KAATUA SAAPPAAT JALASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAATUA SAAPPAAT JALASSA"

Transkriptio

1 KAATUA SAAPPAAT JALASSA Pieksämäkeläisten kotona asuvien vanhusten kokemuksia selviytymisestä ja turvallisuudesta. Kannisto Riikka, Ropponen Arja, Tarkiainen Taina Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO VANHUS - VANHUUS Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria Vanhuuden kehitystehtävä Eriksonin mukaan TOIMINTAKYKY JA VANHENEMINEN Psyykkinen toimintakyky ja vanheneminen Vanhusten masennus Vanhusten päihteidenkäyttö Sosiaalinen toimintakyky ja vanheneminen Fyysinen toimintakyky ja vanheneminen Toimintakyvyn arviointi TURVALLISUUS - TURVATTOMUUS Turvallisuuden ja turvattomuuden määrittelyä Psykososiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden yksinäisyys Kodin ja elinympäristön turvallisuus Kotona asuvan vanhuksen lääkehoito Taloudellinen turvallisuus ENNAKOIVAT KOTIKÄYNNIT EHKÄISEVÄN TOIMINNAN MUOTONA Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Tanskassa Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Suomessa VANHUSTEN TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN HANKE TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineistonkeruumenetelmä Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN EETTISYYS...36

3 10 TUTKIMUKSEN TULOKSIA Koti, pihapiiri ja turvallisuus Päivittäisissä toiminnoissa selviytyminen Terveydentila Terveyskäyttäytyminen Terveydentilan muutokset Aistitoiminnot Sosiaalinen osallistuminen Turvattomuus-turvallisuus Mieliala Tulevaisuuden odotuksia TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TULOSTEN YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...54 LÄHTEET...57 LIITTEET LIITE 1. Haastattelulomake...62 LIITE 2. Suostumuspyyntö... 79

4 TIIVISTELMÄ Kannisto, Riikka; Ropponen, Arja & Tarkiainen, Taina Opinnäytetyö, KAATUA SAAPPAAT JALASSA Pieksämäkeläisten kotona asuvien vanhusten kokemuksia selviytymisestä ja turvallisuudesta. Pieksämäki, syksy 2007, 78 s., liitteitä 2. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja, (AMK). Tutkimuksessamme selvitettiin yli 80-vuotiaiden Pieksämäen kaupungin alueella kotona asuvien vanhusten toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia asunnossaan ja asuinympäristössään. Tavoitteena oli myös selvittää heidän turvallisuuden tunteen kokemistaan toimintakyvyn heiketessä. Vuoden 2005 syksyllä Pieksämäellä alkoi kaksi vuotta kestävä vanhusten toimintakykyä edistävä hankeprojekti. Hankkeen tavoitteina oli kehittää kotihoitoa, välimuotoisia palvelurakenteita, vanhusten päivätoimintaa sekä ennaltaehkäisevää vanhustyötä tarkoittaen muun muassa ennakoivia kotikäyntejä. Kotikäynnit tehtiin sellaisille yli 80 vuotiaille henkilöille, jotka eivät kuuluneet sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Kohderyhmänä oli noin 420 henkilöä, joista 165 kieltäytyi. Projektityöntekijät kävivät tekemässä haastattelut vanhuksien omissa kodeissa. Tutkimusaineisto koottiin Pieksämäen kaupungin vanhustyön projektityöntekijöiden muokkaaman haastattelulomakkeen perusteella. Tutkimuksemme kohderyhmä muodostui 175:stä Vanhusten toimintakyvyn edistämis- hankkeeseen osallistuneesta vanhuksesta. Vastaajista naisia oli 121 ja miehiä 54. Kohderyhmä on valikoitunut henkilökohtaisella suostumuksella hankkeen kokonaisotoksesta. Tutkimustietoa karttui vanhusten turvallisuuden tunteen kokemisesta fyysisen toimintakyvyn heiketessä. Tutkimuksemme mukaan Pieksämäen kaupungin alueella asuvat ja haastatteluun osallistuneet vanhukset ovat pääosin iloisia, elämäänsä tyytyväisiä ja kokevat olonsa turvalliseksi. Toimintakyvyn rajoitteet hankaloittavat päivittäisissä askareissa suoriutumista vain vähän, jos lainkaan. Vaikka suuri osa vanhuksista asuu kerrostalossa, he ovat tyytyväisiä asuntoonsa ja piha-alueisiin sekä niiden toimivuuteen. Enemmistö heistä suhtautui myös luottavaisesti tulevaisuuteen ja toivoi pystyvänsä elämään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Asiasanat: vanhus, vanhenemismuutokset, toimintakyky, turvallisuus, yksinäisyys, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, kvantitatiivinen tutkimus

5 ABSTRACT Kannisto, Riikka; Ropponen, Arja and Tarkiainen, Taina. Scholarly thesis, TO FALL WITH BOOTS ON The experiences of home living elderly of Pieksämäki about their ability to manage and security. Pieksämäki, fall p., attachments 2. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki unit, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing Care, Degree: Nurse. In our research we studied more than 80-year-old residents of Pieksämäki to find out how they manage in their everyday lives, particularly in homes and in local neighbourhood. The intention was also to determine their feeling of security as their capacity to manage decreased. In fall 2005 two year long project started, with aim to improve capacity to manage for elderly people. Project aimed to further home care, service structure, day-activities of elderly and premeditative elderly care meaning among others premeditative visits. The visits were made to those over 80-year-old persons who were not customers for social security or health care. The target group consisted of 420 participants, of 165 refused to participate. Project workers visited elderly people in their own homes and interviewed them. Research material has been collected from question form which was revised by elderly care project workers in Pieksämäki. The target group consists of 175 elder participants to Vanhusten toimintakyvyn edistämisen -project. Of the target group 121 were women and 54 men. The target group has been created by asking personal consent from larger random sample. We gained information on how secure elderly people feel as their physical capability decreases. According to our research the elderly living near the city of Pieksämäki are in general happy and satisfied with their lives and feel secure. Physical disabilities restrict daily duties little, or not at all. Although most of the elderly live in apartment houses, they are happy with their apartment and courtyards. Most of them were very confident with the future and hoped that they could keep living in their own home as long as possible. Keywords: elderly, aging, physical capability, security, loneliness, premeditative visits, quantitave research

6 1 JOHDANTO Vanhetessa näkökanta tulevaisuuteen muuttuu. Iän karttuessa eläminen vaihtuu enemmän nykyhetkessä olemiseksi elämän jatkumisen ollessa yhä epävarmempaa. (Heikkinen 2002, 25.) Myös käsityksemme ja tuntemuksemme asioista saattavat muuntua, elämän antaessa eteemme uudenlaisia haasteita. Vanhetessa koemme tilanteita, joissa emme ole koskaan ennen olleet ja joihin yhteiskunta olettaa vanhusten sopeutuvan. Lisäksi meissä itsessämme tapahtuu koko ajan vanhenemiseen liittyviä muutoksia, jotka puolestaan vaikuttavat toimintaamme ja valintoihimme. Elämänkaari-ajattelu ja elämänkulun näkökulma on tullut tärkeäksi osaksi pyrittäessä ymmärtämään ikääntymiseen sisältyviä muutoksia toimintakyvyssä ja terveydessä, sekä etsiessämme keinoja terveen vanhenemisen edistämiseen. Vanhenemiseen ja vanhuuteen liittyvät aiemmat elämänvaiheet, elinolot sekä valinnat. Elämänvaiheesta toiseen siirryttäessä on niissä voinut tapahtua asioita, joilla on huomattava vaikutus myöhemmän elämän kulkuun. Varhaisessa vaiheessa (lapsuus/nuoruus) hankittu terveys- ja sosiaalinen pääoma luovat pohjan tulevalle terveydelle ja toimintakyvylle. Varhaisten kehitysvaiheiden tapahtumat saattavat vaikuttaa tässä prosessissa suuresti. (Heikkinen 2002, 30.) Toimintakyvyn heiketessä voidaan tasapainoa pyrkiä pitämään monin eri keinoin. Yksi keinoista on toimintakyvyn heikkenemisen estäminen. Tasapainoa voi hakea myös palauttamalla jo alentunutta toimintakykyä kuntoutuksen turvin. Vanhuksella on mahdollisuus myös muuttaa tavoitteitaan toimintakykynsä senhetkistä tilaa vastaaviksi. Fyysinen ympäristö on mahdollista muuttaa esteettömämmäksi ja toimintaan houkuttelevaksi. Yksi tasapainon luojista voi olla myös sosiaalinen tuki. On mahdollista, että vanhus yhdistelee näitä erilaisia keinoja luoden niistä oman selviytymisensä tuen. Vanhuksen omat voimavarat on aina otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon, sillä se on yksi tärkeimmistä keinoista ylläpitää toimintakykyä ja terveyttä. (Heikkinen 2002, 29.)

7 7 Nykyisen ikääntymispolitiikan tavoitteiden mukaan mahdollisimman monen ikääntyneen toivotaan pystyvän asumaan mahdollisimman pitkään tuettuna omassa tutussa kotiympäristössään. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevat keskeiset lait ovat sosiaalihuoltolaki (710/1982), kansanterveyslaki (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) ja näitä täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon erityislait. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002). Vanhuspoliittiseen strategiaan ja sen myötä kunnan palvelurakenteen kehittämisohjelmaan liittyvän asumisturvallisuutta käsittelevän selonteon mukaan turvallisessa elinympäristössä on kyse yksilön perustuslaillisista oikeuksista. (Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen 2007, 30.) Pieksämäellä vuonna 2005 alkoi kaksi vuotta kestävä vanhusten toimintakykyä edistävä hankeprojekti. Tavoitteena oli kartoittaa yli 80-vuotiaiden vanhusten toimintakykyä sekä palvelutarpeita ennaltaehkäisevin kotikäynnein. Kotikäynnit tehtiin sellaisille henkilöille, jotka eivät kuulu sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Projektityöntekijöiden käydessä Diakonia-ammattikorkeakoulussa esittelemässä Vanhusten toimintakyvyn edistäminen -hanketta ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, kiinnostuksemme aiheeseen heräsi. Halusimme tutkia vanhusten toimintakykyä ja kotona selviytymistä sekä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ikääntyneiden henkilöiden kotona selviytymistä tukevana vanhustyön muotona. Tutustuttuamme haastattelulomakkeeseen havaitsimme useiden kysymysten käsittelevän kotona asuvan vanhuksen toimintakykyä, turvallista elinympäristöä ja turvallisuuden kokemista. Halusimme selvittää edellä mainittujen asioiden merkitystä ikääntyneen henkilön kotona selviytymisessä.

8 8 2 VANHUS - VANHUUS Vanhuus ei ole sairaus vaan elämään kuuluva ajanjakso, joka kohdataan ennemmin tai myöhemmin. Sen ilmaantumista ei voi väistää, mutta sitä voi hidastaa esim. terveillä elämäntavoilla. Käsitteenä vanhuus on epämääräinen ja sen määritelmä on muuttuva, koska ilmiötä voidaan tarkastella monen eri tieteen taholta. Määritellessä vanhuutta tulisi kysyä, mihin ihminen on liian vanha. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 11-17). Tilastollisesti 65-vuotiaat, vanhuuseläkettä saavat, ovat vanhuksia. Parviainen ja Päivärinta ovat tutkimuksessaan vuodelta 1998 käsitteellistäneet vanhuuden ajanjaksolle vuotiaat, sen sijaan Sonkin ym. raportissa vuotiaita kutsutaan senioreiksi ja yli 80-vuotiaita vanhuksiksi. Heidän mukaansa on syytä ymmärtää erilaisten ja eri-ikäisten seniori- ja vanhusryhmien erilaiset tarpeet ja odotukset. (Sonkin, Petäkoski-Hult, Rönkä, & Södergård 2001, 11.) Samansuuntainen on Backman ym. toteamus, jonka mukaan ikääntynyt on kohdattava ihmisenä, jolla on eri elämäntilanteissa erilainen määrä voimavaroja. Voimavarat perustuvat heidän mukaansa sekä ihmisen elettyyn elämään, sairauksiin ja toimintakykyyn kuin myös vanhenemisprosessiin ja vanhuuteen kuuluviin erilaisiin biologisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. (Backman, Paasivaara, Voutilainen & Isola 2002). Eri kulttuureissa ihmistä pidetään vanhana erilaisin perustein ja eri-ikäisenä. Kulttuuritausta vaikuttaa paitsi vanhusten arvostukseen, myös heidän asemaansa perheessä ja yhteiskunnassa. Myös käsitykset hyvästä elämästä ja hyvästä vanhuudesta eroavat eri kulttuureissa. (Sarvimäki 2003, 80). 2.1 Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria Erik H. Erikson ( ) on yksi aikamme tunnetuimpia psykologeja. Hän on tarkastellut ihmisen kehitystä koko elämänkaaren ajalta, ja kehittänyt sen pohjalta teorian, jota käytetään yhä tänä päivänä. Teoria kuvaa ihmisen identiteetin elämänmittaista kehitystä kahdeksan eri vaiheen kautta. (Dunderfelt 1997, )

9 9 Erikson kehitti paljon tutkitun psykososiaalisen kehitysteorian, ja loi näin perustan minuuden kehityksen ymmärtämiselle. Elämänkaariajattelun lähtökohtien mukaan ihmisen kehitys jatkuu koko elämän ajan, myös aikuisuuden ja vanhuuden aikana erilaisten kehitystehtävien ja -kriisien kautta. Tämän ajattelutavan mukaan, vaikka jokaisen ihmisen elämä muodostaa ainutlaatuisen ja yksilöllisen kokonaisuuden, niin ihmisten elämänkaarista voidaan löytää yleisiä kehityksen lainalaisuuksia. Näihin lainalaisuuksiin suhteutettaessa ihmisen kehitystapahtumia voidaan ymmärtää parhaiten, sijoittuivat ne mihin elämänvaiheeseen tahansa. (Dunderfelt 1997, 13.) Tässä keskitymme lähinnä Eriksonin vanhuutta koskevaan osioon. 2.2 Vanhuuden kehitystehtävä Eriksonin mukaan Eriksonin teorian mukaan vanhuuden kehitystehtävänä on minän eheyden saavuttaminen, vastakohtinaan epätoivo ja katkeruus. Minän eheyden saavuttamisen kautta kehittyy viisaus, kun taas ilman minän eheyttä kehkeytyy halveksuntaa ja vastenmielisyyttä elämää kohtaan. Vanhuuteen kuuluu eletyn elämän arviointi, mutta myös tulevaan katsominen. Eriksonin mukaan viisaus on avoimuutta ja kiinnostusta elämää kohtaan, kuoleman lähestymisestä huolimatta. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan minän eheyden kokemus psyykkisellä, fyysisellä ja sosiaalisella tasolla. Kaikki aiemmin eletty vaikuttaa siihen miten vanhuuden kehitystehtävä toteutuu. Esimerkiksi käsittelemättömät kriisit voivat olla esteenä minän eheyden saavuttamiselle. Myös ympäristön tuki vaikuttaa ikääntymisen kokemukseen. (Dunderfelt 1997, ) Vauvaiän kehitystehtävä on Eriksonin mukaan perusluottamuksen luominen, vastakohtanaan epäluottamus. Selventäen Eriksonin teoriaa, jos ihminen ei vauvaiässä tai myöhemmissä kehitysvaiheissa saavuta tiettyä perusturvallisuuden tunnetta, ei hän myöskään voi saavuttaa sitä vakautta vanhuuden ikävaiheessa. (Dunderfelt 1997, 249.)

10 10 3 TOIMINTAKYKY JA VANHENEMINEN Toimintakyky on monitahoinen ja kiinteästi ihmisen hyvinvointiin liittyvä käsite, joka voidaan määritellä joko voimavaralähtöisesti, jäljellä olevan toimintakyvyn tasona tai todettuina toimintakyvyn vajeina. (Voutilainen & Vaarama 2005, 94.) Vanhustyössä toimintakyky rinnastetaan yleensä suoriutumiseen arkielämän toiminnoista ja se voidaan jakaa eri osa-alueisiin. Toimintakyvyn eri osat voidaan erottaa toisistaan, mutta jokapäiväisissä toimissa ne ilmenevät yhdessä. (Koskinen ym. 1998, ) Toiminta ja toimintakyky ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Toiminta voi olla joko vahvistavaa tai sitten heikentää toimintakykyä. Yksipuolinen ja liian kuormittava toiminta on toimintakykyä heikentävää. Toimintakyvyn muutoksiin vaikuttavat vanhenemisprosessit, sairaudet, elinolot ja perinnölliset tekijät. Toiminnan toteutumiseen vaikuttavat toimintakyky, motiivit, tavoitteet, eri toimintojen merkitys, toiminnasta saatu palaute (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen), valinnat ja optimointi, sekä kompensaatiokeinot. (Heikkinen 2002, 27.) Vanhetessa voimavarat vähenevät. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla vanhenemisen negatiiviset vaikutukset voidaan torjua tai niitä vähennetään. Psyykkisesti valmistaudumme vanhenemiseen monin eri tavoin. Sopeutuminen omaan vanhenemiseen on välttämätöntä tasapainoisen vanhuuden saavuttamiseksi. Toimintakyvyn alenemisesta johtuvia haittavaikutuksia voidaan vanhetessa vähentää valikoinnin, optimoinnin ja kompensoinnin avulla. Tämä SOC-malli on kehitetty saksassa Baltesien johdolla, ja sitä on sovellettu tutkittaessa onnistuvaa vanhenemista ja elämän hallintaa. Mallissa valinta kuvaa tavoitteiden määrittämistä. Optimointi ja kompensointi ovat tavoitteiden saavuttamiseksi käytettäviä keinoja. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat esimerkiksi arvio tavoitteiden saavutettavuudesta, tavoitteiden suhde yksilön muihin tavoitteisiin, toimintakykyyn ja motiiveihin. Adaptaatio, valikointi, optimointi ja kompensaatio ovat keinoja, joilla voidaan sekä tukea ja ylläpitää, mutta myös parantaa toimintakykyä. (Heikkinen 2002, ) Terveys 2000-tutkimuksen tulosten mukaan eläkkeelle jäävien suomalaisten toimintakyky on selkeästi kohonnut 20 vuoden takaiseen vastaavanlaiseen ryhmään

11 11 verrattuna. Terveys 2015-ohjelman tavoitteena on, että vanhusten toimintakyvyn paraneminen jatkuisi samansuuntaisena. (Koivisto 2002, 29.) Jyväskylässä edelleen jatkuvassa Ikivihreät-projektissa todetaan myös vanhusten toimintakyvyn kohonneen kymmenen edellisen vuoden aikana, toisaalta todetaan myös, että vaikka tulevaisuuden vanhukset tulevat olemaan parempikuntoisia, niin raihnaisuuden aika pitenee elinvuosien lisääntyessä. (Voutilainen & Vaarama 2001, 95.) 3.1 Psyykkinen toimintakyky ja vanheneminen Psyykkisen toimintakyvyn käsitettä ei ole vielä tarkkaan määritelty. Käsitteeseen nähdään tällä hetkellä kuuluvaksi älykkyys ja kognitiiviset eli tiedolliset toiminnot. Tiedollisia toimintoja ovat kaikki tiedon käsittelyssä vaadittavat toiminnot kuten havaintotoiminnot, muistitoiminnot, oppiminen, kielelliset toiminnot sekä ajattelu. Toimintoja käytetään tiedonkäsittelyn eri vaiheissa eri tavoin. Metakognitiot ovat omien kognitiivisten toimintojen itsearviointia ja kuuluvat psyykkiseen toimintakykyyn. (Ruoppila 2002, 119.) Psyykkiseen toimintakykyyn sisältyy henkilön minäkäsitys ja siihen sisältyvän tiedollisen aineksen lisäksi myös itsearvostus ja itsensä hyväksyminen. Itsearvostukseen kyetäkseen ihminen tarvitsee itseluottamusta, sillä epävarmuus omista kyvyistä johtaa ahdistukseen ja avuttomuuteen alentaen toimintakykyä. Itsetuntonsa säilyttääkseen ihminen tarvitsee tunteen siitä, että on edes jotenkin kykenevä oman elämän hallintaan, merkittävä ja toisten hyväksymä. Psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavat varhaisemman elämän koetut hyväksynnän ja onnistumisen tunteet. Lapsuuden psyykkisen hyvinvoinnin ja itsetunnon on todettu olevan yhteydessä aikuisiän mielenterveyteen ja toimintakykyyn. Vanhuudessa lapsuus- ja nuoruusaikaiset kokemukset ja ratkaisemattomat ristiriidat nousevat esiin ja psyykkinen toimintakyky on edellytys elämän tarkoituksen ja mielekkyyden uudelleen löytämiseen. Usko tulevaisuuteen, kuten myös hengellisyys saattaa antaa elämälle tarkoituksen ja vaikuttaa positiivisesti ikääntyvän ihmisen elämänhallintaan. (Rissanen 1999, ) Kaikilla ihmisillä on minäkäsitys, joka tarkoittaa tiedostettua käsitystä omasta itsestä. Minäkäsitys muodostuu ajatuksista ja tunteista, joita yksilö toimijana ja kokijana

12 12 tuottaa. On olemassa sosiaalinen minäkäsitys, fyysinen minäkäsitys eli ruumiinkuva, sekä minäihanne. Myös toiminnan tavoitteet ja sen taustalla olevat asenteet, arvostukset, homeostaattiset tarpeet, normit ja odotukset vaikuttavat psyykkiseen toimintakykyyn. Toimintojen toteuttamiseksi tarvitsemme suunnittelua, arviointia ja mahdollisia toiminnan suunnitelmien muutoksia. (Ruoppila 2002, 120.) Psyykkinen vanheneminen viittaa muutoksiin, joita tapahtuu ihmisen psyykkisissä toiminnoissa hänen vanhetessaan, kuten henkisten voimavarojen riittävyys ja kuinka hän kykenee selviytymään elämän muutos- ja kriisitilanteista. (Suutama 2004, 78). Vanhenemismuutokset kognitiivisissa toiminnoissa alkavat eri aikoina, erilaisina ja erisuuruisina, riippuen mistä tiedonkäsittelyn toiminnosta on kyse. (Ruoppila 2002, 123). Muisti, oppiminen ja reaktionopeus heikentyvät ja hidastuvat iän lisääntyessä ja tutkimustuloksia on selitetty muun muassa heikentyneiden aistitoimintojen johdosta huonompina testituloksina. Nykytutkimuksen mukaan vanhenemisen myötä tiedonkäsittelyn toiminnoissa voidaan havaita niin heikkenemistä, kasvua kuin muuttumattomuuttakin. Aivomuutosten ja keskushermoston toiminnan hidastumisen seurauksena esiintyvä tiedonkäsittelyn hidastuminen vaikuttaa myös muuhun heikkenemiseen, muun muassa muistitoiminnoissa, joustavassa älykkyydessä ja tarkkaavuudessa. Kasvua taas voidaan havaita varsin korkeassakin iässä niin sanotussa kiteytyneessä älykkyydessä. (Suutama 2004, 104.) Psyykkisen toimintakyvyn muuttumiseen vaikuttaa ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi myös elin- ja toimintaympäristö. Ympäristön asettamat odotukset ja vaatimukset ovat aina suhteessa psyykkiseen toimintakykyyn. Psyykkisen toimintakyvyn arviointi sujuu parhaiten, kun tunnetaan yksilön elämän tärkeimmät asiat, fyysinen ympäristö ja sosiaalinen verkosto (tuki). Psyykkisen toimintakyvyn yksi edellytys on yksilön psyykkinen terveys. (Ruoppila 2002, 121.) Vanhetessa voi nähdä myös persoonallisuuden muuttuvan jonkin verran. Ikävaiheiden kehitystehtävät ja oppimiskokemukset voivat vanhetessa aiheuttaa muutoksia yksilön minäkuvassa ja suhtautumisessa ympäristöön. Ihmisen peruspiirteet ovat kuitenkin yleensä pysyviä. (Uotinen, Suutama & Raitanen 2004, )

13 Vanhusten masennus Ohimenevänä ilmiönä masennus on ihmismielen normaali reaktio vastoinkäymisiin ja pettymyksiin, mutta pitkittyessään ja syvetessään se on katsottava hoitoa vaativaksi elämänlaatua heikentäväksi ja toiminta kykyä lamaavaksi sairaudeksi. Nykyajan vanhuksemme ovat varttuneet ajassa, jolloin masennuksen ei ymmärretty olevan myös lääkkein hoidettava biologinen häiriötila, erheellisesti sen saatetaan luulla jopa kuuluvan osana vanhenemiseen muun raihnaantumisen ohella. Tutkimusten mukaan %:lla kotona asuvista vanhuksista on havaittu esiintyvän alavireisyyttä ja 2-4 %:lla jopa vakavaa masennusta. Vanhuksella masennusalttiutta lisääviä syitä ovat monet ikääntyvää kohtaavat tekijät kuten ruumiillinen sairaus, elämän muutos tai koetut menetykset, aiempi masennus ja ahdistuneisuus, muistihäiriöt ja sairaan omaisen hoitaminen. (Saarela 2002, ) Masentuneisuus voi aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös toimintakyvyn alentumista. Tunnistamatta ja hoidotta jäävä masennus voi muuttaa aiemmin leppoisan ihmisen ärtyiseksi tai tehdä tarmokkaasta henkilöstä aloitekyvyttömän ja avuttoman. Masennusoireet ovat ikääntyneillä ja nuoremmilla henkilöillä samankaltaiset, mutta vanhusten surullinen mieliala ei aina näy päällepäin, vaan jotkut voivat tuntea vain kivun tunnetta ja unettomuutta. (Saarela 2002, ) Vanhusten päihteidenkäyttö Ikääntymisen mukanaan tuomat kriisit saattavat lisätä päihteiden käyttöä. Vanhusten yleisimmin käyttämä päihde on alkoholi. Suurin osa alkoholia nauttivista vanhuksista, on käyttänyt sitä myös aiemmin elämänsä aikana. Alkoholi ja vanhukset nähdään yleensä sopimattomaksi yhdistelmäksi. (Matinlompolo 2006, ) Asenteet vanhusten alkoholin käyttöä kohtaan ovat negatiivisia ja torjuvia, vaikka alkoholia otettaisiinkin kohtuudella ilman vanhukselle ilmeneviä haittoja. Alkoholin nauttimisen kieltämiseen johtavia syitä voivat olla vanhuksen kunto, terveydentila ja joskus asumismuoto. Tapaturmat ja onnettomuudet alkoholin liiallisen käytön

14 14 seurauksena ovat tavallisia. Alkoholinsietokyky vähenee vanhetessa. Päihteitä käyttävät vanhukset joutuvat onnettomuuksiin ja vahingoittuvat useammin, kuin alkoholia käyttämättömät vanhukset. (Matinlompolo 2006, ) Vanhusten lääkkeiden liika- ja päihdekäyttö on myös lisääntymässä ja se ilmenee omavaltaisena lääkärin määräyksien ylittämisenä, vaikka tarkoituksena ei olisikaan päihdekäyttö. Varsinainen päihdekäyttö, jossa lääkkeitä käytetään päihtymistilan saavuttamiseen, ei ole ikääntyneillä kovin tavallista. Usein ikääntynyt ajautuu lääkkeiden liikakäyttöön huomaamattaan, esimerkiksi elämäntilanteisiin liittyvien kriisien vuoksi. (Matinlompolo 2006, 177.) Esimerkiksi surun tai pahanmielen kokemusta lievennetään omavaltaisesti lisätyllä särkylääkkeenkäytöllä. 3.2 Sosiaalinen toimintakyky ja vanheneminen Sosiaalinen toimintakyky on edellytys solmia ja ylläpitää ihmissuhteita ja suoriutua elämässä toisten ihmisten kanssa. Se on myös peruste yksilön kykyyn selviytyä sosiaalisissa rooleissaan ja toimia yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä. Rissasen tutkimuksen mukaan ikääntyvien henkilöiden sosiaalisessa kanssakäymisessä verrattuna nuorempiin ei ole juuri eroa. Tärkeimmiksi ihmissuhteikseen vanhenevat ihmiset määrittelevät omat lapsensa. Naiset ovat sosiaalisesti aktiivisempia kuin miehet, mutta ikääntyminen ja terveydentila vaikuttavat tapaamistiheyteen. Erilaisiin hengellisiin tilaisuuksiin naiset osallistuvat useammin kuin miehet. Ikääntyvien laaja sosiaalinen verkko vaikuttaa suotuisasti sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. (Rissanen 1999, ) Sosiaalisten kontaktien avulla ihminen saa suuren osan tarvitsemastaan kulttuurisesta tiedosta. Vanhetessa kuitenkin kiinnostus uuteen tietoon saattaa vähentyä ja nykyhetken merkitys korostuu. Elämän rajallisuuden tiedostamisen kautta, ihminen alkaa keskittyä emotionaalisesti merkityksellisimpiin ihmissuhteisiin ja pyrkii toteuttamaan itselleen tärkeitä tavoitteita. Tämä voi osaltaan johtaa valikoituvuuteen siinä, kenen kanssa ikääntynyt henkilö haluaa pitää yllä sosiaalisia suhteitaan. (Uotinen ym. 2004, 121.)

15 15 Sosiaalisella vanhenemisella tarkoitetaan vanhenevan henkilön muuttuvaa roolia perheessä, yhteisössä ja yhteiskunnassa niin aktiivisena toimijana kuin vastavuoroisena vaikuttajanakin. Perinteinen vanhuksen rooli yhteiskunnassa väistyjänä on muuttumassa suurten ikäluokkien vanhetessa ja työeläkettä saavien määrän kasvaessa. Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat yhä harvemmin passiivisia yhteiskunnan resurssien kuluttajia ja toimivat aktiivisemmin yhteiskunnassa talouteen ja toimintoihin osallistuen nuorempien tavoin. He muodostavat mm. harrastusten, terveydentilan, taloudellisen aseman ym. tekijöiden kautta erilaisia ryhmiä, joiden tarpeisiin yhteiskunnan tulisi pystyä reagoimaan. (Sonkin ym. 2001, 12.) 3.3 Fyysinen toimintakyky ja vanheneminen Fyysisellä toimintakyvyllä voidaan tarkoittaa joko pelkästään jonkin yksittäisen elimen tai elinjärjestelmän toimintaa tai koko elimistön toiminnallista kykyä selviytyä fyysisistä ponnisteluista. Fyysisen toimintakyvyn katsotaan muodostuvan lähinnä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön että tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvystä. (Rissanen 1999, 34.) Vanhenemista tutkitaan mm. biologisena, psyykkisenä ja sosiaalisena ilmiönä, jolloin biologinen vanheneminen liitetään ihmisorganismissa tapahtuviin muutoksiin. Jo solutasolla tapahtuvat primaarit vanhenemismuutokset kohdistuvat keskushermoston ja lihaksiston soluihin; nehän eivät syntymän jälkeen lisäänny, joten niissä tuhoutuminen on aina lopullista ja korvaamatonta. Varsinaista vanhenemista ei sitä vastoin tapahdu vilkkaasti uudistuvilla soluilla, kuten verta muodostava luuydinsolukko tai suolen seinämän ja ihon epiteeli. Näissäkin kudoksissa havaitaan rakenteellisia ja toiminnallisia vanhenemismuutoksia. Myös kudosten uudistuminen vaurioiden korjaamiseksi hidastuu solujen vanhetessa. (Aejmelaeus, Kan, Katajisto & Pohjola 2007, ) Verrattaessa vuoden 2006 HYPA kyselyn tuloksia vuoden 1998 tuloksiin ikääntyneiden päivittäinen toimintakyky näyttäisi lisääntyneen, mutta edelleen jonkinasteisia toimintakykyvaikeuksia on joka toisella. Ikääntymisen mukanaan tuomien ongelmien monimuotoisuus tulisi ottaa huomioon jo vanhuspalveluiden

16 16 suunnittelussa. Tuki tulisi suunnata sairauksien ehkäisyyn ja nopeaan hoitoon, liikuntakyvyn ja arkipäivän toimintakyvyn tukemiseen, kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja harjoittamiseen ja aktiivisen elämän otteen säilyttämiseen. Yli 80- vuotiaalle kotona asuvalle vanhukselle tulisi taata riittävät terveys- ja kotipalvelut, vapaa-ajan viettomahdollisuudet, tarjota tukea sopeutumiseen vanhenemiseen ja yhteydenpitoon ystäviin ja omaisiin. (Vaarama, Luoma & Ylönen 2006, ) Yksilötasolla toimintakyvyn heikkeneminen ei ole normaalia vanhenemista, vaan se johtuu ensisijaisesti sairauksista. Vain hyvin harva 85-vuotias on säästynyt toimintavajausta aiheuttavalta pitkäaikaissairaudelta. Tavallisimmat toimintarajoitusta aiheuttavat sairaudet yli 85-vuotiailla ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja sydänsairaudet. Sitä vanhemmilla korostuu dementian osuus. (Tilvis 2001, 36.) Ihmisen päästyä vuoden ikään hän on menettänyt jopa 40 % mm. sydämen, aivojen, keuhkojen, munuaisten ja lihaksiston soluistaan ja tämä on nähtävissä eriasteisina ja yksilöllisinä elimistön toimintakyvyn ja aistitoimintojen muutoksina. Ruoppilan (2000, 400) näkemyksen mukaan, vaikkei vanheneminen itsessään aiheuta lisääntyvää sairastavuutta, niin se merkitsee kohonnutta riskiä menettää pysyvästi terveyttä ja toimintakykyä. Vanhusten sairauksien varhainen toteaminen ja niiden hyvä hoito ja kuntouttaminen saattavat auttaa toimintakyvyn säilyttämisessä ja lisätä toiminnallisia elinvuosia, vaikka sairaus sinällään ei olisi parannettavissa. (Koskinen ym. 1998, 98-99). Ikääntyvän ihmisen fyysinen toimintakyky heikkenee yli 75-vuotiailla ja miehillä enemmän kuin naisilla. Raskaammat taloustyöt ja liikkuminen vaikeutuvat yli 85- vuotiailla. Erilaisten sairauksien todetaan vaikeuttavan päivittäisistä toiminnoista selviytymistä enemmän naisia kuin miehiä. Naisilla on liikkumiskyvyssään enemmän rajoitteita, mutta he ovat silti päivittäisissä toiminnoissaan kykenevämpiä kuin miehet. (Rissanen 1999, 34.) Liikkumisen vaikeutuminen rajoittaa ihmisen sekä päivittäistä selviytymistä kotona, että rajoittaa hänen elinpiiriään. Tällöin on uhkana elämänlaadun heikkeneminen, syrjäytyminen ja sosiaalisen verkoston kaventuminen ja jopa psyykkiset ongelmat. Vanhuksella esteetöntä liikkumista rajoittavina tekijöinä voivat olla liikuntarajoitteiden ja aistitoimintojen heikkenemisen lisäksi myös arkkitehtoniset esteet. Koti tai asuinympäristö ei sovellu sinällään vanhuksen asumiseen. Edelleen

17 17 puutteellinen asunto tai asuinympäristö hankaloittaa jopa joka viidennen vanhuksen itsenäistä selviytymistä, vaikka useatkin tutkimukset osoittavat esteettömän asunnon ja ympäristön tukevan iäkkäiden itsenäistä selviytymistä. (Vaarama ym. 2006, 127.) 3.4 Toimintakyvyn arviointi Ihminen on kokonaisuus, jonka toiminta muodostuu niin liikkumisesta kuin toimimisesta, ajattelemisesta ja tunteista sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisestä. Näiden toimintojen keskinäisen tasapainon tarjotessa täyden toimintakyvyn edellytykset, niin yhdenkin osa-alueen häiriö korreloi suoraan tai välillisesti ikääntyvän henkilön itsenäiseen selviytymiseen. Vanhusten arvioidessa terveyttään, he tekevät sen suhteessa ikätovereihinsa. Tämän tekijän vuoksi vanhukset saattavat arvioida terveytensä paremmaksi kuin se onkaan ja kokevat sen hyväksi, vaikka kliinisesti terveitä he eivät ole. Toimintakyvyn eri osaalueet ovat arvioinnissa tärkeässä roolissa. (Heikkinen 2002, 25, 29.) Jotta ikääntyneen ihmisen toimintakyvystä saataisiin kattava ja luotettava arvio, on toimintakykyä arvioitava luotettavalla, käytettävissä olevat voimavarat huomioivalla mittarilla. (Voutilainen & Vaarama 2005, 18). Toimintakykyä kuvaavaa tietoa voidaan hyödyntää muun muassa riskiryhmiä etsittäessä, jolloin ehkäisevät interventiot voidaan suunnata tehokkaammin erilaisen hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun, seurannan ja arvioinnin tueksi. Luotettavaan arviointiin perustuva tieto toimintakyvystä takaa oikein kohdennetun ja yhdenvertaisen hoidon ja palvelun ikääntyneelle väestölle. Koska toimintakyvyn eri osa-alueita laajasti kuvaavia mittaria tai mittaripatteristoa ei ole kehitetty, ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä arvioidaan eri tavoin ja erilaisin mittarein. Tällöin voi olla vaarana jonkin toimintakyvyn alueen häiriön havaitsematta jääminen tai kirjavan arviointi käytännön johdosta syntyvä eri-arvoisuus palveluiden saavuttamisessa. (Voutilainen & Vaarama 2005, 8-18).

18 18 4 TURVALLISUUS - TURVATTOMUUS 4.1 Turvallisuuden ja turvattomuuden määrittelyä Yksi ihmisen inhimillisistä peruspyrkimyksistä on turvallisuus, niin yksilö kuin yhteisötasollakin. Turvattomuus taas on uhkien olemassa oloa, joiden vuoksi peruspyrkimys on vaarassa jäädä toteutumatta. Turvattomuuden lähikäsitteitä ovat pelko, vaara, uhka ja riski. (Niemelä 2007, 167.) Turvallisuutta ja turvattomuutta voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Beckin määrittelemänä turvallisuus ja turvattomuus-käsitteitä voi tarkastella seuraavasti: Yksilön turvattomuuden kokemus on aina psykologinen. Turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteillä voi yhtä lailla tarkoittaa objektiivista eli ulkoista tai subjektiivista eli koettua tilaa tai näiden välistä suhdetta. Niemelän empiiristen tutkimusten perusteella luoman turvallisuuskehikon keskiössä on terveydellinen turvallisuuskäsitys, jossa alakäsitteinä ovat olemassaolo, itseturvallisuus ja toimintakyky. (Niemelä 2000, ) Turvallisuudesta puhuttaessa Niemelä on käyttänyt lähes kaikissa teksteissään Kaufmanin tuotoksia. Kaufmann on saksalainen tutkija (1970), joka on tutkinut turvallisuus käsitettä ja luonut turvallisuuden tarveteorian. Käsitellessämme Kaufmanin ajatuksia, pohjaamme ne Niemelän tulkintoihin Kaufmanin teorioista. Kaufmanin mukaan turvattomuus on sitä, ettei kyseinen inhimillinen peruspyrkimys voi toteutua kaikissa olosuhteissa. Turvallisuus on tarve, ja tarpeiden tyydytys on ihmisen hyvinvoinnin perusta. Tarveteoreettisen näkemyksen mukaan ihminen voi hyvin, kun hänellä on mahdollisuus tyydyttää sekä aineelliset että henkiset tarpeensa. Turvallisuus on myös inhimillinen ja sosiaalinen arvo. Se merkitsee varmuutta ja vaarattomuutta; erilaisten vaarojen, kuten tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan poissaolo on arvo. Turvallisuus merkitsee silloin myös luotettavuutta ja levollisuutta. (Niemelä 2000, 22.) Turvallisuuden tarve ilmenee Kaufmannin mukaan suojautumisena ja puolustautumisena ulkoisia vaaroja vastaan, jatkuvuuden ja järjestyksen tarpeena (ennustettavuus), sekä pyrkimyksenä henkiseen tasapainoon. Turvattomuus sen sijaan on pelkoa joutua ulkoisen vaaran kohteeksi, jatkuvuuden ja järjestyksen vaarantumista

19 19 ja sisäistä epätasapainoa. Kysyttäessä ihmisiltä heidän arvoistaan, yleensä ensisijalle nousevat terveys ja turvallisuus. Turvallisuus on siis sekä tarve, että arvo. Arvona turvallisuus on lähinnä varmuutta. (Niemelä 2007, ) Turvattomuus voi ilmetä pelkoina, psykosomaattisena oirehdintana ja huolestuneisuutena. Turvattomuutta voidaan tarkastella muun muassa ihmisten lähiyhteisön sosiaalisten suhteiden ja niiden laadun kannalta, makroyhteiskunnallisena ja sosiaalipolitiikan (sosiaalinen turvallisuus) kannalta. Turvattomuuteen liittyvät myös riskit. Riskien hallinnalla pyritään vähentämään jo olevaa turvattomuutta sekä ennakoimaan tulevaisuutta sillä tavoin, että siitä muodostuu mahdollisimman turvallinen. Turvallisuus ja turvattomuus liittyvät ihmisen jokapäiväiseen elämään, ja ne osaltaan ovat kuvastamassa ihmisen elämänlaatua. (Niemelä 2000, ) Vuosina tehtiin Suomalainen turvattomuus-tutkimus (6784 haastateltua). Siihen kerättiin aineistoa haastattelemalla vuotiaita ympäri Suomea. Vanhusten (75-84 v) osuus haastatelluista oli 12,5 prosenttia. Tutkimuksen mukaan vanhenemisen myötä alkaa ilmetä huolta erityisesti maailmanlaajuisista asioista, riippumattomuudesta, muistin heikkenemisestä, ihmisten välinpitämättömyydestä sekä siitä miten selviytyy eläkkeellä. Keskeisiä turvattomuuden aiheuttajia vanhuksilla ovat eläketulojen niukkuus ja erilaisten etuuksien leikkaaminen. Laitoshoitoon joutuminen ja toisen avusta riippuvaiseksi tuleminen sekä laitospaikkojen vähentäminen ja yksin asuminen olivat turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä. Myös väkivallan ja rikollisuuden pelko on iäkkäillä suurempi kuin muilla ikäryhmillä. (Niemelä 2007, ) 4.2 Psykososiaalinen turvallisuus Elämäntavoitteet luovat elämään tarkoituksenmukaisuutta ja mielekkyyttä. Jos tavoitteet puuttuvat, voi se aiheuttaa hyödyttömyyden ja tarpeettomuuden tunteita. Nämä tunteet vaikuttavat yksilön minäkäsitykseen ja itsearvostukseen, sekä kokemuksiin mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. (Ruoppila 2002, 120). Mitä paremmin vanhus kokee kykenevänsä käsittelemään erilaisia elämänmuutoksia, sitä enemmän hänellä on niihin voimavaroja. Vanhuksen on tällöin helpompi ottaa

20 20 vastaan oman ja muiden ihmisten vanhenemisesta aiheutuvia elämänmuutoksia, esimerkiksi menetyksiä. (Ruoppila 2002, 121.) Ihmissuhteisiin liittyvä turvallisuuskäsitys koskee ihmisen sosiaalisia verkostoja. Sosiaaliseen turvallisuuskäsitykseen sisältyy perheen ja läheisten ihmissuhteiden turvallisuus, asumisen ja asuinympäristön turvallisuus, sekä työn ja työ-yhteisön että koulun ja harrastustoiminnan turvallisuus. (Niemelä 2000, ) Tämä sosiaalinen verkosto on tukemassa vanhuksen kotona selviytymistä erilaisten palvelujen avulla. (Näslindh-Ylispangar 2005, 148). 4.3 Ikääntyneiden yksinäisyys Yksinäisyys on ihmisen oma sisäinen kokemus, eikä sitä voi mitata mittarein. Tunne ja kokemus yksinäisyydestä syntyvät siten, että ihminen odottaa ympäristöltään ja lähipiiriltään jotain muuta, kuin mitä kokee siltä saavansa. Odotusten täyttymättömyys voi luoda tunteen yksinäisyydestä. Yksinäisyys nousee siis osaksi omien odotusten kautta. Täten ihminen voi kokea yksinäisyyttä, vaikka muita ihmisiä olisikin lähellä. Yksin asuvat tai eristäytyvät vanhukset eivät kuitenkaan välttämättä tunne yksinäisyyden tunteita. Ellei vanhus koe itseään yksinäiseksi, ei hän myöskään hakeudu tai sitoudu sosiaaliseen toimintaan. (Routasalo & Pitkälä 2005, ) Vanhuksen kokema yksinäisyys on yksi terveyden ja toimintakyvyn riskitekijä. Se voi johtaa eristäytyneisyyteen ja lisääntyneeseen avuntarpeeseen. Yksinäisyydestä puhuminen ei kuitenkaan ole helppoa siihen liittyvän häpeän tunteen vuoksi. (Routasalo & Pitkälä 2005, 27.) Sosiaalinen yksinäisyys ilmenee puutteellisiksi koettuina vuorovaikutussuhteina. Siihen johtavat erityisesti vähäisten kontaktien lisäksi myös kontaktien ylläpitämistä vaikeuttavat toimintakyvyn rajoitteet ja mieliala-ongelmat. Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen ja ihmissuhteiden menetykset aiheuttavat yksinäisyyden ja siihen liittyviä turvattomuuden tunteita vanhuusiässä. Vanhuksen itsensä ilmaisemaan yksinäisyyden tunteeseen sosiaalisilla suhteilla on vähäinen merkitys erityisesti vanhemmalla iällä. (Tiikkainen 2006.)

21 21 Vanhuksen kokiessa yksinäisyyttä, voi se aiheuttaa pelkoa vanhuksen joutuessa kohtaamaan suuret elämänmuutokset yksin. Yksinäisyyttä aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa leskeksi jääminen ja tärkeän ihmissuhteen katkeaminen. Jos sosiaalisten suhteiden ylläpito on ollut toisen puolison varassa, voi leskelle suhteiden ylläpito ja uusien luominen tuntua mahdottomalta, ja näin ollen aiheuttaa yksinäisyyttä. Oman ikäryhmän jäsenet saattavat myös olla jo huonokuntoisia, eikä ikäryhmän vähetessä jää tilaa niin monille vaihtoehdoille uusien tuttavuuksien luomisessa. Yksinäisyyden kokemiseen ei vaikuta lapsien olemassaolo tai puuttuminen. Omilta lapsilta odotetaan, että he käyvät katsomassa ja auttavat vanhempiaan. Jos tämä ei kuitenkaan toteudu, on vanhusten omien odotusten ja todellisuuden välillä ristiriita, joka saatetaan kokea hylätyksi tulemisena. Sen sijaan ilman lapsia eläneet ovat tottuneet luomaan vapaaehtoisuuteen perustuvia ihmissuhteita, joihin ei liity velvoitteita. Mikä tahansa merkittävä ihmissuhde ehkäisee yksinäisyyden kokemista. Merkittäviä ihmissuhteita voi usein löytyä omasta ikäryhmästä. Tällöin toisen ymmärtäminen voi olla helpompaa oman elämänkokemuksen avulla. (Routasalo & Pitkälä 2005, ) Yksinäisyyttä on teoretisoitu neljän lähestymistavan kautta, joista yksi on eksistentiaalinen teoria, joka lähtee kristillisestä näkemyksestä ja korostaa, että ihminen on aina lopulta yksin. Sen mukaan rakkauteen ja toisesta välittämiseen pohjautuvalla hoitamisella pystytään vaikuttamaan yksinäisyyden kokemiseen. Toinen on psykodynaaminen teoria, jossa nähdään yksinäisyyden kokemuksen perustuvan ihmisen varhaisiin kiintymyssuhteisiin. Toisin sanoen niillä on vaikutusta persoonallisuuteen ja tapaan sopeutua. Kolmantena on kognitiivinen teoria, jossa keskeistä on se, kuinka ihmiset kokevat yksinäisyyden. Viimeisenä on vuorovaikutusteoria, joka erottaa emotionaalisen ja sosiaalisen yksinäisyyden. (Routasalo & Pitkälä 2005, ) Vuonna 2002 tehtiin kuudella eri paikkakunnalla postikysely 6786:lle. Sen tavoitteena oli tuottaa tietoa 75 vuotta täyttäneiden suomalaisten sosiaalisesta ja emotionaalisesta yksinäisyydestä sekä yksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Kysely tehtiin satunnaisotantana. Suurin osa vastaajista asui joko kotona tai palvelutalossa. (Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis 2003.) Tutkimuksen mukaan yksinäisyys ikääntyneillä on erittäin yleistä. Jopa 34 % kärsi toisinaan yksinäisyydestä ja noin 4-5 % suomalaisista yli 75-vuotiaista ikääntyneistä

22 22 koki jatkuvaa yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokemus oli yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa ja se lisääntyi iän mukana. Yksinäisyyden tunteen ei nähty myöskään liittyvän läheisten tai ystävien tapaamismäärään. Tärkeimpiä yksinäisyyden syitä vastaajien mielestä olivat puolison kuolema, oma sairaus, ystävien vähyys ja heikentynyt toimintakyky. Yksinäisyyden, turvattomuuden, masentuneisuuden ja sosiaalisen eristäytyneisyyden voidaan todeta liittyvän yhteen ja saattavan aiheuttaa ennenaikaista toimintakyvyn laskua, avuntarpeen lisääntymistä, laitoshoidon tarvetta ja jopa aikaistuneen kuoleman. (Routasalo ym ) Suomessa tehdyn vanhuusiän yksinäisyyttä käsittelevän Ikivihreät -projektiin liittyvän seuruututkimuksen tulosten mukaan ikä ei sinällään lisää yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemusta, vaan sen mukanaan tuomat toimintakyvyn rajoitteet. ( Heikkinen, Kauppinen & Laukkanen 2003.) 4.4 Kodin ja elinympäristön turvallisuus Vanhuksen kotona selviytymistä tukevat yksilön ulkopuoliset olosuhteet kuten asunto, asuinympäristö, palvelut sekä niiden saavutettavuus ja ovat siten oleellisesti sidoksissa fyysiseen toimintakykyyn. Ikääntyneen henkilön toimintakykyä mittaavat menetelmät keskittyvät yleisesti päivittäisistä toiminnoista selviytymisen mittaamiseen ottamatta huomioon niinkään toimintaympäristön vaikutusta. (Heikkinen 1997, 9.) Fyysistä ympäristöä kohentamalla rajoittunutta toimintakykyä tukevaksi, voidaan mahdollistaa ikääntyneen henkilön kotona asuminen. Tuttu kotiympäristö on yleensä ikääntyvän henkilön mieleisin asuinpaikka, sillä koti on osa yksilön persoonaa. Täällä hänen on mahdollista toimia niissä rajoissa kuin vointinsa sallii ja tuntea itsensä vielä hyödylliseksi ja arvokkaaksi ihmiseksi. Kotona asuminen tukee niin koherenssin tunnetta kuin itsemääräämisoikeuden säilyttämistäkin. (Näslindh-Ylispangar 2005, 147.) Auran, Horellin ja Korpelan (1997) kirjoittamassa ympäristöpsykologiaa käsittelevässä teoksessa huomioidaan neljä erittäin keskeistä vanhetessa tapahtuvaa muutosta ympäristön kokemisessa:

23 23 1. Elämänpiirin kavetessa aiempaa suurempi osa ajasta kuluu kotiaskareisiin, lepäämiseen, sosiaalisiin kontakteihin tai harrastuksiin ja näihin toimintoihin liittyvien olosuhteiden merkitys kasvaa 2. Tutut ja turvalliset reitit palveluihin, omaisten tai vaikka hautausmaalle saavat suuremman merkityksen ja vahvistavat itsemääräämisen tunnetta ja hyvin voinnin kokemusta 3. Paikkoihin liittyvien tunteiden merkitys korostuu vierauden, epävarmuuden ja osaamattomuuden tunnetta herättäviä paikkoja kartetaan ja identiteettiä vahvistavia tuttuja paikkoja suositaan 4. Ympäristösuhde rakentuu yhä enemmän muistojen kautta, kuten henkilökohtaisesti merkityksellisten esineiden välityksellä. (Mikkola, A. 2005, 130.) Vuonna 2001 asetetun Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaisesti jokaisella kunnalla tulee olla ajantasainen, ikääntyneiden oikeudet turvaava ja kunnan poliittisen johdon virallisesti vahvistama vanhuspoliittinen strategia ja sen osana palvelurakenteen kehittämisohjelma. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002). Tähän liittyen asetetun erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamista selvittävän työryhmän selvityksessä todetaan asukkaan asumisturvallisuuden, toimintakyvyn ja ympäristön liittyvän oleellisesti yhteen ja siinä mainitaan muun muassa: Turvallinen koti mahdollistaa aktiivisen elämäntavan ja tukee toimintakyvyn ylläpitämistä. Toimintakyvyn säilyminen vähentää tapaturmia ja onnettomuuksia sekä turvaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. (Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen 2007, 14, 30.) Ikääntyvän henkilön kotia voidaan parantaa monin keinoin turvallisemmaksi ja toimintamahdollisuuksia tukevaksi. Kaiteilla, tukikahvoilla ja liukuesteillä voidaan ennaltaehkäistä kaatumistapaturmia aivan kuten portaat korvaavilla luiskilla, kynnysten poistamisella ja valaistuksen lisäämiselläkin. Turvalliset, liukumattomat materiaalivalinnat matoissa ja lattioissa helpottavat liikkumista ja ehkäisevät tapaturmia. Toimintakykyyn nähden asialliset kalusteet korotetut istuimet ja sängyt ja matalalla sijaitsevat säilytystilat alentavat putoamisriskiä. Liikkumisen, kotitöiden ja harrastusten

24 24 apuvälineillä voidaan turvallisuuden lisäämisen ohella edistää toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. (Arkea helpottavat välineet 2005.) Paloturvallisuuteen ja esteettömiin kulkuväyliin tulisi kiinnittää huomiota siinä missä piha-alueiden ja liikuntareittienkin turvallisuuteen ja kunnossapitoon. Kodin turvatekniikka palovaroittimet, turvapuhelimet ja kulunvalvontalaitteet lisäävät asumisen turvallisuutta. (Laakso 2004, 11). Tuomo Siitonen (2003, ) toteaa artikkelissaan fyysisen ympäristön vaikuttavan ihmisen turvallisuuden tunteeseen ja suunnittelun avulla pystyttävän vaikuttamaan vähentävästi ympäristön luomaan tapaturma-alttiuteen. Asuinympäristön suunnittelussa on otettava huomioon liikkumisen esteettömyys ja paikkojen saavutettavuus. Asumisen ohella tulisi olla mahdollista hoitaa itsenäisesti tavalliset kauppa- tai raha-asiat tai terveydenhuollon palveluiden käyttö. Asioimisen helpottamiseksi on tärkeää huomioida julkisen liikenteen palvelutaso, yhteydet ja käyttömukavuus. 4.5 Kotona asuvan vanhuksen lääkehoito Vanhuksen on saatava helposti ymmärrettävää lääkehoidon ohjausta ja tietoa lääkkeistä sekä niiden vaikutuksista voidakseen hoitaa itseään omassa kodissaan. Ohjausta ja neuvontaa antaa terveydenhuollon lisäksi myös apteekit. Lääkehoidon turvallisuus perustuu asiakkaan kannalta keskeisimmin lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja potilaan asemaa ja oikeutta koskevaan lakiin (785/1992, potilaslaki ). Lait määrittelevät potilaan ja asiakkaan oikeudet hyvälaatuiseen terveyden ja sairauden hoitoon ja hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Potilaslaki, jossa keskeisimmällä sijalla on potilaan itsemääräämisoikeus, edellyttää potilaalle annettavan tietoa erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. (Turvallinen lääkehoito, 2006.) Tutkimusten mukaan lääkehoidon haittavaikutusten yleisyys lisääntyy vanhuksilla sekä iän että käytössä olevien lääkkeiden lisääntyessä. Yhtenä tekijänä on vanhuksilla yleinen usean lääkkeen päivittäinen käyttö, josta johtuen lääkkeiden yhteisvaikutusriski

25 25 kasvaa. Usean lääkkeen päivittäinen annostelu oikein voi olla vanhukselle ongelmallista ja haittavaikutukset ilmenevät lääkkeen väärän käytön vuoksi. Lääkityksestä johtuvat haittavaikutukset heikentävät vanhuspotilaan elämän laatua sekä fyysistä, psyykkistä kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä ja lisäävät palveluiden tarvetta. Hoitoa suunnitellessa tulee huomioida lääkehoidon olevan osa hyvää kokonaishoitoa, johon kuuluu leikkaushoito, hyvä ravitsemus- ja nestetasapaino, toimintakyvyn ylläpitäminen (kuntoutus), sosiaalinen kanssakäyminen ja osallistumisen mahdollistaminen (aseman ja roolin säilyttäminen). Tässä tukena on oma ja ulkopuolisten hyväksyvä asenne: myönnetään vanhenemisilmiöt, eikä anneta vanhukselle sairaan leimaa. Hyvä kokonaishoito tukee lääkehoidon vaikuttavuutta. (Kivelä 2004, 53-56, ) 4.6 Taloudellinen turvallisuus Riittävä perustoimeentulo on ehdoton edellytys ikääntyvän henkilön kotona selviytymiseksi. Se muodostuu pääasiallisesti eläketurvasta, jonka maksaminen perustuu kansaneläkelakiin /347 ja kansaneläkeasetukseen /594 ja koostuu ansiotyöhön perustuvasta työeläkkeestä ja vähimmäisturvan tarjoavasta kansaneläkkeestä. Järjestelmät turvaavat toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja ikääntyneen henkilön työttömyyden varalta. Lähes kaikki tehty ansiotyö kuuluu eläketurvan piiriin. Omat eläkelakinsa on yksityisen sektorin työntekijöillä, yrittäjillä, maatalousyrittäjillä, merimiehillä ja julkisen sektorin työntekijöillä. Työeläketurvan rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä, sen sijaan kansaneläkkeet rahoitetaan pelkästään työnantajan maksuin sekä verovaroin. Lisäksi pienituloiset eläkkeensaajat ovat oikeutetut hakemaan eläkkeensaajan asumistukea, jota maksetaan eläkkeensaajien asumistukilain 591/1978 ja -asumistukiasetuksen 642/1979 perusteella. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. (Kela 2007.) Toimintakyvyn rajoitteiden vaatimiin asunnon muutostöihin on mahdollista hakea korvausta Valtion Asuntorahastolta, jollei vammaispalvelulain soveltaminen ole mahdollista. (Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen 2007, 41).

26 26 Eläkkeellä olevien keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2006 lopussa 1194 e/kk, korotusta edellisvuodesta 37 euroa. Miesten keskimääräinen eläke vuoden lopussa oli 325 euroa korkeampi kuin naisten. Syynä on naisten lyhyempi työura ja matalampi palkkataso. Eläkeläisiä oli vuoden 2006 lopulla henkilöä ja eläkkeitä maksettiin noin 18 miljoonaa euroa. (Eläketurvakeskus 2007.) 5 ENNAKOIVAT KOTIKÄYNNIT EHKÄISEVÄN TOIMINNAN MUOTONA Ehkäisevä työ ja sen merkitys on terveydenhuollossa korostunut viime vuosina. Ehkäisevässä vanhusten hoitotyössä pyritään jo ennalta vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka voivat vaarantaa ikääntyvän toimintakykyä, elämänlaatua ja elinoloja. Vanhusten huollossa ennakoivat kotikäynnit ovat uusi keino sekä kartoittaa ja arvioida vanhusväestöä ja heidän toimintakykyään, asuinolojaan ja -ympäristöään ja palveluntarvettaan että antaa tietoa kunnan, valtion tai yksityisten palveluntuottajien tarjoamasta avusta ja tuesta. Ehkäisevän työn tavoitteena on tukea terveiden ja toimintakykyisten vuosien lisääntymistä ja siirtää säännöllisen palveluntarpeen alkamista myöhempiin vuosiin. Ehkäisevä työ jaetaan kolmeen tasoon. Ensisijainen ehkäisevä työ tarkoittaa terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä, esim. vanhusten kohdalla ravitsemusneuvontaa ja turvallisen liikkumisen opastusta. Toissijainen ehkäisevä toiminta on sairauksien havaitsemista ja niihin varhainen puuttuminen. Vanhuksella yhden toimintakyvyn alueen häiriö heikentää nopeasti koko yleistilaa ja saattaa johtaa liian varhaiseen laitoshoidon tarpeeseen. Kolmannen tason ehkäisevä työ on sairauksien pahenemisen tai uusiutumisen ehkäisy ja kuntouttaminen. Ennakoivat kotikäynnit vanhusten omassa kodissa huomioivat kaikki nämä ehkäisevän työn tasot ja tukevat pyrkimystä mahdollistaa ikääntyneen henkilön kotona asuminen. (Häkkinen 2002, ) Turvallisuuden luominen vanhuksille kotikäyntien yhteydessä on otettu ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä yhdeksi käynnin tavoitteista. Tanskassa tehty Rødovre-projekti on ensimmäinen hanke, joka osoitti ennaltaehkäisevien kotikäyntien lisäävän vanhuksille turvallisuuden tunnetta. Siinä huomattiin kuinka tunne

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia siten, että pääsyä määräajassa

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot