Arvot. Visio. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasvaikuttavuus. Voimavarat ja tehokkuus. Prosessit ja rakenteet. Osaaminen ja uudistuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot. Visio. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasvaikuttavuus. Voimavarat ja tehokkuus. Prosessit ja rakenteet. Osaaminen ja uudistuminen"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2002

2 Toiminta-ajatus Arvot Visio Tilastokeskus yhdistää kootut perustiedot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi kansalaisten, julkishallinnon, elinkeinoelämän, kansainvälisten organisaatioiden ja tutkimustoiminnan tarpeita varten, toimii kansallisen tilastotoimen kehittäjänä, kansakunnan muistina ja aktiivisena tiedon levittäjänä. Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus sekä toiminnan ja osaamisen pa ran ta mi nen Tuloksellinen toiminta Tilastokeskus on alan sa huip pu yk sik kö, tun nus - tet tu ko ti maas sa ja kan sain vä li ses ti laa duk kaas ta tie to tuo tan nos taan, osaa mi ses taan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ennakoiva toimintatapa Relevantti ja laadukas tilastotarjonta Tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva Kansainvälinen vaikuttavuus Asiakasvaikuttavuus Arvo asiakkaalle Voimavarat ja tehokkuus Taloudellisuus ja tehokkuus Maksullisen toiminnan kannattavuus Tuottavuus Prosessit ja rakenteet Integroidut järjestelmät sekä sujuvat ja virheettömät prosessit Tuloksekas kehittämistoiminta Yhteistyö, tiimityö ja sisäinen viestintä Osaaminen ja uudistuminen Oppiminen ja uudistumiskyky Hyvinvointi ja motivaatio Kokonaissuorituskyky Tilastokeskuksen tunnuslukuja RAHOITUS Toimintamenomääräraha Edellisvuosilta siirtyneet määrärahat Maksullisen toiminnan tulot Ulkopuolinen rahoitus 1) Irtaimiston myynti MENOT Siirto seuraavalle vuodelle Julkaisunimikkeet, kpl Valmistuneet tietovarannot, kpl Internetin HTML-tekstisivuja, kpl Henkilöstö, henkilötyövuosia ) Ulkopuolinen rahoitus (ml. EU-rahoitus) on taulukossa määritelty käytön suuruiseksi. 2

3 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus... 2 Arvot... 2 Visio... 2 Starategiset tavoitteet... 2 Pääjohtajan katsaus... 4 Generaldirektörens översikt... 5 TILASTOJEN TUOTANTO JA KEHITTÄMINEN Vilkasta tieteellistä yhteistyötä... 8 Sähköinen tiedonkeruu eteni... 8 Kansantalouden tilinpidon EU-sopeutusta jatkettiin... 9 Yritysten suhdannetilastojen tuotanto nopeutui.. 9 Palvelualojen tilastointia uudistettiin Tietoyhteiskuntatilastoja pohjoismaisena yhteistyönä Uusia hintaindeksejä valmistui Palkkatilastojen tuotanto tehostuu Ympäristötilinpitoa kehitettiin Elinolotutkimuksissa laajoja tiedonkeruita Eduskuntavaalit huomion kohteena Tutkimustietoa henkilöstökoulutuksesta TUOTTEET JA PALVELUT Julkaisut tekivät tilaa sähköisille tuotteille Internet-palvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti 16 Tietokantapalveluille uusia käyttäjiä Verkkokoulutuksen suosio kasvoi Aluetietoa entistä enemmän verkossa Tilastotiedot näkyvästi julkisuudessa Haastattelututkimusten kysyntä vilkasta Uusia tuotteita ja palveluita Tilastokirjastosta kansainvälisen tilastotiedon keskus Palvelusitoumukset käyttöön TILASTOTUOTANNON VOIMAVARAT Henkilöstön määrä väheni hieman Rahoitusasema kiristyi Tietotekniikan investoinnit supistuivat TILASTOTOIMI JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Sähköinen asiointi tilastotoimen keskiössä EU painottui kansainvälisessä yhteistyössä Valmistuneita EU-säädöksiä Organisaatio Tilastokeskuksen johtokunta Yhteystiedot

4 Pääjohtajan katsaus Tilastotiedon ja tietopalveluiden kysyntä jatkui kohtuullisen runsaana vuonna 2002, vaikka heikko taloudellinen kehitys jossain määrin hillitsi myös tietomarkkinoiden kysyntää. Tiedon roolin kasvu tuotannontekijänä ja etenkin talouden ja yhteiskunnan näkymiin liittyvä epävarmuus pitivät kuitenkin yllä paitsi nopeiden suhdannetilastojen myös rakenne- ja sosiaalitilastojen kysyntää. Yhteiskunnallinen keskustelu ja sitä ruokkiva hallinnon ja tutkimuslaitosten selvitystyö nojaavat merkittävässä määrin Tilastokeskuksen - yhdessä Euroopan tilastojärjestelmän kanssa - tuottamiin tilastotietoihin ja -käsitteisiin. Vuonna 2002 kotimaisen keskustelun aiheina olivat yleisen talouskehityksen ohella muun muassa korkea työttömyys, väestön ikääntyminen sekä verotuksen ja eläkejärjestelmän uudistaminen. Keskustelu alueellisesta kehityksestä jatkui edelleen. Vilkasta keskustelua käytiin myös julkisten terveydenhuolto- ym. palveluiden tehokkuudesta sekä julkisen sektorin rahoituksen kestävyydestä pitemmällä aikavälillä. Valtion tulo- ja menoarvion valmistelu ja syksyn tulopoliittinen neuvottelukierros pitivät osaltaan yllä tilastotietojen kysyntää. Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Vuoden 2002 kuluessa tuli voimaan lukuisia uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä, joilla ohjeistettiin muun muassa ulkomaankaupan tilastoja, kansantalouden tilinpitoa ja jätetilastoja. Myös vanhoja EU-säädöksiä uudistettiin. EU:n tilasto-ohjelmakomitean (SPC) kokouksissa käsiteltiin esimerkiksi lyhyen aikavälin tilastoja sekä jatkuvaa työvoimatutkimusta koskevien asetusten uudistamista. Ristiriita EU:n kasvavien tietotarpeiden ja tilastotoimen niukkojen resurssien välillä kävi entistä ilmeisemmäksi vuonna Erityisesti rakenneindikaattoreiden kehittäminen edellytti runsasta työpanosta kansallisissa tilastovirastoissa. Indikaattorijärjestelmiä kehitettiin myös useilla muilla alueilla. Kansainvälisten toimialaluokitusten uudistaminen vauhdittui vuoden 2002 kuluessa. Palvelualojen tilastojen kehittäminen oli esillä useissa yhteyksissä. Vuosittaisen tilastopäällikkökonferenssin (DGINS) aiheena oli Eurooppalaisen tilastojärjestelmän (ESS) tulevaisuus. Tilastokeskuksen kansainvälinen konsultointi jatkui vilkkaana vuonna Konsultointitarkoituksessa tehtyjen virkamatkojen määrä lisääntyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Virkamatkojen kokonaismäärä sen sijaan väheni, kun tieteellisiin kokouksiin ja koulutusmatkoihin osallistuminen jäi aikaisempaa vähäisemmäksi. Vuoden 2002 alussa Tilastokeskuksen organisaatiota uudistettiin tarkistamalla sekä toimintayksiköiden välisiä että sisäisiä vastuualuejakoja. Tilastojen, palvelujen ja toiminnan laadun kehittämistä jatkettiin. Toiminnan uudistamiseksi käynnistettiin muun muassa uuden tuotantomallin ja asiakassuhteiden johtamisen kehittämisprojektit sekä viestintä- ja verkkopalvelustrategioiden valmistelu. Edellisenä vuonna aloitettua osaamisstrategian kehittämistä jatkettiin. Tietotekniikassa kehittämisen painopiste oli sähköisen tiedonkeruun ja sähköisen palvelun kehittämisessä. Tilastotoimen koordinointia kehitettiin muun muassa Rekisteripoolin sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) myötävaikutuksella. Tietomarkkinoiden suhdanneluontoisen taantumisen myötä Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan tuotot jäivät hieman edellisvuotista vähäisemmiksi vuonna Maksullisen toiminnan nettotulo oli kuitenkin hyvä ja kustannusvastaavuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulojen rakenne muuttui: julkaisutulot ja rekisteripalvelutulot vähenivät, mutta räätälöityjen palvelujen ja erityisesti verkkopalvelujen tulot kasvoivat. Etenkin valtiosektori 4

5 lisäsi Tilastokeskuksen palveluiden käyttöä vuonna 2002, elinkeinoelämä ja kuntasektori sen sijaan vähensivät ostojaan. Tilastokeskuksen tunnettuus ja tärkeimmät yrityskuvatekijät säilyivät korkealla tasolla vuonna Taloustutkimus Oy:n VIP 2002 tutkimuksessa, jossa kysyttiin päättäjien mielipiteitä, Tilastokeskuksen saama yleisarvosana (7,85) oli palvelutoimialan toiseksi korkein. Kyselyn mukaan päättäjät arvostivat etenkin Tilastokeskuksen tuotteiden ja palveluiden korkeata laatua. Myönteinen yleisarvio saatiin myös Tilastokeskuksen viestintästrategiahankkeen yhteydessä teetetystä ns. sidosryhmätutkimuksesta. Siinäkin Tilastokeskuksen yleisarvosana oli korkea (8,39) ja etenkin valtionhallinto, yritykset ja tutkimuslaitokset arvostivat Tilastokeskuksen toimintaa. Vuonna 2002 Tilastokeskuksella oli käytössään rahoitusta kaikkiaan 52,0 miljoonaa euroa, lähes kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoitusasemaa kiristivät muun muassa kustannusten nousu ja lisä- Efterfrågan på statistikinformation och informationstjänster fortgick i relativt riklig mängd under år Den svaga ekonomiska utvecklingen dämpade dock i viss mån efterfrågan också på informationsmarknaden. Förutom snabb konjunkturstatistik upprätthölls efterfrågan också på struktur- och socialstatistik. Detta eftersom informationen spelar en allt större roll som produktionsfaktor och att det finns en viss osäkerhet i anknytning till i synnerhet de ekonomiska och samhälleliga utsikterna. Den samhälleliga debatten vilar i hög grad på de statistikuppgifter och -begrepp som Statistikcentralen producerar tillsammans med det europeiska statistiksystemet. Vi betjänar också utredningsarbetet inom förvaltning och vid forskningsanstalter. Vid sidan av den allmänna ekonomiska utvecklingen diskuterades i Finland år 2002 också den höga arbetslösheten, den åldrande befolkningen och revideringen av beskattningen och pensionssystemet. Diskussionen om regional utveckling fortsatte. En livlig deeläkemaksu. Noin 70 prosenttia rahoituksesta saatiin valtion talousarviossa myönnettynä toimintamenomäärärahana. Loppuosa rahoituksesta tuli maksullisen toiminnan tuloina, EU-hankkeiden ja muiden yhteishankkeiden rahoituksena sekä säästöinä edellisiltä vuosilta. Tilastokeskuksen palveluksessa oli vuoden lopulla henkilöä. Sekä henkilöstön että henkilötyövuosien määrä väheni noin kahdella prosentilla edellisvuodesta. Palkkausmenot nousivat 35,4 miljoonaan euroon, mikä vastasi noin kahta kolmasosaa rahojen käytöstä. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt säästötoimet rajoittivat henkilöstömenojen kasvua. Myös käyttöomaisuuden hankinnat, joista valtaosa on tietotekniikan ja tietoliikenteen hankintoja, jäivät edellisvuotista vähäisemmiksi. Kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen kehittämispanostus pysyi kuitenkin korkealla tasolla vuonna 2002, mikä heijasti uskoa tulevaisuuteen ja tietomarkkinoiden elpymiseen. Heli Jeskanen-Sundström Generaldirektörens översikt batt fördes även om hur effektiva de offentliga hälsovårdstjänsterna och andra offentliga tjänster är och om en hållbar finansiering av den offentliga sektorn på längre sikt. Beredningen av statsbudgeten och höstens inkomstpolitiska förhandlingsrunda upprätthöll å sin sida också efterfrågan på statistikinformation. Tyngdpunkten i det internationella samarbetet låg på utvecklingen av EU:s statistiksystem. Under år 2002 trädde ett antal nya EU-rättsakter om statistikbranschen i kraft. Med dessa utfärdades direktiv om bl.a. utrikeshandelsstatistik, nationalräkenskaper och avfallsstatistik. Gamla EU-rättsakter reviderades också. Under generaldirektörsmöten inom kommittén för det statistiska programmet (SPC) behandlades t.ex. statistik på kort sikt och en revidering av förordningar som gäller den fortlöpande arbetskraftsundersökningen. Under året blev konflikten mellan det växande informationsbehovet inom EU och de knappa resurserna inom 5

6 statistikväsendet allt mer uppenbar. En stor arbetsinsats krävdes i de nationella statistikverken då strukturindikatorerna utvecklades. Också på flera andra områden utvecklades indikatorsystemen. Revideringen av de internationella näringsgrensindelningarna fick fart under år Utveckling av statistik inom servicebranscherna var aktuell i flera olika sammanhang. Under den årliga chefsstatistikerkonferensen (DGINS) behandlades det europeiska statistiksystemets (ESS) framtid. Statistikcentralens internationella konsultverksamhet var alltjämt livlig år Antalet tjänsteresor på konsultuppdrag ökade något från året innan. Totalantalet tjänsteresor minskade däremot eftersom deltagandet i vetenskapliga möten och utbildningar blev mindre än tidigare. I början av år 2002 förnyades Statistikcentralens organisation genom en granskning av hur ansvarsområdena är fördelade både mellan och inom verksamhetsenheterna. Vi fortsatte att utveckla statistik, tjänster och kvaliteten på verksamheten. För att förnya verksamheten startades utvecklingsprojekt, bl.a. för en ny produktionsmodell och för kundrelationsstyrning, och informations- och nättjänststrategier förbereddes. Vi fortsatte att utveckla kompetensstrategin som inleddes ifjol. Tyngdpunkten för utvecklingen inom informationstekniken låg i utvecklingen av elektronisk uppgiftsinsamling och nättjänster. Koordinationen av statistikväsendet utvecklades genom samverkan bl.a. med Registerpoolen (Rekisterpooli) och Delegationen för informationsförvaltningen inom den offentliga förvaltningen (JUHTA). I och med nedgången av konjunkturerna på informationsmarknaden blev intäkterna av Statistikcentralens avgiftsbelagda verksamhet år 2002 något mindre än året innan. Nettointäkterna av den avgiftsbelagda verksamheten var dock goda och de krav som uppställts på kostnadsmotsvarighet kunde mötas. Inkomststrukturen ändrades: inkomster av publikationer och registertjänster minskade, medan inkomster av skräddarsydda tjänster och i synnerhet nättjänster ökade. Framför allt ökade den statliga sektorn sin användning av Statistikcentralens tjänster år 2002, näringslivet och den kommunala sektorn minskade däremot sina köp. Statistikcentralens välkändhet förblev på en hög nivå år 2002 liksom även de viktigaste faktorerna för företagsprofilen. Statistikcentralens allmänna vitsord (7,85) var näst högst inom servicebranschen i den VIP 2002-undersökning som utfördes av Taloustutkimus Oy och som utredde beslutsfattarnas åsikter. Enligt undersökningen värdesatte beslutsfattarna särskilt den höga kvalitet som Statistikcentralens produkter och tjänster har. Statistikcentralen fick också ett positivt allmänt omdöme i den s.k. intressentgruppsundersökning som utfördes i samband med informationsstrategiprojektet. Också där fick Statistikcentralen ett högt allmänt vitsord (8,39). I synnerhet statsförvaltningen, företag och forskningsinstitut värdesatte Statistikcentralens verksamhet. År 2002 hade Statistikcentralen tillgång till finansiering på totalt 52,0 miljoner euro, nästan tre procent mindre än året innan. Det finansiella läget skärptes bl.a. av kostnadsökningar och tilläggspensionsavgifter. Ungefär 70 procent av finansieringen bestod av anslag för verksamhetsutgifter, som beviljats i statsbudgeten. Resten bestod av inkomster av den avgiftsbelagda verksamheten, finansiering av EUprojekt och andra samprojekt samt sparade medel från tidigare år. Vid utgången av året var personer anställda vid Statistikcentralen. Både antalet anställda och antalet årsverken minskade med ca två procent från föregående år. Lönekostnaderna steg till 35,4 miljoner euro, vilket motsvarade ungefär två tredjedelar av penninganvändningen. Sparåtgärder för att balansera ekonomin begränsade ökningen av personalkostnaderna. Anskaffning av anläggningstillgångar, till största delen anskaffning av datateknik och informationsteknik, var mindre än året innan. Totalt sett förblev Statistikcentralens utvecklingsinsats på hög nivå år 2002, vilket återspeglar en tilltro till framtiden och en informationsmarknad som återhämtar sig. Heli Jeskanen-Sundström 6

7 Tilastojen tuotanto ja kehittäminen Vilkasta tieteellistä yhteistyötä Sähköinen tiedonkeruu eteni Kansantalouden tilinpidon EU-sopeutusta jatkettiin Yritysten suhdannetilastojen tuotanto nopeutui Palvelualojen tilastointia uudistettiin Tietoyhteiskuntatilastoja pohjoismaisena yhteistyönä Uusia hintaindeksejä valmistui Palkkatilastojen tuotanto tehostuu Ympäristötilinpitoa kehitettiin Elinolotutkimuksissa laajoja tiedonkeruita Eduskuntavaalit huomion kohteena Tutkimustietoa henkilöstökoulutuksesta 7

8 Vilkasta tieteellistä yhteistyötä Tilastokeskuksen tuotteiden ja tuotantoprosessien laatua parannettiin tieteellisen tutkimuksen avulla. Jyväskylän yliopiston tilastotieteen laitoksen kanssa jatkettiin yhteistyötä vuosiksi tehdyn sopimuksen puitteissa. Kertomusvuonna Tilastokeskus tarjosi useille yliopisto-opiskelijoille mahdollisuuden korkeakouluharjoittelun suorittamiseen. Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen kanssa jatkettiin yhteistyötä indeksiteorian alueella ja Åbo Akademin kanssa tulonjaon menetelmien kehittämiseksi. Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa selvitettiin edelleen työvoimavirtoja. Yhdessä Joensuun yliopiston kanssa kehitettiin väestöennustemenetelmiä. Tilastokeskuksen surveylaboratorio osallistui useisiin tiedonkeruun kehittämishankkeisiin sekä järjesti seminaarin Kysymisen taito, joka herätti suurta kiinnostusta. Myös kansainvälinen menetelmätyöyhteistyö oli vilkasta. EU:n viidennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaan kuuluvista hankkeista jatkuivat muun muassa varianssiestimointiin liittyvä hanke DACSEIS, pienalue-estimointimenetelmiä kehittävä EURAREA sekä havaintoaineistojen editointia ja puuttuvien tietojen paikkaamista koskeva hanke EUREDIT. Virasto osallistui myös EU:n kuudennen tutkimuksen puiteohjelman hankkeiden valmisteluun. Tilastokeskuksen konsulttiyhteistyö Montrealin yliopiston tilastotieteen professorin Carl- Erik Särndalin kanssa jatkui tiiviinä. Tilastokeskuksen laatukäsikirja Laatua tilastoissa julkaistiin sekä suomen- että englanninkielisenä. Molempien verkkoversiot valmistuivat ja ne ovat saatavissa Tilastokeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa laatuatilastoissa. Sähköinen tiedonkeruu eteni Uusia tietovarantoja valmistui kertomusvuonna 164. Tietovarantojen määrä laski hieman edellisvuodesta. Noin 98 prosenttia tilastoja varten tarvittavista tiedoista saatiin olemassa olevista hallinnollisista aineistoista ja Tilastokeskuksen omalla suoralla tiedonkeruulla koottiin loput 2 prosenttia tietovarannoista. Hallinnollisen aineiston osuus kasvoi edellisvuodesta. Suoraan tiedonantajilta tiedot kerättiin lomakekyselyinä, puhelin- ja käyntihaastatteluilla tai sähköisenä keruuna. Sähköistä tiedonkeruuta lisättiin, ja sen osuus suorasta tiedonkeruusta nousi 71 prosentista noin 95 prosenttiin. Kaikkiaan sähköisen tiedonkeruun osuus koko kerättävästä tietomäärästä oli noin 99,6 prosenttia. Useat sähköisen tiedonkeruun hankkeet jatkuivat. Rahoituslaitosten sähköistä keruuta kehitettiin edelleen ja liikevaihdon kuukausitiedustelun sähköinen keruu otettiin käyttöön. Yritysten tilinpäätöstietojen ilmoittamisjärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Viranomaisten tiedonkeruun yhtenäistämishankkeissa saatiin päätökseen tilinpäätöstietojen yhtenäistäminen Verohallinnon kanssa. Tiedonkeruiden yhtenäistämishanke (Virati) Rahoitustarkastuksen ja Suomen Pankin kanssa jatkui. Hankkeessa avattiin marraskuussa Internet-palvelu, jonka kautta tiedonantajat saavat tietojen lähettämistä varten tarvitsemansa sovellukset ja apuvälineet. Lisäksi vakuutussektorin tasetietojen keruuta harmonisoitiin Vakuutusvalvontaviraston, Työeläkelaitosten liiton ja Suomen Pankin kanssa. Asuntojen hintaindeksissä siirryttiin kokonaan hyödyntämään hallinnollisia aineistoja, samoin pääosassa liiketoiminnan kuukausikuvaajien palkkatietoja. Tietovarannot Valmistuneet tietovarannot, kpl Suoran tiedonkeruun tietojen osuus säännöllisesti tuotetuista tietovarannoista, % 5 2 Sähköisen tiedonkeruun osuus kerättävästä tietomäärästä, % 99 99,6 Sähköisen tiedonkeruun osuus suoraan kerättävästä tietomäärästä, %

9 Kansantalouden tilinpidon EU-sopeutusta jatkettiin Eurooppalaisen kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) kehittäminen eteni tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden tilinpidon tarjontaja käyttötaulukot vuosilta valmistuivat vuoden 2002 lopussa. Samalla ne integroitiin osaksi juoksevaa tilinpitoa. Kiinteähintaisen järjestelmän suunnittelu aloitettiin ja hinta- ja volyymilaskelmien harmonisointia jatkettiin. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa sekä tuloja menotilastoa kehitettiin edelleen. Tulo- ja menotilaston tietopohjaa parannettiin muun muassa kehittämällä kuntien ja kuntayhtymien sähköistä tiedonkeruuta ja kesäkuun lopussa aloitettiin toisen vaiheen tietojen toimittaminen EU:n tilastovirastolle Eurostatille. Rahoitustilinpidon osalta käynnistettiin valtion sekä sosiaaliturvarahastojen velka- ja saatavuustietojen raportointi Eurostatille. Rahoitusmarkkinoiden tilastoinnin kehittämishankkeessa toimitettiin Eurostatille luottolaitoksia koskevat vuoden 2001 tiedot. Välillisiä rahoituspalveluja koskevassa hankkeessa tehtiin lisäselvityksiä sekä vuotta 2001 koskevia koelaskelmia. Aluetilinpidon hankkeessa julkaistiin kertomusvuoden keväällä kotitalouksien aluetilit vuosilta Työvoimatilien tietojärjestelmän kehittäminen saatiin päätökseen kesäkuussa. Kertomusvuoden lopussa käynnistettiin hanke sijoitusrahastojen ja rahoitusyhtiöiden sähköistä keruuta varten. Hanke jatkuu vuonna Yritysten suhdannetilastojen tuotanto nopeutui Yritystoimintaa kuvaavien suhdannetilastojen tuotantoa nopeutettiin suunnitellusti. Liikevaihtokuvaajien kuukausitietojen julkistaminen nopeutui keskimäärin viidellä päivällä edellisvuodesta. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistiin kertomusvuoden alusta alkaen kokonaisuudessaan kuukauden viiveellä ja indeksi onkin nyt EU-maiden nopein. Nopeutus aiempaan oli kaksi viikkoa. Myös ajoneuvojen ensirekisteröinti-, transito-, moottoriajoneuvot-, suomalaisten matkailu- sekä ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot tilastot julkaistiin edellisvuotta nopeammin. Suomi on toteuttanut ensimmäisenä EU-maana kaikki lyhyen aikavälin tilastoasetuksen vaatimukset. Yritystilastojen tiedonkeruuta kehitettiin. Tiedonantorasitusta erityisesti pieniltä yrityksiltä vähennettiin ja myös Internet-lomakkeeseen pohjautuva tietojen keruun järjestelmä otettiin koekäyttöön useissa tilastoissa. Kuljettajatutkinto- sekä ajokorttitilastojen tuotantoa valmisteltiin. Uusia tilastoja aletaan tuottaa vuonna 2003 Ajoneuvohallintokeskuksen toimeksiannosta. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin ja uudisrakentamisen volyymi-indeksin perusvuosi vaihdettiin vuodeksi Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin perusvuoden vaihtoa valmisteltiin uudistamalla painorakenteita ja myös muut perusvuosiuudistuksien hankkeet etenivät. Yritysrekisterin maksullinen puhelinpalvelu lakkautettiin vuoden alusta alkaen ja se korvattiin Tieto- Enatorin eportti-palvelussa toimivalla tietopalvelulla. Yritysrekisterin laatuhanke saatiin päätökseen. Hankkeen tuloksia olivat muun muassa postin yrityskohtaisten osoiteaineistojen, geokoodauk sen ja Väestörekisterikeskuksen koordinaattitietojen käyttöönotto yritysrekisterin päivityksessä. Konsernien rekisteröintiä kehitettiin luomalla mahdollisuudet alikonsernirakenteiden ja uusien globalisaatiota kuvaavien muuttujien rekisteröinnille. 9

10 Palvelualojen tilastointia uudistettiin Palvelujen ulkomaankauppatilaston kehittäminen eteni ja ennakkotiedot toimitettiin sovitun aikataulun mukaisesti Suomen Pankille, joka on osittain rahoittanut hanketta. Liikeelämän palvelualoja koskeva hanke laajeni atk-yritysten lisäksi viidelle uudelle toimialalle ja alustavat tulokset raportoitiin Eurostatille joulukuussa. Kaupan määrävuotisselvityksistä valmistuivat autokauppaa koskevat tiedot. Syksyllä käynnistyi yritysten verkostoitumista selvittävä EU-hanke. Kertomusvuonna valmisteltiin yritysten rakennetilastojen julkaisujen uudistamista. Ennakkotietoja teollisuudesta julkaisu ilmestyi uudistetussa muodossa ja teollisuuden ja rakentamisen rakennetilastosta valmistui pdf-julkaisu ja Internetsivusto. Tietoyhteiskuntatilastoja pohjoismaisena yhteistyönä Tilastokeskus osallistui yhteispohjoismaisen tietoyhteiskuntatilaston laatimiseen ja toimi samalla koko projektin koordinaattorina. Pohjoismaisena yhteistyönä selvitettiin myös korkeasti koulutetun henkilöstön liikkuvuutta ja julkaistiin Suomea koskeva tutkimusraportti. Yritysten Internetin käyttöä ja sähköistä kauppaa koskeva julkaisu tehtiin jo neljännen kerran. EU:n kolmannen innovaatiotutkimuksen tulokset valmistuivat ja Suomen tietoja koskeva julkaisu ilmestyi vuoden 2003 alussa. Opetusministeriön ja Suomen Akatemian kanssa yhteistyössä toteutettu yhtenäistämishanke korkeakoulujen tutkimustoiminnan tilastoinnista saatiin päätökseen ja loppuraportti julkistettiin tammikuussa

11 Uusia hintaindeksejä valmistui Pientalokiinteistöjen neljännesvuosittaisen hintaindeksin sekä raideliikenteen kustannusindeksin tuotanto aloitettiin. Molemmat indeksit julkistettiin ensimmäisen kerran toukokuussa. Palvelujen tuottajahintaindeksien säännöllinen tiedonkeruu aloitettiin 11 toimialan osalta. Indeksien julkistaminen käynnistyy vuoden 2003 syksyllä. Tuottajahintaindeksin uudistus eteni sovitusti ja uusitut indeksit julkistettiin ensimmäisen kerran helmikuussa Kuluttajahintaindeksiä kehitettiin muun muassa uudistamalla nettohintaindeksiä, jonka tuotanto nopeutui neljällä viikolla. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin uudistetut tiedot toimitettiin helmikuussa Eurostatille. Asuntojen hintatilastoa kehitettiin muun muassa muuttamalla tilastointi jatkuvasti kumuloituvaksi. EU:n rahoituksella käynnistettiin uusien asuntojen hintaindeksin pilottiprojekti, joka toimii myös mallina muille jäsenmaille. Palkkatilastojen tuotanto tehostuu Palkkatilastojen tuotantoa kehitettiin uudistamalla muun muassa kuntasektorin tiedonkeruuta. Hanke jatkuu vuoden 2003 loppuun. Metsätyöntekijöiden palkkatilaston uudistamisessa tehtiin sidosryhmien kanssa sopimus tietosisällön yksinkertaistamisesta. Palkkarakennetilaston tietosisällön laajentamista EU-asetuksen mukaiseksi valmisteltiin. Tilaston estimointijärjestelmää uudistettiin ottamalla käyttöön uusi ammattiluokitus ja aloittamalla tuntiansioiden ansiolaskennan uudistus. Työvoimakustannustutkimuksen sekä yksityistä että kuntasektoria koskevat tiedot valmistuivat vuoden lopussa. Työn hintaindeksin kehittäminen eteni Eurostatin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Tilastokeskus osallistui alihankkijana EU:n rahoittamaan sukupuolten palkkaeroja ja työmarkkina-asemaa koskevaan tutkimushankkeeseen. Hanketta koordinoi Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö. 11

12 Ympäristötilinpitoa kehitettiin Eurostatin kanssa sovitut ympäristötilinpitoon liittyvät hankkeet metsätilinpidosta ja vesitilinpidosta valmistuivat kertomusvuoden lopulla. Vesitilinpito toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Uusina hankkeina käynnistyivät materiaalivirtatilinpidon kehittäminen yhdessä Thule-instituutin kanssa sekä EU:n rahoittama yhteispohjoismainen ympäristö- ja energiavero- jen tilastoinnin kehittäminen. Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen mukaisen kasvihuonekaasujen inventaarion kehittämistä jatkettiin yhteistyössä muiden asiantuntijalaitosten kanssa. Osittain kauppaja teollisuusministeriön rahoituksella toteutettiin teollisuuden energia-aikasarjojen päivitys, joka valmistui vuoden lopussa. Elinolotutkimuksissa laajoja tiedonkeruita Kulutustutkimuksen laaja tiedonkeruu saatiin päätökseen. Vapaa-aikatutkimuksen tiedonkeruu aloitettiin syksyllä ja työolotutkimuksen tietojen keräämistä valmisteltiin. Tilastokeskus voitti Eurostatin kilpailuttaman hankkeen ajankäytön vertailututkimuksen laatimisesta. Ajankäyttötutkimuksen julkaisu Suomalainen arki julkistettiin joulukuussa ja se sai runsaasti julkisuutta. Eurooppalaisen elinolotutkimuksen (ECHP) vuosien 1999 ja 2000 aineistot toimitettiin Eurostatiin kertomusvuonna ja vuotta 2001 koskevat tiedot tammikuussa Eurooppalaiseen elinolotutkimukseen perustuva julkaisu Arki EU-maissa ilmestyi keväällä. Kertomusvuonna ryhdyttiin valmistelemaan EU:n uutta tulo- ja elinolotutkimusta, joka korvaa ECHP-tutkimuksen, ja hankkeessa toteutettiin pilottitutkimus. Varsinainen tiedonkeruu aloitetaan vuonna Uusi tutkimus on määrä toteuttaa Suomessa tulonjakotutkimuksen yhteydessä, jolloin tulonjakotutkimus jatkuu vertailukelpoisena. Työvoimatutkimuksessa tuotettiin normaalin kuukausi-, neljännesvuosija vuositilastoinnin ohella vajaakuntoisten työllisyydestä aineisto, joka toimitettiin Eurostatille vuoden 2003 alussa. Lisäksi valmisteltiin EU-tutkimuksia elinikäisestä oppimisesta, työajasta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Avoimien työpaikkojen neljännesvuosittainen tiedonkeruu aloitettiin. Tilastokeskuksen ja työministeriön työvoimatilastojen vertailu valmistui ja hankkeen raportti ilmestyi tammikuussa Työpaineet, kiire ja sukupuoli projektin loppuraportti Työhulluja vai hulluja töitä julkistettiin keväällä. Tutkimuksen rahoitti Työsuojelurahasto. Työtapaturmatilastojen harmonisointiin tähtäävä kehittämishanke saatettiin loppuun. Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta -hankkeessa ilmestyi julkaisu Suuri muutto tietoyhteiskuntaan ja myös hankkeen seuraavan vaiheen tiedonkeruu aloitettiin. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja kehitettiin tuottamalla uusia tilastoja elokuvatuotannon rahoituksesta sekä elokuvateattereista. 12

13 Eduskuntavaalit huomion kohteena Äänestysaktiivisuutta vuosien 1987 ja 1999 eduskuntavaaleissa käsitelleen tutkimushankkeen toinen raportti Äänettömät yhtiömiehet julkistettiin joulukuussa ja se sai tiedotusvälineissä laajaa huomiota. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja oikeusministeriön kanssa. Eduskuntavaalit 2003 Internet-tilastopalvelun rakentaminen käynnistyi vuoden lopulla. Vuoden 2000 väestö- ja asuntolaskennasta tuotettiin väestölaskennan Internet-palveluun kunnittaisia ja kuntien osa-alueita kuvaavia taulukoita. Myös väestölaskennan julkaisua valmisteltiin. Väestölaskennasta tehdyn ammattikyselyn tiedot valmistuivat vuoden lopussa ja väestön sosioekonomista asemaa kuvaavaa tietoaineistoa valmisteltiin. Syyskuussa avattiin Internetissä uusi Väestötilastopalvelu, joka yhdistää aiemmin erillisinä olleet väestöä koskevat tilastopalvelut. Väestötietojen ennakkotilastointiin tehtiin uuden parisuhdelain vaatimia muutoksia. Perheellistymisrekisterin kehittämistä jatkettiin ja rekisterin aineisto saatiin tutkimuskäyttöön vuoden 2003 helmikuussa. Helmikuussa ilmestyi työpaikkojen tasa-arvokokemuksia selvittänyt tutkimus Vähän enemmän arvoinen. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston tuella. Lisäksi laadittiin ensimmäinen sukupuolten alueellista tasa-arvoa koskeva julkaisu. Lokakuussa julkistettiin Henkirikokset tutkimus, joka tehtiin yhdessä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa. Ulkomaalaistilaston sisältöä laajennettiin kotouttamista eli työssäoloa, asumista ja tuloja koskevilla tiedoilla. Kertomusvuonna aloitettiin maahanmuuttajien elinoloja koskevan tutkimuksen tiedonkeruu. Tutkimustietoa henkilöstökoulutuksesta Tilastokeskus osallistui EU-maiden yhteiseen hankkeeseen, jolla kerätään tietoa yritysten kustantamasta henkilöstökoulutuksesta. Suomea koskeva raportti valmistui syyskuussa. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna Opetushallinnon rahoittama peruskoulujen erityisopetustilasto vakiintui osaksi pysyvää tilastotuotantoa. Oppilaitosten informaatioteknologiaa koskevan selvityksen vuoden 2001 aineisto toimitettiin opetushallinnolle ja uusi tiedonkeruu tehtiin syksyllä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelija-aineistoja varten kerättiin ensimmäistä kertaa tiedot opiskelijoiden suorittamista opintoviikoista. Opintoviikkotietoa käytetään kokopäiväisten ja osa-aikaisten opiskelijoiden määrittämiseen. Tutkintorekisterin tiedonkeruita laajennettiin keräämällä takautuvasti tietoja opettajankelpoisuuden suorittaneista. Opiskelijoiden keskeyttämistilaston suunnittelu aloitettiin. Raportti aikuiskoulutukseen osallistumisesta valmistui syyskuussa ja uutta aikuiskoulutustutkimusta ryhdyttiin valmistelemaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Tilastokeskus kehitti yhdessä opetusministeriön kanssa ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittareita. 13

14 Tuotteet ja palvelut Julkaisut tekivät tilaa sähköisille tuotteille Internet-palvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti Tietokantapalveluille uusia käyttäjiä Verkkokoulutuksen suosio kasvoi Aluetietoa entistä enemmän verkossa Tilastotiedot näkyvästi julkisuudessa Haastattelututkimusten kysyntä vilkasta Uusia tuotteita ja palveluita 2002 Tilastokirjastosta kansainvälisen tilastotiedon keskus Palvelusitoumukset käyttöön 14

15 Julkaisut tekivät tilaa sähköisille tuotteille Tilastokeskuksen painettujen julkaisujen nimikemäärä oli kertomusvuonna 142. Nimikkeitä ilmestyi 17 vähemmän kuin vuonna Painettujen julkaisujen kokonaislevikki oli , mikä oli noin 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Julkaisujen levikin laskuun vaikutti Tilastokeskuksen Internet-palvelun laajeneminen ja sähköisen julkaisemisen lisääntyminen. Tilastokeskuksen julkaisujen valmistumiselle asetetut tavoitteet saa- Myydyimmät tuotteet 2002 Yritysrekisteri Väestölaskenta tilastopalvelu Economic Trends Kuntatietopalvelu Suomen tilastollinen vuosikirja AlueOnline ja aluekatsaukset SuomiCD Oppilaitospaketit Tilastouutislehti Tietoaika Trendit - Kymmenvuotiskatsaus vutettiin ja kuukausi- ja neljännesvuositilastojen julkistaminen nopeutui edellisestä vuodesta. Kuukausi- ja neljännesvuositilastoja nopeutettiin ennen kaikkea EU:n ja talous- ja rahaliiton tarpeita varten. Julkaisujen digitalisointihanke eteni kuukausitilastoissa. Tilastotiedon käyttö Internetin välityksellä kasvoi edelleen voimakkaasti. Verkkopalveluiden lisäksi erityisselvitysten kysyntä lisääntyi merkittävästi. Yritysrekisterin käyttö sen sijaan väheni ilmaispalveluiden saatavuuden lisäännyttyä. Kertomusvuonna valtiosektori lisäsi Tilastokeskuksen palveluiden käyttöä. Elinkeinoelämä ja kuntasektori sen sijaan vähensivät ostojaan. Julkaisujen valmistumisajat , viikkoa Tavoite 2002 Säännöllisesti ilmestyvät julkaisut kuukausijulkaisut 4,5 4,1 5,7 neljännesvuosijulkaisut 8,1 7,3 9,5 vuosijulkaisut 39,4 40,9 42,9 Julkaisut , kappaletta Säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet kuukausijulkaisut neljännesvuosijulkaisut vuosijulkaisut Epäsäännöllisesti ilmestyvät julkaisunimikkeet Julkaisunimikkeet yhteensä

16 Internet-palvelujen käyttö lisääntyi voimakkaasti Kertomusvuonna lisättiin Internetissä olevien palveluiden tarjontaa ja Internet-sivujen kehittämistä jatkettiin. Internetistä on tullut keskeinen tilastotiedon jakelukanava ja kävijämäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen Internet-sivujen kokonaismäärä oli vuoden 2002 lopussa Marraskuussa tehtiin vuosittainen käyttömittaus, jonka mukaan vierailijoita oli kuukaudessa lähes , kun vuotta aiemmin määrä Vierailukertoja oli kuukaudessa noin ja sivupyyntöjä Edellisenä vuonna vierailukertoja oli ja sivupyyntöjä Tilastokeskuksen verkkopalvelut saavuttivat kuukauden aikana lähes 3 prosenttia kaikista suomalaisista Internet-käyttäjistä. Käytetyimpiä Internet-palveluita olivat kertomusvuonna Suomi lukuina, StatFin-tilastopalvelu sekä Tilastokirjaston sivut. Asiakkaat hakeutuivat aiempaa enemmän pääkotisivun sijasta suoraan haluamaansa palveluun. Tietosisällöltään uudistuneet ja laajentuneet palvelut kuten Luokituspalvelut, Vaalitulospalvelu ja Verkkokoulu kasvattivat voimakkaasti kävijämääriään. Uusina maksullisina palveluina avattiin seutukuntia ja kuntia koskevaa räätälöityä tietoa tarjoava Seutu- Net sekä Väestötilastopalvelu, johon on yhdistetty kaikki aiemmin erillisinä olleet väestöä koskevat tilastopalvelut. Vuoden 2001 joulukuussa avattu Sijoittumispalvelu vakiinnutti toimintansa kertomusvuonna. Palvelu tarjoaa tietoa koulutuksesta valmistuneiden työllistymisestä ja alueellisesta sijoittumisesta. Kertomusvuoden lopussa Tilastokeskuksella oli 16 maksullista verkkopalvelukokonaisuutta. Internet-palvelu Tilastokeskuksen maksutonta StatFin-tilastopalvelua laajennettiin ja vuoden lopussa siinä oli 394 taulukkoa. Taulukoiden määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien eläkevakuutuksen taulukot liitettiin osaksi StatFin-tilastopalvelua ja palvelun metatietoja kehitettiin. Kaupunki- ja seutuindikaattorit tilastopalvelun tietosisältö päivitettiin vuoden 2002 alueluokituksella Muutos, % Eri vierailijoita/kk ,9 Vierailukertoja, kpl/kk ,9 Sivupyyntöjä, kpl/kk ,8 Sivuja/vierailukerta 9,1 10,6 14,2 Keskimääräinen vierailutiheys, kertaa/kk 1,5 1,4-7,1 Vierailun kesto, minuuttia 5,2 6,3 17,5 Tavoittavuus, % 1) 2,6 2,9 0,3 2) 1) Tavoittavuus prosentteina kaikista Suomen web-käyttäjistä 2) prosenttiyksikköä Tietokantapalveluille uusia käyttäjiä Aluetietokanta Altikan käyttö kasvoi edelleen ja useita uusia käyttösopimuksia solmittiin. Vuosisopimuksen rinnalle luotiin uusi käyttömahdollisuus, kun Altika avattiiin maaliskuussa TietoEnatorin eportti-portaalissa. Portaalissa tietokannan käytön hinta määräytyy haetun tietomäärän perusteella. Altikan tietosisällön kehittäminen yhdessä ulkopuolisten tiedontuotta- jien kanssa käynnistettiin. Tietokantaan lisättiin muun muassa työministeriön kuukausitilastoja ja Valtion asuntorahaston APRO-tietokanta liitettiin osaksi Altikaa. Myös aikasarjatietokanta Astikan käyttö vilkastui kertomusvuonna. 16

17 Tilastokoulutus Verkkokoulutuksen suosio kasvoi Tilastokeskuksen tilastokoulutus järjestää tilastoalan asiantuntemukseen pohjaavia koulutuspalveluita. Kurssien ohella tarjolla on oppimateriaalia verkossa. Kertomusvuonna järjestettiin 31 asiakaskurssia, joista neljä oli räätälöityjä tilauskursseja. Kursseille osallistui yhteensä noin 460 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,02 (asteikolla 1-5). Tilastokoulutuksella on Internetissä maksuton Verkkokoulu-palvelu, jonka tilastotiedon perusteita käsittelevät materiaalit sopivat sekä itseopiskeluun että käytettäväksi esimerkiksi oppilaitoksissa opetuksen tukena. Verkkokoulu avattiin vuoden 2001 loppupuolella, ja kertomusvuonna palvelun käyttö lisääntyi nopeasti. Viikottaisia käyntikertoja oli vuonna 2002 keskimäärin kymmenen kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintavuonna Verkkokoulun sisältöä laajennettiin ja kehitettiin sekä teknisesti että pedagogisesti. Verkko-oppimateriaalin ympärille rakennettiin monimuoto-opetuksena toteutettavia kursseja, joihin kuuluu lähiopetuspäivä ja itsenäistä opiskelua verkko-oppimisympäristössä. Ensimmäinen monimuoto-opetuksen asiakaskurssi Johdatus tilastolliseen ajatteluun järjestettiin joulukuussa. Käytetyimmät Internet-kokonaisuudet, eri vierailijaa/kk 2002 marraskuu Suomi lukuina StatFin-tilastopalvelu Tilastokirjasto Tilastouutiset Maailma numeroina Luokituspalvelut Tilasto-opas Tilda-kokoelmatietokanta Vaalitulospalvelu WebStat-palvelu Tilastotori Verkkokoulu Aluetietoa entistä enemmän verkossa Tilastokeskuksella on aluepalvelutoimistot Turussa, Tampereella, Seinäjoella ja Oulussa. Ne palvelevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevia tilastotiedon ja -aineistojen tarvitsijoita. Aluepalvelut tekevät tunnetuksi Tilastokeskuksen palveluita sekä kehittävät omia tuotteita ja palveluita etenkin aluetiedon tarvitsijoille. Kertomusvuonna AlueOnlineverkkopalvelun käyttäjämäärä kasvoi selvästi. AlueOnline tarjoaa käyttäjille teemakarttoja, diagrammeja ja muuta vertailuaineistoa alueellisesta kehityksestä eri puolilla Suomea. Myös Kehitysmittarit-tuote vakiinnutti asemansa. Uutena alueellista tietoa sisältävänä palveluna avattiin Internetissä SeutuNet-tilastopalvelu. 17

18 Tilastotiedot näkyvästi julkisuudessa Tilastojen merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa pysyi merkittävänä. Keskeinen tekijä tilastojen käytön lisääntymisessä on ollut Euroopan unioni, jonka päätöksenteko nojaa pitkälti tilastoihin. Tilastotiedon tarve myös kotimaassa on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2002 julkaistiin 299 lehdistötiedotetta ja järjestettiin 9 tiedotustilaisuutta. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen suurena. Tilastokeskusta koskevia lehtileikkeitä kertyi valtakunnallisista ja maakunnallisista sanomalehdistä kertomusvuoden aikana yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Kiinnostusta herättivät erityisesti työvoimatutkimus, kuluttajabarometri sekä erilaiset väestöä ja muuttoliikettä koskevat tilastotiedot. Uudet tutkimukset kuten pätkätyötä, työpaikkojen kiirettä ja ajankäyttöä koskevat tilastotiedot saivat myös paljon huomiota. Kriittisten kannanottojen osuus lehtileikkeistä oli pieni ja tyksessä, jossa tutkittiin päättäjien mielikuvia julkisen palvelun yhteisöistä. Erityisesti Tilastokeskuksen tuotteet ja palvelut sekä tiedotus ja suhdetoiminta saivat tutkimuksessa hyviä arvioita. Tilastokeskus käynnisti kertomusvuonna sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämisen pohjaksi viestintästrategian suunnittelun yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Viestintästrategia valmistuu vuonna Haastattelututkimusten kysyntä vilkasta Haastattelu- ja tutkimushankkeiden määrä oli edellisvuosien tapaan suuri. Kertomusvuonna toteutettiin 38 tiedonkeruuhanketta. Puhelinhaastatteluja tehtiin noin , rajahaastatteluja , käyntihaastatteluja ja posti- ja muita kyselyitä Haastattelututkimusten tiedonkeruun käytännön toteutuksesta vastasi 161 henkilön maan kattava tilastohaastattelijaverkosto, 37 keskitetysti Tilastokeskuksessa työskentelevää puhelinhaastattelijaa ja 20 rajanylityspaikoilla työskentelevää rajahaastattelijaa. Lisäksi eri hankkeiden parissa työskenteli 35 tutkijaa ja muita tiedonkeruun asiantuntijoita. Työvoimatutkimuksen, tulonjakotutkimuksen, kulutustutkimuksen ja vapaa-aikatutkimuksen tietojenkeruiden lisäksi toteutettiin useita asiakasrahoitteisia tutkimuksia. Yleisradiolle tehtiin katsojatutkimuksen laaja tiedonkeruu, Suomen pankille yritysten rahoitustutkimus ja STAKESille huumetutkimus. Tampereen yliopistolle selvitettiin terveystottumuksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tuotettiin kalabarometri, valtiovarainministeriölle julkisten palvelujen barometri ja työministeriölle valtakunnallinen työolobarometri sekä niiden määrä väheni hieman edellisvuodesta. Kriittissävyiset kirjoitukset koskivat muun muassa työttömyyslukuja, väestöennusteita ja yhteisöverolaskelmia. Tilastokeskuksen julkisuuskuva on edelleen hyvin myönteinen. Tilastokeskus sai toiseksi parhaan arvosanan Taloustutkimuksen tekemässä selvitutkimus työvoimapalveluista. Lisäksi toteutettiin lukuisia muita yhteiskunnallista suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevia tutkimuksia. Tilastokeskus osallistui tiedonkeruilla myös kansainvälisiin tutkimushankkeisiin kuten International Social Survey -ohjelmaan, eurooppalaiseen elinolotutkimukseen, vajaakuntoisten työllistymistä selvittävään hankkeeseen ja tutkimukseen verkkoostamisesta. Tiedonkeruiden vastauskato ei kasvanut kertomusvuonna. Tilastokeskuksen vastauskato olikin kansainvälisesti verrattuna keskimääräistä pienempi. 18

19 Uusia tuotteita ja palveluita 2002 Aluetilinpito Arki EU-maissa Henkirikokset Innovaatiotutkimus 2000 Joukkoviestimet 2002 Korkeasti koulutetun väestön liikkuvuus Kotitalouksien aluetilit Kulttuuritilasto 2001 Kymmenvuotiskatsaus. Talouskehitys 1990-luvulla kriisistä nousuun Kysymisen taito Laatua tilastoissa (myös engl.) Matkalla kansalaisten tietoyhteiskuntaan? Osallistuminen aikuiskoulutukseen SeutuNet-Internet-palvelu Suomalainen arki Suomalaiset ja ympäristö Suuri muutto tietoyhteiskuntaan Tasa-arvo alueittain Toimi oikein tilastoalalla ToimialaEkspertti luokitussovellus Työhulluja vai hulluja töitä? Työtunnin kustannus Vähän enemmän arvoinen. Tutkimus tasa-arvokokemuksista työpaikoilla Väestötilastopalvelu Väkivalta, pelko, turvattomuus Yritysten kansainvälistyminen 2001 Yritysten kustantama henkilöstökoulutus Äänettömät yhtiömiehet 19

20 Tilastokirjasto on koti- ja ulkomaisen tilastotiedon palvelukeskus, joka palvelee kaikkia tilastotietojen tarvitsijoita. Tilastokirjasto on tilastoalan keskuskirjasto Suomessa. Tilastokirjastosta kansainvälisen tilastotiedon keskus Tilastokirjasto edisti tilastotiedon kansallista ja kansainvälistä saatavuutta laajentamalla verkon kautta saatavia palveluja. Suorat yhteydenotot palvelupisteeseen vähenivät kertomusvuonna edelleen, mutta verkkosivuston käyttö kasvoi. Tilastokirjaston etusivulla käyntejä oli vuoden aikana yhteensä ja englanninkielisellä etusivulla Sähköpostitiedustelujen määrä kasvoi jonkin verran ja niitä tuli keskimäärin 27 aukiolopäivää kohti. Tilastokirjasto liittyi kertomusvuonna maan kirjastoverkon yhteiseen etätietopalveluun Kysy kirjastonhoitajalta, jossa tilastoja koskevat kysymykset voidaan ohjata suoraan Tilastokirjaston informaatikoille. Tilastokirjaston kokoelmissa oli vuoden lopussa yhteensä hyllymetriä tilastolähteitä painettuina julkaisuina, mikrokortteina, arkistotauluina sekä cd-romeina. Kokoelmaan hankittiin uutta julkaisunimikettä. Tilastojen sähköisten perusaineistojen arkistointi eteni suunnitellusti. Tilda-kokoelmatietokanta siirrettiin kertomusvuonna uuteen Voyager-kirjastojärjestelmään, mikä paransi Tilastokirjaston yhteistyötä yliopistokirjastojen kanssa. Uuden järjestelmän myötä Tilda-tietokannan käyttö liki kaksinkertaistui loppuvuoden aikana. Verkkotilastojen hakupalvelua WebStatia kehitettiin edelleen ja sen sisältöä laajennettiin. Palvelusta tehtiin keskimäärin 144 hakua jokaista vuoden päivää kohti. Elektronisten lehtien ja kansainvälisten järjestöjen sähköisten tilas- 20

21 tojen tarjontaa lisättiin ja käytettävyyttä parannettiin. Kirjastolla on käyttöoikeudet liki sataan kokotekstilehteen ja yli lehden artikkelitiivistelmään. Kansainvälisten järjestöjen tuottamat cd-romit ovat myös kaikkien käytettävissä. Vuoden lopussa kirjastoon hankittiin OECD:n koko tilastotuotannon kattava Source- OECD-palvelu. Eurostatin DataShop-palvelu vakiinnutti asemansa ja palvelusta saadut tulot kasvoivat noin 40 prosenttia. DataShop-palvelun laatumittareita kehitettiin ja mittarit otetaan käyttöön vuoden 2003 aikana. Tilastokirjaston kokoelmat ja käyttö Kokoelmat, hyllymetriä Lainamäärät, nidettä Yhteydenotot, kpl joista kävijöitä puhelinasiakkaita kirje-, faksi- tai sähköpostiasiakkaita Tietopalvelutehtävät, kpl Verkkopalvelujen käyttö: 1) Tilastokirjaston verkkosivut, vierailijoita/kk WebStat-palvelu, vierailijoita/kk Maailma numeroina -palvelu, vierailijoita/kk ) Käyttömittaus tehdään vuosittain marraskussa Palvelusitoumukset käyttöön Olemme helposti tavoitettavissa Palvelemme monipuolisesti ja tehokkaasti Paneudumme asiakkaan tarpeisiin Toimimme nopeasti ja täsmällisesti Pidämme asiakkaan ajan tasalla Opimme jatkuvasti asiakkailtamme Asiakasrakenne 2002 Maksullisen toiminnan tulot asiakasryhmittäin Valtio 42% Yritykset 27% 12% Muut Kertomusvuonna otettiin käyttöön viraston asiakaspalveluperiaatteet eli palvelusitoumukset. Periaatteiden toteutumista seurataan asiakastutkimuksilla ja analysoimalla saatua palautetta. Palvelusitoumukset liittyivät osaltaan valtiovarainministeriön palvelu- ja laatuhankkeeseen. Kaikki Tilastokeskuksen asiakaspalaute kootaan Anoppi-asiakas- palautekanavalle. Kertomusvuonna Anoppiin tuli 213 palautetta. Palautteista kysymyksiä oli 24 prosenttia, kehittämisehdotuksia 22 prosenttia, kritiikkiä 41 prosenttia ja kiitosta 13 prosenttia. Palautteista kysymysten ja kehittämisehdotusten osuus kasvoi kiitosten ja kritiikin osuuden laskiessa hieman edelliseen vuoteen verrattuna. 19% Kunnat 21

22 Tilastotuotannon voimavarat Henkilöstön määrä väheni hieman Rahoitusasema kiristyi Tietotekniikan investoinnit supistuivat

23 Henkilöstön määrä väheni hieman Vuoden 2002 lopussa Tilastokeskuksessa työskenteli henkilöä, joista haastattelijoita oli 218. Henkilötyövuosien määrä oli 941, joista haastattelijoiden työpanos oli 120 henkilötyövuotta. Henkilöstön määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 9 henkilötyövuodella, koska määräaikaisen henkilöstön osuus pieneni selvästi. Henkilöstön vaihtuvuus, haastattelijat pois lukien, laski hieman ja oli 2,4 prosenttia. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 15 vuotta. Henkilöstön keski-ikä, haastattelijat pois lukien, oli kertomusvuoden lopussa 45 vuotta. Naisten osuus oli 59 prosenttia. 67 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Tilastokeskus käytti henkilöstön kouluttamiseen euroa eli 871 euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutusmenot pienenivät edellisvuodesta. Kurssimuotoisia koulutettavapäiviä kertyi 2,6 henkilötyövuotta kohti, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Kurssimuotoisen koulutuksen rinnalle on kuitenkin tullut uusia oppimisen muotoja. Kertomusvuonna virastossa oli käynnissä muun muassa PD-koulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon laajat koulutusohjelmat. Lisäksi Tilastokeskus tuki tutkintojen suorittamista opistoissa ja korkeakouluissa. Kaikkiaan opiskeluun käytettiin keskimäärin 6 päivää henkilötyövuotta kohti. Henkilöstön terveydenhoitoon sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon käytettiin euroa eli 472 euroa henkilötyövuotta kohti. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Työsuojelutoiminnassa keskityttiin fyysisen työympäristön parantamiseen sekä henkisen hyvinvoinnin tukemiseen luomalla muun muassa Pelastusrengas-verkosto. Työ- Henkilöstön koulutusrakenne 2002, % Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Keskiaste Perusaste Henkilöstö Henkilöstömäärä 1) Naisten osuus, % 59,5 59 Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Korkeintaan 5 vuotta TK:ssa olleiden osuus, % Vaihtuvuus/vuosi, % 3,4 2,4 Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 2,7 2,0 Opiskeluun käytetty aika työajasta, % 3 2,5 Määrämuotoiseen opiskeluun käytetty työaika /henkilö, päivää 3,5 2,6 1) Pois lukien haastattelijat kykyä ylläpitävää toimintaa jatkettiin ja viraston Kunnossa kaiken ikää -toiminta toi valtakunnallisen palkinnon. Virastossa tehdään vuosittain henkilöstötutkimuksia osana johtamisen palautejärjestelmää. Kertomusvuonna laadittiin työtyytyväisyystutkimuksen lisäksi selvitys tasa-arvon totetutumisesta. Tuloksia tullaan hyödyntämään 4 % 42 % 22 % 22 % 10 % viraston tasa-arvosuunnittelussa. Vuonna 1998 käyttöönotetun palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin. Palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmässä valmisteltiin tarkistettua tulos- ja kehityskeskustelujen ohjeistoa sekä käynnistettiin tehtäväalueiden mukaisten vaativuusryhmäkuvausten uudistaminen. 23

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Tilastotoimi Virallisen tilaston neuvottelukunta tiivisti tilastoyhteistyötä... 27

Sisällysluettelo. Tilastotoimi Virallisen tilaston neuvottelukunta tiivisti tilastoyhteistyötä... 27 Vuosikertomus 2003 Sisällysluettelo Toiminta-ajatus, arvot, visio ja menestystekijät... 1 Pääjohtajan katsaus... 2 Generaldirektörens översikt... 2 Tilastokeskuksen vuosi 2003... 4 Tilastojen tuotanto

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kaupan yritysten varastotilasto

Kaupan yritysten varastotilasto Tilastokeskus HL SVT Kauppa 1990:9 Statistikcentralen T u r Händel Kaupan yritysten varastotilasto Handelsföretagens lagerstatistik 1990 1. neljännes - 1. kvartalet ^ 37.1990 Kaupan varastojen arvo 1988/111

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon Kolme näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali, Yritysportaali ja Opiksi 1.10.2008 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2017

Yliopistokoulutus 2017 Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2018

Yliopistokoulutus 2018 Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2009

Väestön koulutusrakenne 2009 Koulutus 2010 Väestön koulutusrakenne 2009 Kuntien koulutustasoissa edelleen huomattavia eroja 2009 Vuoden 2009 loppuun mennessä 2 955 000 henkeä oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Verot ja veronluonteiset maksut 2009 Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Verot ja veronluonteiset maksut 2018 Julkinen talous 2019 Verot ja veronluonteiset maksut 2018 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Kertymä oli

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2010, 3. vuosineljännes Kaupan varastot laskivat 7,3 prosenttia vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuun

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2010

Väestön koulutusrakenne 2010 Koulutus 2011 Väestön koulutusrakenne 2010 Tutkinnon suorittaneen väestön määrä moninkertaistunut 40 vuodessa Vuoden 2010 loppuun mennessä 3 005 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2017

Verot ja veronluonteiset maksut 2017 Julkinen talous 2018 Verot ja veronluonteiset maksut 2017 Verokertymä kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2017 Korjattu 29.3.2018. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA -seminaari

KOTA-AMKOTA -seminaari Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut korkeakouluista KOTA-AMKOTA -seminaari Vesa Hämäläinen 24.9.2009 Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Näkökulmia tilastoihin kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille

Näkökulmia tilastoihin kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille Näkökulmia tilastoihin kunnille, yrityksille ja oppilaitoksille Leena Jäntti 29.10.2009 Aluetiedot tilastoissa Noin 100 tilastoa julkaisee aluetietoja Käytössä yli 20 erilaista kuntapohjaista aluejakoa

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2016

Ammatillinen koulutus 2016 Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot