Tuulikki Petäjäniemi. Mistä työhyvinvointi syntyy tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulikki Petäjäniemi. Mistä työhyvinvointi syntyy tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Tuulikki Petäjäniemi Varatuomari Tuulikki Petäjäniemi toimii yritys- ja yhteisökonsulttina omassa yrityksessään Peemicon Oy:ssä. Aiemmin hän on toiminut projektijohtajana työministeriössä hallituksen Työssä jaksamisen ohjelmassa. Vuoden 1999 loppuun saakka Petäjäniemi oli viisivuotiskauden johtajana Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAssa, jonne hän tuli tasa-arvovaltuutetun tehtävästä hoidettuaan sitä Sitä ennen hän työskenteli viiden vuoden ajan Suomen Yhdyspankissa mm. yhteiskuntayhteyksien johtajana ja konttorinjohtajana. Vuodet Petäjäniemi oli kansanedustaja. Mistä työhyvinvointi syntyy tulevaisuudessa Henkilöstön hyvinvointi on tulevaisuudessa avainasia suomalaisille yrityksille, jotka rakentavat toimintansa yhä syvemmälle tietotaidolle, luovuudelle ja innovaatioille. Osaamisyhteiskunnassa työnantaja on yhä riippuvaisempi työntekijöistään. Tämä haastaa yritykset parantamaan henkilöstönsä elämän laatua ja ottamaan entistä enemmän huomioon yksittäisen työntekijän toiveita ja tarpeita. Tyky-toiminnasta laaja-alaiseen työhyvinvointiin Työhyvinvoinnin edistämisessä on ollut erilaisia aaltoliikkeitä luvun alun tyky-toiminnan painopisteenä oli yksilö. Lama-ajan keskellä painotettiin työntekijän vastuuta omasta kunnostaan ja terveydestään ja korostettiin, että työntekijän tulee huolehtia omasta työmarkkinakelpoisuudestaan päivittämällä tietojaan ja taitojaan lähtökohtaisesti omalla ajallaan ja omalla rahallaan. Taloudellisen laman tuomat mittavat henkilöstövähennykset sekä yritystoiminnan uudelleenorganisointi loivat työpaikoille tunteen jatkuvasta kiireestä. Tehokkuuden ja työn vaatimusten kasvu johti joidenkin yksilöiden kohdalla vakavaan uupumukseen. Julkiseen keskusteluun nousi uupumuksen ehkäisy. Samalla perinteisen, fyysiseen työympäristöön keskittyneen työsuojelutoiminnan rinnalle nousi henkinen työsuojelu. Koneitten ja laitteiden turvallisuuden, tapaturmien välttämisen ja ammattitautien torjumisen ohessa etsittiin keinoja henkisen kuormituksen vähentämiseksi ja opastettiin työpaikkoja kiusaamisen ja häirinnän käsittelyssä ja ehkäisemisessä sekä väkivallan uhkan torjumisessa. Hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman alkaessa vuonna 2000, työn painopiste oli työyhteisön ilmapiirin rakentamisessa ja työnhallinnan varmistamisessa. Työolobarometreissä näkyvä kiireen kasvu ja työilmapiirin heikentyminen nosti esiin henkilöstön riittävyyden. Yksilöllisestä ajattelusta oli siirrytty yhteisöllisyyteen. Vähitellen jaksamisen sijasta ryhdyttiin puhumaan työhyvinvoinnista. Keskustelu kääntyi esimiestoimintaan, erityisesti lähiesimiehen merkitykseen hyvän työilmapiirin luomisessa ja työyhteisön toimivuu- Työn Tuuli

2 den varmistamisessa. Johtaminen nousi työhyvinvointitutkimuksissakin ykkösasiaksi ja työhyvinvoinnin edistäminen liitettiin hyvän henkilöstöjohtamisen kokonaisuuteen. Tänään esimiestaitojen rinnalla korostetaan alaistaitoja, joista tärkein on vastuu omasta työstä. Lisäksi painotetaan runsaiden sairauspoissaolojen puheeksi ottamista ja yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa. Yhteisöllisyyden ohella esillä ovat taas myös yksilön omat toimet ja elämänhallinta. Samalla kun työhyvinvoinnin edistäminen on liitetty osaksi henkilöstöstrategiaa ja johtamisjärjestelmää, on kiinnostuttu myös työhyvinvoinnin taloudellisesta vaikuttavuudesta. Työhyvinvointityön tuloksia halutaan analysoida ja mitata entistä tarkemmin. Etsitään vastausta kysymykseen, miten työn tuottavuutta voidaan lisätä niin, että työelämän laatu samalla paranee. Vuorovaikutuksella turvallisuutta muutostilanteisiin Terveys ja turvallisuus nousevat suomalaisissa asennemittauksissa useimmiten kärkisijoille. Kansainvälistyneillä työmarkkinoilla työntekijöille ei kuitenkaan voida taata pysyvän työpaikan tuomaa turvallisuutta. Turvallisuuden tunne on rakennettava sen varaan, että muutoksia pystytään ennakoimaan ja muutostilanteita hallitsemaan niin, että työntekijät saavat tietoa riittävästi ja oikea-aikaisesti. Työntekijöille on tärkeää saada keskustella muutoksesta, sen taustasta, hyödyistä ja vaikutuksista organisaatioon ja työtehtäviin. Työntekijöille on tärkeää saada keskustella muutoksesta, sen taustasta, hyödyistä ja vaikutuksista organisaatioon ja työtehtäviin. Yleisen epävarmuuden ohella pelkoa voi herättää epäily oman osaamisen riittävyydestä jatkossa. Työtehtävien vaihdokset edellyttävätkin työntekijöiltä kykyä ja vahvaa halua oppia uutta sekä työnantajilta ja yhteiskunnalta panostusta jatkuvan oppimisen käytäntöjen kehittämiseen. Muutostilanteissa tarvitaan siis avoimuutta ja vuorovaikutusta eli samoja asioita, jotka muodostavat muutoinkin hyvän johtamisen perustan. Jatkossa esimiestyön merkitys tulee vielä entisestäänkin korostumaan. Tarkoituksenmukaisten tehtäväjärjestelyjen ja töiden jaon lisäksi esimiehen on luotsattava henkilöstöään työn arjessa ja rohjettava tarttua myös ongelmatilanteisiin. Lähiesimies tuntee myös parhaiten alaisensa tehtävät ja suoriutumisen ja voi kehityskeskusteluissa viitoittaa tien työntekijän jatkuvalle kehittymiselle. Kehityskeskustelujen merkitys tuleekin kasvamaan. Ne otetaan käyttöön pienissäkin yrityksissä, niihin valmistaudutaan kunnolla ja niitä käydään useamman kerran vuodessa. Siten varmistetaan, että työntekijät saavat onnistumisensa tueksi perusteltua palautetta ja arvion suoriutumisestaan ja voivat itse esittää tarpeitaan ja toiveitaan esimerkiksi urakehityksestä tai työaikajärjestelyistä. Työhyvinvoinnin kannalta avainasemassa oleva tiedonkulku ei voi kuitenkaan olla pelkästään kehityskeskustelujen tai kahvipöytäkeskustelujen varassa. Hyvä palaverikäytäntö takaa mielestäni tulevaisuudessakin sisäisen viestinnän onnistumisen. Siihen eivät riitä intranet, ryhmäsähköpostit, ilmoitustaulut tai henkilöstölehdet eivätkä myöskään ison joukon yhteiset informaatiotilaisuudet. Tieto menee parhaiten perille silloin, kun työntekijät saavat oman tiiminsä järjestäytyneessä palaverissa itse kysyä ja kommentoida sekä kuulla toisten kysymykset ja kommentit. Samalla syntyy mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen. Kansainvälisesti tai muutoin monilla paikkakunnilla toimivissa yrityksissä perinteinen, yhdessä ja samassa tilassa kasvokkain pidettävä palaveri ei ole mahdollinen viikoittain eikä edes kerran kuukaudessa. Virtuaalipalaverit ovat jo monelle tuttuja ja teknologia tulee antamaan niille uusia muotoja. Esimiehen ja työtovereiden tapaaminen kasvokkain luo kuitenkin perustan sähköisiä apuvälineitä hyödyntävälle yhteiselle pohdinnalle. Kun osa työntekijöistä tekee yhä useammin työtään asiakkaan luona, viestintä on erityisen haasteellista. Sähköiset yhteydet omaan yritykseen ja johdon säännölliset viestit antavat perustiedot, joista voidaan parhaimmillaan keskustella oman yrityksen henkilöstölle avatuilla keskustelupalstoilla. Joissakin työyhteisöissä samassa paikassa työtä tekevät osallistuvat yhteisiin viikkopalavereihin riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa tai virallinen esimiehensä. 30 Työn Tuuli

3 Moninaisuuden johtaminen arvoonsa Hyvän työyhteisön kriteereihin kuuluvat myös toisten arvostaminen ja erilaisuuden kunnioittaminen. Suomessa erilaisuus tarkoitti viime vuosikymmenellä useimmiten eri koulutusta tai ammattia, erilaista perhetaustaa tai eri sukupuolta. Tasa-arvolaki toi naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun yritysten asialistalle. Viime vuosina yrityksissä on opeteltu ikäjohtamista, eri-ikäisten ihmisten sujuvaa yhteistyötä samassa työyhteisössä ja 50 vuotta täyttäneiden kannustamista eri keinoin jatkamaan työelämässä aina lain mukaiseen eläkeikään saakka. Ikääntyneempiä työntekijöitä on myös valmennettu hahmottamaan, mitä hiljainen tieto on ja siirtämään kokemustietoa nuoremmilleen. Muun muassa Kansainvälinen työjärjestö ILO käyttää tasa-arvojohtamisesta tai ikäjohtamisesta termiä erilaisuuden johtaminen (Diversity management). Sen alle kuuluu myös monikulttuurisuuden tai moninaisuuden johtaminen, joka on meilläkin tulossa yhä ajankohtaisemmaksi. Suomalaiset ovat jo pitkään ottaneet itse mielellään vastaan työpaikkoja muista maista. Täällä kotimaassa suvaitsevaisuudessa maahanmuuttajia kohtaan on ollut viljalti parantamisen varaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhtautumisessa on onneksi tapahtunut lientymistä. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn kevään 2007 asennetutkimuksen mukaan kuitenkin edelleen vain kolmasosa hyväksyy ulkomaalaisten maahan muuton helpottamisen vastauksena työvoiman vähentymiseen. Jotta työpaikoilla oltaisiin sinut monikulttuurisuuden kanssa, myönteisten asenteitten pitäisi jatkossa merkittävästi vahvistua. Samat asiat, jotka työelämään osallistuvat naiset ja miehet näkivät 1990-luvun alussa eri tavoin, nousevat nyt tutkimuksissa esiin valtaväestön ja maahanmuuttajien näkemyseroina. Kantasuomalaiset arvioivat maahanmuuttajien osaamisen vähäisemmäksi kuin maahanmuuttajat itse ja ajattelevat, että maahanmuuttajilla on yhtä hyvät mahdollisuudet työllistyä ja rakentaa uraa kuin täällä syntyneillä. Monikulttuurisessa työympäristössä potentiaalinen mahdollisuus väärinymmärryksiin on suuri. Niiden poistamiseksi tarvitaan tietoa ihmisten erityispiirteistä ja monipuolista vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kesken työyhteisössä ja sen ulkopuolella. Monessa yrityksessä ajatellaan, että tasapuolinen kohtelu tarkoittaa jokaisen työntekijän kohtelemista täsmälleen samalla tavalla. Erilaisuuden johtamisen pääperiaate on kuitenkin se, että yksittäisen työntekijän ominaislaatu, esimerkiksi erot tuen tarpeessa ja itsenäisyydessä tai ajattelutyylin ja kulttuurin erilaisuus otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon päivittäisessä yhteistyössä. Oikeanlaista oppia, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Viime vuosikymmenen laman aikana havahduttiin siihen, että monen työntekijän ammattitaito oli auttamattomasti vanhentunut. Töiden vaativuus oli kasvanut nopeammin kuin työntekijöiden osaaminen. Jatkuvan oppimisen konsepti osoittautui parhaaksi työllistymisvakuutukseksi ja yrityksen tarjoamat hyvät kehittymismahdollisuudet nousivat nuorten rekrytoinnissa valttikortiksi. Haastattelututkimuksissa tärkeäksi oppimismenetelmäksi nousee lyhytkurssien sijasta työn yhteydessä tapahtuva oppiminen, parityöskentely, mentorointi tai työ- ja tehtäväkierto. Coaching, joka antaa mahdollisuuden käsitellä työtehtävien ohella muitakin kysymyksiä, on saavuttanut vahvan aseman esimiesten kehittämismenetelmänä. Samalla pitkäkestoisen koulutuksen merkitys on korostunut. Oppiminen halutaan kytkeä selvästi työtehtävään. Uuden ajan airut oppimisen organisoinnissa on Tampere Business Campus TBC ry, yritysten väliseen toisilta oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen keskittynyt yritysverkosto. TBC-yritykset ovat luopuneet tilaamasta oppilaitosten valmiita koulutustuotteita. Sen sijaan ne kartoittavat ilmeiset ja hiljaiset osaamistarpeensa ja rakentavat niiden pohjalta yhdessä opintuottajien kanssa koulutusohjelmia. Lisäksi yritykset jakavat kokemuksiaan, oppivat toisiltaan ja yhdessä sekä kehittävät uusia valmennuksia ja kehittämisen työkaluja. Käytössä ovat muun muassa mentorointi sekä opinkierrokset toisessa yrityksessä ja oman yrityksen toimintatapojen systemaattinen vertailu ja kokemusten vaihtaminen saman alan ammattilaisten kanssa. Työn Tuuli

4 TBC:ssä kehitetään eri tahojen kesken tapahtuvalla vuorovaikutuksella oppimismahdollisuuksia, jotka vastaavat paremmin yritysten tarpeita. Uusilla, innovatiivisilla tavoilla halutaan varmistaa oikeanlainen osaaminen oikeaan paikkaan ja oikeana aikana, mikä ei ole vanhoilla metodeilla toteutunut esimerkiksi ikääntyvien työntekijöiden kohdalla. Heidän pärjäämisensä ja motivaationsa syntyy Jyväskylän yliopiston tutkimusten mukaan saavuttamisen ja pärjäämisen kokemuksesta sekä siitä, että heillä on oma juttu tai reviiri, jossa he ovat riittävän hyviä. Perustana tälle on nimenomaan riittävä ja oikea-aikainen uusien taitojen oppiminen. Kannustavuutta ja joustavia työaikoja paikallisella sopimisella Yksityisillä toimialoilla päädyttiin tänä vuonna liittokierrokseen muun muassa siksi, että palkkausjärjestelmiä haluttiin muokata entistä kannustavammiksi. Osasta palkankorotuksia sovitaan paikallisesti ja yksittäisen työntekijän palkankorotus määräytyy erillisen esimiehen ja alaisen välillä käytävän palkkakeskustelun pohjalta. Tällöin esimiehen on osattava eritellä alaisensa suoriutumista niin, Rahapalkan oheen tullaan jatkossa räätälöimään yhä useampia työhyvinvointiin liittyviä etuja. että tämä ymmärtää, missä hän on onnistunut ja miltä osin suoritusta olisi kenties mahdollista parantaa. Tämä ymmärrys siivittää myös kokemusta palkkauksen oikeudenmukaisuudesta. Rahapalkan oheen tullaan jatkossa räätälöimään yhä useampia työhyvinvointiin liittyviä etuja. Työporukan yhteisliikunnan sekä liikunta- tai kulttuuriseteleiden oheen on jo kehitetty sairaan lapsen hoitopalvelu, joka helpottaa työtehtäviin keskittymistä ja projektin hallintaa. Etenkin isompien työpaikkojen työpaikkaruokalasta saa ostaa ruokaa kotiin vietäväksi. Tarjolla on myös pesulapalveluita. Uskon, että tulevaisuudessa työsuhdeauton rinnalle tai vaihtoehdoksi voidaan palkata kodin siisteydestä vastaava työsuhdesiivooja. Palkitsemisen kokonaisuuteen kuuluu rahapalkan ja muiden rahassa mitattavien etuuksien ohella aineeton palkitseminen, jonka merkitys motivaatiolle on ratkaiseva. LTT-tutkimuksen Ei Pelkästään rahasta tutkimuksessa nousivat esiin tutut osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä kehittymis- ja uramahdollisuudet. Esimiehen antaman palautteen rinnalle kohosivat työtoverilta ja asiakkaalta saatu palaute. Monessa yrityksessä yllätyttiin siitä, kuinka vahvasti nuoret asiantuntijat painottivat erilaisia työaikajärjestelyitä, jotka helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Joustavat työaikajärjestelyt eivät kuitenkaan ole enää aivan uusi asia. Teknologiateollisuudessa on jo pitkään paikallisesti sovittu työvuoroista niin, että sekä työnantaja että työntekijät ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Juuri vastavuoroisuus eli työnantajan ja työntekijän kummankin etu luo perustan onnistuneille työaikajoustoille. Hyviä esimerkkejä löytyy myös Lapin hiihtokeskusten kausiluonteisen työn työajoista ja Jorvin sairaalasta, jonka työaikojen pilottihanke on palkittu Euroopan Unionissa. Muissakin työpaikkakohtaisissa työaikahankkeissa työntekijät ovat yhteistuumin rytmittäneet päivittäisiä työaikoja, työvuoroja sekä vapaa-päiviä ja lomia niin, että työajat palvelevat mahdollisimman hyvin työntekijöitä unohtamatta kuitenkaan työnantajan ja asiakkaiden etua. Työntekijöiden joustohalukkuutta lisäävät hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön ja ihmisläheinen organisaatiokulttuuri. Toimivat työaikajärjestelyt edellyttävät myös työtovereilta sallivaa asennetta niiden yksilölliseen käyttöön tai käyttämättä jättämiseen. Työntekijän tarpeet huomioon ottavat työaikajärjestelyt voivat parhaimmillaan merkittävästi helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa kahdestakin syystä. Ensinnäkin äitien ohella myös isät ovat yhä kiinnostuneempia lastensa hyvinvoinnista ja yhdessäolosta heidän kanssaan. Toiseksi työikäisten määrän vähentyessä työmarkkinoilla tarvitaan myös pienten lasten vanhempia. Eikä unohtaa sovi myöskään niitä ikääntyneempiä työntekijöitä, joilla on hoidettavanaan omat vanhempansa tai sukulaisensa. Jo mahdollisuus etätyöhön esimerkiksi parina päivänä viikossa voisi helpottaa omaisten hoivatyötä. Nuorten asenteet näyttävät muutoinkin muuttuneen niin, että vapaa-ajan arvostus on lisääntynyt. Elämässä halutaan kokea muutakin kuin työntekoa. Ei ole itsestään selvää, että asiantuntijat suostuvat tulevai- 32 Työn Tuuli

5 suudessa tekemään työtä myös kotonaan, ellei kysymys ole sovitusta etätyöstä, jota tehdään normaalityöajan puitteissa. Toisaalta osa tietotyöntekijöistä ja asiantuntijatehtävissä toimivista saattaa jatkossakin tarvita esimiehensä puuttumista asiaan, silloin, kun työaikasaldot uhkaavat karata käsistä. Työn imussa oleva asiantuntija ei aina itse tunnista uupumuksen riskiä. Jaksaakseen hänkin tarvitsee tietyn määrän lepoa ja unta. Perheen ja ystävien seurassa tai harrastusten parissa vietetty aika merkitsee samalla akkujen lataamista tehokasta työntekoa varten. Työaikajohtamiselle on selkeä tilaus. Työhyvinvoinnin taloudellinen vaikuttavuus Uupumuksen tunnusmerkkejä ovat väsymys, kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon lasku. Uupuneen ihmisen työn tulokset jäävät vaatimattomiksi. Väsynyt ei myöskään opi uutta eikä kestä muutosta. Ammatillisen itsetunnon puute haittaa neuvottelutilanteissa ja estää uusien ideoiden kehittelyä. Työtehtävien hoitamiseen menee tavallista enemmän aikaa ja kiire pukkaa päälle. Kyynisyys merkitsee välinpitämättömyyttä ja voi johtaa muun muassa tietoturvan vaarantumiseen. Työntekijä puhuu sivu suunsa eikä käytä tietojärjestelmiä sovitulla tavalla. Uupumus voi pahimmillaan johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Mielenterveydellisistä tai muista syistä johtuvat sairauspoissaolot samoin kuin tapaturmat ja ennenaikaiset eläkkeet aiheuttavat yrityksille suuria kustannuksia. Yhden sairauspäivän keskimääräiseksi hinnaksi lasketaan 300 euroa. Työeläkemaksut taas on porrastettu niin, että maksuluokka ja kustannukset nousevat samaa tahtia kuin yrityksen työntekijöitä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Samalla yritys menettää ammattitaitoa ja kokemusta, jota voi olla vaikea korvata. Kustannussäästöjen ohella laaja-alainen työhyvinvoinnin edistäminen lisää tuottavuutta. Hyvä työilmapiiri sekä riittävä vapaa-aika perheen, ystävien ja harrastusten parissa antavat potkua luovuudelle ja innovatiivisuudelle. Työntekijöiden erilaisuus ja sen hyödyntäminen vaikuttavat positiivisesti yrityksen kykyyn luoda uutta ja löytää ratkaisuja sekä palvella asiakkaita. Jos henkilöstö viestii, että sitä arvostetaan ja tieto kulkee, yritys kiinnostaa työpaikkana osaavia, laadukkaan työn tekijöitä. Vahva työmotivaatio puolestaan tarkoittaa sitä, että työntekijät haluavat käyttää koko osaamistaan ja ovat valmiita ottamaan vastuuta. He kestävät paremmin lyhytaikaista kuormitusta ja haluavat kehittää työtään ja työolojaan. Kaikki tämä lisää tuottavuutta ja tuo tulosta. Vastuullinen henkilöstöpolitiikka vaikuttaa yrityksen tai yhteisön kuvaan ja menestymiseen markkinoilla. Yhteiskuntavastuun osana painotetaankin sosiaalista vastuuta, joka samalla merkitsee henkilöstöraportoinnin arvon korostumista myös sijoittajien silmissä. Yrityksen tulevaisuutta rakennetaan yhä vahvemmin henkilöstön osaamisen ja kehittymiskyvyn varassa. Myös työhyvinvoinnista on tullut osa osaamispääomaa. Työhyvinvoinnin taloudellisesta vaikuttavuudesta kertovat myös useat tutkimustulokset. Viime vuosikymmenen puolivälissä toteutetussa Muuttuva yritys-projektissa todettiin, että toiminnallisesti joustavissa yrityksissä tuottavuus oli prosenttia parempi kuin traditionaalisilla työpaikoilla. Toiminnallisesti joustaviksi työpaikoiksi katsottiin ne työpaikat, joissa työntekijöillä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittyä sekä oppia työssään uutta. Kaikki muut työpaikat tulkittiin traditionaalisiksi. Toimintatapojen merkitys oli suuri erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Työssä jaksamisen ohjelman henkilöstöraportointia koskevassa tutkimuksessa saatiin 54 organisaation tietoja analysoimalla näyttöä hyvän henkilöstöjohtamisen ja yritystalouden yhtymäkohdista. Henkilöstötyytyväisyys korreloi asiakastyytyväisyyden kanssa ja vaikuttaa siten palvelun laatuun. Johtamisen ja osaamisen kehittäminen korreloivat puolestaan henkilöstötyytyväisyyden kanssa. Henkilöstön tyytyväisyydellä esimiestoimintaan havaittiin olevan vahva korrelaatio tuottavuuteen. Työn Tuuli

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio) Kyselyn tulokset vertailussa Sinisellä: PKKY kysely 2012 (212 vastaajaa) ja vaikeaa esimiehille

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA

ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Sitä saadaan, mitä mitataan!

Sitä saadaan, mitä mitataan! Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot