Arvot. Visio. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasvaikuttavuus. Voimavarat ja tehokkuus. Prosessit ja rakenteet. Osaaminen ja uudistuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot. Visio. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasvaikuttavuus. Voimavarat ja tehokkuus. Prosessit ja rakenteet. Osaaminen ja uudistuminen"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2002

2 Toiminta-ajatus Arvot Visio Tilastokeskus yhdistää kootut perustiedot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi kansalaisten, julkishallinnon, elinkeinoelämän, kansainvälisten organisaatioiden ja tutkimustoiminnan tarpeita varten, toimii kansallisen tilastotoimen kehittäjänä, kansakunnan muistina ja aktiivisena tiedon levittäjänä. Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus sekä toiminnan ja osaamisen pa ran ta mi nen Tuloksellinen toiminta Tilastokeskus on alan sa huip pu yk sik kö, tun nus - tet tu ko ti maas sa ja kan sain vä li ses ti laa duk kaas ta tie to tuo tan nos taan, osaa mi ses taan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ennakoiva toimintatapa Relevantti ja laadukas tilastotarjonta Tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva Kansainvälinen vaikuttavuus Asiakasvaikuttavuus Arvo asiakkaalle Voimavarat ja tehokkuus Taloudellisuus ja tehokkuus Maksullisen toiminnan kannattavuus Tuottavuus Prosessit ja rakenteet Integroidut järjestelmät sekä sujuvat ja virheettömät prosessit Tuloksekas kehittämistoiminta Yhteistyö, tiimityö ja sisäinen viestintä Osaaminen ja uudistuminen Oppiminen ja uudistumiskyky Hyvinvointi ja motivaatio Kokonaissuorituskyky Tilastokeskuksen tunnuslukuja RAHOITUS Toimintamenomääräraha Edellisvuosilta siirtyneet määrärahat Maksullisen toiminnan tulot Ulkopuolinen rahoitus 1) Irtaimiston myynti MENOT Siirto seuraavalle vuodelle Julkaisunimikkeet, kpl Valmistuneet tietovarannot, kpl Internetin HTML-tekstisivuja, kpl Henkilöstö, henkilötyövuosia ) Ulkopuolinen rahoitus (ml. EU-rahoitus) on taulukossa määritelty käytön suuruiseksi. 2

3 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus... 2 Arvot... 2 Visio... 2 Starategiset tavoitteet... 2 Pääjohtajan katsaus... 4 Generaldirektörens översikt... 5 TILASTOJEN TUOTANTO JA KEHITTÄMINEN Vilkasta tieteellistä yhteistyötä... 8 Sähköinen tiedonkeruu eteni... 8 Kansantalouden tilinpidon EU-sopeutusta jatkettiin... 9 Yritysten suhdannetilastojen tuotanto nopeutui.. 9 Palvelualojen tilastointia uudistettiin Tietoyhteiskuntatilastoja pohjoismaisena yhteistyönä Uusia hintaindeksejä valmistui Palkkatilastojen tuotanto tehostuu Ympäristötilinpitoa kehitettiin Elinolotutkimuksissa laajoja tiedonkeruita Eduskuntavaalit huomion kohteena Tutkimustietoa henkilöstökoulutuksesta TUOTTEET JA PALVELUT Julkaisut tekivät tilaa sähköisille tuotteille Internet-palvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti 16 Tietokantapalveluille uusia käyttäjiä Verkkokoulutuksen suosio kasvoi Aluetietoa entistä enemmän verkossa Tilastotiedot näkyvästi julkisuudessa Haastattelututkimusten kysyntä vilkasta Uusia tuotteita ja palveluita Tilastokirjastosta kansainvälisen tilastotiedon keskus Palvelusitoumukset käyttöön TILASTOTUOTANNON VOIMAVARAT Henkilöstön määrä väheni hieman Rahoitusasema kiristyi Tietotekniikan investoinnit supistuivat TILASTOTOIMI JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Sähköinen asiointi tilastotoimen keskiössä EU painottui kansainvälisessä yhteistyössä Valmistuneita EU-säädöksiä Organisaatio Tilastokeskuksen johtokunta Yhteystiedot

4 Pääjohtajan katsaus Tilastotiedon ja tietopalveluiden kysyntä jatkui kohtuullisen runsaana vuonna 2002, vaikka heikko taloudellinen kehitys jossain määrin hillitsi myös tietomarkkinoiden kysyntää. Tiedon roolin kasvu tuotannontekijänä ja etenkin talouden ja yhteiskunnan näkymiin liittyvä epävarmuus pitivät kuitenkin yllä paitsi nopeiden suhdannetilastojen myös rakenne- ja sosiaalitilastojen kysyntää. Yhteiskunnallinen keskustelu ja sitä ruokkiva hallinnon ja tutkimuslaitosten selvitystyö nojaavat merkittävässä määrin Tilastokeskuksen - yhdessä Euroopan tilastojärjestelmän kanssa - tuottamiin tilastotietoihin ja -käsitteisiin. Vuonna 2002 kotimaisen keskustelun aiheina olivat yleisen talouskehityksen ohella muun muassa korkea työttömyys, väestön ikääntyminen sekä verotuksen ja eläkejärjestelmän uudistaminen. Keskustelu alueellisesta kehityksestä jatkui edelleen. Vilkasta keskustelua käytiin myös julkisten terveydenhuolto- ym. palveluiden tehokkuudesta sekä julkisen sektorin rahoituksen kestävyydestä pitemmällä aikavälillä. Valtion tulo- ja menoarvion valmistelu ja syksyn tulopoliittinen neuvottelukierros pitivät osaltaan yllä tilastotietojen kysyntää. Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Vuoden 2002 kuluessa tuli voimaan lukuisia uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä, joilla ohjeistettiin muun muassa ulkomaankaupan tilastoja, kansantalouden tilinpitoa ja jätetilastoja. Myös vanhoja EU-säädöksiä uudistettiin. EU:n tilasto-ohjelmakomitean (SPC) kokouksissa käsiteltiin esimerkiksi lyhyen aikavälin tilastoja sekä jatkuvaa työvoimatutkimusta koskevien asetusten uudistamista. Ristiriita EU:n kasvavien tietotarpeiden ja tilastotoimen niukkojen resurssien välillä kävi entistä ilmeisemmäksi vuonna Erityisesti rakenneindikaattoreiden kehittäminen edellytti runsasta työpanosta kansallisissa tilastovirastoissa. Indikaattorijärjestelmiä kehitettiin myös useilla muilla alueilla. Kansainvälisten toimialaluokitusten uudistaminen vauhdittui vuoden 2002 kuluessa. Palvelualojen tilastojen kehittäminen oli esillä useissa yhteyksissä. Vuosittaisen tilastopäällikkökonferenssin (DGINS) aiheena oli Eurooppalaisen tilastojärjestelmän (ESS) tulevaisuus. Tilastokeskuksen kansainvälinen konsultointi jatkui vilkkaana vuonna Konsultointitarkoituksessa tehtyjen virkamatkojen määrä lisääntyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Virkamatkojen kokonaismäärä sen sijaan väheni, kun tieteellisiin kokouksiin ja koulutusmatkoihin osallistuminen jäi aikaisempaa vähäisemmäksi. Vuoden 2002 alussa Tilastokeskuksen organisaatiota uudistettiin tarkistamalla sekä toimintayksiköiden välisiä että sisäisiä vastuualuejakoja. Tilastojen, palvelujen ja toiminnan laadun kehittämistä jatkettiin. Toiminnan uudistamiseksi käynnistettiin muun muassa uuden tuotantomallin ja asiakassuhteiden johtamisen kehittämisprojektit sekä viestintä- ja verkkopalvelustrategioiden valmistelu. Edellisenä vuonna aloitettua osaamisstrategian kehittämistä jatkettiin. Tietotekniikassa kehittämisen painopiste oli sähköisen tiedonkeruun ja sähköisen palvelun kehittämisessä. Tilastotoimen koordinointia kehitettiin muun muassa Rekisteripoolin sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) myötävaikutuksella. Tietomarkkinoiden suhdanneluontoisen taantumisen myötä Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan tuotot jäivät hieman edellisvuotista vähäisemmiksi vuonna Maksullisen toiminnan nettotulo oli kuitenkin hyvä ja kustannusvastaavuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulojen rakenne muuttui: julkaisutulot ja rekisteripalvelutulot vähenivät, mutta räätälöityjen palvelujen ja erityisesti verkkopalvelujen tulot kasvoivat. Etenkin valtiosektori 4

5 lisäsi Tilastokeskuksen palveluiden käyttöä vuonna 2002, elinkeinoelämä ja kuntasektori sen sijaan vähensivät ostojaan. Tilastokeskuksen tunnettuus ja tärkeimmät yrityskuvatekijät säilyivät korkealla tasolla vuonna Taloustutkimus Oy:n VIP 2002 tutkimuksessa, jossa kysyttiin päättäjien mielipiteitä, Tilastokeskuksen saama yleisarvosana (7,85) oli palvelutoimialan toiseksi korkein. Kyselyn mukaan päättäjät arvostivat etenkin Tilastokeskuksen tuotteiden ja palveluiden korkeata laatua. Myönteinen yleisarvio saatiin myös Tilastokeskuksen viestintästrategiahankkeen yhteydessä teetetystä ns. sidosryhmätutkimuksesta. Siinäkin Tilastokeskuksen yleisarvosana oli korkea (8,39) ja etenkin valtionhallinto, yritykset ja tutkimuslaitokset arvostivat Tilastokeskuksen toimintaa. Vuonna 2002 Tilastokeskuksella oli käytössään rahoitusta kaikkiaan 52,0 miljoonaa euroa, lähes kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitusasemaa kiristivät muun muassa kustannusten nousu ja lisä- Efterfrågan på statistikinformation och informationstjänster fortgick i relativt riklig mängd under år Den svaga ekonomiska utvecklingen dämpade dock i viss mån efterfrågan också på informationsmarknaden. Förutom snabb konjunkturstatistik upprätthölls efterfrågan också på struktur- och socialstatistik. Detta eftersom informationen spelar en allt större roll som produktionsfaktor och att det finns en viss osäkerhet i anknytning till i synnerhet de ekonomiska och samhälleliga utsikterna. Den samhälleliga debatten vilar i hög grad på de statistikuppgifter och -begrepp som Statistikcentralen producerar tillsammans med det europeiska statistiksystemet. Vi betjänar också utredningsarbetet inom förvaltning och vid forskningsanstalter. Vid sidan av den allmänna ekonomiska utvecklingen diskuterades i Finland år 2002 också den höga arbetslösheten, den åldrande befolkningen och revideringen av beskattningen och pensionssystemet. Diskussionen om regional utveckling fortsatte. En livlig deeläkemaksu. Noin 70 prosenttia rahoituksesta saatiin valtion talousarviossa myönnettynä toimintamenomäärärahana. Loppuosa rahoituksesta tuli maksullisen toiminnan tuloina, EU-hankkeiden ja muiden yhteishankkeiden rahoituksena sekä säästöinä edellisiltä vuosilta. Tilastokeskuksen palveluksessa oli vuoden lopulla henkilöä. Sekä henkilöstön että henkilötyövuosien määrä väheni noin kahdella prosentilla edellisvuodesta. Palkkausmenot nousivat 35,4 miljoonaan euroon, mikä vastasi noin kahta kolmasosaa rahojen käytöstä. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt säästötoimet rajoittivat henkilöstömenojen kasvua. Myös käyttöomaisuuden hankinnat, joista valtaosa on tietotekniikan ja tietoliikenteen hankintoja, jäivät edellisvuotista vähäisemmiksi. Kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen kehittämispanostus pysyi kuitenkin korkealla tasolla vuonna 2002, mikä heijasti uskoa tulevaisuuteen ja tietomarkkinoiden elpymiseen. Heli Jeskanen-Sundström Generaldirektörens översikt batt fördes även om hur effektiva de offentliga hälsovårdstjänsterna och andra offentliga tjänster är och om en hållbar finansiering av den offentliga sektorn på längre sikt. Beredningen av statsbudgeten och höstens inkomstpolitiska förhandlingsrunda upprätthöll å sin sida också efterfrågan på statistikinformation. Tyngdpunkten i det internationella samarbetet låg på utvecklingen av EU:s statistiksystem. Under år 2002 trädde ett antal nya EU-rättsakter om statistikbranschen i kraft. Med dessa utfärdades direktiv om bl.a. utrikeshandelsstatistik, nationalräkenskaper och avfallsstatistik. Gamla EU-rättsakter reviderades också. Under generaldirektörsmöten inom kommittén för det statistiska programmet (SPC) behandlades t.ex. statistik på kort sikt och en revidering av förordningar som gäller den fortlöpande arbetskraftsundersökningen. Under året blev konflikten mellan det växande informationsbehovet inom EU och de knappa resurserna inom 5

6 statistikväsendet allt mer uppenbar. En stor arbetsinsats krävdes i de nationella statistikverken då strukturindikatorerna utvecklades. Också på flera andra områden utvecklades indikatorsystemen. Revideringen av de internationella näringsgrensindelningarna fick fart under år Utveckling av statistik inom servicebranscherna var aktuell i flera olika sammanhang. Under den årliga chefsstatistikerkonferensen (DGINS) behandlades det europeiska statistiksystemets (ESS) framtid. Statistikcentralens internationella konsultverksamhet var alltjämt livlig år Antalet tjänsteresor på konsultuppdrag ökade något från året innan. Totalantalet tjänsteresor minskade däremot eftersom deltagandet i vetenskapliga möten och utbildningar blev mindre än tidigare. I början av år 2002 förnyades Statistikcentralens organisation genom en granskning av hur ansvarsområdena är fördelade både mellan och inom verksamhetsenheterna. Vi fortsatte att utveckla statistik, tjänster och kvaliteten på verksamheten. För att förnya verksamheten startades utvecklingsprojekt, bl.a. för en ny produktionsmodell och för kundrelationsstyrning, och informations- och nättjänststrategier förbereddes. Vi fortsatte att utveckla kompetensstrategin som inleddes ifjol. Tyngdpunkten för utvecklingen inom informationstekniken låg i utvecklingen av elektronisk uppgiftsinsamling och nättjänster. Koordinationen av statistikväsendet utvecklades genom samverkan bl.a. med Registerpoolen (Rekisterpooli) och Delegationen för informationsförvaltningen inom den offentliga förvaltningen (JUHTA). I och med nedgången av konjunkturerna på informationsmarknaden blev intäkterna av Statistikcentralens avgiftsbelagda verksamhet år 2002 något mindre än året innan. Nettointäkterna av den avgiftsbelagda verksamheten var dock goda och de krav som uppställts på kostnadsmotsvarighet kunde mötas. Inkomststrukturen ändrades: inkomster av publikationer och registertjänster minskade, medan inkomster av skräddarsydda tjänster och i synnerhet nättjänster ökade. Framför allt ökade den statliga sektorn sin användning av Statistikcentralens tjänster år 2002, näringslivet och den kommunala sektorn minskade däremot sina köp. Statistikcentralens välkändhet förblev på en hög nivå år 2002 liksom även de viktigaste faktorerna för företagsprofilen. Statistikcentralens allmänna vitsord (7,85) var näst högst inom servicebranschen i den VIP 2002-undersökning som utfördes av Taloustutkimus Oy och som utredde beslutsfattarnas åsikter. Enligt undersökningen värdesatte beslutsfattarna särskilt den höga kvalitet som Statistikcentralens produkter och tjänster har. Statistikcentralen fick också ett positivt allmänt omdöme i den s.k. intressentgruppsundersökning som utfördes i samband med informationsstrategiprojektet. Också där fick Statistikcentralen ett högt allmänt vitsord (8,39). I synnerhet statsförvaltningen, företag och forskningsinstitut värdesatte Statistikcentralens verksamhet. År 2002 hade Statistikcentralen tillgång till finansiering på totalt 52,0 miljoner euro, nästan tre procent mindre än året innan. Det finansiella läget skärptes bl.a. av kostnadsökningar och tilläggspensionsavgifter. Ungefär 70 procent av finansieringen bestod av anslag för verksamhetsutgifter, som beviljats i statsbudgeten. Resten bestod av inkomster av den avgiftsbelagda verksamheten, finansiering av EUprojekt och andra samprojekt samt sparade medel från tidigare år. Vid utgången av året var personer anställda vid Statistikcentralen. Både antalet anställda och antalet årsverken minskade med ca två procent från föregående år. Lönekostnaderna steg till 35,4 miljoner euro, vilket motsvarade ungefär två tredjedelar av penninganvändningen. Sparåtgärder för att balansera ekonomin begränsade ökningen av personalkostnaderna. Anskaffning av anläggningstillgångar, till största delen anskaffning av datateknik och informationsteknik, var mindre än året innan. Totalt sett förblev Statistikcentralens utvecklingsinsats på hög nivå år 2002, vilket återspeglar en tilltro till framtiden och en informationsmarknad som återhämtar sig. Heli Jeskanen-Sundström 6

7 Tilastojen tuotanto ja kehittäminen Vilkasta tieteellistä yhteistyötä Sähköinen tiedonkeruu eteni Kansantalouden tilinpidon EU-sopeutusta jatkettiin Yritysten suhdannetilastojen tuotanto nopeutui Palvelualojen tilastointia uudistettiin Tietoyhteiskuntatilastoja pohjoismaisena yhteistyönä Uusia hintaindeksejä valmistui Palkkatilastojen tuotanto tehostuu Ympäristötilinpitoa kehitettiin Elinolotutkimuksissa laajoja tiedonkeruita Eduskuntavaalit huomion kohteena Tutkimustietoa henkilöstökoulutuksesta 7

8 Vilkasta tieteellistä yhteistyötä Tilastokeskuksen tuotteiden ja tuotantoprosessien laatua parannettiin tieteellisen tutkimuksen avulla. Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen kanssa jatkettiin yhteistyötä vuosiksi tehdyn sopimuksen puitteissa. Kertomusvuonna Tilastokeskus tarjosi useille yliopisto-opiskelijoille mahdollisuuden korkeakouluharjoittelun suorittamiseen. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen kanssa jatkettiin yhteistyötä indeksiteorian alueella ja Åbo Akademin kanssa tulonjaon menetelmien kehittämiseksi. Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa selvitettiin edelleen työvoimavirtoja. Yhdessä Joensuun yliopiston kanssa kehitettiin väestöennustemenetelmiä. Tilastokeskuksen surveylaboratorio osallistui useisiin tiedonkeruun kehittämishankkeisiin sekä järjesti seminaarin Kysymisen taito, joka herätti suurta kiinnostusta. Myös kansainvälinen menetelmätyöyhteistyö oli vilkasta. EU:n viidennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaan kuuluvista hankkeista jatkuivat muun muassa varianssiestimointiin liittyvä hanke DACSEIS, pienalue-estimointimenetelmiä kehittävä EURAREA sekä havaintoaineistojen editointia ja puuttuvien tietojen paikkaamista koskeva hanke EUREDIT. Virasto osallistui myös EU:n kuudennen tutkimuksen puiteohjelman hankkeiden valmisteluun. Tilastokeskuksen konsulttiyhteistyö Montrealin yliopiston tilastotieteen professorin Carl- Erik Särndalin kanssa jatkui tiiviinä. Tilastokeskuksen laatukäsikirja Laatua tilastoissa julkaistiin sekä suomen- että englanninkielisenä. Molempien verkkoversiot valmistuivat ja ne ovat saatavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa laatuatilastoissa. Sähköinen tiedonkeruu eteni Uusia tietovarantoja valmistui kertomusvuonna 164. Tietovarantojen määrä laski hieman edellisvuodesta. Noin 98 prosenttia tilastoja varten tarvittavista tiedoista saatiin olemassa olevista hallinnollisista aineistoista ja Tilastokeskuksen omalla suoralla tiedonkeruulla koottiin loput 2 prosenttia tietovarannoista. Hallinnollisen aineiston osuus kasvoi edellisvuodesta. Suoraan tiedonantajilta tiedot kerättiin lomakekyselyinä, puhelin- ja käyntihaastatteluilla tai sähköisenä keruuna. Sähköistä tiedonkeruuta lisättiin, ja sen osuus suorasta tiedonkeruusta nousi 71 prosentista noin 95 prosenttiin. Kaikkiaan sähköisen tiedonkeruun osuus koko kerättävästä tietomäärästä oli noin 99,6 prosenttia. Useat sähköisen tiedonkeruun hankkeet jatkuivat. Rahoituslaitosten sähköistä keruuta kehitettiin edelleen ja liikevaihdon kuukausitiedustelun sähköinen keruu otettiin käyttöön. Yritysten tilinpäätöstietojen ilmoittamisjärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Viranomaisten tiedonkeruun yhtenäistämishankkeissa saatiin päätökseen tilinpäätöstietojen yhtenäistäminen Verohallinnon kanssa. Tiedonkeruiden yhtenäistämishanke (Virati) Rahoitustarkastuksen ja Suomen Pankin kanssa jatkui. Hankkeessa avattiin marraskuussa Internet-palvelu, jonka kautta tiedonantajat saavat tietojen lähettämistä varten tarvitsemansa sovellukset ja apuvälineet. Lisäksi vakuutussektorin tasetietojen keruuta harmonisoitiin Vakuutusvalvontaviraston, Työeläkelaitosten liiton ja Suomen Pankin kanssa. Asuntojen hintaindeksissä siirryttiin kokonaan hyödyntämään hallinnollisia aineistoja, samoin pääosassa liiketoiminnan kuukausikuvaajien palkkatietoja. Tietovarannot Valmistuneet tietovarannot, kpl Suoran tiedonkeruun tietojen osuus säännöllisesti tuotetuista tietovarannoista, % 5 2 Sähköisen tiedonkeruun osuus kerättävästä tietomäärästä, % 99 99,6 Sähköisen tiedonkeruun osuus suoraan kerättävästä tietomäärästä, %

9 Kansantalouden tilinpidon EU-sopeutusta jatkettiin Eurooppalaisen kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) kehittäminen eteni tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden tilinpidon tarjontaja käyttötaulukot vuosilta valmistuivat vuoden 2002 lopussa. Samalla ne integroitiin osaksi juoksevaa tilinpitoa. Kiinteähintaisen järjestelmän suunnittelu aloitettiin ja hinta- ja volyymilaskelmien harmonisointia jatkettiin. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa sekä tuloja menotilastoa kehitettiin edelleen. Tulo- ja menotilaston tietopohjaa parannettiin muun muassa kehittämällä kuntien ja kuntayhtymien sähköistä tiedonkeruuta ja kesäkuun lopussa aloitettiin toisen vaiheen tietojen toimittaminen EU:n tilastovirastolle Eurostatille. Rahoitustilinpidon osalta käynnistettiin valtion sekä sosiaaliturvarahastojen velka- ja saatavuustietojen raportointi Eurostatille. Rahoitusmarkkinoiden tilastoinnin kehittämishankkeessa toimitettiin Eurostatille luottolaitoksia koskevat vuoden 2001 tiedot. Välillisiä rahoituspalveluja koskevassa hankkeessa tehtiin lisäselvityksiä sekä vuotta 2001 koskevia koelaskelmia. Aluetilinpidon hankkeessa julkaistiin kertomusvuoden keväällä kotitalouksien aluetilit vuosilta Työvoimatilien tietojärjestelmän kehittäminen saatiin päätökseen kesäkuussa. Kertomusvuoden lopussa käynnistettiin hanke sijoitusrahastojen ja rahoitusyhtiöiden sähköistä keruuta varten. Hanke jatkuu vuonna Yritysten suhdannetilastojen tuotanto nopeutui Yritystoimintaa kuvaavien suhdannetilastojen tuotantoa nopeutettiin suunnitellusti. Liikevaihtokuvaajien kuukausitietojen julkistaminen nopeutui keskimäärin viidellä päivällä edellisvuodesta. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistiin kertomusvuoden alusta alkaen kokonaisuudessaan kuukauden viiveellä ja indeksi onkin nyt EU-maiden nopein. Nopeutus aiempaan oli kaksi viikkoa. Myös ajoneuvojen ensirekisteröinti-, transito-, moottoriajoneuvot-, suomalaisten matkailu- sekä ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot tilastot julkaistiin edellisvuotta nopeammin. Suomi on toteuttanut ensimmäisenä EU-maana kaikki lyhyen aikavälin tilastoasetuksen vaatimukset. Yritystilastojen tiedonkeruuta kehitettiin. Tiedonantorasitusta erityisesti pieniltä yrityksiltä vähennettiin ja myös Internet-lomakkeeseen pohjautuva tietojen keruun järjestelmä otettiin koekäyttöön useissa tilastoissa. Kuljettajatutkinto- sekä ajokorttitilastojen tuotantoa valmisteltiin. Uusia tilastoja aletaan tuottaa vuonna 2003 Ajoneuvohallintokeskuksen toimeksiannosta. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin ja uudisrakentamisen volyymi-indeksin perusvuosi vaihdettiin vuodeksi Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin perusvuoden vaihtoa valmisteltiin uudistamalla painorakenteita ja myös muut perusvuosiuudistuksien hankkeet etenivät. Yritysrekisterin maksullinen puhelinpalvelu lakkautettiin vuoden alusta alkaen ja se korvattiin Tieto- Enatorin eportti-palvelussa toimivalla tietopalvelulla. Yritysrekisterin laatuhanke saatiin päätökseen. Hankkeen tuloksia olivat muun muassa postin yrityskohtaisten osoiteaineistojen, geokoodauk sen ja Väestörekisterikeskuksen koordinaattitietojen käyttöönotto yritysrekisterin päivityksessä. Konsernien rekisteröintiä kehitettiin luomalla mahdollisuudet alikonsernirakenteiden ja uusien globalisaatiota kuvaavien muuttujien rekisteröinnille. 9

10 Palvelualojen tilastointia uudistettiin Palvelujen ulkomaankauppatilaston kehittäminen eteni ja ennakkotiedot toimitettiin sovitun aikataulun mukaisesti Suomen Pankille, joka on osittain rahoittanut hanketta. Liikeelämän palvelualoja koskeva hanke laajeni atk-yritysten lisäksi viidelle uudelle toimialalle ja alustavat tulokset raportoitiin Eurostatille joulukuussa. Kaupan määrävuotisselvityksistä valmistuivat autokauppaa koskevat tiedot. Syksyllä käynnistyi yritysten verkostoitumista selvittävä EU-hanke. Kertomusvuonna valmisteltiin yritysten rakennetilastojen julkaisujen uudistamista. Ennakkotietoja teollisuudesta julkaisu ilmestyi uudistetussa muodossa ja teollisuuden ja rakentamisen rakennetilastosta valmistui pdf-julkaisu ja Internetsivusto. Tietoyhteiskuntatilastoja pohjoismaisena yhteistyönä Tilastokeskus osallistui yhteispohjoismaisen tietoyhteiskuntatilaston laatimiseen ja toimi samalla koko projektin koordinaattorina. Pohjoismaisena yhteistyönä selvitettiin myös korkeasti koulutetun henkilöstön liikkuvuutta ja julkaistiin Suomea koskeva tutkimusraportti. Yritysten Internetin käyttöä ja sähköistä kauppaa koskeva julkaisu tehtiin jo neljännen kerran. EU:n kolmannen innovaatiotutkimuksen tulokset valmistuivat ja Suomen tietoja koskeva julkaisu ilmestyi vuoden 2003 alussa. Opetusministeriön ja Suomen Akatemian kanssa yhteistyössä toteutettu yhtenäistämishanke korkeakoulujen tutkimustoiminnan tilastoinnista saatiin päätökseen ja loppuraportti julkistettiin tammikuussa

11 Uusia hintaindeksejä valmistui Pientalokiinteistöjen neljännesvuosittaisen hintaindeksin sekä raideliikenteen kustannusindeksin tuotanto aloitettiin. Molemmat indeksit julkistettiin ensimmäisen kerran toukokuussa. Palvelujen tuottajahintaindeksien säännöllinen tiedonkeruu aloitettiin 11 toimialan osalta. Indeksien julkistaminen käynnistyy vuoden 2003 syksyllä. Tuottajahintaindeksin uudistus eteni sovitusti ja uusitut indeksit julkistettiin ensimmäisen kerran helmikuussa Kuluttajahintaindeksiä kehitettiin muun muassa uudistamalla nettohintaindeksiä, jonka tuotanto nopeutui neljällä viikolla. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin uudistetut tiedot toimitettiin helmikuussa Eurostatille. Asuntojen hintatilastoa kehitettiin muun muassa muuttamalla tilastointi jatkuvasti kumuloituvaksi. EU:n rahoituksella käynnistettiin uusien asuntojen hintaindeksin pilottiprojekti, joka toimii myös mallina muille jäsenmaille. Palkkatilastojen tuotanto tehostuu Palkkatilastojen tuotantoa kehitettiin uudistamalla muun muassa kuntasektorin tiedonkeruuta. Hanke jatkuu vuoden 2003 loppuun. Metsätyöntekijöiden palkkatilaston uudistamisessa tehtiin sidosryhmien kanssa sopimus tietosisällön yksinkertaistamisesta. Palkkarakennetilaston tietosisällön laajentamista EU-asetuksen mukaiseksi valmisteltiin. Tilaston estimointijärjestelmää uudistettiin ottamalla käyttöön uusi ammattiluokitus ja aloittamalla tuntiansioiden ansiolaskennan uudistus. Työvoimakustannustutkimuksen sekä yksityistä että kuntasektoria koskevat tiedot valmistuivat vuoden lopussa. Työn hintaindeksin kehittäminen eteni Eurostatin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Tilastokeskus osallistui alihankkijana EU:n rahoittamaan sukupuolten palkkaeroja ja työmarkkina-asemaa koskevaan tutkimushankkeeseen. Hanketta koordinoi Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö. 11

12 Ympäristötilinpitoa kehitettiin Eurostatin kanssa sovitut ympäristötilinpitoon liittyvät hankkeet metsätilinpidosta ja vesitilinpidosta valmistuivat kertomusvuoden lopulla. Vesitilinpito toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Uusina hankkeina käynnistyivät materiaalivirtatilinpidon kehittäminen yhdessä Thule-instituutin kanssa sekä EU:n rahoittama yhteispohjoismainen ympäristö- ja energiavero- jen tilastoinnin kehittäminen. Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen mukaisen kasvihuonekaasujen inventaarion kehittämistä jatkettiin yhteistyössä muiden asiantuntijalaitosten kanssa. Osittain kauppaja teollisuusministeriön rahoituksella toteutettiin teollisuuden energia-aikasarjojen päivitys, joka valmistui vuoden lopussa. Elinolotutkimuksissa laajoja tiedonkeruita Kulutustutkimuksen laaja tiedonkeruu saatiin päätökseen. Vapaa-aikatutkimuksen tiedonkeruu aloitettiin syksyllä ja työolotutkimuksen tietojen keräämistä valmisteltiin. Tilastokeskus voitti Eurostatin kilpailuttaman hankkeen ajankäytön vertailututkimuksen laatimisesta. Ajankäyttötutkimuksen julkaisu Suomalainen arki julkistettiin joulukuussa ja se sai runsaasti julkisuutta. Eurooppalaisen elinolotutkimuksen (ECHP) vuosien 1999 ja 2000 aineistot toimitettiin Eurostatiin kertomusvuonna ja vuotta 2001 koskevat tiedot tammikuussa Eurooppalaiseen elinolotutkimukseen perustuva julkaisu Arki EU-maissa ilmestyi keväällä. Kertomusvuonna ryhdyttiin valmistelemaan EU:n uutta tulo- ja elinolotutkimusta, joka korvaa ECHP-tutkimuksen, ja hankkeessa toteutettiin pilottitutkimus. Varsinainen tiedonkeruu aloitetaan vuonna Uusi tutkimus on määrä toteuttaa Suomessa tulonjakotutkimuksen yhteydessä, jolloin tulonjakotutkimus jatkuu vertailukelpoisena. Työvoimatutkimuksessa tuotettiin normaalin kuukausi-, neljännesvuosija vuositilastoinnin ohella vajaakuntoisten työllisyydestä aineisto, joka toimitettiin Eurostatille vuoden 2003 alussa. Lisäksi valmisteltiin EU-tutkimuksia elinikäisestä oppimisesta, työajasta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Avoimien työpaikkojen neljännesvuosittainen tiedonkeruu aloitettiin. Tilastokeskuksen ja työministeriön työvoimatilastojen vertailu valmistui ja hankkeen raportti ilmestyi tammikuussa Työpaineet, kiire ja sukupuoli projektin loppuraportti Työhulluja vai hulluja töitä julkistettiin keväällä. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. Työtapaturmatilastojen harmonisointiin tähtäävä kehittämishanke saatettiin loppuun. Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta -hankkeessa ilmestyi julkaisu Suuri muutto tietoyhteiskuntaan ja myös hankkeen seuraavan vaiheen tiedonkeruu aloitettiin. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja kehitettiin tuottamalla uusia tilastoja elokuvatuotannon rahoituksesta sekä elokuvateattereista. 12

13 Eduskuntavaalit huomion kohteena Äänestysaktiivisuutta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa käsitelleen tutkimushankkeen toinen raportti Äänettömät yhtiömiehet julkistettiin joulukuussa ja se sai tiedotusvälineissä laajaa huomiota. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja oikeusministeriön kanssa. Eduskuntavaalit 2003 Internet-tilastopalvelun rakentaminen käynnistyi vuoden lopulla. Vuoden 2000 väestö- ja asuntolaskennasta tuotettiin väestölaskennan Internet-palveluun kunnittaisia ja kuntien osa-alueita kuvaavia taulukoita. Myös väestölaskennan julkaisua valmisteltiin. Väestölaskennasta tehdyn ammattikyselyn tiedot valmistuivat vuoden lopussa ja väestön sosioekonomista asemaa kuvaavaa tietoaineistoa valmisteltiin. Syyskuussa avattiin Internetissä uusi Väestötilastopalvelu, joka yhdistää aiemmin erillisinä olleet väestöä koskevat tilastopalvelut. Väestötietojen ennakkotilastointiin tehtiin uuden parisuhdelain vaatimia muutoksia. Perheellistymisrekisterin kehittämistä jatkettiin ja rekisterin aineisto saatiin tutkimuskäyttöön vuoden 2003 helmikuussa. Helmikuussa ilmestyi työpaikkojen tasa-arvokokemuksia selvittänyt tutkimus Vähän enemmän arvoinen. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston tuella. Lisäksi laadittiin ensimmäinen sukupuolten alueellista tasa-arvoa koskeva julkaisu. Lokakuussa julkistettiin Henkirikokset tutkimus, joka tehtiin yhdessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa. Ulkomaalaistilaston sisältöä laajennettiin kotouttamista eli työssäoloa, asumista ja tuloja koskevilla tiedoilla. Kertomusvuonna aloitettiin maahanmuuttajien elinoloja koskevan tutkimuksen tiedonkeruu. Tutkimustietoa henkilöstökoulutuksesta Tilastokeskus osallistui EU-maiden yhteiseen hankkeeseen, jolla kerätään tietoa yritysten kustantamasta henkilöstökoulutuksesta. Suomea koskeva raportti valmistui syyskuussa. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna Opetushallinnon rahoittama peruskoulujen erityisopetustilasto vakiintui osaksi pysyvää tilastotuotantoa. Oppilaitosten informaatioteknologiaa koskevan selvityksen vuoden 2001 aineisto toimitettiin opetushallinnolle ja uusi tiedonkeruu tehtiin syksyllä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelija-aineistoja varten kerättiin ensimmäistä kertaa tiedot opiskelijoiden suorittamista opintoviikoista. Opintoviikkotietoa käytetään kokopäiväisten ja osa-aikaisten opiskelijoiden määrittämiseen. Tutkintorekisterin tiedonkeruita laajennettiin keräämällä takautuvasti tietoja opettajankelpoisuuden suorittaneista. Opiskelijoiden keskeyttämistilaston suunnittelu aloitettiin. Raportti aikuiskoulutukseen osallistumisesta valmistui syyskuussa ja uutta aikuiskoulutustutkimusta ryhdyttiin valmistelemaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Tilastokeskus kehitti yhdessä opetusministeriön kanssa ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittareita. 13

14 Tuotteet ja palvelut Julkaisut tekivät tilaa sähköisille tuotteille Internet-palvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti Tietokantapalveluille uusia käyttäjiä Verkkokoulutuksen suosio kasvoi Aluetietoa entistä enemmän verkossa Tilastotiedot näkyvästi julkisuudessa Haastattelututkimusten kysyntä vilkasta Uusia tuotteita ja palveluita 2002 Tilastokirjastosta kansainvälisen tilastotiedon keskus Palvelusitoumukset käyttöön 14

15 Julkaisut tekivät tilaa sähköisille tuotteille Tilastokeskuksen painettujen julkaisujen nimikemäärä oli kertomusvuonna 142. Nimikkeitä ilmestyi 17 vähemmän kuin vuonna Painettujen julkaisujen kokonaislevikki oli , mikä oli noin 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Julkaisujen levikin laskuun vaikutti Tilastokeskuksen Internet-palvelun laajeneminen ja sähköisen julkaisemisen lisääntyminen. Tilastokeskuksen julkaisujen valmistumiselle asetetut tavoitteet saa- Myydyimmät tuotteet 2002 Yritysrekisteri Väestölaskenta tilastopalvelu Economic Trends Kuntatietopalvelu Suomen tilastollinen vuosikirja AlueOnline ja aluekatsaukset SuomiCD Oppilaitospaketit Tilastouutislehti Tietoaika Trendit - Kymmenvuotiskatsaus vutettiin ja kuukausi- ja neljännesvuositilastojen julkistaminen nopeutui edellisestä vuodesta. Kuukausi- ja neljännesvuositilastoja nopeutettiin ennen kaikkea EU:n ja talous- ja rahaliiton tarpeita varten. Julkaisujen digitalisointihanke eteni kuukausitilastoissa. Tilastotiedon käyttö Internetin välityksellä kasvoi edelleen voimakkaasti. Verkkopalveluiden lisäksi erityisselvitysten kysyntä lisääntyi merkittävästi. Yritysrekisterin käyttö sen sijaan väheni ilmaispalveluiden saatavuuden lisäännyttyä. Kertomusvuonna valtiosektori lisäsi Tilastokeskuksen palveluiden käyttöä. Elinkeinoelämä ja kuntasektori sen sijaan vähensivät ostojaan. Julkaisujen valmistumisajat , viikkoa Tavoite 2002 Säännöllisesti ilmestyvät julkaisut kuukausijulkaisut 4,5 4,1 5,7 neljännesvuosijulkaisut 8,1 7,3 9,5 vuosijulkaisut 39,4 40,9 42,9 Julkaisut , kappaletta Säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet kuukausijulkaisut neljännesvuosijulkaisut vuosijulkaisut Epäsäännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet Julkaisunimikkeet yhteensä

16 Internet-palvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti Kertomusvuonna lisättiin Internetissä olevien palveluiden tarjontaa ja Internet-sivujen kehittämistä jatkettiin. Internetistä on tullut keskeinen tilastotiedon jakelukanava ja kävijämäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen Internet-sivujen kokonaismäärä oli vuoden 2002 lopussa Marraskuussa tehtiin vuosittainen käyttömittaus, jonka mukaan vierailijoita oli kuukaudessa lähes , kun vuotta aiemmin määrä Vierailukertoja oli kuukaudessa noin ja sivupyyntöjä Edellisenä vuonna vierailukertoja oli ja sivupyyntöjä Tilastokeskuksen verkkopalvelut saavuttivat kuukauden aikana lähes 3 prosenttia kaikista suomalaisista Internet-käyttäjistä. Käytetyimpiä Internet-palveluita olivat kertomusvuonna Suomi lukuina, StatFin-tilastopalvelu sekä Tilastokirjaston sivut. Asiakkaat hakeutuivat aiempaa enemmän pääkotisivun sijasta suoraan haluamaansa palveluun. Tietosisällöltään uudistuneet ja laajentuneet palvelut kuten Luokituspalvelut, Vaalitulospalvelu ja Verkkokoulu kasvattivat voimakkaasti kävijämääriään. Uusina maksullisina palveluina avattiin seutukuntia ja kuntia koskevaa räätälöityä tietoa tarjoava Seutu- Net sekä Väestötilastopalvelu, johon on yhdistetty kaikki aiemmin erillisinä olleet väestöä koskevat tilastopalvelut. Vuoden 2001 joulukuussa avattu Sijoittumispalvelu vakiinnutti toimintansa kertomusvuonna. Palvelu tarjoaa tietoa koulutuksesta valmistuneiden työllistymisestä ja alueellisesta sijoittumisesta. Kertomusvuoden lopussa Tilastokeskuksella oli 16 maksullista verkkopalvelukokonaisuutta. Internet-palvelu Tilastokeskuksen maksutonta StatFin-tilastopalvelua laajennettiin ja vuoden lopussa siinä oli 394 taulukkoa. Taulukoiden määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien eläkevakuutuksen taulukot liitettiin osaksi StatFin-tilastopalvelua ja palvelun metatietoja kehitettiin. Kaupunki- ja seutuindikaattorit tilastopalvelun tietosisältö päivitettiin vuoden 2002 alueluokituksella Muutos, % Eri vierailijoita/kk ,9 Vierailukertoja, kpl/kk ,9 Sivupyyntöjä, kpl/kk ,8 Sivuja/vierailukerta 9,1 10,6 14,2 Keskimääräinen vierailutiheys, kertaa/kk 1,5 1,4-7,1 Vierailun kesto, minuuttia 5,2 6,3 17,5 Tavoittavuus, % 1) 2,6 2,9 0,3 2) 1) Tavoittavuus prosentteina kaikista Suomen web-käyttäjistä 2) prosenttiyksikköä Tietokantapalveluille uusia käyttäjiä Aluetietokanta Altikan käyttö kasvoi edelleen ja useita uusia käyttösopimuksia solmittiin. Vuosisopimuksen rinnalle luotiin uusi käyttömahdollisuus, kun Altika avattiiin maaliskuussa TietoEnatorin eportti-portaalissa. Portaalissa tietokannan käytön hinta määräytyy haetun tietomäärän perusteella. Altikan tietosisällön kehittäminen yhdessä ulkopuolisten tiedontuotta- jien kanssa käynnistettiin. Tietokantaan lisättiin muun muassa työministeriön kuukausitilastoja ja Valtion asuntorahaston APRO-tietokanta liitettiin osaksi Altikaa. Myös aikasarjatietokanta Astikan käyttö vilkastui kertomusvuonna. 16

17 Tilastokoulutus Verkkokoulutuksen suosio kasvoi Tilastokeskuksen tilastokoulutus järjestää tilastoalan asiantuntemukseen pohjaavia koulutuspalveluita. Kurssien ohella tarjolla on oppimateriaalia verkossa. Kertomusvuonna järjestettiin 31 asiakaskurssia, joista neljä oli räätälöityjä tilauskursseja. Kursseille osallistui yhteensä noin 460 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,02 (asteikolla 1-5). Tilastokoulutuksella on Internetissä maksuton Verkkokoulu-palvelu, jonka tilastotiedon perusteita käsittelevät materiaalit sopivat sekä itseopiskeluun että käytettäväksi esimerkiksi oppilaitoksissa opetuksen tukena. Verkkokoulu avattiin vuoden 2001 loppupuolella, ja kertomusvuonna palvelun käyttö lisääntyi nopeasti. Viikottaisia käyntikertoja oli vuonna 2002 keskimäärin kymmenen kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintavuonna Verkkokoulun sisältöä laajennettiin ja kehitettiin sekä teknisesti että pedagogisesti. Verkko-oppimateriaalin ympärille rakennettiin monimuoto-opetuksena toteutettavia kursseja, joihin kuuluu lähiopetuspäivä ja itsenäistä opiskelua verkko-oppimisympäristössä. Ensimmäinen monimuoto-opetuksen asiakaskurssi Johdatus tilastolliseen ajatteluun järjestettiin joulukuussa. Käytetyimmät Internet-kokonaisuudet, eri vierailijaa/kk 2002 marraskuu Suomi lukuina StatFin-tilastopalvelu Tilastokirjasto Tilastouutiset Maailma numeroina Luokituspalvelut Tilasto-opas Tilda-kokoelmatietokanta Vaalitulospalvelu WebStat-palvelu Tilastotori Verkkokoulu Aluetietoa entistä enemmän verkossa Tilastokeskuksella on aluepalvelutoimistot Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa. Ne palvelevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevia tilastotiedon ja -aineistojen tarvitsijoita. Aluepalvelut tekevät tunnetuksi Tilastokeskuksen palveluita sekä kehittävät omia tuotteita ja palveluita etenkin aluetiedon tarvitsijoille. Kertomusvuonna AlueOnlineverkkopalvelun käyttäjämäärä kasvoi selvästi. AlueOnline tarjoaa käyttäjille teemakarttoja, diagrammeja ja muuta vertailuaineistoa alueellisesta kehityksestä eri puolilla Suomea. Myös Kehitysmittarit-tuote vakiinnutti asemansa. Uutena alueellista tietoa sisältävänä palveluna avattiin Internetissä SeutuNet-tilastopalvelu. 17

18 Tilastotiedot näkyvästi julkisuudessa Tilastojen merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa pysyi merkittävänä. Keskeinen tekijä tilastojen käytön lisääntymisessä on ollut Euroopan unioni, jonka päätöksenteko nojaa pitkälti tilastoihin. Tilastotiedon tarve myös kotimaassa on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2002 julkaistiin 299 lehdistötiedotetta ja järjestettiin 9 tiedotustilaisuutta. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen suurena. Tilastokeskusta koskevia lehtileikkeitä kertyi valtakunnallisista ja maakunnallisista sanomalehdistä kertomusvuoden aikana yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Kiinnostusta herättivät erityisesti työvoimatutkimus, kuluttajabarometri sekä erilaiset väestöä ja muuttoliikettä koskevat tilastotiedot. Uudet tutkimukset kuten pätkätyötä, työpaikkojen kiirettä ja ajankäyttöä koskevat tilastotiedot saivat myös paljon huomiota. Kriittisten kannanottojen osuus lehtileikkeistä oli pieni ja tyksessä, jossa tutkittiin päättäjien mielikuvia julkisen palvelun yhteisöistä. Erityisesti Tilastokeskuksen tuotteet ja palvelut sekä tiedotus ja suhdetoiminta saivat tutkimuksessa hyviä arvioita. Tilastokeskus käynnisti kertomusvuonna sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämisen pohjaksi viestintästrategian suunnittelun yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Viestintästrategia valmistuu vuonna Haastattelututkimusten kysyntä vilkasta Haastattelu- ja tutkimushankkeiden määrä oli edellisvuosien tapaan suuri. Kertomusvuonna toteutettiin 38 tiedonkeruuhanketta. Puhelinhaastatteluja tehtiin noin , rajahaastatteluja , käyntihaastatteluja ja posti- ja muita kyselyitä Haastattelututkimusten tiedonkeruun käytännön toteutuksesta vastasi 161 henkilön maan kattava tilastohaastattelijaverkosto, 37 keskitetysti Tilastokeskuksessa työskentelevää puhelinhaastattelijaa ja 20 rajanylityspaikoilla työskentelevää rajahaastattelijaa. Lisäksi eri hankkeiden parissa työskenteli 35 tutkijaa ja muita tiedonkeruun asiantuntijoita. Työvoimatutkimuksen, tulonjakotutkimuksen, kulutustutkimuksen ja vapaa-aikatutkimuksen tietojenkeruiden lisäksi toteutettiin useita asiakasrahoitteisia tutkimuksia. Yleisradiolle tehtiin katsojatutkimuksen laaja tiedonkeruu, Suomen pankille yritysten rahoitustutkimus ja STAKESille huumetutkimus. Tampereen yliopistolle selvitettiin terveystottumuksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tuotettiin kalabarometri, valtiovarainministeriölle julkisten palvelujen barometri ja työministeriölle valtakunnallinen työolobarometri sekä niiden määrä väheni hieman edellisvuodesta. Kriittissävyiset kirjoitukset koskivat muun muassa työttömyyslukuja, väestöennusteita ja yhteisöverolaskelmia. Tilastokeskuksen julkisuuskuva on edelleen hyvin myönteinen. Tilastokeskus sai toiseksi parhaan arvosanan Taloustutkimuksen tekemässä selvitutkimus työvoimapalveluista. Lisäksi toteutettiin lukuisia muita yhteiskunnallista suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevia tutkimuksia. Tilastokeskus osallistui tiedonkeruilla myös kansainvälisiin tutkimushankkeisiin kuten International Social Survey -ohjelmaan, eurooppalaiseen elinolotutkimukseen, vajaakuntoisten työllistymistä selvittävään hankkeeseen ja tutkimukseen verkkoostamisesta. Tiedonkeruiden vastauskato ei kasvanut kertomusvuonna. Tilastokeskuksen vastauskato olikin kansainvälisesti verrattuna keskimääräistä pienempi. 18

19 Uusia tuotteita ja palveluita 2002 Aluetilinpito Arki EU-maissa Henkirikokset Innovaatiotutkimus 2000 Joukkoviestimet 2002 Korkeasti koulutetun väestön liikkuvuus Kotitalouksien aluetilit Kulttuuritilasto 2001 Kymmenvuotiskatsaus. Talouskehitys 1990-luvulla kriisistä nousuun Kysymisen taito Laatua tilastoissa (myös engl.) Matkalla kansalaisten tietoyhteiskuntaan? Osallistuminen aikuiskoulutukseen SeutuNet-Internet-palvelu Suomalainen arki Suomalaiset ja ympäristö Suuri muutto tietoyhteiskuntaan Tasa-arvo alueittain Toimi oikein tilastoalalla ToimialaEkspertti luokitussovellus Työhulluja vai hulluja töitä? Työtunnin kustannus Vähän enemmän arvoinen. Tutkimus tasa-arvokokemuksista työpaikoilla Väestötilastopalvelu Väkivalta, pelko, turvattomuus Yritysten kansainvälistyminen 2001 Yritysten kustantama henkilöstökoulutus Äänettömät yhtiömiehet 19

20 Tilastokirjasto on koti- ja ulkomaisen tilastotiedon palvelukeskus, joka palvelee kaikkia tilastotietojen tarvitsijoita. Tilastokirjasto on tilastoalan keskuskirjasto Suomessa. Tilastokirjastosta kansainvälisen tilastotiedon keskus Tilastokirjasto edisti tilastotiedon kansallista ja kansainvälistä saatavuutta laajentamalla verkon kautta saatavia palveluja. Suorat yhteydenotot palvelupisteeseen vähenivät kertomusvuonna edelleen, mutta verkkosivuston käyttö kasvoi. Tilastokirjaston etusivulla käyntejä oli vuoden aikana yhteensä ja englanninkielisellä etusivulla Sähköpostitiedustelujen määrä kasvoi jonkin verran ja niitä tuli keskimäärin 27 aukiolopäivää kohti. Tilastokirjasto liittyi kertomusvuonna maan kirjastoverkon yhteiseen etätietopalveluun Kysy kirjastonhoitajalta, jossa tilastoja koskevat kysymykset voidaan ohjata suoraan Tilastokirjaston informaatikoille. Tilastokirjaston kokoelmissa oli vuoden lopussa yhteensä hyllymetriä tilastolähteitä painettuina julkaisuina, mikrokortteina, arkistotauluina sekä cd-romeina. Kokoelmaan hankittiin uutta julkaisunimikettä. Tilastojen sähköisten perusaineistojen arkistointi eteni suunnitellusti. Tilda-kokoelmatietokanta siirrettiin kertomusvuonna uuteen Voyager-kirjastojärjestelmään, mikä paransi Tilastokirjaston yhteistyötä yliopistokirjastojen kanssa. Uuden järjestelmän myötä Tilda-tietokannan käyttö liki kaksinkertaistui loppuvuoden aikana. Verkkotilastojen hakupalvelua WebStatia kehitettiin edelleen ja sen sisältöä laajennettiin. Palvelusta tehtiin keskimäärin 144 hakua jokaista vuoden päivää kohti. Elektronisten lehtien ja kansainvälisten järjestöjen sähköisten tilas- 20

21 tojen tarjontaa lisättiin ja käytettävyyttä parannettiin. Kirjastolla on käyttöoikeudet liki sataan kokotekstilehteen ja yli lehden artikkelitiivistelmään. Kansainvälisten järjestöjen tuottamat cd-romit ovat myös kaikkien käytettävissä. Vuoden lopussa kirjastoon hankittiin OECD:n koko tilastotuotannon kattava Source- OECD-palvelu. Eurostatin DataShop-palvelu vakiinnutti asemansa ja palvelusta saadut tulot kasvoivat noin 40 prosenttia. DataShop-palvelun laatumittareita kehitettiin ja mittarit otetaan käyttöön vuoden 2003 aikana. Tilastokirjaston kokoelmat ja käyttö Kokoelmat, hyllymetriä Lainamäärät, nidettä Yhteydenotot, kpl joista kävijöitä puhelinasiakkaita kirje-, faksi- tai sähköpostiasiakkaita Tietopalvelutehtävät, kpl Verkkopalvelujen käyttö: 1) Tilastokirjaston verkkosivut, vierailijoita/kk WebStat-palvelu, vierailijoita/kk Maailma numeroina -palvelu, vierailijoita/kk ) Käyttömittaus tehdään vuosittain marraskussa Palvelusitoumukset käyttöön Olemme helposti tavoitettavissa Palvelemme monipuolisesti ja tehokkaasti Paneudumme asiakkaan tarpeisiin Toimimme nopeasti ja täsmällisesti Pidämme asiakkaan ajan tasalla Opimme jatkuvasti asiakkailtamme Asiakasrakenne 2002 Maksullisen toiminnan tulot asiakasryhmittäin Valtio 42% Yritykset 27% 12% Muut Kertomusvuonna otettiin käyttöön viraston asiakaspalveluperiaatteet eli palvelusitoumukset. Periaatteiden toteutumista seurataan asiakastutkimuksilla ja analysoimalla saatua palautetta. Palvelusitoumukset liittyivät osaltaan valtiovarainministeriön palvelu- ja laatuhankkeeseen. Kaikki Tilastokeskuksen asiakaspalaute kootaan Anoppi-asiakas- palautekanavalle. Kertomusvuonna Anoppiin tuli 213 palautetta. Palautteista kysymyksiä oli 24 prosenttia, kehittämisehdotuksia 22 prosenttia, kritiikkiä 41 prosenttia ja kiitosta 13 prosenttia. Palautteista kysymysten ja kehittämisehdotusten osuus kasvoi kiitosten ja kritiikin osuuden laskiessa hieman edelliseen vuoteen verrattuna. 19% Kunnat 21

22 Tilastotuotannon voimavarat Henkilöstön määrä väheni hieman Rahoitusasema kiristyi Tietotekniikan investoinnit supistuivat

23 Henkilöstön määrä väheni hieman Vuoden 2002 lopussa Tilastokeskuksessa työskenteli henkilöä, joista haastattelijoita oli 218. Henkilötyövuosien määrä oli 941, joista haastattelijoiden työpanos oli 120 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 9 henkilötyövuodella, koska määräaikaisen henkilöstön osuus pieneni selvästi. Henkilöstön vaihtuvuus, haastattelijat pois lukien, laski hieman ja oli 2,4 prosenttia. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 15 vuotta. Henkilöstön keski-ikä, haastattelijat pois lukien, oli kertomusvuoden lopussa 45 vuotta. Naisten osuus oli 59 prosenttia. 67 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Tilastokeskus käytti henkilöstön kouluttamiseen euroa eli 871 euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutusmenot pienenivät edellisvuodesta. Kurssimuotoisia koulutettavapäiviä kertyi 2,6 henkilötyövuotta kohti, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Kurssimuotoisen koulutuksen rinnalle on kuitenkin tullut uusia oppimisen muotoja. Kertomusvuonna virastossa oli käynnissä muun muassa PD-koulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon laajat koulutusohjelmat. Lisäksi Tilastokeskus tuki tutkintojen suorittamista opistoissa ja korkeakouluissa. Kaikkiaan opiskeluun käytettiin keskimäärin 6 päivää henkilötyövuotta kohti. Henkilöstön terveydenhoitoon sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon käytettiin euroa eli 472 euroa henkilötyövuotta kohti. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Työsuojelutoiminnassa keskityttiin fyysisen työympäristön parantamiseen sekä henkisen hyvinvoinnin tukemiseen luomalla muun muassa Pelastusrengas-verkosto. Työ- Henkilöstön koulutusrakenne 2002, % Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Keskiaste Perusaste Henkilöstö Henkilöstömäärä 1) Naisten osuus, % 59,5 59 Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Korkeintaan 5 vuotta TK:ssa olleiden osuus, % Vaihtuvuus/vuosi, % 3,4 2,4 Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 2,7 2,0 Opiskeluun käytetty aika työajasta, % 3 2,5 Määrämuotoiseen opiskeluun käytetty työaika /henkilö, päivää 3,5 2,6 1) Pois lukien haastattelijat kykyä ylläpitävää toimintaa jatkettiin ja viraston Kunnossa kaiken ikää -toiminta toi valtakunnallisen palkinnon. Virastossa tehdään vuosittain henkilöstötutkimuksia osana johtamisen palautejärjestelmää. Kertomusvuonna laadittiin työtyytyväisyystutkimuksen lisäksi selvitys tasa-arvon totetutumisesta. Tuloksia tullaan hyödyntämään 4 % 42 % 22 % 22 % 10 % viraston tasa-arvosuunnittelussa. Vuonna 1998 käyttöönotetun palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmässä valmisteltiin tarkistettua tulos- ja kehityskeskustelujen ohjeistoa sekä käynnistettiin tehtäväalueiden mukaisten vaativuusryhmäkuvausten uudistaminen. 23

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tilastotoimi Virallisen tilaston neuvottelukunta tiivisti tilastoyhteistyötä... 27

Sisällysluettelo. Tilastotoimi Virallisen tilaston neuvottelukunta tiivisti tilastoyhteistyötä... 27 Vuosikertomus 2003 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus, arvot, visio ja menestystekijät... 1 Pääjohtajan katsaus... 2 Generaldirektörens översikt... 2 Tilastokeskuksen vuosi 2003... 4 Tilastojen tuotanto

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Näkökulmia tilastoihin kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille

Näkökulmia tilastoihin kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille Näkökulmia tilastoihin kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille Leena Jäntti 29.10.2009 Aluetiedot tilastoissa Noin 100 tilastoa julkaisee aluetietoja Käytössä yli 20 erilaista kuntapohjaista aluejakoa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Arvot. Toiminta-ajatus. Visio

Arvot. Toiminta-ajatus. Visio Vuosikertomus 2005 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu

Suomalaisten matkailu Liikenne ja matkailu 2010 Suomalaisten matkailu 2010, helmikuu Vapaa-ajanmatkat helmikuussa 2010 Suomalaiset tekivät helmikuussa yhteensä 410 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Matkoja,

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2

Opetusministeriön ja Opetushallituksen vuosia 2007-2009 koskevan tulossopimuksen liite 2 Arvio Tavoite Tavoite Tavoite YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2002 2006 2007 2008 2009 Koulutustakuu: perusopetuksen suorittaneiden välitön sijoittuminen koulutukseen Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuneet

Lisätiedot

Työvoimakustannustutkimus 2012

Työvoimakustannustutkimus 2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS ARVOT VISIO

TOIMINTA-AJATUS ARVOT VISIO Vuosikertomus 2008 Vuosikertomus09_kansi.indd 5 6.4.2009 13:38:40 TOIMINTA-AJATUS Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot