Reijo Jokela Kurittulantie 316, Masku Y-tunnus:

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 48/2012/1 Dnro ESAVI/113/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Suomen Broiler Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee broileriemon kanalan laajentamista broileriemon kanalaksi, Masku. LUVAN HAKIJA Suomen Broiler Oy Reijo Jokela Kurittulantie 316, Masku Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Suomen Broiler Oy:n broileriemotuotanto koostuu seitsemästä eri yksiköstä, jotka sijoittuvat kiinteistöyhtymä Jokelan omistamille vuokratiloille metrin etäisyydelle toisistaan. Toiminta on alkanut vuonna 1968 ja laajentunut nykylaajuuteen vuoteen 1985 mennessä. Yhteensä broileriemojen ja broileriemonuorikoiden määrä on ollut ja muutoksien jälkeen eläinmäärä tulee olemaan Toiminnasta syntyy kananlantaa noin 3700 m 3 vuodessa ja tarvittava laskennallinen peltoalatarve on noin 620 hehtaaria. Luvitettava broileriemokanala sijaitsee Maskun kunnan Killinvahan kylässä kiinteistöllä Alistalo RN:o 1:8 (Torninkallion vuokratila) osoitteessa Alitalontie 58, Masku. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään munituskanalle tai ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 broilerille, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Maskun ympäristönsuojelulautakunnan päätöksen mukaan Suomen Broiler Oy:n broileriemon kasvattamoja ja munituskanaloita ei velvoitettu hakemaan ympäristölupaa, mutta toiminnasta oli toimitettava uusi selvitys vuonna Suomen Broiler Oy toimitti selvityksen Maskun kuntaan. Eläinsuojien yhteisten toimintojen ja eläinmäärän perusteella Suomen Broiler Oy:n ympäristölupahakemusten käsittely siirrettiin kunnasta aluehallintovirastolle. Lisäksi Suomen Broiler Oy:n toiminta-alueelle sijoittuvat hautomo, jolle Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan, sekä Paistinpoika Oy:n broileriemon kanala, jolle Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myös myöntänyt ympäristöluvan. Hakemusasiakirjoihin on liitetty maanvuokrasopimus, joka koskee noin 29,5 hehtaarin peltoalaa Maskun kunnassa. Lisäksi on 22 sopimusta lannan luovuttamisesta ja vastaanottamisesta, jotka koskevat myös naapurifirma Paistipoika Oy:n lantamäärää. Lannan vastaanottosopimukset koskevat noin 1911 hehtaarin peltoalaa Vakka-Suomessa ja Paraisilla. Biolan Oy:n kanssa on sopimus 1500 m 3 lantamäärän toimittamisesta jatkojalostukseen vuodessa. Suomen Broiler Oy on merkitty Eviran lannoitevalvontayksikön asiakasrekisteriin tunnuksella T , toimialana laitoshyväksyntää vaativa kotimainen valmistus. Ulkopuolinen yrittäjä kompostoi kananlantaa neljä osastoa käsittävässä 2300 m 3 :n kuivalantalassa, joka on varustettu kolmella seinällä ja katolla. Yksi seinä on avonainen. Kananlantaa käännetään kauhakuormaajalla vaaditun lämpötilan saavuttamiseksi. Jälkikompostointia suoritetaan kuivalantalan edustalla asfaltoidulla piha-alueella, joka on muotoiltu siten, että valumavedet valuvat lantalaan. Piha-alueen

3 3 reunoilla on keräilykaivot. Valmiista kompostista otetaan laatunäytteet Eviran edellyttämän omavalvontaohjelman mukaisesti. Kaavoitus Eläinsuojat ja lantalat sijaitsevat Maskun yleiskaava-alueella. Alue on kaavassa merkitty M-alueeksi (maa- ja metsätalousalue). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broileriemokanala sijaitsee Hirvijoen vesistöalueen Maskunjoen valumaalueella (29.008). Sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kanalarakennukset ovat metsän ympäröimiä. Lähietäisyydellä ei ole asutusta. Maskunjoki virtaa noin 500 metrin etäisyydellä kanalasta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan broileriemokanalan toiminnan (siitosmunien tuotanto) laajentamiseen. Hakemus koskee toiminnassa olevaa broileriemon kanalaa. Laitoksen vanhentunut kalusto on uusittu ja rakennus modernisoitu ritilä/pehkukanalaksi vuosina , mikä tekee mahdolliseksi sijoittaa tiloihin tulevaisuudessa eläimiä kpl, joten ympäristölupaa haetaan tälle määrälle. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 3 miljoonaa kpl haudontamunia. Toiminta tapahtuu kolmessa kaksiosastoisessa rakennuksessa, joka on otettu käyttöön vuosina Munintaeriä on yksi vuodessa. Eläimet tuodaan kanalaan nuorikkoina ja poistetaan teurastamoon noin 62 viikon ikäisinä, jonka jälkeen tilat pestään painepesurilla ja desinfioidaan. Tuotanto tapahtuu noin 2/3 sahanpurupohjalla ja noin 1/3 ritiläalustalla. Lanta poistetaan joka eränvaihdon yhteydessä Alitalontie 46 sijaitsevaan kuivalantalaan. Täydellä kapasiteetilla toimiessaan laitos tuottaa lantaa noin 1105 m 3 vuodessa. Kanalarakennusten yhteydessä on kolme 20 m 3 :n pesuvesisäiliötä, jotka tyhjennetään vuokrapellolle (29,5 ha). Rakennuksessa sijaitsevien sosiaalitilojen harmaat vedet imeytetään maahan. Kanalarakennuksissa sijaitsevien kolmen WC:n jätevedet johdetaan 15 m 3 :n umpisäiliöön, joka tyhjennetään jätevedenpuhdistamolle. Ilmanvaihto ja rehustus hoidetaan koneellisesti hyvää tekniikkaa hyödyntämällä. Syötettävä täysrehu tulee rehutehtaalta. Juomavesi tulee vettä säästävistä nippa-automaateista. Kanalarakennuksissa on koneellinen alipaineilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan seiniltä.

4 4 Lanta varastoidaan Suomen Broiler Oy:n kanalatilojen yhteisissä lantaloissa. Käytössä on kiinteistöllä Alistalo RN:o 1:8 sijaitseva 2300 m 3 katettu kolmella seinillä varustettu betonipohjainen lantavarasto. Varalla on samalla kiinteistöllä sijaitseva 1700 m 3 :n kuivalantala. Kaikki varastoitu lanta luovutetaan joko sopimusviljelijöille 53 % keväällä ja 22 % syksyllä tai mullanvalmistajille 25 %. Energian ja veden käyttö Kanalarakennuksissa on sähkölämmitys ja varalla on öljykeskuslämmitys. Öljysäiliön tilavuus on litraa ja säiliö sijaitsee vuonna 2005 hankitussa lämpökontissa ja se on varustettu suoja-altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytönestimellä. Kanalassa käytettävä vesi noin 2200 m 3 vuodessa otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - tehokas rehun hyväksikäyttö - roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat - lantavarastot ovat katettuja - kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet asianmukaisissa lannan ja pesuvesien varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi. Hajuhaittaa ehkäistään käyttämällä ruokinnassa tietokoneohjattua rehunsyöttöjärjestelmää ja sellaista rehuseosta, jossa on oikea energia/valkuaisainesuhde. Kanalassa on roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat, jotka vähentävät kuivikepohjan kostumista. Lisäksi lanta varastoidaan katetuissa lantavarastoissa. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Tilalle tuodaan rehua kerran viikossa, yhteensä kg vuodessa. Sahanpurun, nuorikkojen, teuraskanojen ja lannan kuljetuksia on kutakin kerran vuodessa.

5 5 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio noin 6,5 tonnia vuodessa) varastoidaan erillisessä Cool Bio Box kylmäkontissa ja toimitetaan raatokeräyksen kautta eläinjätteen käsittelylaitokselle. Varalla on Suomen Broiler Oy:n raatojenpolttouuni (MEPU). Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan laajentaminen ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä toimintaan liity erityisiä riskejä. Kaikki rakenteet ja laitteistot on pidetty hyvässä kunnossa. Tilalla on elektroninen, monipuolinen vikahälytysjärjestelmä lämmön, veden ja sähkön jakelun osalta. Lisäksi laitoksella on automaattinen varageneraattorijärjestelmä sähkökatkojen varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Maskun kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Turun Sanomissa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Maskun kunnanvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Kanalan sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Maskun kunnanhallitukselta, Maskun kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Maskun kunnanhallitus päätti ( ) antaa rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon mukaisesti seuraavan lausunnon:

6 6 Maskun kunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Suomen Broiler Oy:lle, mutta edellyttää, että lupaviranomainen luvan myöntämistä harkitessaan huomioi seuraavat seikat: Toiminnasta aiheutuvat keskeiset vaikutukset liittyvät hajuun, meluun ja liikenteeseen ja näiden yhteisvaikutuksena yleiseen viihtyvyyteen alueella. Varsinkin toiminnan aiheuttamien hajuhaittojen ehkäisytoimet ovat keskeisiä. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Lantalan tilavuuden tulee olla riittävä vuoden varastointia varten. Lantalat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ensisijaisesti keväällä. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Eläinsuojien pesuvedet on johdettava tiiviiseen säiliöön, josta ne lannanlevityksen yhteydessä levitetään peltoon. Eläinsuojan sosiaalitilojen WCvedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettujen määräysten mukaisesti viimeistään mennessä. Lannan käsittelyä tulee harjoittaa siten, ettei lantaa, lantalan tai eläinsuojan pesuvesiä eikä muitakaan jätevesiä pääse valumaan ojiin eikä vesistöihin eikä hallitsemattomasti ympäristöön. Mikäli lantaa vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuu ympäristöön, tulee se välittömästi korjata talteen. Lanta ja pesuvedet voidaan hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa käsiteltäväksi asianomaiset luvat omaavaan laitokseen. Levityksessä tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet talousvesikaivoihin, valtaojiin ja vesistöihin. Luokitelluille pohjavesialueille ei lantaa saa levittää. Lannan kuljetuksista ei saa aiheutua epäsiisteyttä kuljetuksiin käytettävillä tieosuuksilla. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Kuolleet ja lopetetut eläimet tulee käsitellä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä komission asetuksen (EU) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (142/2011) ja tämän toimeenpanoasetuksen (1069/2009) mukaisesti. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee torjua rehuhygieniaan, yleiseen

7 7 viihtyvyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinten määristä, lannan määristä ja levitysaloista, kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista ja tiedot myös häiriötilanteista ja mahdollisista muista poikkeuksellisista tilanteista. 2) Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta ( ) on antanut edellä mainitun lausunnon. 3) Uudenkaupungin kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto (Maskun kunnan terveydensuojeluviranomainen ) esittää lausuntonaan, että kuolleet eläimet ja muut mahdolliset sivutuotteet tulee käsitellä ja hävittää sivutuotesäädösten mukaisesti. Mikäli ne toimitetaan raatojenkeräilyyn, tilalla kuljetusta odottava materiaali tulee säilyttää siten, ettei eläintautien vaaraa eikä muuta hygieniahaittaa synny ympäristölle. Muilta osin hakemukseen ei ole ympäristöterveydenhuollon säädösten perusteella huomautettavaa. 4) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) esittää lausuntonaan, että kaikki yksiköt sijaitsevat maa- ja metsätalousalueella. Alueella ei ole muuta oikeusvaikutteista kaavaa. Varsinaisilla kanaloiden alueilla ei ole arvioitavissa erityisiä luonnonarvoja tai -vaikutuksia. Kiinteistöllä Alistalo RN:o 1:8 on rekisteröity liito-oravan esiintymispaikka kiinteistöillä Alitalo RN:o 1:8 ja Alitalo RN:o 1:13 sijaitsevan kanalan länsipuolella. Liito-orava on laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Lupahakemuksen mukaisella toiminnan jatkamisella ilman lisärakentamista ei ole vaikutusta tähän esiintymispaikkaan. Yhtiön jokaisella yksiköllä on lannan toimitussopimus Biolan Oy:n kanssa. Lisäksi lannanvastaanottosopimuksia on 22 tilan kanssa. Kanaloiden pesuvedet levitetään kanaloiden läheisille pelloille. Luvitettavat broileriemokanalat (7 000 kpl, kpl, kpl, kpl, kpl, kpl ja kpl) sijaitsevat Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Vakka-Suomen osa-alueella. Kanalat ja pesuvesien levitykseen käytettävät pellot (noin 30 ha) sijaitsevat Hirvijoen valuma-alueella. Hirvijoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Hakemuksen yhteydessä esitettyjen lannanlevitykseen käytettävien peltojen (1911 ha) omistajien osoitetietojen perusteella arvioituna pellot sijaitsevat Hirvijoen, Mynäjoen, Laajoen, Aurajoen ja Saaristomeren rannikkoalueen valuma-alueilla. Valuma-alueiden ekologinen tila vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Lantaa levitetään 7 kunnan alueelle. TEHO -hankkeen julkaisussa 4/2010 on esitetty kuntakohtaiset karjanlannan typpi- ja fosforimäärät. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä vesiensuojelun kannalta kes-

8 8 keisintä on rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla. Tarkempaa kannanottoa kanaloiden toiminnan vaikutuksista vesistöalueen tilaan tai tuotannon laajentamisen edellytyksistä ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen sijainnista ja viljavuustilasta. Kyseessä on ympäristövaikutuksiltaan merkittävä hanke. Karjasuojan ja lannan levitykseen käytettävien peltojen vaikutusalueella vesistöjen tila vaihtelee välttävästä tyydyttävään, joten lannan levitykseen käytettävien peltojen tarkempi arviointi on perusteltua. Hakijalta tulisikin pyytää lupakäsittelyn yhteydessä ajantasaiset tiedot lannanlevityspeltojen sijainnista (tilatunnukset ja lohkonumerot) ja viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen viljavuusluokka fosforin osalta. Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve. Karjanlannan syyslevitystä on syytä rajoittaa vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Kanalat eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kuivalannan levittäminen pohjaveden hyvin vettä läpäisevälle muodostumisalueelle on pääsääntöisesti kielletty. Kiellosta voidaan poiketa, jos toiminnanharjoittaja on riittävin maaperäselvityksin valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittanut, että pohjavesialueella olevalla peltoalueella on riittävän paksu vettä heikosti läpäisevä maakerros (esim. savikerros) eikä lannan levityksestä voi muutoinkaan aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kanaloiden lämmitys tapahtuu joko kiinteällä polttoaineella tai öljyllä. Halisojan yksikössä on hakemuksen mukaan 5 m 3 säiliö maan päällä. Sen tulee sijaita katoksessa säiliön tilavuutta vastaavassa tiiviissä suoja-altaassa, jonka sisäpuolelle mahtuvat säiliön pumppu ja täyttöventtiilit ja tankkausalueen tulee olla tiivis ja muotoiltu niin, että mahdolliset polttoainevuodot eivät valu maaperään. Suoja-allasta ei tarvita, mikäli säiliö on kaksivaippainen. Ympäristönsuojelulaissa kielletään maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. 5) Reijo Jokela Suomen Broiler Oy:stä ( ) toteaa vastineessaan, että Suomen Broiler Oy on hankkinut ympäristönsuojeluohjeiden suositustarpeen (= 135 broileriemoa/ha, 540 broileria/ha) runsaasti ylittävän määrän lannanlevityshehtaareja sopimustiloilta. Syynä on se, että vastaanottajat ovat hyvin tarkkoja siitä, etteivät ylitä sallittuja typpi- ja fosforipitoisuuksia, eikä niin ollen etukäteen voida varmasti tietää, kuka kulloinkin on vastaanottokelpoinen ja -haluinen. Vastaanottajat toimivat kattavan viran-

9 9 omaisvalvonnan alaisina näissä asioissa. Kaikille lupahakemuksessa mainituille tiloille ei siis suinkaan lantaa olisi voitu toimittaa. Koska pelloille levityksessä on myös muita vaikeuksia, joita ei voida ennakoida, olemme vastikään ryhtyneet lannoitevalmisteen tuottajaksi. Suomen Broiler Oy on merkitty Eviran lannoitevalvontayksikön asiakasrekisteriin tunnuksella T , toimialana laitoshyväksyntää vaativa kotimainen valmistus. Tuotamme omien kanaloiden kananlannasta lantavarastossamme enintään 2000 m 3 vuodessa kompostoitua lantaseosta orgaaniseksi maanparannusaineeksi. Tällaista lannoitevalmistetta voidaan toimittaa jatkojalostukseen sellaisille mullanvalmistajille, joilla ei ole omaa kompostointilaitosta. Kysyntää löytyy koko määrälle, koska toimitamme tuotteen edullisemmin kuin muut markkinoijat. Näin ollen, kun otetaan huomioon Biolanille sen omaan kompostointilaitokseen käsiteltäväksi toimitettava määrä noin 1500 m 3 ja em. lannoitevalmisteen määrä, maatiloille toimitettava määrä pienenee marginaaliseksi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossaan ehdottama peltojen tarkempi arviointi ei tällöin mielestämme ole perusteltu ja tarpeellinen, vaan aivan ylimitoitettu ottaen huomioon sen vaatiman valtavan paperien keräämistyön ja vaivan, jos niitä yleensä on mahdollista saada kerättyä. Lisäksi maatilavastaanottajat monivuotisen kokemuksemme mukaan itse valvovat tarkkaan lannoittamistaan, etteivät rikkoisi määräyksiä. Omavalvonta toimii tässä suhteessa erinomaisella tavalla, koska viljelijät ovat tukipolitiikan vuoksi viranomaisten tehokkaassa seurannassa. Koska mahdolliset maatilavastaanottajat sijaitsevat lisäksi laajalla alueella, jolla on paljon muutakin maataloutta, ei yksin näiltä vastaanottajilta saaduilla ko. tiedoilla olisi nyt erityistä merkitystä vesistöjen kokonaistilanteen kannalta. Hankittujen vastaanottajien tarpeettomankin runsaasta määrästä ja valvotuksi lannoitevalmistajaksi ryhtymisestä voidaan todeta, että tarkoituksemme on toimia siten, ettei toiminnastamme aiheudu vesistöille ongelmia. Halisojan yksikön öljysäiliö uusitaan määräysten mukaiseksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Suomen Broiler Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan broileriemon kanalan laajentamiseen broileriemon kanalaksi Maskun kunnan Killinvahan kylässä kiinteistöllä Alistalo RN:o 1:8 (Torninkallion vuokratila). Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät yli-

10 10 tä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Broileriemokanalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sadeja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 1105 m 3. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointiajan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Kanalarakennusten, lantaloiden ja pesuvesisäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. Kananlannan jälkikompostointi tulee tehdä tiiviillä alustalla. Lantavesien pääsy ympäristöön tulee estää alustan muotoilulla ja riittävällä kuivikkeiden käytöllä. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 3. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa joh-

11 11 taa kanalan pesuvesisäiliöön, mikäli jätevesiä hyödynnetään lannoitteena pelloilla. Lannan hyödyntäminen 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 147 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 7. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet ja varastointi 8. Kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli kuolleita eläimiä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 9. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa,

12 12 Raportointi epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 10. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee eläinten kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin.

13 13 Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 15. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet sekä jätevedet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti.

14 14 Lupamääräys 2 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (209/2011) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 7 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty.

15 15 Lupamääräykset 8 11 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys 12 on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Lupamääräyksellä 13 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoontuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 14 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 15 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

16 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään (YSL 55 ) Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 610 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille

17 17 tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu on 50 prosenttia asianomaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian käsittelystä perimästä maksusta. Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen eläinsuojaa koskeva ympäristölupamaksu on 1220 euroa. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto on samanaikaisesti myöntänyt erilliset ympäristöluvat Suomen Broiler Oy:n seitsemälle kanalayksikölle: ESAVI/111/04.08/2011 ESAVI/112/04.08/2011 ESAVI/113/04.08/2011 ESAVI/114/04.08/2011 ESAVI/115/04.08/2011 ESAVI/116/04.08/2011 ESAVI/117/04.08/2011 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Suomen Broiler Oy Reijo Jokela, Kurittulantie 316, Masku Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Maskun kunnanhallitus Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Uudenkaupungin kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Riskienhallinta / Maatalouskohteiden ympäristöluvat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Maskun kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Turun Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Risto Lehtoranta Seija Virolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Risto Lehtoranta. Asian on esitellyt ympäristötarkastaja Seija Virolainen. SV/mn

19 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.