksi Vihreät on valmis muuttamaan valtion omistuksia hallitusti ja harkitusti sijoituksiksi rataverkkoon. Lisäksi olemme halukkaita kasvattamaan raidehankkeiden osuutta sekä liikenteen investoinneista että perusväylänpidossa. ks. kohta 4. Perusväylänpitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisää resursseja. Isoja liikennehankkeita tarvitaan edelleen pullonkaulojen poistamiseksi ja liikenteen välityskyvyn parantamiseksi, mutta hieman vähemmän ja tehokkaammin toteutettuna. Rautatiet ovat nyt ja tulevaisuudessa keskeinen osa Suomen liikennejärjestelmää ja sitä on kehitettävä kansallisesti tärkeänä omaisuuseränä. Viime vuodet on ollut käsittämätöntä liikenneinfran alas-ajoa. Mikään muu kehittynyt maa ei anna kansallisomaisuutensa rapautua sitä vauhtia kuin mitä Suomessa tapahtuu. Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen kehittämissuunnitelman, jonka aikajänne tulee olla vuotta jolla asiat laitetaan kuntoon. Korjausvelka on jo 2 miljardia ja rakenteet rapautuvat. Se kehitys on pysäytettävä. Liikenne kaikissa muodoissaan takaa koko maan asuttuna ja kehittyvänä pysymisen. Rautateillä on keskeinen rooli tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. 14

15 Perusväylänpidon rahoitus on saatava kuntoon ja myös EU-rahoitusta on hyödynnettävä. Haluamme tie-, rata- ja korjausrakennusinvestoinneilla vahvistaa myös työllisyyttä. Suurien investointitarpeiden vuoksi on tarve valmistella uusia, suhdannetilanteesta riippumattomia rahoitusmalleja sekä etsiä uusia rahoittajia liikenneinvestointien toteuttamiseen. Merkittävät kehittämisinvestoinnit täytyy rahoittaa valtion menokehysten ulkopuolella. NETTIKYSELY (46 vastausta) Pientieverkko jo rapautettu. Rautateiden routavauriot lisäänytyneet. Maanteiden noppeusrajoituksia lasketaan. Teiden kuluimisen vähentäminen perusteena. Matka-ajat kasvavat. Nämä kaikki vähentävät liikennöinnin sujuvuutta. Olemme tuhon tiellä rataverkon kehitys ratkaisee Suomen tulevan aluerakenteen. Keskeinen tavoite tulisi olla maakuntakeskusten saaminen nopean rataverkon piiriin ei vain Länsi-Suomessa vaan myös itäisessä Suomessa. Nyt kehittämistyö painottuu vain länsi- ja etelä-suomeen, mikä heikentää itä-suomen entisestään suhteellista asemaa liikenneverkossa ja näin myös kehittämisen edellytyksiä. nykyinen infra ajanmukaistettava ja jatkuva ylläpito turvattava rautateiden merkitys kasvaa - päätöksenteon olisi pysyttävä kasvussa mukana Liikennejärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena. Liikenneinfran ylläpitoon on kohdennettava nykyistä enemmän rahoitusta, jotta infran jatkuva rapautuminen saadaan pysäytettyä. Aluepoliittiset väylähankkeet on estettävä nykyistä avoimemman ja tosiasioihin perustuvan hankevertailun avulla. Em. kysymyksiin ei voi vastata kyllä/ei; oleellista on se, että tulevaisuudessa joudutaan profiloimaan ratojayhteyksiä ja ratkaisuja hakemaan eri yhteyksille eri kautta. Nykyinen junaliikenne on epämukavaa, epäluotettavaa ja liian kallista. Junaliikenteen tulisi olla mukava ja turvallinen perusliikkumismuoto niin pitkillä matkoilla kuin työmatkaliikenteessäkin. Maine on nyt kärsinyt pahasti, ja jos sitä halutaan parantaa, tulisi valita perustavoitteet joita toteutetaan johdonmukaisesti. Pitää nähdä junaliikenteen vahvuudet ja kehittää niitä, ei sokeasti vastata mihin hyvänsä muiden liikennemuotojen ominaisuuksista nouseviin haasteisiin. Juna - luotettava, mukava ja turvallinen. Mahdollisuus työskennellä matkustamisen aikana. Mahdollisuus herätä virkeänä määränpäässä. Sujuva junaliikenne on kilpailuetu KansaiNvälisen TUONTI- VIENTI JA TRANSITO- liikenteen kehittäminen. Myös IMATRAN RAJANYLITYSPAIKAN RAIDELIIKENTEN NOPEA KEHITTÄMINEN KANSIANVÄLISIIN KULJETuKSIIN. henkilöliikenteen uudistuminen, hintapolitiikan kehittäminen ja henkilöliikenten eri liikennemuotojen ( lentolaiva- lähi- kaukoliikenne) liityntä- kohteiden kehittäminen sujuvaksi ja nopeaksi matkaverkoksi. Tällä hetkellä junaliikenteen toimivuus on niin heikkoa, että sen käyttö työmatkoihin on aina kyseenalaista Ulkomaanlikenteen kilpailuasetelman, palvelukonseptien, kustannusten pienentämisen ja toimintavarmuuden kannalta Rail Baltican avaaminen on kansantaloudellisesti toivottavaa. Merenkulun talvi-, terminointi- ja väyläkustannukset ovat rasitteena ylli 10% suuremmat kuin suoralla ratayhteydellä. Keski-eurooppalaisen asiakkaan suora tavoittaminen kuljetusyksiköllä lisää kotimaista tuotejalostusta. Autopikajunat ja yliyön matkaika lisäävät henkilöliikennettä oleellisesti. Pietari-Helsinki-Berliini rata on kilpailuasetelmassa muiden Pietari-Berliini -linjausten kanssa, mutta kokonaismatka-aika ja oheisarvoina Baltian pääkaupungit on vahva etu. Baltian maiden intressissä ei Suomenlahtitunneli ole kovin suuri vaikkakin vaikuttava. Suomen ja erityisesti VR:n on oltava aktiivisesti yhteistyössä Baltian osapuolten kanssa. Helsingin ja Tallinnan kaupungit ovat jo ymmärtäneet yhteisen strategian tärkeyden, mutta molempien maiden keskushallintojen tulee ottaa haaste vastaan. Liikenteen tarpeet tulisi nähdä kasvua ja työllisyyttä tukevina kilpailukyky investointeina, ei pelkkänä menoeränä. Ajattelussa on myös erotettava pysyvät käyttömenot kertaluontoisista investoinneista. Tarvitaan yli budjettivuoden ja jopa yli vaalikauden mittaisia sitovia rahoituspäätöksiä. Siten poistetaan epävarmuutta, voidaan toteuttaa hankkeet mahdollisimman taloudellisesti ja saavutetaan muutkin pitkäjänteisen politiikan hyödyt. Ilmastonmuutos, turvallisuus ja taloudellisuusperusteet tulevat merkitsemään rautateiden roolin vahvistumista liikennepolitiikassamme. on saatava aikaan selkeä näkemys kehittämisestä, nyt on keskitytty yhden asian liikkeeseen: pisara, ikään kuin muita asioita ei olisikaan, rautatiekeskustelussa vallitsee johtavien virkamiesten mielipidevalta, muille mielipiteille ei ole riittävästi tilaa, tulisi aikaansaada todellinen keskustelu rautateiden tulevaisuudesta ja nostaa se myös poliittiselle tasolle puhu mattakaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan aloitteitteisiin tulisi suhtautua vakavasti, rautatiet ovat kriisitilaanteessa korvaamattomia, kriisejä on tulossa mutta myös mahdollisuuksia, erityisesti kiinnostaa pohjoisen kaivosteollisuus ja yhteydet muurmansk-narvik 15

16 JUNALIIKENTEEN JA RATOJEN MERKITYS 1 = samaa mieltä 2 = ei osaa sanoa 3 = eri mieltä PUOLUEIDEN VASTAUKSET NETTIKYSELY 8 vastausta 46 vastausta Junaliikenteen merkitys kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Suomeen on rakennettava 2-raiteinen päärataverkko. Liikenneverkon jako runkoverkkoon ja muuhun alempiasteisteiseen verkkoon on hyvä ajatus. Suomeen on rakennettava täysin uusia ratoja. Nopeimpien junien nopeus on nostettava tulevaisuudessa yli 300 km/h. Junien tavaraliikenne tulee vähenemään Suomessa. Junien henkilöliikenne tulee vähenemään Suomessa. Henkilöjunaliikennettä tarvitaan vain suurten keskusten välillä. Henkilöjunaliikenne kasvaa merkittävästi Helsingin lähiliikenteessä. 16

17 KILPAILU PUOLUEET NETTIKYSELY 8 vastausta 46 vastausta 1=samaa mieltä 2=eos 3=eri mieltä Junaliikenteen kilpailu on Suomessa mahdollista tavaraliikenteessä. Junaliikenteen kilpailu Suomessa on sallittua henkilöliikenteessä. Kilpailu olisi sallittava kaikessa junaliikenteessä. Kilpailu tulisi rajata vain yhteiskunnan ostamaan junaliikenteeseen. Kilpailu heikentäisi junaliikenteen palvelua ja laatua. Kilpailu lisäisi junaliikennettä. Kilpailu alentaisi junalippujen hintoja. Kilpailu heikentäisi turvallisuutta. 17

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton näkemykset liikenteen ostopalveluista Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 9.10.2015 Yleistä joukkoliikenteestä Joukkoliikenteen ostoja (linja-autoliikenne) on jo karsittu Itä-Suomessa

Lisätiedot

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 18.11.2009 Talouspoliittinen ministerivaliokunta 24.11.2009 klo 10.00 LVM:N JA VR OY:N VÄLINEN HENKILÖJUNALIIKENTEEN YKSINOIKEUTTA KOSKEVA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Taustaa Euroopan

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala

Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys 21.5.2013 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa

Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Infratoimialan työturvallisuuskannustimet Viisaat kypärät yhteen seminaari 7.5.2014 Fur Center, Vantaa Risto Lappalainen Liikennevirasto, työturvallisuusvastaava p. 0295 34 3966 Hanke kust.arvio valmis

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Pro Rautatien seminaari 15.3.2012 Antti Jaatinen Senior Adviser VR Group Käynnissä mittavat kalustoinvestoinnit 1. VR käynnisti vuonna

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Kehäradan liikennöinti 2015

Kehäradan liikennöinti 2015 Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot