Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja Nro 8-9/2010 Hinta 2,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja Nro 8-9/2010 Hinta 2,50"

Transkriptio

1 äänenkannattaja Nro 8-9/2010 Hinta 2,50 IPUEU:sta Suomalaisnuoret eivät halua eroaminen kiinnostaa s. 2 Perussuomalaiset lopetti EU-jäsenyyden vastustamisen s. 2 Euroopan liittovaltiota Suomalaiset nuoret eivät kannata Euroopan poliittista yhdentymistä. Eurooppalaista liittovaltiota kannattaa vain alle 20 prosenttia nuorista. Tiedot käyvät ilmi äskettäin julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui yli 3000 peruskoulun kahdeksannen luokan oppilasta. Heidän keski-ikänsä oli 13,5 vuotta. Kahdeksasluokkalaisista 97 prosenttia koki itsensä eurooppalaisiksi ja lähes yhtä moni oli ylpeä siitä. Vastaajilla oli myös vahva kansallinen ja pohjoismainen identiteetti. Suomen nuoret olivat tutkimukseen osallistuneista eniten yhteiseurooppalaista lainsäädäntöä vastaan ja kolmanneksi vahvimmin yhtä ulkopolitiikkaa vastaan. Yhtä talouspolitiikkaa suomalaisnuoret vastustivat viidenneksi voimakkaimmin ja EU:n laajentumista kolmanneksi eniten. EU-liittovaltio on jo todellisuutta kritiikin lisäksi tarvitaan vaihtoehtoja EU:n rahan, euron pelastamisyritysten on arveltu johtavan liittovaltiokehityksen voimistumiseen. Näin on toki käymässä. Se on hämmästyttävää, että EU:n muuttuminen liittovaltioksi on Suomessa uutinen vasta nyt. Nimittäin joulukuun 2009 alussa tuli voimaan EU:n Lissabonin sopimus, jonka aiempi nimi oli EU:n perustuslaki. Kyseessä on liittovaltiosopimus, jota synnytettiin vuosia. Lissabonin sopimus sisältää mm. määräykset siitä, että jäsenvaltiot sovittavat yhteen talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkansa. EU-Suomessa on tullut tavaksi torjua avoin julkinen keskustelu vallanpitäjille kiusallisimmista asioista. Näin onnistuttiin markan vaihtamisessa euroksi ja Lissabonin sopimuksen läpiajossa ilman kansanäänestyksiä. Ja vastoin maamme omaa perustuslakia. Kritiikki tarkoitti alun alkaen tosiasioiden kaiken kattavaa punnitsemista. Sitä tarvitaan nyt. Lisäksi tarvitaan vaihtoehtoja harjoitettavalle politiikalle. Vaihtoehtoja on. Arvoon arvaamattomaan nousee pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli. Se perustui yhteisvastuuseen ja markkinoiden sääntelyyn. Se on päivitettynä ja kehitettynä käyttökelpoinen myös tulevaisuudessa. EU:n parantaminen EU-perestroika on kaunis ajatus, mutta yhtä mahdoton toteuttaa, kuin oli uudistuspolitiikka entisessä Neuvostoliitossa. EU-järjestelmä menee kohti hautaansa. Jokainen jäsenvaltio voi olla siinä mukana jos haluaa. Suomen poliittinen eliitti ei aio vieläkään kysyä, mitä mieltä kansalaiset asiasta ovat. Jos kansalaiset tähän tyytyvät, heidän tehtäväkseen jää kasvavien laskujen maksaminen. On merkille pantavaa ja surullista, että kaikki eduskuntapuolueet ovat edelleen sillä kannalla, että Suomen on syytä pysyä EU:ssa. Kriittisyyttä EU:ta kohtaan toki esiintyy. Kriittisyys vaan ei riitä. Pahimmillaan ilman vaihtoehtoa esitetty kritiikki vain tukee harjoitettavan politiikan jatkumista. esittämä vaihtoehto tulevaisuuden Suomelle perustuu omaan itsenäiseen lainsäädäntöön, puolueettomuuspolitiikkaan ja suoran kansanvallan lisäämiseen. Niiden perustalle voidaan rakentaa oikeudenmukaista ja hyvin voivaa yhteiskuntaa. Anu Lindroos puhuu narkolepsiaan sairastuneiden lasten puolesta s. 3 IPU sai uuden puoluesihteerin s. 3 EU- jäsenyys merkitsi Suomen puolueettomuuspolitiikan päättymistä s. 3 Miten köyhät pidetään köyhinä? Perintöverolla. s. 3 On valmistauduttava toisenlaiseen talousjärjestelmään s. 4 Eduskunnan salattu todellisuus: Uusi maailmanjärjestys 2013 s. 4 NATO julistautui globaaliksi armeijaksi s. 5 Niko Kaukon runosuoni pulppusi s. 5 Ryssän pelosta Amerikan pelkoon s. 6 Talous kovilla ja kansa heikoilla s. 7 Onko EU:sta eroaminen imagokysymys? s. 7 Kampanja eurofederalismia vastaan on huolissaan rahan tuhlaamisesta EU:ssa s. 7 Asiaa s. 8 Suomen valtiollinen asema s. 8 Saako kansalaisaloite kansan tuen? s. 9 Näin Suomi vietiin EU:hun s. 10 Martti Pohjolaisen puhe Kuopion köyhyyttä halolla päähän -tapahtumassa: s. 11 Martti Pohjolainen on valttikortti Pohjois- Savossa s. 12

2 VUOSIKERTA joulukuu 2010 Nro. 8-9 Suomalaiset voivat itse valita tulevaisuutensa vaihtoehtoja on! Lipposen ensimmäisen hallituksen oikeusministeri kertoi v. 1995, että eduskunnan v tekemä päätös EU-jäsenyydestä teki Suomen perustuslakiin EMU:n mentävän aukon. Ministeri oli Sauli Niinistö ja aukolla hän tarkoitti sitä, että markka voitaisiin vaihtaa euroksi ilman erillistä eduskunnan säätämää lakia. Eduskunta oli marraskuussa 1994 päättäessään 2/3 enemmistöllä Suomen liittämisestä EU:n jäseneksi liittänyt jäsenyyspäätökseen ponnen, jossa edellytettiin, että euroon siirtymisestä päätetään myöhemmin erillisellä lailla. Tuota lakia ei ole koskaan eduskuntaan tuotu. Markan vaihtaminen euroon tapahtui äänestyksellä eduskunnan luottamuksesta. Päätös tehtiin v yksinkertaisella enemmistöllä. Luottamuslauseäänestyksessä eduskunnan enemmistö siis päätti, että markan vaihtamisesta euroksi päätettiin jo v. 1994, vaikka tuolloin eduskunta ponnessaan korosti, että siitä on päätettävä myöhemmin erillisellä lailla. Keskustapuolue ei ollut Lipposen hallituksessa ja vastusti europäätöstä. Euroratkaisusta tohtoriksi väitellyt Marko Karttunen Pääkirjoitus arvioi, että Keskusta olisi ollut euron takana, jos se olisi ollut hallituspuolue. Eduskuntakeskustelussa europäätöstä arvostellut Keskustan puheenjohtaja Esko Aho sai pääministeri Lipposen kivahtamaan, että "nahkurin orsilla tavataan". Yksi tulkinta Lipposen viestille on, että EUjäsenyyden läpi ajanut Aho ja euro-päätöksen runnannut Lipponen olivat samassa veneessä. Kumpikin päätös oli tehty Suomen perustuslaista välittämättä, sitä kiertäen ja tarkoitushakuisesti tulkiten. Perustuslain systemaattisen rikkomisen teki mahdolliseksi se, että perustuslain tulkitsija on Suomessa eduskunta itse, eli sen perustuslakivaliokunta. Perustuslain rikkojat siis tekivät ratkaisun, että oli toimittu laillisesti. Kun osa perustuslakiasiantuntijoista oli mukana pelissä, temput onnistuivat. Erään perustuslakiasiantuntijan luennollaan 1990-luvulla julki tuoma "veloitan perustuslakia koskevista lausunnoista markkaa, mutta jos lausunnon pitää olla vastoin omaa näkemystäni, hinta on kovempi" on mielenkiintoinen paljastus, josta ei liene dokumenttia. Kun eduskunta päätti markan vaihtamisesta euroksi v äänten enemmistöllä, oli Suomen perustuslaissa määräys "Suomen rahayksikkö on markka". Perustuslain muuttaminen olisi yhdessä eduskunnassa vaatinut 5/6 enemmistön. Jos uskotaan, että eduskunta v tuli päättäneeksi euroon siirtymisestä, olisi tuo päätös vaatinut silloinkin 5/6 enemmistön 2/3 sijasta. Kun EU-jäsenyys tarkoitti perustuslakimme mukaan eduskunnalle kuuluvan lainsäädäntövallan ja Suomen kansalle kuuluvan ylimmän vallan siirtämistä EU:n elimille, olisi se muutoinkin vaatinut 5/6 enemmistöä. Neuvoaantaneen kansanäänestyksen äänestystulos (43,1%-56,9%) ei laillistanut eduskunnan tekemää perustuslain vastaista päätöstä. Euron ja talousjärjestelmän kriisi syventää EU:ta liittovaltiona. Talous-, työllisyysja sosiaalipolitiikat on päätetty yhdistää EU:n liittovaltiosopimuksessa, Lissabonin sopimuksessa. Suomalaisten on valittava ennen pitkää joko maamme uudelleen itsenäistymisestä seuraava kriisi tai EU-jäsenyydestä ja eurosta seuraava katastrofi. Omaa rahaa ja talouspolitiikkaa tarvitaan, jotta voi olla oma talous ja jotta voimme huolehtia mm. työllisyydestä ja peruspalveluista. Pitää olla rohkeutta tehdä myös julkisuudessa erittelyä nykytilanteesta ja sen vaihtoehdoista. Vai vieläkö joku väittää, että vaihtoehtoja ei ole? EU:sta eroaminen kiinnostaa IPU:lle on lähetetty kysymys: Tarvitaanko EU:sta eroamiseen 1/3 vai 2/3 enemmistö eduskunnasta ja onko Lissabonin sopimuksessa eropykälää. Toimi Kankaanniemi kävi Lahdessa äskettin ja sanoi että joudumme maksamaan sanktioita jos eroamme EU:sta. IPU vastaa: EU:sta eroamiseen tarvitaan eduskunnan enemmistön päätös. Lissabonin sopimuksessa on eroamispykälä. Kankaanniemeltä olisi hyvä kysyä, mihin hän väitteensä perustaa. Ei ole osoitettu mitään sanktiopykäliä sopimuksissa. Ja vaikka olisikin, ei sellaisiin sakkomaksuihin ole mitään perusteita eikä sellaisia pidä eikä tarvitse maksaa. Päinvastoin Suomella on aihetta vaatia maksamiaan nettomaksuja takaisin EU:lta. Tosin on selvää, että mitään ei takaisin saada. Eroamisen jälkeen kuitenkin loppuvat EU:n jäsenmaksut, jotka v olivat tullitulot huomioiden 752 miljoonaa euroa suuremmat kuin Suomen EU:lta takaisin saama summa. IPU:n kokoukset ja tilaisuudet Helsingin piirin kokous maanantaina klo 18 alkaen Kirjasto 10 kokoushuoneessa (entinen pääpostin rakennus) os. Elielinaukio 2 G. Pirkanmaan piirin kokous torstaina kello Tampereella ravintola Tammelan Hovin kabinetissa, Tammelan puistokatu 21. Varsinais-Suomen piirin keskustelutilaisuus joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo Turussa Panimoravintola Koulun historialuokka os. Eerikinkatu 18. Hämeen piirin tapaaminen joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas tiistai klo Lahdessa ravintola Amarillossa os. Aleksanterinkatu 10. Aamulehden nettikeskustelussa, joka on poistettu näkyvistä, Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaat ovat eri mieltä siitä, mikä on Ps:n EU-linja. Yhden mielestä Ps vastustaa EU-jäsenyyttä ja rahaliittoa. Toinen ehdokas kirjoittaa, että "Persut eivät ole missään vaiheessa vastustaneet EU-jäsenyyttä, vaan EU:n lisääntyvää kontrollia jäsenvaltioistaan". Ehdokas lainaa Ps:n eurovaaliohjelmaa v. 2009, jossa todetaan, että "Perussuomalaisten mielestä EU:n tulee olla löyhä kansallisvaltioiden liitto." Itsenäisyyspuolue ja IPU-lehti toivottavat tukijoilleen ja lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta. Itsenäisyyspuolue Nikinsaarentie 31, Alajärvi puh , fax Puheenjohtaja Antti Pesonen puh Nikinsaarentie 31, Alajärvi Varapuheenjohtajat Marjatta Herrala puh Lea Launokari puh , Mauri Nygård puh Puoluesihteeri Saku Mättö puh Alueelliset yhteyshenkilöt Uusimaa Jyrki Vaskela puh Pirkanmaa Pentti Anttila puh Varsinais-Suomi Teppo Honkasalo puh Helsinki Saku Mättö puh Satakunta Marjatta Herrala puh Keski-Suomi Sinikka Tyynelä puh Kymi Aarno Kaikko puh Etelä-Savo Simo Jansson puh Pohjois-Savo Martti Pohjolainen puh masatimber.com Pohjois-Karjala Markku Henneken puh Oulu Maila Kumpulainen puh Pankkiyhteys Okopankki IPU-lehti Julkaisija: Itsenäisyyspuolue Päätoimittaja: Antti Pesonen AD, grafiikka & taitto: Kane Kanerva Paino & paikka: Satakunnan lehtipaino Oy, Kokemäki. ISSN Tule mukaan jakelutalkoisiin! IPU-lehden levikin ja jakelun lisäämiseksi Itsenäisyyspuolue kutsuu kaikkia jäseniään ja kannattajiaan jakelutalkoisiin. Tilaa haluamasi määrä 100 kappaleen lehtinippuja jaettavaksesi. Yhden lehtinipun hinta on 8 + lähetyksen postimaksu. Tilaukset puh , fax , sähköposti: tai os. IPU-lehti, Nikinsaarentie 31, Alajärvi

3 Nro. 8-9 joulukuu VUOSIKERTA Anu Lindroos puhuu narkolepsiaan sairastuneiden lasten puolesta Narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmat ovat järjestäytyneet hakemaan oikeutta lapsilleen. He eivät halua olla julkisuudessa ja ovat sen vuoksi valinneet puolestapuhujakseen Anu Lindroosin. Anu on rokotusvastainen aktivisti, joka on ollut mukana nostamassa sikainfluenssarokotehaittojen jälkipyykkiä julkisuuteen useamman kerran, sekä kyseenalaistanut Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n monitahoista ja jääviä roolia rokoteturvallisuuden suhteen. Sairastuneiden vanhempien mukana Anu on vaatimassa, että THL.n toimintaa tarkastellaan nyt perusteellisesti ja nostetaan syytteitä, mikäli käy ilmi, että viranomaiset ovat toimineet lainvastaisesti. THL:n rokoteviranomaiset tekivät virhevalinnan rokotteen suhteen, rokotteen haittavaikutusten tiedottamisessa, lasten lähes pakkorokottamisessa sekä siinä, että he eivät edelleenkään ota vastuuta 37 jo diagnostisoidun lapsen sairastumisesta. Määrä on ollut jatkuvassa nousussa, eikä lasten vanhempien mukaan selity enää millään muulla yhdistävällä tekijällä. Anu Lindroos on myös aktiivisesti ajamassa alas juuri voimaan tullutta pakkorokotuslakia. EU-jäsenyytensä myötä Suomi on asteittain luopunut aiemmasta puolueettomuuspolitiikastaan. Maastrichtin sopimus merkitsi EU:n militarisoinnin alkua ja se jatkui ja voimistui Amsterdamin sopimuksen ja Nizzan sopimuksen myötä. Kyseenalainen kehitys on tapahtunut hurjaa vauhtia. Vuosi sitten voimaan tullut Lissabonin sopimus oli Suomen puolueettomuuspolitiikalle totaalinen kuolinisku. Kyse ei enää ole siitä, tuleeko EU:lle yhteiset puolustusvoimat, vaan siitä milloin ne tulevat. Vain ajankohta on enää päättämättä. Käytännössä Suomi on allekirjoittanut sopimuksen siitä, että vähitellen luovumme sotilaallisesta liittoutumattomuudestamme. Lissabonin sopimuksessa tehdään selväksi se, että EU voi harjoittaa sotilaallista toimintaa ympäri maailmaa. Jäsenvaltiot sitoutuvat luovuttamaan siviili- ja sotilaalliset resurssinsa unionin käyttöön. EU:n nopean toiminnan joukot on tarkoitus pystyä sijoittamaan kansainvälisiin kriisipesäkkeisiin kilometrin säteellä Brysselistä. Joukot taistelevat EU:n lipun alla ja niitä johdetaan EU:n puolustusvoimien päämajasta ministerineuvoston Brysselissä sijaitsevasta marmoribunkkerista. Lisäksi Lissabonin sopimus merkitsee kumppanuusvelvoitetta toimia jos jokin muu jäsenmaa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. EU:sta tulee toisin sanoen Naton mallin mukainen puolustusliitto. Anu Lindroos kansanedustajaehdokas Helsingissä EU- jäsenyys merkitsi Suomen puolueettomuuspolitiikan päättymistä Jos yksi EU-maa joutuu aseellisen hyökkäyksen hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenmaat ovat velvollisia antamaan sille tukea ja apua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Lissabonin sopimus merkitsi käytännössä Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden päättymistä. Turvallisuuspolitiikkaa ollaan muotoilemassa uudelleen kaikessa hiljaisuudessa. Vai uskooko joku tosissaan, että voimme olla uskottavasti liittoutumattomia unionissa, jolla on yhteinen puolustuspolitiikka, yhteiset sotilaalliset nopean toiminnan joukot, molemminpuoliset puolustusvelvoitteet ja yhteiset sotavoimat? EU pyrkii sotilaalliseksi suurvallaksi solmien samanaikaisesti yhä vahvemmat siteet Natoon ja Yhdysvaltoihin. Lena Wiksten hallituksen jäsen ja Satakunnan piirin puheenjohtaja uusi puoluesihteeri on alkaen Helsingin piirin puheenjohtaja Saku Mättö. Mättö on aktiivisesti toiminut puolueessa 2009 alkaen ja eurosekä Nato-skeptisyydestään hänet on tunnettu jo pitkään. Mättö on myös hyvin tunnettu puhuja ns. henkisissä piireissä, joissa hän on luennoinut vuodesta 2006 lähtien. Mättö on neljän lapsen isä ja hän asuu Itä-Helsingissä, mistä hän on myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa Hän on toiminut koko aikuisikänsä erilaisissa markkinoinnin ja myynnin tehtävissä ja nyttemmin in-house-lakimiehenä. Mättö viimeistelee juridisia opintojaan samalla kun taistelee IPU:lle ensimmäistä kansanedustajapaikkaa: Tehtävänä puoluesihteerin positio on erittäin mielenkiintoinen ja olin todella otettu, kun Antti soitti ja pyysi minua mukaan taistoon itsenäisyyspäivän puoluehallituksen alla., Mättö kertaa tapahtumia. Ensimmäinen tehtäväni puoluesihteerinä oli olla kantajana, kun laskimme muistoseppelettä perustuslakimme isänä tunnetun Ståhlbergin patsaalle, joten paljon paremmin ei ura voisi alkaakaan!, hän nauraa kiireisen jakson ensituntejaan. Puoluesihteerin tehtävä vapautui aiemman puoluesihteerin, Lena Wikstenin, pyydettyä eron tehtävästään joulukuun alussa. Puolueen puheenjohtaja Antti Pesonen välittää terveisensä ja kiitoksensa Wikstenille: Lenan tehtävä puoluesihteerinä on ollut pitkä ja allokkoa on riittänyt monien vaalien ajan. Myönsimme hallituksessa kiitollisina ja haikein mielin eron Lenalle, mutta toisaalta iloisin mielin, koska tiesimme saavamme rohkean työmyyrän hänen tilalleen. Lena on eduskuntavaaliehdokkaana Satakunnassa ja jatkaa piirin puheenjohtajana, joten hänellä on edelleen riittävästi tehtävää. Puoluesihteeri toimii puolueen hallituksen työvaliokunnassa ja hänen osavastuullaan on eduskuntavaalityön eteneminen. Mättö huikkaakin kaikkia mukaan: Työsarkaa riit- 3 IPU sai uuden puoluesihteerin Miltei jokainen suomalainen on sitä mieltä, ettei perintöveroa tarvita enää. Olen samaa mieltä, jokainen meistä on maksanut veronsa jo kertaalleen yhteiskunnalle kerätessään omaisuuttaan tai jopa useampaan kertaan erilaisin maksuin. Perintövero joutaa samaan romukoppaan varallisuusveron kanssa. Jokainen saa käyttää omat rahansa eläessään kuten haluaa. Säästää, matkustella, viettää kulutusjuhlaa tai jopa pelata kasinolla yhdessä illassa. Tuntuu vain, että säästäminen on näistä vielä huonoin vaihtoehto, sillä on vieläkin rikollista omistaa Suomessa omaisuutta. Pien- ja keskisuurien yrittäjien sukupolvenvaihdokset helpottuvat eikä jatkajan tarvitse myydä yritystä saadakseen verorahat perintöverojen maksuun. Oletan tämän lisäävän pienten ja keskisuurien yrittäjien halukkuutta investoida ennen ja jälkeen sukupolvenvaihdoksen mikä osaltaan lisää Suomi Oy:n tuottavuutta sekä hyvinvointia kansalaisille enemmän kuin mitä perintövero tekee. Näin saamme uusia työpaikkoja ja lisää maksuvalmiita veronmaksajia palkkatulojen merkeissä sekä suurempia yritysverokertymiä. Pienten ja keskisuurien yrittäjien työllistävä vaikutus on erittäin merkittävä ja merkitys vain kasvaa isojen firmojen muuttaessa pois Suomesta. Tarvitsemme lisää vientiyrityksiä Suomeen, eikä vietäviä yrityksiä Suomesta. Myös investointien poistoaika verotuksessa olisi tarkasteltava uudestaan isojen investointien kohdalla yrittäjien haluamaan suuntaan. Maatiloja ei tarvitse enää pilkkoa eli myydä osaa tilasta perintöverojen maksuun ja kuihduttaa sitä pois EU-kunnosta, vaan maatilatkin säilyvät paremmassa kunnossa. Maatiloja on jo saatettu sietämättömään ahdinkoon tuottajahintojen laskun myötä, kiitos EU:n. Toivottavasti saisimme aina syödä suomalaista ruokaa, jonka saanti on taattu kansainvälisistä kriiseistä huolimatta. Toivon sukupolvenvaihdosten helpottuvan maatiloilla ja uusia maatalousyrittäjiä tulevan vielä entisten lisäksi. Muistakaa suosia suomalaista. Kuljetusmatkat ovat lyhyet ja näin säästämme myös fossiilisia polttoaineita. Ehdotan siis perintöveron poistamista. Perinnön hankintahinnaksi tulisi kuitenkin 0,- eli mikäli perinnön myy pois jollekin ulkopuoliselle joutuu koko summasta maksamaan luovutusvoittoveron tai siis: Myyntihinta mikäli tiedossa perinnönjättäjän hankintahinta = voitto, josta luovutusvoittovero. Luovutusvoittoveroa ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa mikäli yksi tai useampi perinnön saaja lunastaa muut ulos esim.; asunto, kesämökki, maatila tai yritys jne. Leimaveroa nostettaisiin 4:stä 5:een prosenttiin ja osakehuoneistoissa 1,6:sta 3:een prosenttiin. Julkisten pörssilistattujen yhtiönosakkeiden verosäädökset ilmenevät veroilmoituksesta osiosta 9 A, samat säännökset koskisivat perittyjä arvopapereita, perinnön saajan todellinen hankintameno-olettama olisi perinnön jättäjän hankintameno mikäli tiedossa, muuten 0,-. Omistamansa asunnon saa myydä verovapaasti kahden asutun vuoden kuluttua aina- Saku Mättö puhuu konesalifoorumissa ympäristön ja ihmisen välisestä suhteesta huhtikuussa Kuva: Erkki Makkonen, Masterius Oy. tää ja hedelmistään puu tunnetaan, joten jokainen kynnelle kykenevä on tervetullut vaalityön tiimellykseen. Uuden puoluesihteerin saa kiinni helpoiten: , tai ipu.fi ja hänen sivustonsa on Miten köyhät pidetään köyhinä? Perintöverolla. kin tällä hetkellä. Perinnön voi edelleen siirtää eteenpäin jälkipolvelle, jos niin haluaa, eli lapsille oma asunto. Asunnon voisi myös siirtää pesän osakkaiden nimiin ja maksaa vain varainsiirtoveron = leimavero. Jos perijöitä on useampi, voisivat muut perinnön saajat myydä osuutensa verottomasti sille pesänosakkaalle tai osakkaille, joka lunastaa muut ulos esim.; asunto, kesämökki, maatila tai yritys. Tämän toivoisin antavan perinnön saajille paremmat mahdollisuudet sopuisaan ratkaisuun keskenään. Luovutusvoittovero on korkeampi kuin perintövero vain tapauksissa, joissa perinnönjättäjän hankintahintaa ei tiedetä tai perinnönjättäjän hankintahinta on alle puolet myyntihinnasta, mikäli haluaa muuttaa kaiken rahaksi heti. Jyrki Vaskela Uudenmaan piiri ry:n pj. Vantaa

4 VUOSIKERTA joulukuu 2010 Nro. 8-9 On valmistauduttava toisenlaiseen talousjärjestelmään Automaatio ja tuotannon tehostaminen vähentävät ihmistyötä. Tehtyjen työtuntien määrä väheni Suomessa vv vaikka samaan aikaan kokonaistuotanto kaksinkertaistui ja vienti kolminkertaistui. Halpamaihin siirtyvä työ on jättänyt miljoonat kalliimpien kustannusten maiden työntekijät työttömiksi. Samalla halpatuotantomaissa tehostuva tuotanto synnyttää myös niissä työttömyyttä, kun koneet korvaavat ihmistyötä. Paremmat hyvinvoinnin mittarit käyttöön Työttömien määrä on nykyisen talouskriisin aikana lisääntynyt maailmassa arviolta 30 miljoonalla. Tavarasta ei silti ole tullut pulaa. Teollisuusmaissa on jo ennen nykyistä talouskriisiä ollut laaja työttömien joukko, joka on noin kaksinkertainen virallisiin työttömyyslukuihin verrattuna. Pääomien siirtelyn vapauttaminen sekä julkisten sektorien leikkaukset ja yksityistäminen ovat lisänneet eriarvoisuutta ja köyhyyttä samalla kun pääomat ja valta ovat keskittyneet. Todellinen hyvinvointi kääntyi 1980-luvulla laskuun. Tämä on nähtävissä uusista mittareista, jotka mittaavat hyvinvointia paremmin kuin useimmin käytetty kokonaistuotanto eli bkt. Näitä uusia toimivampia mittareita on syytä käyttää. Niiden myötä on mahdollista löytää uusia näkökulmia hyvinvoinnin turvaamiseen. Usein laatu on määrää tärkeämpi. Vähemmän voi olla enemmän. Aidon kehityksen mittari, GPI on yksi uusi käyttökelpoinen työkalu hyvinvoinnin mittaamiseen. Se mittaa tulonjakoa, ympäristön pilaantumista, luonnonvarojen liikakäyttöä ja monia muita ihmisen hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Suurten yhtiöiden maailma Elämme suurten yhtiöiden maailmassa, jossa ihmiset yhä enemmän palvelevat näiden organisaatioiden tavoitteita sen sijaan, että ne palvelisivat ihmisiä. Ihmiset on saatu kannattamaan yhtiövaltaa yhtäältä vetoamalla mainonnan keinoin ihmisen syviin vietteihin ja toisaalta perustelemalla poliitikkojen suulla, että näin me turvaamme hyvinvoinnin. Sekä mainossektori, että poliittinen sektori ovat yhtiövallan hyvin rahoittamia. Taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on kokonaisuus. Sen tärkeä osa on rahoitusjärjestelmä. Siinä on perustava ongelma kun velkaa on enemmän kuin rahaa. Talouskasvun pakko syntyy muun muassa siitä, että velkojen ja korkojen maksamiseksi on taloutta kasvatettava. On luotu eräänlainen maailmanlaajuinen rahatalouden pyramidihuijaus. Järjestelmän toimimattomuuden todisteena olemmekin nähneet toistuvia romahduksia. Nykyinen järjestelmä vaatii jatkuvaa velan kasvua, jotta täydellinen talousromahdus vältettäisiin vaikka jatkuva velan kasvu johtaa täydelliseen talousromahdukseen. luonnotonta kasvua Nykyinen talousjärjestelmä on myös ympäristön kannalta kestämätön. Taloudellisen kasvun vaatimus tarkoittaa sitä, että aineellista kulutusta on jatkuvasti lisättävä. Tämä ei ole kestävää, vaan itse asiassa tuhoaa hyvinvoinnin perustaa. Jatkuva aineellisen kulutuksen lisääminen on lopulta myös mahdotonta. Pari esimerkkiä: Jos Kiinan henkeä kohti laskettu öljynkulutus saavuttaa v USA:n v tason, kuluttaisi Kiina 99 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Tämä ylittäisi koko maailman öljyntuotannon, joka oli 84 miljoonaa barrelia päivässä v Jos Kiinan paperin kulutus henkeä kohden saavuttaisi v USA:n v tason, kuluttaisi Kiina yksin 305 miljoonaa tonnia paperia. Määrä olisi kaksinkertainen verrattuna koko maailman paperin tuotantoon v Edellä kuvattu kehitys tuskin on mahdollinen, kun otetaan huomioon, että tämän hetkinen luonnonvarojen kulutus ylittää niiden uusiutumisen noin 40 prosentilla. Uuden perusta on uudessa ajattelussa Nykyisen talousjärjestelmän liikevoima tai ainakin painostusvoima on niin suuri, että sen perusteiden muuttaminen on hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta. Jos nähdään, että järjestelmä on kestämätön, on joka tapauksessa tehtävä monta asiaa toisin kuin nyt. Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kun loimme niitä. Valmistautuminen toisenlaiseen talousjärjestelmään voi tapahtua sitä paremmin, mitä vähemmän riippuvaisia nykyisestä järjestelmästä olemme. Uudistuminen voi tapahtua helpoimmin pienimmissä puitteissa. Yksittäiset ihmiset ja paikalliset yhteisöt voivat omilla päätöksillään toimia velkataloudesta irtautumiseksi. Sellaiset valtiot, joilla on oma raha ja sen myötä oma talouspolitiikka, ovat vahvoilla verrattuna Suomen kaltaisiin omasta rahastaan luopuneisiin. Kun nykyisen järjestelmän kriisin vakavuus nähdään, on Suomen otettava talouspolitiikka omiin käsiinsä. Se vaatii oman rahan käyttöön ottamista. Vähintä mitä voi odottaa, on avoimen keskustelun käyminen tulevaisuutemme vaihtoehdoista myös julkisuudessa. Tarvittavat muutokset ovat perustavaa laatua olevia. On ensinnäkin tunnustettava luonnonvarojen rajallisuus. On myös nähtävä tarve muuttaa rahajärjestelmä sellaiseksi, että se ei perustu jatkuvasti kasvavaan velkaan. Näin voidaan vapautua taloudellisen kasvun vaatimuksesta. Oikeudenmukaisuus on keskeistä Kun halutaan turvata kaikkien ihmisten perustarpeet, on yhteisen "kakun" kokoa tärkeämmäksi nähtävä tuon kakun sisältö ja jakaminen. Aineellisen kulutuksen jatkuvan kasvun asemasta on tavoitteeksi otettava tasapaino ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välillä. Pyrkimys tasapainoon turvaa inhimillisen hyvinvoinnin. Tämä tarkoittaa globalisaation muuttamista lokalisaatioksi. Tarvitaan omavaraisuutta perushyödykkeiden, kuten ruuan ja energian suhteen. Kansainvälistä kauppaa tarvitaan jatkossakin, mutta sen merkitys tulee vähenemään. Viennin varaan ei tulevaisuutta voida kestävästi rakentaa. On väitetty, että hyvinvointia ei voida turvata ilman talouden kasvua. Ja totta onkin, että nykyisen järjestelmän puitteissa joka luo taloudellisen kasvun vaatimuksen, mutta ei voi ainakaan kestävästi vaatimusta täyttää hyvinvointia ei ainakaan voida turvata. Siksi onkin luotava uusi talousjärjestelmä, joka rakentuu kestävälle pohjalle, jossa luonnon ja ihmisen tarpeet molemmat tulevat tyydytettyä. Eduskunnan salattu todellisuus: Uusi maailmanjärjestys 2013 Kuinka kauan me annamme itseämme huijata ja harhauttaa, salata päätöksiä ilman kansan hyväksyntää ja valtuuksia? Ilman kansalaiskeskustelua, ilman tiedon avointa jakamista? Eduskunnan täysistunnossa ilmekään värähtämättä kansanedustajat kuuntelivat Jyrki Kataisen puhetta Irlannin lainoista. Salaliittoteorioiden kuningas, Uusi maailmanjärjestys, NWO, on eduskunnalle kuin kaupan ostoslista: yhdentekevä, kunhan ei olisi perheelle samaa ruokaa joka päivä. Katainen: "Mihin perustuu se, että, että ollaan tähän päädytty? Se perustuu oikeastaan pelkästään siihen arvioon, että, että jos nyt saataisiin uusi maailmanjärjestys eli että valtion lainoissa sijoittajat häviäisivät rahaa, joka on järkevä tavoite johon mennään 2013 eteenpäin. Mutta jos se tapahtuisi nyt, niin lainan saanti vaikeutuisi hyvin monessa maissa johtaisi ketjureaktioon ja ja kaatumiseen. " Uusi Maailmanjärjestys 2013 eteenpäin?! Nuo pienet viittaukset sijoittajien häviämiseen valtion lainoissa... siinä koko Uusi Maailmanjärjestys? Mitä tässä maassa oikeasti tapahtuu, mitä suunnitellaan, kenen oikeuttamana ja valtuuttamana? Kenen pussiin? Edeltävästi Jyrki Katainen oli sopinut Taloussanomien mukaan euromaiden talousministerien kanssa ESM-vakausmekanismi -linjauksista. Ikuinen piikki auki, Irlanti on pientä tämän sopimuksen rinnalla: Demokratian vakaa pohja uudelle Hyvinvoinnin siis perustarpeiden ja peruspalvelujen turvaaminen vaatii toimivaa demokratiaa ja sellaista taloutta, joka palvelee koko yhteiskunnan hyvinvointia. Pohjoismainen hyvinvointimalli on hyvä pohja tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnalle. Nykyistä järjestelmää on muutettava siten, että uuden rahan luominen on valtioiden käsissä. Raha on hyvä renki mutta huono isäntä. Keinottelua ja pääomien siirtelyä on rajoitettava. Tämä on samaa politiikkaa, jolla hyvinvointi Suomeen ja muihin Pohjoismaihin rakennettiin. Nykyisen taloudellisen järjestelmän muuttaminen tasapainoisemmaksi hallitusti ja suunnitellusti ei ehkä onnistu. Nykymenosta lyhyellä aikavälillä hyötyvien vaikutusvalta rahan valta jos niin halutaan sanoa on hyvin suuri. On mahdollista, että näköpiirissä on kapitalismin romahdus. Kasvua vai edistystä? Mitä paremmin olemme valmistautuneet erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin, sen paremmin selviydymme yksilöinä ja yhteisöinä. Avointa julkista keskustelua tarvitaan niin toimivan demokratian kuin kestävän taloudellisen järjestelmän rakentamiseksi. Tarvitaan myös käytännön toimia. Velkojen vakauttamista ja ihmisten vapauttamista velkaorjuudesta. Työn järjestämistä 1) Euroopan pysyvän vakausmekanismin ESM:n kautta euromaat sitoutuvat tukemaan rahoitusvaikeuksiin ajautuneita jäsenmaita ilman, että tuen kestolle tai tukisummille olisi ennalta asetettuja rajoituksia, ja 2) Tuen varaan ajautuneen jäsenmaan mahdolliseen velkasaneeraukseen voidaan pakottaa mukaan yksityisiä rahoittajia, mutta tämä on harkinnanvaraista ja koskee aikaisintaan vuoden 2013 puolivälin jälkeen otettua uutta velkaa. Samaan aikaan mediassa pauhataan pakkoruotsikeskustelua. Nyt kansanedustajat näin vaalien edellä haluavat pysytellä kaidalla tiellä, vaikka tarvetta olisi todellisten keskustelunaiheiden peiteteatteriin. Kehitystä viedään massiivisen lainanoton ja samanaikaisten talousongelmien kera tilanteeseen, jossa velkasuhde määrittelee isännän. Tämä kehitys on voimallisesti käynnissä, harva sitä enää pystyy kieltämään. EU:n jälkeen isännäksi vaihtuu YK, jonka alaisuudessa tietojeni mukaan ovat maailmanpankki ja IMF. Tämän vuoksi tulisi nyt viipymättä hoitaa tehtävänsä, minkä vuoksi se on perustettu. Viimeisen puolen vuoden aikana Suomen poliittista ilmaa henkilökohtaisesti haistelleena voin kuitenkin sanoa, että kuten muuallakin, niin myös Itsenäisyyspuolueessa on vaikuttavia voimia tietoisesti tai tietämättäänkin, jotka toimivat esteenä ja jarruna tuon kansallisesti merkittävän tehtävän eteenpäin viemisessä. hyväksi suotuisa tuuli puhaltaa viisi aktiivista kansalaista Kansan vaaliliitosta Itsenäisyyspuolu- kaikille työkykyisille ja perustoimeentulon sekä peruspalvelujen takaamista myös kaikille muille. Hyvinvointi voidaan turvata ilman kasvua. Itse asiassa se voidaan kestävällä tavalla turvata vain kun kasvun pakotteesta luovutaan. Samalla vapautetaan ihmisten voimavarat rakentavaan toimintaan repimisen sijasta. Talouden kasvu on joskus merkinnyt suurelta osin edistystä. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosikymmeninä. Sellainen kasvu, joka tuhoaa elämisen edellytyksiä ei ole edistystä. Nyt edistystä on kasvun pakotteesta luopuminen ja tasapainon löytäminen ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille. Antti Pesonen IPU:n Puheenjohtaja een siipien suojaan. Uusia nimiä on muutenkin joukoissa ilahduttavasti. Kansalaiset ovat havahtuneet kansalliseen katastrofiin. Ei maailma lopu, mutta lopun aika on valtiolla käsillä. Meillä on vaalit edessä, mahdollisuus äänestää. Meillä on puolue, joka on pysynyt hengissä ja murrosikä on ohitettu. Puolueen aikuisuuteen kuulukoon nyt jokaisen vastuu teoista ja erityisesti mahdollisesta tekemättömyydestä. On rakennettu uutterasti työkalu ja nyt sitä on aika käyttää, kaikkien yhdessä. j.k. On myös aika havahtua keräämään ystävien osoitteita paperille kautta Suomen ja verkostoitumaan. Wikileaksin myötä sähköinen viestintä voi olla hyvinkin rajattua lähitulevaisuudessa. Mirjaleena Isoaho Lääketieteen lisensiaatti ja sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalla

5 Nro. 8-9 joulukuu VUOSIKERTA 5 NATO julistautui globaaliksi armeijaksi NATOn Portugalissa pidetty North Atlantic Treaty Organization Treatyhuippukokous antoi Washingtonille kaiken, mitä se vaati kahdeltakymmeneltäseitsemältä liittolaiseltaan. Liittolaiset lupasivat joukkoja Afganistanissa, Euroopan Unionissa ja Venäjällä käytäviä sotia varten. Lissabonissa solmittu sopimus kehottaa jäsenvaltioita "alati kehittämään menetelmiä ja sotilaallista kapasiteettia 'retkikunta' luonteiseen toimintaan, mukaan lukien vastahyökkäykset, olojen vakauttaminen ja jälleenrakentamisoperaatiot." Euroopan presidentti Herman van Rompuyn mukaan tällainen kehitys on suotavaa. NATO-johtajille Lissabonissa pitämässään puheessa hän sanoi "Kahden organisaatiomme kyvyt muovata tulevaisuuden turvallisuusympäristöämme olisivat valtaisat, jos työskentelisimme yhdessä. On aika kaataa esteet väliltämme." Eurooppa on sisällytetty NATOn ja USAn puolustussuunnitelmiin maailmanlaajuisen ohjussysteemin osana. NATOn oman ilmoituksen mukaan tavoitteena on koko maailma: "Euro-atlanttisen yhteistyön edistäminen varmistetaan parhaiten koko maailman kattavien, eri maiden kanssa solmittavien kumppanuussuhteiden verkostolla" "Päämäärämme on vapaa ja yhtenäinen Eurooppa, joka jakaa yhteiset arvot, ja sen saavuttamiseksi kaikkien Euroopan maiden integrointi euro- atlanttisiksi rakenteiksi." Puolustussuunnitelma, strateginen konsepti, sisältää ydinaseet, perinteiset aseet ja asevoimat sekä keinot puolustautua cyberhyökkäyksiä vastaan. Toiminnan kordinaatiosta Euroopassa ja muualla vastaa Pentagonin uusi osasto, U.S. Cyber Command. Strategisen konseptin väitetään takaavan NATOn avun liittolaisten keskuudessa mahdollisten hyökkäysten varalta. Näitä ovat mahdolliset terroristihyökkäykset, tietokoneverkossa tapahtuvat hyökkäykset sekä energian tuotantoon kohdistuvat uhat. "Sopimus on sitova". Verkkohyökkäyksiltä on tarkoitus suojautua mm. käyttämällä NATOn suunnittelemia cyber-puolustussuunnitelmia, jolloin kaikkien liittolaisvaltioiden tietokoneverkot ovat NA- TOn alla keskitetyssä suojelussa ja NATOn hallittavissa. Solmittu sopimus käsittelee myös Euroopan riippuvaisuutta venäläisestä öljystä sekä maakaasusta, sekä tarpeesta kontrolloida niiden kuljetusreittejä. NATOn mukaan on tarpeen lisätä kaikkinaista kontrollia, koska "Yhteistä turvallisuutta uhkaavat monet tekijät: ilmastonmuutos, terveysriskit, vesipula ja kasvavat energian tarpeet." NATOn ilmoituksen mukaan tähtäimessä on Balkanin maiden kuten Bosnian, Makedonian, Montenegron ja Serbian sekä Venäjän saaminen mukaan sotilasliittoon. NATON tavoitteena oleva esteetön levittäytyminen eteläiselle Kaukasukselle on aiheuttanut osan Georgian rajaselkkauksista Abhasian ja Etelä-Ossetian kanssa. Samalla ilmoitetaan, että joukkojen vetäminen Afganistanista ei voi, eikä saa olla riippuvainen päivämäärästä. NATOn Välimerelliseksi dialogiksi kutsutun integrointi-operaation piirissä on tällä hetkellä Algeria, Egypti, Israel, Jordan, Mauritania, Marokko ja Tunisia. Mukaan halutaan myös Irak, Libanon, Jemen, Libya, Somalia, Djibouti, Etiopia, Senegal, Mali, Nigeria, Tsad ja Kenia. NATOn Istanbulin Yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvat Albania, Bulgaria, Kroatia, Tsekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia. NATOn Persianlahden Yhteistyöneuvostoon kuuluvat Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. lähteet North Atlantic Treaty Organization Lisbon Summit Declaration official_texts_ htm?mode=pressrelease Strategic Concept For the Defence and Security of The Members of the North Atlantic Treaty Organisation: lisbon2010/strategic-concept eng.pdf Thousand Deadly Threats: Third Millennium NATO, Western Businesses Collude On New Global Doctrine, Stop NATO, October 2, 2009 Nato warns of strike against cyber attackers Michael Smith and Peter Warren The Sunday Times June 6,.. NATO alliance will defend the Baltic States com IN A crunch, would NATO stand by its weakest... 21st Century Strategy: Militarized Europe, Globalized NATO by Rick Rozoff dandelionsalad. wordpress.com February 25, 2010 With the Strategic... Europe becoming paper tiger : Nato chief BreakingNews.ie 27/03/2010 Europe will be a paper tiger in military... US needs digital warfare force The head of America s National Security Agency says that America... NATO unveils draft of new mission statement Founded in 1948 to counter the threat of a Soviet... Terrorism, cyber attacks to top security issues Terrorism and cyber attacks are expected to take precedence over... NATO-Israel cooperation, will the Arabs react? thepeopleofpakistan. wordpress.com February 8, 2010 If Israel succeeds in joining NATO,... NATO, EU Experts Join Online Jam BRUSSELS Agence France-Presse February 1, 2010 NATO and the... Peaceful Europe A Security Threat : Gates belfasttelegraph.co.uk 23 February 2010 European countries were accused of having... Riikka Söyring kansanedustajaehdokas Etelä-Savossa Niko Kaukon runosuoni pulppusi Runot I -ilmestyi IPU-lehden haastateltavana on ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa julkaissut Niko Kauko. Hän on 35-vuotias ja asuu Lahdessa. Mikä sai sinut innostumaan runoudesta? Eräs ystäväni, joka itse kirjoittelee runoja, yllytti koettamaan runon kirjoittamista. Sanoi sen olevan mukava tapa purkaa itseään. Kirjoitin muutaman huvikseni noin vuosi sitten ja innostuin kovasti. Kirjan ensimmäinen runo "Frankenstein" onkin ihan ensimmäisiä kirjoittamiani. En ole koskaan runoja lukenut, joten tein vain sellaisia tekstejä jollaisia kuvittelin, että runojen pitäisi olla. Sitten, kun menin kirjastoon tutkimaan runokirjoja, en löytänyt samantyylisiä mistään ja ajattelin, että ehkä nämä pitäisi julkaista. Millaisia sinun runosi sitten ovat? Ne eivät ole mitään tajunnanvirtaa, eivätkä sellaisia, että niiden sisältöä pitäisi selitellä, että muut ymmärtäisivät niistä jotain. Niitä ei voi sanoa nykytaiteeksi tai ainakin toivoisin niin olevan. Lähes jokaisessa runossani on jonkinlainen tarina ja ne on jaettu neljän rivin säkeistöihin ja niissä on loppusointu. Useimmat perustuvat faktoihin ja ne liittyvät melko paljon historiaan. Ei tarvitse siis olla mikään boheemi ymmärtääkseen runojani. Ne on tarkoitettu ihan kaikenlaisille ihmisille. No ei ne nyt kylläkään mitään lapsille tarkoitettuja loruja ole. Lisäksi kirjassa on aina vasemmalla sivulla kuvitus, joka antaa runoille paljon lisäulottuvuutta ja tekee kirjasta visuaalisestikin vaikuttavan. Teoksen kuvittajana toimi Anni Viitasaari. Hänelle kuuluu suuri kiitos, kun aikataulukin oli aika tiukka. Onko runojen kirjoittaminen vaikeaa? Runojen kirjoittaminen on minusta hyvin haasteellista, koska asian kertomiseksi on käytettävissä vain vähän sanoja. Eli, jos yksikin sana on väärin valittu, koko runon taso saattaa laskea pahasti. Siksi näidenkin runojen tekemisessä on ollut aikamoinen urakka ja miettiminen. Joskus tuleekin univaikeuksia, kun aivot jäävät pyörimään ylikierroksille. Täydellisen runon tekeminen olisi hienoa, mutta aina niissä tuntuu olevan parantamisen varaa. Loppusointujen ja tarinan hyvä yhteesovittaminen on myös aikamoinen älyllinen haaste. Sinänsä on vain hyvä, että en ole koskaan harrastanut tai perehtynyt runouteen, niin oma tyyli on syntynyt ihan itsestään. Millaisista aiheista sitten olet kirjoittanut? Rakkausrunoja kirjassa ei ole yhtään, kun ajattelin, että kirjastoissa niitä on hyllyt väärällään. Joten jätän kyllä vapaaehtoisesti niiden kirjoittelun muille. Osa aiheista on aika rankkojakin, mutta niin on ihmislajin historiakin. Kyllä yleensäkin historian kiinnostukseni runoissa vahvasti vaikuttaa. Olen pyrkinyt kuvaamaan asioita juuri sellaisina kuin ne ovat. Aiheita on kyllä laidasta laitaan ja mieleen tulee jatkuvasti lisää. Toinenkin kirja on jo lähes valmis ja sitä aletaan vuodenvaihteen jälkeen työstämään Annin kanssa oikein tosissaan, ja tarkoitus olisi saada se maaliskuussa julkaistua. Hyvä palaute, jota olen runoistani lähes poikkeuksetta saanut, kannustaa kirjoittamaan lisää. Ja koska ideoita pukkaa, niin mikäs siinä. Kirjoittelu on mukavaa puuhaa. Mitä odotat kirjaltasi? Toivoisin, että voisin vaikuttaa siihen, että ihmisten suhtautuminen runoihin muuttuisi positiivisemmaksi. Olen huomannut, että kun kertoo tekevänsä runokirjaa, suhtautuminen on hieman huvittunutta tai muuten vaan negatiivista. Yleensä suurin osa vaan ilmoittaa, että ei lue runoja eikä ymmärrä niistä mitään. Mutta en minäkään kyllä muutamista lukemistani paljoa päässyt tolkulle. Eli toivoisin, että nämä olisivat ymmärrettäviä ja näis- tä voisi nauttia muutkin kuin minä. Mutta katsotaan... Kyllä minä ainakin kaksi, jollen kolme osaa kirjoitan tätä sarjaa, vaikka vastaanotto olisi nuivaakin. Kiitoksia haastattelusta ja onnea matkaan! Niko Kauko, Runot I, 34 runoa, 152 sivua, kuvitus Anni Viitasaari, Kustantaja Goliathus Kustannus. Kirjaa myy Goliathus Kustannus ja sitä voi tilata: puh tai sähköpostilla osoitteesta goliathuskustannus.fi Hinta 20 euroa sisältää postikulut.

6 VUOSIKERTA joulukuu 2010 Nro. 8-9 Ryssän pelosta Amerikan pelkoon Ryssävihan ja -pelon jokainen suomalainen on saanut jo äidinmaidossaan. Lähimuistissa olleet kaksi sotaa pitävät otteessaan vielä niin kauan kuin sodan kokenut sukupolvi on elossa. Yhdysvaltoja taas on yleisessä suomalaisessa mielipiteessä totuttu pitämään rauhan ja vapauden esikuvana. Toisen maailmansodan jälkeen syntyi jopa käsite: Pax Americana, joka on sukua Uusi Rooma käsitteelle Rooman vallan monopolina. Yhdysvaltojen valta-asema on ajateltu olevan ikään kuin itsestään selvä ja tätä maailmanpoliisin tehtävää on sitten toteutettu Etelä-Amerikassa, Vietnamissa, Afganistanissa ja Irakissa. Vapauden valtakuntaa ei juuri aseteta kyseenalaiseksi, vaikka sen oma historia kertoo aivan muuta vapaudesta. Intiaanit hävitettiin melkein sukupuuttoon ja heidän maansa vallattiin sumeilematta. Samoin meksikolaiset pakotettiin muuttamaan asuinsijoiltaan. Orjuus ja mustien alistaminen jatkui yllättävän myöhään ja jopa Amerikan halki rakennettu ensimmäinen rautatie rakennettiin kiinalaisella orjatyöllä. Vaikka orjuus on virallisesti poistettu, mustat ja latinot ovat edelleen toisen luokan kansalaisia. Amerikkalaista maailmanlaajuista hegemoniaa ei ainakaan kokoomuspiireissä aseteta kyseenalaiseksi. Sotilastukikohdat ovat juuri siellä, missä ovat maailman suurimmat öljyvarat. Ryssänpelkoon oli aikanaan todellisia syitä. Hehän aikoivat vallata Suomen, mikä olisi varmasti muuttanut suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen ja tuotantolaitokset olisi siirretty valtion omistukseen. Nyt amerikkalaiset ovat vallanneet Suomen taloudellisin asein (pörssiyhtiöiden omistuksesta yli puolet on siirtynyt rajojemme ulkopuolelle, lähinnä amerikkalaisille). Pahempaa vastarintaa ei ole esiintynyt, vakka taloudellinen määräysvalta on suomalaisilta kadonnut markkinavoimille. Yhdysvaltojen hegemoniaa on rakennettu vapauden ideologian, pörssikaupan ja finanssimaailman instrumenttien avulla. Se on rakentanut jättimäisen lobbauskoneiston toteuttamaan valtapyrkimyksiään. Maailmanpankissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) ja Maailman Kauppajärjestössä (WTO) Yhdysvalloilla on määräämisoikeus, jolla se voi pakottaa kaikki muut maat avaamaan markkinansa moni- ATK-APU TT tarjoaa: Kestävät Sonim matkapuhelimet Televisiot Tulostimet Pölynimurit Kaikki toimistotarvikkeet Tutustu meihin! p kansallisten yritystensä vallattavaksi. EU:ssa tärkein vapaus oli siihen liittymisen yhteydessä pääomien vapaa liikkuvuus. Tämä kokoomuksen hellimä pääomien vapaus maksatetaan nyt eurooppalaisilla veronmaksajilla. Ennen euron käyttöönottoa suomalaisille uskoteltiin, että se on turva keinottelua vastaan. Nyt uutisoidaan, että odotettua nopeamman laskun vauhdittajana ovat valuuttapelurien eurokaupat. Jokaista euroedustajaa kohden on Brysselissä n. seitsemän yritysmaailman lobbaria. Poliitikkoja ja liike-elämää lobataan vapauden ideologiasta myös lukuisissa amerikkalaisvetoisissa salaseuroissa kuten, Bilderberg, Round table, Davos, uusliberalistiset ajatushautomot, Vapaamuurarit, Skull and Bones, Temppeliritarit, kauppakamarit, Rotarit, Lions Clubit jne. Venäläisten KGB:n toimintaa on meillä aina arvosteltu ja inhottu, mutta amerikkalaisten CIA:n toimintaa ei juuri ole poliittisella taholla arvosteltu. Se on masinoinut sotia, murhannut demokraattisesti valittuja valtion päämiehiä, rahoittanut jopa suomalaista sosialidemokraattista puoluetta jne. Vapauden valtakunnalla on maailmanlaajuisia vapautta kontrolloivia laitoksia, kuten NSA, FBI, Echelon jne. CIA on ollut jopa yksityistämässä sodankäyntiä. Irakissa on jo nyt enemmän yksityisiä turvamiehiä kuin sotilaita. Amerikkalaista vapautta on vapauttaa sodankäynti yksityiseksi bisnekseksi. Yksityiset yritykset ajavat pyssyllä vapauden ideologiaa köyhille. Yhdysvalloilla on avaruudessa yli puolet kaikista satelliiteista. Se varustautuu Tähtien sotaan ja avaruuden aseistamiseen. Vaikka kaikki muut maat yrittävät vastustaa avaruuden aseistamista, Yhdysvallat hangoittelee vastaan. Sen koko sodankäynnin johtojärjestelmät ovat jo siellä. Kokoomuslaiset ministerit Alexander Stubb ja Jyri Häkämies ovat julkisuudessa perustelleet Suomen Natoon liittymistä sillä, että pysyisimme sodankäynnin teknologian kehityksen mukana. Vielä Varsovan liiton aikakaudella olisi ollut perusteltua ryssän pelon takia liittyä Natoon. Nyt ei ole mitään syytä olla mukana USA:n valtapoliittisissa seikkailuissa. Vain EVAlainen ja Nato -uskovainen Jukka Tarkka elää yhä kylmän sodan aikaisissa juoksuhaudoissa kokoomuslaisten kanssa. Ryssänpelko oli aikoinaan Suomessa niin kova, että kommunisteja vainottiin niin, että heidän oli pakko siirtyä maanalaiseen toimintaan. Samaa ryssänpelkoa käytti Yhdysvalloissa hyväkseen republikaanien senaattori J. MacCarthy joka syytti jokaista poliittista vastustajaansa kommunistiksi. Vielä nytkin Barack Obama sai kommunistin nimittelyn osakseen, kun hän ajoi eurooppalaista terveydenhoitojärjestelmää USA:han. Kaikki valtion masinoima toiminta on republikaanien mielestä kommunismia. Yhdysvallat on haluton ottamaan vastuuta ympäristöasioista, koska se vähentää osakkeenomistajien voittoja. Se ottaa kaupalliseen käyttöön luonnonsuojelualueita, vastustaa kansainvälisen tuomioistuimen perustamista ja on tähän asti vastustanut pankkien ja finans- sipiirien säätelyä. YK:n toimintaakin se on kiristänyt lopettamalla maksuosuutensa maksamisen, kun se ei saanut itselleen mieluisia päätöksiä. USA:n demokratia on pohjoismaalaisittain aika erikoista. Siellä presidentiksi pääsee vain, jos on riittävästi rahaa. Sitä täytyy olla joko itsellä tai sitä saa liike-elämältä, jos tekee sille mieluisia päätöksiä. Meilläkin viimeaikaiset vaalirahasotkut kertovat, että amerikkalainen demokratia on etabloitunut myös tänne. Vaalijärjestelmäkin on aika erikoinen, kun siellä presidentiksi pääsee, vaikka saa vähemmän ääniä. Obamaa käy sääliksi. Hän on ensimmäinen kunnon USA:n presidentti pitkästä aikaa. Edellinen presidentti George W. Bush saattoi maan konkurssitilaan. Hänen hallintokaudellaan aloitettiin kaksi kallista sotaa, rikkaat vapautettiin veroista, valtio ja osavaltiot hukutettiin velkoihin ja kansalaiset houkuteltiin ylisuuriin lainoihin. Vapaan markkinatalouden nimissä pankinjohtajat vapautettiin rakentamaan finanssikuplaa ja sen seurauksena maa joutui syvään talouskriisin. Obamalle ei juuri jää käytännössä minkäänlaista taloudellista liikkumatilaa, vaikka hyvää tahtoa olisikin. Hänen ponnistelunsa finanssimaailman suitsemiseksi ovat onneksi tuottamassa pientä sääntelyä pankkimaailmaan ja niiden innovoimille johdannaismarkkinoille. Amerikkalaiset veronmaksajat eivät edes ymmärrä, että ovat joutuneet maksumiehiksi pankkimaailman uhkapeleissä. Amerikkalaisten tukalasta taloudellisesta tilanteesta tilastotiedot kertovat, että siellä asuu 49 miljoonaa kansalaista, joilla ei ole pakollisten laskujen maksamisen jälkeen rahaa ruokaan. Kotitalouksissa, joissa vain toinen käy töissä, 36 prosenttia joutuu turvautumaan ruokapankkiin, joissa jaetaan ilmaista ruokaa köyhille. Hädän suuruudesta kertoo se, että joka kahdeksas amerikkalainen joutuu turvautumaan ruokapankkiin. (MTV3/Uutiset, ) Amerikkalaisten asuntolainoista jo 11 miljoonaa on asuntolainoja, joista sanotaan, että ne uivat veden alla eli ne ovat lainoja joiden asunnon vakuusarvo on painunut alle lainojen kokonaismäärän. Siis lainoja ei enää kannata yrittää maksaa takaisin, vaan halvinta on viedä asunnon avain pankinjohtajalle ja sanoa: Pidä hyvänäsi. Yhdysvalloissa, tässä Vapauden valtakunnassa, on eniten rikollisuutta, on eniten ihmisiä vankilassa, käytetään eniten huumeita ja popsitaan eniten mielialapillereitä, on eniten lapsikuolleisuutta asukaslukua kohden kaikkiin kehittyneisiin maihin verrattuna. Yhdysvaltalaisten asenteista kertoo havainnollisesti maahanmuuttajana Suomeen muuttanut Technopoliksen amerikkalainen toimitusjohtaja Keith Silverang. Toistakymmentä vuotta Suomessa asuttuaan hän on todennut: Suomalaisilla on terve arvopohja, ja kasvatan mielelläni lapseni täällä. Peruspalvelut toimivat niin hyvin, että Silverang sanoo maksavansa mielellään prosenttia veroa. Oman 80-vuotiaan isäni Alzheimerin taudin hoito Yhdysvalloissa maksaa euroa kuussa. Sen takia perheemme on joutunut luopumaan New Jerseyssä vanhasta kodistamme. Olisin mielipiteeni takia amerikkalaisten mielestä täysi sosialisti, vaikka talouspolitiikassa olisin todennäköisesti maltillinen republikaani (HS ). Pitäisiköhän Suomessa ryssänpelon tilalle tunnistaa uusi uhkakuva. Varsinkin, kun Venäjä on nykyään sekä sotilaallinen että taloudellinen kääpiö. Sen sotilaallinen voima on kokonaan kiinni sen eteläisten IVY -valtioiden pitämisessä Moskovan liekanarussa. Vapaus käsitteen alla meille on syntynyt aivan uusi uhkakuva, joka on ottanut Suomen sekä taloudellisen että poliittisen vallan liekanaruunsa. Suomen itsenäisyys on enää kokoomuslaisten juhlapuheissa, vaikka juuri he ovat myyneet Suomen määräysvallan rajojemme ulkopuolelle. Poliittinen (EU) ja taloudellinen määräysvalta (pörssiomistus) on jo ulkoistettu Suomen ulkopuolelle. Amerikkalainen viihdehömppä turruttaa television avulla suomalaisten aivot ja kansa pidetään sen avulla rauhallisena. Roomassakin sirkushuvit pitivät aikoinaan kansan poissa politiikasta, Nyt amerikkalaista hegemoniaa ja arvomaailmaa ylläpidetään erilaisilla pudotuskilpailuilla. Tällä tavalla epätyypillisissä paskatyöpaikoissa sinnittelevät kansalaiset pidetään poissa äänestyskopeista ja räyhäämästä kadulla. Ari Ojapelto Tietokirjailija

7 Nro. 8-9 joulukuu VUOSIKERTA Talous kovilla ja kansa heikoilla Onko EU:sta eroaminen imagokysymys? Runot I Niko Aleksanteri Kauko 7 Taas saatiin tutunkuuloinen viesti kun eduskunnassa aloitettiin 2011 budjetin käsittely. Leikkauslistoja väläyteltiin ja varsinkin asia korostui opposition puheissa. Kuulostaa niin tutulle ja aikaisemman uusinnalle. Samaan aikaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi oman arvionsa leikkauksien tarpeesta. Siinä todettiin ensisijaisesti, että tulisi leikata ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta sekä osa-aikaeläkkeistä siten, että henkilö joka jää osa-aikaeläkkeelle, joutuu maksamaan siitä pienempänä varsinaisena eläkkeenä. Toisin sanoen leikataan osa pois varsinaisesta eläkkeesta. Näillä toimilla väitetään nopeutettavan sitä, että on mielekkäämpää ottaa työtä vastaan. Tosiasiassa tilanne ei ole ihan niin yksinkertainen, koska monta kertaa työtön henkilö käy useita kursseja tai hakee kymmeniä ellei paria sataa työpaikkaa mutta tuloksetta. Tämä usein turhauttaa ja masentaa työtöntä henkilöä. Se ajaa aika ajoin myös monet alkoholiongelmiin tai masennukseen ja välillä molemmat ongelmat nivoutuvat yhteen. Ongelmat joihin työtön on joutunut, mutta ei ole itse syyllinen alkavat kasaantua ja edessä voi olla pitkä ja mutkikas tie saada apua erilaisten hoitojen kautta. Haittaavana tekijänä on se, ettei mielenterveyshoitoon pääse kovin helposti, koska mielenterveyspalveluita on leikattu koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun ajan. Osa selviää ja osa ei mutta kuitenkin olisi tärkeintä toimia sen mukaan, että jokainen voi selvitä ja päästä kiinni normaaliin ja vähemmän huolia täynnä olevaan arkeen, jossa työ tai koulutus vievät eteenpäin. Valitettavasti on ikävä todeta, ettei nykyisillä ammattipoliitikoilla ole halua muuttaa asiaa vaan sen sijaan nämä henkilöt jätetään heitteille ja oman onnensa nojaan kun voitaisiin toimia järkevästi ja rakentavasti. Pohjalla on se, että EU:n mukaan täytyy olla tietty määrä köyhiä eli valtion ei pidäkään nyky-suomessa ottaa pahemmin vastuuta asiasta. Jos vaikka tarkastellaan nuorille tarkoitettuja työllistämistoimia, niin ne ovat täysin puutteellisia, vailla sitä tosiasiallista tavoitetta että nuori työllistyy pysyvästi. Jos taas saa määräaikaisen työn niin "matto" vedetään hyvin pian alta, asumistukea ei saa, eikä toimeentulotukea eli minkäänlaista pehmeämpää siirtymistä ei ole. Kyykyttäminen ja orjuuttaminen saa riittää. Syy leikkausiin on selvä, kun ensin lainataan rahaa ympäri EU:n hyvin epävarmoilla takuilla. Kreikka ja Irlanti ovat vain yhtenä esimerkkinä. Muitakin on tulossa ja niitä ei voi EU estää. Rooli jota EU:ssa nyt esitetään on suuri lamantorjujan rooli. Edes EU ei voi estää lamaa, mutta tätä tosiasiaa ei ole kerrottu suoraan Suomen kansalle vaikka tämä koskee meidän kansantaloutta pitkälle tulevaisuuteen. Tämän typeryyden ei pidä antaa jatkua. Olisi siis muutosten aika. Se aika on 2011 eduskuntavaaleissa, joissa valitaan uudet kansanedustajat neljäksi vuodeksi edustamaan Suomen kansaa. Jan Erik Finskas Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piirin kansanedustajaehdokas Espoo Makedonian mainos CNN-tv-kanavalla: Makedonia hakee EU- ja Nato-jäsenyyttä. Yritysvero 10 vuotta = 0 %. Henkilövero = 5 %. Aloittavan yrityksen tuki jopa USdollaria. Keskitulo 540 USdollaria / kk. Eräs pankinjohtaja kommentoi Irlannin pankkikriisiä todeten, että EU kestää kyllä Irlannin ja Portugalinkin pelastamisen kuiville pankkikriisistään. Mutta jos Espanja (yli 45 milj. asukasta) joudutaan pelastamaan, niin se tarkoittaa EU:n hajoamista. Kysyin, että olisiko eroamisemme EU:sta parempi nyt kuin odottaa karille ajoa? En tarkoittanut sitä. Imagomme ei kestäisi eroamista. Jassoo, niin että mikä imago? EU:n mallioppilaan imago? Vai jokin muu imago? Jos tiedän, että kerrostalo jossa olen, mahdollisesti sortuu lähitulevaisuudessa, jäänkö taloon odottamaan sortumista. En varmasti odota paikoillani. Tai jos olen laivassa - joka osoittautuu olevan törmäyskursilla ja todennäköisesti uppoaa hyvin pian todeten ettei ole vaihtoehtoja. Varmasti etsin vaihtoehtoja. Tämän pankinjohtajan ja valtiovarainministeri Kataisen puheiden perusteella minun pitäisi pysyä laivassa ja odottaa vain komeata karikkoon rysähtämistä. Muuten menettäisin imagoni ja edessä olisi vielä suuremmat murheet kuin sitoutuminen miljardiavustuksiin tuhlarimaille. Kumman Sinä valitsisit, pelastumisen tuholta vai 'imagon säilyttämisen'? Goliathus Kustannus Tilaukset: puh hinta: 20e sis. postikulut Kovakantinen, kuvitettu 152s Eihän tässä Suomi-laivassamme enää ole paljoakaan suomalaista omistusta jäljellä. Tärkeimmät ja tuottavimmat yritykset on jo pilkkahintaan maailmalle myydyt. Nyt annetaan vastikkeetta vielä malmirikkautemme ulkomaisten suuryritysten haltuun. Pohjavesiämmekin ollaan hamuamassa markkinavoimille, joilla on kyllä nimi ja kasvotkin. Miksi niitä ei julkisteta? Kaikesta huolimatta tämä maa on rakas. En haluaisi sen ajautuvan kiville. Jatkuvasti olen kuullut hokemaa: Ei ole vaihoehtoja. Näin on tehtävä. Ja höpön höpö (noin kauniisti sanottuna). Vaihtoehtoja on. Kysymys on siitä, haluammeko olla isäntiä ja emäntiä omassa talossamme. Markkinavalvoja Jouko Marttila peräsi sittemmin pankkien omistajia ja sijoittajia vastuuseen Irlannin kriisissä. Hyvä niin. Pääministeri Kiviniemi totesi hakevansa Irlannin kriisistä Irlannille luvatut miljardien avut eivät tule pelastamaan työpaikkoja tai hyvinvointivaltiota Irlannissa taikka tuen antajamaissa, vaan rahoilla turvataan ainoastaan pankkeja, lainaajia sekä niiden henkilökunnan vuosibonuksia. Prosessia ajetaan kuin käärmettä pyssyyn IMF:n EKP:n ja komission toimesta. Seuraavat tukikiertuekaupungit ovat Lissabon Portugalissa ja Madrid Espanjassa. Olkoonpa vaikka kuinka hellyyttävällä tavalla tahansa kiedottuna ystävät hädässä krokotiilinkyyneleisiin, kuvio on siltikin tuttu EU:n politiikkana, joka on linjassa EU:n perustuslain (tunnetaan myös Lissabonin sopimuksen nimellä) kanssa. Se luotiin noin vuosi sitten tarkoituksenaan pelkästään kapitalismin tukeminen ainoana mahdollisena järjestelmänä. Tulilinjalla ovat nyt niiden EU-jäsenvaltioiden kansallinen itsenäisyys ja demokratia, joiden talousarviot tulee hyväksyä Brysselissä, Suomi ja Irlanti mukaan lukien. EU-maat ovat ratkaisua, joka pitkällä tähtäimellä minimoi Suomeen kohdistuvat iskut. Hyvä niin. Marttilan malli on tähän tavoitteeseen pääsemiseksi verrattomasti parempi kuin valituksi tullut. Ratkaisun paikka on viimeistään ensi kevään eduskuntavaaleissa. Äänet tulevat keräämään ne ehdokkaat, jotka ilman ryhmäsidonnaisuuksia valitsevat kurssin muutoksen: Palaamisen veteraanien perintöön vapaaseen itsenäiseen Suomeen. Se on paras vaalivaltti. (Tämä vinkki ei maksa mitään). Toivottavasti media kohtelee sivistysvaltioiden lailla tasapuolisesti myös eduskunnan ulkopuolella olevia puolueita. Erkki Heiskanen idän vientimies evp. hallituksen jäsen Heinola Kampanja eurofederalismia vastaan on huolissaan rahan tuhlaamisesta EU:ssa nyt alisteisia Brysselin eurofederalistiselle hallinnolle, joka muodostuu EU:n instituutioista ja EU:n politikasta. Kun kansallisten hallitusten toimeenpanovaltuudet on siirretty Brysseliin, demokratia on käytännössä kuollut. Tällä hetkellä ainoat tahot, jotka voivat taistella Brysseliä puhetorvenaan käyttävän talousvallan käskyttämistä vastaan ovat kansalliset hallitukset. Se mitä tarvitaan kussakin maassa, on kotipesän puhdistaminen ja valtaan pitää saada hallitus, joka toimii kansansa edun mukaisesti ja joka nousee vastarintaan pääomaa ja pankkeja vastaan. Se puolestaan edellyttää vasemmiston ja työväenliikkeen nousua vastustamaan tätä ennenkokematonta ja raakalaismaista hyökkäystä, jonka kohteena on kaikki elämän osa-alueet. Tuon vastarinnan seurauksena tulee olla huojuvan Euroopan Unionin rakennelman kertakaikkinen lopettaminen. Lähde:

8 VUOSIKERTA joulukuu 2010 Nro. 8-9 Jo joutui armas Eeuu SUOMEN VALTIOLLINEN ASEMA Viime vuodet Arizonan yliopistossa luennoinut poliittisen historian Kansainvälistä politiikkaa pitkäaikaisesti tarkkaillut professori Jo joutui armas Eeuu ja euro suloinen. professori Keijo Korhonen on toiminut Suomen ulkoasi- ainministeriön alivaltiosihteerinä, maamme ulkoministerinä ja Korhonen kommentoi Itsenäisyyspuolueelle maamme nykyistä valtiollista asemaa nauhoitetussa haastattelussa seuraavasti: Vaan meidän lompakosta YK- suurlähettiläänä. Professori Korhonen on ollut myös presidenttiehdokkaana ja presidentti Kekkosen varastaa jokainen. lähiavustajana. Nyt siunaustaan suopi taas pankki euroopan, se taseet uudeks luopi, se kutsuu talkoisiin. (teksti lainattu verkkolehti Uuden Suomen blogi-kommentista ) ASIAA Suomi on pieni maa. Liitetään Suomi sitten itään taikka länteen, niin siitä huolimatta Suomi on pieni maa. Itsenäisenä valtiona Suomi ja suomalaiset voivat parhaiten pitää huolta toisistaan ja kehittyä. Tällä hetkellä Suomi on liitetty länteen, Euroopan Unioniin. Tämä tarkoittaa seuraavaa: Jos EU-laki ja Suomen laki ovat ristiriidassa keskenään, niin EU-laki voittaa ja Suomen laki on muutettava yhdenmukaiseksi EU-lain kanssa. Toisin sanoen Suomi ei ole itsenäinen valtio. Tämä tilanne on korjattava ja Suomen valtiollinen itsenäisyys on palautettava. Paras työkalu tehtävän suorittamiseen on Itsenäisyyspuolue. Tervetuloa pelastustalkoisiin suomalaiset. Matti Heinonen kansanedustajaehdokas Jalasjärvi Kysymys on niin laaja, mikä nykytilanne on, ja mitä pitäisi tehdä, että sitä on lyhyesti vaikea käsitellä. Minusta kuitenkin tilanteen ydin on se, että kysymys on itsenäisyydestä, tai kansansuvereniteetista, tai kansakunnan itsemääräämisoikeudesta. Käytännössä ne kaikki ovat sama. Ja näyttää siltä, että EU Suomen eliitti ei enää ymmärrä edes oman itsenäisyyden ja suvereenisuuden käsitystä ja merkitystä. Mutta henki on tärkeämpi kuin aine. Oman suomalaisen identiteetin, oman tietoisuuden varassa siitä, mitä on olla suomalainen, on eletty viimeiset 200 vuotta tässä maassa ja sen varassa kestetty esim. viimeiset sotien vuodet, joka oli kansainvälisesti ajatellen muurikivi. Nyt näyttää olevan vallalla Suomen johtoeliitin keskuudessa epäpyhä kolmiyhteys; ahneus, pelkuruus ja typeryys. Näin on pakko sanoa. Ilmeisesti on tapahtunut suuri aatehistoriallinen muutos ja Suomen johtoportaasta on hävinnyt käsitys siitä mitä on olla suomalainen, hävinnyt käsitys omasta erikoislaadusta ja sen erikoislaadun puolustamisen välttämättömyydestä. Ja samalla on hävinnyt vastuu heikommista suomalaisista. Nyt joskus ajatellaan, että itsenäisyys on pelkkä korusana, liittyy Suomen lippuun, juhlapuheisiin, korkealentoisuuteen kaikin tavoin. Tämä on tietysti täysin väärä käsitys. Itsenäisyyden varassa pieni viisimiljoonainen eurooppalainen kansa pystyisi edelleenkin tekemään omat ratkaisunsa, omaksi hyödykseen ja hyväkseen. On tärkeä muistaa, että itsenäisyys on nimenomaan tavallisen ihmisen kannalta ensisijainen asia. Tottahan toki rikkaat ja vaikutusvaltaiset pärjäävät myös torpparivaltiossa, jollaiseksi Suomi nyt näyttää alennetun. Siis itsenäisyys antaa hyvän elämisen mahdollisuuden myös heikommille, jos se hyvin hoidetaan ja se on itse asiassa yhtä kuin yhteisvastuu meistä kaikista suomalaisista. Joskus joutuu ihmettelemään, mitä Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin ja medi- Tue toimintaa soittamalla: Lahjoita Lahjoita Lahjoita 5 an pääosan päässä oikein liikkuu. Järki siellä ei ainakaan päätä pakota. Ajatellaanpa tilannetta. Suomi on tällä hetkellä yhtä kuin yksi prosentti EU:n jäsenmaiden koko jäsenluvusta. Kysymys on siitä, minkä verran vaikutusta päätöksiin on yhden prosentin äänivallan omaavalla missä tahansa yhtiössä, vaikka kuinkin demokraattisessa. Yhden prosentin äänivalta on yhden prosentin äänivalta. Itsenäisellä maalla on sadan prosentin äänivalta omissa asioissaan. Meillä on myös nähtävästi unohdettu, mitä Euroopan unioni oikeastaan on. Sehän on uusin yritys eurooppalaisen suurvallan muodostamiseksi. Tällä kertaa Ranskan ja Saksan yhteisyritys, jota Britannia on joutunut vastahakoisesti myötäilemään. Perimmäinen tavoite on maksimoida eurooppalaisten suuryritysten voitot, jättiläisbyrokratioitten ja poliittisten eliittien edut ja suurten jäsenmaiden edut. Euroopan etua ei ole olemassakaan. Kysymys on siitä, että Euroopan unionin jäsenmaat kilpailevat keskenään vaikutusvallasta ja eduista ja heikommat joutuvat jalkoihin. Sanotaankin, että varpuset katsokoot eteensä, kun kurjet tanssivat. Mitä on eurooppalaisuus? Uskallan väittää, että itse olen eurooppalainen, jos kukaan. Tunnen Euroopan, tunnen sen historian ja osaan noin kahdeksaa eurooppalaista kieltä. Mutta minun isänmaani on vain Suomi. Kaikki mikä vahingoittaa ja kalvaa kumoon nykyistä Euroopan unionia, tätä uutta paavin kirkkoa, joka vaatii ylivaltaa meihin kaikkiin nähden, kaikki tällainen on voitoksi nimenomaan Suomelle, niin kuin muillekin pienille jäsenvaltioille. Mitä tämä meidän johtoeliittimme on tehnyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Se on yksinkertaisesti tunkenut mukaan lihapadoille. Suomalaiset Brysselin kävijät, olivatpa he siellä millä nimikkeellä tahansa, ovat minun silmissäni maankavaltajia. He ovat myyneet isänmaansa vapauden. He elävät loisina ja päällysvieraana Suomen kansan kustan- Arvoisa IPU-lehden lukija ja kannattajamme! Lähestyvät eduskuntavaalit edellyttävät suurta yhteistä ponnistusta koko puolueelta, kannattajilta ja vaaliorganisaatioltamme. Jotta voimme taata vaalimenestyksen kannalta tarpeellisen näkyvyyden ja kuuluvuuden, tarvitsemme talkootyön lisäksi myös rahaa. Lähde siis mukaan rahankeräykseemme ja lahjoita sopivaksi katsomasi summa! Kerro mahdollisuudesta myös ystävillesi, sillä yhdessä toimien sinä ja me kaikki matkaamme kohti parempaa Suomea! Soittamalla lahjoitat toimintaan kunkin numeron perässä olevan rahasumman. Lahjoitus suoritetaan puhelinlaskun yhteydessä. Operaattori velottaa puhelusta lisäksi normaalin paikallisverkkomaksun. Keräyksellä on Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämä rahankeräyslupa numero OKH271A. nuksella. He uskottelevat ja valehtelevat, että Suomen edut muistetaan Euroopan unionissa ja Brysselissä, sillä edellytyksellä, että suostumme olemaan luokan parhaita oppilaita, suostumme kaikkeen mikä meille sanellaan jo ennenkin kuin nämä päätökset Brysselissä on tehty. Me tiedämme, että kukaan ei suomalaisten puurolusikkaan puhalla, vain me itse voimme sen tehdä. Jokainen kansakunta ajaa omia etujaan, siihen on suomalaisillakin oikeus. Ja muistakaa, meillä on oma maa-alue, Suomi, joka kuuluu vain suomalaisille. Suomi on meidän rikkautemme. Tämä on iso maa. Sen väljyys tukee meitä, samoin sen luonto, josta voimme pitää huolta. Ja meidän kansamme on mainio kansa. Hyvin harva eurooppalainen kansa voi esittää samaa kuin suomalaiset historiassaan. Me olemme pystyneet elämään yli vaikeiden aikojen, nähtävästi helpot ja hyvät ajat koituvat turmioksemme. Aika omituista, että Brysseli yrittää monopolisoida Euroopan käsitteen. Me suomalaiset olemme eurooppalaisia, ei meidän tarvitse tulla eurooppalaisiksi. Me olemme jakaneet noin vuoden ajan yhteisen kulttuuriperinnön muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa, ei siihen enää Euroopan unionia tarvita. Vai ajatellaanko, että norjalaiset ja sveitsiläiset eivät ole eurooppalaisia, koska heidän maansa eivät ole Euroopan unionin jäseniä. Minua hirvittää myös kaukaa katsellen tämä uskomaton suomalaisten alemmuuden tunne. Jotta olisimme muka EU-eurooppalaisia, Suomen eliitti on luopunut omasta lainsäädännöstämme, Suomen omasta tuomiovallasta, Suomen ulkomaankaupan omista ehdoista, elintarvikeomavaraisuudesta ja monesta muusta asiasta. Suomella on nykyisin vähemmän itsenäisyyttä kuin meillä oli 100 vuotta sitten, jolloin olimme autonominen valtio Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Ulkopolitiikkaa ei Suomella enää ole, ulkoministeriön toiminnot ovat pelkkää pelleilyä, näin on pakko sanoa ulkoministeriön entisenä virkamiehenä. Kaikkein hirvittävintä on, että omasta Venäjän politiikasta on luovuttu. Suomen johtoporras on antanut Suomen Venäjän suhteet Brysselin huomaan. Tämä on uskomatonta. Venäjä on naapurimme ja tulee olemaan naapurimme. Kaikista Euroopan unionin jäsenmaista Suomella on pisin raja Venäjän kanssa. Siteeraan Juho Kusti Paasikiveä, joka sanoi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko tahansa, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle. Venäjän naapuruus ei ole meille uhka. Se on etu ja mahdollisuus ja tämä johtuu siitä, että Venäjä kaikkine heikkouksineen on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana enemmän kuin se muuttui edellisten 400 vuoden aikana. Ennen kaikkea Venäjä on naapurimme ja me kykenemme käyttämään etuna ja mahdollisuutena tätä naapuruutta. Eikö historia ole opettanut meille mitään? Emmekö ole oppineet mitään viimeisten vuoden historiasta toisen maailmansodan jälkeen ja siitä miten Suomi kehittyi kun sillä oli hyvät suhteet 1800-luvulla Venäjän kanssa? Me tiedämme, että me kykenemme hoitamaan suhteemme suuren kansakunnan ja maan naapuruudessa vain omin suomalaisin toimin, omalla vastuullamme naapurin kanssa eläen. Se ei tule onnistumaan Euroopan unionin talutusnuorassa. Suomessa on havaittavissa nyt tällä hetkellä järjettömän Venäjävastaisuuden nousua. Se on tietysti historiallisesti ymmärrettävää, mutta täytyy muistaa, mikä sen hinta saattaa olla. Se on mielestäni järkyttävää ja pelottavaa, ja tässä asiassa meidän on ennemmin tai myöhemmin otettava järki käteen. Meidän ei tarvitse alentua mielistelemään naapuriamme, meitä ei sido enää mikään YYA-sopimus, mutta tämä tilanne ei vapauta meitä elämästä hyvinä naapureina suuren naapurin kanssa ja hyötymällä molemmin puolin tästä yhteiselämästä. Pahin hinta Euroopan unionin jäsenyydestä on maksettu Suomen sisäpolitiikassa ja talouspolitiikassa. Yksinkertaisesti se hinta on, että Suomesta on tullut eriarvoisuuden yhteiskunta. Eriarvoisuus on lisääntynyt ihmisten kesken suomalaisten välillä ja myös alueellisesti. Tämä on minusta kaikkein vakavin asia. Meillä ei koskaan Suomessa ole ollut tilannetta, jossa osa väestöstä on joutumassa tarpeettomien ihmisten luokkaan. Tällaista tarpeettomien ihmisten luokkaa ei ole koskaan ennen Suomessa ollut ja kun se nyt päästetään syntymään ja tätä syntymistä tahallaan edistetään, se merkitsee vaaraa koko kansakunnalle. Me tiedämme mitä on tapahtumassa. Syrjäsuomi näivettyy ja näivetetään. Köyhät ajetaan kyykkyyn, köyhyys lisääntyy, hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan alas. Ns. markkinavoimat, jotka ovat pelkkää kuvittelua, sillä kaikki markkinavoimat ovat omien päätösten tuloksia, ns. markkinavoimat hallitsevat tätä maata. Pääoma on ottanut niskalenkin kansasta, työn osuus on sorrettu alas pääoman hyväksi. Näin huonoa suhdetta työn ja pääoman välillä ei Suomi ole kokenut itsenäisyytensä aikana. Otetaan yksi esimerkki. Suomen valtamedia iloitsee po-

9 Nro. 8-9 joulukuu VUOSIKERTA 9 SAAKO KANSALAISALOITE KANSAN TUEN? sitiivisesta vaihtotaseesta. Siis siitä, että maahan tulee muka rahaa enemmän kuin sitä menee, mutta ei koskaan mainita sitä, että positiivisen vaihtotaseen hinta on negatiivinen pääomatase. Se merkitsee sitä, että suomalaisten työllä, pääomalla, suomalaisella raaka-aineella ja yritteliäisyydellä saadut tulot valuvat ulkomaille. Ne sijoitetaan ulkomaille, koska ne ovat ison rahan kannalta tuottoisampia sijoituskohteita kuin Suomeen sijoittaminen. Onko tämä oikein? Eikö meillä kansakuntana ole oikeus itse hallita omaa aluettamme, vastata omista raaka-aineistamme ja saada nauttia oman työmme tuloksista. Näiden EU-vuosien aikana Suomen oma tärkein tuotantopääoma, mainittakoon vain metsäteollisuus, on siirtynyt kansainvälisen kapitaalin haltuun. Paljon mainostettu Nokia, joka on muka suomalainen yhtiö, on 95 prosenttisesti ulkomaalaisten sijoittajien hallussa. Nokiassa on suomalaista lähinnä enää hyvän suomalaisen pohjoissatakuntalaisen kauppalan nimi. Olemme nähneet miten suomalaisia tehtaita, jotka on rakennettu suomalaisten työllä ja säästöillä, suljetaan heti kun vain suhdanteet heikkenevät. Vain raha on tärkeää, eivät ihmiset. Suomessa, EU-Suomessa talous ei ole enää ihmistä varten, ihmiset ovat taloutta varten. Lyhyesti sanoen meitä Suomessa kohdellaan jo nyt kuin kehitysmaan asukkaita. En oikeastaan tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Asia on liian vakava, että sen ottaisi huumorin kannalta, mutta toisaalta se on niin naurettava, että sen naurettavuutta ei voi olla huomaamatta. Sanon ihan lyhyesti, että sivusta katsellen Suomi on eräänlainen hoidokkien runnaama hullujenhuone. Suomi on epädemokraattinen. Meillä on kolme puoluetta, jotka keskenään näyttelivät olevansa eripuraisia, tai ainakin erimieltä korkeista asioista, mutta itse asiassa keskenään jakavat vallan. Joskus yksi on oppositiossa ja toiset hallituksessa ja sitten taas roolit vaihtuvat. Kolmella suurimmalla puolueella on niin samanlaiset tavoitteet politiikassa, että voisi sanoa, että meillä on itse asiassa tällä hetkellä kolme oikeistolaista kokoomuspuoluetta. Todellista oppositiota ei ole, ei ole olemassa vaihtoehdon esittäjää. Toisinajattelijoitten suu vaietaan tukkoon. Ei Suomessa ole sananvapautta. Tosin sanankäyttämisestä ei joudu vastuuseen eikä vankilaan, sen verran länsimaisia olemme, mutta sanankäyttäminen, sen salliminen on niiden hallussa, jotka sanaa hallitsevat. Kaikki toisinajattelu on Suomen nykyeliitin ja valtamedian mielestä väärinajattelua. Ei tämmöinen ole mitään pohjoismaista demokratiaa. Esim. Ruotsissa on paljon parempi keskustelu- ja demokratiatilanne kuin Suomessa. Sanoisin, että Suomen nykyinen tilanne puolueitten ja yhteiskunnallisen keskustelun kohdalla on jonkinlainen välimuoto pohjoismaisen demokratian ja venäläisen mallin välillä. Meillä eletään lähes kuten Venäjällä, jossa on yksi vallanpuolue niin kuin sanotaan. Meillä on myös yksi vallanpuolue, vaikka se näennäisesti onkin jakautunut kolmen puolueen kesken. Näyttää siltä, ettei mikään muutu, ennen kuin kaikki muuttuu. Syvällinen muutos ajattelutavassa on tarpeen. Minä luotan Suomen nuorisoon ja uskon, että seuraava sukupolvi jälleen ymmärtää mikä on itsenäisyyden arvo tälle maalle. Luotan siihen, että Suomen vapauden ja itsenäisyyden aate elää. Uskon ja tiedän, että suuri ja mahtava eurostoliitto tulee tukehtumaan ahneuteensa ja että se heitetään historian roskatynnyriin. Niin on tapahtunut vuoden ajan kaikille muillekin eurooppalaisille suurvaltakummituksille. Olkaamme me suomalaiset silloin valmiita. Ottakaamme silloin itsenäisyytemme takaisin. Keijo Korhonen Oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan valtiollista kansalaisaloitetta koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä on valmistella valtiollista kansalaisaloitetta koskeva lakiehdotus sekä ehdotukset tarpeellisista muutoksista eduskunnan työjärjestykseen. Työryhmän tulee toimeksiannon mukaisesti työnsä aikana kuulla laajasti eri kansalaisjärjestöjä. Työryhmä järjesti ensimmäisen tällaisen kuulemistilaisuuden tiistaina Helsingissä, Säätytalolla. Tilaisuuteen osallistui n. 40 eri kansalaisjärjestöjen edustajia, mukana muutamia eduskunnan ulkopuolisia puolueita. edustajana olin minä läsnä. Oikeusministeriön työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri avasi kokouksen. Sen jälkeen työryhmän sihteeri, lainsäädäntöneuvos Sina Uotila kertoi EU:n kansalaisaloitejärjestelmän ajankohtaisesta tilanteesta. Asetusesitys on parhaillaan käynnissä EU:n parlamentissa. Lyhyen avauksen jälkeen lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri antoi puheenvuoron salin yleisölle. Runsaan kahden tunnin aikana jokainen aktiivi osanottaja saikin puheenvuoron. Kuulemistilaisuuteen työryhmä oli jättänyt keskustelukysymyksiä, joidenka pohjalta keskustelu lähti käytiin. Kysymykset ja salissa käyty keskustelu: Ehdotettu kansalaisaloitetta koskeva perustuslain säännös jättää aloitteen muodon tavallisen lain tasolla säädettäväksi. Tulisiko kansalaisaloite tehdä lakialoitteen vai toimenpidealoitteen muodossa? Lakialoite sisältää lakiehdotuksen pykäläteksteineen ja sen perustelut. Toimenpidealoite puolestaan sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä perusteluineen. Tulisiko molempien vaihtoehtojen olla käytettävissä? Lähes kaikissa puheenvuoroissa esitettiin molempien vaihtoehtojen käyttömahdollisuutta. Esille tuotiin selvästi, ettei kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä ole mahdollisuuksia tehdä lakialoitetta ja jos kyse on kansalaisaloitteesta silloin on annettava mahdollisuus tehdä toimenpidealoite, jonka pohjalta virkamiehet laativat lakialoitteen. Tulisiko kannatuksen ilmoittaminen aloitteelle olla mahdollista sähköisesti? Sähköinen keruu edellyttää tietoteknisesti turvallisen keräysjärjestelmän käyttöä mm. henkilötietojen suojan vuoksi. Tämän päivän maailmassa pitää ehdottomasti olla mahdollisuus myös sähköiseen kannatuksen ilmaisuun. On viranomaisten asia selvittää ja käyttöönottaa turvallinen sähköinen osanotto. Todettiin, että tällainen mahdollisuus luo kansalaisille paremmat osallistumismahdollisuudet. Onko tarpeen asettaa allekirjoitusten keräämiselle määräaika? Kuinka pitkä aika olisi sopiva? Osanottajat olivat sitä mieltä, että määräaika on hyvin tärkeä ja sopiviksi määräajoiksi esitettiin 12 tai 18 kuukautta. Miten arvioitte aloitteen tekijöihin mahdollisesti kohdistuvia velvoitteita? - aloitteen kääntäminen ruotsin/suomen kielelle? Keskustelussa esitettiin mahdollisuus aloitteen kääntämisestä joko ruotsiksi tai suomeksi, mutta sen on tapahduttava viranomaistoimituksena. Ei voida olettaa, että aloitteentekijät pystyvät käännöstyöhön. allekirjoitusten ja henkilötietojen säilyttäminen tietyn määräajan ja sen jälkeen velvoite hävittää ne? Tässä kohdassa viitattiin lähinnä muihin henkilötietojen säilyttämistä koskeviin määräyksiin. Todettiin kylläkin, ettei allekirjoituksia ja henkilötietoja saa säilyttää määrättömiä aikoja, eikä velvoite tästä voi olla aloitteentekijällä. vastuu allekirjoitusten sähköisen keruun tietoteknisestä turvallisuudesta? Keskustelussa tuli selvästi esille, että allekirjoitusten sähköisen keruun tietotekninen turvallisuus on oltava viranomaisten valvannossa. Aloitteentekijöillä ei voi olla tällaista velvoitetta. - Onko tarpeen asettaa aloitteen tekijöille velvoite ilmoittaa rahoittajansa? Katsottiin ehdottoman tärkeäksi tuoda esille kaikki rahoittajatahot. Tässä on mahdollisimman laaja läpinäkyvyys erittäin tärkeä. Tulisiko eduskunnalla olla velvollisuus kuulla aloitteen tekijöiden edustajia valiokunnassa? Kaikissa puheenvuoroissa tuotiin esille ehdoton eduskunnan valiokuntien kuuleminen asiassa. Tulisiko aloitteen tekijöillä olla oikeus peruuttaa eduskunnalle jo toimitettu kansalaisloite? Tämä koettiin ongelmallisena mahdollisuutena, koska aloitteen allekirjoittajat seisovat aloitteen takana. Kuka on se taho, joka ottaa vastuun kansalaisaloitteen peruuttamisesta? Toisaalta voi olla aloite, joka sen voimassaoloaikana on jo ehditty toteuttaa eduskunnassa. Tarvitaanko kansalaisaloitejärjestelmässä jonkinlaista opastuksesta vastaavaa toimipistettä, help desk'iä, esimerkiksi eduskunnan yhteydessä? Keskustelussa katsottiin todella tärkeäksi kansalaisaloitteen tiedottaminen ja markkinointi sekä opastus. Ei riitä, että jonkinlainen help desk toimii eduskunnan yhteydessä, Helsingissä vaan vaadittiin, että tällaisia toimipisteitä on oltava ympäri maata. Näiden kysymysten lisäksi tuotiin esille, että työryhmään pitäisi saada myös kansalaisjärjestöjen edustaja mukaan. Arvosteltiin paljon allekirjoitusten vähimmäismäärää, joka työryhmän mukaan on viisikymmenntätuhatta (50 000), useissa puheenvuoroissa ehdotettiin puolta tästä määrästä. Työryhmä ei ollut myöskään määrännyt missä aikarajoissa eduskunnan on otettava aloite käsittelyyn ja mitä tapahtuu, jos eduskunta ei ota aloitetta käsittelyyn? Useassa puheenvuorossa nähtiin tämä valtiollinen kansalaisaloite hyvin näennäisenä eleenä, joka todellisuudessa tuskin tuo uusia lakeja. Se mikä olisi tärkeätä kansalaisaloitteiden esille tuomisessa on tiedottaminen ja siihen olisi saatava valtiovalta mukaan mahdollisimman laajasti. Työryhmä järjestää kansalaisille avoimen verkkokeskustelun kansalaisoitteesta valtionhallinnon Otakantaa.fi sivustolla. Tänne sivuille kannattaa mennä ja käydä aktiivisesti keskustelua asiasta. Millainen on toimiva kansalaisaloitejärjestelmä. Lea Launokari varapuheenjohtaja

10 VUOSIKERTA joulukuu 2010 Nro. 8-9 Näin Suomi vietiin EU:hun Suoria lainauksia mediasta vv (lähde suluissa) Ulkoministeri Heikki Haavisto: Kyllä meidän täytyy lähteä siitä, että meillä on oikeus pitää puhtaat kotieläimet ja mahdollisimman vähän kasvitauteja, sekä terveet ihmiset, mutta se tulee olemaan aika vaikeaa. Näen Sveitsin mukaantulon Euroopan yhteisöön erittäin vaikeana, koska Sveitsi on maa, jossa jokainen ihminen on ollut kansanäänestyksellä ottamassa kantaa lähes kaikkiin vähänkin merkittävimpiin asioihin. Kuinka he sitten Ey:n myötä olisivat hetkessä kypsiä luovuttamaan päätösvallan maan rajojen ulkopuolelle. vaatii ainakin yhden sukupolven kypsyttelyn, ellei enemmänkin, hyväksyä se, ettei päätösvalta ole omissa käsissä ja että ihmisten mahdollisuus vaikuttaa heitä lähellä oleviin asioihin on heiltä pois. (Kotieläin-lehti 4/1993) Arkkipiispa John Vikström: Euroopan yhdentymisessä on kysymys siirtymisestä yksilökeskeisestä ja nationalistisesta ajattelusta yhteisen vastuun tiedostamiseen ) Arkkipiispa Johannes: EU:n ulkopuolella eristäytyisimme kansojen yhteydestä. Näkemykseni mukaan EU on tämän ajan pyrkimystä Euroopan kansojen kokonaisuutta ja eurooppalaista perinnettä palvelevaan ja edistävään yhteisöön ) Pääministeri Esko Ahon avustaja (sittemmin MTK:n puheenjohtaja) Esa Härmälä: Me kaikki tiedämme, että jäsenyydellä olisi joku, todennäköisesti aika suuri etu meidän kansantaloudellemme. Mielestäni valitsemalla Unioniin liittymisen valitsemme samalla kehityksessä mukanaolon, dynamiikan ja avautumisen politiikan. Kieltäytymällä jäsenyydestä meitä kohtaa tietty eristäytyminen ja paikoilleen jämähtäminen. (Kotieläin-lehti huhtikuu 1994) Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n hallituksen puheenjohtaja Georg Ehrnrooth: Talouskasvun vauhdittuminen ja investointien käynnistyminen edellyttävät myönteisen EU-ratkaisun ohella muutenkin johdonmukaista ja ennustettavaa talouspolitiikkaa. (Ilkka ) SKP:n (Suomen kommunistisen puolueen) ex-puheenjohtaja Aarne Saarinen: Euroopan yhdentymisessä on kysymys rauhasta, turvallisuudesta ja humanismista. Tämänkin vuoksi Suomen olisi liityttävä EU:n jäseneksi, jossa se voisi muun muassa muiden Pohjoismaiden kanssa merkittävästi vaikuttaa nimenomaan rauhanomaisen yhteistyön kehittämiseen ja sen laajentamisen koko maanosaamme käsittäväksi ) Ex-pääministeri Kalevi Sorsa: Mennään mekin päättämään Euroopasta. Ilman EU-jäsenyyttä Suomi on äänetön yhtiömies, jota täysjäsenet joko kuulevat tai ovat kuulematta. Jäsenyys ei vie itsenäisyyttämme, vaan päinvastoin saamme päätösvaltaa asioissa, joiden suhteen Etassa olemme sopeutujan asemassa ) Kansanedustaja Kirsti Ala-Harja (kok.) EU-jäsenyys on helpotus. EU:n jäsenenä Suomi saa tukea EU-kassasta, joka ulkopuolella jää saamatta. Ellei ole varaa, ei voida pitää yllä nykyistä palvelutasoa, ei sosiaalisia turvaverkkoja, jota jokainen haluamme. EU antaa meille myös laajenevat markkinat, jonne puhtaat ja hyvälaatuiset elintarvikkeemme löytävät suuremmat markkinat. Se on vain itsestämme kiinni. (Ilkka ) Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki: Suomi ei menetä itsenäisyyttään EU-ratkaisun myötä. Itsenäisyyttä on mielestäni se, että me omien etujemme pohjalta päätämme, millaiseen kansainväliseen yhteistyöhön me haluamme osallistua. Itse asiassa tärkeä syy jäsenhakemukseemme on ollut juuri se, että pääsemme mukaan tekemään niitä päätöksiä, jotka joka tapauksessa vaikuttavat meihin. (Järviseutu-lehti ) Valtioneuvos Johannes Virolainen: Yleisistä syistä mentävä Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen ei ole uusi ja järkyttävä ratkaisu ) Vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen: EU-Suomi nostaisi arvoaan Venäjällä. Jäsenyyden suurin hyöty onkin poliittinen. Sen avulla Suomi voi olla enemmän oman tulevaisuutensa luoja, subjekti, kuin pelkkä muualla tehtyjen päätösten objekti. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi tulee parantamaan tuntuvasti Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön edellytyksiä ) Helsingin yliopiston kansantaloustieteen apulaisprofessori Vesa Kanniainen: EU-jäsenyys lisää turvallisuuttamme Suomelle EU-jäsenyys on ennen muuta turvallisuuspoliittinen ratkaisu ) Naisten Eurooppa ry:n puheenjohtaja Liisa Piitulainen-Numminen: Suomen itsenäisyys säilyy EU:ssa. EU-jäsenyyden odotetaan nyt parantavan mahdollisuuksiamme vaikuttaa ylikansallisiin ympäristöongelmiin ja tarjoavan resursseja sellaisiin hankkeisiin, joihin omat rahkeemme eivät riitä ) Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.): Nyt tarvitaan ylikansallista demokratiaa. olennaista on yrittää taivuttaa EU-rakennelmaa kaikista sen puutteista huolimatta ylikansallisen talouden säätelijäksi ja kansalaisten vaikutuskanavaksi. Maastrichtin sopimuksen keskeisissä tavoitteissa, talous- ja rahaliitossa sekä yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, ei voida edetä demokraattisesti palauttamatta ratkaisuja välillä kansalaisille. Näin ajatellen lokakuussa (1994) ei ratkaista esimerkiksi kysymystä Suomen mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta tai sitoutumisesta EU-rahaan, vaan kansalaiset päättävät niistä myöhemmin ) Metalliliiton puheenjohtaja Per- Erik Lundh: EU-jäsenyys on elinehto Suomen teollisuudelle. Tästä yksinkertaisesta perustotuudesta voidaan vetää se johtopäätös, että EU-jäsenyyden avulla myös mahdollisuudet huolehtia pohjoismaisesta sosiaaliturvasta kohentuvat. Haluammeko vetäytyä ja jäädä sivuun kansainvälisestä kehityksestä ja vuorovaikutuksesta, vai haluammeko olla mukana muiden joukossa vaikuttamassa siihen Eurooppaan, josta olemme ainakin taloudellisesti erittäin riippuvaisia. (Pohjalainen ) Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä: Pesälän mukaan ainakin se tiedetään EU-tilanteessa, että rehujen hinnat tulevat putoamaan huomattavasti ja se on kotieläintuotannon kannalta iso asia. Ei sellaista vaalitulosta ja sellaista hallitusta tule, joka lähtisi karsimaan pois sitä kansallista tukea, jota saadaan 3,3 mrd (markkaa), Pesälä ennustaa Mikäli kansa äänestää EU:iin liittymistä vastaan otetaan Maatalousbudjetti heti uuteen käsittelyyn, Pesälä tähdentää. Valtionvarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön budjettien ero on miljardin (markan) verran, joka on kaavittava jostakin pois. (Kotieläin-lehti syyskuu 1994) Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen: Euroopan unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, jotka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisenä kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosialidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan Unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista. (YLE A-Studio 1994) Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki: Meidän todellinen itsenäisyytemme vahvistuu, jos Suomi liittyy EU:n jäseneksi. En pidä kansallisena onnettomuutena kumpaakaan vaihtoehtoa. EU:n ulkopuolelle jääminen on kuitenkin epävarmempi vaihtoehto, hyppy tuntemattomaan. Minä rakastan tätä maata ja maakuntaa niin paljon, että äänestän kyllä Suomen tulevaisuudelle ja itsenäisyydelle. (Pohjalainen ) Valtioneuvosto (Pääministerin Esko Ahon hallitus): EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet eräissä kysymyksissä harjoittaa toimivaltaansa yhteisesti. EU tavoittelee kestävää ja tasapainoista kehitystä. EU haluaa kohottaa kansalaistensa elintasoa ja elämisen laatua sekä parantaa kuluttajien suojaa ja ympäristön suojelua. EU-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävällä tavalla. Useimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella. (Jokaiseen talouteen lähetetty Valtioneuvoston tiedote Euroopan unionin jäsenyydestä syyskuussa 1994) Emeritusarkkipiispa Mikko Juva: Suomi kuuluu Euroopan yhteyteen. Kun Eurooppa nyt yhtyy, Suomen etu on liittyä mukaan unioniin. Sen jälkeen Suomen ei enää voida käyttää poliittisen kaupan hintana. Demokratia ei merkitse vain kansan osallistumista päätöksentekoon, se on myös asioiden ratkaisemista keskusteluin, ei voimakkaamman osapuolen sanelulla. Tähän demokratiaan voimme osallistua vain jäseninä ) Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Pekka Ahtiala: EU on Suomelle historiallinen tilaisuus. EU ei ole koskaan kävellyt jäsenmaansa yli. Näin ei tapahtune tulevaisuudessakaan. Suomella olisi siten todellista vaikutusvaltaa sille tärkeissä, joskin harvoissa asioissa. EU on löyhähkö valtioliitto, ei liittovaltio, eikä siitä lähivuosikymmeninä näytä tulevankaan muuta ) Metsäteollisuus ry:n mainoslehti: Kaikille metsäteollisuudesta toimeentulonsa saaville niin yritysten henkilöstölle, metsänomistajille kuin alihankkijoillekin Suomen jäsenyys EU:ssa on paras tae työn ja toimeentulon jatkuvuudesta. Jäsenyys merkitsee myös Suomen säilymistä kiinnostavana sijoituskohteena, koska ulkomainen pääoma hakeutuu mieluummin EU:n jäsenmaihin. Ulkomaisen pääoman avulla voidaan varmistaa tuotannon säilyminen ja metsävarojen hyödyntäminen Suomessa. (1994) Elävän Maaseudun Ystävät ry:n mainoslehti: Suomen EU-kansanäänestyksen vaihtoehdot ovat KYLLÄ tai NJET Maatalouden tuotantokustannuksetkin laskisivat EU-jäsenyyden myötä. (1994) Vihreä Suomi Euroopassa (pj. Anneli Jäätteenmäki, varapj. Heidi Hautala) ry:n mainos: Ympäristö, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat meille yhtä tärkeitä elipä Suomi erillään Pohjolassa tai aktiivisena päättäjänä Euroopan Unionissa. EU on kaukana onnelasta. Pidämme silti parempana vaikuttaa suomen asioihin EU:n jäsenenä. ETA:n kautta saamme pelkän pullan. Haluamme myös rusinat, päätösvallan. Professori U.B. Lindström: Puheet Suomen itsenäisyydestä ja omista ratkaisuista ovat yksisilmäisiä tämän päivän maailmassa, jossa niin tavarat, ihmiset, pääomat kuin saasteetkin liikkuvat yli rajojen. Siksi sanon kyllä maailmalle ja EU:lle ) Ministeri Max Jakobson: EY on valtioiden yritys hallita markkinavoimia. (Pohjalainen ) EU-jäsenyyden vastustajat varoittivat Yhteiskuntatieteiden tohtori Toivo Pihlajaniemi: Jos Suomi oli vuosina jotain muuta kuin itsenäinen valtio, olisi se samoilla kriteereillä muuta myös EU:n jäsenenä. Euroopan unionin jäsenyys siirtäisi välittömästi sisäpolitiikkaa koskevan osan valtiollisesta suvereniteetistamme suomalais-kansalliselta tasolta Unionin alueen kattavalle eurooppalaiselle tasolle. EU:n asiantuntijat ja poliitikotkin ovat alkaneet huomautella suomalaisille päättäjille, että heidän tulee kertoa EU-jäsenyyttä koskeva anomus- ja päätöksentekomenettely sekä jäsenyyden merkitys suomalaisille rehellisesti. Muuten tulee vaikeuksia. Jos ei mitään muuta, niin tämä neuvo on syytä ottaa varteen. (Maaseudun tulevaisuus ) Fil. tohtori, presidenttiehdokas Keijo Korhonen: Tasavallan presidentin vaaleista (1994) tulee ainutlaatuisen tärkeä ratkaisu. Vain tasavallan uusi päämies, tukenaan Suomen kansan tahdonilmaisu kansanäänestyksessä, voi lopettaa isänmaamme nykyisen holtittoman ajelehtimisen kohti Euroopan Unionin jäsenyyttä. Jäsenyys merkitsisi itsenäisyyden menettämistä. Ilman tasavallan presidentin myötävaikutusta ei Suomen suhteita Euroopan Unioniin voida järjestää. Tämä johtuu Suomen perustuslaeista, joiden mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää tasavallan presidentti. Valitessaan tasavallalle uuden päämiehen Suomen kansa tekee samalla toisenkin valinnan. Kansalaiset ilmoittavat, haluavatko he Suomen jatkavan elämäänsä itsenäisenä, täysivaltaisen, kansanvaltaisena, puolueettomana maana. (Suomen Kansan Itsenäisyysrintama ry:n vaalilehti 1993) Poliittisen historian dosentti, fil. tohtori Ilkka Hakalehto: Itsenäisen Suomen valtion olemassaolo päättyy samalla hetkellä, kun maa liittyy Maastrichtin sopimuksen mukaiseen Unioniin. Esimerkiksi Saksassa liittokansleri Kohl on johdonmukaisesti nimittänyt Maastrichtin sopimusta ensi askeleeksi Euroopan liittovaltioon ja yhä syvenevän liittovaltion peruskiveksi. (Teoksessa Itsenäisyys vaarassa 1993) EU:sta sanottua Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen: Euroopan unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, jotka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisenä kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosialidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan Unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista. (YLE A-Studio 1994) Pääministeri Paavo Lipponen: Ranska ja Britannia haluavat kehittää EU:lle vain kriisinhallintakykyä eikä yhteistä puolustusta ) Pääministeri Paavo Lipponen: EU:sta tulee kehittää suurvalta, jotta se voi toimia täysivaltaisesti maailmassa. (Lontoossa )

11 Nro. 8-9 joulukuu VUOSIKERTA 11 Sdp: Sdp hahmottelee EU:sta liittovaltiota. Sdp:n Eurooppa-asiakirja: Unionille oma eduskunta, hallitus ja verotusoikeus. (Aamulehti ) Suurlähettiläs (v.2008 kokoomuksen kansanedustaja) Pertti Salolainen: Pidimme tiiviisti yhteyttä ayliikkeen johtajiin jo Eta-neuvottelujen aikana ( ). Kerroimme heille kaiken. Koska tiesimme, että ilman ay-liikkeen tukea EU-jäsenyydestä ei tule mitään. Ay-johtajat saatiin siis salaisella lobbauksella jo hyvissä ajoin sitoutumaan EUhankkeeseen. MTK:n ja kepun kohdalla tarvittiin ovelampi juoni. Ulkoministeriksi otettiin Heikki Haavisto, MTK:n puheenjohtaja. Sillä tavoin hajotettiin MTK:n ja kepun rivit. Muuten olisimme MTK:n takia hävinneet EUkansanäänestyksen. (Seura ) Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth: Kilpailukykyisiä yrityksiä voi puolestaan syntyä vain supistamalla radikaalisti julkisen sektorin roolia, Horjumattoman sitoutumisen (EU:n) rahaliiton käynnistämiseen 1. tammikuuta 1999, sallimatta mitään heikennyksiä Maastrichtin kriteereihin, katsottiin (ERT:ssä eli Euroopan teollisuusmiesten klubissa) olevan ainoa tie paitsi työkurin säilymiselle myös asioiden eteenpäin viemiselle ) Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja (pääministeri v. 2008) Matti Vanhanen: Vanhanen vaatii kansanäänestystä, jos EU liukuu liittovaltioksi ) EU-parlamenttiehdokas Kyösti Virrankoski (kesk): Omilla jaloillaan seisova Suomi ei luovu omasta rahastaan, markasta. Euroopan yhteiseen valuuttaan ja rahapolitiikkaan siirtyminen veisi toteutuessaan meidät Euroopan liittovaltion jäseneksi. (Kyösti Virrankosken vaalimainos eurovaaleissa 1996) Akatemiatutkija Anne Koski: "Sanomatta jättäminen voi olla poliittisesti yhtä merkittä teko kuin sanominenkin, Anne Koski toteaa väitöskirjassaan Niinkö on jos siltä näyttää? Kosken mukaan vaikenemisella ja joidenkin asioiden salaamisella oli merkittävä osa, kun kansaa valmisteltiin hyväksymään Suomen EU-jäsenyys vuoden 1994 kansanäänestyksessä. Aluksi Suomen poliittinen johto loi mielikuvaa, ettei puolueettomuusasema muutu radikaalisti EUjäsenenä ja että puolueettomuus on neuvoteltavissa. Prosessin aikana valtiovalta suuntasi julkista huomiota pois Maastrichtin sopimuksen velvoitteista näytösten avulla. Tämän lisäksi poliittinen johto salasi asioita, esitti ristiriitaisia tulkintoja ja piti matalaa profiilia julkisuudessa. (Maaseudun tulevaisuus ) Suomen Poliittinen Historia-teos: Päinvastoin kuin suuri osa suomalaisista, jotka äänestivät jäsenyyden puolesta Venäjän naapuruuden aiheuttamista jatkuvista vaaroista vakuuttuneina, EU:n vastustajat lähtivät jäsenyyden tuomista mahdollisista ulkomaisen pääoman, maahanmuuttajien kilpailun ja kulttuuri-imperialismin vaaroista. Kansalliskiihkoinen oikeisto enempää kuin vanha kommunistinen äärivasemmisto ei piitannut enää lähialueiden mahdollisista uhkatekijöistä vaan vastusti Euroopan integraatiota periaatteesta. Mielenkiintoinen, melko vaikeaselkoisin perustein vastaan harannut, puoluetaustaltaan hajanainen ryhmä koostui vanhoista Kekkosen kannattajista, johtavana edustajanaan Keijo Korhonen. (Suomen Poliittinen Historia , Jussila, Hentilä, Nevakivi, WSOY 1995) Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen: Ei ole paluuta vanhaan kansallisvaltioiden aikaan, eikä ole kysymys siitä, järjestetäänkö kansanäänestys (EU:n perustuslaista) vai ei. Kysymys on sen ymmärtämisestä, että tämän päivän itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista ) Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini: "Ei me ajettu eroa EU:sta. Vähemmän EU:ta ja parempaa Eu:ta. Siinä poikkean eräistä, että en ole luvannut työttömyyden poistuvan jossain ajassa tai vaatinut eroa EU:sta." (Pohjalainen ) Tyhmistynyt Suomi vain ottaa selvää, Tarvitsee miten suomalaiset viettävät vapaa-aikaa, mitä seuraavat tv:stä, internetistä, mitä vähää enää lukevat tai käyvät teatterissa, niin kansakunnan sielunmaisema piirtyy verkkokalvolle yhtä innostavana kuin hakkuuaukea. Näin on pykätty puolivapaiden valtakunta, joka tuottaa väljähtyneen keskioluen kaltaista taidetta. Kirjallisuudeksi on ruvettu kutsumaan kopioitua ja monistettua tekstimassaa, jonka ainoana tarkoituksena on kerätä koostajalleen mahdollisimman paljon rahaa. Kirjallisuuden banalisointia pahimmillaan edustavat suuret kustantamot. Niiden liukuhihnat sylkevät pääasiassa dekkareita ja pöhköviihdettä. Siitäs kuulitte. Nuo tylyt luonnehdinnat Suomen tämänhetkisestä henkisestä tilasta olen poiminut hiljakkoin VS-Kustannuksen kustannuksella ilmestyneestä tietokirjailija ja toisinajattelija Eero Taivalsaaren pamfletista Unohdettu viisaus. Hätkähdyttävää, pelottavaa, toisaalta hykerryttävää luettavaa lähinnä siksi että kaikki on pääpiirteittäin totta. Tiedämme sen kaikki, kun mietimme itsetykönämme rehellisesti, mitä aiomme tänäkin iltana katsoa telkkarista, mitä lukea vai lukeako mitään, mitä tehdä viikonloppuvapaalla, millä liikkua kaupungilla, mitä hankkia shoppaillessamme trendikkäinä Joensuun mammuttimarketeissa jne. Ainakin itse luin kirjan häveten typeryyttäni ja tavanomaisuuttani. Ja sitä, että vaikka kirjailijana kuulun periaatteessa älymystöön, olen aikaa myöten tuudittautunut poliittisen ja talouselämän eliitin ja valtamedian rummutukseen, että kaikki on meillä nykyään parhaalla mahdollisella tolalla eikä vaihtoehtoja ole, että olemme sivistyskansa. Naurattikin, välistä teki mieli itkeä. Jokin minussa riemuitsi koko ajan: on vielä yksi joka raskii musertaa nössöt illuusiomme ja myytit helvetin päreiksi. Tuli tunne kuten vain tosiviisaan, joka väittämänsä perustelevan ihmisen seurassa: juuri noin minäkin olin ajatellut, en vain ole huomannut, osannut tai tohtinut sanoa. Syyttä ei Tapio Kuosma puhu Uuden Suomen kirjakritiikissään Erno Paasilinnan ja Paavo Haavikon teksteihin ja esiintymiseen verrattavasta suunnattomasta intelligenssin ilotulituksesta. Onkin valitettavaa, että Taivalsaaren kaltainen historiantuntija ja yhteiskuntakriitikko ei ole saanut ääntään laajemmin kuuluville. Esimerkiksi Hesari ei edes arvostele kaikkia hänen kirjojaan, ja jos arvosteleekin, nuijii paskaksi. Uutuuskirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä taas kuuluu olleen kolmisenkymmentä henkeä, vaan ei yhtään valtamedian edustajaa. Toisaalta se todistaa, että häntä pelätään, halutaan vaieta kuoliaaksi. Tunnen tuon tulisielun henkilökohtaisesti: keskiluokkaiseen virkamiesperheeseen Otavan maatalouskoululla Mikkelissä syntynyt, helsinkiläistynyt 70-vuotias pitkä luurankomaisen laiha, vähän kolkonnäköinen maisterinroikale, jolla on keliakia ja joka sanoo itseään kaupunkisissiksi. Sanojensa mukaan hän sairastaa myös tilapäisesti rauhoittunutta syöpää. Siksikin Unohdetun viisauden alku on hyytävä: Alkoi jo hämärtää. Ennen yön laskeutumista päätin vielä yrittää, vaikka aikaa on niukalti ja pimeys tihenee nopeasti. Lukekaa hyvät ihmiset taivalsaarelainen versio Hämärätunnin tarinoista. Ellette lue, todistatte että hän ei turhaan kuuluta eräänlaisen snellmanilaisen uusherätyksen tarpeellisuutta rahan perässä juosseik- si uusbarbaareiksi integroituneen ja globalisoituneen kansan keskuudessa. Heikki Turunen Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Karjalan Heili -lehdessä hyvin varustelluista kirjakaupoista tai tilaa kirja kotiisi edulliseen 18 hintaan (sis. postikulut) osoitteesta: Martti Pohjolaisen puhe Kuopion köyhyyttä halolla päähän -tapahtumassa: Arvoisat köyhyyttä halolla päähän tapahtumaan osallistujat. Minun nimeni on Martti Pohjolainen ja usein minua on myös tituleerattu Maakunnan Masaksi. Olen kansanedustajaehdokas Pohjois- Savossa. Mutta asiaan. Köyhyyden mittaaminen on haastavaa ilmiön monimutkaisen luonteensa vuoksi. Köyhyydeksi tai puutteenalaisuudeksi sanotaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen fysiologisia vähimmäisedellytyksiä ei pystytä tyydyttämään. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän jyrkkää huono-osaisuutta muihin verrattuna. On pyritty kehittämään erilaisia köyhyyden mittaustapoja, onhan suomalaisten köyhyys ollut lisääntyvästi keskustelun kohteena. Esimerkkinä köyhyyden mittaamisen ongelmista voidaan pitää tilannetta, jossa suuri joukko ihmisiä kiihtyvällä vauhdilla siirtyy köyhyysrajan sisäpuolelle. Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida enää kuvata köyhyyden koko laajuutta. Voidaan ajatella, että köyhyydessä on kyse enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavista omaisuuksista. Köyhyyden käsitettä voidaan huomattavasti laajentaa ajatuksella, että köyhyys on moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista. Toisaalta eräisiin ajatusmalleihin kuuluu se ihanne, joka pitää köyhyyttä positiivisena ja haluttavana asiana. On suorastaan joidenkin mielestä hyödyllistä jos köyhyyttä esiintyy tietyssä määrin koska silloin esim. työväestöä voidaan pitää tietyllä lailla kuuliaisena työmarkkinoita ajatellen. Määrittely Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen perusteella voidaan määritellä, onko perhe tulojen suhteen keskitasoa, vai kuuluuko perhe tulojen osalta köyhyysrajan alapuolelle. Kotitaloudet, joiden tulotaso jää puolta pienemmäksi kuin keskimäärin kotitalouksien tulotaso, voidaan luokitella pienituloisiksi. Niiden, jotka jäävät vielä tämän alapuolelle, niin heitä voidaan kyllä jo kutsua köyhiksi kotitalouksiksi. Huom! Vuonna 2004 köyhyyden raja oli yksinasuvalla 825 kuukaudessa. Suomessa sosiaalietuudet ovat perinteisesti olleet riittävällä tasolla 1980-luvun loppuun saakka, mutta 1990 luvun lamasta alkaen etuuksia ruvettiin karsimaan ja indeksikorotukset jätettiin tekemättä. Kasvukeskuksissa, kuten meillä täällä Kuopiossa, asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti ja tämä on vaikuttanut vuokrien nousuun ja näin on myös vähentänyt köyhien toimeentulomahdollisuuksia. Tämä on johtanut leipäjonojen huimaan kasvuun ja ajanut syrjäytyneitä edullisempien elinkustannuksien toivossa maaseutukuntiin ja tämä on näkynyt lisääntyvinä sosiaalikustannuksina kunnissa. Tämä on entisestään ajanut köyhät tukalaan tilanteeseen, lisääntyneinä palvelujen karsintana ja palvelumaksujen korottamisen kautta.

12 VUOSIKERTA joulukuu 2010 Nro. 8-9 Köyhyys nähdään laajalti yhtenä keskeisimmistä sosiaalisista ongelmista. Köyhyyden käsitettä määriteltäessä kuvataan ihmisten elämää kurjaksi. Köyhiksi kutsutaan ihmisiä, joilla on huomattavasti vähemmän varallisuutta kuin kansalaisilla keskimäärin. Köyhä jää paitsi monista yhteisön ihmisten tavallisiksi katsomista asioista ja yleensä syrjäytyy tavallisesta elämästä. Erityisesti yksinhuoltajat, kouluttamattomat, maahanmuuttajat ja alkoholistit ja heidän lapset ovat köyhyyden riskiryhmässä. On tutkittu, että köyhyydessä on sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemisestä kysymys. Tähän on heikentävästi vaikuttanut esim. sairaus, työpaikan menetys, ero tai muu elämän yllättävä käänne, joka ei ole henkilön itsensä päätettävissä. Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilöllä ei ole mahdollisuutta elää ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevalla tavalla. Köyhyys johtaa myös muihin vakaviin seurauksiin. Kun suuri väestönosa kärsii köyhyydestä, niin tällä on vaikutusta esimerkiksi rikollisuuden yleistymiseen. Mitkä ovat viime aikoina vaikuttaneet köyhyyden lisääntymiseen kaikkein eniten ja mikä parantaisi köyhien asemaa tässä yhteiskunnassa. Mielestäni EU:ssa oleminen on heikentänyt köyhien asemaa ja lisännyt rikkaiden rikastumista. Miksi meidän pienen valtion, jossa on 5 miljoonaa ihmistä, pitää olla tukemassa Kreikkaa ja mahdollisesti useita muita maita, jotka ovat hoitaneet talouttaan huonosti. Meiltä valuu miljardeja euroja, jotka me voisimme käyttää oman kansamme hyväksi. Ovatko meidän valtapuolueet olleet oikealla tiellä, kysyn minä? Eivät ole olleet ja siksi meillä köyhyys koko ajan lisääntyy. Meidän tulee erota EU:sta koska EU-jäsenyys ei ole tuonut mitään sellaista hyvää, mitä me emme olisi saaneet tai saisi EU:n ulkopuolella olemisella. Teistä riippuu haluatteko olla vain EU-kriittisiä, minusta se ei riitä. Täytyy uskaltaa sanoa EI! EU:lle ja Natolle. Näin voimme taas alkaa luoda parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jota me olemme EU:ssa olomme aikana menettäneet. tavoitteena on, että kansalaisten asemaa tulee parantaa siten, että jokaiselle toimeentuloa tarvitsevalle maksettaisiin 700 euroa yhden luukun periaatteella ja lisäksi tuen saaja voisi hankkia 300 euroa verottomana tämän lisäksi. Tämä olisi edullisempaa kuin nykyinen moniluukku-järjestelmä, joka työllistää valtion virkailijoita tuottamattomassa työssä valtavat määrät ja näin heidätkin saataisiin luukkujen päivystyksestä tuottavampaan työhön. Nyt on uuden vuoden- ja vaalitervehdysten aika! Joulun taika ja talven aika, se virittää meidät oikeaan tunnelmaan muistamaan mistä suomalaisuudesta on todella kyse: sisusta ja peräänantamattomuudesta, auttamisesta ja talkoohengestä sekä tietysti rakkaudesta synnyinmaatamme kohtaan. Tuleva vuosi tulee olemaan merkittävä meille kaikille omalla tavallamme. Ehkä juuri sinullakin on jokin ajatus, jonka haluaisit jakaa IPUn lukijoille. Jokin mietelmä uudelle vuodelle, tai vaikkapa uuden vuoden lupaus, tai ehkä haluat toivottaa sukulaisellesi onnea tulevan vuoden koitoksiin! Vuosi 2011 tulee olemaan tärkeä ja historiallinen vuosi myös sen takia, että moni tätä lehteä lukeva on asettumassa eduskuntavaaliehdokkaaksi. Nyt on sinun mahdollisuutesi muistaa äänestäjiäsi, suoraan IPUn avulla. Vaaleissa määrätään taas maamme suunta neljäksi vuodeksi, osoita tuo suunta jo nyt. Ja muistathan: tämä tuki menee suoraan vaalirahastoomme! Osallistu sinäkin lähettämällä tervehdyksesi. Tervehdykset julkaistaan ensi vuoden ensimmäisessä numerossa eli ulos tulevassa IPU nrossa 1/2011. Osallistumisohjeet: Tervehdyksen hinta on 20 euroa yksityisille ja 50 euroa yrityksille (sis. alv 23%). Tekstin pituus saa olla 136 merkkiä. Päälle tulee vielä nimesi sekä paikkakuntasi, ja jos olet ehdokas, vaalipiirisi nimi. Täytä tervehdyksesi ruudukkoon alle ja maksa sekä postita se viipymättä osoitteella: tervehdykset, Nikinsaarentie 31, Alajärvi. Tilinumeromme on Okopankki Lue vielä lisäohjeet alta. KIRJOITA ALLE VARATTUUN TILAAN TERVEHDYKSESI, yksi merkki ruutua kohden. Ansiotyössä olevilta vasta yli 1000 euron kuukausitulosta alkaisi mennä veroa. Näin menetellen yhteiskuntamme alkaisi nousta sille tasolle, mistä me olemme lähteneet talouden syöksykierteeseen. Nyt täytyy muistaa, että jo vuonna 2004 köyhyyden alarajana pidettiin 825 euroa/ kk. Meistä jokainen tietää, että olemme liukuneet tästä alaspäin. Jos meillä olisi mennyt hyvin, nyt pitäisi jo hyvinkin olla tuossa mainitsemassani 1000 euron tasossa. Minulla on IPU:n lehti jokaiselle sitä haluavalle kotiin vietäväksi, joten voitte tutustua rauhassa, miltä ohjelma Teistä vaikuttaa. Kiitos mielenkiinnosta puhettani kohtaan ja kaikkea Hyvää Teille. Martti Pohjolainen kansanedustajaehdokas Pohjois- Savossa Martti Pohjolainen on valttikortti Pohjois- Savossa Tulevan kevään eduskuntavaaleihin on Pohjois-Savon vaalipiirissä solmittu vaaliliitto, jossa ovat mukana Itsenäisyyspuolue, Köyhien asialla ja Kristillisdemokraatit. Itsenäisyyspuolue ja Köyhien asialla asettavat kumpikin listalle yhden ehdokkaan ja Kristillisdemokraatit loput 12. ehdokas ja valttikortti Pohjois-Savossa on edellisten kunnallisvaalien juankoskelainen äänirohmu, toimitusjohtaja Martti Pohjolainen. Pohjolainen on Juankosken kaupunginvaltuutettu, sekä kaupunginhallituksen ja maakuntavaltuuston jäsen. Vaaliliiton matematiikka on sellainen, että siinä olevien ehdokkaiden äänet lasketaan ensin yhteen. Kokonaisäänimäärä ratkaisee paikkaluvun. Paikat jakautuvat vaaliliiton sisällä henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Martti Pohjolainen Maakunnan Masa tulee saamaan kaikki Itsenäisyyspuolueelle Pohjois-Savossa annettavat äänet. Hän on vahva ehdokas vaaliliiton ykkösnimeksi ja IPUn ensimmäiseksi kansanedustajaksi Pohjois-Savosta. Uudet IPU-esitteet jaossa Tilaa Sinäkin Uudet esitteet ovat valmiit. Esitteen sisäsivuilla on otteita IPU:n eduskuntavaaliohjelmaluonnoksesta. Tilaa esitettä jaettavaksi sähköpostilla tai os. Itsenäisyyspuolue, Nikinsaarentie 31, Alajärvi. Liity Sinäkin jäseneksi ja/tai tilaa IPU-lehti Haluan liittyä jäseneksi (jäsenmaksu 35 perheenjäseniltä jäsenmaksu 10, sisältää lehden). Tilaan IPU-lehden vuoden 2011 loppuun saakka hintaan 20. Pankkiyhteys: Okopankki KIRJOITA ALLE PAIKKAKUNTASI JA/TAI NIMESI TAI NIMIMERKKISI SELLAISENA KUIN HALUAT SEN TERVEHDYKSEESI. EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT VOIVAT ALLE KIRJOITTAA VAALIPIIRINSÄ NIMEN. Nimi Arvo tai ammatti Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköpostiosoite Matkapuhelin HUOMAATHAN: maksusi tulee olla tilillämme ennen painoonmenopäivää, joten sinun on toimittava nopeasti. Mene pankkiin ja kirjoita viestisi alku TIETOJA-kenttään, jolloin tiedämme, että mistä tervehdyksestä on kyse. Sen jälkeen postita tervehdyksesi meille. Voit joko leikata kupongin suoraan lehdestä, tai voit ottaa siitä valokopion ja lähettää tuon kopion. Lehti ei vastaa siitä, mikäli tulee tulkintavirheitä tai kirjoitusvirheitä. Viestit julkaistaan tarvittaessa editoituina. Emme julkaise kirjoituksia, joita ei ole maksettu tilille ennen painoon menopäivää. Palautusoikeutta maksulle ei ole. Leikkaa lomake irti tai kopioi ja postita tai faxaa se täytettynä osoitteeseen: IPU-lehti, Nikinsaarentie 31, Alajärvi. fax Kun maksat tilausmaksun, merkitse viestikenttään osoitteesi, jotta lehti löytäisi perille! HUOM! Pankkisiirron viestikenttään täytyy merkitä, onko kyseessä jäsenmaksu, lehtimaksu vai lahjoitus! Muista myös ilmoittaa kun osoitteesi muuttuu!

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot