Upouusi AGCO:n traktori- ja moottoritehdas avattiin Kiinassa juhlavasti Sivut 3, 4-7 ja 16

Transkriptio

1 Upouusi AGCO:n traktori- ja moottoritehdas avattiin Kiinassa juhlavasti Sivut 3, 4-7 ja 16 AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI 12. vuosikerta n:o 3/2015 Syyskuu ISSN

2 Kansikuvat: AGCOn arkisto Ylimmässä kansikuvassa uudesta tehtaasta iloitsemassa vasemmalla Suomen pääkonsuli Jan Wahlberg Shanghaista, Eero Tomi, Juha Tervala ja Juha Randell. Alemmissa kannen kuvissa henkilökunnan järjestämä kansainvälinen tanssiesitys ja joukko eri maiden tervehdysten tuojia. SISÄLTÖ AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI n:o 3/ KIINAN UUSI TEHDAS AVATTU 8-9 KUTOSHALLIN KUULUMISIA 10 SAP auki! 11 APS - AJANKOHTAISTA Logistiikkaryhmä Yhä enemmän ja useammin AGCO Powerin tuotannon johto jalkautuu eri osastoille, paikan päälle ja tekemisen keskelle. 12 KEMIKAALIEN KÄYTTÖTURVALLISUUS- TIEDOTTEET LAATUNURKKA 13 JUURET AP SATEENTEKIJÄNÄ AGCO Powerin kastelupumppu I.Irrigation Power Unit AP Projektin kuulumisia VIESTEJÄ Varhainen tuki Ympäristöohjelma PALUUMUUTTAJA Jussi Rinne JUURET KIINAN UUSI TEHDAS AVATTU jatkuu sivulta 7 TIETEEN JA TEOLLISUUDEN YHTEISTYÖ Kari Lyytikäinen: Digi ja 3D, siinä ne ovat, futuurin merkit. 18 TERVEYDEKSI Työterveyslääkäri Kirsi Polvi: Hyvinvoinnin pohjana liikunta ja lepo. 19 MOOTTORIHISTORIA Superahdettuja 411CX -moottoreita valmistettiin noin 200 kappaletta vuosina LYHYESTI MINIPALOJA, SYYSKUUN KYSYMYS JA ORGANISAATIOMUUTOKSET AP-jumpparyhmä sopii jokaisen kunnolle. Salibandya leppoisasti. 24 PÄÄTOIMITTAJAN PALSTA KIITOKSET Vuorenhovin remontti Mukavia muistellen Linnavuoren ala-aste: - Frisbee-lahjoitus - Yhteistyö/ rehtori Anu Leppiniemi 2 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

3 KIINAN UUSI TRAKTORI- JA MOOTTORITEHDAS AVATTU JUHLAVASTI Tunnelmia AGCO:n uuden Kiinan tehtaan avajaisjuhlasta seuraavilla sivuilla. N:O 3/2015 SYYSKUU 3

4 Teksti: Juha Tervala Kuvat: AGCOn arkisto ja Ulla Aurio Tehdas on avattu! Jatkuu edelliseltä sivulta Syyskuun 8. pv klo jää pysyvästi monien mieleen hetkenä, jolloin virallisesti avattiin AGCO:n historian suurimpaan investointiin oleellisesti liittyvä uusi tehdas Kiinan Changzhoussa. Tätä juhlahetkeä saapui todistamaan AGCO:n ylin johto pääjohtaja Martin Richenhagenin (kuvassa vas.) johdolla. Onneksi ajankohdaksikin saatiin valittua paljon kahdeksikkoja sisältävä hetki, jonka Kiinassa uskotaan tuovan onnea. Paljon onnea ja työtä vielä tarvitaan, jotta tämä jätti-investointi tuo yhtiölle sen sijoittamat rahat korkojen kera takaisin. Samalla voidaan katsoa yhden merkittävimmän Valmetin/Sisun/AGCO:n moottorihankkeen vuonna 2008 aloitetun projektivaiheen päättyneen. Ensimmäisten ECO/MD -moottoreiden suunnitteluvaiheen aloittamisesta uuden tehtaan sarjatuotannon aloittamiseen kului seitsemisen vuotta. Lehden alaosaan on kerätty muutamia merkittävimpiä virstanpylväitä tämän matkan varrelta ja monta jää vielä erikseen mainitsematta. Täältä Kiinasta käsin ollaan kiitollisia ja muistellaan lämpimästi kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan myötävaikuttaneet tämän menestyksekkään projektin toteuttamiseen. Tulevaisuuden Maatalouden Tehostaminen Avajaisten slogan oli Tulevaisuuden Maatalouden Tehostaminen ja tavoitteena oli koko henkilöstön osallistuminen yleisönä. Myös esiintyjät oli koottu henkilökunnasta ammattilaisten sijaan. Teemaksi oli otettu kansainvälisyys, joka pitää sisällään lopputuotteiden päätymisen eri puolille maailman markkinoita ja toisaalta henkilökunnan, joka koostuu useista eri kansallisuuksista. Vieraiksi oli kutsuttu yhtiön johdon lisäksi asiakkaita, toimittajia, lehdistöä, diplomaatteja ja muita tärkeitä sidosryhmiä. Diplomaateista voi mainita erikseen Suomen tuoreen pääkonsulin Shanghaista, Jan Wahlbergin, joka oli heti kutsun saatuaan valmis saapumaan tilaisuuteen. Itseoikeutettuna ensimmäisenä juhlapuhujana pääjohtaja Martin Richenhagen esitteli ylpeänä avattavan tehtaan olevan maailman modernein traktori- ja moottoritehdas. Hän myös mainitsi uskovansa vankasti vahvaan kasvuun Kiinan omilla markkinoilla, vaikka tällä hetkellä otsikoissa on pääasiassa uutisia talouskasvun hidastumisesta. Oma moottorivalmistus mainittiin yhtenä pääetuna kilpailijoihin nähden. Myös Senior Vice President Gary Collar ja Vice President Fred Yang toivat esille vahvan uskonsa avatun tehtaan mahdollisuuksiin globaaleilla maatalouskonemarkkinoilla. He muistivat kiittää puheenvuoroissaan AGCO:n eri yksiköistä tulleita avainhenkilöitä tehtaan perustamisessa ja paikallisen perustetun organisaation kovasta työstä tämän merkittävän saavutuksen eteen. Kiitoksensa saivat Changzhoun kaupunginhallituksen edustajat sekä virkamiehet hyvästä yhteystyöstä projektin aikana. He puolestaan omissa puheenvuoroissaan ilmaisivat tyytyväisyytensä AGCO:on yhtenä suurimpana investoijana Changzhoun kaupungin alueelle. Changzhoun tehtaan uunituore promootiovideo sai ensi-iltansa puheiden jälkeen ja seuraavaksi lavalle astelikin suuri joukko henkilöstön jäseniä tanssiesitykseen, johon kuuluivat kansainvälisyyden nimissä hellyttävät versiot niin sambasta, salsasta kuin rivitanssistakin. Eri kulttuureista saapuneet henkilöstön edustajat ojensivat avaimet VIP -vieraille, jotka lähtölaskennan jälkeen avasivat tehtaan ja pääjohtajamme julisti avaamisen tapahtuneen. Juhlavierailla oli vielä mahdollisuus jättää nimikirjoituksensa esillä olleeseen Global Series -traktoriin, joka jää pysyvästi tehtaan aulatiloihin. Luonnollisesti halusimme esitellä vieraille uuden tehtaan toiminnassa ja palaute ohjatulta kierrokselta oli varauksettoman positiivinen. Kiitosta saivat erityisesti siisteys ja viihtyisä työympäristö. Tämän uskomme vaikuttavan henkilöstön viihtyvyyteen ja pysyvyyteen, mikä ei ole edelleenkään Kiinan työmarkkinoilla itsestäänselvyys. Lounaan jälkeen oli vielä lehdistötilaisuus, jossa paikallinen lehdistö ja ammattilehtien edustajat saivat tilaisuuden kuulla AGCO:n johdon esittelevän tulevaisuuden strategiaa ja ennen kaikkea esittää heitä kiinnostavia kysymyksiä, joita tulikin kiitettävän paljon. Richenhagen kertoi tavoitteena olevan keskittää pienten traktoreiden voluumia juuri avatulle uudelle tehtaalle ja hyödyntää täten tuoretta kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti. Avajaiset oli onnistunut tapahtuma, jossa onnistuneesti valettiin uskoa yhtiön johdolle, henkilöstölle ja muille sidosryhmille uusimman tehtaamme menestyksestä. Avajaisten jälkeisinä päivinä pidettiin tehtaallamme Global Supply Chain Meeting, johon osallistui AGCO:n tehtaan tuotanto- ja hankintajohtajia eri maanosista. Erinäisten esitysten lisäksi näillä henkilöillä oli mahdollisuus tutustua vielä tarkemmin uuteen tehtaaseen ja eipä sieltäkään juuri negatiivisia kommentteja kuulunut. 4 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

5 Kysymykset: Ulla Aurio Käännös: Hanna Juntunen Kansainvälisen moottorikonkarin onnittelut Se on hieno! Toimitusjohtaja Eero Tomi osallistui Kiinan uuden tehtaan suureen avajaisjuhlaan. Minkälaisin tunnelmin katselit neliömetrin kokoista tehdasta? Tehdas on todella valtava. Ja hieno. Se on kuin Baabelin torni, eli kokoelma sitä valtavaa osaamista, jota sinne on tietoisesti kerätty kaikkialta maailmasta. Tehtaassa -erityisesti sen moottoriosuudessanäkyy merkittävästi meidän suomalaisten kädenjälki ja Arain vahva rooli. Se osa tehtaasta on meidän aikaansaannostamme, omalla osaamisellamme tehtyä. Kokonaisuuden rakentajina ovat olleet myös ranskalaiset, brasilialaiset, englantilaiset, amerikkalaiset, saksalaiset, ja monet muut. Kysymyksessä on hyvin iso ja opettavainen projekti, joka on vaatinut paljon ponnisteluja. Lopputulos on hieno, toteaa toimitusjohtaja. ua- Toshiharu Arai tunnetaan maailmanluokan moottorimiehenä Suomessa, Brasiliassa ja Kiinassa, mutta myös laajemmin, koko maailman moottorituotantoon liittyvissä kohteissa. Ohessa Arain Brasilian lämpöiset terveiset juuri avatulle uudelle Kiinan tehtaalle, josta hän jäi äskettäin eläkkeelle. Arai, Sinulla on yli 40 vuoden kokemus Valmetin/Valtran moottoreista ja traktoreista, Sisu Dieselistä sekä AGCO:sta. Viimeksi toimit yli viisi vuotta tuotantojohtajana AGCO:n Kiinan moottoritehtaassa. Millä mielellä katselet tätä hetkeä, juuri nyt käsillä olevaa tilannetta, kun uusi neliömetirin suuruinen tehdas on valmis? Olen iloinen, että olen saanut olla osa AGCO Kiinan tehtaan historiaa. Kun aloitin Kiinassa 2010 vuoden alussa, tehdas oli vain suuri investointisuunnitelma paperilla. Siinä vaiheessa näin ainoastaan ison alueen tyhjää maata, joka pikkuhiljaa alkoi muuttua. Olin mukana aloitusseremoniassa, jossa ensimmäinen kaivurin kauha iski maahan. Sen jälkeen tulivat suuret pilarit ja työkoneet. Ihmisiä tuli ja meni. Yhtäkkiä tehdas oli valmis ja mahtipontisen tehtaan sisällä traktoreita ja moottoreita valmistettiin moderneilla ja hienostuneilla välineillä koneiden pauhatessa linjojen päissä. Työtoverisi kunnioittavat Sinua suuresti, kuten tiedät. Olet ollut sekä Brasiliassa että Kiinassa se OSAAJA NUMERO 1, tuki ja turva, luottotyyppi ja kivijalka. Siirryit äskettäin eläkkeelle. Minkälaisena pakettina Kiina-vuodet jäivät muistojesi kirjaan? Urallani on monta merkittävää käännekohtaa, mutta yksi erityisimmistä oli Changzhoussa, kun näin moottorin valmistuvan linjalta 15. elokuuta Moottori ei ollut ainoastaan minulle, mutta koko AGCO Powerille, tulos vuosien kovasta työnteosta ja yhteistyöstä. Se oli symboli siitä, että pystyimme tutkimaan ja valloittamaan uuden ja ennalta tuntemattoman ympäristön, ylittämään vastoinkäymiset ja saavuttamaan luottamuksen. Tämä moottori oli meille palkinto ja tunnustus, että kaikki tämä on mahdollista, jos vain työskentelemme sitoutuneesti, läheisessä yhteistyössä, luovasti ja sydän täysillä mukana. Mitkä ovat terveisesi ja onnentoivotuksesi heille, jotka jatkavat AGCO-moottoreiden parissa? Ensiksi haluan kiittää jokaista kollegaa ja ystävää ja sanoa, että olen saavuttanut kaiken ammatissani sekä yksityiselämässäni teidän jokaisen ansiosta. Muistan, kun AGCO -konserni osti Valtran vuonna 2004 ja moottoritoiminta oli yksi kysymysmerkeistä. Nyt, moottorit ovat avainosa strategista toimintaa AGCO:ssa. Moottorimme tekevät AGCO:n tuotteista luotettavia ja moottorimme on loppuasiakkaiden yksi valintakriteeri. Toivon kaikkea parasta AGCO:lle, ja etenkin AGCO Powerin tiimille. Toivottavasti jatkatte kasvua tuottaen ja kehittäen uusia moottoreita, jotka vastaavat ympäristövaatimuksia ja tukevat AGCO:a saavuttamaan tavoitteensa maailmanlaajuisesta kestävästä kehityksestä. Mita Arai seuraavaksi? Nyt on aika nauttia uudesta aikakaudesta, tosin minulla on tämän kanssa vielä paljon opittavaa. Aluksi olen enemmän kotimies ja nautin ajasta perheeni kanssa kotitöitä tehden. Kompensoin hieman poissaoloani edellisen viiden vuoden aikana kun työskentelin ulkomailla. Mielessäni on myös eräs hyväntekeväisyyskohde. Vanhana urheiluhulluna haluan jatkaa tennisharrastustani ja lisätä pyöräilyä. VIRSTANPYLVÄITÄ : Maaliskuussa 2008 aloitettiin varsinainen suunnittelutyö Alkuvuonna 2009 aloitettiin avainkomponenttien toimittajien valinta Toukokuussa 2009 ensimmäiset vierailut potentiaalisten toimittajien luona Toimintasuunnitelmaehdotus esitettiin AGCO:lle syksyn 2009 aikana AGCO hyväksyi investointisuunnitelman vuoden 2010 alussa Maaliskuussa 2010 käynnistettiin ensimmäinen protomoottori Linnavuoressa Huhtikuussa 2010 toimitettiin ensimmäinen moottori Beauvaisiin Toukokuussa 2010 moottoriaihiosopimus Changchain kanssa Moottoreiden kokoonpanolinja Brownfield tehtaalle syyskuussa 2011 Ensimmäinen AVL -koekäyttöjarru toimintakuntoon kesäkuussa 2012 Isekin audit heinäkuussa 2012 Tuotannon aloitus elokuussa 2012 Ensimmäinen moottoritoimitus Isekille syyskuussa 2012 Brownfield moottoritehtaan avajaiset SVP Andy Beck käynnisti linjan Toinen AVL -koekäyttöjarru toimintakuntoon toukokuussa 2013 Ensimmäinen moottoritoimitus Beauvaisiin heinäkuussa 2013 Centurion traktoreiden tuotannon aloitus kesäkuussa 2014 Sylinterikansien koneistus aloitetaan uudella Greenfield -tehtaalla elokuussa moottori valmistuu Changzhoussa elokuussa 2014 Moottorikokoonpano lopetetaan Brownfield tehtaassa marraskuun lopussa 2014 Kokonaismoottorimäärä alkuperäisellä tehtaalla moottoria ensimmäinen moottori valmistuu Greenfieldin uudelta linjalta Tammikuussa 2015 tuotannon aloitus Greenfieldilla Joulukuu - maaliskuu koekäyttöjarrujen muutto uudelle tehtaalle sekä kolmannen jarrun käyttöönotto Kesäkuussa 2015 lopetetaan moottoriaihioiden toimitus ja aloitetaan omalla linjalla kokoonpano uuden tehtaan avajaiset N:O 3/2015 SYYSKUU 5

6 Koonnut Ulla Aurio, kuvat AGCO Powerin ja Sisukkaan arkistot ommentteja ja onnitteluja Kiina-konkareilta Kommentteja ja onnittelu Harri Hintikka (diplomi-insinööri/ projektipäällikkö) oli Kiina -projektissa aivan alusta asti mukana. Ensin liiketoimintasuunnitelmaa ja business case laskentaa. Sitten tehtaan pystytystä, aluksi Harri Ruposen kanssa valmisteluja ja myöhemmin lähinnä Tero Tenhon, Olli-Pekka Poutalan ja Janne Saksalan kanssa. Ja paikan päällä tietysti yhdessä Arain kanssa. Minun roolini oli toimia linkkinä Linnavuoreen ja koordinoida tiettyjä asioita Kiinassa yhdessä Arain kanssa. Työ oli hyvin vaihtelevaa ja antoisaa. Linnavuoren tukitiimillä oli hyvä henki ja porukka oli moniosaajia. Monta pientä ja isompaa asiaa ratkottiin paikan päällä yhteistuumin ja välillä kysyttiin neuvoa Linnavuoresta. Sain olla rekrytoimassa paikallisia työntekijöitä ja perehdyttämässä heitä tehtaaseen. Matka tyhjästä hallista keväästä (kevät 2010) tuotannon aloitukseen (2012) kesti noin kaksi vuotta. Nyt tehdas on siirretty uusiin ja suurempiin tiloihin ja pystyy jatkossa valmistamaan entistä enemmän moottoreita ja vahvistaa osaltaan AGCO Powerin asemaa AGCO:ssa. Olin siis hankkeessa 2009 alkaen valmisteluissa ja melko tiiviisti Kiinassa. Paljon ONNEA! Timo Kauppi (suunnitteluinsinööri) aloitti Changzhoun valmistaman ECO -moottorin suunnittelun vuonna Onnittelut kollegoille Kiinaan! Uuden tehtaan ja linnavuorelaisen tieto-taidon avulla voidaan Changzhoussa valmistaa entistäkin kilpailukykyisempiä moottoreita. Tätä asiaa voi jokainen linnavuorelainenkin miettiä, suunnata katseensa itään ja kumartaa syvään. Pertti Järvi (konkarien konkari, pääosin eläkeläinen, mutta sen ohella laatuinsinööri, joka tekee tuntihommia kotona). Näitä kuvioita ennen hän oli laatupäällikkö Linnavuoressa ja Changzhoussa. Meno Kiinaan ja tositarkoituksella jäädä sinne tapahtui , pois tulin En ehtinyt näkemään uudesta tehtaasta muuta kuin ensimmäisen vaiheen tyhjät hallit. Haastetta on varmasti ollut uuden tehtaan käynnistyksessä mutta siellä on osaavaa ja kokenutta porukkaa joka on saanut oppia jo vanhassa tehtaassa, joten ei ole syytä epäillä etteikö tuotanto siellä sujuisi. Kaikkein erityisimmät tilanteet tuli jo kerrottua siinä 4/2013 lehdessä, ainakin sellaiset jotka voi lehteen laittaa. Kuitenkin Kiinan valtava koko ja väkimäärä joka tavalla on mieleenpainuvaa. Kauppakeskukset ovat jo todella suuria Changzhoussa, joka on kuitenkin pikkukaupunki. Mutta kun mennään Sanghaihin, se on vielä aivan toista luokkaa. Räätäli- ja tekstiilikauppa-alueet täytyy kokea ennen kuin sen uskoo. Ensivaikutelma on, että paikat ovat niin suuria, ettei sieltä voi ostaa mitään kun nuppi on ihan sekaisin. Joka alan tavaraa löytyy. Vaikka Kiinasta tulee tavaraa tuutin täydeltä joka puolelle maailmaa, niin on sitä jäänyt runsaasti sinnekin. Laatuhaitari on suuri alkaen tosi korkealaatuisesta tavarasta, jota ei osata tehdä missään muualla, rihkamaan asti. Tulin kerran luotijunalla noin 1000 km:n päästä Changzhouhun takaisin, niin matkan varrella näin jollain tavalla hyödyntämätöntä maata vain eräällä kukkulaisella/kivisellä alueella ehkä noin 10 km matkalla. Rakennettua maata, peltoa tai istutettua metsää oli muu matka. Juna kulki 300 km/h + 5 joskin olen ollut myös 340 km/h -junakyydissä, mutta sen jälkeen nopeudet on laskettu. Hans Lönnqvist (insinööri, Account Manager) on toimittanut moottorinosia alusta asti eli maaliskuusta 2011 löytyvät kirjanpidosta miehen ensiyhteydet Changzhouhun. On ollut mielenkiintoista saada olla mukana käynnistämässä uutta toimintaa uusien ihmisten ja uuden kulttuurin parissa. Kiinassa en ole itse käynyt. Haluan toivottaa paljon onnea uudelle tehtaalle. Toivottavasti tilauskirjat täyttyvät nopeasti. Mikko Kaunismäki Kiinan reissuni alkoivat 2013 kun aloitimme suunnittelemaan moottorituotannon siirtoa uuteen tehtaaseen ja tuotantokapasiteetin kasvattamista. Hienoa nähdä uuden tehtaan toimivan ja moottorien valmistuvan. Toivottavasti myynti kasvaa niin nähdään mihin uusi tuotantoprosessi oikeasti kykenee. Kari Mettälä (tuotehallinnan päällikkö) on ollut Kiinan tehtaan kanssa jatkuvassa yhteistyössä Juha Tervalan siirryttyä Kiinaan. Osastoni on järjestellyt komponenttitoimituksia sekä yrittänyt seurata moninaisia traktoriprojekteja, joihin Kiinan tehtaan on sitten ollut tarkoitus toimittaa moottoreita. Pitkän välivaiheen jälkeen nyt sitten ollaan onnellisesti lopullisessa tehtaassa. Odotetaan nyt tarpeen kasvavan suunnitelmien mukaiseksi, niin nähdään että MD-moottori on lunastanut paikkansa. 6 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

7 ja Kiina-konkareilta Kommentteja ja onnitteluja Kiina-konkareilta Kom Mika Moisio (laatupäällikkö) on tehnyt 1-2 viikon käyntejä Kiinaan 3-5 kertaa vuodessa viiden viime vuoden aikana. Mikan tehtävänä on ollut toimittajalaadun varmistaminen ennen moottorituotannon aloittamista, Isekin auditointiin osallistuminen sekä kokoonpanon, logistiikan ja varastoinnin laatukatselmukset. Onnea uudelle tehtaalle. Laatu on pidettävä korkealla ja sitä on myös kehitettävä jatkuvasti. Kaikenlainen oikominen prosessista hallitsemattomasti tuo useammin ongelmia, kuin ratkaisee niitä. Meillä on moottoritehtaalla hyvä porukka, joista jokaisen tekemä työ on arvokasta laadulle ja AGCO Powerille. Erityisesti terveiset Alex Tangille, joka on ollut mukana tehtaan kehittämisessä alkumetreiltä asti. Onnittelut kaikille, joiden kanssa olen saanut mahdollisuuden toimia hyvässä yhteistyössä. Kiinassa arvostetaan länsimaista osaamista ja he ovat innokkaita oppimaan uutta. Tätä kuvaa hyvin eräällä toimittajalla tekemäni auditointi, jossa tuli paljon kehityskohteita. Perjantaina auditoinnin lopuksi he pyysivät vielä lauantaina etsimään lisää kehitettävää. Mukana auditoinnissa oli laatuinsinööriksi valittu July Chen, joka ei ollut vielä aloittanut virassa, vaan halusi tulla tulkiksi ja samalla harjoitella moottorimaailmaa. On hedelmällistä opastaa tiedonhaluisia. Tällaisesta oppimisasenteesta meillä länsimaisilla olisi usein opittavaa jos olet mielestäsi paras, et enää opi mitään uutta. Vesa Nurminen (Purchasing Manager) meni ensimmäisen AGCO -ryhmän mukana Kiinaan jo vuonna Sen jälkeen hän oli avaamassa AGCO:n ensimmäistä Sourcin officea Pekingiin vuosien aikana. Vesa on ollut mukana ECO -moottorin kehityksessä mukana alusta asti oston osalta, matkustanut Kiinaan yli 60 kertaa ja asunut vaimonsa kanssa Changzhoussa vuoden Nurmisen tehtävänä Kiinassa on ollut alusta alkaen etsiä ja kehittää paikallisia toimittajia sekä tukea Kiinan osto-organisaatiota. On ollut mielenkiintoista ja haastavaa saada työskennellä osana Kiinan moottorin ja tehtaankin kehitystyötä energisessä ja aikaansaavassa teamissä. Ville Palonen (työnjohtaja moottorikokoonpanossa) asui vuonna 2012 perheensä kanssa puoli vuotta Kiinassa. Hänen tehtävänään oli toimia moottorituotannon aloituksen tukena. Myöhemmin Ville on ollut mukana myös Mikko Kaunismäen globaalissa tukiorganisaatiossa ja käynyt useitakin kertoja Changzhoussa. Mielestäni on tärkeää että paikalliset avainhenkilöt on saatu pääosin pidettyä yrityksen palveluksessa. Merkitys vain korostuu koska kiinalaiset ottavat asteittain enemmän vastuuta tehtaan toiminnasta. Olli-Pekka Poutala (Assembly specialist, Global Manufacturing Engineering/moottoriasentaja R&D) on tehnyt muutamien viikkojen pituisia työmatkoja Kiinaan vuosien saatossa useita kymmeniä kertoja. O-P:n tehtävänä on ollut kiinalaisten työntekijöiden moottori- ja asennuskoulutus, kokoonpanon vaihejaot, ohjeiden teko tähän vuoteen asti, työkalujen hankkiminen, ensimmäisten asiakkaiden tukeminen (Iseki) kun aloitettiin moottoreiden sarjavalmistus ja niin edelleen. Oikeastaan kaikki moottoreihin ja niiden kokoonpanoon liittyvät toimet. Toivotaan että maatalouskoneiden kauppa lähtisi nopeasti vetämään maailmanlaajuisesti ja AP Kiinassakin päästään suureen volyymiin laadukkaiden moottoreiden valmistamisessa. Erityisesti nyt, kun puitteet siihen ovat kunnossa! Tero Tenho (työnjohtaja R&D Workshop) on toiminut Kiinassa pääosin samoissa tehtävissä Olli-Pekka Poutalan kanssa. Erityisesti hänen tehtävinään on ollut puolimoottori-kokoonpanon koulutus, kiinalaisten asentajien koulutus heidän omalla tehtaallaan, vaihejaon suunnittelu ja layout-suunnittelu, myös kokoonpanon laadun varmistus ja ongelmaratkaisut siihen liittyen. Tero yhtyy edellä oleviin Olli-Pekan onnentoivotuksiin. Kimmo Riuttala (tyyppihyväksyntäinsinööri) asui ja työskenteli Kiinassa kaksi vuotta jälkimarkkinointivalvojana, tehtävänään mm. laatupalautteiden käsittely ja korjaustoimenpiteiden toteutus, asiakastyytyväisyydestä huolehtiminen, AGCO Parts Kiinan avustaminen. Omien sanojensa mukaan sellainen jokapaikanhöylä. Onnitelut uuden tehtaan käynnistymisestä! On ollut hienoa seurata aitiopaikalta kuinka toiminta on kehittynyt ja toivon hartaasti, että kiinalaisten tukeminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Kiina on suuri osa AGCO:n strategiaa ja merkitys lisääntyy entisestään jatkossa. Jatkuu sivulla 16 N:O 3/2015 SYYSKUU 7

8 KUTOSHALLIN KUULUMISIA Tekstit ja kuvat: Ulla Aurio Logistiikkaryhmän viisaus Kun virheet korjataan kerran kunnolla, ne eivät synny uudestaan Logistiikka. Yleisimmin tämä sana on käytössä silloin, kun puhutaan kuljetuksesta ja varastoinnista. Hyvin hoidettu logistiikka on useiden arvioiden mukaan yksi yritysten tärkeimpiä toimintamuotoja. Parhaimmillaan tehokkaasti ja taidollisesti hoidetun logistiikan avulla ja ansiosta yritykset voivat saavuttaa huomattavia säästöjä ja kilpailuetuja. Ja juuri tämä mahdollisimman hyvin hoidettu logistiikka on ollut päämääränä AGCO Powerin erikoisryhmällä, joka on joukolla pureutunut kutoshallin materiaalivirtojen hallintaan, siihen, että osat ovat oikea-aikaisesti oikeissa paikoissa, että moottorituotanto saa linjalleen kaiken tarvitsemansa parhaalla mahdollisella tavalla ja parhaana mahdollisena ajankohtana ja että koko varastotoiminta on täydellisessä hallinnassa. Kutoshallin logistiikkaryhmä on onnistunut toimissaan. Nyt jo uskaltaa vähän tuulettaan. Onnitteluja ja kiitoksiakin voi jakaa, ja vaikka ottaa jokusen vastaankin. Logistiikkainsinöörit Aki Blomqvist ja Noora-Liina Nurminen kääntävät haastattelukeskustelun aikana usein katseensa materiaalivastaavien tiimin vetäjään Harri Brusiin sekä materiaalivastaavaan Tomi Saareen. Jokaisen sanat, jopa sanaton viestintäkin antavat ymmärtää, että mitään hyvään lopputulokseen tähtäävää toimintaa ei hoideta ilman saumatonta yhteistyötä. Onhan se kuitenkin myönnettävä, että alussa tämä lean -ajattelu tuntui meistä monista suorastaan maalaisjärjen vastaiselta, mutta kun on riittävästi keskusteltu, väitelty ja väännetty, on jokainen oivaltanut lean in järkevyyden. Siis sen, että kun asiat tehdään oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, se helpottaa lopputulosta, kertoo Brusi prosessin vaiheista. Harri sanoo nostavansakin hattua kaikille materiaalivastaaville, jotka joutuivat uuteen prosessiin siirtymisen aikana venymään välillä äärirajoille, kun päällekkäin oli voimassa kaksi toimintajärjestelmää. Mutta kuten näemme, lopussa kiitos seisoo, toteavat Harri ja Tomi yhdessä. Kutoshallin logistiikkauudistusta ovat olleet Harrin, Tomin, Nooran ja Akin kanssa luomassa ja kehittämässä materiaalivastaavat Timo Arola ja Taru Irri-Honkanen sekä vastaanottaja/tarkastaja Antti Koivisto. Vaihtelevasti osallistujia on ollut muitakin, mutta pääsääntöisesti olemme vieneet prosessia eteenpäin tällä seitsemän henkilön joukolla. Oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan Urakan tehnyt logistiikkajoukkue tarttui toimeen heti sen jälkeen, kun kutoshallin moottorituotantopuoli lähti käynnistämään omaa PowerUp -projektiaan eli tehostamaan tuotantoa. Meidän tehtäväksemme tuli parantaa tuotantoon kohdistuvia palveluja. Osat piti saada toimitettua asentajille optimaalisesti, eli oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, kertovat logistiikkaryhmäläiset. Jos kerran tuotanto kehitti tuottavuutta ja työtehokkuutta, me jouduimme siinä imussa kehittämään omia vastaavia prosesseja kyetäksemme vastaamaan uusiin tarpeisiin. Harri Brusin mukaan uudistuksen myötä suuressa tuotantotilassa luovuttiin muun muassa kokonaan raskaiden tavaralavojen trukkikuljetuksista. Sen seurauksena vapautui tilaa. Vastapainoksi rakensimme tuotannon tarvitsemille osille ja tavaroille kokonaan uudet vaunut ja telineet, samalla koko logistinen toimintamme standardisoitiin. Jo nyt olemme havainneet, että vakiintuneiden toimintatapojen eli standardien luominen on auttanut näke- 8 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

9 Taitavan logistiikkatiimin projektipäällikön Aki Blomqvistin (vas.) kanssa iloitsevat onnistumisestaan logistiikkainsinööri Noora-Liina Nurminen, materiaalivastaavien tiimin vetäjä Harri Brusi ja materiaalivastaava Tomi Saari. mään paljon selkeämmin ne ongelmat ja karikot, jotka ennen olivat piilossa, mutta jotka pystymme jatkossa välttämään. Aiemmin meiltä puuttuivat sovitut käytännöt toimia. Projektiamme edelsikin monitasoinen virtuaalileikittely ja simuloimisvaihe, jotka auttoivat löytämään palvelujamme vaativat kohteet. Kun virheet korjataan kerran kunnolla, ne eivät synny uudestaan, toteavat logistiikkaryhmäläiset. Nyt kutoshallin junalla on selkeä reitti ja vakituiset pysäkit. Ryhmäläiset mittaavat jatkuvasti junan aikataulussa pysymistä. Uusi malli on otettu käyttöön pala kerrallaan. Projekti on edennyt kiitettävästi asettamaansa päämäärää kohti. Osaajien on nyt helppo hymyillä. Voimme sanoa, että olemme onnistuneet tehtävässämme, toteaa ryhmä tyytyväisenä. Meillä on erinomainen toimintarunko, suunta selvillä ja vielä se aivan lopullinen hiontavaihe meneillään. Parantunut parisuhde Tapaamisemme loppumetreillä keskustelusta muodostuu yllättävä. On kuin kuuntelisi radio-ohjelmaa Parisuhteen palikat. Käy ilmi, että tuotanto ja logistiikka ovat toimineet aiemmin kuin kaksi toisistaan erillään olevaa yksikköä. Kun kommunikaatio parani, hitsauduimme yhteen. Keskustelukieli muuttui kertakaikkisesti. Meistä tuli yhtenäinen joukkue, jolla on sama päämäärä. Parisuhde on todella parantunut, kertovat logistikot vertaukselle hieman naureskellen. Meidän materiaalivastaavien työ on tämän uudistuksen myötä muuttunut täydellisesti, lisääntynytkin, mutta nyt ovat kaikki palikat paikallaan. Ja se tuntuu mukavalta, toteaa Tomi Saari vielä lopuksi. Logistiikkainsinöörit Noora-Liina ja Aki arvelevat, että kutoshallista saatu malli tulee jatkossa olemaan esimerkkinä myös muille tehtaan yksiköille. Olemme kehittäneet täällä kutoshallissa tiimipohjaisen idean ja toimintamallin yhdessä työntekijöiden kanssa ja heidän asiantuntemustaan kuunnellen. Lopputuloksena olemme löytäneet merkittäviä uusia ratkaisuja, joista on nyt syytä sanoa suuri kiitos. Kiitos tiimille ja kiitos myös APS-osastolle, joka on kouluttanut meidät uuteen ajattelumalliin. N:O 3/2015 SYYSKUU 9

10 SAP Teksti: Ulla Aurio Kuvat: AGCOn arkisto SAP auki! HARMONISOINTIA TEHOSTUSTA - LÄPINÄKYVYYTTÄ Kuvassa oikea uuden järjestelmän käyttäjän SAP-näyttönäkymä. Pyysimme talousjohtaja Seija Saarista avaamaan SAP:n, tämän merkittävän kansainvälisen toiminnanohjausjärjestelmän, joka käynnistyy vähitellen myös AGCO Powerissa. Mikä SAP on selkosuomeksi? Toiminnanohjausjärjestelmä joka asteittain käyttöönotetaan kaikkiin AGCO:n yhtiöihin ja yksiköihin. AGCO:lla on strateginen Cornerstone ohjelma ja tämän sateenvarjon alla konserni toteuttaa SAP -implementointeja. Käytännössä toiminnanohjausjärjestelmä sisältää kaikki yhtiön määrittelemät eri prosessien ohjaamiseen vaaditut moduulit, joista kaikista yhdessä muodostuu yhtiön koko toiminnan kattava prosessien ketju. AGCO Power:lla on elokuussa aloitettu nykyisen talousjärjestelmän korvaaminen SAP:n talousjärjestelmällä. Mitä SAPin tarkoituksena on saavuttaa? AGCO -tasolla tavoite on saada kaikki konserniyksiköt yhden integroidun järjestelmän piiriin. Sitä kautta saadaan harmonisoitua ja tehostettua liiketoiminnan prosesseja ja toimintatapoja sekä lisätään bisneksen läpinäkyvyyttä. Tärkeä osa tavoitetta on korvata nykyiset lukuisat vanhenevat eri yksiköiden käytössä olevat järjestelmät yhdellä. AGCO Power:n taloussap:in käyttöönotto on meillä ensimmäinen tärkeä askel kohti harmonisointia. Ketä SAP koskettaa? Laajassa AGCO -mittakaavassa joskus aikanaan kaikkia agcolaisia. Meidän taloussap:in käyttöönotto koskettaa ja vaikuttaa eniten talousfunktioon. Pienemmässä mittakaavassa muutos koskee paljon laajempaa osuutta yhtiön henkilöstöä, käytännössä kaikkia heitä jotka ostavat/ myyvät jotain tai hyväksyvät esim. ostolaskuja. Muihin kuin talouden henkilöstöön nykyinen muutos vaikuttaa eniten muuttuvien kirjanpidon koodaustunnisteiden kautta, esimerkiksi kustannusseurannan nykyiset työnumerot ja kustannuspaikkanumerot muuttuvat täysin. Ketkä SAP:n toteuttavat? AGCO:n IT, meidän oma projektijohto ja tietysti useat talousosastolaiset. Tulemme saamaan myös tukea EAME:n keskustaloudelta ja myös kollegamme Valtralla ovat lupautuneet auttamaan, erityisesti järjestelmään tutustumisen ja kouluttamisen muodossa. Meillä talon sisällä projektipäällikkönä toimii Pekka Saarelainen ja talouden projektivastaava on kirjanpitopäällikkömme Heli Lepokorpi. Kuinka kauan SAP:n toteuttaminen kestää? Tässä ei aikaa paljon tuhlailla, projekti on juuri saatu liikkeelle ja tuotantoon siirtymistavoite on jo tammikuun 2016 puolen välin paikkeilla. Mitä entistä SAP:lla korvataan? Korvaamme SAP -taloudella kaksi nykyistä järjestelmää, Proteus -kirjanpitojärjestelmän ja erillisen käyttöomaisuusrekisterin. Millä ilmaisulla SAP:n merkittävyyttä voisi määritellä? Nuorisotermejä lainatakseni merkitys on eeppinen. Nykyprojektilla saavutamme täydelliseen käyttöönottoon verrattuna vain pieniä positiivisia maistiaisia SAP:n merkityksestä. Talous ei nyt toteutettavasta muutoksesta saa läheskään kaikkia hyötyjä vielä irti, tilanne muuttuu merkittävästi kun myös tuotantomme joskus aikanaan siirtyy SAP:iin. Ja siitäkin huolimatta tulemme jo nyt saavuttamaan todella suuria parannuksia talousprosessiin. SAPin kokoa voisi kuvata vaikka? Jos kaiken kattava SAP olisi Mount Everest niin nykyinen projekti voisi olla Haltin kokoluokkaa. Missä, miten, mihin SAP onnistuessaan auttaa meitä? Nykyinen projekti tuo meille merkittävästi turvaa vanhojen ja pahasti ikääntyneiden ohjelmistojen poistumisen myötä. SAP tuo lisää joustavuutta ja helpotusta talouden tietojen käsittelyyn, sen myötä voidaan vähentää eilisäarvoa tuottavia työvaiheita ja saamme automatisoituja työvaiheita, jotka luonnollisesti vähentävät virhemahdollisuuksia. Merkittävä etu on pääseminen paljon lähemmäs AGCO EAME:n harmonisoituja talousprosesseja. Mitkä ovat SAP:n riskit? Nykyisen projektin riskit ovat järisyttävän paljon pienemmät verrattuna täyden kokoluokan SAP -projektiin. Tässä projektissa muutamme vain rajallisesti yhtiön perustietoja eli masterdataa, joten riskit ovat myös merkittävästi pienemmät. Nykyiset varsinaiset toiminnanohjausjärjestelmät Keybox ja varaosaproteus pysyvät käytännössä ennallaan ja tarvittavat talousjärjestelmään siirtyvät tiedot niistä hoidetaan liittymien kautta kuten tähänkin asti. Kun SAP on valmis, niin? Odotetaan luonnollisesti innolla seuraavaa SAP:iin siirtymisvaihetta! Henkilökohtaisesti nukun vielä nykyistäkin paremmin kun pääsemme eroon tämän hetkisistä talousjärjestelmän riskeistä, se on suuri huojennus. Kirjanpitotiimiin tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus, enkä lainkaan uskalla väittää ymmärtäväni kaikkia muutoksia tänään. Se tiedetään, että kirjanpidon työnsisältöön tulee isoja muutoksia. Automatisoinnin myötä tiettyjä tehtäviä jää pois, mutta vastaavasti uusia tulee tilalle. Mistä SAP:n malli tulee? Kaikkialta SAP on valtavassa laajuudessa käytössä niin teollisuudessa kuin muillakin toimialoilla. SAP on AGCO:n strateginen valinta. 10 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

11 APS ajankohtaista Teksti: Mika Siukola Haluan aloittaa kirjoitukseni poikkeuksellisesti antamalla heti kirjoituksen aluksi tunnustuksen ja kiitoksen tehtaan jokaiselle alueelle ja henkilöille! On ollut ilo olla mukana näkemässä ja kokemassa sitä, miten toimintaa on kehitetty ja viety eteenpäin laaja-alaisesti, monien haasteiden aallokossa. On myös tarvittu dieselin vääntöä joidenkin toimenpiteiden etenemiseksi, vähän kerrallaan. Töitä jatketaan taulukäytäntöjen kehittämisessä ja jalkauttamisessa, askel kerrallaan, kattamaan kaikki alueet ja tasot. Myös 6S -toimenpiteitä ja niiden pilottikohteita viedään eteenpäin niin tuotannossa kuin toimistoissakin. Tarkoitus on muodostaa esimerkkialueita, joiden mukaan loputkin alueet toteutetaan. Power Up -projektin muutoksia toteutetaan jo käytännössä 6-hallin B-linjalla. Sieltä saatuja oppeja ja parhaita malleja otetaan käyttöön ja hyödynnetään vahvasti myös muilla tuotantoalueilla. Tämän lisäksi on aloitettu mm. putkipuolen ja lämpökäsittelyn kehitystyö arvovirtakuvauksilla ja nykytilan selvityksillä. Näiden pohjalta tehdään kehitystoimenpiteitä yhdessä henkilöstön kanssa. ensin tunnistaa työstämme ja prosesseistamme hukan lähteet, vähentää tai eliminoida niitä ja standardoida paras tapa työn tekemiseen. Tämän jälkeen työtä kehitetään jatkuvan parantamisen toimenpiteillä. Kuten seuraavan esimerkin prosessivaiheiden kokonaiskuva osoittaa, niin tarkoitus ei ole tehdä työtä tuplavauhdilla, vaan pyrkiä eliminoimaan hukkaa eli turhaa tai ylimääräistä sähläystä. Kehitystoiminnan tueksi on meneillään olevasta kehitystyöstä laadittu tuotannon johto-ja päällikötasolle kehityssuunnitelmia (TIP-suunnitelmia) ja esimiestyön säännöllisiä rutiineja on aloitettu standardisoimaan, jotta saisimme kehitystyön jatkumaan vastaisuudessakin. Kaiken kehitystoiminnan myötä tullaan sisäisiä APS-/LEAN-koulutuksia tarjoamaan yhä laajemmalle joukolle. Yhä enemmän ja yhä useammin AGCO Powerin tuotannon johto jalkautuu eri osastoille, paikan päälle ja tekemisen keskelle; keskustelemaan ja oppimaan yhdessä. Kehityksen aikaansaaminen työkuormaa lisäämättä Useimpien edelläkin mainittujen kehitystoimintojen perustana on se, että meidän tulee Yhteisesti rakentaen ja kiittäen, Mika Siukola Koko arvoketjun läpimenoaika Hukka ja ei-lisäarvoa tuottavat työvaiheet Normaali (vanhanaikainen) näkökulma prosessin parantamiseen: Hukan poistamisen näkökulma (LEAN): Vähennetään hukkaa 50% Lisäarvoa tuottava Tehdään arvoa tuottavat toiminnot tuplavaudilla N:O 3/2015 SYYSKUU 11

12 KEMIKAALIEN KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET SAATAVILLA Kuva: Petri Laakkonen Käyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jolla välitetään tietoa aineen tai seoksen ominaisuuksista, riskeistä sekä turvallisesta käytöstä teollisuudessa tai ammatissa. Käyttöturvallisuustiedote laaditaan vaaralliseksi luokitelluista aineista ja seoksista sekä luokittelemattomista seoksista, jotka sisältävät vaarallista ainetta. Vaarallisen kemikaalin markkinoille saattajan on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle. AGCO Power Oy:llä käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavissa kaikkien toimihenkilöiden kautta yrityksen tietoverkosta kaikissa halleissa erikseen nimetyiltä työasemilta, jotka merkitty kyltillä Kemikaalien käyttöturvatiedotteet paperisina 1-hallista kunnossapidon konttorin seinällä olevasta kaapista (kuvassa) Turvallista työpäivää! Petri Laakkonen LAATUNURKKA Teksti: Mika Moisio Kuvat: Katriina Rytty ja Jarkko Takala Pienoissarja ongelmanratkaisun kehittämisestä jatkuu. Kävi niin, että heikkona hetkenä tulin luvanneeksi, että työnjohto saisi tehdä kesäkampauksen allekirjoittaneelle, jos yksikään toimittajavirheen vuoksi öljyä vuotava moottori ei päädy asiakastehtaan kokoonpanolinjalle. Näin kävi. Ja kuten kuvassa näkyy, Katriina Rytty ja Jarkko Takala tekivät hienon uuden aallon kampauksen (kuvissa). Kampaus ehti valmistua juuri sopivasti juhannuksen rientoihin. Edellisen kirjoittelun jälkeen tehtiin heti perään toinen vaativamman ongelman ratkaisu. Sekin onnistui yli odotusten. Näiden kahden pilotin perusteella voidaan todeta, että hieman ongelmanratkaisukäytäntöä muuttamalla saadaan erittäin suuri parannus ongelmanratkaisun nopeuteen ja tehokkuuteen. Jo ennen pilottihankkeita järjestettiin suunniteltu koulutus laatutyökaluista. Viimeisimpänä noin 20 hengen porukka kävi läpi ongelmanratkaisukoulutuksen. Jatkossa edetään siten, että ongelmien ratkaisutiimiin valitaan sopivia henkilöitä ja tiimille vetäjä. Nämä tietysti vaihtuvat riippuen ongelmasta ja sen laajuudesta. Tiimiläisten valinnassa on hyvä huomioida, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Esimerkiksi yksi tuntee ratkaistavan kohteen työmenetelmät, toinen designin, kolmas osaa testata ja analysoida tuloksia ja yksi osaa ongelmanratkaisutyökalut. Onnistuneilla ongelmanratkaisuprojekteilla luodaan samalla pohjaa ja saadaan kokemusta ongelmien ratkaisemiseen jatkossa. Jossakin vaiheessa pääsemme siihen tilanteeseen, josta Manukin aina kertoi We have no problems, only solutions. QTI:n toteuttamisessa alkaa vuoden loppua kohti loppukiri. Aivan kaikkea ei saada kattavasti käyttöön, mutta muutokset toiminnassa ovat olleet merkittäviä. Ennen kaikkea asiakkaalla näkyvä laatu on parantunut merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Kaikki QTI:n elementit on vähintään käyty läpi ja harjoiteltu. Ensi vuodelle jatketaan menetelmien laajempaa käyttöönottoa SPC:n ja MSA:n osalta. SPC tulee sanoista Statistical Process Control, jossa on ideana tilastollisesti havaita normaalista poikkeava tila prosessista mitattavista mitoista tai parametreistä. MSA puolestaan tulee sanoista Measurement System Analysis, joka testaa mittausmenetelmän luotettavuutta. SPC on ollut hammaspyörävalmistuksessa jo vuosia käytössä. MSA:ta on käytetty mittauskoneen ja yksittäisten projektien mittauksen analysoinnissa. # 1 asiakkaan laatukokemuksena vuonna 2016 Mika Moisio Laatujohtaja 12 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

13 AP3000 AP3000 Projektin kuulumisia Teksti ja kuvat: Olli Heinonen AP nyt myös sateentekijänä Todays forecast 100% chance of rain. (Sateen todennäköisyys 100 %) Näillä sanoilla AGCO Parts mainosti ennakkomarkkinointiin lanseerattua AGCO Powerin kastelupumppua l. Irrigation Power Unit:a. Kastelupumppuja käytetään laajalti Pohjois-Amerikan maanviljelyssä varmistamaan sato myös kuumissa, vähäsateisissa ympäristöissä. Idea ja impulssi tehdä AGCO Powerin moottorilla varusteltu kastelupumppu tuli AGCO:n jälleenmyyjiltä Pohjois-Amerikassa. Monet heistä ovat tähän mennessä joutuneet myymään joko kilpailijoiden, tyypillisesti CASE- tai FPT-, kastelupumppuja. AGCO Powerin moottorilla on kuitenkin nykyään niin hyvä maine markkinoilla, että jälleenmyyjät haluaisivat mieluummin tutun moottorin kastelupumppuihin. Muuttuneet päästönormit näillekin tuotteille avasivat markkinat myös uusille pelureille. Kastelupumpuilta vaaditaan nykyään myös TIER 4 final -päästötasoa, joten tässä murrosvaiheessa on mahdollista uusien toimijoiden tulla markkinoille. Ensimmäiset IPU:t on toimitettu AGCO Parts:lle markkinointia ja kenttäkokeita varten. Uuden moottoriperheen kehittämisessä on tällä hetkellä menossa todella työntäyteinen aika. Suunnittelutiimi suunnittelee osia ja simulointiosasto laskee ja antaa palautetta osien kestävyydestä ja toimivuudesta. Osto ja laatu ovat koko ajan mukana ja käyvät keskusteluja toimittajien kanssa etsien parasta mahdollista ratkaisua, joka täyttää tekniset tavoitteet ja istuu kustannustavoitteisiin. Suunnittelun tueksi on valjastettu joukko Linnavuoren moottoriosaajia katselmoimaan suunniteltuja komponentteja, arvioimaan riskejä ja antamaan kehitysideoita vuosien kokemuksen pohjalta. Näitä virheriskikartoituksia (FMEA) ohjaa laatuosasto. Samaan aikaan elektroniikkaosasto valmistautuu jo nyt seuraavan sukupolven moottoriohjauksen toteuttamiseen ja protopajan kehitystiimit tekevät viimeisiä esitestejä turbojen ja polttoainelaitteiden kanssa. Näillä esitesteillä tavoitellaan sitä, että meillä olisi ensimmäisen proton starttihetkellä mahdollisimman hyvä ymmärrys uuden tekniikan toiminnasta. Tämän jälkeen alkaa varsinainen uuden moottorin suorituskyvyn kehittäminen moottorilaboratoriossa sekä valitun tekniikan säätö ja testaus. Ensimmäisellä protovaiheella varmistetaan, että moottori toimii halutulla tavalla ja riittävän luotettavasti jolloin voidaan aloittaa kenttätestausvaihe uusissa AGCO -ajoneuvoissa. Kantavana teemana AP3000 -projektissa on siis hyödyntää koko talon resursseja. Kaikkia toiveita ja ideoita emme varmastikaan onnistu toteuttamaan, mutta tavoitteena onkin tehdä mahdolliset kompromissit kokonaisuuden kannalta perustellusti ja oikeissa kohdissa. Tämä edellyttää valtavasti kommunikointia eri tahojen välillä ja kysyy meiltä sitä kuuluisaa yhteen hiileen puhaltamista, että pääsemme oikeaan tavoitteeseen. Siitä meillä on jo hyviä kokemuksia, joten tästä on hyvä jatkaa. Projekti on jo tähän mennessä edellyttänyt joustamista yhdeltä jos toiselta eri osastoilla. Kesälomiakin on säädetty kesän aikana joiltain osin projektin aikataulun varmistamiseksi, kiitokset siitä! Harri Hintikka N:O 3/2015 SYYSKUU 13

14 VIESTEJÄ VARHAINEN TUKI TYÖKYVYN YLLÄPIDON TYÖKALUNA Mitä yhteistä on seuraavilla kolmella tapahtumalla? 1. Esimiehesi soittaa sinulle kotiin sairaslomasi pitkittyessä ja kyselee voinnistasi, kuntoutumisesi edistymisestä sekä töihin paluustasi. 2. Työtoverisi kysyy vointiasi sinun osoittaessa väsymisen merkkejä. 3. Alainen ottaa puheeksi esimiehen työkyvyn muutoksen joko esimiehen itsensä tai tämän esimiehen kanssa? Vastaus on yrityksessämme käytössä oleva varhaisen tuen toimintamalli! Toimintamallin tarkoituksena on huomioida ja puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa henkilön alentuneeseen työkykyyn ja siten estää pitkittyvä poissaolo sekä varmistaa mahdollisimman nopea töihin paluu. Nopeasti ajateltuna saattaa kuulostaa siltä, että toimintamallista hyötyy vain työnantaja. Todellisuudessa vähintään yhtä suuren hyödyn korjaa myös terveenä oleva henkilö itse, joka pystyy hyväkuntoisena myös harrastamaan ja viettämään aikaa ystäviensä parissa. Kaikki voittavat! Varhaisen tuen toimintamallista annetaan syyskuussa koulutusta esimiehille. Koulutuksessa käydään läpi mallia hieman pintaa syvemmältä sen tavoitteita ja työkaluja. Joten älä siis ihmettele, jos esimiehesi jonain päivän, jossain tilanteessa, silloin kun sitä ehkä vähiten odotat, kysyy sinulta, onko kaikki kunnossa? Teksti ja kuva: Petri Laakkonen Ympäristöohjelman tavoitteet Onnistumisia ja uusia päämääriä Aikaisemmin lajittelumme yksi päämääristä oli sekajätemäärän vähentäminen. Olemme onnistuneet tavoitteessa niin hyvin, että sekajätettä on enää noin 1 % kaikesta tuotetusta jätteestä. Tästäkin määrästä on tosin vielä syytä vähentää. Uusi päämäärämme on lajittelun tehostaminen. Tämä tarkoittaa energiajätteeksi menevän jakeen parempaa lajittelua. Käytännössä siis sitä, että kaikki kierrätyskelpoinen pahvi, muovi ja paperi pitää saada energiajätteestä pois, metallista puhumattakaan. Lajittelun mittareina toimivat jätemäärä kg verrattuna tuotantoyksiköihin (kg/ty), sekä kierrätysaste ja uudelleen materiaalina tai energiana käytettävien jätejakeiden mittaaminen prosentteina. Joka vuosi tavoitteena on parantaa lajittelua vähintään viidellä prosenttiyksiköllä. Kierrätysasteen minimitavoite on 70% ja uudelleen materiaalina tai energiana käytettävien tavoite on 90%. Oikeanlaisella lajittelulla pääsemme tähän helposti, mutta onnistumiseen tarvitaan jokaisen työntekijän panos. Vain yhdessä pystymme tähän, joten toivottelen kaikille hyvää syksyä lajittelun merkeissä! Aija Koivuranta ympäristöinsinööri Juuret Lähde: Nokia - Talonpoika teollisissa saappaissa/ SisuDiesel/Teemu Järventie Dipl.ins. T.M. Kaipainen 50 v Linnavuoren tehtaan ensimmäisenä johtajana toimi Kokkolan tehtaan johdosta tullut diplomi-insinööri Jussi Syvähuoko. Hänen jälkeensä tuli Tampereen lentokonetehtaalla työskennellyt, tehtaan sijoituspaikkaan suuresti vaikuttanut dipl.ins. Tor Mikael Kaipainen Hän johti menestyksellisesti tehdasta seuraavat 20 vuotta. Kuten monet merkittävät miehet, oli Kaipainenkin melkoinen persoona. Hän piti kaikki langat tiukasti käsissään ja tiesi tasan tarkkaan pienimpiäkin asioita myöten, mitä tehtaalla tapahtui. Tehtaan ja asuntojen putkista huolta vuodesta 1946 yli 30 vuotta pitänyt Leonard Juvonen muistelee mielellään tehtaan Kaipaista, joka hänen mukaansa oli kuulemma 14 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

15 PALUUMUUTTAJA Teksti ja kuva: Ulla Aurio Tietämys, tuntemus ja perhekoko kasvoivat Jussin Amerikka-kaudella Rinteen Jussilla on takanaan lähes kahden vuoden työrupeama USA:ssa, Minnesotan osavaltiossa, AGCO -konserniin kuuluvalla Jacksonin tehtaalla. Nyt hän on jo Suomessa kotitehtaalla, uudessa tehtävässään, moottoritehtaan huoltopäällikkönä. Jenkkikaudella tapahtui paljon. Yksi merkittävimmistä Rinteen perheen tapahtumista taatusti oli se, että Sallan ja Jussin muodostama yksikkö kasvoi Jacksonissa kolmen hengen perheeksi. Heille syntyi pohjoisessa valtiossa vauva. Rinteet tulivat kotimaahan mukanaan muutaman viikon ikäinen Isla Tuulia Rinne. Mutta mitä olikaan Jussin työtehtävä Minnesotassa, käydäänpä kysymässä. Toimin siellä huollon ja tämän Linnavuoren tehtaamme yhteyshenkilönä, eli yksinkertaistetusti olin huoltoneuvoja. Neuvonta liittyi luonnollisesti tekemiimme moottoreihin. Olin samalla ikään kuin tehtaamme korvana ja silminä maailmassa, johon meidän suurimmat koneemme pääsääntöisesti menevät. Nyt samassa tehtävässä toimii Teemu Järvinen. Jussin mukaan koneiden ja moottoreiden huolto-organisaatio on Amerikassa kokonaan erilainen kuin meillä Suomessa. Yksistään siihen tutustuminen vähän syvällisemmin ava- si Rinteen Jussin mielestä jo paljon tarkkailijan silmiä. Onhan myös selvä, että keskusteleminen ja asioiden käsitteleminen kasvokkain on huomattavasti avartavampaa kuin puhelin- tai nettiyhteyksien kautta toimiminen. Jussi kertoo olleensa Amerikan kautensa aikana myös erittäin paljon liikkeellä. Ehdin käydä yli 20 osavaltiossa ja sen lisäksi muutamissa Kanadan provinsseissa. Kuljin siellä, missä koneitamme käytetään. Suomesta käsin yhteydenpito USA:aan on luonnollisesti tämän tehdyn kierroksen jälkeen paljon helpompaa, sillä lähes kaikilla keskustelukumppaneilla on nyt tuttu ääni ja tutut kasvot. Mahdolliset väärinkäsitykset ovat tutustumisen ansiosta huomattavasti pienentyneet. Olemme aidosti osa AGCO:a Noin 20 kuukauden mittainen USA-turnee opetti Jussin mukaan katsomaan myös Linnavuoren omaa toimintaa konevalmistajien silmin. Sekin tuntuu nyt tärkeältä. Samoin se, että matkan ansiosta käsitykseni siitä, että olemme todellakin aidosti osa AGCO:a, emmekä pelkkä toimittaja, sekin näkemys laajeni huomattavasti. Meillä on yhteinen päämäärä ja yhteiset intressit. Jos toisella menee huonosti, se ei hyödytä ketään. Jos toisella menee hyvin, se hyödyttää kaikkia, filosofoi paluumuuttaja Rinne. Jussi kiittää monin sanoin lukuisia linnavuorelaisia, joilta hän sai Amerikan kaudellaan apua. Sain täältä Suomesta työlleni tukea ja kysymyksiini vastauksia aina kun tarvitsin, niin tuotekehityksen väeltä kuin omalta huolto-osastoltanikin, myös muilta. Nyt meidän tehtävämme on puolestaan tukea Jacksoniin lähtenyttä Teemua. Yhden erityisasian Jussi muistaa vielä ennen haastattelun loppumista. Kyllä tuo matka opetti myös tekemään yksin päätöksiä. Aikaerojen vuoksi soittaminen ei ollut aina mahdollista. Siksi piti ottaa usein itse täysvastuu päätöksistä. Samalla oli suostuttava myös siihen, että joskus tulee tehtyä virheitä, mutta niidenkin kanssa on pystyttävä elämään. Onneksi ei tapahtunut mitään isoja vahinkoja, toteaa Jussi. oman arvonsa tunteva, kunnioitettu vanhan ajan patruuna. Kerran minun piti maalata autoni. Kysyin Kaipaiselta luvan tehdä sen tehtaan tiloissa, ja hän suostui. Sitten hän käveli pois, kunnes yhtäkkiä kääntyi ja kysyi, että kai teillä on omat maalit. 1000:s ilmakompressori. Kuvassa vasemmalta dipl.ins. Mäkinen, Kaario ja Koivisto, tj. Nikku, asentajat Koistinen ja Lönnfors, tekn. Hämäläinen, asentajat Lehtinen ja Hietala sekä dip.ins. T.M. Kaipainen. N:O 3/2015 SYYSKUU 15

16 FUTUURI Teksti ja kuva: Ulla Aurio Kommentteja ja onnitteluja Kiina-konkareilta Heikki Suontausta (kehitysinsinööri) on työskennellyt Kiinan tehtaalla muutamia kertoja, yleensä viikon kerrallaan. Heikin tehtävinä ovat olleet mm. ohjelmistolataus ja WinEEM4. Jatkuu sivulta 7 Janne Saksalan (Specialist, Engine Testing Systems) erityistehtävä on ollut moottorikoekäytön perustaminen Kiinaan. Liityin projektiin 2010 kun käytiin tutustumassa Itävallassa laitetoimittajan tuotteeseen, konttikoekäyttöön. Ensimmäinen reissuni Juha Tervalan kanssa Kiinaan oli 9/2011. Siitä eteenpäin n. 80 pv vuodessa Kiinassa, toimenkuvana kolmen moottorikoekäyttökontin projektit ja käyttöönotot, paikallisten koulutus ja tekninen tuki sekä kehittäminen Kiinassa. Onnittelut tasapuolisesti sekä Kiinaan koko Juhan porukalle sekä kaikille Linnavuoren tukijoukoille mahtavasta saavutuksesta. Hyvällä yhteistyöllä se on ollut mahdollista. Ammatillisesti merkittävin muisto on ensimmäisen moottorin saaminen käyntiin koekäytössä juuri viimetingassa, kahdeksan viikkoa alkuperäistä aikataulua myöhässä, laitevalmistajan ongelmista johtuen. Huvittavin muisto, kun aamulla saavuin Pudongin kentälle, jossa kuski oli vastassa. Lähdimme ajamaan, ja tunnin jälkeen kuski pysähtyi keskellä ei mitään. Hän palasi hetken kuluttua mukanaan evästä matkustajalle. Pussissa oli lämpimiä keitettyjä toukkia! Ei auttanut muuta kuin maistaa kohteliaasti yksi ja nostaa peukkua että kiitos, nyt taas jaksaa. Onnittelut koko tehdasprojektin saamisesta tähän pisteeseen. Viime kevään vierailusta päällimmäisenä jäi mieleen erityisesti moottoritehtaan puolella vallinnut hyvä yhteishenki. Kari Lyytikäinen lipunkant TIETEEN JA TEOLLIS Kari Lyytikäinen on kutsuttu teollisuudesta tieteen maailmaan kasvattamaan yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä. Malli on nykyaikaa. Se on työtodellisuuden ja akateemisuuden lähentämistä ja yhteensovittamista. Se on tutkimuksen ja konkreettisen tekemisen kohtauttamista. Se on toimintaa, jonka uskotaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa. Lyytikäinen työskenteli ennen Tampereen Teknillisen Yliopiston kone- ja tuotantotekniikan laitoksen tutkimuspäälliköksi (Senior Industrial Research Manager) siirtymistään AGCO-konsernin tuotannonkehityksessä pari vuotta ja sitä ennen Linnavuoressa, moottoritehtaan tuotantojohtajana, johon tehtävään yhdistyi kutoshallin rakentamisaikainen projektipäällikkyys. Jaakko Sundbergin (Business Analyst) tehtävinä on ollut Kiinan tehtaalla vuodesta 2013 alkaen hankinnan raportoinnin jalkauttaminen, kehittäminen sekä toimintatapojen yhtenäistäminen. Lisäksi tehtäviä kustannuslaskennassa sekä hankinnan projektien koordinoinnissa. Kiitos että olen saanut olla mukana luomassa ja oppimassa uutta sekä työskentelemässä yhdessä loistavan tiimin kanssa. Juha Randell (laatupäällikkö) on kantanut laatuvastuuta AGCO Powerin Kiinan tehtaassa marraskuusta 2013 lähtien. On ollut hienoa olla mukana luomassa jotain ihan uutta ja nyt työskennellä maailman (AGCOn) moderneimmassa tuotantolaitoksessa. On sitten kysymys maidon osto supermarketista tai normaali työpäivä tehtaalla, se on pieni taistelu ja vaatii lehmän hermoja. Kun näita taisteluja on päivä toisensa jälkeen, pysyy elämä mielenkiintoisena, haasteellisena, eikä todellakaan ole kahta samanlaista päivää peräkkäin. Aina on jotenkin selvitty ja jotain opittu. Niitä on voitettu ja joskus ollaan päädytty tasapeliin, mutta hävitty ei olla. Suomalaisen teollisuuden tuottavuuden, kilpailukyvyn ja viennin edistämisessä teollisuuden ja yliopistollisen tutkimustoiminnan yhteistyö on kaikkien osapuolten mielestä välttämätöntä. Tässä toiminnassa Kari Lyytikäinen on nyt intensiivisesti mukana ja AGCO Power Oy yhtenä tärkeänä ja tiiviinä yhteistyökumppanina. Linnavuoressa on jo kyetty näyttämään se, miten merkittävästi tuottavuuden kehitystä voidaan toteuttaa jopa nykyisen työajan puitteissa. Muun muassa juuri hukkaa poistamalla voidaan saada aikaan merkittäviä tuottavuushyppyjä. On vain pidettävä yllä jatkuva positiivinen vire ja käytettävä koko henkilöstön osaamista. DIGIDIGIDIGI Lyytikäisen mukaan tulevaisuuden vahvin sana teollisella alueella on kaikilta osin sana DI- GITAALISUUS. Digitaalinen tuotesuunnitte- 16 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

17 ajana UUDEN YHTEISTYÖ LAAJENTUMASSA lu on lähtökohta. Kaikki mallinnukset ja tuotemäärittelyt tullaan tekemään jatkossa digitaalisesti. Suunnittelun rinnalla vietävä cost modelling hahmottaa jo suunnitteluvaiheessa tuotteen tulevat kustannukset. 3D-tuotemallit toteutetaan toleroituina digitaalisessa muodossa niin, että tuotemallin perusteella kyetään generoimaan koko tuotantoprosessi, sisältäen työohjeet, työvaiheistukset ja laatumittaukset. Digitaalisuus tulee ulottumaan jopa alihankintaan saakka, myös koulutukseen, jopa jälkimarkkinointiin asti. Digiprosessista tulevat tulevaisuudessa löytämään hyötymateriaalia myös tarjouslaskenta ja myynti. Digi ja 3D, siinä ne ovat, futuurin merkit, sanoo tutkimuspäällikkö. Hyvällä ja älykkäällä 3D-mallinnuksella ja suunnittelusäännöillä voidaan muun muassa tulevaisuuden moottorisuunnittelussa saavuttaa se, että jo mallinnusvaiheessa hälytyskellot soittavat ilmoittamalla esimerkiksi, että kokoonpanokuvassa kuumat putket ja sähköjohdot ovat liian lähekkäin toisiaan, ja konfliktivaara uhkaa. Hälytyksellä virhe eliminoituu. Lyytikäisen mukaan mallipohjaista suunnittelua ei ole omaksuttu suomalaisyrityksissä vielä riittävästi. Tämän tiedon vieminen yrityksiin, lähinnä suomalaiseen teollisuuteen, se on yksi minun tehtävistäni, kertoo Kari. Simuloituja virtuaaliympäristöjä Yliopiston tuore tutkimuspäällikkö kertoo senkin, että myös tulevaisuuden tehtaat mallinnetaan jatkossa digitaalisesti niin, että ne simuloidaan virtuaaliympäristöön, jolloin kaikki toiminnot näyttäytyvät aitoina aidossa tuotantoympäristössä. Näin mahdolliset virheet voidaan korjata jo suunnitteluvaiheessa. Digitaalinen suunnittelu ja valmistus on jatkuvasti vahvistuva oppiaine yliopistoissa kaikkialla maailmassa, tietää Lyytikäinen, joka on äskettäin palannut mittavalta, useisiin Euroopan korkeatasoisimpiin yliopistoihin suuntautuneelta tutustumiskierrokselta. Kestävää kehitystä Lyytikäisen Kari kokeili yliopistolla 3D-printtaustekniikalla, onnistuisiko hän saamaan vanhaan telttaansa uuden pystykepin nivelen, jota kaupasta ei enää varaosana löytynyt. Onnistuihan se. Tässä tulos. Osa toimii. Kone sen printtasi. Digiaikaa siis! Kun puhumme futuurista, puhumme tulevaisuudesta. Tähän liittyy myös yliopistomaailmassa yhä vahvistunut kannanotto kestävään kehitykseen. Kaikessa suunnittelussa otetaan tulevaisuudessa kestävä kehitys huomioon. Uusiosuunnittelu, uusiokäyttö, energiatehokkuus, pieni raaka-ainekulutus, koko ympäristötase, ne ovat kaikki vahvasti tämän päivän ja tulevaisuuden tieteen tekijöiden toiminnassa läsnä olevia arvoja. N:O 3/2015 SYYSKUU 17

18 TERVEYDEKSI Teksti: Ida Kannisto Kuva: Ulla Aurio Työterveyslääkäri Kirsi Polvi: Hyvinvoinnin pohjana liikunta ja lepo Agcolaiset ovat saaneet vahvistuksekseen työterveyslääkäri Kirsi Polven, joka astui tehtävään Mauri Rinteen jäätyä eläkkeelle. Polvi haluaa täyttää työn haasteet ja erityisen tärkeänä hän pitää ennalta ehkäisevää hoitoa. Oireisiin olisi paras puuttua riittävän ajoissa, ennen kuin tilanne ehtii pahaksi. Kirsillä on neuvo myös siihen, miten työntekijä itse voi pitää huolta itsestään. Työn teon lisäksi liikkumalla ja lepäämällä riittävästi, Polvi tiivistää. Pitäisi malttaa nukkua riittävästi. Uuden lääkärin mukaan unen arvostus on nykypäivänä vähentynyt. Hän huomauttaa, että lepo on edellytys raskaasta työstä elpymiselle. Huonosti nukutut yöt tuntuvat niin fyysisessä kuin henkisessäkin hyvinvoinnissa. Kirsin mukaan univaje aiheuttaa muutoksia hormonitoiminnassa ja nostaa verenpainetta. Valvominen voi johtaa esimerkiksi diabetekseen tai ylipainoon. Kirsi Polvi pitää tärkeänä myös lääkärin hyvää suhdetta henkilökuntaan, työntekijöihin ja esimiehiin. Hän toivoo, että kanavat ovat avoinna ja apua haetaan ajoissa. Toivon, että yhteistyö pelaa. Jos on jotakin mielenpäällä, minulle voi aina soittaa. Unen arvostus on nykypäivänä vähentynyt. Lepo on edellytys raskaasta työstä elpymiselle. Paluu tutulle alueelle Kirsi kertoo olevansa rauhallinen ja asiaansa perehtyvä lääkäri. Hän on aikaisemminkin hoitanut metalliteollisuudessa työskenteleviä, joten työ AGCO:lla tarkoittaa Polvelle paluuta tutulle alueelle. Alun perin ala tuli tutuksi jo lapsuusaikoina, sillä Kirsi Polven isä oli peltiseppä. Kirsi on opiskellut lääkäriksi Tampereella. Hän sanoo olevansa hämäläinen, vaikka onkin tehnyt pisimmän uransa Vammalassa. Nokialle Polven toi alun perin työ Tampereen työterveys ry:llä, eli nykyisellä Finlalla. Viime syksynä työterveyslääkäri aloitti AGCO:lla Linnavuoressa. Aluksi hän työskenteli kaksi päivää viikossa. Kun Mauri Rinne aloitti lomansa toukokuussa ennen siirtymistään eläkkeelle, Polvi aloitti työssään kokopäiväisesti. Liikunta kaiken a ja o Liikunta on Kirsi Polven mukaan perusta hyvinvoinnille. Urheilu on tuttua myös lääkärille itselleen, sillä Polvella on historia kilpaurheilijana. Edellisenä kesänä entinen MM-tason meloja osti vuosien tauon jälkeen kajakin kilometrien ja pitkien lenkkien jälkeen tyydytään nykyään pienempiin lenkkeihin. Liikkeessä pitävät myös kaksi koiraa, cairnterrieri Peppi ja kooikerhondje Eemeli. Heidän kanssaan tuore työterveyslääkäri lenkkeilee päivittäin. Vaikka urheilu on lähellä sydäntä, harrastaminen ei ole viime aikoina ollut aivan mutkatonta. Kirsi Polvella on takanaan suuri leikkaus. Talvella tehty olkahermon vapautusleikkaus on vaatinut kärsivällisyyttä. Fyysisen kunnon palautuminen on ollut aikaa vievää, mutta nyt Kirsi sanoo olevansa toivottavasti pian jo voiton puolella. 18 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

19 MOOTTORIHISTORIA Teksti: Arto Lehtimäki SUPERAHDETTU 411 CX Vuonna 1980 Valmet esitteli 1102/1103 -mallit korvaavan, uudella 411 CX -moottorilla varustetun traktorin. 411 CX oli maailman ensimmäinen paineaaltoahtimella varustettu sarjavalmisteinen moottori. Sveitsiläinen BBC kehitti luvun lopulla Comprex -paineaaltoahtimen, jonka mainosmiehet ristivät superahtimeksi. Sillä saatiin poistettua tuon ajan ahdettuja moottoreita vaivannut turboviive. Samoin alakierrosten vääntömomentti parani huomattavasti. Tosin jotkut perinteiseen turbo -moottoriin tottuneet käyttäjät kaipasivat ylempien kierrosten tehopotkua. 411 CX oli kuitenkin tasainen puurtaja läpi kierroslukualueen. Myös viheltävä käyntiääni jakoi mielipiteitä, toinen tykkäsi, toinen ei. 411 CX -moottoreita valmistettiin noin 200 kappaletta vuosina CX -moottorin ainoat käyttökohteet 1203:n lisäksi olivat traktoripohjaiset metsäkoneet Valmet Jehu 822 ja Comprex -ahtimen käyttöä harkittiin myös tulevassa Volvo BM Valmet 805 -traktorissa. Kuitenkin korkea hinta, sekä tilaa vievä rakenne pudottivat sen kilpailusta. Suurista odotuksista huolimatta Comprex -ahdin ei saavuttanut kaupallista menestystä. Mazda käytti sitä hetken henkilöautoissa, siinä kaikki! Comprex -ahtimen toiminta lyhyesti (vrt. kuva): Kiilahihnan pyörittämä roottori pyörii kampiakselin pyörimisnopeuteen tahdistettuna (noin 5 x moottorin nopeus). Ahtimen päätykoteloissa olevilla aukoilla ohjataan imuilman sekä pakokaasujen virtausta roottorissa oleviin, päistään avoimiin soliin. Imuilmaa sisältävän solan tullessa pakokanavan kohdalle, pakokaasut antavat solan kautta paineiskun imuilmalle, joka puristuu nyt imusarjaan. Ennen pakokaasun pääsyä imusarjaan pyörimisliike sulkee aukon. Paineisku heijastuu takaisin ja pakokaasut poistuvat suuntaansa muuttaen solasta päätykanavan kautta pakoputkeen. Kylmäkäynnistystä varten oli ennen imusarjaa venttiili ahtimen ohittamiseksi. Sen käyttö tapahtui vaijerin välityksellä kojelaudasta, kuten aiemmin ryyppy bensamoottoreissa. 411 CX -moottorissa ahtimen pyöritys tapahtui jäähdytyspumpun hihnapyörältä. Käyttöhihna oli kriittinen osa ja varahihna suositeltiin pidettäväksi aina koneen mukana! Moottoria pystyi kuitenkin käyttämään pienellä teholla ilman hihnaa avaamalla kylmäkäynnistysventtiilin. Pakosarja oli myös normaalia suurempi, sen tilavuuden tuli olla vähintään moottorin iskutilavuutta vastaava. Ahtimen hihnan ottama teho oli noin 1 hv ja ahtopaine 0,6 0,8 bar. Superahtimen toiminta MOOTTORI 411CS (1102) 411CX (1203) Iskutilavuus l 4,4 4,4 Sylinterin halkaisija mm Iskun pituus mm Suurin teho hv DIN/r/min 107/ /2300 Vääntömomentti Nm/r/min 370/ /1350 A = Ahtimen roottori B = Imuilma suodattimelta C = Roottorin käyttöhihna D = Kylmäkäynnistysventtiili E = Pakosarja F = Pakoputki Vertailu 411 CS <> 411 CX N:O 3/2015 SYYSKUU 19

20 LYHYESTI MUKAVIA MUISTELLEN Vanhojen linnavuorelaisten tämän vuoden tapaamiseen Linnavuoren seurakuntatalolle kokoontui elokuun alussa noin 60 henkeä. Tällä kertaa ei vierailtu tehtaalla niin kuin usein aikaisemmin. Nyt juotiin kahvia, kuunneltiin lauluja, muisteltiin mitä kautta oli Linnavuoreen silloin aikoinaan tultu, kerrottiin tarinoita Linnavuoren tapahtumista menneiltä vuosilta ja tietenkin turistiin tuttujen kanssa. Ja päätettiin että ensi vuonna tavataan taas. VUORENHOVIN REMONTTI VALMISTUNUT Vanhimmat tapaamisessa mukana olleet lähenivät jo yhdeksääkymmentä vuotta ja nuoremmatkin seitsemääkymmentä. Hauskaa oli vanhoja tuttuja tavata ja päätettiin että ensi elokuussa tavataan taas. Teksti: Jorma Reinimaa Kuva: Tauno Väisänen Kaksi viikkoa ennen kesälomakauden alkamista eli viikolla 27 Eurest laittoi lapun Vuorenhovin luukulle ja henkilökunta lähti pitämään kesävapaita. Seuraavana arkipäivänä saapui remonttiryhmä, joka ryhtyi purkamaan kymmeniä vuosia vanhaa ravintolan sisustaa tavoitteenaan saada uusittu ravintola asiakkaiden käyttöön heti kesälomien päätyttyä viikosta 33 alkaen. Sisustussuunnittelija Hanna Paunila suunnitteli uuden sisutuksen, TKV-Group pääurakoitsijana toteutti rakennustyöt, Consti -talotekniikka vastasi putkitöistä ja AGCO:n omat sähkärit hoitivat ammattitaidolla vaaditut sähkötyöt uudistettuun ravintolaan. Koko projekti hoidettiin Erno Lindroosin johdolla loistavasti ja ajallaan ja uudistettu ravintola avasi ovensa nälkäisille heti siivouspäivän jälkeen, toisena työpäivänä lomakauden päätyttyä. Petri Laakkonen Ps. Seuraavassa Sisukkaan numerossa julkaistaan Jorma Reinimaan mukava muistelo tehdaspalokunnasta. (Sisukkaan toimitus) Kesälahja AGCO-konsernin täyttäessä 25 vuotta, ja AGCO Powerin saavuttaessa konsernissa ykköspaikan turvallisuustilastoissa, juhlittiin tehtaalla juhannusviikolla kahvitellen ja jakamalla kesä- ja turvallisuusaiheisia ämpäreitä henkilöstölle. hj- 20 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

21 Frisbee-lahjoitus Linnavuoren ala-asteelle AGCO:n kesälahjoista ylijääneet frisbeet lahjoitettiin Linnavuoren ala-asteelle oppilaiden käyttöön. Toivomme, että niistä riittää iloa pitkälle syksyyn. Välitunnilla frisbeitä testanneiden lasten innostuksesta ja riemun kiljahduksista päätellen tulemme tässä onnistumaan, toteaa lahjoitusjoukkoja luotsannut Hanna Juntunen henkilöstöosastolta. Wow, frisbeitä! Päästäänkö me telkkariin? Teksti ja kuvat: Hanna Juntunen Rehtori Anu Leppiniemi uskoo: Hedelmällinen yhteistyö voi johtaa vain hyvään lopputulokseen Jo aiemminkin kiinnostusta herättänyt yhteistyö Linnavuoren koulun ja AGCO Powerin tehtaan välillä on saatu alulle. Kumppanuustoiminta alkoi iloisesti syyskuussa, kun henkilöstöosaston edustajat veivät koululaisille lahjaksi ison määrän frisbeitä. Sen jälkeen keskustelu aiheesta lähti kunnolla käyntiin. Linnavuoren koulun rehtori Anu Leppiniemi uskoo, että yhteistyö rikastuttaa koulun arkea. Leppiniemi huomauttaa, että tehtaan kanssa on tehty yhteistyötä aikaisemminkin. AGCO on esimerkiksi jakanut vuosittain Sisu-stipendejä liikunnallisille koululaisille. Koulu on ollut saajan asemassa. Olisi hienoa saada yhteistyö vastavuoroisemmaksi, Leppiniemi sanoo. Yhteistyötä on innoittanut ajatus siitä, että maailmanluokan moottoritehdas olisi paikallisille lapsille tuttu viimeistään silloin, kun he päättävät koulutaipaleensa Linnavuoressa. Leppiniemi kertoo, että alueella asuu paljon uusia linnavuorelaisia, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista kytköstä AGCO:on. Toisaalta lasten joukossa voi olla ainesta myös tehtaan tuleviksi työntekijöiksi. Hedelmällinen yhteistyö ei voi johtaa kuin hyvään. Mitä se on? Sitä en vielä osaa tarkalleen sanoa, Leppiniemi pohtii. Yhteistyöstä keskusteltaessa herääkin kysymys, miten AGCO voisi näyttäytyä koululla? Keskustelua on ollut esimerkiksi siitä, voisiko joku luokka-aste vierailla vuosittain tehtaalla. Jo nyt muutama oppilas on suorittanut AGCO:ssa TET-harjoittelun. Jatkossa yhteistyö näkyy myös Sisukkaan sivuilla. Lehti julkaisee oppilaiden tehdasaiheisia kirjoituksia ja piirustuksia. Ensimmäisiä taidonnäytteitä on nähtävissä joulun Sisukkaassa. Ida Kannisto- N:O 3/2015 SYYSKUU 21

22 MINIPALOJA AP -jumpparyhmä sopii jokaisen kunnolle Jumpparyhmän toiminnan perustana on kolmen työnantajan yhdessä tarjoama lihaskuntotreeni, joka järjestetään keskiviikkoisin Linnavuoren koulun liikuntasalissa. Treenin vetäjänä toimii fysioterapeutti Mari Heinola. Treeneihin voivat osallistua siis AGCO Powerin, Patrian ja tänä syksynä myös Purson henkilökuntaan kuuluvat. Hyvän palautteen johdosta treenin sisältö on vakiintunut tiettyyn kaavaan: Alkuun lämmitellään, jonka jälkeen alkaa lihaskunto-osuus. Lihaskunto-osuudessa tehdään pattereita, jotka koostuvat erilaisista peruslihaskuntoliikkeistä. Ensimmäisellä liikekierroksella kaikki tekevät saman liikkeen, joka on kevyin vaihtoehto liikkeestä. Sama liike toistuu kolme kertaa ja siitä voi tehdä raskaamman version, jos kunto antaa periksi tai jatkaa omalla kuntotasollaan. Välillä treeneissä tehdään lyhyt sykkeennosto-osio, lopuksi lyhyet venyttelyt. Ohjelmaan pääsee hyvin mukaan, koska samalla ohjelmalla eli samoilla liikkeillä mennään 4-5 kertaa. Vaihteluna treeneissä voidaan tehdä myös kuntopiiriä. Treenin sisällössä on parasta se, että se sopii kaikenkuntoisille ja -ikäisille, miehille sekä naisille. Treenaajat voivat määrätä itse oman tahdin, liikkeen haastavuustason ja mahdollisen lisävastuksen liikkeelle käsipainoilla, kuminauhalla tai kahvakuulalla. Jos kunto ei ole vielä huipussaan tai on jotain kremppaa tai on vaan muuten huono päivä, voi valita liikkeistä kevyemmät vaihtoehdot, jotka meidän ammattitaitoinen ohjaajamme antaa! Usein kuitenkin pirteän ohjaajan ja reippaan ryhmän innoittamana tulee ylitettyä itsensä ja se jättääkin mukavan fiiliksen loppuillaksi! Treeni on ilmainen eikä sinne tarvitse ennakkoon ilmoittautua. Treenin sisällön vuoksi ei haittaa vaikka jäisi kerta tai parikin välistä, mukaan pääsee taatusti taas seuraavalla kertaa ja uusienkin treenaajien on helppo aloittaa vaikka kesken kauden. Jumpparyhmän harrastemäärärahat on käytetty lajikokeiluihin tai lihaskuntotreeneille uusien välineiden hankintaan. Viime vuosien lajikokeiluina on ollut jousiammunta, curling ja keilaus. Lajikokeiluihin on kaikki tervetulleita, vaikka ei lihaskuntotreeneissä pääsisikään käymään. Kauden keväällä päättää ulkoilmakerta, jolloin pyöräillään, retkeillään tai jumppaillaan ulkona. Treenivarusteiksi tarvitaan mukavat vaatteet, sisäpelikengät ja vesipullo. Muut välineet löytyy koululta. Tervetuloa treenailemaan siis kaikki keskiviikkoisin klo Hien saa pintaan taatusti, jos itse niin haluaa! AGCO Powerin jumpparyhmästä Anni Pylkki ja Aila Mäkinen SALIBANDYA LEPPOISASTI Salibandytoiminta on keskittynyt syys-huhtikuulle eli viimeinen vuoro on yleensä ennen vappua. Tämän ajanjakson puitteissa agcolaisilla on viikoittainen vuoro Nokian Liikuntakeskuksessa aina keskiviikkoisin. Tälle vuorolle ovat tervetulleita kaikkia henkilöstöryhmiä edustavat henkilöt, myös naiset tulkaa rohkeasti mukaan! Vuodenvaihteessa on muutaman viikon tauko vuoroista. Toiminnan ylläpitämiseksi vuorolle on omakustannehinta, joka pyritään pitämään mahdollisimman edullisena, ettei se olisi este osallistumiselle. Meitä on porukassa eritasoisella pelikokemuksella olevia henkilöitä. Jokainen paikalle saapuva saa pelata omien taitojensa ja jaksamisensa mukaisella tavalla, eikä päädy vilttiketjuun! Tarkoitus on höntsätä porukalla leppoisasti, eikä painaa täysillä kilpailuhenkisesti. Tavoitteena olisi saada kaksi maalivahtia jokaiselle pelikerralle, jotta peli olisi mielekkäämpää kokonaisuuden kannalta. Lihaskuntotreenien vetäjätkin olivat mukana jumppakerhojen retkellä. Terveisin Markku Saarela 22 SISUKAS AGCO POWER HENKILÖSTÖLEHTI

23 AGCO POWER MAATALOUSKO TULOSSA MUOTIIN? Syyskuun KYSYMYS Mitkä ovat viisi AGCO-konsernin keskeistä arvoa? Oikea vastaus seuraavalla sivulla. Muutamassakin paikassa on vilahdellut otsikko tai lause, että maatalous on tulossa muotiin. Niinköhän onkin? Muun muassa Punkaharjun Lusto -metsämuseossa on ollut tänä vuonna esillä vakituisen museonäyttelyn lisäksi monta erikoisnäyttelyä, yksi niistä on Maat, metsät, tehtaat eli näyttely pitkästä luvusta. Mielenkiintoinen kokonaisuus. Vuoden 2016 tammikuun 10. päivään saakka avoinna olevasta Luston erikoisnäyttelystä löytyi PuuCeen ovesta mm. oheinen lehtileike, jossa Kone-Viestin vuoden 1955 lokakuun numerossa Valmet esittelee näyttävästi traktoriaan. Kaihoisin katsein, nostalgisin silmin ja takaisin maalle tunnelmin näyttivät monet pysähtyvän tuon kuvan kohdalle. Myöhemmin kesällä kului toimittajan yksi päivä kirpputoreilla. Ja mitäs sieltä löytyi. Komea uusionostalgiaihanuus. Peltinen taulu, jossa komeilee se kuuluisa piikkilangankiristäjä. Mahtaisivatko nämä kieliä maatalouden muodistumisesta, uudesta noususta? Toivottavasti! ua- AGCO POWER ORGANISAATIOMUUTOKSET Kesän aikana aloittaneet henkilöt: Tuotekehityksessä kehitysinsinöörin tehtävässä ovat aloittaneet Jussi Hyvärinen ja Markus Laari alkaen sekä Juho Sihvola alkaen. Lisäksi Hannu Tolonen on aloittanut määräaikaisessa kehitysinsinöörin tehtävässä 6.7. alkaen. Tuotekehityksessä ovat aloittaneet myös Velipekka Mellin tutkimusinsinöörin tehtävässä 1.8. alkaen ja Outi Tervala Project Managerin tehtävässä 1.9. alkaen. Aira Samuli on aloittanut talousosastolla määräaikaisessa Senior Accountantin tehtävässä alkaen. Kesän aikana tapahtuneet organisaatiomuutokset: Jussi Rinne on siirtynyt USAn Jacksonin toimipisteeltä takaisin Linnavuoreen ja hänet on nimitetty Manager, Technical Service, AGCO Power-tehtävään 1.7. alkaen. Muita muutoksia huoltopalveluiden organisaatiossa on Anne-Mari Niemelän siirtyminen Supervisor of Technical Publications-tehtävään ja Jani Stenbergin siirtyminen Manager, Warranty Administration -tehtävään alkaen. Lisäksi Topi Vilenius on nimitetty Manager, Product Performance -tehtävään. Huoltopalveluissa toimivat muutoksen myötä myös Jarno Kallio Manager, Warranty Recovery -tehtävässä, Ari Pesola Supervisor, Training-tehtävässä, Ville Ylivakeri Product Specialistin tehtävässä, Pasi Lankinen Technical Publications Specialistin tehtävässä ja Satu Lahti Warranty Accessorin tehtävässä. Jälkimarkkinoinnissa Hanna Virtamo on nimetty Customer Service Coordinatorin tehtävään ja Ville Paasonen on vakinaistettu 1.9. alkaen Reman Specialistin tehtävään. Jukka Niemelä on nimitetty osavalmistuksen ja piensarjan menetelmäsuunnittelijaksi 1.9. alkaen. Tiina Närhi on siirtynyt alkaen Export Sales Assistantin määräaikaiseen tehtävään. Kesän aikana eläkkeelle jääneet henkilöt: Pirjo Hassinen on jäänyt eläkkeelle varastotyöntekijän tehtävästä 1.9. alkaen. N:O 3/2015 SYYSKUU 23