MINUUN SATTUU KUKA VOISI AUTTAA? Lyönnistä puheeksi projektin loppuraportti vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MINUUN SATTUU KUKA VOISI AUTTAA? Lyönnistä puheeksi projektin loppuraportti vuosilta 2003-2006"

Transkriptio

1 MINUUN SATTUU KUKA VOISI AUTTAA? Lyönnistä puheeksi projektin loppuraportti vuosilta Marketta Suontakanen-Kamaja Projektikouluttaja Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry

2 1. Johdanto.3 2. Lyönnistä puheeksi-projektin tarve ja tarkoitus Lyönnistä puheeksi-projektin tausta Tavoitteet ja niiden arviointiperusteet Tavoitteiden saavuttaminen ja tarkentuminen projektin kuluessa, tulokset ja vaikuttavuuden arviointi Vuosittaiset kuvaukset toiminnasta Kohderyhmä, hyödynsaaja Yhteistyökumppanit, projektinohjausryhmä Puitteet Tilat Työntekijät Hallinto Materiaali.13 6.Toiminnan kuvaus, Työtapoja Tilastot.15 7.Lyönnistä puheeksi polku Toteutus, toimintapisteiden vetäjät ja osallistujat Lypu-polun tavoite ja toteutus Lypu-polun toimintapisteiden sisällöistä Arviointi ja pohdinta Oppilaiden arviointia Työntekijän arviointia ja pohdintaa Erilaiset oppijat Kolmasluokkalaiset Kuudesluokkalaiset Kahdeksasluokkalaiset Erityisluokkalaiset ja erityiskoululaiset Ammattikoululaiset Päiväkoti-ikäiset Vanhempainillat Opettajien kouluttaminen Tutkimukset Talous Tulot Menot Yleistä taloudesta Kansainväliset yhteydet Intia Kehittämistulokset Projektin tulosten hyödynnettävyys Pohdintaa Tilastot

3 1. Johdanto Tämän loppuraportin tarkoituksena on kertoa Pirkanmaalla, Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry:ssä toteutetusta Lyönnistä puheeksi-projektista. Projekti on toteutettu vuosien 2003 ja 2006 välisenä aikana Tampereen kaupungissa ja sen ympäristökunnissa Ylöjärvellä, Lempäälässä ja Kangasalalla. Työtä on tehty pääsääntöisesti peruskoulujen ala- ja yläasteilla. Kohderyhmäksi valikoitui ala-asteelta 3. ja 6. luokkalaiset ja yläasteelta 8. luokkalaiset. Tämän projektin edetessä mukaan tuli myös pienten koulujen kaikki oppilaat. Koulujen erityisluokat ja erityiskoulut ovat saaneet paljon tilaa ja aikaa projektikouluttajan työssä. Näissä pienluokissa tehtiin työtä useampia kertoja ja ajallisesti pitempään. Kaikkien kouluissa Lyönnistä puheeksi -koulutuksen saaneiden lasten vanhemmat kutsuttiin vanhempien iltoihin, jossa samat väkivaltaan liittyvät kysymykset, joita projektikouluttaja oli käsitellyt koululaisten kanssa, käytiin läpi aikuisten tavalla. Opettajia ja oppilashuoltoryhmän työntekijöitä on kutsuttu mukaan lasten koulutustapahtumiin oppitunneille. Lisäksi jokaiseen kuntaan tarjottiin kokopäiväistä koulutuspäivää, esim. Veso - (virkaehtosopimuksen mukaisen koulutuksen) päivän koulutusaiheeksi. Yksi kokeilu tehtiin Pirkanmaan ammattiopiston opiskelijoiden kanssa ja toinen päiväkotien esikoululaisten ja heidän vanhempiensa kanssa. Syksyn 2005 aikana Tampereen kaupungissa toteutettiin kahden koulun yläasteen 8.luokkalaisille koulutusrata, Lyönnistä puheeksi-polku. Tämä toteutettiin yhdessä eri järjestöjen ja oppilaitosten vapaaehtoisten työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Rata sai paljon myönteistä palautetta ja julkisuutta. Lyönnistä puheeksi-työ on ollut sekä valtakunnallisessa, että paikallisessa mediassa esillä. Yritys tehdä TV:n ajankohtaistoimitukselle ohjelma lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan yleisyydestä ja tämän projektin kautta yrityksestä auttaa heitä, ei koskaan tullut toimitetuksi TV:stä ulos. Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipolitiikan laitos aloitti tutkimusprojektin Lyönnistä puheeksi-työstä vuonna 2004, mutta tämä tutkimus keskeytyi päätutkijan kuolemaan. Pro gradu-työ lasten käyttämästä kielestä väkivallasta puhuttaessa, on tehty opetustunteja seuraamalla. Raha-automaattiyhdistykseltä haettiin vuoden jatkorahoitusta Lyönnistä puheeksi työlle. Tarkoituksena oli siirtää projektista saatua koulutusmallia kuntiin niin, että kuntiin ja kuntayhtymiin saataisiin työntekijä kiertämään kouluissa opettajien apuna puhumassa väkivaltaan liittyvistä asioista. Tätä jatkorahoitusta ei saatu. Projektin ohjausryhmä allekirjoitti aloitteen eduskannalle, opetusministerille ja opetushallituksen puheenjohtajalle, jotta valtioneuvosta saataisiin tukea Lyönnistä puheeksi-mallin mukaiselle työlle. 3

4 Projektin päättyessä tehtiin koulutus ja tutustumismatka Intian Chennaihin, jossa Save the Ghildren Finland-järjestön kautta tutustuttiin väkivallan ja heitteillejätön ja hyväksikäytön kohdanneita lapsia ja nuoria. Heitä pyrittiin auttamaan ihmisarvoiseen elämään. Samoin järjestettiin loppuseminaari, jossa saatua tietoa Suomessa tehdystä työstä ja matkasta saaduista kokemuksista jaettiin yhteistyökumppaneille ja muille halukkaille. Tämä projektien päätösjuhla järjestettiin yhdessä Tarinakattila-projektin työntekijän ja nuorten näyttelijöiden kanssa. 2. Lyönnistä puheeksi projektin tarve ja tarkoitus Vuonna 2003 alkaneen projektin tarkoitus oli tavoittaa tavallisen koulutyön keskellä lapsia ja nuoria, joiden kouluopetuksen osana tulee opetuskokonaisuus, jossa heille puhutaan erilaisista väkivallan muodoista. Myös se, kuinka ja mistä lapsi tai nuori voi hakea apua itselleen oli tärkeä osa kokonaisuutta. Kouluttaja jäi projektin alusta kevääseen 2004 saakka oppituntien päätyttyä tiettyyn ennalta määrättyyn luokkatilaan kuuntelemaan lasten henkilökohtaisia kokemuksia väkivallan alueelta, ja auttoi heitä hakemaan apua itselleen. Lasten ja nuorten vanhemmille lähetettiin tietoa heidän lastensa saamasta koulutuksesta samalla, kun heitä pyydettiin saapumaan vanhempainiltaan. Vanhempainillassa heille kerrottiin erilaisista väkivallan muodoista, joita lapsi voi joutua elämässään kohtaamaan. Lähisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa ja tieto siitä, kuinka paljon sitä esiintyy ja kuinka väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, antoi pohjan tämän väkivallan osa-alueen erityiselle käsittelylle. Vanhemmille kerrottiin, kuinka vaurioittavaa lähisuhdeväkivalta on lapsen kannalta ja kuinka heidän kannattaa hakea apua itselleen, jos perheessä on väkivaltaa. Koska tämä tieto tuli yleisen vanhempainillan keskellä, se vähensi kaikenlasta leimaamista yksityisten vanhempien kohdalla. Kunkin paikkakunnan päivähoidon, koulun ja lasten ja nuorten vapaa-ajan ohjaajille oli suunnitelmissa järjestää koulutuspäivä. Siinä oli tarkoitus puhua väkivallan yleisyydestä, erityismuodoista ja avun hakemisen paikoista. Myös menetelmiä väkivallasta puhumiseksi oli tarkoitus käydä läpi. Tarkoitus oli, että väkivallasta puhuminen siirtyy lasten kanssa työskentelevien ammattilasten kautta jokapäiväiseen työskentelyyn. Tämä onnistui kokonaan vain Ylöjärven kohdalla. Tampereella se toteutui osittaisena erityisopetuksen kanssa, mutta Lempäälässä ja Kangasalalla tämä koulutus jäi kokonaan toteutumatta Lyönnistä puheeksi projektin tausta Länsi-Suomen läänin ja Pirkanmaan maakunnan Stakesin työryhmä oli paikka, josta lapsille ja nuorille kohdistuva väkivallasta puhuminen sai alkunsa. Taustalla vaikutti Stakesin koordinoima projekti vuosina , joka suuntautui naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Sisä-Suomen Rikosuhripäivystyksen aluevastaavana vuodesta 1994 toiminut Marketta Suontakanen-Kamaja ja Ylöjärven sivistys- ja koulutoimenjohtaja Anneli Raunio pitivät yllä keskustelua lasten tilanteesta lähisuhdeväkivallan keskellä. He päättivät lähteä hakemaan erillisrahoitusta kokeiluhankkeelle, jossa peruskoululaisille, heidän vanhemmilleen ja opetushenkilökunnalle päiväkodeissa, nuorisotoimessa ja kouluissa annettaisiin tietoa 4

5 erilaisista väkivallan kohtaamistilanteista, mitä lapset ja nuoret voivat elämässään kohdata. Kokeiluhanke toteutettiin vuonna 2000 Ylöjärven peruskouluissa toiminnallisilla menetelmillä. Koulutussuunnitelmaa oli kanssani tekemässä psyko- ja sosiodraamamenetelmien kouluttaja, TRO, YTM Arja Hämäläinen. Koulutus toteutettiin Ylöjärven rehtoreiden esittämällä tavalla kolmessa koulussa siten, että 3-4 luokkalaiset Keskustan koulussa, 5-6 luokkalaiset Siivikkalan koulussa ja 8-luokkalaiset Soppeenharjun koulussa ja näiden koululaisten vanhemmat saivat koulutusta väkivallan kohtaamisessa. Kokeiluprojektin aikana toteutettiin pienimuotoinen tutkimus Lääninhallituksessa tuolloin opiskelijana olleen Sanna Jalosen avulla. Hän raportoi siitä kirjassa Lyönnistä puheeksi. Ylöjärven koulutussuunnittelija Tarja Mieskolainen kirjoitti Ylöjärven koulujen tilanteesta ja allekirjoittanut raportoi työtapojaan ja kokemuksiaan lasten ja nuorten kanssa tehdystä työstä. Tästä kertyi aineisto kirjaan Lyönnistä puheeksi, väkivaltaa ehkäisevä opetuskokeilu Pirkanmaalla, jonka Stakes julkaisi sarjassaan Kirjan voi tilata osoitteesta 3. Tavoitteet ja niiden arviointiperusteet Projektin tavoitteena oli levittää tietoa väkivallan yleisyydestä lasten ja nuorten elämässä. Näistä asioista ennalta ehkäisevän puhumisen tärkeyttä korostettiin. Vaikeiden aiheiden esille nostamien auttaa esimerkiksi vanhempien lapselle tekemän väkivallan tai insestin kokeneita lapsia hakeutumaan avun piiriin. Valtakunnallisesti Lyönnistä puheeksi - projektin asian tuleminen yleiseen tietoisuuteen voi auttaa siinä, että väkivallasta puhuminen tulee osaksi koulujen jokapäiväistä opetusohjelmaa. Ulkopuolisten kouluttajien saamista mukaan koulujen toimintaan haluttiin innostaa ympäri maata. Lyönnistä puheeksi projektin tavoitteena on ollut tavoittaa Pirkanmaalla toimivissa erilaisissa oppilaitoksissa lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan ja opettajia ja oppilashuoltoon kuuluvia henkilöitä. Lasten ja nuorten kohdalla tavoitteena oli kertoa ennaltaehkäisevästi erilaisista väkivallan muodoista ja vahvistaa heidän kykyään terveellä tavalla pitää huolta omista rajoistaan. Tämä tarkoittaa kieltäytymistä itselle sopimattomasta ja/tai vaarallisesta käyttäytymisestä, pakoon juoksemista, avun huutamista, hyvällä tavalla kilttinä tyttönä tai poikana olemisen lopettamista. Jos lapsella ja nuorella oli jo kokemuksia väkivallan kohteena olemisesta tai väkivallan läheltä seuraamisesta, häntä kannustettiin ja neuvottiin hakemaan apua itselleen sopivimmilta henkilöiltä, jotka etsittiin ja listattiin yhdessä oppilaiden kanssa. Joskus vieraalle on helpompi puhua vaikeista asioista kuin tutulle opettajalle. Tämän vuoksi projektikouluttaja jäi syksyyn 2004 asti tuntien jälkeen etukäteen sovittuun paikkaan, johon oppilaat voivat tulla häntä tapaamaan ja kertomaan kokemuksiaan väkivallasta. Yhdessä lapsen kanssa sitten mietittiin tarvittavia toimenpiteitä ja paikkakunnalla olevia aikuisia, joiden luokse lapsi voi mennä hakemaan apua jatkossa. 5

6 Lasten vanhempien kanssa työskentelyn tavoitteena oli kertoa heille väkivallasta, jota lapset ja nuoret voivat kohdata. Asioista etukäteen puhuminen ja varoittaminen on aina hedelmällisempää kuin tapahtuneiden vaurioiden korjaaminen. Sen vuoksi näiden osittain tabuinakin (perheväkivalta, seksuaalinen häirintä, insesti) pidettyjen aiheiden nostaminen keskustelun alle oli tärkeää. Mikäli vanhempien välillä on ollut väkivaltaa, he saivat tietoa, kuinka tärkeää koko perheelle, heille itselleen ja lapsille, on hakeutua avun piiriin. Myös lasten vanhempien omat kokemukset koulukiusaamisesta näyttivät joskus aktivoituvan, kun projektikouluttaja käsitteli näitä aiheita. Projektin kokemusten mukaan koulukiusattuna oleminen voi olla usean sukupolven ajan perheessä ollut kokemus, joka on vaikeuttanut elämää usealla osaalueella. Projektin tavoitteena oli se, että vanhempia autetaan hakemaan apua omiin vaikeuksiinsa ja masennukseensa, jolloin koko perheen elämä voi helpottua. Opettajien, oppilashuoltohenkilökunnan ja nuorisotoimen viranhaltijoiden kanssa työskentelyn päätavoitteena oli opettaa näitä lasten kanssa työskenteleviä aikuisia puhumaan väkivallasta luonnollisena osana omaa työtä. Toiminnallisten menetelmien siirtäminen opettajien työmenetelmiksi lyhyiden koulutuspäivien aikana oli osittain mahdollista pienien harjoitteiden osalta. Yhteisesti puhuttiin lasten lojaalisuuskysymyksistä vaikeiden asioiden puhumisessa omalle opettajalle. Yhdessä opettajien kanssa pohdittiin muita auttajia, joille lasten olisi helpompi puhua. Arviointiperusteet: Etukäteen projektille laadittu aikataulu eri kunnissa työskentelyyn tuli toteutetuksi. Sen sijaan ajatus siitä, että joka vuosi olisi kohdattu n oppilasta, oli selväsi ylimitoitettu. Projektin aikana selvisi, että kannattaa keskittyä mieluummin pienten ryhmien kanssa työskentelyyn perusteellisemmin. 4. Tavoitteiden saavuttaminen ja tarkentuminen projektin kuluessa, tulokset ja vaikuttavuuden arviointi 4.1 Vuosittaiset kuvaukset toiminnasta Vuosi 2003 Keväällä 2003 projektikouluttaja teki Lyönnistä puheeksi projektin esittelykampanjan lähettämällä Tampereen, Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan kouluille kutsukirjeen kahteen esittelytilaisuuteen, jossa Tarinakattila-projekti ja Lyönnistä puheeksi projekti esiteltiin kouluille. Paikalla oli läsnä myös TV-Tampere, Tampereen paikallisradio ja kaupunkilehti Tamperelaisen toimittaja. Näin tieto projekteista saatiin leviämään Projektin suunnittelu yhdessä rehtorien ja opettajien kanssa: Kouluttaja otti yhteyttä Ylöjärven kunnan koulujen rehtoreihin ja projektiin kuuluvien luokkien opettajiin. Ennen vuodenvaihdetta tulivat ajankohtaiseksi yhteydenotot Lempäälän koulutoimenjohtajaan ja muutamiin Lempäälän kouluihin kevään 2004 opetusaika-taulujen varmistamiseksi. 6

7 Opetuksen toteuttaminen: Kevään 2003 aikana projektikouluttaja työskenteli Hauholla 10-luokkalisten maahanmuuttaja ja suomalaisnuorten kanssa. Syksyn 2003 aikana projektikouluttaja liikkui Ylöjärven koulutoimessa. Aloitus tästä kunnasta oli luontevaa aikaisempien kokeiluprojektin aikaisten yhteyksien vuoksi. Syksyn aikana projektikouluttaja tapasi kahden ala-asteen (Kirkonkylän ala-aste, Siivikkalan ala-aste) kolmas ja kuudesluokkalaiset, emu- ja esy- ryhmäläiset ja heidän vanhempansa. Soppeenharjun ja Moision yläasteen kahdeksasluokkalaiset, emu- ja esy ryhmäläiset ja heidän vanhempansa. Ylöjärvellä projektikouluttaja työskenteli 4 eri koulussa. Ala-asteen koulut olivat Kirkonkylä ja Siivikkala, ja yläasteen Moisio ja Soppeenharju. Projektikouluttaja tapasi 906 oppilasta, 262 vanhempaa ja 102 opettajaa. Opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja oppilashuollon työntekijöiden koulutuspäivät: Ylöjärven opettajien Veso päivät (virkaehtosopimuksen mukaiset koulutuspäivät) pidettiin ja sinne osallistui 35 kunnan opetus- ja nuorisotoimen viranhaltijaa. Vuoden töihin kuului myös kulunseuranta, Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry:n toiminnan johtajan Arja Hämäläisen ja projektityöntekijöiden säännölliset kokoontumiset työn sisällön ja käytännön seikkojen pohtimiseksi. Tutkimussuunnitelman tekeminen: Valtiotieteen lisensiaatti Tarja Hilden Paajanen tutki alustavasti mahdollisuuksia yliopistolta tehdä tutkimusta Lyönnistä puheeksi-projektista. Hän oli mukana yhdessä projektin ohjausryhmän kokouksessa. Tarja Hilden-Paajasen aika oli tuolloin vielä kiinni hänen väitöskirjatyönsä viimeistelyssä. Vuosi 2004 Toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laatiminen: Kevään aikana projektikouluttaja laati tarkennetun toimintasuunnitelman vuoden työskentelylle. Toimintakertomus vuoden 2003 työstä tehtiin ja lähetettiin Ylöjärven kuntaan. Projektin ohjausryhmän säännölliset kokoontumiset: Projektikouluttaja on kutsunut projektin ohjausryhmän koolle kaksi kertaa kevätlukukauden ja kaksi kertaa syyslukukauden aikana. Ohjausryhmä on tukenut kouluttajaa ja reflektoinut työtä. Projektiryhmäläisillä on jokin yhteys työnsä kautta lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön ja tätä yhteyttä on kuultu ja käytetty hyväksi. Keväällä 2004 projektikouluttaja otti yhteyttä Lyönnistä puheeksi projektin kanssa Lempäälän koulutoimeen ja kouluille. Projektikouluttaja työskenteli Lempäälän koulutoimessa 6 eri ala-asteen ja 2 yläasteen koulussa. Mukana oli pieniä kyläkouluja; Nurmi-, Kelho- ja Katajan-koulu. Ja Lempäälän kunnan isot koulut; Kulju-, Moisio-, Hakkari- Sääksjärvi-, ja Lempoisten koulu. Erityisluokilla ja jos opettaja kertoi ongelmista koulussa, projektikouluttaja työskenteli 3 x 1½ h:n jakson. Muuten työskentelyaika oli kaksoistunnin mittainen, eli 1½ h:a. 7

8 Kouluttaja kohtasi Lempäälässä 1262 oppilasta, 107 vanhempaa ja 148 opettajaa Lempäälän -kunnassa Aikaa kului pienissä kouluissa, joissa koko koulun oppilaat tulivat opetuksen piiriin. Tämän kevään aikana yksi luokka Lempäälän ala-asteelta ja yksi ylä-asteelta teki kuvauksia projektikouluttajan ja TV 2 ajankohtaistoimituksen toimittajan Tiina Merikannon (projektin ohjausryhmän jäsen) kanssa tehdäksemme lasten kohtaamasta väkivallasta ohjelman televisiolle. Lapset piirsivät ja kirjoittivat tarinoita väkivaltaaiheesta tätä ohjelmaa varten. Kuvaukset ja muut työt eivät koskaan päätyneet ohjelmaksi lasten kohtaamasta väkivallasta, koska toimittaja ei löytänyt siihen tarvitsemaansa lopullista kehystä. Tämä oli suuri pettymys sekä lapsille, että projektikouluttajalle. Syksyllä 2004 vuorossa oli Kangasalan koulutoimi. Myös Kangasalan kunnan lehti Kangasalan sanomat teki jutun Lyönnistä puheeksi- projekteista. Opetuksen toteuttaminen: Koulutusohjelma toteutettiin pääsääntöisesti ala-asteen 3. ja 6.luokka-asteella. Yläasteen kohderyhmä oli 8-luokkalaiset. Erityisluokat saivat koulutusta laajemmaltikin kuin näissä luokka-asteissa. Syksyn 2004 aikana projektikouluttaja työskenteli Kangasalan koulutoimessa 9 alaasteen ja 1 yläasteen koulun kanssa. Syksyn aikana projektikouluttaja tapasi kahden pienen ala-asteen; Kautialan- ja Raikun oppilaita. Isoja ala-asteen kouluja olivat; Suorama-, Harju-, Ruutana-, Vatiala, Kirkkoharju- ja Huutijärven koulu. Sahalahden Sariolan koulu oli mukana sekä ala- että yläasteen koulutuksessa. Yläasteen kouluista mukaan lähti vain Pitkäjärvi. Useista yhteydenotoista huolimatta Pikkolan yläasteeseen ei saatu yhteyttä. Näissä kouluissa toteutettiin opetus 1½ h:n kokonaisuutena. Harjun koulun emu- ja esy luokkalaisten kanssa projektikouluttaja työskenteli 3 x 1½ h:n kokonaisuuksien kanssa koko koulun oppilaiden kanssa, eli 1 9 luokkalaisiin. Kouluttaja kohtasi Kangasalalla 1057 oppilasta, 524 vanhempaa ja 144 opettajaa Työhön kuului myös lähettää etukäteen kirjeet lasten vanhemmille tulevasta opetuksesta. Vanhempien iltojen suunnittelu, tiedottaminen ja toteuttaminen kuuluivat ohjelmaan. Lempäälässä kouluttaja kutsui vain opettamiensa luokkien vanhempia vanhempieniltaan, mutta koska tällöin ei kovin paljon vanhempia tullut mukaan, niin Kangasalalla kouluttaja kutsui aina koko koulun vanhemmat mukaan ja tällöin iltaan tulikin paljon lasten vanhempia. Opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja oppilashuollon työntekijöiden koulutuspäivät: Opettajien Veso päivien järjestely toteutui siis Ylöjärven kunnassa. Syksyn 2004 aikana Ylöjärven- kunnalle tarjottiin Veso-päivä koulutusta kunnan työntekijöille ja tämä koulutus toteutui Lempäälän ja Ylöjärven kuntien koulutoimenjohtajat eivät vastanneet useisiin soittopyyntöihin tai sähköpostiyhteyksiin, jotta kuntiin olisi saatu järjestettyä opettajille koulutuspäivät Lyönnistä puheeksi-aiheesta. Muut työt projektissa: 8

9 Vuoden töihin on kuulunut myös kulunseuranta ja taloushallinto projektin osalta. Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry:n hallituksen puheen johtaja Arja Hämäläisen ja projektityöntekijät ovat kokoontuneet säännöllisesti työn sisällön ja käytännön seikkojen pohtimiseksi. Tilastot ja toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten laatiminen on kuulunut myös projektikouluttajan töihin. Vuosi 2005 Vuoden 2005 projektikouluttaja käytti suunnitellusti Tampereen kaupungin koulujen parissa. Hän kävi kuudessa suuressa ala-asteen koulussa; eli Annalassa, Ikurissa; Lielahti/Lentävänniemessä ja Messukylässä. Kolmessa yläasteen koulussa; Pyynikin, Normaalikoulun ja Sampolan kouluissa. Näillä yläasteilla on varsin paljon rinnakkaisluokkia, esim. Sampolan yläasteella 12 luokkaa A L. Erityiskouluista mukana oli Liisanpuiston liikuntavammaisten, kuulovammaisten ja kuurojen luokat, joissa projektikouluttaja pystyi käyttämään viittomakielen taitoaan hyväksi kommunikoinnissa. Syksyn 2005 aikana vuorossa oli Saukonpuiston koulu, jossa projektikouluttaja kohtasi 3, 6 ja 8- luokkalaisia 18 eri kertaa. Jokaista luokkaa kolmena erillisenä 1½ h:n koulutuskokonaisuutena. Steiner-koululla kolmen kerran koulutuskokonaisuuden sai kaksi erillistä kahdeksatta luokkaa. Syksyn aikana projektikouluttaja siirtyi syys-marraskuun ajaksi tekemään kolmipäiväistä työviikkoa psykoterapiatyönsä takia. Kahtena päivänä viikossa opettaja/työnohjaaja Ulla Pyy-Nieminen teki projektityötä. Hän kävi Hatanpään ja Tesoman yläasteilla ja Raholan ala-asteella. Lyönnistä puheeksi- polku oli Ulla Pyy-Niemisen innovaatio. Se toteutettiin Vuoltsun nuorisotilassa yhdessä vapaaehtoisten nuorison kanssa työskentelevien auttajien ja opiskelijoiden kanssa. Tällä polulla väkivallan eri muotoihin tutustui 264 Kaukajärvenja Tammerkosken yläasteen oppilasta. Kokeiluna vuoden 2005 aikana projektikouluttaja kävi pyydettynä Pyynikin ammattioppilaitoksessa puhumassa väkivallasta varastonhoitaja- ja autonkuljettaja- ja pukuompelijaopiskelijoille. Kokemus oli kannustava ja näytti näiden asioiden puhumisen tarpeellisuuden myös jo peruskoulunsa päättäneiden kesken. Projektikouluttaja on osallistunut Tampereen kaupungin lasten auttamiseen keskittyneiden projektityöntekijöiden kanssa yhteisiin tapaamisiin. Siellä, Sylistä kouluun -projektin työntekijöiden kanssa, syntyi ajatus viedä väkivallasta puhumisen projekti myös kahden päiväkodin esikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta iltoihin osallistui vain muutama lapsivanhempipari. Johtopäätös oli, että illan mainostamisessa oli puutteita, tai vanhemmat katsovat, etteivät väkivalta-asiat vielä kosketa alta kouluikäistä. Yhteensä projektikouluttajat kohtasivat Tampereella 2123 oppilasta, 330 vanhempaa ja 232 opettajaa. Syksyllä 2005 erityisopetus pyysi projektikouluttaja Suontakasta esittelemään väkivaltatyötä Veso-päivässä, jossa oli mukana n. 120 opettajaa. 9

10 Joulukuussa 2005 järjestettiin yhdessä Tarinakattila-projektin kanssa koulutus- ja tutustumismatka Intian Chennaihin. Tähän kohteeseen päädyttiin Tarinakattilan projektikouluttajan Riitta Harilon tunteman tarinateatterikouluttajan Cyril Alesanderin innostuksen vuoksi. Save Children Finland auttoi Chennaissa projektikouluttajia tutustumaan laajalti lasten auttamistoimintaan. Vuosi 2006 Projektin loppuseminaariksi suunniteltiin kaksipäiväistä koulutustilaisuutta. Loppuseminaariin kutsuttiin molempien projektien yhteistyöhenkilöitä kouluista ja nuorisotoimesta. Tämä ei onnistunut osanottajien vähyyden vuoksi ja sen vuoksi seminaari muuttui loppujuhlaksi Siellä projektikouluttajat kertoivat projektien etenemisestä, innovaatioista ja tuloksista. Tarinakattilan nuoret näyttelijät esittivät tarinateatteriesityksen projekteista. Videonauhoja Lyönnistä puheeksi-polusta näytettiin. Intia-iltapäivänä matkaa ja sieltä saatua tietoa esiteltiin puhein ja videoesityksin. Näytillä oli Intian tavaroita ja juhlayleisö sai syödäkseen intialaista ruokaa. Esittelytilaisuus otettiin innokkaasti vastaan. Loppuraporttien laatiminen ja kulunseurannan hoitaminen ovat maaliskuulle siirtynyttä työtä. Eduskunta-aloite toimitettiin Lyönnistä puheeksi työn saamiseksi kuntiin toimitettiin opetusministeri Antti Kalliomäelle, opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroosille ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Loppuvuoden 2006 suunnitelmat: Rahoitusta projektin projektikouluttajan siirtyessä pois näistä töistä jälkeen on vielä jäljellä, ja tämän vuoksi suunnitellaan loppuvuodelle vielä projektiin liittyviä töitä. Syksyn 2006 aikana suunnitellaan vielä toteutettavaksi Lyönnistä puheeksi-polku ainakin kerran. Työn toteuttaa Ulla Pyy-Nieminen ja Marketta Suontakanen-Kamaja. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, erityisesti tyttöjen, kanssa toteutetaan väkivaltaaiheen käsittelemiseksi sarja tarinateatterin keinoin käsiteltäviä tapahtumia. Riitta Harilo tulee ohjaamaan nämä koulutustapahtumat. 4.2 Kohderyhmä, hyödynsaaja Lyönnistä puheeksi projektia toteutettiin peruskoulun 3, 6, ja 8 luokilla. Näihin luokka-asteisiin päädyttiin yhdessä opettajien kanssa kokeiluprojektin jälkeen. Näillä ala-asteen luokilla oppilaat ovat joko läpikäyneet muutoksen koulutyöhön liittyen 3- luokkalaiset siirtyneet pienistä luokista isompiin ja kouluaineita on tullut lisää, 8- luokkalaiset läpikäyneet yläasteelle siirtymisen muutoksen) tai oppilaat ovat suuren muutoksen edessä (6-luokkalaiset siirtymässä yläasteelle). Erityisryhmänä on mukana kunnan erityiskouluja ja erityisluokkien oppilaita (emu ja esy - luokkalaisia), joiden parissa työskenneltiin heidän tarpeistaan lähtien. 10

11 Päiväkoti-ikäisten kanssa toteutettiin yksi kokeilu Tampereen kaupungissa. Iltatilaisuuteen kutsuttiin kahden päiväkodin vanhempia lastensa kanssa. Ammattioppilaitoksessa Tampereella koulutuspaketti toteutettiin kolmen opiskelijaryhmän kanssa; logistiikka-alan oppilaiden, autonkuljettaja-oppilaiden ja pukuompelijoiden kanssa. Kutsujana toimi ammattioppilaitoksen sosiaalikuraattori. Hyödynsaajana oli myös kunkin oppilasryhmän opettajat ja paikalla olleet kouluavustajat. Jokaisessa koulussa projektikouluttaja kutsui opetustapahtumaan mukaan myös koulun oppilashuoltoryhmää; rehtoria, kuraattoria, terveydenhoitajaa ja koulupsykologia. Useassa koulussa nämä viranhaltijat olivat niin kiireisiä, etteivät he ehtineet koulutustapahtumaan. Veso-päiville (virkaehtosopimuksen mukaisille koulutuspäiville) osallistui opettajia Ylöjärvellä ja Tampereella. Projektikouluttaja tarjosi koulutuspakettia myös Kangasalalle ja Lempäälään, mutta jostain syystä se ei edennyt sivistys- ja koulutoimenjohtajalta eteenpäin. Vanhempainilloissa oli mukana 1231 vanhempaa. Useasti mukana oli koulujen opettajia, jotka eivät olleet päässeet luokkansa mukana kuuntelemaan Lyönnistä puheeksi-koulutusta. 4.3 Yhteistyökumppanit, projektin ohjausryhmä Lyönnistä puheeksi projektin ideoinnissa, reflektoinnissa ja seurannassa oli mukana projektin ohjausryhmä. Tässä ryhmässä oli mukana ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ja innostuneita lasten ja nuorten kanssa tehtävästä työstä. Heillä on kokemusta työnsä tai harrastuneisuutensa parista lasten ja nuorten kehityksestä, mahdollisuuksista, vaikeuksista ja väkivallan kohtaamisesta. Projektin ohjausryhmän jäsenet edustivat yhteiskunnan eri aloja. Työn jatkuvuuden kannalta vaikuttaminen tiedotusvälineiden ja kunnallis- ja valtion politiikan kautta oli myös yhtenä lähtökohtana ohjausryhmän muodostamiselle. Yhteenvetona projektin ohjausryhmän tehtäviä olivat: - toimia palkatun työntekijän tukiryhmänä - antaa ideoita ja näkökulmia projektin tekemään työhön - saada ideoita ja näkökulmia omaan työhön - levittää oman työnsä kautta tietoa lasten väkivaltaan liittyvistä asioista - Projektin ohjausryhmässä on ollut mukana. * Marjatta Aittolahti, läänin sosiaalitarkastaja, Länsi-Suomen lääninhallitus * Jukka Gustafsson, kansanedustaja, Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puh.joht. * Mona Jerkku, vastaava sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, Tays, lastenpsykiatrian klinikka / lasten oikeuspsykiatrinen työryhmä * Tiina Merikanto, toimittaja, YLE Ajankohtaisjournalismi * Helena Molander, varatuomari, Lasten perusoikeudet ry:n puh.joht. * Riitta Ollila, erityisopettaja, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puh.joht. Kaupunginvaltuutettu, * Anna Säynäjäkangas-Diaz, psykologi, työyhteisövalmentaja, Pirkanmaan ihmissuhdetyö ry:n hallitus 11

12 * Marketta Suontakanen-Kamaja, projektikouluttaja Lyönnistä puheeksi-projekti, Yet psykoterapeutti Projektin ohjausryhmä kokoontui erilaisin kokoonpanoin 13 kertaa projektin aikana. 5. Puitteet 5.1 Tilat Pirkanmaan Ihmissuhdetyö ry:n toimisto sijaitsee Tampere-talon ja Tampereen yliopiston välittömässä läheisyydessä osoitteessa Yliopistonkatu 60 A, jossa projekteilla oli oma toimisto. Tarinakattila-projekti ja Lyönnistä puheeksi-projekti jakoivat toimistotilan. Käytössä oli myös tarvittaessa yhdistyksen koulutus ja kokoustilat. Lasten, nuorten, vanhempien ja opettajien kohtaaminen tapahtui kuntien osoittamissa tiloissa, lähinnä koulujen luokissa. Vanhempainillat toteutuivat muissa opetustiloissa ja voimistelu- ja juhlasaleissa. 5.2 Työntekijät Projektin kehittäjänä, suunnittelijana, toteuttajana ja koko kokonaisuudesta vastaavana toimi projektikouluttaja Marketta Suontakanen-Kamaja. Hän on toiminut aikaisemmin Sisä-Suomen rikosuhripäivystyksen aluevastaavana sen toiminnan alusta saakka, vuodesta 1994 vuoteen 2003, kehittäen sen palvelujärjestelmän puhelinpäivystyksessä, tukihenkilötoiminnassa ja juristien neuvonnassa. Musta Ruusu-ryhmä insestin ja raiskauksen uhreille ja Myrskylyhty-ryhmä lähisuhdeväkivallan uhreille olivat Suontakanen-Kamajan kehittämiä työmuotoja ja hän toimi niiden yhtenä vetäjänä yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa vuodesta 1994 vuoteen Erittäin monien erilaisten rikoksen uhrien kohtaaminen antoi pohjaa lasten ja nuorten kohtaamiselle. Toiminnallisen ryhmätyön ohjaajan tutkinto (psyko- ja sosiodraamamenetelmät) ja valmistuminen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta keväällä 2005 ylemmän tason analyyttiseksi yksilöpsykoterapeutiksi antoi hyvän pohjan lasten, nuorten ja aikuisten kanssa tehtävälle väkivallan ehkäisytyölle. Syksyllä 2005 käytännön työtä projektikouluttajana tuli jakamaan syys marraskuuksi kahtena päivänä viikossa FM, työnohjaaja Ulla Pyy-Nieminen. Sen lisäksi, että hän kiersi kouluissa, Pyy-Nieminen toteutti syksyllä 2005 kaksipäiväisen Lyönnistä puheeksi-polun. 5.3 Hallinto Projektien taustalla juridisena ja asioista päättävänä ryhmänä toimi Pirkanmaan Ihmissuhdetyö ry:n hallitus. Hallituksen puheenjohtaja on Jari Aho. Varsinaisina jäseninä Taina Lähteilä, Anitta Tammela, Anna Säynäjäkangas (Lyönnistä puheeksi projektin ohjausryhmän jäsen) ja Pirjo Kiiskilä. Arja Hämäläinen on yhdistyksen toiminnanjohtaja ja hän toimi projektien valvojana yhdistyksen puolelta. Käytännön projektinhallintaan vaikutti myös toimistosihteeri Heidi Seppälä ja Kirsi Ruohonen ja kirjanpitäjä KTM Vesa Koivisto. 12

13 Projektin ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, ideoida, tiedottaa ja välittää tietoa projektille ja projektista, eli Lyönnistä puheeksi- projektin sisältöön vaikuttaminen Materiaali Projektin painopiste oli lasten kanssa työskentely keskustelemalla, erilaisia harjoituksia tekemällä ja toiminnallisilla menetelmillä. Oheismateriaalina oli kalvopaketti, jossa oli 14-vuotiaan Miika Kamajan piirtämät kuvat erilaisista lasten kohtaamista väkivaltatilanteista. Kouluttaja käytti musiikkia (esim. Eput: Murheellisten laulujen maa ). Opettajia kannustettiin tekemään lasten kanssa piirroksia ja sarjakuvia, jotka nousevat käsitellyistä aiheista. Muut luovuudesta lähtevät tuotokset, kuten ainekirjoitus, sadut, laulut, näytelmät voivat olla jälkityöskentelyä projektille. Tarinateatteri on luovaa improvisaatioteatteria yhdessä yleisön, näyttelijöiden, ohjaajan ja muusikon kanssa. Projektikouluttaja Suontakanen on itse tarinateatterinäyttelijä, joten yhteistyölle oli hyvä pohja tarinateatteria käyttävän Tarinakattila-projektin kanssa. Suunnitelma siitä, että projektin aikana työskennellään yhdessä Tarinakattila-projektin kanssa siten, että kouluista kerätään innostuneita lapsia ja nuoria tekemään tarinateatteria myös työskennellen erilaisten väkivallan teemojen kanssa ei toteutunut. 6. Toiminnan kuvaus, työtapoja Lyönnistä puheeksi projektissa lasten kanssa käsiteltiin heidän elämäänsä mahdollisesti jo tapahtuneista ja/tai ennaltaehkäisevästi erilaisista väkivallan muodoista. Oppituntien sisältö muodostui perheen ulkopuolisista väkivaltakokemuksista liikkeelle lähtien ja jatkuen perheen sisälle menevän väkivallan kohtaamiseen. Koulutusrupeama aloitettiin keskustelemalla väkivaltaisista saduista, väkivaltaohjelmista, -viihteestä, peleistä ja viimeisimmistä väkivaltauutisista. Niiden kautta siirryttiin kaveriväkivaltaan vapaa-ajalla, koulumatkoilla ja koulukiusaamiseen. Tässä tilanteessa toiminnallisilla menetelmillä tehtiin koulukiusaajan ja koulukiusatun persoonan kuvat ja katsottiin, mikä vaikutus koulukavereilla on kiusattuun ja kiusaajaan. Tämän jälkeen siirryttiin kotona tapahtuviin väkivaltatilanteisiin. Opetus jatkui sisarusten välisistä väkivaltatilanteista ja siinä tutkittiin, missä tilanteessa tarvitaan aikuisia avuksi. Seuraavaksi katsottiin, mitä väkivaltatilanteita voi syntyä lasten ja vanhempien välille ja mitkä ovat lapsen oikeudet, jos aikuinen harjoittaa ruumiillista väkivaltaa häntä kohtaan. Myös opettajien, valmentajien ja harrastusten ohjaajien harjoittama henkinen ja ruumiillinen väkivalta tuli esille tässä kohdassa. Opetuskeinona oli katsoa esim. 8-luokkalaiseten kanssa päivällispöytätilanne perjantai-iltana, jossa nuoret ottavat sekä vanhempien että oman ikäistensä roolit. Syviä oivalluksia murrosikäisen vanhempana toimimisen vaikeudesta tapahtui 13

14 roolisamaistusten kautta. Yhdessä lasten kanssa mietittiin heille turvallisia aikuisia tällaisissa tilanteissa ja kirjoitettiin lista taululle viranomaisauttajista. Perheväkivallan yleisyys ja lasten hiljainen ja useimmiten unohdettu ryhmä väkivallan seuraajana on tiedossa. Aikuisten voimat menevät omien asioiden käsittelyyn lasten jäädessä yksin tunteittensa kanssa. Tässä koulutuksessa lapselle puhuttiin aikuisten keskinäisestä väkivallasta lapsen silmin ja etsittiin hänelle keinoja hakea apua itselleen tällaisessa tilanteessa. Myös tässä kohdassa katsottiin turvallisten aikuisten listaa, kenelle lapsi voi mennä puhumaan vaikeuksistaan. Myös äitien ja isien auttajat listattiin taululle. Näiden asioiden kautta siirryttiin väkivallan intiimeimmälle alueelle eli seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön. Nuorten, murrosikäisten kanssa aloitettiin puhumalla ensin terveestä seksuaalisuudesta antamalla lupaa omaan etenemistahtiin painostusta vastaan. Seksivalistusta tautien ennaltaehkäisemiseksi oli helppo antaa tässä kohdassa. Nuorten tyttöjen raiskatuksi tuleminen on yleistynyt ja tässä kohdassa puhuttiin päihteiden käytön riskeistä kotihipoissa ja siitä, kuinka kavereista pidetään huolta. Projektikouluttaja antoi oppilaille luvan tehdä nimettömänä kirjallisia kysymyksiä seksuaalisuuteen liittyen ja vastasi niihin tämän tunnin aikana. Pienempien koululaisten kanssa puhuttiin houkuttelijoista, namusedistä ja joskus myös -tädeistä. Lapsilla oli usein kokemuksia vieraista lasta seuranneista aikuista miehistä, ja lapsia kuultiin tässä kohdassa tarkasti. Lapsille kerrottiin millaisia muotoja houkuttelu voi saada. Yhdessä harjoiteltiin tiukan EI -sanan sanomisen taitoa ja pakoon juoksemisen ja avun huutamisen taitoa. Sovittiin, ettei tyttöjen tarvitse olla kilttejä tyttöjä tällaisten aikuisen vaatimusten keskellä. Lopuksi siirryttiin ahdistavimpaan aihepiiriin, eli lasten kokemaan insestiin. Sekä pienemmille koululaisille, että jo murrosikäisille kerrottiin, mitä insesti tarkoittaa ja millaista se voi olla. Lapsille tähdennettiin, kuinka tärkeää on hakea apua itselleen ja päästä insestistä irti. Kouluttaja kertoi, millaisia mahdollisuuksia lapsella on hakea ja saada apua. Lapsille kerrottiin myös siitä, että lapsi ei ole yksin ja ainoa tämän ongelmakentän keskellä. Opetus toteutettiin keskusteluopetuksena, demonstraatioina ja pieninä toiminnallisina harjoituksina. Työskentelytavat ja niiden käyttö oli yhteydessä siihen, kuinka paljon aikaa oli käytettävissä kunkin luokan kanssa työskentelylle. 14

15 6.1 Tilastot Kevät ja syksy 2003 Ylöjärvi ja Viittakiven opisto Hauho Kouluja /ala-aste, yläaste Oppilasmäärät Vanhempainillat Opettajat Kevät 2004, Lempäälä Syksy 2004, Kangasala Vuosi 2005, Tampere Yhteensä vuosina Yhteensä: Kouluja/ala-aste,yläaste Oppilasmäärät Vanhempainillat Opettajat Tarkat tilastot ovat raportin lopussa. 7. Lyönnistä puheeksi-polku Kohdassa 7, ( ) kirjoittajana Ulla Pyy-Nieminen Taustaa Lypu-polulle Innostus Lyönnistä puheeksi-toimintapäivän järjestämisestä lähti siitä, että olin kuullut Tukholmassa järjestetystä samantyyppisestä toimintapolusta, jonka varrella olevilla rasteilla koululaisilla oli mahdollisuus perehtyä eri aiheisiin (esim. seurustelu, päihteet) ja osallistua esim. draaman keinoin jonkin ongelman ratkaisuun. Opettajana minulla on myös sellainen kokemus, että koulun arjessa ei ole tarpeeksi aikaa levittää tietoa ja keskustella oppilaiden kanssa väkivallan yleisyydestä lasten ja nuorten elämässä. 8-luokkalaiset eivät myöskään välttämättä ole selvillä omista oikeuksistaan, eivätkä he tiedä, mistä apua voi hakea ja mitä mahdollisuuksia siihen oma kotikaupunki heille tarjoaa. Toisaalta myös työnohjaajana olen kuunnellut opettajien huolia esim. koulussa tapahtuneista kiusaamistilanteista ja heidän huolestaan ottaa vaikeita aiheita puheeksi. Sen vuoksi Lypu-polku tarjosi myös opettajille eväitä asioiden käsittelyyn. 15

16 Lypu-koulukäyntien aikana koin, että siihen varattu aika (1,5 h /luokka) ei ollut riittävä, koska aineisto oli niin laaja ja aina ei keskustelulle jäänyt tarpeeksi aikaa. Sen vuoksi Lypu-polun toteutus antoi mahdollisuuden paneutua kuhunkin aihealueeseen syvemmin ja myös keskustella esillä olevista kysymyksistä. Lypu-polun toimintapisteiden vetäjät ovat kaikki alansa ammattilaisia, sen vuoksi heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksensa tekivät päivien sisällöstä kattavan kokonaisuuden. 7.1 Toteutus, toimipisteiden vetäjät ja osallistujat Lyönnistä puheeksi-polku toteutettiin 23. ja Vuolteenkadun nuorisotiloissa. Järjestäjä ja koordinoijana toimi Ulla Pyy-Nieminen Osallistujina: Kaukajärven koulun 8.luokat, yhteensä 146 oppilasta Tammerkosken koulun 8.luokat, yhteensä 118 oppilasta Opettajia oli kumpanakin päivänä 6 valvomassa omaa ryhmäänsä, yhteensä 12 opettajaa Toimintapisteiden vetäjät ja aiheet Näyttelijät Frans Lindström ja Melanie Gourdon, Raittiustoimisto Koulukiusaaminen Yliopettaja Jaakko Kauppila ja kolme poliisiopiskelijaa, Poliisikoulu Poliisin kohtaama väkivalta ja poliisin tapa toimia perheväkivaltatilanteessa Johtaja Lasse Salmi ja kolme harjoittelijaa, SPR:n nuorten turvatalo Aikuisten ja nuorten välinen väkivalta ja infoa turvatalosta Terveydenhoito-opiskelija Katri Kallio ja kätilöopiskelija Karoliina Yläjoki, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Seurustelu ja seksin aloittaminen Terveydenhoitaja Maria Juvonen, Nuorisoneuvola Nuorisoneuvolan toiminnan esittely Seksuaalirikokset, ehkäisy ja sukupuolitaudit Sosiaalisihteeri Tuula Tuominen ja kaksi seksuaalivähemmistöön kuuluvaa edustajaa, Tampereen Seta Seksuaalivähemmistöt, sukupuolivähemmistöt, Tampereen Setan toiminnan esittely Liikunnan opettaja Tuula Orkola, Kaukajärven koulu 16

17 7.2 Lypu-polun tavoite ja toteutus Liikunnan opettaja Tuija Muurasniemi, Tammerkosken koulu, mukana päivän suunnittelussa koulujen edustajina Lypu-polun tavoite Tavoite oli sama kuin varsinaisissa kouluissa pidettävissä opetuskokonaisuuksissa: Välittää lapsille tietoa ja keskustella heidän kanssaan erilaisista väkivallan muodoista, seurustelusta ja siitä, mistä nuori voi hakea apua sitä tarvitessaan. Näkökulma näihin teemoihin oli ennaltaehkäisevä. Toimintapisteiden toteutuksessa pyrittiin käyttämään toiminnallisia menetelmiä. Päivien toteutus Alkuvalmistelut Oppilaat vierailivat kuudessa yllä mainitussa toimintapisteessä heille laaditun aikataulun mukaisesti niin, että he viipyivät kussakin toimintapisteessä 30 minuuttia. Päivän kesto oli viisi tuntia, jona aikana oppilailla oli ruokailutauko ja yksi kymmenen minuutin tauko. Oppilaat nauttivat koulusta saadut eväät lounastauolla. Vuoltsun toiminnanjohtaja Annele Lydenin kanssa pidettiin kaksi palaveria, jolloin mietittiin tilaratkaisuja ja tarvittavia Avvälineitä sekä suunniteltiin polun kulkua ja logistiikka. Toimintapisteiden vetäjien kanssa kokoonnuttiin kolme kertaa, jolloin pohdittiin heidän osuuttaan ja sovittiin toimintapisteiden sisällöistä niin että ne vastaavat Lypuprojektin asiasisältöjä ja päivien tavoitetta. Ruoka toimintapäivän vetäjille tilattiin Tampereen Ammattioppilaitoksesta. Taltiointi ja media Lypu-polun arviointi Päivien kustannukset Loppupalaveri Lypu-polku videoitiin ja tapahtumasta haastateltiin Tampereradioon Marketta Suontakanen- Kamajaa, varsinaista Lypuprojektin vetäjää sekä tehtiin juttu Aamulehteen ( ) Opettajat täytättivät oppilailla arviointilomakkeen koulussa Lypu-polun jälkeen. Arvioinnin tulokset ovat mukana raportissa. Vuoltsun nuorisotila saatiin ilmaiseksi käyttöön. Ainoat kustannukset olivat toimintapisteiden vetäjien ruokailut. Muuten päivä toteutettiin talkoo-periaatteella. Pidettiin , jossa toimintapisteiden vetäjät katsoivat päivien aikana videoitua filmiä. Esille otettiin myös arvioinnin tulokset, jonka pohjalta keskusteltiin ja tehtiin rakentavia muutosehdotuksia mahdolliselle syksyllä 06 toteutettavalle Lypu-polulle. 17

18 7.3 Lypu-polun toimintapisteiden sisällöistä Lypu-polun aiheet sivusivat ja tukivat terveystiedossa 8-luokkalaisille käsiteltäviä teemoja. (mm. kiusaaminen, ihmisen kehittyminen, seurustelu). Mukana olleiden terveystiedon opettajien mukaan aikapula kuitenkin rasittaa aineiston laajempaa käsittelyä. Varsinaisten Lypu-projektiin liittyvien koulukäyntien aikana tavoitteena on ollut kertoa ennaltaehkäisevästi erilaisista väkivallan muodoista ja vahvistaa heidän kykyään terveellä tavalla pitää huolta omista rajoistaan. Aiheina ovat olleet kiusaaminen, perheväkivalta, seksuaalinen häirintä ja insesti. Lisäksi on otettu esille seksuaalivähemmistöihin liittyviä kysymyksiä ja seurusteluun ja erityisesti sen myönteisyyteen liittyviä kysymyksiä. Nämä samat teemat olivat mukana Lypu-polun kuudessa toimintapisteessä, joista seuraavassa tarkempaa sisällön kuvausta. Raittiustoimiston toimintapiste - kiusaaminen / Vuoltsun yläsali Kaksi näyttelijää Melanie Gourdon ja Franz Lindström toteuttivat rastinsa draaman keinoin. Heillä oli kaksi tilannetta, jotka he esittivät ryhmille osallistaen myös oppilaita. Ensimmäinen kiusaamistilanne tapahtui opettajan ja oppilaan välillä, jossa opettaja toimi kiusaajana. Tilanteeseen tehtiin korjaava kokemus oppilaiden ideoiden pohjalta. Toinen kiusaamistilanne koski bileiden järjestämistä ja sinne kutsuttua muslimityttöä. Tilanne muuttui kiusaamiseksi. Samoin tähän draamaan saatiin toisenlainen, parempi ratkaisu, oppilaiden ideoiden pohjalta. Kummatkin tapaukset purettiin oppilaiden kanssa niistä ja yleisemminkin kiusaamisesta, siihen puuttumisesta ja kiusatun sekä kiusaajan auttamisesta puhuen. Poliisin toimintapiste / Nettikahvila Poliisin teemana oli perheväkivalta. Nuoremmat konstaapelit ja yliopettaja Jaakko Kauppila kertoivat poliisin kohtaamasta väkivallasta ja sen eri muodoista. Lisäksi he kertoivat yksityiskohtaisesti poliisin tavasta toimia perheväkivaltatilanteissa, niihin liittyvistä seuraamuksista ja rangaistuksista.. He kertoivat myös nuorten oikeuksista näissä tilanteissa ja kuinka nuorten itsensä tulisi toimia. Tämän lisäksi nuoret saivat ryhmissä ratkaistavakseen ja pohdittavakseen erilaisia väkivaltatapauksia. Kukin ryhmä kertoi ratkaisumallinsa, joista koko ryhmä yhdessä keskusteli. Poliisi esitteli myös poliisin työtä ammattina ja jakoi aiheeseen liittyvää materiaalia. SPR:n nuorten turvatalo/ Kerhohuone 9 Nuorten turvatalon aiheena oli aikuisten ja nuorten välinen väkivalta. Toimintapisteen vetäjinä olivat Nuorten turvatalon johtaja Lasse Salmi ja Pia (?) sekä kolme harjoittelijaa. Perheväkivallasta keskusteltiin yleisesti, mitä se on ja kuinka se koskee nuorta ja kuinka siinä tilanteessa tulisi toimia. Toimintapiste piti myös sisällään yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisutehtävän, jota nuoret porukalla pohtivat. 18

19 Oppilaille näytettiin video nuoren elämästä, joka sai avun ja tukea Nuorten turvatalosta. SPR:n Nuorten turvatalon toimintaa esiteltiin: missä se on, kuka sinne voi tulla, koska sinne voi tulla, millaisissa tilanteissa jne. Lisäksi käsiteltiin lastensuojelulakia ja sen sisältöjä. Toimintapisteessä oli mukana musiikkia (Älä enää lyö, En ole kuullut mitään, Murheellisten laulujen maa)ja Turvis-esitteitä. Piramk:n opiskelijat seurustelu / Kerhohuone 2 Terveydenhoitajaopiskelija Katri Kallion ja kätilöopiskelija Karoliina Yläjoen toimintapisteen aiheina olivat: seurustelu ja seksin aloittaminen, seksin realisointi, sukupuolielimiin liittyvien ennakkoluulojen romuttaminen sekä lisäksi painotettiin seksiin ja läheisyyteen liittyvää positiivisuutta ja turvallisuutta. Katri ja Karoliina olivat sisustaneet tilan aiheeseen liittyvällä rekvisiitalla: kuvilla, tilastoilla, kehon kuvilla, alusvaatteilla, hedelmillä ja sängyllä, jonka päällä kynttilöitä yms. He kertoivat seurustelusta ja seksin aloittamisesta ja ottivat esiin tilastoja 8- luokkalaisten seksikokemuksista ja seksin aloitusiästä. Pornon välittämistä mielikuvista keskusteltiin ja niitä oikaistiin. Rintojen ja peniksen koko-asioita käsiteltiin hedelmävertausten avulla. Toimintapisteessä painotettiin, että jokainen on arvokas omana itsenään, omat tunteet ovat tärkeitä ja seksin aloittamiseen ei tarvitse pitää kiirettä. Mukana oli taustalla aiheeseen liittyvää musiikkia. Nuorisoneuvola / kerhohuone 13 Terveydenhoitaja Maria Juvonen otti toimintapisteessään esille seksuaalirikokset, ehkäisyn, sukupuolitaudit ja Nuorisoneuvolan esittelyn. Hän luki nuoren kirjoittaman jutun raiskauksesta / seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sen jälkeen nuoret miettivät, mikä on seksuaalista ahdistelua, mihin ei tarvitse suostua sekä, mistä he voivat hakea tarvittaessa apua. Tehtävä purettiin ja vedettiin johtopäätökset, mikä on seksuaalista hyväksikäyttöä. Lisäksi keskusteltiin houkuttelijoista. Oppilaat saivat neuvoja, kuinka tulee toimia, jos on raiskattu tai yritetty raiskata. Lisäksi oppilaille annettiin tietoa, mihin tulee ottaa yhteyttä ja kuinka tärkeää on puhua asiasta turvallisen aikuisen kanssa. Seurusteluun liittyen Maria otti esiin ehkäisyn merkityksen, kertoi yleisimmistä sukupuolitaudeista, ja oikaisi harhaluuloja, että kavereilla on jo 8-luokkalaisina runsaasti kokemuksia seksistä.. Lisäksi puhuttiin itsetyydytyksestä ja esiteltiin kondomin käyttö. Hän esitteli myös Nuorisoneuvolan toimintaa, jakoi esitteitä (Kun on aika rakastaa vihkonen) ja jokainen sai ottaa mukaan myös yhden kondomin, jos halusi. Mukana musiikkia. (Tänään ei tule pakkeja, Rusketusraidat) Seta / kerhohuone 14 Sosiaalisihteeri Tuula Tuomisto ja kaksi sukupuolivähemmistöön kuuluvaa edustajaa käsittelivät toimintapisteessään seksuaalivähemmistöjä, sukupuolivähemmistöjä ja esittelivät Tampereen Setan toimintaa. Seksuaalivähemmistöihin edustaja kertoi, mitä homoseksuaalisuus tarkoittaa, millaista silloin on arkielämä. Hän valotti myös sitä, että homoseksuaalisuus ei ole sairaus ja 19

20 että se on poistettu rikoslainsäädännöstä ja sairausluokituksesta. Lisäksi kerrottiin, milloin syrjinnän kieltävä laki tuli voimaan ja milloin rekisteröity parisuhde astui voimaan. Trans-asioista kertoi itse sukupuolivähemmistöön kuuluva edustaja. Hän kertoi faktoja transsukupuolisuudesta ja siihen liittyvistä asioista. Tuula esitteli Tampereen Setan toimintaa ja jakoi oppilaille esitteitä koskien seksuaalija sukupuolivähemmistöjä sekä Tampereen Setaa. Oppilaat tekivät lappusille kysymyksiä liittyen aiheeseen. Vastausten pohjalta virisi myös laajempaa keskustelua. 7.4 Arviointi ja pohdinta Oppilaiden arviointia Lypu-polusta: Toimintapisteitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5. Sen lisäksi oppilailla esitettiin kolme avointa kysymystä. Kaukajärven oppilaiden (vastanneita 134 / 146 oppilasta) vastausten perusteella toimintapisteet saivat seuraavat arvioit: -poliisi 3,1 -raitsu 3,2 -SPR:n nuorten turvatalo 3,3 -Piramk 3,9 -nuorisoneuvola 3,5 -seta 2,3 Arvio koskee toimintapisteen antia, sisältöä ja tapaa, millä se toteutettiin. Arvioit ovat suhteellisen tasaisia. Seurustelu-toimintapiste nousi kuitenkin selkeästi arvioinneista ensimmäiseksi. Seurustelu-asiat ovat tärkeitä 14-vuotiaan elämässä, samoin siihen liittyvät seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Kuitenkaan väkivaltaan liittyvät toimintapisteet eivät jääneet juurikaan pienemmälle huomiolle. Mahdollisesti seksuaalivähemmistöihin liittyvä informaatio oli niin kaukana nuorten todellisuudesta, että siihen saatettiin suhtautua yllättyneinä ja torjuen. Tammerkosken oppilaiden (vastanneita 64 / 118 oppilasta) vastausten perusteella toimintapisteet arvioitiin seuraavasti: -poliisi 3 -raitsu 3,1 -SPR:n nuorten turvatalo 3 -piramk 4,4 -nuorisoneuvola 3,2 -seta 3,2 Tammerkosken 8-luokkalaisten kohdalla seurustelu ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat nousivat myös ensimmäiseksi. Omaan kehitykseen ja seurusteluun liittyvät asiat kiinnostivat erityisesti 14-vuotiaita nuoria. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset mietityttävät useita, ja nyt näistä asioista puhuttiin erään nuoren kommentin mukaisesti huumorilla ja rennosti, mutta tosiasiaperäisesti. Muut toimintapisteet ovat 20

21 lähes tasavertaisia. Erona Kaukajärven oppilaiden arviointiin on Setan toimintapisteen saama korkeampi arvio. Vastausten perusteella voisi sanoa, että Tammerkosken oppilaat suhtautuivat Setan toimintapisteen sisältöihin realistisemmin ja he saivat täysin uutta oikeaa tietoa sellaisesta alueesta, josta harvoin puhutaan. Eräs nuori kommentoi Seta:n toimintapistettä näin: Oli kiva kuulla ihmisten omia kokemuksia, opin eniten ja sain täysin uutta tietoa. Mielenkiintoinen ja suvaitsevaisuutta opettava. Kysymys 2. Mitkä eri toimintapisteissä kuulemasi asiat olivat sinulle henkilökohtaisesti merkittävimpiä? Mistä hyödyit eniten? Henkilökohtaisesti merkittäviä asioita lueteltiin seuraavasti: (luetteloon kerätyt asiat ovat siinä järjestyksessä, mikä sai eniten mainintoja) Kaukajärvi: - seurusteluun liittyvät asiat - perheväkivaltaan liittyvät asiat -kiusaamiseen liittyvät asiat -nuorisoneuvolan toimintapisteessä olleet asiat -nuorten turvataloon liittyvät asiat sekä seksuaalivähemmistöjä koskevat asiat Tammerkoski: -seurusteluun liittyvät asiat -seksuaalivähemmistöjä koskevat asiat -nuorisoneuvolan toimintapisteessä olleet asiat -nuorten turvataloon liittyvät asiat -perheväkivaltaan ja kiusaamiseen liittyvät asiat Kysymys 3. Millaisia vaikutuksia tapahtumalla oli käsityksiisi väkivallasta? Oppilaiden vastauksista olen koonnut päällimmäiseksi nousseet mielipiteet: Kaukajärvi: -yllätyin väkivallan paljoudesta -väkivalta on yleisempää kuin tiesin -tuli paljon tietoa väkivallasta -perheväkivaltaa on monenlaista -sain uusia näkökulmia -kaikki tieto oli tarpeellista -väkivallasta täytyy ilmoittaa aikuisille, ottaa poliisin yhteyttä -apua pitää hakea -pitää puhua ja toimia -väkivallan rangaistuksista oli hyvä saada tietoa -väkivallan vastaisuus vahvistui -ei saa hakata -kiusaaminen pitää ottaa vakavasti -ei muuttanut suurestikaan käsityksiäni väkivallasta Tammerkoski: -opin, että voi olla sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa -väkivalta voi olla myös sanallista riitelyä, se on muutakin kuin lyömistä ja hakkaamista 21

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti. Alakoulu tytöt 8x80m sukkulaviesti

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti. Alakoulu tytöt 8x80m sukkulaviesti Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti 1 Sammon koulu, Tampere 2 Pitkäjärven koulu, Kangasala 3 Hakkarin koulu, Lempäälä Alakoulu tytöt 8x80m sukkulaviesti A-sarja 1 Vatialan koulu, Kangasala 2

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 KESKIAIKAPROJEKTI 6. LUOKALLA ANDZELA NENKO LINDA MATTILA PIA PUUPPONEN Hankkeen taustaa Koulussamme on tiimiopettajuus luokkatasoittain. Kuudensia luokkia on neljä,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti

Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti Yläkoulu tytöt ja pojat 6x80m aitajuoksuviesti 1 Sammon koulu, Tampere 1.13,60 2 Hakkarin koulu, Lempäälä 1.20,32 3 Pitkäjärven koulu, Kangasala 1.21,98 4 Nokianvirran koulu, Nokia 1.23,02 Alakoulu tytöt

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kommunikointirata 2013

Kommunikointirata 2013 Kommunikointirata 2013 Webinaari 19.9.2014 Avaimet osallisuuteen Taina Honkanen Keskustelun aiheet Mitä jäi mieleen edellisistä Kommunikointirata - koulutusosioista Ideoita ja suunnitelmia jaettavaksi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa

Kuinka usein ja millä kokoonpanolla yhteisöllinen oppilashuoltoryhmänne kokoontuu 1) laajennetusti: Kurun yhtenäiskoulun alue kokoontuu kaksi kertaa Keihäslahden esiopetuksen ja Kurun PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 Ryhmät: Vanamot (Keihäslahti) Naavat (Kurun päiväkoti) 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kokemuksia asiantuntijaliikkuvuushankkeista Leonardo-ohjelman tiedotustilaisuus CIMOssa 25.9.2012 Marja Seppälä, kv-päällikkö

Kokemuksia asiantuntijaliikkuvuushankkeista Leonardo-ohjelman tiedotustilaisuus CIMOssa 25.9.2012 Marja Seppälä, kv-päällikkö Kokemuksia asiantuntijaliikkuvuushankkeista Leonardo-ohjelman tiedotustilaisuus CIMOssa 25.9.2012 Marja Seppälä, kv-päällikkö Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 etunimi.sukunimi@espoo.fi 21.01.2015 Sivu 1 / 7 4451/12.01.07/2014 3 Vastaus selvityspyyntöön Espoon koulujen koulukiusaamisen tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kouluruokailun kehittäminen

Kouluruokailun kehittäminen Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 5/2008. Sivistyslautakunta 11.08.2008 ASIALISTA 5/2008 Sivistyslautakunta 11.08.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 11.08.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot