Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Kh / 88 Kv / 16

2 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tuloslaskelman tarkastelua ja olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio kunnan todennäköisestä tulevasta talouskehityksestä ja riskeistä Kunnan henkilöstö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Kunnanhallitus Hallinto Elinkeinoelämän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Sivistyslautakunta Perusopetus Varhaiskasvatus Muu sivistystoimi Tekninen lautakunta Hallinto ja sisäiset palvelut Kiinteistö- ja yhdyskuntapalvelut Kaukolämpölaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 78

3 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET MAAKAASULAITOS Maakaasulaitos VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltolaitos TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ LUETTELOT JA SELVITYKSET LIITTEET

4 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnat varautuivat vuoden 2014 osalta taloudellisesti vaikeaan ajanjaksoon kun Suomen bruttokansantuote taantui edelleen ja työttömyys kasvoi. Ruokolahden verotulot olivat kuitenkin hieman odotettua suuremmat, muutos edelliseen vuoteen oli noin 4,3 %. Myös kunnan saamien valtionosuuksien kasvu (noin 5,6 %) oli merkittävä, joskin vuodesta 2015 alkaen valtionosuuksiin kohdistuu merkittävä leikkauspaine lainsäädännön muutosten seurauksena. Kun kunnan eri hallinnonalojen menot pysyivät ennakoituina tai ennakoitua alhaisempina ja tulot ennakoitua suurempina, muodostui vuosikate hyväksi, lähes 2,3 miljoonaksi euroksi. Hyvä vuosikate mahdollisti ylimääräisen 0,7 miljoonan euron poistoerän kohdentamisen Kirkonkylän koulurakennukseen. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa, joka oli selvästi ennustettua parempi. Kunnan toiminnan kannalta tilikauden merkittävin ratkaisu liittyi Kirkonkylän koulun tulevaisuuteen. Kunnanvaltuusto linjasi syksyllä 2014 periaatteen, jonka mukaan koulutyö sisäilmaongelmaisessa koulurakennuksessa päättyy ja uusi koulu rakennetaan samalle alueelle. Mainitulla linjauksella on käänteentekevä vaikutus kunnan lähivuosien taloudelliseen liikkumavaraan ja palvelutuotantoon. Vuonna 2014 toteutettiin pääosa kunnan uuden päiväkodin rakennustyöstä noin neljän miljoonan euron kustannusarvion mukaisesti. Lainannostovaltuutta rakennustyön kustannuksiin ei käytetty vuonna Päiväkoti otetaan käyttöön keväällä Kunnan suurin yksittäinen menoerä on sosiaali- ja terveystoimi, jonka palvelutuotannosta maksettiin Eksotelle 19,6 miljoonaa euroa vuonna Eksoten menotalous pystytiin vakauttamaan ja sen menojen nousu on ollut selvästi alle sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallisen kustannusindeksin. Vuonna 2014 valmistelussa ollut sosiaali- ja terveydenhuoltolain uudistus kariutui ja siirtyi eduskuntavaalien 2015 jälkeiseen aikaan. Myöskin valtakunnallinen kuntarakenneuudistus kariutui Etelä-Karjalassa. Ruokolahden kunta arvioi kuntauudistushankeen myötä syntyneen Imatra-Ruokolahti- Rautjärvi kuntaliitosehdotuksen Ruokolahden kannalta epäedulliseksi. Samalla kunta päätti lopettaa kuntarakenne- ja kuntaliitosselvittelyt ja keskittyä kehittämään toimintaansa itsenäisenä kuntana. Sivistystoimea työllistivät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisut. Kirkonkylän koulun sisäilmakysymys näkyi toiminnassa siten, että yksittäisille opettajille ja oppilaille haettiin korvaavia työskentely-ympäristöjä. Varhaiskasvatuksen puolella koko Vaittilan päiväkoti toimi väistötiloissa Kunnan kiinteistöjen sisäilmakysymykset kuormittivat huomattavasti myös teknistä toimea rakennusten ja rakenteiden kuntoselvitysten muodossa. Uuden päiväkodin rakennuttaminen ja Kirkonkylän koulun sisäilmaa koskevien selvitysten tuottaminen olivat mittavia lisätehtäviä teknisen osaston ns. normaalitoiminnan ohessa. Teknisen toimen erityishaaste on jo usean vuoden ajan ollut kunnan taseessa olevan ikääntyvän ja teknisesti vanhentuneen rakennuskannan ylläpito ja korjausvelan kasvun hallinta.

5 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä pysyi likipitäen ennallaan. Henkilökustannusten kasvu oli erittäin hillittyä. Kunnan henkilöstön ikääntyminen ja kunnille osoitettujen velvoitteiden kasvu kuormittavat henkilöstöä aiempaa voimakkaammin. Talouden reunaehtojen ollessa tiukat, joudutaan kunnan tuottamien palveluiden laajuutta ja palvelutasoa tarkastelemaan entistä kriittisemmin myös Ruokolahdella. Antti Pätilä kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Savolainen Jouko KESK puheenjohtaja Kymäläinen Suna SDP I varapuheenjohtaja Launiainen Toivo KOK II varapuheenjohtaja Ahonen Harri PS Halonen Helli SDP Hanhisalo Jorma KD Heinänen Topi KESK Helminen Kristiina KESK Henttonen Mirja KESK Ijäs Esko SDP Jaatinen Matti KESK Kalpio Matti PS Kokkonen Vesa SDP Kyyrö Heidi SDP Kärki Timo KOK Liimatainen Irja KESK Luukkonen Mika KESK Paananen Taina KESK Ravattinen Osmo SDP Röyti Sinikka KOK Sikiö Jarmo PS Tella Anne KESK Tiilikainen Kimmo KESK Tonder Mika KOK Usvasuo Tea KESK Vertanen Jenna SDP Vesterinen Jarmo KESK Vuoden 2014 aikana kunnanvaltuusto kokoontui kahdeksan kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 82 pykälää. Kunnanvaltuuston seminaareja pidettiin kaksi. Seminaarissa käsiteltiin kuntarakenneselvitystä ja kunnan tulevaisuuden näkymiä. Seminaarin aiheina olivat Kirkonkylän koulun tilanne, Etelä-Karjalan kuntajakoselvittäjien ehdotus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki.

6 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Seminaarissa kunnanvaltuusto linjasi kunnan jatkavan itsenäisenä kuntana sekä Kirkonkylän uuden koulun rakentamisen. Lisäksi kunnanvaltuustolle pidettiin valtuustoinfo, jossa selvitettiin Kirkonkylän koulun sisäilma-asioita ja kunnan kaukolämpöverkkoa sekä annettiin tilannekatsaus kuntarakenneselvityksestä. Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet: Röyti Sinikka, pj. Hanhisalo Jorma, vpj. Ainoa Tea Kalpio Matti Liimatainen Irja Henkilökohtaiset varajäsenet: Tella Riitta Rantasola Matti Jäppinen Eila Paavilainen Seppo Väänänen Anni Toiminta ja yhteistyö Valtuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela. Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus sekä antaa arviointi kunnanvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain 75 :n mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Ruokolahden kunnan tarkastussäännön 4 :n mukaan lautakunnan tehtävänä on seurata tarkastussuunnitelman toteutumista ja tehtävien suorittamista sekä tehdä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä ja tehdä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajien ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunnan on myös huolehdittava siitä, että tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat hyvän tilintarkastustavan mukaiseen suorittamiseen.

7 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Toimintamuodot Vuonna 2014 lautakunta on pitänyt 11 kokousta. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet BDO Audiator Oy:n järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin sekä kunnanvaltuuston seminaareihin. Lautakunta on kuullut johtavia viranhaltijoita toimialojensa toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta sekä seurannut osavuosikatsauksia. Tilintarkastajat ja lautakunta ovat pitäneet yhteisiä kokouksia. Tilintarkastaja on antanut väliraportin joulukuussa Lautakunnan työn painopistealueina olivat perusopetuksen kuljetukset, saatavien seuranta ja perintä, sekä vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen. Lautakunta on tutustunut vuoden 2014 talousarvioon, vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoihin ja tilinpäätösasiakirjoihin sekä henkilöstöraporttiin. Tarkastuslautakunnan toimintaan ja tilintarkastukseen käytettiin euroa vuonna Kunnanhallitus Varsinaiset jäsenet: Paananen Taina, pj. Ijäs Esko, I vpj. Ahonen Harri, II vpj. Halonen Helli Heinänen Topi Kärki Timo Tella Anne Henkilökohtaiset varajäsenet: Jaatinen Matti Kokkonen Vesa Sikiö Jarmo Vertanen Jenna Henttonen Mirja Kostiainen Ari Helminen Kristiina Kunnanhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 23 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 365 pykälää. Toimikunnat Henkilöstötoimikunta Jäsenet Pätilä Antti Ahonen Harri Ijäs Esko Tella Anne puheenjohtaja Henkilöstötoimikunnan valitsee kunnanhallitus toimikaudekseen. Henkilöstötoimikunta hoitaa kunnalle kuuluvat, viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilöstöasiat, joita ei ole määrätty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.

8 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Henkilöstötoimikunta kokoontui vuonna 2014 yhden kerran. Muut toimikunnat Henkilöstötoimikunnan lisäksi kunnanhallituksen asettamina toimivat seuraavat toimikunnat: yhteistoimintatoimikunta vanhusneuvosto sisäilmastotyöryhmä ja hyvinvointitiimi. Kunnan jäsenyys eri yhteisöissä ja kuntayhtymissä on liitteenä. Keskusvaalilautakunta Varsinaiset jäsenet Pohjalainen Pauli, pj Liimatta Juhani, vpj Liutu Ari Repo-Laitinen Virpi Paakki Sirpa Varajäsenet (eivät henkilökohtaisia) 1. Lipponen Maiju 2. Luukkonen Kari 3. Hölsä Paavo 4. Pulkkinen Vesa 5. Rouhiainen Marjatta Keskusvaalilautakunta kokoontui viisi kertaa vuonna 2014 ja pöytäkirjoihin merkittiin 32 pykälää. Sivistyslautakunta Varsinaiset jäsenet Henttonen Mirja, pj. Vertanen Jenna, vpj. Frosti Piia Ravattinen Osmo Rummukainen Reino Tonder Mika Vesterinen Jarmo Kärki Timo Henkilökohtaiset varajäsenet Kuisma Mira Kamunen Sanna Hämäläinen Sonja Tynninen Vesa Sikiö Jarmo Kontunen Eveliina Lehtinen Seppo kunnanhallituksen edustaja Sivistyslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana yhdeksän kertaa. Sivistyslautakunnan esittelijänä toimi sivistystoimenjohtaja Eija Markkanen ja sihteerinä määräaikainen palvelusihteeri Virpi Äijö.

9 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tekninen lautakunta Varsinaiset jäsenet Usvasuo Tea, pj. Kokkonen Vesa, vpj. Kyyrö Heidi Narinen Anu Paavilainen Seppo Sikiö Erkki Tella Juha Ijäs Esko Henkilökohtaiset varajäsenet Sikiö Niina Ahvonen Reijo Kuusitunturi Pirjo Kekäläinen Tuija Rummukainen Reino Laitinen Markus Kattainen Kari kunnanhallituksen edustaja Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa ja käsitteli 68 pykälää. Teknisen lautakunnan esittelijänä toimi tekninen johtaja Arja Villanen ja sihteerinä palvelusihteeri Kirsi Hallikainen. Lupa- ja toimitusjaosto Varsinaiset jäsenet Kokkonen Vesa, pj. Sikiö Niina, vpj. Kyyrö Heidi Luukkonen Mika Tella Juha Henkilökohtaiset varajäsenet Ahvonen Reijo Kekäläinen Tuija Kuusitunturi Pirjo Vento Simo Kattainen Kari Lupa- ja toimitusjaosto vastaa teknisen toimen johtosäännössä tarkemmin määritetyssä laajuudessa rakentamiseen liittyvistä viranomaistehtävistä sekä yksityistielain mukaisista tiehallintoviranomaistehtävistä. Lupa- ja toimitusjaosto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 17 pykälää. Lupa- ja toimitusjaosto piti seitsemän toimitusta. Lupa- ja toimitusjaoston esittelijänä rakennusvalvontaan liittyen toimi rakennustarkastaja Timo Kapanen, yksityistieasioissa maanmittausinsinööri Mika Palovaara ja sihteerinä palvelusihteeri Kirsi Hallikainen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalous ja Suomi, yleinen poliittinen tilanne Vuonna 2014 talouden elpyminen eteni Yhdysvalloissa, pääosin massiivisen dollarielvytyksen ansiosta. Osatekijänä Yhdysvaltain talouden elpymisessä on öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Öljytuotteiden hinnan laskun pääsyynä on taas se, että öljyntuottajamaat eivät ole supistaneet tuotantoaan kulutuksen vähenemisen edellyttämällä tavalla. Öljyn ja muiden energiatuotteiden halpeneminen on ollut osasyynä siinä, että osassa euroalueen talouksista on käynnistynyt deflaatio. Euroalueen voimakkaampana taloutena jatkaa Saksa, jonka johdolla toteutettava tiukka talous- ja rahapolitiikka on kutistanut Etelä-Euroopan kriisitalousmaiden taloudellisen liikkumatilan ahtaaksi. Erityisesti Kreikan tilanne vaikeutui vuoden 2014 aikana. Venäjän otettua Krimin niemimaan haltuunsa kärjistyi Ukrainan kriisi

10 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus entisestään. Länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet alkoivat eristää Venäjää läntisestä kauppajärjestelmästä, josta koitui kovia takaiskuja myös Suomen taloudelle. Lisäksi öljyn hinnan jyrkkä lasku romahdutti Venäjän ruplan kurssin, jonka vaikutus venäläisten kulutuskäyttäytymiseen oli merkittävin sitten vuoden 1998 ruplakriisin. Suomen kokonaistuotanto aleni vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen talouden tila heijastui maan luottoluokituksen laskuna kolmen A:n luokasta tasolle AA+. Suomen vientivetoisen talouden huonoa menestystä on selitetty heikolla hintakilpailukyvyllämme, tuotteidemme innovatiivisilla ja laadullisilla puutteilla suhteessa kilpaileviin tuotteisiin, markkinointiosaamisen puutteilla, euron korkealla kurssilla suhteessa mm. Ruotsin kruunuun, ylisuureksi paisuneella julkisella sektorilla ja julkisen sektorin uudistusten hitaudella. Edellä mainittujen ns. yleisten syiden ohella tai rinnalla Suomi ja Suomen tuotantoelämä on edelleen ankaran rakennemuutoksen kohteena. Vientipainotteisen investointituotteisiin perustuvan teollisuuden uudistaminen jatkuu, jonka seurauksena kotimaan tuotantoa rationalisoidaan ja tuotantoa siirretään lähemmäksi markkinoita. Maamme keskeisten teollisten, palveluyritysten ja rahoitusyritysten kannattavuus on itse asiassa edelleen varsin hyvä tai vähintään kohtuullinen. Näissä yrityksissä kannattavuutta on haettu kustannuksia karsimalla, jonka seurauksena työvoiman määrää on vähennetty. Vuoden 2014 lopussa Suomen työttömyysaste oli 13,9 % jossa kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 8,5 % (työvoimahallinnon tilaston mukaan). Kuluttajahintojen nousu (inflaatio) tasaantui edelleen ja oli 1,0 % vuonna 2014 kun se vuonna 2013 oli 1,5 % ja 2,8 % vuonna Sekä valtion velkaantuminen että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta olivat ja ovat edelleen voimakkaassa kasvussa. Valtion velkaantumiskehityksen ongelmat toivottiin voitavan ratkaista myönteisellä talouskehityksellä. Tämä toive ei toteutunut vuonna 2012, ei vuonna 2013 eikä myöskään Valtion vuoden 2014 budjetin loppusummasta, joka oli noin 54 miljardia euroa, katettiin lainanotolla noin 7 miljardia. Valtionvelan kokonaismäärä on miltei 100 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta vuoden 2014 lopussa lähestyi jo 18 miljardia euroa. Vuosittainen lainakannan kasvu on ollut 1 2 miljardia. Lainakanta koostuu pääosin infra- ja toimitilarakentamisesta. Kuntien tuleekin arvioida entistä kriittisemmin investointitarpeita huomioiden tulevaisuuden palvelutarpeet huolimatta siitä, että korkotaso on edelleen pysynyt historiallisen matalana. Investointien kriittiseen tarkasteluun on syytä erityisesti kunnissa missä väestöennuste on voimakkaasti aleneva ja ikääntyvä. Julkisen talouden, huomioiden valtion, kuntien ja kuntayhtymien lainat, Suomen velkaantumisaste vuonna 2014 suhteessa bruttokansantuotteeseen ylsi 59,3 prosenttiin, joka miltei ylittää EU:n perussopimuksessa mainitun kriittisen 60 %:n viitearvon. Kuntatalous Suomessa Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla.

11 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * *Tilinpäätösarviot Kuntien investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 prosenttia toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen kasvu hidastui edellisvuodesta 1,4 prosenttiin. Kuntien valtionosuuksien kasvu taittui, sillä ne pienenivät 105 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Verotulojen 516 miljoonan euron kasvu piti silti verorahoituksen kehityksen lievästi positiivisena. Verotulojen kasvu oli kuitenkin huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 1,3 miljardia euroa. Kunnista ainoastaan 14 arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi vuonna 2014, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 28 kunnalla. Kokonaisuudessaan kuntien vuosikatteet heikkenivät kuitenkin 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Suomen kuntien yhteenlaskettuun lainakantaan on lisäksi huomioitava kuntayhtymien lainakanta, joka kasvattaa kuntien ja kuntayhtymien kokonaisvelan lähelle 18 miljardia euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 3,3 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosentilla, kun taas palkkakulut laskivat lievästi 0,1 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat myös edellisvuotta vähemmän. Kasvua niissä oli 1,1 prosenttia. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia pysyivät puolestaan edellisen vuoden tasolla. Suomen taloutta, mukaan lukien kuntatalous, vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kestävyysongelmat ja vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen jyrkkä muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä kehitys jyrkkenee 2020-luvulle tultaessa eli ikärakenteen kannalta hankalammat vuodet ovat vielä edessä. Kestävyysvajeen kasvun estäminen ja sen vähentäminen on valtava haaste kuntataloudelle. Valtioneuvosto julkisti loppukesällä

12 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus rakennepoliittisen ohjelmansa talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen. Tähän ohjelmaan liittyy myös kunnille asetettu erittäin mittava ja kunnianhimoinen tavoite kuroa umpeen kestävyysvajetta kahdella miljardilla eurolla. Keinoksi valtioneuvosto esitti, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti ja että miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omien toimin mm. tuottavuutta parantamalla. Jo vuonna 2014 voitiin todeta, että nämä kuntataloudelle asetetut säästötavoitteet ovat erittäin haasteelliset. Haasteelliset ne ovat erityisesti sen takia, että kuntien velvoitteet eivät näytä vähenevän vaan lisääntyvän. On selvää, että kuntatalous pysyy kireänä lähivuodet. Rakennepoliittisen, siis kestävyysvajetta umpeen kurovan uudistusohjelman ohella valtio aikoo kuroa valtiontalouden tulojen ja menojen epäsuhtaa umpeen leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Jo nyt tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksia vuonna 2015 päättyvällä hallituskaudella 1,3 miljardia euroa eli vähentävät kuntien valtionosuuksia 16 %. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu niin, että uusi järjestelmä on voimassa vuonna Uudistus on odotettu ja perusteltu, mutta määrittää usean kunnan taloudenpidon uudelle pohjalle vuodesta 2015 lähtien. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maan hallitus pyrki torjumaan kuntatalouden (ja samalla valtiontalouden) ongelmia käynnistämällä mittavan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen heti hallituskautensa alussa. Vuonna 2013 julkistettiin uudistettu kuntarakennelaki, keskeisimmät ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä valtionosuuslainsäädännön ehdotetut uudistukset. Uusi kuntarakennelaki astui voimaan Lakiin sisältyy määräaikainen säännös kuntaliitoksiin liittyvästä selvitysvelvollisuudesta. Ruokolahden selvitysvelvollisuus liittyy Lappeenranta-Imatra yhdyskuntarakennekytkennän kautta, työssäkäynti- ja työpaikkaomavaraisuuskriteerien kautta sekä asukaslukukriteerin kautta. Käytännössä kaikki liitosselvitykseen velvoittavat keskeiset kriteerit täyttyivät Ruokolahden kohdalla. Ruokolahti osallistui kaikkien muiden Etelä-Karjalan kuntien tavoin koko maakunnan kattavaan selvitykseen, jossa tarkasteltiin kahden tai yhden kunnan muodostamisen mahdollisuutta. Kesällä 2014, selvityksen ollessa vielä kesken, Imatran kaupungin keskeiset poliitikot tekivät yllättävän avauksen tavoitteena muodostaa kolmen kunnan, Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven kattava yhteinen kunta. Tehtyyn avaukseen Rautjärvi suhtautui myönteisesti, mutta Ruokolahti jätti asian auki kunnes kuntarakenneselvitys valmistui syksyllä Syksyllä sekä kunnanhallitus että valtuusto päättivät, äänestyksen tuloksena, että kunta ei enempää selvittele kuntaliitoksia tai yhdistymistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu sai vauhtia maaliskuussa 2014, kun hallituspuolueet yhdessä opposition kanssa sopivat lain toteutuksen periaatteista. Periaatteista keskeisin oli se, että maa jaetaan viiteen kuntayhtymämallilla toimivaan SOTE-alueeseen, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueillaan. Palvelujen toteutusvastuu oli tarkoitus antaa 19 kuntayhtymälle, Etelä-Karjalassa Eksotelle. Jo keväällä 2014 todettiin, että yllä mainitun SOTE-aluejaon toteutuminen johtaa merkittäviin kuntien päätösvaltaa rajaaviin perustuslaillisiin ongelmiin.

13 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Lisäongelma esitetyssä mallissa oli se, että uusilla kustannusjakoperusteilla osassa kuntia kustannukset nousisivat kohtuuttomasti. Myöskään tehokkaasti palveluja tuottavat kunnat tai kuntayhtymät, esimerkkinä Eksote, eivät hyötyisi taloudellisesti vaan niitä pikemmin rangaistaisiin tekemistään uudistuksista. Mainittujen ongelmien seurauksena SOTE-järjestämislain valmistelu siirtyi keväällä 2015 valittavalle uudelle eduskunnalle. Loppusaldoksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksista vuosina näyttää jäävän lähes nollatulos. Toisaalta merkittävä määrä erilaisia kuntien tilaa koskevia selvityksiä on tehty, jotka auttanevat kuntia ja kuntapäättäjiä hahmottamaan jatkuvasti haasteellisemmaksi muodostuvaa toimintaympäristöä. Väestö Kunnan asukasmäärä oli henkilöä. Asukasluku väheni 103 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Imatran seutukunnan väestö väheni toimintavuoden aikana 477 henkilöllä. Väkiluku naisia miehiä Ikärakenne henkilöä % henkilöä % henkilöä % 0 7-vuotiaat 350 6, , , vuotiaat , , , vuotiaat , , ,44 yli 65-vuotiaat , , ,20 yli 75-vuotiaat , , ,44 Yhteensä , , ,00 Kunnan asukastieheys on 5,74 henkilöä / maa-km 2. Tilastokeskuksen väestöennuste: Imatran seudun väestökehitys vuosina 2014 / 2013 oli seuraava: Väestö henkilöä muutos, hlöä muutos, % Imatra ,3-0,6 Parikkala ,5-2,5 Rautjärvi ,0-1,5 Ruokolahti ,3-1,9

14 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Työpaikat / työllisyys Työvoima ja työttömyys Imatran seutukunnalla Työvoima Työttömät Työttömien %-osuus työvoimasta Työttömien muutos-% Työttömistä ed. vuoteen naisia -% Alle 25 -v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät kk:n uudet avoimet työpaikat Imatra ,1 % 15,20 % 41,9 % Rautjärvi ,6 % 18,40 % 38,9 % Ruokolahti ,9 % 8,90 % 44,1 % Parikkala ,1 % -5,80 % 42,8 % Yhteensä ,1 % 12,10 % 41,9 % Työssäkäyvät toimialoittain Imatran seutukunnalla vuonna 2012 Toimialat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Rakentaminen Palvelut Toimiala tuntematon Imatra Rautjärvi Ruokolahti Parikkala Yhteensä * Uustuotanto Kuntaan valmistui kertomusvuonna (suluissa edellisen vuoden lukemat): Kaava-alueelle haja-asutusalueelle yhteensä Omakotitaloja 1 (4) 5 (4) 6 (8) Rivitaloja 0 (0) 0 (0) 0 (0) Valtion tukitoimenpiteet Valtion korkotuen hakemuksia uudisomakotitaloihin tai omakotitalojen perusparannuksiin ei kunnassa toimintavuonna jätetty. Korjausavustusten käsittelyn hoitaa Imatran kaupunki. Valtion avustuksiin antamasta määrärahasta euroa ( ) myönnettiin avustuksia kolmelle (2) hakijalle vanhus-, veteraani- tai vammaisperheeseen euroa ( ). Pientalojen tulorajaperusteisia energia-avustuksia ei myönnetty (2/4 875 ). Kaksi asunto-osakeyhtiötä on saanut valtion asuntorahastolta suoraan perusparannuksen käynnistysavustusta yhteensä euroa.

15 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Vuokra-asunnot Kuntakonsernin vuokra-asuntokanta toimintavuoden lopussa oli 334 (340) asuntoa. Näistä Ruokolahden Vuokratalot Oy:n asuntokanta on 151 asuntoa ja Vanhustentaloyhdistyksen omistuksessa on 59 asuntoa. Uusia asuntoja ei vuoden aikana valmistunut eikä hankittu. Vuokra-asuntojonossa on vuoden aikana asuntotoimessa ollut 194 (203) hakijaa, joista alle 25-vuotiaita 14 (14). Asuttamispäätöksiä tehtiin asuntotoimistossa 75 (79), joista 13 (10) vanhustentaloissa Koivurannassa ja Säästötiellä ja 25 (16) hoidollisin perustein. Vaihtuvuus asunnoissa oli 22,45 % (21,5 %). Vuokrataloyhtiön asuntojen käyttöaste oli 97,92 % (98,14 %). Ongelma-asuminen on hoidettu normaaliasumisen keinoin ja tukena on käytetty asumisneuvontaa. Asumisneuvonta tapauksia ei vuoden aikana ole ollut. Kaavoitus / maankäyttö Ruokolahdella kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n määrittämänä kunnan kaavoittajana toimii tekninen johtaja, eriasteisten kaavojen laatimiseen liittyvät asiantuntijatehtävät hoidetaan ulkopuolisina konsulttipalveluina. Yleiskaavat ja pääosan asemakaavoista hyväksyy kunnanvaltuusto. Ainoastaan vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat hyväksyy johtosäännön nojalla kunnanhallitus. Yleiskaavoitus Ruokolahden rantayleiskaava Ruokolahden rantayleiskaava on astunut voimaan vuonna 2002 ja kaavan tarkistus tehtiin Kunnanvaltuusto käsitteli maanomistajan aloitteesta rantayleiskaavan muutoksen Valkinhovin alueella ja rantayleiskaavan muutoksen Immalanjärven Jussinniemen alueella. Käynnistettiin Mietinsaaren rantayleiskaavan harmonisointi vastaamaan Saimaan rantayleiskaavaa. Kertomusvuonna valmisteltiin sisäjärvien alueella Kalalammin rantayleiskaavan muutosta maanomistajan aloitteesta. Keskustaajaman osayleiskaava Keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty Kertomusvuonna ei tehty muutoksia taajaman osayleiskaavaan. Asemakaavoitus Keskustaajaman asemakaava Keskustaajaman asemakaavaan ei kertomusvuonna kohdistettu toimenpiteitä. Oritlammen asemakaava

16 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Oritlammen asemakaavaan ei kertomusvuonna kohdistettu toimenpiteitä. Huhtasenkylän asemakaava Huhtasenkylän asemakaavaan ei toimintavuonna kohdistettu toimenpiteitä. Freelandian asemakaavan tarkistaminen Freelandian alueen Saimaan Lomaharju Oy:n asemakaavan tarkistamiseksi tehty kaavoitusaloite vedettiin pois valmistelusta ja kaavan tarkistaminen keskeytettiin. Valkinhovin ranta-asemakaava hyväksyttiin kertomusvuonna. Kaavojen pohjakarttojen ajantasaisuutta parannettiin tekemällä mm. rakennusten täydennyskartoituksia. Omakotitalotuotannon edellytykset eri taajamissa Toimintavuoden aikana kaava-alueilta myytiin kaksi omakotitonttia ja haja-asutusalueelta yksi tontti. Kertomusvuonna varattiin kaksi omakotitonttia, jotka myös myytiin vuoden aikana. Vuoden aikana valmistuivat myyntiin kaavamuutoksen viimeisetkin tontit Käringinrannan ja Salosaaren alueilla. Kunnan vapaat AO -tontit: kpl kpl KESKUSTAAJAMA - Kirkonseutu Kärinki Käringinranta Pikettivuori Ukonsalmi Vaittila Taidetie ORITLAMMEN TAAJAMA HUHTASENKYLÄN TAAJAMA yhteensä Lisäksi kunnan alueella on asuntotuotantoon varattuja tontteja Virmutjoella. Keskustaajaman kaava-alueella on myös yksityisillä vapaita omakotitontteja noin 20 kappaletta. Teollisuustontteja myytiin kaksi kappaletta. Joukkoliikenne Kunta on liittynyt joukkoliikenteen / linjaliikenteen osalta Etelä-Karjalan seutulippujärjestelmän piiriin Seutulipun hinta Ruokolahdella on 60 euroa ja niitä myytiin vuonna 2014 yhteensä 139 kappaletta.

17 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Talvikaudella linja-autoliikenne kunnassa on pääosiltaan kunnan ostamaa koululaisliikennettä. Palveluliikenne Palveluliikenteen kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat euroa. Palveluliikenteenä hoidetaan esi- ja perusopetuksen koulumatkoja ja asiointiliikennettä kuntakeskukseen. Lisäksi hoidetaan koulujen ja varhaiskasvatuksen ateriakuljetukset Kirkonkylän koulun ja terveysaseman keittiöistä Tuloslaskelman tarkastelua ja olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunta jatkoi varautumista kireään taloustilanteeseen korottamalla syksyn 2014 talousarviokäsittelyssä kunnan tuloveroprosenttia vuodelle 2015 jälleen yhdellä yksiköllä. Tuloveroprosentti on 2000-luvulla ollut seuraava: - vuoteen ,0 % - vuosina ,0 % - vuonna ,0 % - vuosina ,5 % - vuosina ,5 % - vuodelle ,5 %. Keskimääräinen tuloveroprosentti Suomen kunnissa vuonna 2014 oli 19,74, joten Ruokolahden kunnallisvero oli hieman alle kuntien keskimääräisen. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2014 olivat (suluissa vuoden 2013 tilanne) - vakituinen asuinrakennus 0,50 % (0,40 %) - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 % (1,00 %) - voimalaitosrakennus 1,50 % (1,50 %) - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (0,90 %) Alla olevaan taulukkoon on koottu tilinpäätöstiedoista eri verolajien tuotto vuosina ja kunakin vuonna vallinnut kunnallisveroprosentti sekä laskennallinen (efektiivinen) kunnallisveroprosentin tuotto Verolaji TP 2011 TP2012 TP2013 TP2014 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Kunnallisvero- % Efekt. vero-% Vero-%:n tuotto 18,50 18,50 19,50 19,50 13,46 13,23 14,10 14,

18 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnallisveron tuotto on tarkasteltuina vuosina vähitellen noussut ja keskeisin syy tähän on veronmaksajien tulotason nousu, joskin veroprogressio ja verovähennysten muutokset vaikuttavat. Huomioitava tässä on se, että kunnan väkiluku ja työvoiman määrä on tarkastelujaksona pääosin ollut laskeva. Yhteisöveron muutokset heijastavat makrotalouden kuten myös yritysten talouden heilahtelua. Kiinteistöveron tuotto on myös ollut kasvava silloinkin kun kiinteistöverojen taso on pysynyt ennallaan. Tämä kertoo siitä, että kiinteistöveropohja on vähitellen laajentunut mm. vapaa-ajanasuntojen rakentamisen seurauksena. Vuodesta 2014 ennustettiin kuntatalouden vaikeaa vuotta, mutta Ruokolahdella kielteisimmät talousennusteet eivät toteutuneet. Tuloslaskelma 2014 osoitti vuosikatteeksi 2,261 miljoonaa euroa ja suunnitelman mukaisten poistojen (1,955 miljoonaa euroa) jälkeen tulokseksi 0,306 miljoonaa euroa. Tulos mahdollisti ylimääräisen 0,7 miljoonan euron poiston, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi jäi 0,407 miljoonaa euroa kun varauksia ei tehty. Talousarvion 2014 loppusyksyllä tehdyssä tarkistuksessa vuosikate- ja tulosennuste näytti huomattavasti toteutunutta heikommalta. Ennen ylimääräisen poiston tekemistä ero TA-2014 tarkistuksen tuloksen ja toteutuneen välillä oli lähes 1,45 miljoonaa euroa. Talousarvion tarkistusvaiheen ja toteutuman suuri poikkeama on osin selitettävissä ennakoimattomilla, mutta yllättävän systemaattisilla tulojen aliarvioinnilla ja menojen yliarvioinnilla, jota Ruokolahdella on historiallisesti harjoitettu. Tämä viittaa siihen, että hallintokuntien talousarvioiden toteuman ennakointia on syytä tarkentaa. Verotulojen ennakointi talousarvion tarkistusvaiheessa on aiemmin osunut varsin tarkasti kohdalleen, mutta vuoden 2014 verotuloissakin toteuma ylitti TA-2014 tarkistuksen arvion lähes eurolla. Oleellisia muutoksia kunnan toiminnassa ei tehty vuonna Henkilöstökulujen vaatimaton kasvu, 0,88 %, on osoitus tiukasta palkkamenokurista. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelman myötä ja varhaiskasvatuksen toimiessa edelleen hajautetusti syntyi ylimääräisiä henkilöstökuluja sivistystoimeen, joista kuluista osa saadaan hallintaan uuden päiväkodin valmistuessa vuoden 2015 keväällä. Kunnan lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli 6,688 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 7,216 miljoonaa euroa). Uutta lainaa ei nostettu, vaikka kunnalla oli valtuutus neljän miljoonan euron lainannostoon päiväkodin rakentamista varten. Vapaa oma pääoma taseessa oli 6,703 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 6,326 miljoonaa euroa). Lainamäärä asukasta kohden oli euroa (vuoden 2013 lopussa euroa). Konsernin kokonaislainat vuoden 2014 lopussa olivat 12,829 miljoonaa euroa (vuoden 2013 lopussa 13,903 miljoonaa euroa). Asukasta kohden konsernilainat olivat euroa (vuoden 2013 lopussa euroa) Arvio kunnan todennäköisestä tulevasta talouskehityksestä ja riskeistä Kunnan talouskehitys vuonna 2014 oli siis odotettua myönteisempi huolimatta siitä, että vuodesta 2014 ennustettiin kuntataloudelle vaikeaa. Uhkakuvan tulevalle talouskehitykselle muodostavat edelleen, jo kolmatta vuotta jatkuva taloustaantuma, paikalliset suurteollisuuden irtisanomiset ja eläköityvä väestö. Näiden kaikkien tekijöiden olettaisi murentavan kunnan tuloveropohjaa. Lisäksi maan hal-

19 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus lituksen ja eduskunnan kyvyttömyys viedä eteenpäin Suomen valtiontalouden tasapainottamisen kannalta välttämättömiä uudistuksia luo epävarmuutta ja heikentää kuntien talouskehityksen ennustettavuutta. Vuonna 2015 voimaan astunut valtionosuusuudistus vähentää kunnan vuotuista valtionosuussummaa arviolta 1,5 miljoonaa euroa asteittain vuodesta 2015 alkaen. Uudistuksen vaikutus on täysimittaisesti voimassa vuonna Valtakunnallisesti merkittävä sote-järjestämislain uudistus edennee uuden vuonna 2015 valittavan eduskunnan toimesta. Sen vaikutus kuntatalouteen on epäselvä. Kunnan investointitarpeet jouduttiin vuonna 2014 arviomaan täysin uudelleen. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelman seurauksena kunta joutuu uusimaan koko koulurakennuksen ja hankkimaan väliajaksi alkaen vuodesta 2015 väistötilat koululle. Uuden koulurakennuksen investoinniksi on arvioitu miljoonaa euroa ja väistötilojen käyttötalouskustannukseksi 0,6 0,8 miljoona euroa vuodessa. Kouluinvestoinnin takia kunnan palvelutuotantoa ja muita investointeja joudutaan arvioimaan täysin uudelta pohjalta. Kunnan muiden kiinteistöjen korjausvelka on hallittavissa erityisesti jos luovutaan kunnan perustoimintojen kannalta toisarvoisista kiinteistöistä. Kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat kuitenkin muodostamassa uuden ja merkittävän taloudellisen riskitekijän, joka realisoitui täysimittaisesti Kirkonkylän koulun kohdalla.. Ilman yllättävää kouluinvestointia voisi Ruokolahden kunnan tilannetta ja talouskehitystä ennakoida myönteiseksi tai ainakin vakaaksi ja arvioida kuntarakenneselvityksen yhteydessä tehtyä päätöstä pysyä itsenäisenä taloudellisesti perusteltuna. Edessä oleva mittava kouluinvestointi seurannaisvaikutuksineen kuitenkin horjuttaa kunnan taloutta ja rajaa kunnan muita kehittämismahdollisuuksia vakavasti Kunnan henkilöstö Ruokolahden kunnan palveluksessa oli yhteensä 185 henkilöä. Henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta 0,5 %. Vuoden 2013 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 186 henkilöä. Henkilöstön määrä ja rakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 149 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 0,68 % vuoteen 2013 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön osuus oli 80,5 % koko henkilöstöstä (79,6 % vuonna 2013).

20 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Vakinaisen henkilöstön määrään sisältyvät myös virka-/työvapaalla olevat ja määräaikaisen henkilöstön määrään myös lyhyet sijaisuudet, joissa palvelussuhde oli voimassa Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli kunnan palveluksessa vuoden 2014 lopussa 38 henkilöä, joista palkkatuella työllistettyjä yhteensä seitsemän henkilöä. Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 19,5 % (20,4 % vuonna 2013). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista palkkatuella palkattuja oli 3,8 % koko henkilöstöstä (1,6 % vuonna 2013). Koko maassa kunta-alan henkilöstöstä määräaikaisia oli lokakuussa 2013 yhteensä 22,2 % ja näistä palkkatukihenkilöstöä 1,5 % (Tilasto-keskus lokakuun tilasto 2013). Vuoden 2014 suoriteperusteinen palkkasumma oli ,32 euroa ( ,07 euroa vuonna 2013). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ja vuosina Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 49,8 vuotta ja vastaavasti kunnissa keskimäärin 45,7 vuotta (Tilastokeskus, lokakuun tilasto 2013). Keski-ikä on hieman laskenut vuoden 2013 lopusta, jolloin se oli 50,05 vuotta. Naisten keski-ikä oli 49,99 vuotta ja miesten 48,88 vuotta. Toimialoittain tarkasteltuna ikääntyneintä henkilöstö oli keskushallinnossa, jossa keski-ikä oli 55,6 vuotta ja alhaisin keski-ikä oli sivistystoimessa 48,8 vuotta. Sairauspoissaoloja kertyi 15 päivää / henkilö (15,5 pv / henkilö vuonna 2013). Henkilöstökertomus vuodelta 2014 laaditaan erillisenä asiakirjana Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnanvaltuusto on / 7 hyväksynyt hyvinvointikertomuksen vuosilta 2013 ja Kertomuksen johtopäätöksissä todetaan seuraavaa: Kunnan asukkaiden hyvinvointia on kertomuksessa arvioitu ensisijaisesti THL:n koostaman tilastoaineiston pohjalta. Fakta-aineiston rinnalla voidaan pyrkiä myös tunnistamaan kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kokemusta, johon vaikuttavat useat, määrällisesti vaikeasti mitattavat tai arvioitavat tekijät.

21 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kertomuksen pääkohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikäväestö. Työikäisen väestön tilannetta kuvaavat lähinnä työllisyys/työttömyysaste ja alkoholinkäyttö sekä sen tai mainittujen tekijöiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Kunnan asukkaiden työllisyystilanne on heikkenevä, mutta seutukunnan tilanne huomioiden kuitenkin kohtuullinen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, mikä on seurannaisvaikutustensa takia huolestuttavaa. Kunta onkin tehnyt vuodelle 2015 lisäpanostuksen työllisyyden hoitoon. Kunnan asukkaiden alkoholinkulutus on jonkin verran vähäisempää kuin muulla seutukunnan alueella. Tämä myönteinen asia ilmenee myös muuta seutukuntaa alhaisempana päihde- ja väkivaltarikollisuutena. Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Näihin ongelmiin Eksoten toimintamallit pureutuvat nykyisin varsin hyvin. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on osin kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuu ensin lapsiin. Tässä suhteessa tilanne Ruokolahdella ei ole huono, mutta saattaa heiketä, jos työllisyystilanne oleellisesti vaikeutuu. Toisaalta kunnan asukas- ja elinkeinorakenne puskuroi kielteistä kehitystä. Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat voivat olla pitkät myös ajallisesti. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Lisäksi on selvää, että kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Ruokolahdella kuten koko Suomessa erityshaasteen tuo ikäväestön osuuden ja määrän nopea kasvu, osin eliniänkin kasvun ansiosta. Erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus ja määrä kasvavat nopeasti. Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuvan hoidon sekä omaishoidon voimakas lisääntyminen tulee voimakkaasti kuormittamaan terveyden-huollon henkilöstöä. Kunta joutuu kriittisesti arvioimaan panostustaan vanhusväestönsä hyvän tai edes asiallisen hoidon turvaamiseen, etenkin jos kuntaan suunniteltu tehostetun palveluasumisen toteutus viivästyy merkittävästi. Vuosille suunniteltu hyvinvoinnin ylläpitoon ja edistämiseen liittyvä toiminta pohjautuu käynnissä oleviin tai käynnistyviin toimenpiteisiin. Kunnan on tietenkin ylläpidettävä valmius reagoida yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa myös ennakoimattomiin asukkaidensa hyvinvointia vaarantaviin ilmiöihin tai muutoksiin Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toiminnan suunnittelun suurimmat epävarmuustekijät ovat taloudelliset ja lainsäädännölliset muutokset. Talouskehityksen kannalta verotulokertymän kasvu

22 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus on välttämätön, jotta kunta pystyy itsenäisenä ylläpitämään nykyisen palvelutason. Lainsäädännön muutokset tullevat vähentämään kunnan saamia valtionosuuksia, mikä osaltaan lisää paineita verotukseen. Tuleva sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaki taas määrittää sitä, kuinka kustannustehokkaasti terveys- ja sosiaalipalvelut, jotka muodostavat lähes 60 % Ruokolahden käyttömenoista, tuotetaan Ympäristötekijät Kunta hankkii ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden palvelut Imatran seudun ympäristötoimen yhteistoiminta-alueelta. Yhteistoiminta-alueen henkilöstön määrä ja osaaminen ovat osaltaan takaamassa, että ympäristötoimen operatiivinen toiminta on laadukasta ja ehkäisee ympäristöriskien toteutumista. Kunnan oman toiminnan kannalta merkittäviä potentiaalisia riskejä sisältyy vesihuollon toimivuuteen. Kunnan uudet ympäristönsuojelumääräykset valmistuivat Sininen Haapavesi oli merkittävin selvitys- ja kokeiluhanke kunnan alueella. Kansalaisille suunnatun monipuolisen vesiensuojelutiedotuksen ohella hankkeessa valmisteltiin maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelun kokeilukohteita. Kunnan talouden kannalta merkittävä ympäristö- ja talousriski liittyy Soinilansalmen pengertien pitkittyneeseen oikeuskäsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu kesältä 2013 johtaisi voimaan astuessaan yli 1,6 miljoonan euron siltainvestointiin, jonka myönteisistä ympäristövaikutuksista ei kuitenkaan ole varmuutta. Kunta valitti mainitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, jonka ratkaisua odotettiin vuoden 2014 aikana päätöstä kuitenkaan saamatta. 1.2 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kuntalain muutoksen johdosta kunnanvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet / 8. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen sekä lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukainen toiminta. Kunnan hallintotoimintaa on ohjeistettu hallintosäännössä ja taloudellisten tavoitteiden sekä niiden saavuttamisen seuraamista talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielin päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitus on /403 antanut ohjeen, jonka mukaan talous- ja toimintaraportit käsitellään valtuustotasoittain/lautakunnittain kahden kuukauden välein kunnanhallituksessa. Varojen käyttöä valvotaan systemaattisesti. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on määritelty.

23 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvonta, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Tuloksellisuuden arviointia varten ei kunnassa ole ohjaus- ja mittausjärjestelmää. Riskien hallinnan järjestäminen Toimialakohtainen riskien tunnistus ja kartoitus on tehty. Omaisuusriskit on kartoitettu vuonna 2013 ja tarkistettu vuonna Vahinkoriskiä on pienennetty päivittämällä vakuutusturva vastaamaan kartoitusta. Rahoitusriskin hallintaan on päätetty varautua korkosuojauksella. Koko kuntaa koskevaa varautumissuunnitelman yleistä osaa on päivitetty vuonna Toimialakohtaisten varautumissuunnitelmien päivittäminen on aloitettu vuonna Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita. Sopimustoiminta Sopimusten järjestelmällisestä tarkastuksesta ei ole annettu erillistä ohjetta. Sopimusten noudattamisen valvonnasta huolehtii kukin hallintokunta. Sopimukset on tallennettu vuodesta 2013 alkaen sähköiseen järjestelmään valvonnan tehostamiseksi. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamista. Sisäiseen tarkastukseen ei ole palkattu erikseen henkilöstöä eikä ostettu palveluja.

24 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-7 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 15,60 17,60 Vuosikate/Poistot, % 115,66 146,24 Vuosikate, euroa/asukas 418,38 510,40 Asukasmäärä Maksurahoituksen eli palvelujen käyttäjien osuutta toimintamenoista kuvataan toimintatuottojen osuudella toimintakuluista. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot /(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku kertoo maksurahoituksen osuuden toimintakuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Laskentakaava euromääräiselle vuosikatteelle = yhteenlaskettuna verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja muut rahoitustuotot - vähennettynä toimintakatteella, korkokuluilla ja muilla rahoituskuluilla = vuosikate.

25 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. (Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet.) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Vuosikate euroa / asukas Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattavat olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä.

26 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnan rahoitus TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) Oman pääoman muutokset ( + / - ) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1-5 Vaihto-omaisuuden muutos 15 Pitkäaikaisten saamisten muutos Koulukeskuksen valtionosuus Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 67,32 197,30 Lainanhoitokate 3,74 4,08 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

27 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investoinnin omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan tilikauden seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

28 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0 0 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0 0 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 15 Aineet ja tarvikkeet 15 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

29 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/-alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen pääomat 7 7 Muut toimeksiantojen pääomat 5 6 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Saadut ennakot 0 Muut velat/liittymismaksut Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 69,31 68,04 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,35 29,47 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

30 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma - Saadut ennakot. Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Jos Omavaraisuus on 50 prosenttia tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuloista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja.

31 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Lainat euroa / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kunnan kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja menoissa valmistus omaan käyttöön, pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot ja pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. Kokonaistulot ja -menot -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman muut maksuvalmiuden muutokset ja rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa silloin, kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa saman merkkiset.

32 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 5,41 Toimintakulut 34,70 Verotulot 19,92 - Valm. omaan käyttöön Valtionosuudet 11,72 Korkokulut 0,11 Korkotuotot 0,01 Muut rahoituskulut 0,00 Muut rahoitustuotot 0,02 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korj.erät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), hyödykkeiden luovutusvoitot -0,13 väh. (-) - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -0,05 Rahoitusosuudet inv.menoihin 0,56 Investoinnit Käyttöom. myyntitulot 0,19 Investointimenot 3,92 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset 0,53 Lyhyaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennykset 0,00 Oman pääoman lisäys Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 37,69 Kokonaismenot yhteensä 39, Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tilinpäätökseen on kuntalain 68 a :n mukaan sisällytettävä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 2 Yhteensä 7 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Konsernin toiminnan ohjaus Konsernin toiminnan ohjauksen perusteena on voimaan tullut konserniohje. Kunnanvaltuuston / 8 hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet sisältävät määräykset konserniyhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuusta ja konserniyhtiöiden raportointivelvollisuudesta.

33 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konserniyhtiöitä on ohjattu valitsemalla kunnanhallituksen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiökokouksiin. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan / 104 hyväksynyt taloussuunnitelman yhteydessä konsernitavoitteet vuosille Ruokolahden Vuokratalot Oy on kiinnittänyt huomiota seuraaviin asioihin: 1. Käyttövuokran kasvavista vuokrankorotuspaineista huolimatta yhtiön taseasema pidetään vakaana hoitamalla suunnitellut lainanlyhennykset. Yhtiön lainapääoma on lainasuunnitelman mukainen eli euroa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä. 2. Taloussuunnitelmassa vuosina on yhtiön tuloksen arvioitu olevan 75 % vuotuisesta lainanlyhennyksestä, euroa. Vuokratalot Oy:n tulos vuodelta 2014 on ,euroa, joten tavoite on saavutettu. Tavoitetta voitaneen nostaa jäljellä olevalle suunnitelmakaudelle 80 %:iin lainojen lyhennyksestä. 3. Kiinteistöille ei lasketa syntymään harkitsematonta korjausvelkaa. Kaikilla kiinteistöillä ovat voimassa kokonaishuoltosopimukset. Talokierrot tehdään 1 2 kertaa vuodessa. Talojen ikääntymisen vuoksi kokonaisvaltaista suunnitelmallisuutta korjauksissa pyritään parantamaan. 4. Asuntojen aktiivikäyttöastetavoite on 97 % ja laskennallinen vuokratappio (tyhjät asunnot, aikaviive vuokrauksessa, remonttijaksot ja muut vuokratappiot) on enintään 5 % maksimaalisesta vuokratulosta. Toimintavuoden käyttöaste on 97,92 % (98,14 % vuonna 2013). Tyhjäpäivät olivat pv (1 169 vuonna 2013). Huomioitavaa on, että Lankilantie 53 tuottaa puolet tyhjäpäivistä. Haja-asutusalueen vuokra-asuntoihin on vaikeuksia saada asukkaita. Yhtiö on sopeuttamisen osalta sidoksissa muuhun kunnan kiinteistöstrategiaan. Tilikauden päättyessä vuokrarästit olivat 5,08 % (5,7 % vuonna 2013). 5. Pyritään huollollisen palvelutason parantamiseen, kuitenkin kohtuullisin taloudellisin panoksin. Huoneistojen hoidossa yritetään aktivoida myös asukkaiden omaa panosta. Jos kulumaa pystytään ehkäisemään sisätiloissa, on sillä vääjäämättä myös merkitystä lopulliseen vuokratasoon. 6. Ruokolahden kunta tutkii mahdollisuutta selkeyttää kunnan roolia kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajana sekä suoran omistuksen että Ruokolahden Vuokratalot Oy:n kautta.

34 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokolahden Vuokratalot Oy:n asuntojen omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna Kohdekohtaiset erityistavoitteet: Energiaselvityksiä jatkotyöstetään edelleen yhdessä teknisen toimen kanssa. Energiaselvitykset on tehty kaikkiin kiinteistöihin. Kosteusvaurioiden ehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Satunnaisten, runsaiden pistevuotojen poistamiseksi on Lampikuja 2 -kiinteistössä uusittu sisätilojen vesi- ja kiertovesiputket. Yhtiö hakee tapauskohtaisesti valtionhallinnolta aravastatuksesta vapautumista mahdollisesti ajan vaatiman markkinasopeutumisen helpottamiseksi. Yhtiöllä ei ole aravalainoja. Vuonna 2014 ei ole haettu vapautuksia. Konserniin kuuluvien asunto-osakeyhtiöiden on talousarvion mukaan edellytetty toimivan kannattavasti ja huolehtivan riittävästi kiinteistöjensä kunnossapidosta ja talouden tasapainosta. Tavoitteena on ollut realisoida ensisijaisesti kunnan omistamia huoneistoja asunto-osakeyhtiöissä. Vuoden 2014 aikana myytiin kahden asunto-osakeyhtiön osakkeet Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Ruokolahden kuntakonserniin kuuluvat liitetiedoissa luetellut konserniyhteisöt. Ruokolahden Vuokratalot Oy:lle kuuluu 15 kiinteistöä ja kaksi osakehuoneistoa, joissa on yhteensä 151 asuntoa. Vuokratalot Oy:n taseen loppusumma oli ,04 euroa. Taseessa on lainaa ,52 euroa. Kaikissa lainoissa on Ruokolahden kunnan omavelkainen takaus. Yhtiön velkaantumisaste on aleneva. Korko- ja rahoituskulut olivat ,87 euroa ja lainaehtojen mukaiset lainojen lyhennykset euroa on saatu hyvän maksuvalmiuden turvin maksettua. Vuokria ja käyttökorvauksia yhtiö peri 2014 yhteensä ,59 euroa, muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli -9,5 prosenttia. Asuntojen käyttöaste oli tavoitteen mukainen, 97,92 prosenttia. Käyttökate on 42,63 prosenttia (39,9 prosenttia vuonna 2013). Kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden on katsottu toimineen kannattavasti ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja talouden tasapainosta on huolehdittu. As Oy Ruokolahden Elvinkulmassa on 4 huoneistoa, joista kaksi on asuinkäytössä ja kaksi huoneistoa on Eksoten avopsykiatrian päivätoimintayksikkönä (Mattila). Taseen loppusumma oli ,86 euroa. Lainaa yhtiöllä ei ole. Vuonna 2014 vuokria ja käyttökorvauksia yhtiö peri ,89 euroa.

35 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Asunto Oy Ruokolahden Veikkojenpolku on asuinrivitalo, jossa on 12 asuntoa. Kunta omistaa niistä seitsemän asuntoa. Tuottoja yhtiö peri ,95 euroa. Taseen loppusumma on ,20 euroa. Yhtiö on velaton Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Toimivallan ja vastuunjako on määritelty uudistetuissa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteissa, jotka tulivat voimaan alkaen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konserniohjeen ja kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus antaa kuntaa, eri yhteisöjen, laitosten tai säätiöiden toimielimissä edustaville henkilöille ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhtiöiden valvonnan järjestämisestä. Konserniohjaus on pääasiassa perustunut tapauskohtaiseen harkintaan ja sen perusteella annettuun ohjeistukseen yhtiökokousedustajille ja yhtiöiden hallintoelimissä toimiville edustajille. Tytäryhteisöt ovat lisäksi velvollisia neuvottelemaan konsernijohdon kanssa ennen erityisen merkittävien päätöksien tekemistä konsernijohdon ohjeiden antamista varten. Ohjeita annetaan mm. seuraavissa asioissa: - hallituksen jäsenten valinta - toimitusjohtajan valinta sekä tämän työsuhteen ehdoista päättäminen - tilintarkastajien valinta - toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttaminen - yhtiön toimialan kannalta poikkeuksellisen merkittävä investointi tai omaisuuden luovutus - poikkeuksellisen huomattava lainanotto, lainananto ja takauksen tai vakuuden antaminen - taloudellisesti poikkeuksellisen merkittävien sopimusten tekeminen - yhtiökokoukselle tehtävä voitonjakoehdotus - muu yhteisön toimintaedellytyksiin tai palvelukykyyn olennaisesti vaikuttava asia - yhtiön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai selvitystilaan tai saneerausmenettelyyn hakeutuminen. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden asettaminen tytäryhtiöiden toiminnalle toteutuu taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä.

36 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta Tytäryhtiöt ovat raportoineet kunnanhallitukselle toiminnastaan ja taloudestaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytär- ja osakkuusyhteisöissä Omaisuusriskiä on pienennetty vakuutuksin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteiden mukaisesti konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä..

37 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkukulut Muut rahoituskulut -3-7 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 9 4 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 46,27 46,88 Vuosikate/Poistot, % 133,13 129,14 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

38 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät 9 4 Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) 0 0 Antolainasaamisten vähennykset ( + ) 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) 835 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) Oman pääoman muutokset ( + / - ) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4-6 Vaihto-omaisuuden muutos 7-12 Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 4 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 90,59 176,12 Lainanhoitokate 3,18 3,11 Kassan riittävyys Asukasmäärä

39 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 45 0 Muut saamiset 1 1 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0 0 Muut toimeksiantojen varat 0 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut 0 0 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

40 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymän oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusarahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2 8 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 6 7 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 13 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 55,56 52,83 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 33,94 36,83 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat /asukas Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

41 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,07 tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan poistoeroa ,47 euroa. 2. Tilikauden 2014 ylijäämä ,54 euroa siirretään taseen edellisten vuosien ylijäämään. 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 10 Kunnanhallitus 100 Hallinto Vuosi 2014 oli valtuustokauden toinen vuosi. Kunnanviraston henkilökunnan lomat keskitettiin ja virasto oli suljettuna sekä juhlapyhien välipäivinä. Yhteensä sulkupäiviä oli 21. Johtavat viranhaltijat osallistuivat vuoden 2014 aikana Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksen valmistelu- ja ohjausryhmiin. Selvityksen ohjausryhmässä oli myös kunnan luottamushenkilöedustus. Selvitys valmistui Tietotekniikka Kirkonkylän koululla uusittiin työasemia 30 Windows 7-koneella. Kymmenen vanhaa työasemaa asennettiin uudelleen Windows 8.1 käyttöjärjestelmällä. Hallinnon puolella uusittiin vanhoja takuun umpeutuneita kannettavia tietokoneita seitsemän sekä muutamia yksittäisiä työasemia. Kopiointi- ja tulostuslaitteita uusittiin tarpeen mukaan X-Partnerin sopimukseen kuuluvana. Kaikki palvelintuotanto pyritään ajamaan virtuaalipalvelimilla. Varmistusohjelmisto päivitettiin uuteen versioon. Toukokuussa uusittiin nauhavarmistusasema entisen vikaantumisen vuoksi. Tammikuussa päättyi suoraveloitus. Suoraveloitus korvattiin suoramaksulla ja e- laskulla. Samalla kaikki laskutukset, pois lukien päivähoidon maksut, pyrittiin lähettämään sähköisenä eteenpäin joko suoramaksuina, e-laskuina tai sähköisenä kirjeenä OP-Pohjolan tulostuspalvelun kautta. Konserni-ohjelma jouduttiin uusimaan kokonaan uuteen versioon, koska vanha ohjelmisto ei toiminut kuin Windows XP-koneissa. Tietoturvariskin vuoksi Windows XP-koneita ei saanut käyttää enää maaliskuun 2014 jälkeen.

42 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Aditron ilmoitettua palkkaohjelma Personec R:n tuen päättymisestä lopullisesti vuoden 2015 lopussa päätettiin siirtyä vuoden 2015 aikana Personec FKohjelmistoon. Personec R-ohjelman laajennettua tukea jatkettiin vuoden 2015 loppuun. Ruokolahden kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että sähköisten asiointitarpeiden lisääntyessä ja tietotekniikan yleistyessä palveluissa on tarkoituksenmukaista siirtää Ruokolahden kunnan perustietotekniikka (työasemapalvelut ja palvelimet) Saimaan talous ja tieto Oy:n hoidettavaksi. Muutoksella saavutetaan kustannustehokkaasti parempi toimintavarmuus, keskitetystä yhteisestä ympäristöstä saatavat uudet palvelut sekä suuren toimijan hankinnoista saama kustannustehokkuus. Loppuvuoden 2014 aikana rakennettiin Ruokolahden verkkoasiointipalvelua yhdessä muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. Palvelussa käytetään pankkitunnistautumista ja palvelun kautta voidaan lähettää asuntohakemus, esiopetukseen ilmoittautuminen, hakulomake koululaisen iltapäivätoimintaan, kesätyöhakemus, kirjaston asiakkaaksi ilmoittautuminen, koulutilojen vuokraus, oppilasilmoitus, päivähoitohakemus sekä venepaikkahakemus. Marraskuussa aloitettiin tietotekniikkapalveluiden siirron valmistelu. Joulukuussa siirrettiin CGI:n Vesikanta, Kaasukanta sekä Vesikanta Saimaan talous- ja tieto Oy:n palvelimelle ja sovellukset samalla virtualisoitiin, jotta niitä voitiin käyttää siirtymäaikana myös kunnan koneista. Valmiussuunnittelu Varautumista ja valmiusasioita kehitettiin edelleen. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä nostamaan työntekijöiden tietoisuutta ja toimintatapoja häiriötilanteissa. Koulutus katsottiin yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Etenkin uusia työntekijöitä koulutettiin Pelastusopiston järjestämillä alueellisilla koulutuksilla valmiusasioihin ja toimintaan häiriötilanteissa. Ulkoistetuissa palveluissa huomioitiin entistä tarkemmin myös normaaliolojen häiriötilanteet sekä toiminta poikkeusoloissa. Tarjouspyynnöissä ja uusissa sopimuksissa valmiustilanteessa toimiminen piti kuulua aina sopimuksessa huomioitaviin asioihin. Kunnan kiinteistöjen pelastussuunnitelmat sekä valmiussuunnitelmat päivitettiin ajan tasalle. Uusien toimipisteiden valmiussuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat tehtiin jo olemassa olevien suunnitelmien pohjalle ottaen huomioon omat erityispiirteet. Suurimpia muutoksia olivat Kurkvuoren uusittu pumppaamo sekä Lauttapolun vesihuollon ja viemäreiden poikkeusolojen häiriötilanteita varten asennettu varavoima, joka mahdollistaa vesihuollon ja viemäröinnin toiminnan myös sähkökatkosten aikana. Yhteistyö Etelä-Karjalan pelastusviranomaisten sekä muiden kuntien valmiusvastaavien kanssa jatkui edelleen Kuntaturva-ryhmän kokoontuessa säännöllisesti. Vuoden 2014 painopistealueena oli yhteistoiminta alueen paloviranomaisten kanssa sekä yleisesti toiminta kriisitilanteissa.

43 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kriittiset toiminnat kartoitettiin ja niiden turvaaminen häiriö- ja poikkeusoloissa. Hallinnon tavoitteiden toteutuminen Kunnan taloustavoitteet on asetettu seuraavasti: 1. Käyttötalouden menokehys sopeutetaan tuloihin ja palvelutarpeeseen. Vuosi 2014 on valtuustokauden toinen vuosi ja osatavoite toteutui ylijäämäisenä tilikauden tuloksena arvioitua suuremman verorahoituksen, myyntitulojen sekä tiukan menojen tarkkailun vuoksi. Hyvään tulokseen vaikutti lisäksi arvioitua matalampi korkotaso. 2. Ylläpidettävät ja kehitettävät palvelut on selvästi priorisoitu. Kuntarakenneselvityksen vuoksi palveluiden priorisointityö kuntastrategian osana siirtyi vuodelle Käyttötalouden sopeutusta jatketaan vuosien aikana. Vuoden 2014 aikana aloitettu päiväkodin rakentaminen vähentää käyttötalouden menoja. Päiväkoti valmistui vuoden 2015 helmikuussa. Toimialojen rakenteiden tarkastelua tehdään jatkuvasti toiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa. 4. Välttämättömät korvausinvestoinnit toteutetaan. Tärkeimmät vuodelle 2014 suunnitellut korvausinvestoinnit on toteutettu. 5. Muilla kuin korvausinvestoinneilla on oltava osoitettavissa oleva positiivinen tulosvaikutus. Vuonna 2014 päiväkodin rakentamisen lisäksi toteutettiin vain korvausinvestointeja. 6. Kunnan henkilöstökustannukset eivät kasva. Vuoden 2014 henkilöstökulut kasvoivat 0,88 %. Kunta-alan vuoden 2014 palkkaratkaisun kustannusvaikutuksen on arvioitu olevan 1,2 % koko sopimuskaudelle Ta-toteutuma 100 / Hallinto Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tuotot Netto Suunnitelmapoistot

44 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Elinkeinoelämän kehittäminen Ruokolahti ostaa edelleen elinkeinopalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä (Kehy) yhdessä Imatran ja Rautjärven kanssa. Kehitysyhtiössä mukana olevat kunnat Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti neuvottelivat uudesta sopimuskaudesta ja solmivat uuden osakassopimuksen vuosille siten, että kuntakohtainen maksuosuus muodostuu asukasluvan perusteella ja on edelleen 45 euroa / asukas. Ruokolahden maksuosuus vuonna 2014 oli noin euroa. Vuonna 2014 voimaan astunut sopimus määrittää periaatteet yhteisen seudullisen elinkeinostrategian toteutuksesta ja päivittämisestä, elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteuttamisvastuusta ja rahoituksesta ja elinkeinoasioiden hoidosta sekä elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta. Kehitysyhtiö saavutti asetetut tavoitteet vuonna 2014 kohtuullisen hyvin huolimatta Suomen (ja Venäjän) talouden alavireestä. Yhtiön talous on vakaalla pohjalla eikä merkittäviä talousriskejä lähitulevaisuudessa ole näkyvissä. Seutukunnalle perustettiin 142 yritystä, joista Kehyn kautta miltei puolet. Kehitysyhtiön tehtävä aloittavien yritysten ja toimintansa jo vakiinnuttaneiden yritysten perusneuvonnassa on tarpeellinen ja selkeä. Kehyn riskirahoituksen osuus on perustellusti tarkkaan rajattu ja vähäinen. Projektitoiminnan osuus on vaihdellut ja on tällä hetkellä hyvin hallittavalla tasolla. Kehyn taloudellinen tuloskehitys on ollut vakaata ja myös vuoden 2014 tulos oli positiivinen (konsernin osalta noin euroa). Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet : 1. Kunta tarjoaa monipuoliset asumisen mahdollisuudet, mitattavana tavoitteena vähintään viisi uudisrakentamiseen luovutettua omakotitonttia vuodessa. Tontteja luovutettiin kolme, joten tavoitteesta jäätiin hieman. 2. Kunta tukee elinkeinopolitiikallaan uusien toimialojen (esimerkiksi bio-energiaala, tuulivoima, puukomposiittituotanto) sijoittumista alueelleen ja seutukunnalle Kunnan energiaklusterin yritykset ovat keskittyneet Puntalan teollisuusalueelle, jolla on jo useamman vuoden toiminut kolme bioenergiatuottajaa. Uutena yrityksenä Puntalan alueelle sijoittui vuonna 2014 Itula Oy, joka on valtakunnallisesti merkittävä energiataloudellisten lämmönjakokomponenttien valmistaja. Energia-alan yrityksiin voidaan lukea myös useat kunnan alueella toimivat puunkorjuuyritykset, joista osalla on energiapuun korjuuseen erikoistunutta kalustoa ja osaamista. Kunnan alueella vuodesta 2011 vireillä ollut kahdeksan turbiinin tuulivoimahanke oli edelleen valitusprosessissa vuonna Kunta tukee Etelä-Karjalassa voimakkaasti kasvavaa matkailuelinkeinoa edesauttamalla ruokolahtelaisten palveluyritysten markkinointitoimenpiteitä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy vastaa Ruokolahden kunnan matkailumarkkinoinnin toteuttamisesta osana seutukunnallista markkinointia. Markkinointivälineinä ovat mm. seutukunnalliset opaskartat ja esitteet sähköisessä muodossa ja painettuina, joita on julkaistu vuosittain.

45 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Lisäksi Kehitysyhtiö on mukana maakunnallisessa gosaimaa -markkinointihankkeessa. Kunta päivittää oman alueensa matkailupalveluyritysten yhteystiedot vuosittain ja julkaisee ne kunnan kotisivuilla. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu joitakin Imatran seutukunnan ja Ruokolahden elinkeinotoiminnan tunnuslukuja vuosilta 2013 ja 2014.

46 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus

47 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokolahtelaisten toimijoiden osalta Kehy:n toiminnan volyymi ja tuloksellisuus on väkilukuun suhteutettuna samaa tasoa kuin koko seutukunnalla. Imatran seutukunnan ja koko Etelä-Karjalan työpaikkakehitys oli entistä voimakkaammin palveluliiketoiminnan varassa, jossa Venäjältä tulevan kysynnän merkitys oli erittäin vahva vielä vuonna Vuonna 2014 tilanne muuttui täysin Venäjän ruplan arvon romahdettua ja Ukrainan kriisin kärjistyessä. Vuoden 2014 taxfree ja rajanylitystilastot eivät vielä kuvaa tilannetta, johon Imatran seutukunnan ja koko Etelä-Karjalan palvelusektori ajautui vuoden 2014 lopulla. Tällöin venäläisten ostosmatkailun ja muun palvelukysynnän volyymi väheni noin kolmannekseen, jopa neljännekseen aiemmasta. Työllisyys Imatran seutukuntaa leimaa edelleen rakenteellinen työttömyys, johon työvoimapoliittiset toimet tehoavat vain osittain. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos Imatran seutukunnalla jatkuu ja näkyy mm. niin, että metsäteollisuus pystyy suoraan työllistämään entistä vähemmän. Ruokolahdella työttömyys on pysynyt vuonna 2014 kohtuullisesti hallinnassa työttömyysasteen ollessa 12,9 % vuoden lopussa, kasvua edelliseen vuoteen kuitenkin 8,9 %. Ruokolahdella työttömien työnhakijoiden (mukaan lukien lomautetut) kokonaismäärästä oli 496, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 21 ja yli vuoden työttöminä olleita 86. Työttömyyden ohella huolestuttava tekijä Imatran seutukunnalla on työvoiman määrän väheneminen. Työvoiman määrän kielteisessä muutoksessa on kyse sekä asukasluvun määrän laskusta että työllisten siirtymisessä eläkkeelle. Nämä molemmat tekijät heikentävät kuntien verotulopohjaa. Rajamatkailu ja -liikenne Rajamatkailun määrä Etelä-Karjalassa kääntyi vuonna 2014 laskuun, joka jyrkkeni vuoden 2014 lopulla. Imatra-Svetogorsk rajapaikalla ylitysten vuotuinen määrä väheni edellisen vuoden lähes 2,5 miljoonasta ylityksestä noin eli 6,5 %.

48 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Seutukunnan tax free -kaupan määrä putosi 29 %. Ruokolahdella venäläisten vaikutus päivittäistavarakauppaan lienee vähäinen. Venäläisten tekemien kiinteistökauppojen lukumäärä vuonna 2014 oli Ruokolahdella 21 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu hinta vajaa 2,7 miljoonaa euroa. Kauppojen lukumäärä ja niihin käytetty rahamäärä on enemmän kuin puolittunut vuosista Kantatie 62:n heikko liikenneturvallisuus otettiin aiempaa voimakkaammin esiin yhdessä Imatran kaupungin ja Puumalan kunnan kanssa. Asiasta järjestettiin kansanedustajatapaaminen Puumalassa alkukesästä 2014 ja tapaaminen eduskunnan liikennevaliokunnan kanssa syksyllä. Tavoitteena on saada liikkeelle edes pienimuotoisia liikenneturvallisuuskorjauksia Syyspohjasta Puumalan suuntaan alkavalla kapealla tieosuudella. Yrittäminen Ruokolahdella on hieman yli 300 rekisteröityä yritystä tai toimipaikkaa, mukaan lukien maatalousyritykset ja muualla toimivien yritysten sivutoimipaikat. Suurimmat työnantajat ovat kunta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Stora-Enso / Tornator. Suurimmat ruokolahtelaiset yritykset olivat V-P Toiviainen Oy, Trans-Raunila Oy ja ReiKe Oy sekä monikuntaisista yhteisöistä Etelä-Karjalan Osuuskauppa. Kunta on aktiivisesti mukana Ruokolahden Yrittäjät ry:n toiminnassa, mm. tukemalla tapahtumia tilajärjestelyin, osallistumalla yrittäjien matkoihin ja tapahtumiin sekä markkinoimalla kuntaa yhteismarkkinointifoorumeilla. Paikallinen yrittäjäjärjestö lukeutuu maakunnan aktiivisimpiin sekä järjestäytymisasteella että aktiivisuudella mitattuna. Kunnan oma elinkeinojen edistäminen on keskittynyt teollisuustonttien ja toimitilojen vuokraukseen ja uusien toimitilojen järjestelyyn. Ruokolahden kunta on pyrkinyt varautumaan yritystoiminnan tarpeisiin riittävällä tonttivarannolla. Kunnan teollisuustontit ovat keskittyneet keskustaajaman ympäristöön sekä Oritlammen ja Puntalan alueille. Kunnan omistamat teollisuustilat ovat tällä hetkellä täyskäytössä vuokrattuna eikä vuokraukseen sisälly poikkeuksellisia riskejä. Muidenkaan toimijoiden kuin kunnan omistamaa tuotantokäyttöön soveltuvaa toimitilaa ei ole vapaana. Konkurssipesän hallussa ollut ns. Raudus Timber -halli Puntalassa siirtyi vuonna 2014 energiateknologiayritys Itula Oy:n omistukseen ja kunta möi alueen tontin yritykselle. Tuotantotilojen kysyntää kunnan alueelta on enemmän kuin tarjontaa. Yritystoiminnan haasteena Ruokolahdella on se, että erityisesti matkailupalvelusektorilla vahvojen tai kasvuhakuisten yritysten määrä on vähäinen. Kunnan omat toimet yrittäjyyden ja yritysten kasvuhalukkuuden lisäämisessä ovat rajalliset. Kunta on kaavoittanut tuulivoimatuotantoon aluetta, joka sijaitsee Hauklapin ja kantatie 62:n tuntumassa. Toimintaa valmistelee TuuliSaimaa Oy, joka suunnittelee alueelle kahdeksaa tuulivoimaturbiinia. Hankkeen eteneminen odottaa hallintooikeuden kaavalle myönteisen ratkaisun jälkeen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä ja päätöstä.

49 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Elinkeinopoliittinen yhteistyö Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun yhteistyö Ruokolahti on mukana Lappeenranta-Imatra-kaupunkiohjelmassa, johon osallistuvat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Kaupunkiohjelman tarkoitus on Etelä-Karjalan / Lappeenranta-Imatra seudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen uusilla innovatiivisilla toimintamalleilla sekä uusien työpaikkojen luominen ja yrittäjyyden vahvistaminen alueen toimivia yhteistyöverkostoja kehittämällä. Ohjelman koordinointi ja vetovastuu on Etelä-Karjalan liitolla. Kunnat varasivat kaupunkiohjelmaan 2 euroa/asukas. Seutuyhteistyö Ruokolahden, Imatran, Rautjärven ja Parikkalan kunnat tekevät monipuolista ja aktiivista seutuyhteistyötä mm. seututyövaliokunnan ja seutuparlamentin kautta. Kuntajohtajista ja hallintojohtajista koostuva seututyön valiokunta kokoontui vuonna 2014 yhdeksän kertaa. Lisäksi seutuparlamentti kokoontui kaksi kertaa. Imatran seutukunnan kuntarakenneselvittelyn pysähdyttyä syksyllä 2014 kyseenalaistettiin myös seututyövaliokunnan ja seutuparlamentin tarpeellisuus. Kunnilta saadun palautteen perusteella seututyövaliokunnan toimintaa päätettiin jatkaa, mutta seutuparlamentin kokoon kutsumista ei toistaiseksi nähdä tarpeelliseksi. Leader-hankkeet Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry toimii Imatran kaupungin maaseutualueilla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa. Kärki-Leaderin hallitus antaa lausuntonsa hankkeiden rahoituskelpoisuudesta, joskin ELY-keskus arvioi hankkeita vielä erikseen. Ruokolahti on mukana Etelä-Karjalan Kärki-Leaderissa. Leader-ohjelmakausi päättyi vuoden 2013 lopussa kuitenkin niin, että osaa hankkeista toteutettiin vielä Uuden Leader-ohjelmakauden valmistelu ja haku toteutettiin vuonna Uuden ohjelmakauden Virtauksia ja valintoja Kärki-Leader -kokonaisrahoitus kuudelle vuodelle on 5,54 miljoonaa euroa kun se edellisellä ohjelmakaudella oli 5,84 miljoonaa euroa. Ruokolahden osuus kuntarahoitusosuudesta on lähes euroa /vuosi, yhteensä euroa vuosille Maaseutu- ja kylätoiminta Kunnan alueella toimii 20 kylätoimikuntaa/asukasyhdistystä. Kunta avusti kylätoimikuntien / asukasyhdistysten hankkeita yhteensä noin eurolla. Kunta avusti maaseutuyrittäjiä tukemalla hyötyeläinten eläinlääkäripalkkioita ja metsätaloussuunnitelmien laatimista. Matkailun kehittäminen Ruokolahden kunnan matkailuneuvonnasta on vastannut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, jolla on matkailutoimisto Imatralla. Ruokolahden oma matkailutoimisto sijaitsee kirjastossa.

50 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kesäkaudella matkailuinfoa antoivat aiempaan tapaan koululaistyöntekijät Ruokolahden kotiseutumuseossa, Ruokolahti-talolla, Halosen talolla ja Taitotalossa. Ruokolahden kunta hoiti itse asiakaspalvelun, oman esitemateriaalin tuottamisen ja jakelun, infopisteiden, eräiden matkailukohteiden ja opaskarttojen ylläpidon ja oli mukana kunnan matkailuyrittäjien kanssa matkailun kehittämishankkeissa. Kesätoritoiminnan käytännön järjestely ulkoistettiin Katariinan Kahvituvalle. Uutena kulttuuri- ja matkailutuotteena järjestettiin Ruokolahden kesäpäivät heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtumaan sisältyi nuorten bändiesiintymisiä ja toritoimintaa, paikallisen ravintolayrityksen kanssa järjestetty iltatapahtuma ja iltatori. Menestykselliseksi arvioitu tapahtuma saa jatkoa myös vuonna Matkailun markkinointikulut sisältyivät Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:lle maksettuun elinkeinoelämän kehittämiseen tarkoitettuun maksuosuuteen. Maataloustoimi Vuosi 2014 oli Lappeenrannan kaupungin hallinnoiman Etelä-Karjalan maaseututoimen toinen toimintavuosi. Imatran maaseututoimistolta hoidetaan Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden viljelijätukiprosesseja. Edellisvuoteen verrattuna tukea hakevien maatilojen määrä Ruokolahdella väheni kahdella tuenhakijalla, ollen nyt 98 tuenhakijaa. Myös maksettujen maataloustukien määrä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Maataloustukia maksettiin kunnan alueella yhteensä 1,83 miljoonaa euroa. Yhtään sukupolvenvaihdosta ei tehty. Maidontuotantotukea maksettiin vuoden lopussa 19 lypsykarjatilalle. Lypsykarjatilojen määrä on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Peltoa oli viljelyssä yhteensä hehtaaria. Viljelty peltopinta-ala kunnan alueella väheni 50 hehtaaria edellisvuoteen verrattuna. Maatilojen keskipinta-ala oli lähes edellisvuoden tasolla, ollen 27,3 hehtaaria tilaa kohden. Viljakasveja viljeltiin 898 hehtaarin alalla ja nurmikasveja hehtaarin alalla. Peltoviljelyn kannalta vuosi 2014 oli poikkeuksellisen sateinen. Ruokolahden Kotaniemen mittauspisteellä satoi touko kesäkuun aikana 230 millimetriä. Juuri ennen viimeistä kylvöpäivää, ajanjaksolla , samalla mittauspisteellä satoi 50 millimetriä. Kylvöjen suorittaminen oli haastavaa. Osa viljelijöistä ilmoitti kokonaan kylvämättä jääneistä aloista. Kesäkuun sateiden jälkeen pitkään jatkunut kuumuus ja kuivuus vaurioittivat kasvustoja. Useat ruokolahtelaiset viljelijät jättivät satovahinkoilmoituksen. Yhtään satovahinkokorvaushakemusta ei kuitenkaan jätetty. Myöskään petoeläinvahinkokorvauksia ei jätetty. Lomatoimi Parikkalan kunta on Melan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti huolehtinut paikallisyksikölle kuuluvista hallintotehtävistä myös Ruokolahden kunnan alueella. Lomituspalveluihin oikeutettuja yrittäjiä vuonna 2014 oli Ruokolahdella 29 henkilöä. Lomitettuja vuosilomapäiviä oli 752, sijaisapua 313 päivää ja maksullista lomitusta käytti 20 yrittäjää yhteensä 173 päivää.

51 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 200 / elinkeinoelämän kehittäminen Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Sisäiset menot Sisäiset tulot Netto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) aloitti toimintansa Toimintaa Ruokolahdella valvoo ja ohjaa kunnanhallitus. Kuntajohtajien ja palvelujohtajien kokouksiin osallistuvat kunnanjohtaja ja / tai hallintojohtaja. Vuosittaisiin palvelusopimusneuvotteluihin yhdessä Eksoten johdon kanssa on osallistunut kunnanhallituksen puheenjohtajisto. Kuntakohtainen palvelusopimus perustuu palvelukuvaukseen ja kunnan maksuosuus piirille muodostuu kahdesta erillisestä osasta: 1. järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut, joiden maksuosuus vuonna 2014 Ruokolahdella oli euroa, 2. lisäpalvelut, joita kunta ei piiriltä ostanut vuonna Lisäksi Eksoten kanssa on tehty sopimukset ruokapalvelujen myynnistä ja toimitilojen vuokrauksesta. Eksoten Ruokolahden kunnalta vuokraamien toimitilojen vuokra oli vuonna 2014 noin euroa. Eksoten kustannustehokkuutta lisäävän suunnitelman mukaisesti Ruokolahdella toteutettiin hyvinvointiasemakokeilu vuoden 2014 aikana. Kokeiluajan jälkeen hyvinvointiaseman toiminta vakinaistettiin. Eräänä hyvinvointiaseman keskeisenä toimintamuotona on tehostettu palveluohjaus, jolla pyritään vastaamaan asiakkaan monimuotoiseen palvelutarpeeseen ja ohjaamaan asiakas tarpeen kannalta tehokkaimpaan palvelumuotoon. Eksoten vuoden 2014 toimintakulut olivat 418 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 1,4 %. Vuoden 2014 tilinpäätöstietojen perusteella Eksote onnistui talouden sopeuttamisessa ennakoituakin paremmin, ylijäämäksi muodostui 11,7 miljoonaa euroa. Taseeseen aiemmin kertyneen jäämän kattamisen aikataulua on voitu nopeuttaa. Vuoden 2014 loppuun mennessä alijäämä oli supistunut 24,8 miljoonaan euroon, josta Ruokolahden osuus on 1,234 miljoonaa euroa. Maan hallituksen käynnistämä SOTE -uudistus ajautui vuonna 2014 umpikujaan, jota ratkaistiin yhdessä hallituspuolueiden ja opposition voimin. Näinkään luotu etenemismalli ei ollut perustuslaillisen tarkastelun kannalta kestävä ja uudistus siirtyi vaalien 2015 jälkeiselle ajalle.

52 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 250 / Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Sivistyslautakunta 450 Perusopetus Ruokolahden kouluissa on järjestetty perusopetuslain ja -asetuksen mukaista laadukasta opetussuunnitelman ja oppilaan kykyjen mukaista perusopetusta. Kunta on ollut mukana OKM:n rahoittamassa erityisopetuksen kehittämishankkeessa ja Perusopetuksen laatukriteerit -hankkeessa Perusopetuksen arviointia ja kehittämistä jatketaan edellä mainittujen hankkeiden pohjalta. Esi- ja perusopetuksen yhteistyötä on tiivistetty kaikilla kouluilla. Kunnan kaikki koulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa KiVa Koulu -ohjelmassa sekä Liikkuva koulu -hankkeessa. Iltapäivätoiminnan ryhmät ovat toteutuneet kaikilla kouluilla vuoden 2014 aikana. Tavoitteena perusopetuksen suorittamisessa ollut koko ikäluokan peruskoulun päättötodistuksen saaminen toteutui. Kaikki keväällä 2014 peruskoulunsa päättäneet sijoittuivat jatko-opintoihin voimaantulleen uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan toteuttamista on tehty yhteistyössä Eksoten kanssa. Vuoden 2014 perusopetuksen toimintaan on vaikuttanut Kirkonkylän koulun sisäilmaongelma. Koulunjohtajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja osallistuivat Opetushallituksen KuntaKesu -koulutusprosessiin, joka jatkuu vuonna 2015.

53 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 450 / Perusopetus 420 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen toimintaa on innostanut uuden päiväkodin rakentaminen ja valmistuminen käyttöönotettavaksi alkaen. Koko henkilökunta on osallistunut muutosvalmennuskoulutukseen, joka jatkuu keväällä Ruokolahden päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa toteutettiin päivähoitolain ja - asetuksen mukaista, seutukunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvaa varhaiskasvatusta. Lasten yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia laadittiin ja päivitettiin yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuuteen perustuvan suunnitelmallisen yhteistyön kautta on kehitetty lapsille ja perheille annettavaa päivähoitopalvelua. Päivähoitolain takaama, subjektiivinen oikeus päivähoitoon pystyttiin toteuttamaan. Kaikissa yksiköissä on huolehdittu laillisesta aikuisten ja lasten välisestä suhdeluvusta koko hoitopäivän osalta. Huhtasenkylän ja Käringin ryhmäperhepäiväkodit jatkoivat toimintaansa. Omassa kodissa työskenteli viisi perhepäivähoitajaa. Salosaaren päiväkoti toimi edelleen väistötiloissa ja Rasiahon kerhotiloissa. Muut yksiköt toimivat entisellä tavalla.

54 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Avoin varhaiskasvatuskerho jatkoi toimintaa Jaakkiman kristillisellä opistolla. Se kokoontui kaksi kertaa viikossa (4h/pv). Toiminnasta vastasi kunnan perhepäivähoidon ohjaaja yhdessä päivähoitajan kanssa. Kerho toimii lastenohjaajaopiskelijoiden harjoittelupaikkana. Kerholaisia oli keväällä 11 ja syksyllä 10. Erityispedagoginen tuki jakautuu kolmiportaiseen malliin, jotka ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisen tuen antamista on tehostettu esimerkiksi oppimisympäristöjä muokkaamalla ja pienryhmätoiminnalla. Yleisen tuen kattavuus vaikuttaa siten, että tehostettuun tukeen siirtyminen tapahtuu käytännössä usein vasta esiopetusvuoden lopulla tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelua kunta on myynyt Rautjärvelle (1pv/vko) ja Parikkalaan (1pv/vko) kuntien välisen sopimuksen mukaisesti. Lakisääteiseen, maksuttomaan esiopetukseen osallistui koko ikäluokka, oppilaita oli kevätlukukaudella 40 ja syyslukukaudella 46. Esiopetusta järjestettiin Vaittilan, Virmutjoen ja Huhtasenkylän kouluilla sekä Rasilan esiopetusryhmässä Kerrostiellä. Esiopetuksessa toteutettiin esiopetuslain mukaista opetussuunnitelmaa. Esiopetusoppilaat siirtyivät perusopetuslain alaiseen oppilashuoltoon elokuun alusta. Ta-toteutuma 420 / Varhaiskasvatus 400 Muu sivistystoimi Kansalaisopisto Kansalaisopisto on tarjonnut monipuolista, yleissivistävää opetusta ja harrastusmahdollisuuksia eri-ikäisille eri aineryhmissä. Vuonna 2014 kokonaisopiskelijamäärä oli 881 ja alle 16 -vuotiaita opiskelijoina oli 130. Päätoimisia opettajia oli yksi ja tuntiopettajia 36. Vuonna 2014 kansalaisopiston valtionosuuden perusteena oleva tuntimäärä oli tuntia. Suosituimpia kursseja olivat kitaran- ja kanteleensoitto-, Minä laulan-, sekä laulaen musikaaliin, tanssikimara, kuntoryhmä, kuntosalicircuit- ja kuvataideryhmät. Kurssiarvioinnit on tehty lähes kaikista kursseista. Kurssiarvioinnissa tavoitteena oli keskiarvo 3,8 asteikolla 1 5. Kurssien kokonaisarvosanat olivat keskimäärin 4,6.

55 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kirjasto Kirjastopalveluja tarjoaa pääkirjasto Suovilla. Kirjasto on kaikille avoin ja aineistojen lainaukset ovat maksuttomia. Kirjaston perustehtävät ovat - kirjallisuuden, musiikin ja elokuvien lainaus - omaehtoisen oppimisen ja tiedonhaun tukeminen - kuntalaisten tietoyhteiskuntataitojen lisääminen - kulttuuritila, jossa järjestetään näyttelyitä, teemapäiviä ja vierailuja - sosiaalinen tila eli kuntalaisten yhteinen seurustelupaikka, jossa oleskellaan, tavataan tuttuja ja luetaan lehtiä. Vuonna 2014 kirjastosta tehtiin lainausta eli 12,9 lainaa / asukas. Käyntejä kirjattiin eli 7,1 käyntiä / asukas. Heili -kirjastojen verkkokirjastokäyntejä kirjattiin Ruokolahden osalta Kyläkouluille ja esikouluille koottiin toiveiden mukaisesti kirjapaketteja, joita vaihdettiin useamman kerran. Ruokolahden kirjasto kuuluu Etelä-Karjalan yhteiseen Heili-kirjastokimppaan. Heili-kirjastoilla on yhteinen asiakas- ja aineistorekisteri, kirjastokortti, yhteiset säännöt ja aineiston kuljetuspalvelut. Kirjaston kirjat ja lehdet ostettiin yhteishankinnalla muiden Etelä-Karjalan kirjastojen kanssa. Kirjastossa järjestettiin 10 erityyppistä näyttelyä. Kirjastossa toimi vuonna 2014 Yhteispalvelupiste yhteistyössä Kelan kanssa. Kelan virkailija oli tavattavissa maanantaisin. Etelä-Karjalan energianeuvontaa järjestettiin tiistaisin kello kesäkuun loppuun saakka. Kirjasto myi kuntosalin avainkortteja ja kirjastossa toimi matkailuinfo.

56 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kulttuuritoimi Kunnan kulttuuritoimen palvelut järjestettiin kunnan omana toimintana yhteistyössä järjestöjen kanssa. Musiikin perusopetuksen opetuspalvelut ostettiin Ruokolahden Musiikkikoululta. Kulttuuritoimi järjesti Kansallisen veteraanipäivän juhlan yhteistyössä Ruokolahden seurakunnan kanssa Jaakkiman kristillisellä opistolla. Juhlan teemana oli sukupolvien välinen vuorovaikutus ja juhlassa esiintyi kansalaisopiston nuoria solisteja. Itsenäisyyspäivänä kulttuuritoimi järjesti 97-vuotisen Suomen itsenäisyysjuhlan. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku koordinoi laajalla yhteistyöllä tuotettua maakunnallista METKAT -lastenkulttuuriviikkoa. Ruokolahden METKAT-viikolla järjestettiin lastentapahtumia päivähoito- ja kouluikäisille lapsille. Ruokolahden kouluilla vieraili muun muassa Teatteri Imatran Kähvelletyn koiven metsästäjä - näytös, Loiskis-orkesteri ja kirjastolla perinnemummo piti satutuokion. Kesän 2014 aikana järjestettiin ohjelmaa kesätoreille yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yhdistysten kanssa. Kesän päätapahtumana toimi Ruokolahden kesäpäivät, joka keräsi kokoon järjestöjen ja muiden toimijoiden kautta erilaiset kesätapahtumat yhdeksi kokonaisuudeksi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Kulttuuritoimi hoiti tapahtuman markkinoinnin. Liikuntatoimi Kunnan tulee luoda edellytykset kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen erityisesti huomioon erityisryhmät. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä sekä fyysistä aktiivisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Tavoitteena on näin turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnanharrastajille kunnassa. Ruokolahden Kunnossa kaiken ikää vietti 20-vuotissyntymäpäiviään näyttävällä juhlalla Ruokolahden kunta oli mukana valtakunnallisessa Voimaa Vanhuuteen -hankkeessa. Hankkeessa on tarkoitus kiinnittää huomiota toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten mahdollisuuteen harrastaa liikuntaa turvallisessa seurassa. Ulkoiluystävätoiminta kuuluu osaksi hanketta. Ulkoliikuntapaikkojen hoito siirtyi alkaen teknisen toimen alaisuuteen. Nuorisotoimi Nuorisotoimen tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

57 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokolahden nuorisotoimella oli hallinnassaan keskustaajamassa sijaitseva nuoriso- ja järjestötila Putka, joka toimi avoimena nuorisotilana sekä järjestöjen käytössä. Nuorisotilatoiminta siirtyi Putkan tiloista liikuntahallin aulaan marraskuussa Kunnan nuorisotoimintana järjestetään avoimien ovien toimintaa nuorille kahtena arki-iltana viikossa. Toiminnan pääpainona on tarjota nuorille mahdollisuus opetella sosiaalisen kanssakäymisen taitoja sekä ohjata turvalliseen, terveelliseen, päihteettömään ja väkivallattomaan elämäntapaan. Nuorisotiloissa työskenteli nuorisosihteeri, kerho-ohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Vuonna 2014 aloitettiin koulunuorisotyö Ruokolahdella. Kunnan nuoriso-ohjaaja teki puoli työpäivää maanantaisin Kirkonkylän koululla. Nuorisotoimi osallistui oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan ja oli aktiivisesti mukana koulun kasvatustyössä. Nuoriso-ohjaajan siirryttyä liikuntasihteerin sijaiseksi koulunuorisotyö tuossa muodossaan päättyi väliaikaisesti ja kerho-ohjaaja siirtyi maanantaisin puoleksi päiväksi koulunuorisotyöhön kohtaamaan nuoria välitunnneilla. Nuorisoneuvosto Runne toimii aktiivisesti nuorten äänikanavana kunnassa. Runne järjesti lasketteluretken kevättalvella Kolille ja piti marraskuussa Vaikuta, älä valita päivän Kirkonkylän koululla. Runne järjesti Ruokolahden kesäpäivien yhteyteen nuorille suunnatun bänditapahtuman ja nuorten ilmaisen kirppistorin. Kaksi runnelaista toimi tapahtuman tuotantotiiminä kahden viikon kesätyöjaksollaan. Runnelaiset vierailivat syksyllä eduskunnassa Kimmo Tiilikaisen ja Suna Kymäläisen vieraana. Nuorisotoimi teki säännöllistä yhteistyötä Kanuppien (Kaakon nuoriso-ohjaajat) verkostossa, Junan kyydissä -hankkeessa (koulunuorisotyön ja nuorisotyön laadun kehittämishanke) sekä toimi vetäjänä nuorisolain tarkoittamassa monialaisessa lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä. Ruokolahden kunnan etsivän nuorisotyön palvelut ostettiin Laptuote -säätiöltä. Ruokolahden käytössä oli etsivä nuorisotyöntekijä puolella työajalla. Etsivä nuorisotyöntekijä tekee maanantaisin päivätöitä ammattiopisto Sampon Imatran yksikössä ja illalla nuorisotilalla. Nuorisotakuuasioita hoitaa käytännössä TE-toimisto. Kunnan nuorisotoimi seuraa nuorisotakuun toteutumista. Työttömänä alle 25-vuotiaita vuoden alussa oli 29 ja vuoden lopussa 21. Ruokapalveluyksikkö Ruokapalveluyksikkö vastaa koko kunnan ruokapalvelujen tuottamisesta ja myy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote) ruokapalveluja Ruokolahden yksiköille. Myyntituloina Eksotelta on saatu , 61 euroa vuonna Ruokapalveluyksikkö suunnittelee eri asiakasryhmilleen omat ruokalistansa. Ruokalistat kiertävät kuuden viikon välein. Juhlapyhät ja erilaiset teemat antavat lisävaihtelua ruokalistoille. Erityisruokavaliot huomioidaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Ruokapalvelu toteuttaa asiakaslähtöistä palvelua tarjoamalla terveyttä edistävää ja monipuolista ruokaa. Ruokaa valmistaa ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta.

58 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ruokapalvelussa noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia: - kouluruokasuositus vuodelta ravitsemushoitosuositus vuodelta ravitsemussuositukset ikääntyville vuodelta suomalaiset ravitsemussuositukset vuodelta Ruokapalvelun valmistuskeittiöinä toimivat hyvinvointiaseman keittiö sekä Huhtasenkylän ja Kirkonkylän koulujen keittiöt. Palvelukeittiöinä toimivat Vaittilan ja Virmutjoen koulukeittiöt sekä päivähoidon toimipisteet: Salosaaren päiväkoti- ja Rasilan päiväkotikeittiö, Rasiahon kerhohuone-, Rasilan esiopetuksen ja Käringin ryhmäperhepäiväkodin keittiöt. Koulujen ruokalistasuunnittelussa on pyritty huomioimaan asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksista tulleita toiveita. Oppilaan yksilölliset tarpeet huomioidaan eritysruokavalioissa. Kouluateria kattaa noin 1/3 oppilaan energian ja suojaravinteiden tarpeesta. Aterian täysipainoisuus riippuu annoksen oikeasta koostamisesta, sillä oppilaat annostelevat ruokansa omatoimisesti itsepalvelulinjastolta. Annostelun avuksi oppilaille on tehty lautasmalli ravitsemussuositusten mukaisesti. Välipalojen perustan muodostavat kasvikset, hedelmät, marjat ja kuitupitoiset viljavalmisteet. Kirkonkylän koulukeittiö on valmistanut ateriat myös Virmutjoen ja Vaittilan kouluille sekä Rasiahon kerhohuoneelle ja Rasikunnan esiopetusryhmälle. Hoitolaitosten ateriat ovat terveyttä edistävää, täysipainoista ja vaihtelevaa suomalaista perusruokaa. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan eritysruokavalioissa. Hoitolaitoksissa tarjottu ruoka kattaa kokopäivän energian ja suojaravinteiden tarpeen. Hoitolaitoksessa olevalle asiakkaalle tarjotaan aamupala, lounas, iltapäiväkahvi sekä kahvileipä ja päivällinen ja iltapala. Kotiateriapalvelun ruokalista noudattaa terveysaseman lounasruokalistaa. Ateriaan kuuluu pääruoka lisäkkeineen, salaatti ja jälkiruoka. Hyvinvointiaseman keittiö valmistaa ateriat hoitolaitoksille, päiväkodeille, henkilöstöruokailuun ja kotiateriapalveluun. Keittiö toimii seitsemänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Omavalvontaohjelmat liitteineen, valmistus- ja jakelukeittiöiden osalta on päivitetty vuoden 2014 aikana. Elintarvikehygienia näytteitä on otettu säännöllisesti eri työpisteissä.

59 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 400 / Muu sivistystoimi Sisäinen valvonta sivistystoimessa vuonna Toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden varmistaminen Talousarvion toteutumisen seurantaa on tehty kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Lisäksi noudatetaan kunnanhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeita ja hankintaohjeita. Sijaisia palkataan vain silloin, kun se on välttämätöntä. Koulujen ja kansalaisopiston opetustuntimääräpäätökset vaikuttavat olennaisesti sivistystoimen talouteen ja toimintaan. Tuloksellisuutta sivistystoimen eri osa-alueilla on seurattu asiakaspalvelukyselyin. Koulut tekevät vuosisuunnitelmiensa mukaista itsearviointia ja osallistuvat opetushallituksen järjestämiin valtakunnallisiin kokeisiin. Koulunjohtajat toimittavat arviointiraportit sivistyslautakunnalle tiedoksi. 2. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Voimassa olevien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista edistetään ohjauksella, keskusteluilla ja koulutuksen avulla. 3. Riskien hallinnan järjestäminen Koulujen, päiväkotien, kirjaston ja ruokapalveluyksikön valmius-, pelastus-, kriisiym. turvallisuussuunnitelmien ajan tasalla pitämien on olennainen osa riskienhallintaa. Henkilö- ja omaisuusriskien toteutumisen ennakointiin ja niistä aiheutuviin toimenpiteisiin on osallistuttu yhdessä teknisen toimen kanssa mm. rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Kunnanhallituksen asettama sisäilmastotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa tilanteen mukaan päivähoidon ja koulujen kiinteistöillä. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hallintosääntöä, sivistystoimen johtosääntöä ja hankintaohjeita noudatetaan omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidossa. 5. Sopimusten noudattaminen ja valvonta

60 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Sivistystoimen sopimukset ovat kunnanhallituksen tai sivistyslautakunnan tekemiä. Sivistystoimen esimiehet valvovat sopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. 6. Tietoturvan järjestäminen Kunnan yleiset tietoturvaohjeet on annettu koko sivistystoimen henkilöstölle. Henkilötietojen oikeaan käyttöön on kiinnitetty erityistä huomiota.

61 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tekninen lautakunta 500 Hallinto ja sisäiset palvelut Tekninen osasto Tekninen osasto on kertomusvuonna tuottanut teknisen huollon palveluja sekä kuntalaisille että kunnan eri hallinnonaloille ja kuntakonserniin kuuluville yhtiöille. Teknisen osaston koko henkilöstömäärä oli 18 henkilöä, joista kolme oli osa-aikaisia. Kiinteistö- ja kunnossapitoinsinööri siirtyi syyskuussa päiväkodin rakennuttamisen projektitehtäviin osa-aikaisena ja hänen tilalleen palkattiin viransijaiseksi alkaen uusi henkilö. Päiväkodin suunnittelun projektitehtävissä toimi arkkitehti osa-aikaisena. Teknisen toimen työnjohdon alaisuudessa oli kuusi nuorta kesätyöntekijöinä lähinnä kiinteistöjen alueiden kunnossapitotehtävissä. Teknisen osaston tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkamenojen määrärahavaraukset on tehty keskitetysti osaston asianomaisessa tulosyksikössä. Työntekijöiden palkkamenot kirjataan suoraan tulosalueen tulosyksikköjen menoiksi. Tästä syystä tulosyksikköjen talousarviomenot ja menojen toteutuminen eivät ole vertailukelpoisia. Ruokolahdella kunnan kaavoittajana toimii tekninen johtaja, joka vastaa kaavahankkeiden ja maankäyttöön liittyvien sopimusten valmistelusta kunnanhallitukselle sekä yhteydenpidosta osallisiin. Kertomusvuonna hyväksyttiin Valkinhovin rantayleiskaavan ja asemakaavan muutokset sekä rantayleiskaavan muutos Immalanjärven Jussinniemessä. Kertomusvuonna on aloitettu kuntajaon tarkistuksessa Ruokolahteen liitetyn Mietinsaaren rantayleiskaavan harmonisointi. Kunnassa on vireillä maanomistajan aloitteesta Sisäjärvien alueen rantayleiskaavan muutos Kalalammella. Rantalinnan kylpyläalueen ranta-asemakaavan tarkistus on vireillä. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelut tulosyksikkö valmisteli yhdeksän kiinteistökauppaa kunnanvaltuustolle / kunnanhallitukselle sekä yhden vuokrasopimuksen. Osoitejärjestelmän ylläpitoon liittyen tehtiin normaaleja pieniä tarkennuksia eikä uusia osoiteteitä nimetty. Koordinaattijärjestelmän muutos Euref -järjestelmään otettiin käyttöön vuonna Karttojen ylläpitopalvelut ostettiin Imatralta. Kunnan myöntämät maa-ainesluvat valmistellaan teknisessä toimistossa. Kertomusvuonna kunnanhallitukselle valmisteltiin yksi maa-aineslupa. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävänä on vastata talon rakentamiseen, rakennetun ympäristön hoitoon ja kuntakuvaan sekä maa-ainestenottoon liittyvistä lupa-, neuvontaja valvontatehtävistä. Rakentamiseen liittyvien lupa- ja tarkastuspalvelujen sekä muiden rakennustarkastajan antamien neuvontapalvelujen kysyntä on koko kertomusvuoden ajan ollut normaalia. Rakennusvalvontaa työllistivät uutena tehtävänä rakentamisilmoitusten valvonta verottajaa varten.

62 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Rakennusjärjestyksen uusiminen saatettiin vireille ja asiaa on valmisteltu keskeisiltä osilta Imatran seudun kuntien kanssa. Toimialalla myönnettiin vuonna 2014 yhteensä 102 rakennuslupaa ja 35 toimenpidelupaa / ilmoitusta. Uusille omakotitaloille myönnettiin seitsemän lupaa, uusille kesäasunnoille 22 lupaa sekä maatalouden tuotantorakennuksille neljä lupaa. Kunnanhallitukselle valmisteltiin yhdeksän poikkeamislupaa lähinnä rakennusten käyttötarkoituksiin tai rakennusten kerrosaloihin liittyen. Ruokolahdella rakennuslupien myöntäminen on delegoitu viranhaltijalle ja tavoitteena ollut kuukauden lupakäsittely on saavutettu. Kuvio: Myönnetyt uudisrakennusten rakennusluvat Varasto- ja konekeskus Hallinnonalan omat varasto- ja konekeskuspalvelut pidettiin määrällisesti pieninä ja taloudellisesti alhaisella tasolla. Varastopalvelujen toimintatuottoihin on tuloutettu maa-ainesvaraston myynti- ja toimintatuotot. Tulosyksikön menoihin sisältyvät kiinteistöjen kulunvalvonnan ja varallaolopalvelun käyttöön hankitun huoltoauton leasing-vuokrat. Kaikki kunnan tarvitsemat kone- ja kuljetuspalvelut perustuvat tällä hetkellä lähes täysin ostopalveluihin. Teollisuusalueet Teknisen toimen tehtävänä on ylläpitää ja huoltaa yritystoimintaan tarvittavia teollisuusympäristöjä. Tulosalueen vastuulla ovat keskustaajamassa sijaitseva Myllyntaustan teollisuusalue, Oritlammen taajamaan kuuluva teollisuusalue ja Puntalan teollisuusalue. Kertomusvuonna myytiin kaksi teollisuustonttia. Myllyntaustan teollisuusalueen yhdyskuntatekniikan parantaminen aloitettiin kertomusvuonna toteuttamalla kosteikko ja parantamalla hulevesien poistumista alueelta.

63 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Hallintokunnan ulkopuoliset hankkeet Teknisen osaston henkilöstö on osallistunut toimintavuonna hallinnonalan omien investointien ohella seuraavien osaston toimialaan liittyvien ulkopuolisten työkohteiden sekä yhteishankkeiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja urakoinnin valvontaan: Sivistyslautakunta - varhaiskasvatuksen uusien tilojen kilpailutus ja rakentaminen Kirkonkylän koulun yhteyteen - hanke valmistuu 2015 helmikuussa - Kirkonkylän koulun sisäilmastoselvitykset ja rakennuksen korjausten hankesuunnittelu ja toteutus - varhaiskasvatuksen- ja opetustilojen sekä kylätalojen kuntotutkimukset. EKSOTE - Toimitalon tilat vapautuivat Eksotelta kunnan omaan käyttöön Haja-asutusalueen jätevesiprojekti ravinteet talteen - osallistuttiin YM:n organisoiman haja-asutusalueen jätevesineuvonnan hankkeen ohjausryhmään. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen yhteishanke ELY-keskus ja Imatran seutukunnan kunnat. ENNE-hanke - Ruokolahden kunta on mukana energianeuvontahankkeen työryhmän ohjausryhmässä. Hankkeen tavoitteena on jakaa puolueetonta tietoa kuntalaisille energia-asioissa. Sininen Haapavesi -hanke - Imatran seudun ympäristötoimen vetämä Sininen Haapavesi -hanke, jossa Ruokolahden kunta on mukana. Hankkeen tavoitteena on löytää konkreettisia toimia vesialueen tilan kohentamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen Kuntalaisille ja kunnan hallintokunnille on järjestetty yhdyskuntatekniset palvelut kysyntää vastaavasti. Rakennusvalvonta ja Imatran ympäristötoimi toimivat saumattomasti yhteistoiminnassa haja-asutusalueen rakennusten jätevesihuollon kehittämiseksi. Ruokolahden kunta hyväksyi ympäristönsuojelumääräykset. Uudistettiin jäteveden käsittelysopimus Imatran kaupungin kanssa. Teollisuustontteja on ollut tarjolla kysyntää vastaavasti.

64 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Ta-toteutuma 500 / hallinto ja sisäiset palvelut Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Sisäiset menot Sisäiset tulot Suunnitelmapoistot Kiinteistö- ja yhdyskuntapalvelut Kiinteistö- ja yhdyskuntahuollon tulosyksikön tehtävänä on suunnitteluttaa, rakennuttaa sekä ylläpitää Ruokolahden eri hallintokuntien, kuntalaisille järjestämien palveluiden tai asukkaiden hyvinvointiin liittyvien toimintojen tarvitsemat tilat. Kiinteistöt Teknisen hallinnonalan vastuulla oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 52 kiinteistöä sekä 20 kunnan omistamaa osakehuoneistoa. Eräitä heikkokuntoisia rantarakennuksia lukuun ottamatta kaikki teknisen toimen hallinnoimat kiinteistöt ovat olleet toimintavuonna käytössä. Muutamassa kiinteistössä on ilmennyt sisäilmaongelmia, jotka on käsitelty kunnanhallituksen nimeämässä moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Kiinteistöjen kuntotutkimukset sekä kunnossapitoon liittyvät pitkän tähtäimen suunnitelmat valmistuivat varhaiskasvatuksen ja opetustilojen kiinteistöihin sekä kylätaloihin. Palvelukeskuksen ja hyvinvointiaseman sekä Metsäkoulun selvitykset valmistuvat vuoden 2015 aikana. Kiinteistöjen kunnossapitoon liittyen merkittävimmät toimenpiteet olivat Virmutjoen koulun ikkunoiden ja sadevesijärjestelmän uusiminen sekä Pohjalankilan kiinteistön ja terveystalon myyntiin liittyvät vesihuollon ja lämmitysjärjestelmän erottamiseksi liittyneet työt. Hallinnonalan ylläpitämät kiinteistöt ovat olleet joko kunnan omassa käytössä tai vuokrattu ulkopuolisille. Seuraavat kiinteistöt ovat kertomusvuoden lopussa teknisen toimen vastuulla vastikkeetta. - Pohjalankilan kylätalo, Pohjalankilan kyläyhdistyksen käytössä - Tarkkolan kylätalo, Tarkkolan kyläyhdistyksen käytössä - Äitsaaren kylätalo ja asuntola, Äitsaaren kyläyhdistyksen käytössä - Paloasema/keskusvarasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen käytössä - Taitotalo ja piharakennus, taideyhdistyksen käytössä - Rasilan työtupa, Työn Vuoksi Oy:n käytössä - Museorakennus, kotiseutuyhdistyksen käytössä - Kuuselan kiinteistöt, kunnan henkilökunnan käytössä - Huhtasenkylän rantasauna, Huhtasenkylän kyläyhdistyksen käytössä - Peippola, Tarkkolan kyläyhdistyksen käytössä - Soinilan kiinteistö, Ruokolahden Erätovereiden käytössä

65 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Virastotalo, järjestöjen kokouskäytössä. Talonmiespalvelut toteutetaan ostopalveluina. Siivoustoimessa palvelut on keskitetty ja osaston omat resurssit on hyödynnetty täysimääräisesti. Lakisääteiset energiaselvitykset on tehty kunnan kiinteistöille. Merkittävimmät kiinteistöjen ylläpitokustannukset muodostuvat lämmityksestä ja sähköstä. Kuvio: Kunnan kiinteistöjen kulujakauma Jätehuolto Ruokolahden kunnan alueella kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta vastaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy uudisti hyötyjätepisteverkostoa ja aluejätepisteverkostoa kertomusvuoden aikana. Kunta antoi lausuntonsa jätehuoltomääräyksistä sekä palveluverkoston uudistamisesta. Yleiset ja yksityiset tiet Haja-asutusalueen elinvoimaisuuteen liittyen kunta on tukenut pysyvää asumista avustamalla yksityisteiden kunnossapitoa sekä valtionavustuskelpoisten teiden rakenteellista parantamista. Kunta on maksanut yksityisteiden tiekunnille, joiden tien pituus on vähintään 500 metriä ja tien varressa on pysyvää asutusta, kunnossapitoavustuksia toimintavuonna yhteensä euroa. Rakentamisavustuksia ei toimintavuonna yksityisteille maksettu, koska kohteita ei ollut. Kunnan avustusta saavia yksityistiekuntia oli yhteensä 92 ja avustettavien tieosuuksien kokonaispituus oli 338 kilometriä. Mietinsaaren lossille on maksettu avustusten määrärahasta erillinen euron avustus.

66 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kuvio: Yksityistieavustukset vuosina Liikennealueet Kadut väylät ja pysäköintialueet Kunnan vastuulla on noin 50 kilometriä katuverkkoa ja kevyen liikenteen väyliä noin 20 kilometriä. Liikenneväylien talvikunnossapitoon käytetään valtaosa tulosyksikön taloudellisista resursseista. Talvikunnossapito toteutettiin koneellisten töiden osalta täysin ostopalveluina ja tekninen lautakunta määritteli aurausrajaksi viisi senttimetriä. Katujen auraus on pyritty toteuttamaan tasapuolisesti koko kaava-alueella. Aurausurakat kilpailutettiin kertomusvuonna. Katujen ja väylien rakennushankkeina saatettiin valmiiksi Kasvitarhan alueen katuverkko sadevesilinjoineen. Hanke liittyy Ruokolahden kunnan ja Etelä-Karjalan Säästöpankin väliseen sopimukseen kyseisen alueen kehittämisestä asuinalueeksi. Sudenaution kaavatonttien toteuttamiseen liittyi Vatasenrannan yksityistien perusparannus, joka tehtiin kertomusvuonna ja kunta luovuttaa tien tiekunnalle sopimuksen mukaisesti. Ajoneuvoliikenneyhteyden rakentamista jatkettiin Ruokolahden päiväkotia varten. Multapakantietä peruskorjattiin omana työnä. Katujen viheralueet Rakennettuja ja jatkuvan hoidon piirissä olevia katujen viheralueita Ruokolahdella on erittäin vähän. Myös näiden alueiden kunnossapito on pääosin ostopalvelujen varassa. Katuvalaistukset Katuvalaistuksen kartoitus ja kuntoselvitys tilattiin Imatran Seudun Sähköltä Oy:ltä. Kunnan katuvalaistusverkostossa on noin 100 vaihdettavaa elohopealamppua. Kertomusvuonna hankittiin vaihtolamppuja ja aloitettiin uusiminen normaalien huoltokierrosten yhteydessä. Yleisen turvallisuuden parantamiseksi taajamien katuvalaistukset pidettiin jo vakiintuneen käytännön mukaisesti päällä myös yöllä.

67 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Liikennealueet -tulosyksikön kokonaismenot ilman palkkakustannuksia olivat seuraavat: - kadut, väylät ja pysäköintialueet euroa - katujen viheralueet euroa - katuvalaistukset ja energia euroa. Tulosyksikön tärkeimmäksi tavoitteeksi on asetettu hyvän liikenneturvallisuustason ylläpitäminen. Tavoite toteutui, koska vakavilta liikenneonnettomuuksilta katuverkon alueella vältyttiin. Puistot ja muut yleiset alueet Puistot ja muut yleiset alueet -tulosyksikkö käsittää puistojen, leikkikenttien, venerantojen, laitureiden ja toriympäristön ylläpidon. Kertomusvuonna tehtiin kunnan teknisen osaston vastuulla olevien leikkikenttien Imatran ympäristötoimen tarkastuspöytäkirjojen edellyttämät korjaukset. Puistojen ja lähivirkistysalueiden kunnossapitotaso pidettiin kertomusvuonna entisenlaisena. Hoitotöissä keskityttiin tavoitteiden mukaisesti rakennettujen puistojen ja teiden viheralueiden hoitoon. Yleisille alueille hankittiin uusia puistonpenkkejä. Liikuntatoimen kanssa toteutettiin torin tuntumaan lähiliikuntapaikka laitteineen. Vaittilan kotisatama valmistui. Keskustori oli kesällä moninaisessa käytössä. Torialueen kunnossapitoa on ylläpidetty aiemman käytännön mukaisesti ja toripaikkojen valvonta on ostettu torimaksujen tuotolla torikahvilayrittäjältä. Ta-toteutuma 520 / Kiinteistöt ja yhdyskuntapalvelut Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tulot Suunnitelmapoistot Sisäinen valvonta teknisessä toimessa vuonna Toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden varmistaminen Talousarvion toteutumisen seurantaa on tehty kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaan. Talouden seuranta raportoidaan tekniselle lautakunnalle kahden kuukauden jaksoissa. Lisäksi noudatetaan kunnanhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeita ja hankintaohjeita.

68 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kaukolämpölaitoksen, maakaasulaitoksen ja vesilaitoksen tuloksellisuutta seurataan laskutuskausittain. Kaukolämpö- ja maakaasulaitoksen laskutuskaudet ovat kahden kuukauden välein ja vesilaitoksen neljän kuukauden välein. Ulkoistettujen toimintojen laatua ja sopimuksen mukaisuutta seurataan vuosittain. Asiakaspalaute välitetään urakoitsijoille ja sovitaan korjauksista. 2. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Voimassa olevien säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista edistetään ohjeistuksella ja koulutuksella. 3. Riskienhallinnan järjestäminen Teknisen toimen riskienhallintaa toteutetaan työmaa- ja työmenetelmäkohtaisilla riskien arvioinnilla, turvallisuussuunnitelmilla sekä henkilöstön koulutuksella. Henkilö- ja omaisuusriskien toteutumisen ennakointiin ja niistä aiheutuviin toimenpiteisiin on osallistuttu yhdessä tilojen käyttäjien kanssa. Laitoksille on laadittu riskienkartoitukset valmiussuunnittelun yhteydessä, joita ylläpidetään harjoittelemalla ja henkilökuntaa kouluttamalla. Riskien arvioinnin perusteella ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin ja esitetään määrärahat talousarvioon. Kiinteistöille on laadittu kuntotutkimukset ja PTL-suunnitelmat kymmenelle vuodelle. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hallintosääntöä, teknisen toimen johtosääntöä ja hankintaohjeita noudatetaan omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidossa. 5. Sopimusten noudattaminen ja valvonta Teknisen toimen sopimukset ovat kunnanhallituksen tai teknisen lautakunnan tekemiä tai johtosäännöillä viranhaltijoille delegoituja sopimuksia. Teknisen toimen esimiehet valvovat sopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. 6. Tietoturvan järjestäminen Kunnan yleiset tietoturvaohjeet on annettu koko teknisen toimen henkilöstölle. 540 Kaukolämpölaitos Lämpöhuoltopalvelut tuotetaan maakaasulla toimivalla Nällisuon kaukolämpölaitoksella. Kaukolämpö jaetaan verkostolla kiinteistöihin. Kunnan kaukolämpöverkossa on 93 asiakasta. Kaukolämpöverkkoa on 4,5 km tiiviimmässä osassa Rasilan taajamaa. Toimintavuonna kaukolämpöverkostoon ei liittynyt uusia kiinteistöjä, verkostosta irtisanoutui yksi kerrostalo, kaksi liikerakennusta, yksi rivitalo ja yksi pientalo. Kaukolämpölaitoksen taloudellinen tulos ja toiminta toteutuivat pääsääntöisesti taloussuunnitelman mukaisesti. Nällisuon lämpökeskuksen käyttämää maakaasua on maakaasumarkkinalain säännösten mukaisesti hankittu sisäisenä ostona maakaasulaitokselta noin 13 GWh.

69 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kaukolämpötoiminta on tavoitteiden mukaisesti pysynyt kunnalle kannattavana toimintana. Kaukolämpötariffeja ei kertomusvuonna tarkistettu. Yleisesti maakaasulla tuotetun kaukolämmön hintaan ei tullut korotuksia, koska maakaasun ostohinta oli edellisvuotta hieman edullisempaa. Kaukolämpölaitoksen lämmönsiirtoverkostoa saneerattiin terveysaseman pihaalueella. Kunnassa valmistui energiatuotantoselvitys, jossa tutkittiin korvaavia energiantuotantomuotoja. Selvityksen mukaan kiinteän polttoaineen kattila mitoitettaisiin noin 1,5 MW ja huippukuorma ja kovin pakkaskausi ajettaisiin edelleen maakaasulla, joka muuten jäisi varapolttoaineeksi. Kiinteän polttoainekattilan sijaintipaikkoina tutkittiin nykyistä lämpökeskuksen tonttia, vesitornin mäkeä ja Kantatie-62 itäpuolta. Kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen sijoittaminen Kantatie-62 itäpuolelle osoittautui logistiikan ja ympäristöhäiriöiden kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Kunnanvaltuusto käsitteli energiaselvityksen keväällä 2013 ja energiatuotannon selvityksiä jatketaan. Ta-toteutuma 540 / Kaukolämpölaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tulot Suunnitelmapoistot Ta-toteutuma 50 Tekninen lautakunta yhteensä Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Netto Sisäiset erät, menot Sisäiset erät, tulot Suunnitelmapoistot

70 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Kuvio: Teknisen toimen menot (ulkoiset ja sisäiset) toiminnoittain Kuvio: Teknisen toimen tulot (ulkoiset ja sisäiset) toiminnoittain

71 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tuloslaskelmaosan toteutuminen TP 2013 TA 2014 TA-tark.2014 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot , ,88 Maksutuotot , ,08 Tuet ja avustukset , ,29 Muut toimintatuotot , ,76 Toimintatuotot yhteensä , ,01 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,63 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,10 Muut henkilösivukulut , ,44 Henkilöstökulut yhteensä , ,17 Palvelujen ostot , ,41 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,09 Avustukset , ,88 Muut toimintakulut , ,06 Toimintakulut yhteensä , ,61 Toimintakate , ,60 Verotulot , ,79 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,49 Muut rahoitustuotot , ,55 Korkokulut , ,81 Muut rahoituskulut , ,70 Vuosikate , ,72 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,65 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , ,07 Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+) , ,47 Varausten lisäys (-) tai väh. (+) ,00 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,54

72 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Verotulojen erittely Verotulot 2014 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Kunnan tulovero , ,23 Yhteisövero , ,59 Kiinteistövero , ,97 Yhteensä , , ,79 Kunnan tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo, euroa Muutos, % , , , , , , , , , ,2 Kiinteistöveroprosentit Vakituinen asuinrakennus 0,50 0,50 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 1,10 Voimalaitosrakennus 1,50 1,50 Yleinen kiinteistö/rakennus/maapohja 0,90 0,90 Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma talousarvio muutokset muutosten jälkeen Poikkeama Valtionosuudet , ,00

73 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Investointien toteutuminen Kunnanhallitus 800 Irtain käyttöomaisuus - Atk-hankinta Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Maa- ja vesialueet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Tontit Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Muu maaomaisuus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Aineeton käyttöomaisuus - Osakkeet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Sivistyslautakunta 850 Talonrakennus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Kirkonkylän koulu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Ruokolahden päiväkoti Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Urheilu- ja ulkoilualueet - Tori, lähiliikuntapaikan rakentaminen Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot

74 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tekninen lautakunta 880 Talonrakennus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Toimistorakennus, Raudus Timber Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Netto Palveluasumisen suunnittelu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Virmutjoen koulu Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Liikenneväylät Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Tiet ja väylät Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Tievalaistukset Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Kestopäällystystyöt Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Liikenneturvallisuuskohteet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Muu julkinen käyttöomaisuus Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto Torit ja pysäköintialueet Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot

75 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Puistot ja leikkipaikat Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Venerannat ja laiturit Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Kaukolämpölaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Maakaasulaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Vesihuoltolaitos Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot 0 0 Netto Investoinnit yhteensä Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot Toimintatuotot Netto

76 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisessa osoitetaan, miten kunnan menot on rahoitettu. Laskelman avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit, anto- ja ottolainaus sekä muu rahoitustoiminta yhteen laskelmaan. TP 2013 Ta 2014 Ta 2014 tark. Tp 2014 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , ,72 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,56 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,06 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,85 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,29 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) , ,00 Oman pääoman muutokset ( + / - ) ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,20-935,22 Vaihto-omaisuuden muutos ,90 Pitkäaikaisten saamisten muutos Koulukeskuksen valtionosuus Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,62 Korottomien pitkä- ja lyhytaik.velkojen muutos , ,29 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,35 Rahoituksen rahavirta , ,65 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,94 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,63 Rahavarat , , , ,94

77 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Poikk. N talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok-muut:n tuma keama toiminta- B arvio set jälkeen arvio set jälkeen kate KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Hallinto N Elinkeinoelämän kehitt. N E-K sos.- ja terv.piiri N Sivistyslautakunta Muu sivistystoimi N Varhaiskasvatus N Perusopetus N Tekninen lautakunta Hallinto ja sisäiset palvelut N Kiinteistö- ja yhd.kuntapalv. N Kaukolämpölaitos N Maakaasulaitos N Vesihuoltolaitos N TULOSLASKELMAOSA Verotulot N Valtionosuudet N Korkokulut N Muu rahoitus N Poistoeron muutos/väh. N Varausten muutos/lisäysn INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Irtain käyttöomaisuuus N Maa- ja vesialueet N Aineeton käyttöomaisuusn Sivistyslautakunta Talonrakennus N Urheilu-ja ulkoilualueet N Tekninen lautakunta Talonrakennus N Liikenneväylät N Muu julkinen käyttöom. N Kaukolämpölaitos N Maakaasulaitos Maakaasuverkosto N Vesihuoltolaitos Vesijohto- ja viem.verkosto N RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaam. lisäys Antolainasaam. vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys N Pitkäaik.lainojen vähennys N Lyhytaik.lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

78 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,43 Maksutuotot , ,22 Tuet ja avustukset , ,26 Vuokratuotot Muut toimintatuotot , ,22 Toimintatuotot yhteensä , ,13 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,21 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,53 Muut henkilösivukulut , ,95 Henkilöstökulut yhteensä , ,69 Palvelujen ostot , ,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,18 Avustukset , ,63 Vuokrakulut Muut toimintakulut , ,96 Toimintakulut yhteensä , ,52 Toimintakate , ,39 Verotulot , ,29 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,24 Muut rahoitustuotot , ,42 Korkokulut , ,78 Muut rahoituskulut , ,65 Vuosikate , ,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,77 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , ,36 Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+) , ,28 Varausten lisäys (-) tai väh. (+) ,00 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,64

79 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Rahoituslaskelma TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , ,13 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,45 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,36 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,86 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,59 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) , ,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) , ,55 Oman pääoman muutokset ( + / - ) ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -935, ,20 Vaihto-omaisuuden muutos ,90 Pitkäaikaisten saamisten muutos Koulukeskuksen valtionosuus Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,37 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , ,89 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,06 Rahoituksen rahavirta , ,49 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,10 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,57 Rahavarat , , , ,10

80 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,43 Aineettomat hyödykkeet , ,18 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot , ,18 Aineelliset hyödykkeet , ,08 Maa- ja vesialueet , ,57 Rakennukset , ,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,94 Koneet ja kalusto , ,44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet , ,58 Sijoitukset , ,17 Osakkeet ja osuudet , ,83 Muut lainasaamiset , ,34 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 357,33 352,05 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 357,33 352,05 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,81 Vaihto-omaisuus 0, ,90 Aineet ja tarvikkeet 0, ,90 Saamiset , ,34 Pitkäaikaiset saamiset , ,00 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,34 Myyntisaamiset , ,63 Lainasaamiset Muut saamiset , ,29 Siirtosaamiset , ,42 Rahoitusarvopaperit , ,73 Osakkeet ja osuudet , ,73 Rahat ja pankkisaamiset , ,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,29

81 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,59 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,95 Tilikauden ylijäämä/-alijäämä , ,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,03 Poistoero , ,03 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,25 Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat 6 561, ,65 Muut toimeksiantojen pääomat 5 342, ,60 VIERAS PÄÄOMA , ,42 Pitkäaikainen , ,80 Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta , ,33 Saadut ennakot 0,00 0,00 Muut velat/liittymismaksut , ,47 Siirtovelat , ,00 Lyhytaikainen , ,62 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat , ,86 Muut velat , ,71 Siirtovelat , ,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,29

82 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,75 Toimintakulut , ,78 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,29 Toimintakate , ,74 Verotulot , ,29 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,51 Muut rahoitustuotot , ,78 Korkukulut , ,70 Muut rahoituskulut , ,72 Vuosikate , ,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,93 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 8 939, ,26 Tilikauden tulos , ,75 Tilinpäätössiirrot , ,26 Vähemmistöosuudet , ,79 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,28

83 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernirahoituslaskelma TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , ,42 Satunnaiset erät 8 939, ,26 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,57 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,41 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,26 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,76 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,81 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ( - ) Antolainasaamisten vähennykset ( + ) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ( + ) ,60 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ( - ) , ,99 Lyhytaikaisten lainojen muutos ( + / - ) , , ,61 Oman pääoman muutokset ( + / - ) ,00 93,43 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,89 Vaihto-omaisuuden muutos 7 397, ,52 Saamisten muutos , ,29 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten , ,17 velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,71 Rahoituksen rahavirta , ,53 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,34 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,14 Rahavarat , , , ,34

84 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,99 Aineettomat hyödykkeet , ,70 Aineettomat oikeudet , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,29 Ennakkomaksut , ,41 Aineelliset hyödykkeet , ,70 Maa- ja vesialueet , ,01 Rakennukset , ,65 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,57 Koneet ja kalusto , ,02 Muut aineelliset hyödykkeet , ,86 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet , ,59 Sijoitukset , ,59 Osakkuusyhteisöosuudet , ,88 Muut osakkeet ja osuudet , ,30 Muut lainasaamiset , ,34 Muut saamiset 950,07 950,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,41 Valtion toimeksiannot , ,36 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 357,33 352,05 Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,60 Vaihto-omaisuus , ,05 Aineet ja tarvikkeet , ,81 Keskeneräiset tuotteet , ,91 Ennakkomaksut 71,33 71,33 Saamiset , ,41 Pitkäaikaiset saamiset , ,81 Lainasaamiset , ,15 Muut saamiset , ,66 Lyhytaikaiset saamiset , ,60 Myyntisaamiset , ,62 Lainasaamiset , ,85 Muut saamiset , ,99 Siirtosaamiset , ,14 Rahoitusarvopaperit , ,73 Osakkeet ja osuudet , ,73 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,00

85 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,47 Peruspääoma , ,00 Osuus kuntayhtymän oman pääoman lisäyksestä Arvonkorotusarahasto , ,48 Muut omat rahastot , ,71 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,28 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,79 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,47 Poistoero , ,72 Vapaaehtoiset varaukset , ,75 PAKOLLISET VARAUKSET , ,96 Eläkevaraukset 1 760, ,96 Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,58 Valtion toimeksiannot , ,73 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,00 Muut toimeksiantojen pääomat 5 822, ,85 VIERAS PÄÄOMA , ,73 Pitkäaikainen , ,08 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,49 Lainat julkisyhteisöiltä , ,92 Saadut ennakot Liittymismaksu ja muut velat , ,68 Siirtovelat , ,99 Lyhytaikainen , ,65 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,11 Lainat julkisyhteisöiltä ,58 Saadut ennakot , ,47 Ostovelat , ,04 Muut velat , ,41 Siirtovelat , ,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,00

86 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kunnan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vuoden 2013 tilinpäätös on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeisiin perustuen. 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt, samoin kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on osallisena. Kaikkien konserniin liitettyjen yhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.

87 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus Osakkuusyhteisöjen yhdistely pääomaosuusmenetelmällä tehtiin ensimmäisen kerran tilikauden 2008 konsernitilinpäätökseen, jossa yhdistelyn vaikutus omaan pääomaan oli ,51 euroa. Vuoden 2014 yhdistelyn vaikutus osakkuusyhteisöjen pääomaan on ,38 euroa.

88 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta Yleishallinto , , , ,94 Sosiaali- ja terveystoimi/piiri , ,52 Opetus- ja kulttuuritoimi , , , ,86 Tekninen toimi/yhdyskuntapalv , , , ,86 Maakaasulaitos , , , ,94 Vesilaitos , , , ,53 Kunnan toimintatuotot yhteensä , , , ,13 Verotulot 2014 ja Muutos % 2013 Ennakonkanto ,42 1, ,41 Tilitetty aikaisemmilta vuosilta ,81 11, ,06 Yhteisövero ,97 12, ,29 Kirjattu verotulokohdalle ,20 2, ,76 Kiinteistövero ,59 22, ,53 Koiravero Verotulo yhteensä , ,29 Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä , ,00 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta Satunnaiset tuotot Ruokolahden Vuokratalot 8 099, ,52 Itä-Suomen päihdehuollon ky 2 486,22 As. Oy Rlahden Veikkojenpolku 839,90 Satunnaiset tuotot yhteensä 8 939, ,74 0,00 0,00 Satunnaiset kulut Ruokolahden Vuokratalot 2,49 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 2,49 0,00 0,00

89 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa, joka on vahvistettu kunnanvaltuustossa / 54. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: SUOSITUS 2013 alkaen Tasapoisto Menojäännös p. Tasapoisto Menonjäännös p. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 2-5 vuotta 3 vuotta Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta 3 vuotta Liikearvo 2-5 vuotta 3 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot 2-5 vuotta 3 vuotta Muut 2-5 vuotta 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset vuotta vuotta Rak.poistosuun- Tehdas- ja tuotantorakennukset vuotta vuotta nitelma/hyödyke- Talousrakennukset vuotta vuotta koht. tasapoisto Vapaa-ajan rakennukset vuotta vuotta suosituksen muk. Asuinrakennukset vuotta vuotta aikarajojen välillä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot vuotta 15 % - 20 % tili 1140, Urheilu- ja vapaa-ajan alueet 15 vuotta 20 % tili 1142, Kadut ja tiet 20 vuotta 15 % tili 1143, Puistot (sis. Leikkipaikat) 15 vuotta 20 % Sillat, laiturit ja uimalat vuotta 10 % - 25 % tili 1141, Uimarannat ja venelaiturit 15 vuotta 20 % Muut maa- ja vesirakenteet vuotta 10 % - 20 % tili 1144, Muut maa- ja vesirakenteet 10 vuotta 15 % tili 1145, Rakennetut piha-alueet 10 vuotta Vedenjakeluverkosto vuotta 7 % - 10 % Viemäriverkko vuotta 7 % - 10 % tili 1146, Vesijohtoverkosto 30 vuotta 7 % Kaukolämpöverkko vuotta 10 % - 15 % tili 1147, Kaukolämpöverkosto 20 vuotta 10 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkoval.laitt vuotta 15 % - 20 % tili 1151, Muuntamot, ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta 20 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset vuotta 20 % - 22 % Maakaasuverkko vuotta 12 % - 15 % tili 1148, Maakaasuverkosto 20 vuotta 12 % Muut putki- ja kaapeliverkot vuotta 15 % - 20 % tili 1152, Muut putki- ja kaapeliverkot 15 vuotta 20 % Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskon. ja laitt vuotta 15 % - 25 % tili 1150, Vesi- ja viemäril.koneet ja laitteet 10 vuotta 25 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet vuotta 15 % - 20 % Liikenteen ohjauslaitteet vuotta 20 % - 25 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet vuotta 20 % - 25 %

90 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Koneet ja kalusto Rautaiset alukset vuotta 15 % - 20 % 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8-15 vuotta 20 % - 27 % 8 vuotta Muut kuljetusvälineet 4-7 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet 5-10 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta Muut raskaat koneet vuotta 20 % - 25 % 10 vuotta Muut kevyet koneet 5-10 vuotta 25 % - 30 % 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5-15 vuotta 20 % - 30 % 5 vuotta Atk-laitteet 3-5 vuotta 30 % - 40 % 5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 3-5 vuotta 30 % - 40 % 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa Keskimääräiset poistot ja investoinnit TP TP Taloussuunnitelma KA Poistonalaiset investoinnit , , , , ,00 Rahoitusosuudet , ,00 Invest. omahankintameno , , , , , ,75 Suunn. mukaiset poistot , , , , , ,28 Ero ,47 Poikkeama % -65 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu tarkastelujaksoon ajoittuvista Kirkonkylän käytössä olevan koulun lisäpoistosta sekä Ruokolahden päiväkodin ja uuden Kirkonkylän koulun investointihankkeista. Kirkonkylän koulun poistosuunnitelmaa on muutettu kunnanhallituksen päätöksellä / 57. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta Eläkevastuu , ,48 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella , ,52 Eläkevastuu , ,96 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu , ,67 Lisäykset tilikaudella , ,67 Vähennykset tilikaudella , ,34 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu , ,00

91 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kunta Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , , ,33 Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot , ,86 Myyntivoitot yhteensä 0, , , ,19 Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 339,14 Rakennusten myyntitappiot , ,51 Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä 0,00 0, , ,51 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 4 056, , Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat Yhteensä Maa- ja Rakennukset Kiinteät rakeen- Koneeet Keskeneräiset Yhteensä oikeudet vesialueet teet ja laitteet ja kalusto hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , , , ,08 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , ,06 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , , ,25 Siirto erien välillä 0,00 Tilikauden poisto , , , , , ,63 Arvonalennukset ja niiden palaut. Poistamaton hankintameno , , , , , , ,26 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,26 Olennaiset lisäpoistot , ,00 Erittely olennaisista lisäpoistoista

92 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus Pysyvien vastaavien sijoitukset Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan omis-konsernin Kuntakonsernin osuus tusosuus omistusosuus Omasta Vieraasta Tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio TYTÄRYHTEISÖT Ruokolahden Vuokratalot Oy Ruokolahti 100 % 100 % , , ,07 As Oy Elvinkulma Ruokolahti 100 % 100 % , ,91 38,77 As Oy Veikkojenpolku Ruokolahti 57,26 % 66,37 % ,80 625, ,29 KUNTAYHTYMÄT Etelä-Karjalan Koulutusky. Lappeenranta 3,05 % 3,05 % , , ,11 Etelä-Karjalan sos.-ja terv.piiri Lappeenranta 3,94 % 3,94 % , , ,07 Itä-Suomen Päihdehuollon Ky Mäntyharju 0,82 % 0,82 % , ,18-142,01 Etelä-Karjalan Liitto Lappeenranta 4,48 % 4,48 % , , ,55 OSAKKUUSYHTEISÖT As Oy Tapiontie 28 Ruokolahti 50 % 50 % ,19 465,40-69,39 As Oy Sudenkolo Ruokolahti 0 % 24,4 % ,62 129,38 243,08

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 1 (5) ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 Ypäjän kunnanvaltuustolle Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely. 2 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Kh. 31.3.2014 / 92 Kv. 26.5.2014 / 30 Ruokolahden kunta Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 2 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016

Kunnanhallitus TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Kunnanhallitus 89 10.04.2017 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Khall 10.04.2017 89 Tilinpäätös vuodelta 2016 on valmistunut. Kuntalain 113 mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen käsittelyn jälkeen

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus 2015 ja

Hyvinvointikertomus 2015 ja Hyvinvointikertomus 2015 ja hyvinvointisuunnitelma 2016 Kh 2.5.2016 / Kv 9.5.2016 / 1 Sisällys 1 HYVINVOINTIKERTOMUS 2015... 2 1.1 Hyvinvointikertomuksen tarkoitus... 2 1.2 Indikaattorien ja muun tiedon

Lisätiedot

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana

Lisätiedot

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin

Lauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019

REISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019 1 KOKOUSAIKA 17.5.2019 klo 9:00 15:00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Hirvinen Esa, puheenjohtaja Niemi Pauli, varapuheenjohtaja Puurula Merja, jäsen Paasovaara Marko, sihteeri, tilintarkastaja

Lisätiedot

SIIKAISTEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS

SIIKAISTEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS SIIKAISTEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Kuntalain 121.1 :n mukaan kunnanvaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 Kaupunginhallitus 101 28.03.2019 Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018 151/04.047/2019 KH 28.03.2019 101 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Kunnanvaltuusto 55 20.06.2016 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen

46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen 22/2018 46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone

REISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone 1 KOKOUSAIKA 31.5.2017 klo 9:00 14.00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Vedenpää Antti, puheenjohtaja Pauli Niemi, varajäsen Puurula Merja, jäsen Potila Raija, kunnanjohtaja, kohta 23 Hirvinen

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot