Tuulikki Petäjäniemi. Mistä työhyvinvointi syntyy tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulikki Petäjäniemi. Mistä työhyvinvointi syntyy tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Tuulikki Petäjäniemi Varatuomari Tuulikki Petäjäniemi toimii yritys- ja yhteisökonsulttina omassa yrityksessään Peemicon Oy:ssä. Aiemmin hän on toiminut projektijohtajana työministeriössä hallituksen Työssä jaksamisen ohjelmassa. Vuoden 1999 loppuun saakka Petäjäniemi oli viisivuotiskauden johtajana Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAssa, jonne hän tuli tasa-arvovaltuutetun tehtävästä hoidettuaan sitä Sitä ennen hän työskenteli viiden vuoden ajan Suomen Yhdyspankissa mm. yhteiskuntayhteyksien johtajana ja konttorinjohtajana. Vuodet Petäjäniemi oli kansanedustaja. Mistä työhyvinvointi syntyy tulevaisuudessa Henkilöstön hyvinvointi on tulevaisuudessa avainasia suomalaisille yrityksille, jotka rakentavat toimintansa yhä syvemmälle tietotaidolle, luovuudelle ja innovaatioille. Osaamisyhteiskunnassa työnantaja on yhä riippuvaisempi työntekijöistään. Tämä haastaa yritykset parantamaan henkilöstönsä elämän laatua ja ottamaan entistä enemmän huomioon yksittäisen työntekijän toiveita ja tarpeita. Tyky-toiminnasta laaja-alaiseen työhyvinvointiin Työhyvinvoinnin edistämisessä on ollut erilaisia aaltoliikkeitä luvun alun tyky-toiminnan painopisteenä oli yksilö. Lama-ajan keskellä painotettiin työntekijän vastuuta omasta kunnostaan ja terveydestään ja korostettiin, että työntekijän tulee huolehtia omasta työmarkkinakelpoisuudestaan päivittämällä tietojaan ja taitojaan lähtökohtaisesti omalla ajallaan ja omalla rahallaan. Taloudellisen laman tuomat mittavat henkilöstövähennykset sekä yritystoiminnan uudelleenorganisointi loivat työpaikoille tunteen jatkuvasta kiireestä. Tehokkuuden ja työn vaatimusten kasvu johti joidenkin yksilöiden kohdalla vakavaan uupumukseen. Julkiseen keskusteluun nousi uupumuksen ehkäisy. Samalla perinteisen, fyysiseen työympäristöön keskittyneen työsuojelutoiminnan rinnalle nousi henkinen työsuojelu. Koneitten ja laitteiden turvallisuuden, tapaturmien välttämisen ja ammattitautien torjumisen ohessa etsittiin keinoja henkisen kuormituksen vähentämiseksi ja opastettiin työpaikkoja kiusaamisen ja häirinnän käsittelyssä ja ehkäisemisessä sekä väkivallan uhkan torjumisessa. Hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman alkaessa vuonna 2000, työn painopiste oli työyhteisön ilmapiirin rakentamisessa ja työnhallinnan varmistamisessa. Työolobarometreissä näkyvä kiireen kasvu ja työilmapiirin heikentyminen nosti esiin henkilöstön riittävyyden. Yksilöllisestä ajattelusta oli siirrytty yhteisöllisyyteen. Vähitellen jaksamisen sijasta ryhdyttiin puhumaan työhyvinvoinnista. Keskustelu kääntyi esimiestoimintaan, erityisesti lähiesimiehen merkitykseen hyvän työilmapiirin luomisessa ja työyhteisön toimivuu- Työn Tuuli

2 den varmistamisessa. Johtaminen nousi työhyvinvointitutkimuksissakin ykkösasiaksi ja työhyvinvoinnin edistäminen liitettiin hyvän henkilöstöjohtamisen kokonaisuuteen. Tänään esimiestaitojen rinnalla korostetaan alaistaitoja, joista tärkein on vastuu omasta työstä. Lisäksi painotetaan runsaiden sairauspoissaolojen puheeksi ottamista ja yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa. Yhteisöllisyyden ohella esillä ovat taas myös yksilön omat toimet ja elämänhallinta. Samalla kun työhyvinvoinnin edistäminen on liitetty osaksi henkilöstöstrategiaa ja johtamisjärjestelmää, on kiinnostuttu myös työhyvinvoinnin taloudellisesta vaikuttavuudesta. Työhyvinvointityön tuloksia halutaan analysoida ja mitata entistä tarkemmin. Etsitään vastausta kysymykseen, miten työn tuottavuutta voidaan lisätä niin, että työelämän laatu samalla paranee. Vuorovaikutuksella turvallisuutta muutostilanteisiin Terveys ja turvallisuus nousevat suomalaisissa asennemittauksissa useimmiten kärkisijoille. Kansainvälistyneillä työmarkkinoilla työntekijöille ei kuitenkaan voida taata pysyvän työpaikan tuomaa turvallisuutta. Turvallisuuden tunne on rakennettava sen varaan, että muutoksia pystytään ennakoimaan ja muutostilanteita hallitsemaan niin, että työntekijät saavat tietoa riittävästi ja oikea-aikaisesti. Työntekijöille on tärkeää saada keskustella muutoksesta, sen taustasta, hyödyistä ja vaikutuksista organisaatioon ja työtehtäviin. Työntekijöille on tärkeää saada keskustella muutoksesta, sen taustasta, hyödyistä ja vaikutuksista organisaatioon ja työtehtäviin. Yleisen epävarmuuden ohella pelkoa voi herättää epäily oman osaamisen riittävyydestä jatkossa. Työtehtävien vaihdokset edellyttävätkin työntekijöiltä kykyä ja vahvaa halua oppia uutta sekä työnantajilta ja yhteiskunnalta panostusta jatkuvan oppimisen käytäntöjen kehittämiseen. Muutostilanteissa tarvitaan siis avoimuutta ja vuorovaikutusta eli samoja asioita, jotka muodostavat muutoinkin hyvän johtamisen perustan. Jatkossa esimiestyön merkitys tulee vielä entisestäänkin korostumaan. Tarkoituksenmukaisten tehtäväjärjestelyjen ja töiden jaon lisäksi esimiehen on luotsattava henkilöstöään työn arjessa ja rohjettava tarttua myös ongelmatilanteisiin. Lähiesimies tuntee myös parhaiten alaisensa tehtävät ja suoriutumisen ja voi kehityskeskusteluissa viitoittaa tien työntekijän jatkuvalle kehittymiselle. Kehityskeskustelujen merkitys tuleekin kasvamaan. Ne otetaan käyttöön pienissäkin yrityksissä, niihin valmistaudutaan kunnolla ja niitä käydään useamman kerran vuodessa. Siten varmistetaan, että työntekijät saavat onnistumisensa tueksi perusteltua palautetta ja arvion suoriutumisestaan ja voivat itse esittää tarpeitaan ja toiveitaan esimerkiksi urakehityksestä tai työaikajärjestelyistä. Työhyvinvoinnin kannalta avainasemassa oleva tiedonkulku ei voi kuitenkaan olla pelkästään kehityskeskustelujen tai kahvipöytäkeskustelujen varassa. Hyvä palaverikäytäntö takaa mielestäni tulevaisuudessakin sisäisen viestinnän onnistumisen. Siihen eivät riitä intranet, ryhmäsähköpostit, ilmoitustaulut tai henkilöstölehdet eivätkä myöskään ison joukon yhteiset informaatiotilaisuudet. Tieto menee parhaiten perille silloin, kun työntekijät saavat oman tiiminsä järjestäytyneessä palaverissa itse kysyä ja kommentoida sekä kuulla toisten kysymykset ja kommentit. Samalla syntyy mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen. Kansainvälisesti tai muutoin monilla paikkakunnilla toimivissa yrityksissä perinteinen, yhdessä ja samassa tilassa kasvokkain pidettävä palaveri ei ole mahdollinen viikoittain eikä edes kerran kuukaudessa. Virtuaalipalaverit ovat jo monelle tuttuja ja teknologia tulee antamaan niille uusia muotoja. Esimiehen ja työtovereiden tapaaminen kasvokkain luo kuitenkin perustan sähköisiä apuvälineitä hyödyntävälle yhteiselle pohdinnalle. Kun osa työntekijöistä tekee yhä useammin työtään asiakkaan luona, viestintä on erityisen haasteellista. Sähköiset yhteydet omaan yritykseen ja johdon säännölliset viestit antavat perustiedot, joista voidaan parhaimmillaan keskustella oman yrityksen henkilöstölle avatuilla keskustelupalstoilla. Joissakin työyhteisöissä samassa paikassa työtä tekevät osallistuvat yhteisiin viikkopalavereihin riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa tai virallinen esimiehensä. 30 Työn Tuuli

3 Moninaisuuden johtaminen arvoonsa Hyvän työyhteisön kriteereihin kuuluvat myös toisten arvostaminen ja erilaisuuden kunnioittaminen. Suomessa erilaisuus tarkoitti viime vuosikymmenellä useimmiten eri koulutusta tai ammattia, erilaista perhetaustaa tai eri sukupuolta. Tasa-arvolaki toi naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun yritysten asialistalle. Viime vuosina yrityksissä on opeteltu ikäjohtamista, eri-ikäisten ihmisten sujuvaa yhteistyötä samassa työyhteisössä ja 50 vuotta täyttäneiden kannustamista eri keinoin jatkamaan työelämässä aina lain mukaiseen eläkeikään saakka. Ikääntyneempiä työntekijöitä on myös valmennettu hahmottamaan, mitä hiljainen tieto on ja siirtämään kokemustietoa nuoremmilleen. Muun muassa Kansainvälinen työjärjestö ILO käyttää tasa-arvojohtamisesta tai ikäjohtamisesta termiä erilaisuuden johtaminen (Diversity management). Sen alle kuuluu myös monikulttuurisuuden tai moninaisuuden johtaminen, joka on meilläkin tulossa yhä ajankohtaisemmaksi. Suomalaiset ovat jo pitkään ottaneet itse mielellään vastaan työpaikkoja muista maista. Täällä kotimaassa suvaitsevaisuudessa maahanmuuttajia kohtaan on ollut viljalti parantamisen varaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhtautumisessa on onneksi tapahtunut lientymistä. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn kevään 2007 asennetutkimuksen mukaan kuitenkin edelleen vain kolmasosa hyväksyy ulkomaalaisten maahan muuton helpottamisen vastauksena työvoiman vähentymiseen. Jotta työpaikoilla oltaisiin sinut monikulttuurisuuden kanssa, myönteisten asenteitten pitäisi jatkossa merkittävästi vahvistua. Samat asiat, jotka työelämään osallistuvat naiset ja miehet näkivät 1990-luvun alussa eri tavoin, nousevat nyt tutkimuksissa esiin valtaväestön ja maahanmuuttajien näkemyseroina. Kantasuomalaiset arvioivat maahanmuuttajien osaamisen vähäisemmäksi kuin maahanmuuttajat itse ja ajattelevat, että maahanmuuttajilla on yhtä hyvät mahdollisuudet työllistyä ja rakentaa uraa kuin täällä syntyneillä. Monikulttuurisessa työympäristössä potentiaalinen mahdollisuus väärinymmärryksiin on suuri. Niiden poistamiseksi tarvitaan tietoa ihmisten erityispiirteistä ja monipuolista vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kesken työyhteisössä ja sen ulkopuolella. Monessa yrityksessä ajatellaan, että tasapuolinen kohtelu tarkoittaa jokaisen työntekijän kohtelemista täsmälleen samalla tavalla. Erilaisuuden johtamisen pääperiaate on kuitenkin se, että yksittäisen työntekijän ominaislaatu, esimerkiksi erot tuen tarpeessa ja itsenäisyydessä tai ajattelutyylin ja kulttuurin erilaisuus otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon päivittäisessä yhteistyössä. Oikeanlaista oppia, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Viime vuosikymmenen laman aikana havahduttiin siihen, että monen työntekijän ammattitaito oli auttamattomasti vanhentunut. Töiden vaativuus oli kasvanut nopeammin kuin työntekijöiden osaaminen. Jatkuvan oppimisen konsepti osoittautui parhaaksi työllistymisvakuutukseksi ja yrityksen tarjoamat hyvät kehittymismahdollisuudet nousivat nuorten rekrytoinnissa valttikortiksi. Haastattelututkimuksissa tärkeäksi oppimismenetelmäksi nousee lyhytkurssien sijasta työn yhteydessä tapahtuva oppiminen, parityöskentely, mentorointi tai työ- ja tehtäväkierto. Coaching, joka antaa mahdollisuuden käsitellä työtehtävien ohella muitakin kysymyksiä, on saavuttanut vahvan aseman esimiesten kehittämismenetelmänä. Samalla pitkäkestoisen koulutuksen merkitys on korostunut. Oppiminen halutaan kytkeä selvästi työtehtävään. Uuden ajan airut oppimisen organisoinnissa on Tampere Business Campus TBC ry, yritysten väliseen toisilta oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen keskittynyt yritysverkosto. TBC-yritykset ovat luopuneet tilaamasta oppilaitosten valmiita koulutustuotteita. Sen sijaan ne kartoittavat ilmeiset ja hiljaiset osaamistarpeensa ja rakentavat niiden pohjalta yhdessä opintuottajien kanssa koulutusohjelmia. Lisäksi yritykset jakavat kokemuksiaan, oppivat toisiltaan ja yhdessä sekä kehittävät uusia valmennuksia ja kehittämisen työkaluja. Käytössä ovat muun muassa mentorointi sekä opinkierrokset toisessa yrityksessä ja oman yrityksen toimintatapojen systemaattinen vertailu ja kokemusten vaihtaminen saman alan ammattilaisten kanssa. Työn Tuuli

4 TBC:ssä kehitetään eri tahojen kesken tapahtuvalla vuorovaikutuksella oppimismahdollisuuksia, jotka vastaavat paremmin yritysten tarpeita. Uusilla, innovatiivisilla tavoilla halutaan varmistaa oikeanlainen osaaminen oikeaan paikkaan ja oikeana aikana, mikä ei ole vanhoilla metodeilla toteutunut esimerkiksi ikääntyvien työntekijöiden kohdalla. Heidän pärjäämisensä ja motivaationsa syntyy Jyväskylän yliopiston tutkimusten mukaan saavuttamisen ja pärjäämisen kokemuksesta sekä siitä, että heillä on oma juttu tai reviiri, jossa he ovat riittävän hyviä. Perustana tälle on nimenomaan riittävä ja oikea-aikainen uusien taitojen oppiminen. Kannustavuutta ja joustavia työaikoja paikallisella sopimisella Yksityisillä toimialoilla päädyttiin tänä vuonna liittokierrokseen muun muassa siksi, että palkkausjärjestelmiä haluttiin muokata entistä kannustavammiksi. Osasta palkankorotuksia sovitaan paikallisesti ja yksittäisen työntekijän palkankorotus määräytyy erillisen esimiehen ja alaisen välillä käytävän palkkakeskustelun pohjalta. Tällöin esimiehen on osattava eritellä alaisensa suoriutumista niin, Rahapalkan oheen tullaan jatkossa räätälöimään yhä useampia työhyvinvointiin liittyviä etuja. että tämä ymmärtää, missä hän on onnistunut ja miltä osin suoritusta olisi kenties mahdollista parantaa. Tämä ymmärrys siivittää myös kokemusta palkkauksen oikeudenmukaisuudesta. Rahapalkan oheen tullaan jatkossa räätälöimään yhä useampia työhyvinvointiin liittyviä etuja. Työporukan yhteisliikunnan sekä liikunta- tai kulttuuriseteleiden oheen on jo kehitetty sairaan lapsen hoitopalvelu, joka helpottaa työtehtäviin keskittymistä ja projektin hallintaa. Etenkin isompien työpaikkojen työpaikkaruokalasta saa ostaa ruokaa kotiin vietäväksi. Tarjolla on myös pesulapalveluita. Uskon, että tulevaisuudessa työsuhdeauton rinnalle tai vaihtoehdoksi voidaan palkata kodin siisteydestä vastaava työsuhdesiivooja. Palkitsemisen kokonaisuuteen kuuluu rahapalkan ja muiden rahassa mitattavien etuuksien ohella aineeton palkitseminen, jonka merkitys motivaatiolle on ratkaiseva. LTT-tutkimuksen Ei Pelkästään rahasta tutkimuksessa nousivat esiin tutut osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä kehittymis- ja uramahdollisuudet. Esimiehen antaman palautteen rinnalle kohosivat työtoverilta ja asiakkaalta saatu palaute. Monessa yrityksessä yllätyttiin siitä, kuinka vahvasti nuoret asiantuntijat painottivat erilaisia työaikajärjestelyitä, jotka helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Joustavat työaikajärjestelyt eivät kuitenkaan ole enää aivan uusi asia. Teknologiateollisuudessa on jo pitkään paikallisesti sovittu työvuoroista niin, että sekä työnantaja että työntekijät ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Juuri vastavuoroisuus eli työnantajan ja työntekijän kummankin etu luo perustan onnistuneille työaikajoustoille. Hyviä esimerkkejä löytyy myös Lapin hiihtokeskusten kausiluonteisen työn työajoista ja Jorvin sairaalasta, jonka työaikojen pilottihanke on palkittu Euroopan Unionissa. Muissakin työpaikkakohtaisissa työaikahankkeissa työntekijät ovat yhteistuumin rytmittäneet päivittäisiä työaikoja, työvuoroja sekä vapaa-päiviä ja lomia niin, että työajat palvelevat mahdollisimman hyvin työntekijöitä unohtamatta kuitenkaan työnantajan ja asiakkaiden etua. Työntekijöiden joustohalukkuutta lisäävät hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön ja ihmisläheinen organisaatiokulttuuri. Toimivat työaikajärjestelyt edellyttävät myös työtovereilta sallivaa asennetta niiden yksilölliseen käyttöön tai käyttämättä jättämiseen. Työntekijän tarpeet huomioon ottavat työaikajärjestelyt voivat parhaimmillaan merkittävästi helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa kahdestakin syystä. Ensinnäkin äitien ohella myös isät ovat yhä kiinnostuneempia lastensa hyvinvoinnista ja yhdessäolosta heidän kanssaan. Toiseksi työikäisten määrän vähentyessä työmarkkinoilla tarvitaan myös pienten lasten vanhempia. Eikä unohtaa sovi myöskään niitä ikääntyneempiä työntekijöitä, joilla on hoidettavanaan omat vanhempansa tai sukulaisensa. Jo mahdollisuus etätyöhön esimerkiksi parina päivänä viikossa voisi helpottaa omaisten hoivatyötä. Nuorten asenteet näyttävät muutoinkin muuttuneen niin, että vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt. Elämässä halutaan kokea muutakin kuin työntekoa. Ei ole itsestään selvää, että asiantuntijat suostuvat tulevai- 32 Työn Tuuli

5 suudessa tekemään työtä myös kotonaan, ellei kysymys ole sovitusta etätyöstä, jota tehdään normaalityöajan puitteissa. Toisaalta osa tietotyöntekijöistä ja asiantuntijatehtävissä toimivista saattaa jatkossakin tarvita esimiehensä puuttumista asiaan, silloin, kun työaikasaldot uhkaavat karata käsistä. Työn imussa oleva asiantuntija ei aina itse tunnista uupumuksen riskiä. Jaksaakseen hänkin tarvitsee tietyn määrän lepoa ja unta. Perheen ja ystävien seurassa tai harrastusten parissa vietetty aika merkitsee samalla akkujen lataamista tehokasta työntekoa varten. Työaikajohtamiselle on selkeä tilaus. Työhyvinvoinnin taloudellinen vaikuttavuus Uupumuksen tunnusmerkkejä ovat väsymys, kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon lasku. Uupuneen ihmisen työn tulokset jäävät vaatimattomiksi. Väsynyt ei myöskään opi uutta eikä kestä muutosta. Ammatillisen itsetunnon puute haittaa neuvottelutilanteissa ja estää uusien ideoiden kehittelyä. Työtehtävien hoitamiseen menee tavallista enemmän aikaa ja kiire pukkaa päälle. Kyynisyys merkitsee välinpitämättömyyttä ja voi johtaa muun muassa tietoturvan vaarantumiseen. Työntekijä puhuu sivu suunsa eikä käytä tietojärjestelmiä sovitulla tavalla. Uupumus voi pahimmillaan johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Mielenterveydellisistä tai muista syistä johtuvat sairauspoissaolot samoin kuin tapaturmat ja ennenaikaiset eläkkeet aiheuttavat yrityksille suuria kustannuksia. Yhden sairauspäivän keskimääräiseksi hinnaksi lasketaan 300 euroa. Työeläkemaksut taas on porrastettu niin, että maksuluokka ja kustannukset nousevat samaa tahtia kuin yrityksen työntekijöitä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Samalla yritys menettää ammattitaitoa ja kokemusta, jota voi olla vaikea korvata. Kustannussäästöjen ohella laaja-alainen työhyvinvoinnin edistäminen lisää tuottavuutta. Hyvä työilmapiiri sekä riittävä vapaa-aika perheen, ystävien ja harrastusten parissa antavat potkua luovuudelle ja innovatiivisuudelle. Työntekijöiden erilaisuus ja sen hyödyntäminen vaikuttavat positiivisesti yrityksen kykyyn luoda uutta ja löytää ratkaisuja sekä palvella asiakkaita. Jos henkilöstö viestii, että sitä arvostetaan ja tieto kulkee, yritys kiinnostaa työpaikkana osaavia, laadukkaan työn tekijöitä. Vahva työmotivaatio puolestaan tarkoittaa sitä, että työntekijät haluavat käyttää koko osaamistaan ja ovat valmiita ottamaan vastuuta. He kestävät paremmin lyhytaikaista kuormitusta ja haluavat kehittää työtään ja työolojaan. Kaikki tämä lisää tuottavuutta ja tuo tulosta. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka vaikuttaa yrityksen tai yhteisön kuvaan ja menestymiseen markkinoilla. Yhteiskuntavastuun osana painotetaankin sosiaalista vastuuta, joka samalla merkitsee henkilöstöraportoinnin arvon korostumista myös sijoittajien silmissä. Yrityksen tulevaisuutta rakennetaan yhä vahvemmin henkilöstön osaamisen ja kehittymiskyvyn varassa. Myös työhyvinvoinnista on tullut osa osaamispääomaa. Työhyvinvoinnin taloudellisesta vaikuttavuudesta kertovat myös useat tutkimustulokset. Viime vuosikymmenen puolivälissä toteutetussa Muuttuva yritys-projektissa todettiin, että toiminnallisesti joustavissa yrityksissä tuottavuus oli prosenttia parempi kuin traditionaalisilla työpaikoilla. Toiminnallisesti joustaviksi työpaikoiksi katsottiin ne työpaikat, joissa työntekijöillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittyä sekä oppia työssään uutta. Kaikki muut työpaikat tulkittiin traditionaalisiksi. Toimintatapojen merkitys oli suuri erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Työssä jaksamisen ohjelman henkilöstöraportointia koskevassa tutkimuksessa saatiin 54 organisaation tietoja analysoimalla näyttöä hyvän henkilöstöjohtamisen ja yritystalouden yhtymäkohdista. Henkilöstötyytyväisyys korreloi asiakastyytyväisyyden kanssa ja vaikuttaa siten palvelun laatuun. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen korreloivat puolestaan henkilöstötyytyväisyyden kanssa. Henkilöstön tyytyväisyydellä esimiestoimintaan havaittiin olevan vahva korrelaatio tuottavuuteen. Työn Tuuli

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Suorituksen johtaminen

Suorituksen johtaminen Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot