nettiextra jesse kaikuranta putsasi pöydän Iskelmä Gaala 2013 Musiikki ei jää koskaan Paluu kantrimusiikin pariin Muurarin tytär Taustalta eturiviin

Transkriptio

1 nettiextra SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI 1/ vsk Anneli Saaristo Musiikki ei jää koskaan Pääyhteistyökumppanit: Mikko Alatalo Paluu kantrimusiikin pariin Kikka Laitinen Muurarin tytär Olli Helenius Taustalta eturiviin Mika Waltarin Gabriel tule takaisin Kalle Kaaja & Kulkurkoirat Perinteitä kunnioittaen Iskelmä Gaala 2013 jesse kaikuranta putsasi pöydän

2 Lähde Tanssiristeilylle uudelle, upealle VIKING GRACELLE Lähtö Turusta su Viking Gracen tanssiristeilyllä pääset nauttimaan elävästä musiikista ja tanssin hurmasta Finlandersin sekä Varjokuvan tahdittamina. Tanssin ohessa voit nauttia uuden, upean Gracen monipuolisista palveluista herkutellen, ostoksia tehden ja rentoutuen meren aalloilla. Matkapoikien asiakkaat saavat VIPpassin, joka oikeuttaa ilmaisiin tanssikursseihin sekä muihin tuote-etuihin laivalla! 15 /alk/hlö Kysy edullista liityntäkuljetusta satamaan paikkakunnaltasi! Esiintyjät sitoumuksetta. 4 VARAUKSET 24 h: matkapojat.fi Toimitusmaksu 0! Myyntipalvelu: ma ke 8 19, to pe 8 17, su Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. polttoainelisän. Palvelumaksu 10 /varaus, netistä varattaessa 0. Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuh. +14,9 snt/min. KUVI4808/04/MjMvU SMAL SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

3 Sisällysluettelo Mika Waltarin - Gabriel, tule takaisin / s. 4 Iskelmä Gaala - Jesse Kaikuranta putsasi pöydän / s. 6 Kalle Kaaja & Kulkukoirat - Perinteita kunnioittaen / s. 8 Anneli Saaristo - Musiikki ei jää koskaan / s. 10 Stratovarius - Uuden levyn myötä alkaa uusi aika / s. 12 Mikko Alatalo - Paluu kantrimusiikin pariin / s. 14 Seppo Tammilehto - Juhlavuoden merkeissä / s. 16 Olli Helenius - Taustalta eturiviin / s. 18 Kikka Laitinen - Muurarin tytär / s. 19 Elina Loueranta ja Eeva Kähärä - Pukevat tähtiä jäällä ja juhlassa / s. 20 Lavalta laivalle - Tanssilavojen tulevaisuusseminaari / s JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto ja ilmoitusmyynti: Jaana Vuorenpää, GSM suomiviihde@suomiviihde.fi Toimittajat: Juhamatti Nieminen juhamatti.nieminen@suomiviihde.fi Sanna Heinonen sanna@suomiviihde.fi Jasmi Kuusisto jasmi.kuusisto@suomiviihde.fi ISSN-L ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen

4 TEATTERI JA VIIHDE 4 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

5 - Tapahtumasi rakentaja - MarRent mika waltarin Gabriel, tule takaisin Teatteri Vantaa jatkaa Mika Waltarin rakastetun klassikkokomedian esittämistä kevätkaudella. Syksyllä Silkkisalissa ensi-iltansa saaneen näytelmän esitykset olivat loppuunmyytyjä ja palaute yleisöltä suorastaan ylistävää! On hienoa olla mukana produktiossa jossa kaikki teatteriesityksen osa-alueet teksti, lavastus, näyttelijäryhmä,ohjaus, tila ja yleisö kohtaavat innostuksen vallassa. Mika Waltari kirjoitti näytelmän vuonna 1945 ja siitä tuli heti hyvin suosittu. Ihmiskuvauksessaan Waltari on tarkkanäköinen ja tarjoaa näyttelijöille mehukkaan maaston. teksti: anne nielsen / Kuva: Kare Bonsdorff VUOKRAAMME Teltat Esiintymislavat Lavakatteet Pöydät ja penkit Aidat Lattiat WC:t Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Tampereella. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: m2. Marko Pekkala Joni Karjalainen myynti@marrent.fi Juhlakirja ja Meitä enkelit koskettaa -uutuuslevy Tilaa netistä tai soita tilaus (016) Puh.tilaukset joka päivä 9-21! Mainitse tilausta tehdessäsi SuomiViihde, niin saat yllätysedun! Innoittunut työryhmämme halusi olla uskollinen Waltarin kielelle mutta näki tarpeelliseksi lyhentää näytelmää turhista rönsyistä ja toistoista. Kielen kiehtova vanhanaikaisuus ja sen loistokkaat sävyt tekivät mahdolliseksi viedä niin itsemme kuin katsojatkin aikamatkalle 40-lukuun, sodanjälkeiseen pikkukaupunkiin, jossa vastustamattomalle, häikäilemättömälle kapteeni Lindströmille tarjoutuu riutuvien Angelin sisarusten luona temmellyskenttä rakkautta janoavien naisten helmoissa. Huolellinen paneutuminen ajankuvaan lavastaja-pukusuunnittelija Jyrki Sepän ja ohjaaja Taneli Mäkelän luotsaamina synnytti työryhmämme parissa ilmapiirin, jossa oli luottavaista antautua tarinan vietäväksi, tunteiden tulkiksi. Näytelmässä tapahtuu parin vuorokauden aikana huimia käänteitä joissa tunnelmat vaihtuvat nopeaan tahtiin. Gabriel, tule takaisin! Näytelmässä tapahtuu parin vuorokauden aikana huimia käänteitä joissa tunnelmat vaihtuvat nopeaan tahtiin. näytelmä voisi houkuttaa kliseemäiseen työskentelyyn ja helppoon tyypittelyyn mutta me halusimme tehdä näytel- män ihmisistä lihaa ja verta, tunteissaan uskottavia; kuin taustalla höyryäisivät sodanjälkeinen puute ja menneet kärsimykset. Ohjaajamme kannusti ja rauhallisella tavallaan vaati totuudellisuuteen, liioitteluun, tarkkuuteen ja iloitteluun ja itsekin näyttelijä kun on, monet hulvattomat kohdat ovat kokeneen komediakonkarin ohjeistamia. Esitys rytmittyi vauhdikkaasti joskus farssin tempoon, joskus kauniisiin suvantovaiheisiin ja dramaattisiin käänteisiin. On hauskaa kun lähes jokaisessa näytännössä kuuluu yleisön suusta näyttämön Esitys rytmittyi vauhdikkaasti joskus farssin tempoon, joskus kauniisiin suvantovaiheisiin ja dramaattisiin käänteisiin. tapahtumia kommentoivia lausahduksia ja me näytteli- jät osaamme jo kymmenien näytäntöjen jälkeen odottaa reaktioita jotka aina toistuvat. Monesti olemme hämmentyneinä todenneet että näyttelijän kärsiessä kaltoinkohdeltuna näyttämöllä yleisö nauraa todisteena tragikoomisuudesta mikä pätee oikeassakin elämässä. Ja naurunremakka on kovimmillaan kun Gabriel valloitettuaan lopullisesti vanhemman sisaren Ulriikan sanoo itsekseen enpä kerrokaan sillä sehän teidän täytyy tulla itse kokemaan vielä tänä keväänä Silkkisaliin! 5

6 Olen aina halunnut laulaa, enkä ole välittänyt mistään hehkutuksesta. Nöyrästi eteenpäin. Iskelmä Gaala 2013 palkitut: Pro Iskelmä: Vain elämää -ohjelma Vuoden iskelmä: Jesse Kaikuranta Vie mut kotiin Vuoden yhtye: Yö Vuoden miesartisti: Jesse Kaikuranta Vuoden naisartisti: Laura Närhi Vuoden tulokas: Jesse Kaikuranta Vuoden albumi: Jesse Kaikuranta Vie mut kotiin Vuoden viihdyttäjä: Chisu Upea Paula Koivuniemi sai kuvausparikseen iskelmämusiikin faniksi tunnustautuneen Elastisen, joka on myös tuomarikollega kevään Voice of Finland -kilpailussa. ARiskelmä gaala 2013 Jesse Kaikuranta putsasi pöydän Viime keväänä koko kansan tietoisuuteen The Voice of Finland ohjelmasta ponnahtanut Jesse Kaikuranta kahmi Iskelmä Gaalassa peräti viisi ehdokkuutta. Kokkolalaisartistin viime marraskuussa ilmestynyt Vie mut kotiin -esikoisalbumi oli ehdolla vuoden albumiksi ja mies itse tavoitteli vuoden tulokkaan ja miesartistin titteleitä. Lisäksi esikoisalbumin nimikkoraita Vie mut kotiin ja toinen single Järjetön rakkaus olivat ehdolla vuoden iskelmäksi. teksti: juhamatti nieminen / Kuvat: jaana vuorenpää Ehdokkuudet eivät jääneet pelkiksi ehdokkuuksiksi, vaan Jesse Kaikuranta myös voitti kaikki sarjat. Vuoden parhaaksi iskelmäksi kansa äänesti Vie mut kotiin kappaleen. Ihan mieletöntä. Eniten minua lämmittää vuoden miesartistin palkinto, sillä koen itseni melko tuoreeksi tulokkaaksi, Kaikuranta fiilistelee. Menestyksestä huolimatta Kaikurannalla on tukevasti jalat maan pinnalla. Olen aina halunnut laulaa, enkä ole välittänyt mistään hehkutuksesta. Nöyrästi eteenpäin, linjaa Kaikuranta. Yhden saamastaan neljästä voittoradiosta Kaikuranta lupasi luovuttaa iskelmälegenda Paula Koivuniemelle, jonka tiimissä hän viime keväänä VoF ohjelmassa kisasi edeten aina finaaliin saakka. Olemme yhä lähes päivittäin tekemisissä. Paula on kuin äitini, Kaikuranta hymyilee. Paula Koivuniemi suitsutti löytöään. Ääni on Jessen salaisuus. Se koskettaa. Lisäksi Jesse on persoonallinen ja fiksu, Koivuniemi kehaisee. Tunnustusta Kaikurannalle sateli myös muilta kollegoilta. Viime vuodelta minulle jäi päällimmäisenä mieleen Jesse Kaikuranta. Hänen tulkinnassaan ja persoonassaan on jotain, mikä vetoaa, viime vuoden Iskelmä Gaalassa palkittu Suvi Teräsniska pohtii. Naisissa koettiin yllätys Jos meni vuoden miesartistin palkinto oikeaan osoitteeseen, koettiin naisten sarjassa pienoinen yllätys. Vuoden naisartistin palkinnon pokkasi hentoääninen Laura Närhi omaksikin yllätykseksi. Olin varma, että Paula Koivuniemi voittaa, Närhi tunnustaa. Kemopetrolin solistina tunnetuksi tullut Närhi kiertää 6 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

7 Upea Suvi Teräsniska hehkui Yön Olli Lindholmin rinnalla. Suvi oli ehdolla tällä kertaa kahdessa eri kategoriassa. Olli kävi pokkaamassa Vuoden Viihdyttäjä -palkinnon. Laulajat Johanna Kurkela ja Idolsista tuttu Ilpo Kaikkonen olivat esiintymässä Gaalassa ja myös ehdolla eri kategorioissa. koko kevään ja kesän keikkapaikkoja pitkin Suomea ristiin ja rastiin viime lokakuussa ilmestyneen sooloalbuminsa Tuhlarin siivittämänä. Lomailin juuri Australiassa, missä sain ladata akkuja. Ohjelmassa oli kiertelyä, hyvää ruokaa ja kengurujen bongaamista, Närhi paljastaa. Närhen tavoin vuoden naisartisti sarjassa kisasi näyttävään mekkoon pukeutunut Anna Puu, jonka muodonmuutos vaaleasta blondista räväkäksi punapääksi on puhututtanut kansaa viime kuukausien aikana. Olen saanut paljon positiivista palautetta. Persoonani pääsee paremmin nyt esiin, minussa on karaktääriä, runsaan 2-vuotiaan tyttövauvan äiti luonnehtii. Tarinoiden tulkitsijana tunnettu Arttu Wiskari oli Iskelmä Gaalassa yhtä hymyä. Mies ei ollut ehdokkaana, mutta aihetta tyytyväisyyteen toi piakkoin, huhtikuussa ilmestyvä albumi. Ääni on Jessen salaisuus. Se koskettaa. Lisäksi Jesse on persoonallinen ja fiksu. Kappaleet käsittelevät vahvoja stooreja ja kiperiä aiheita, jotka ovat olleet esillä yhteiskunnallisessa keskustelussakin, Wiskari kertoo. Esimakua uudelta levyltä saatiin juuri ennen Iskelmä Gaalaa, kun levyn ensimmäinen single Ikuisesti kahdestaan näki päivänvalon. Kappale kertoo lapsettomuudesta. Lapsettomuus on todella yleistä, mutta siitä ei puhuta juuri lainkaan. Olli Lindholm lukeutuu vakiovieraisiin Vuoden yhtyeenä palkitun Yö-yhtyeen nokkamies Olli Lindholm nauratti Tamperetalon loppuunmyytyä, yli päistä yleisöä toteamalla anelleensa ennen gaalan alkua järjestäjiltä vaikkapa korvalappustereoita palkinnoksi siitä, että on ainoana artistina ollut paikalla jokaisessa Iskelmä Gaalassa vuodesta 2007 alkaen. Iskelmä Radiolle suuri kiitos siitä, että he ovat onnistuneet viemään gaalaa oikeaan suuntaan. Aikaisemman kyräilyn sijaan niin artistit kuin levy yhtiön edustajat ovat hyvää pataa keskenään ja palkittujen puolesta ollaan oikeasti iloisia, Olli Lindholm hehkuttaa. Yö oli ehdolla myös vuoden viihdyttäjä sarjassa, mutta siinä sarjassa voiton vei Chisu. Parhaillaan keikkatauolla oleva Chisu kunnioitti gaalaa läsnäolollaan käyden itse niiaamassa palkinnon. Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa Iskelmä Gaalassa ja pidin tunnelmasta. Oli pakko päästä uudelleen, vaikka jatkobailut jäävätkin minulta väliin, Helsinkiin palannut Chisu sanoo. Paluuta keikkalavoille Chisu ei ole miettinyt, vaan hän on keskittynyt taidehistorian opintoihin. Vietän mietintätaukoa. En osaa sanoa tulevaisuudesta mitään, kuittaa Chisu. Iskelmä Gaalan vauhdikkaimmasta show sta vastasi Elonkerjuu laittamalla kannat kattoon kolmen esittämänsä kappaleen, Viistäköön siipesi maata, Surun ja ilon kaupunki ja Viiltävä ikävä, voimin. Iskelmämusiikki on mukavaa vastapainoa räppipaukutukselle, se rauhoittaa ja pitää ajatuksen virkeänä. Kulutan kotimaista musiikkia muutenkin hyvin laajalla skaalalla. Vuoden miesartisti sarjassa ehdolla ollut Samuli Putro tempaisi Olet puolisoni nyt kappaleen saattelemana yleisön mukaan kokeneen esiintyjän varmuudella ja intoutui villeihin tanssiliikkeisiin. Vuoden tulokas sarjassa kisaillut Ilpo Kaikkonen paljasti takahuoneessa olevansa Samuli Putron fani aina Zen Cafe yhtyeen ajoilta saakka. Samuli Putro on nuoruuteni esikuva. Oli hienoa päästä juttelemaan hänen kanssaan, Kaikkonen hymyilee. Vain Elämää ohjelmalle kunniaa Pro Iskelmä -tunnustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna Nelosen huippusuositulle Vain Elämää -ohjelmalle. Perusteluissa korostettiin ohjelman sekä sitä seuranneiden levyjen ja konserttien nostaneen iskelmä- ja kevyen musiikin huomiota ja arvostusta maassamme. Yksi Vain Elämää sarjassa nähdyistä muusikoista, Jonne Aaron paljasti Iskelmä Gaalassa rohkaistuneensa ohjelman myötä tekemään oman suomenkielisen iskelmälevyn. Uusi levy ilmestyy keväällä ja sen myötä Negative-yhtyeen kipparina tunnettu Jonne lähtee soolokiertueelle. Minulla on kytenyt pitkään ajatusta siitä, että 30 vuotta täytettyäni julkaisen suomenkielisen albumin, ja virstapylväs tulee täyteen tänä vuonna. Olen kirjoittanut levylle biisejä jo kolmen vuoden ajan. Luvassa on monipuolista, mutta perinteistä musiikkia, Aaron kertoo. Iskelmämusiikki rauhoittaa Iskelmägaalan tunnelmia oli haistelemassa myös Voice of Finland ohjelman suosikkituomarina tunnettu, rap-muusikko Elastinen. Iskelmämusiikki on mukavaa vastapainoa räppipaukutukselle, se rauhoittaa ja pitää ajatuksen virkeänä. Kulutan kotimaista musiikkia muutenkin hyvin laajalla skaalalla, Elastinen myöntää. Keväällä Elastinen on mukana Kari Tapion Turussa pidettävässä muistokonsertissa 18. huhtikuuta. Pyysin itse päästä mukaan. Kari on ollut minulle suuri suomalainen musiikki-ikoni ja -idoli aina. Olen saanut hänen musiikistaan energiaa, Elastinen huomauttaa. Lauri Närhi nimitettiin tänä vuonna Vuoden naisartistiksi. Anna Puu lauloi Gaalassa uuden Säännöt rakkaudelle -kappaleensa. Arttu Wiskari sai kuvaustilanteessa kainaloonsa Elonkerjuun Johanna Koivun. 7

8 ARTISTIT JA MUSIIKKI 8 SOITA MEILLE JOS: haluat vuokrata keikkabussia olet hankkimassa itse bussia ja haluat konsultointiapua oma autosi hajoaa ja tarvitset apua ehtiäksesi keikalle tai kotiin tarvitset apua varaosien hankinnassa Puhelin B L U E S C A S E - KULJETUSKOTELOT AMMATTILAISILLE YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! Lisätietoja: Puh. & Fax. (02) GSM jussi.zenger@bluescase.com Tallukka Tanssii Lattarileiri SuomiViihde -nimikkotanssien yhteydessä Opettamassa mm. Carlos Correa Jussi ja Maija Kuosmanen sekä Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Susa Matson Cha Chata, Boleroa, Salsaa, Bachataa, Disco-swingiä Hyvinvointi-, kokous- ja golfhotelli Tallukka Tallukantie 1, Vääksy / p / sales@tallukka.fi

9 kalle kaaja & kulkukoirat Perinteitä kunnioittaen Rockabillykuvioissa kannuksensa hankkinut, kolmesti Tangomarkkinoille osallistunut Kalle Kaaja on totutellut vuoden päivät uuteen rooliinsa edesmenneen Topi Sorsakosken yhtyeen Kulkukoirien solistina. teksti: juhamatti nieminen / Kuvat: minna puranen Laihialainen Kalle Kaaja, 38, astui maaliskuussa 2012 suuriin saappaisiin, kun hän aloitti edesmenneen legendan Topi Sorsakosken taustaorkesterina tunnetun Kulkukoirien keulakuvana. Totta kai hieman jännitti lähteä mukaan, mutta ei minua varsinaisesti pelottanut. Olen aina pyrkinyt olemaan oma itseni, enkä yleensäkään ole välittänyt siitä, mitä muut sanovat, Kaaja pamauttaa. Kaajan kannalta kyseessä ei ollut täysi hyppy tuntemattomaan, sillä hän oli muun muassa käynyt Topi Sorsakosken keikoilla 1990-luvulta lähtien ja Topi toimi Kaajan edellisen Caravan-yhtyeen kanssa vuonna 2009 tehdyn albumin Kuljen matkan taakse eiliseen tuottajana ja mentorina. Tiedustelin Topin managerilta Juhani Mansikkamäeltä mahdollisuutta yhteistyöhön ja sitä kautta päädyimme tekemään levyä Topin Ähtärin studiolle. Se oli mielenkiintoista aikaa. Nyt Kaajalla on Kulkukoirien kanssa takana noin 80 yhteistä keikkaa. Alkukankeuden jälkeen palaset ovat loksahtaneet paikalleen. Totta kai hieman jännitti lähteä mukaan, mutta ei minua varsinaisesti pelottanut. Olen aina pyrkinyt olemaan oma itseni, enkä yleensäkään ole välittänyt siitä, mitä muut sanovat. Alussa oli outoa, kun mietti lavalla Topin biisejä esittäessä, mitä minä täällä teen. Siitä olen päässyt kuitenkin yli. Olemme nivoutuneet hyvin yhteen bändin kanssa ja kemiat pelaavat myös. Yli 20 vuotta toiminut Kulkukoirat saa Kaajalta tunnustusta. Kaikki ovat ammattisoittajia. Yhtyeen jäsenet ovat hajaantuneet pitkin Suomea, mikä asettaa haasteita keikoille kulkemisessa. Olen ainoa, joka asuu Pohjanmaalla. Valtaosa soittajista tulee Pirkanmaalta. Yhteistyön ensimmäinen yhteinen voimannäyttö, Matkamies maan albumi, näki päivänvalon viime lokakuussa. Levyn tuottajana toimi Kulkukoirien kapellimestari Tapani Puranen, ja kappaleet ovat muun muassa Jonne Aaronin, Esa Elorannan ja Vexi Salmen käsialaa. Vertailu Topiin ei haittaa Palautteen mukaan Kalle Kaajan lauluääni muistuttaa huomattavan paljon Topi Sorsakosken ääntä. En pidä vertailua Topiin pahana asiana. Topi on kuitenkin jäljittelemätön, joten on vain positiivista, jos minua verrataan häneen, Kaaja muotoilee. Yhtye tekee pääasiassa lavatanssikeikkoja. Keikoilla kuullaan perinteisen iskelmämusiikin ohella myös rokkaavampia biisejä ja covereita, mikä sopii myös monipuoliselle solistille. Haavekuva on sellainen. Se henkilöityy niin paljon Topiin, että kokisin sen esittämisen vaivalloiseksi. Settilistaa ei ole lokeroitu, vaan minullakin on solistijana ollut lupa esittää rokahtavampaa materiaalia samoin kuin Topilla aikanaan. Yhtä Topin tunnetuksi tekemään biisiä Kaaja ei mielellään esitä. Haavekuva on sellainen. Se henkilöityy niin paljon Topiin, että kokisin sen esittämisen vaivalloiseksi. Vuosien saatossa Kaaja on kokeillut siipiään musiikkikilpailuissa. Vuonna 2001 Kaaja voitti Illan varjoon himmeään laulukilpailun (nykyinen Somero soikoon), sittemmin hän on ollut mukana Tangomarkkinoilla kaikkiaan kolme kertaa (2005, 2010 ja 2011). Parhaiten hän sijoittui toistaiseksi viimeisenä osallistumisvuotenaan, kun hän pääsi viiden parhaan miehen joukkoon. Kilpailut ovat olleet hyvä kanava tuoda itseään esille. Ne ovat olleet minulle enemmän markkinointia kuin kilpailua, mutta toki olen saanut niistä myös itsevarmuutta. Alkujuuret Kaajalla on rockabillyssä. Hän on ehtinyt seikkailemaan rock n rollin ihmemaassa niin The Wagtails- kuin The Monkey Mess bändien kanssa. Minulle on ollut helppo siirtyä rockabillystä tanssimusiikkiin. Vaikka tyylilajit ovat erilaisia, on niissä paljon samoja elementtejä. Ky- se on juurevasta musiikista, jossa on kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä. Musiikin rinnalla kahden, 10- ja 12-vuotiaiden poikien Minulle on ollut helppo siirtyä rockabillystä tanssimusiikkiin. Vaikka tyylilajit ovat erilaisia, on niissä paljon samoja elementtejä. Kyse on juurevasta musiikista, jossa on kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä. perheenisä on toiminut metallialan yrittäjänä. Keikkailukin käy nykyään työstä, mutta se on kuitenkin mielekästä. 9

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI anneli saaristo Musiikki ei jää koskaan 10 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

11 MAAILMAN ENSIMMäINEN GANES- MUSIKAALI! Liput S&D alk. 60,- Liput 32/28/22, show&dinner alk. 59,- REMU & HURRIGANES Ohjaus: Petri Lairikko Käsikirjoitus: Katariina Leino Esiintyjät: Miro HonkanEn, Jussi ojanen, Teemu RaJaMäki, ari MyllysElkä, Jukka MänTysoRvaRi, Päivi lepistö, annika Eklund ENSI-ILTA ABBA -Dancing queen PääEsiinTyJäT Capri selo, Päivi lepistö, kimmo BloM, aleksi aromaa UPEA ESITyS ja IHANA ILLALLINEN SAMAN KATON ALLA! Musiikkiteatteri Palatsi, Hämeenkatu 30 TAMPErE PALATSITEATTErI.fI MAAILMAN SUOSITUIN MUSIKAALI! ENSI-ILTA EsiinTyJäT: sami HinTsanEn, nina TaPio, Hanna-Riikka siitonen, ville Pusa Kun Anneli Saaristo vuonna 1989 esitti Suomen siihen asti yhden menestyksekkäimmistä kappaleista euroviisuestradeilla, oli artistin meno aika huimaa. Kotona poikettiin vain vaihtamassa matkalaukku uuteen, ja taas mentiin. Nyt on Anneli Saariston työtahti rauhoittunut, mutta luomisvoima ja tarve ovat yhä tallella. teksti: juha lahti / Kuvat: rauno johansson PääOSISSA: Satu SILvO Tommi SOIDINMäKI Laura virtala Miro HONKANEN Ari MyLLySELKä OHjAUS: Petri Lairikko Palatsin 5-vuotis juhlanäytös! Ensi-ilTa Liput 38/35/25, show&dinner alk. 60,- Musiikkiteatteri Palatsi, Myynti , myynti@palatsiteatteri.fi, ryhmämyynti ryhmamyynti@palatsiteatteri.fi, Puhelut (1,96/min+pvm) PALATSITEATTErI.fI -Jo 80-luvun puolivälin paikkeilla oli suosioni aika huimaa, mutta totta kai euroviisut ja La Dolce Vita antoivat uralle vielä lisänostetta. Se oli minulle itsellenikin sellainen ainutkertainen kokemus, jonka tulen aina muistamaan. Esiintymistä jännitti aika kovin, sillä se koko ympäristö siellä oli niin valtavan suuri, Anneli Saaristo muistelee. Huimat vuodet jatkuivat vielä 90- luvulla, mutta pian tuli mukaan myös muita esiintymismahdollisuuksia luvulla aloitin näyttelemisen. Olin mukana muun muassa Turun Kaupunginteatterissa, oli kesäteatteria ja näyttelinpä yhdessä elokuvaroolissakin Timo Koivusalon elokuvassa Kaksipäisen kotkan varjossa. Lisäksi tein myös elokuvien dumppaus- töitä. Niistä pidin oikein kovastikin, niitä oli hauskaa tehdä. Anneli Saaristo on uransa alkuaikoina tehnyt paljonkin juuri tanssilavakeikkoja. Myöhemmin nämä esiintymiset ovat jääneet, ja artisti on tehnyt enemmänkin konserttityyppisiä juttuja. Näistä ehkä tunnetuimpia on Eija Kantolan ja Marjorien kanssa yhteistyössä toteutettu Rakkauden kiertokulku- konserttisarja. Vaikka nyt nautinkin jo eläkkeestä, en ole silti halukas vielä kokonaan lopettamaan esiintymisiä.. -Vaikka nyt nautinkin jo eläkkeestä, en ole silti halukas vielä kokonaan lopettamaan esiintymisiä. Keväällä esimerkiksi esiinnymme yhdessä Fredin kanssa pienimuotoisessa konsertissa. Tulemme esittämään tilaisuudessa hyviä lauluja sekä yhdessä että erikseen, Saaristo kertoo. Juuri pienimuotoisia pianon säestyksellä tehtäviä konsertteja Anneli Saaristo haikaileekin lisää, niissä kun on poikkeuksetta varsin läheinen ja intiimi tunnelma. Kevään uutuudet tanssikansalle: Mikko Alatalo - Kaiken kansan Mikko Arja Havakka - Joki ja tuuli Bablo - Reissumies Uusi albumi Anneli Saaristo on uransa aikana tehnyt monia albumeja ja ne ovat tuoneet suomalaiseen musiikkitarjontaan monia kuolemattomia lauluja. Uusimman albuminsa artisti julkaisi muutama kuukausi sitten. Pitkäsoitto kantaa nimeä Kissan mieli. -Kaikki sävellykset on tehnyt Eero Tiikasalo ja teksteistä vastaa Pia Friberg. Tämä on levy, joka on kestänyt hyvin jopa omaa kuunteluani. Yleensä, kun levyä tehdään, niin sitä hiotaan ja toistetaan studiossa niin paljon, että kappaleisiin vähän kyllästyy. Tämän levyn osalta näin ei ole käynyt. Anneli Saaristo huokuu muutenkin tyytyväisyyttä varsinkin puhuttaessa kokonaisuuden onnistumisesta. -Vaikka albumilla totta kai on joitakin haikeitakin kappaleita, niin kyllä siitä kokonaisuutena jää mieleen sellainen positiivinen fiilis. Se on hauska albumi. Jonkin verran on artistin itsensäkin korviin kantautunut huhuja siitä, että Kissan mieli Kärsin unihäiriöstä ja se on saanut ehkä ihmiset ja jotkin tahot luulemaan, etten enää tee keikkoja. Se on kuitenkin väärä luulo. jäisi Anneli Saariston viimeiseksi albumiksi. Artisti itse ei tätä asiaa kuitenkaan alleviivaa. -Jos hyviä kappaleita löytyy, niin teen levyjä kyllä jatkossakin. Anneli Saaristo viettää tällä hetkellä siis rauhallista elämää, ja tunnustautuu kotiihmiseksi. Neljäkymmentä vuotta uraa on jo takana, mutta kipinä esiintymisiin ei suinkaan ole vielä laantunut. -Kärsin unihäiriöstä ja se on saanut ehkä ihmiset ja jotkin tahot luulemaan, etten enää tee keikkoja. Se on kuitenkin väärä luulo. Teen kyllä edelleen mielelläni keikkoja. Sitä jotenkin jumiutuu kotiin, jos Tulossa huhtikuussa Joel Hallikaisen odotettu uusi albumi ei käy välillä esiintymässä. Ja kun minulla on vielä kuitenkin ääni hyvässä kunnossa, niin miksi en sitä käyttäisi. Fredin kanssa tehtävä esiintyminen keväällä ei suinkaan olekaan ainoa tiedossa oleva projekti, vaan euroviisumenestyksen tiimoilta on tulossa myös jotain ensi vuodelle. -La Dolce Vita täyttää silloin 25 vuotta, ja sen tiimoilta tulen tekemään joitakin esiintymisiä. Ja varmasti muitakin esiintymisiä sitä ennen vielä teen. Musiikki on kuitenkin minulle sellainen asia, etten siitä koskaan tule eroon pääsemään. 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI stratovarius Uuden levyn myötä alkaa uusi aika 12 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

13 Paljon köyhiä maita, ihmisellä ei ole juuri mitään ja silti he ovat iloisia. Eivät murehdi asioista niin kuin me täällä. Onhan täällä vähän kylmä, mutta ei se niin paha ole. Maailmalla oppii nöyräksi. Stratovariuksen kulta-aikaa elettiin solistin Timo Kotipellon mukaan 90-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Silloin yhtye oli nykytilanteeseen verrattuna kansainvälisesti isompi ja levyjä myytiin enemmän. Tällä hetkellä levymyynti on tipahdellut vähän joka puolella, joten Kotipellon mukaan menestystä ei voida suoraan rinnastaa myynteihin. 22. helmikuuta julkaistaan uusi albumi Nemesis. Nähtäväksi jää, nouseeko Stratovarius uudelleen kultalistoille. teksti: jasmi kuusisto/ Kuvat: nauska - Jos kolmen vuoden päästä kysytään uudelleen, toivon voivani vastata Stratovariuksen kokeneen kaksi kultaaikaa, joista toinen alkaa Nemesis-levyn myötä, Timo Kotipelto pohtii. Tähän mennessä Nemesis on jakanut yhtyeen kriittisen kaveripiirin ja toimittajien keskuudessa hyvää palautetta. Kotipeltoa mietityttää, mitä stratofanit siitä ajattelevat, sillä levy ei ole täysin perinteistä Stratovariusta. Nemesis on modernimpaa ja melodisempaa, verrattuna edeltäjiinsä. - Jos olisimme halunneet pelata varman päälle, olisimme jatkaneen samaa linjaa. Ei Nemesis ole täysin erilainen, mutta olemme ottaneet Jos olisimme halunneet pelata varman päälle, olisimme jatkaneen samaa linjaa. Ei Nemesis ole täysin erilainen, mutta olemme ottaneet pieniä riskejä. pieniä riskejä. Rumpalin vaihtuminenkin tuo oman mausteensa levyyn. Jos lähtee laskelmoimaan, että nyt tehdään musiikkia, joka varmasti myy, ollaan jo valmiiksi hukassa, Kotipelto kertoo. Musiikillaan Kotipelto haluaa jakaa positiivista energiaa. Sanoitukset ovat rankkoja asioita elämän varrelta. Jos kuunneltaessa vapautuu voimakas energia, niin hyvässä kuin pahassa, tuntee Kotipelto olevansa onnistunut. Maailmalla matkalla Maailmalla suurta suosiota saavuttanut Stratovarius on välillä puolikin vuotta pois Suomesta. Erityisesti Kotipelto kaipaa maaseudun rauhaa ja järviä. Lappajärveltä kotoisin oleva muusikko haluaa pois suurkaupunkien sykkeestä. Tällä hetkellä Stratovariuksen kalenteri näyttää siltä, että maailmalla oltaisiin kuluvana vuonna kolme kuukautta, mutta vasta loppuvuodesta tietää todellisen määrän. Tällä hetkellä Ei tarvii voittaa lotossa. Näkee ystävän, jota ei ole nähnyt vuosiin. Tärkeintä olisi osata nauttia täysillä tästä hetkestä. kalentereihin vaikuttavat Etelä-Amerikan ja Idän kiertueet. Kesäksi on muutamia festarikeikkoja suunnitteilla myös Suomessa. Kohta 20 vuotta Stratovairuksessa vaikuttanut Kotipelto toivoo, että tulisivat kesällä Suomenkin lavoille. Paljon matkustava Kotipelto kertoo monien asioiden avautuneen maailmalla. Hän toteaa Suomen olevan luonnollisesti paras valtio, mutta on täälläkin asioita, joita pitäisi muuttaa. Vähemmän selkäänpuukotusta, enemmän kannustamista ja itsetunnon kohottamista. - Itsekin olen välillä samanlainen, joten en syyllistä muita. Mutta kovin juttu on nähdä, minkälainen voima musiikilla on. Me täällä pienessä Suomessa väsätään jotain trallaa ja mennään esittämään Etelä-Amerikkaan. Brasiliakin on samba maa ja vaikka levyjä ei juurikaan myyty, kaksi tuhatta tyyppiä osaa sanat. Paljon köyhiä maita, ihmisillä ei ole juuri mitään ja silti ovat iloisia. Eivät murehdi asioista niin kuin me täällä. Onhan täällä vähän kylmä, mutta ei se niin paha ole. Maailmalla oppii nöyräksi. Timo Kotipellon elämän paras päivä koostuu onnistuneesta keikasta, iloisista läheisistä ja hyvästä ruuasta. Pienet asiat tekevät päivästä onnellisen ja miten toisille saa hyvän mielen on hänestä tärkeää. - Ei tarvii voittaa lotossa. Näkee ystävän, jota ei ole nähnyt vuosiin. Tärkeintä olisi osata nauttia täysillä tästä hetkestä. kutsu kaikille lehden lukijoille ja yhteistyökumppaneille Lattarileirin järjestää: Suomiviihde lehden ensimmäisiin nimikkotansseihin, jotka järjestetään Hotelli Tallukassa Vääksyssä Tallukka tanssii -lattarileirin yhteydessä. Esiintyjinä: pe 3.5 Janne Tulkki & Tulinen Sydän La 4.5 Pekka Nebelung & Sanna-Mari Titov & Palapeli Iltojen aikana myös arvontoja ja kilpailuja! Tanssit molempina iltoina: Liput: 13 eur / ilta (sis. narikan) Majoitus: katso tapahtuman tarjoushinnat Lisätietoja tansseista ja lattarileiristä: Jaana Vuorenpää suomiviihde@suomiviihde.fi tervetuloa juhlimaan hyvän musiikin ja tanssien merkeissä! Tallukantie 1, Vääksy Puh. (03) sales@tallukka.fi 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI Vaikka suomalainen musiikkiperinne on elänyt minussa vahvana Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan kautta, olen pyrkinyt tuomaan koko ajan esille myös kantrimusiikkia kaikessa tekemissäni. 14 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

15 mikko alatalo Paluu kantrimusiikin pariin Tiikeri ei pääse raidoistaan, eikä kansanedustaja-kansantaiteilija Mikko Alatalo laulaja-lauluntekijän poltteesta. Senaattorin työn ohella koko kansan tuntema maalaispoika on jatkanut ahkerasti levyjen julkaisua ja keikkailua. teksti: juhamatti nieminen / Kuvat: petri nuutinen Kansanedustajan ja muusikon työn yhdistäminen on onnistunut tamperelaistuneelta kiiminkiläiseltä Mikko Alatalolta hyvin. Alatalo, 61, vetää noin yhden keikan viikkotahtia edelleen. Talvella hän kiertää trubaduuri-hengessä esiintymässä pääasiassa klubeilla ja pubeissa, mutta kesällä kalenteri täyttyy myös lavakeikoista. Kun tekee koko ajan keikkaa, niin ääni pysyy kunnossa, Mikko Alatalo velmuilee. Vuonna 1974 ilmestynyt Maalaispoika oon levy nosti Alatalon aikanaan suuren yleisön tietoisuuteen. Sen jälkeen mies on julkaissut runsaat 600 laulukappaletta ja yli 50 CDlevyä, eikä loppua näy. Helmikuun alussa Ilkka Vainion johtama AXR Music levy-yhtiö kunnioitti Manserockin pioneerin pitkäaikaista uraa julkaisemalla Koko kansan Mikko - kaikkien aikojen parhaat kokoelman. Uutta materiaalia on luvassa hieman myöhemmin, kun Alatalo julkaisee kesällä Maailma tarvii duunaria kantrilevyn. Levy on jatkoa Alatalon aiemmin julkaisemille kantrilevyille, Kantri 1:lle (2001) ja Kantri 2:lle (2008). Levyllä vierailee joukko Suomen parhaimpia kantrisoittajia, kuten kitaristi Jukka Harju, viulisti Kukka Lehto, pedal steel kitaristi Olli Haavisto ja haitaristi Veli-Matti Järvenpää, Alatalo luettelee. Oman erikoisosaamisensa levylle tuo kolme vierailevaa bändiä, Zydeco Superstars, Jussi Syren & Groundbreakers ja Pispala Cowboys. Levyllä Alatalo duetoi Yölinnusta tutun Simo Silmun ja legendaarisen Matti Eskon kanssa. Masan kanssa vedämme kappaleen Itkukännit, mikä on kunnianosoituksemme Kari Tapiolle. Klabillahan oli aina tapana sanoa, että nyt pojat vedetään itkukännit. Se oli hänen mukaansa miesten parasta ystävyyttä, Alatalo muistelee. Kantrimusiikki käy jalalle, mutta radioasemat ovat suhtautuneet musiikkiin penseästi. Alatalon rakkaus kantria kohtaan juontaa kesään 1968, jolloin hän oli muutaman viikon stipendiaattina Texasissa. Tuona aikana hän ihastui Bob Wills tyyppiseen western swingiin ja myös muuhun kantrimusiikkiin, kuten banjo- ja viulupohjaiseen bluegrassiin. Sittemmin hän teki yhteistyötä bluegrassia soittaneen Vanha Isäntä yhtyeen kanssa. Vaikka suomalainen musiikkiperinne on elänyt minussa vahvana Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan kautta, olen pyrkinyt tuomaan koko ajan esille myös kantrimusiikkia kaikessa tekemissäni. Esimerkiksi Maalaispoika-kappaleessa soitin itse slidekitaraa (liukukitara), hän huomauttaa. Kantrimusiikin mekkaan Tulevaisuudessa Alatalon haaveissa on levyn tekeminen Nashvillessa, kantrimusiikin mekassa, paikallisten muusikoiden kanssa. Unelmanani olisi päästä tekemään yhteistyötä Amerikan Kari Tapion eli Alan Jacksonin vakiosoittajien kuten Brent Masonin kanssa. Kitaristi Brad Paisley on myös huikea virtuoosi, mutta ehkä liian suuri stara tullakseen Suomi-pojan levylle, Alatalo arvelee. Suomessa kantrimusiikki on jäänyt Alatalon mukaan tuntemattomaksi käsitteeksi huolimatta siitä, että useat rivitanssiryhmät tanssivat kantrimusiikin tahdissa. Kantrimusiikki käy jalalle, mutta radioasemat ovat suhtautuneet musiikkiin penseästi. En tiedä, onko kyse ennakkoluuloista vai mistä, että mandoliinin, banjon, viulun ja slidekitaran ääniä ei radioissa suvaita, Alatalon pohtii. Television puolelle entinen viihdetoimittaja- ja juontaja kaipaa ohjelmaa, joka toisi kotimaista iskelmä-, rock- ja pop-musiikkia esille kokonaisuudessaan laajasti. On sääli, ettei aikanaan juontamieni Iltatähden, Hittimittarin tai Jukeboxin kaltaisia ohjelmia enää ole. Tänä päivänä uudet artistit pääsevät televisioon lähinnä pelleilemään, tekemään ruokaa tai laulamaan muiden biisejä Tartu mikkiin ohjelmassa, Alatalo tykittää. Alatalon oma musiikki pääsee pramille ensi kesänä Viitasaaren kesäteatterin musiikkinäytelmässä Maailmanlopun meininki. Kyseessä on fiktionäytelmä, missä käytetään hyväksi aluetta, sen historiaa, paikkoja ja ihmisiä muokaten niitä ajankohtaiseen ja puhuttelevaan muotoon. Jaakko Tepon tähdittämässä näytelmässä kuullaan ainakin kappaleet Maailmanlopun meininki, Rokkilaulaja, Ihmisen ikävä toisen luo ja Saara. 15

16 seppo tammilehto Juhlavuoden merkeissä Seppo Tammilehto on julkaissut juhlavuotensa kunniaksi kokoelmalevyn. Paketissa mukana oleva dvd-julkaisu sisältää viime vuoden maaliskuussa Kangasalla taltioidun juhlakonsertin, sekä Sepon kuvaamaa dokumenttia keikkamatkoilta. Luvassa on myös lisää konsertteja saman aiheen tiimoilta. Mies on myös monessa muussa kokoonpanossa mukana. teksti: timo niemi ja s. tammilehto / Kuva: kari hellsten Seppo Tammilehto vastailee kysymyksiin Tampereelta, jonne hän muutti Kangasalta asumaan vuoden lopulla. - Keväällä on tarkoitus vetää muutama keikka 60-vuotisjuhlateemalla kokoelmalevy sisältää tuttujen biisien lisäksi joitakin huomiotta jääneitä laulujani, joista sainkin hyvää palautetta levyn ostaneilta. Dvd:n nauhoituksiin kutsuin 100 tuttavaa illanviettoon, joka alkoi ruokailulla. Kasasin laajemman bändin ja treenautin heidät ottamalla mukaan muutaman vieraan biisin, joita olen keikoilla vuosien saatossa vedellyt ja minulta on myös niitä aina toivottu. Konsertti kuvattiin viidellä kameralla ja Sundqvistin Mika äänitti ne, jonka jälkeen miksasimme materiaalin yhdessä. Lisäksi liitin dokumentaarisia juttuja mukaan, jotka olin kuvannut omalla kameralla keikkareissuillani. Hauskoja tarinoita tuttaviltani, joihin sain idean Per Gessleltä. Hän oli tehnyt omalle kokoelmalleen vastaavanlaisen jutun. Laulu serkun muistolle ja juuret Ähtärissä Ähtärin suunnalta juuret omaava Seppo Tammilehto on ollut monessa mukana suomalaisella musiikkikentällä ja suvussa musiikki on soinut jo kauan. Hänen enonsa oli Tapio Tammilehto, serkkuja ovat Antti Tammilehto sekä edesmennyt Pekka Tammilehto eli Topi Sorsakoski. Yhtyeitä ovat olleet mm. Alwari Tuohitorvi, Mika Sundqvistin Nonstop-band sekä nykyäänkin Antsa Mertaranta Allstars, jonka pääsolistina Seppo toimii. Seppo Tammilehto on tehnyt kappaleita muille artisteille, paikallisradioasemille musiikkiohjelmia, sekä käsikirjoittanut ja tuottanut puolentusinaa musiikkirevyytä. Kun Topi kuoli viime elokuussa 2011 niin Iltalehti pyysi minulta muistokirjoituksen. Tein tekstin siltä pohjalta mitä me olimme aina Topin kanssa keikkojemme jälkeen sanoneet, niin kuin monet muutkin muusikot ja laulajat. Nyt näitä olisi taas yhtä vähemmän. Syksyllä 2011 sai ensi-iltansa Sepon suunnittelema Irwin Goodman-revyy Vain elämää. Kokoelmalevyllä on mukana myös neljä aivan uunituoretta kappaletta, joista hyvin radioissa soinut Yhtä vähemmän on tehty serkun Topi Sorsakosken muistolle. - Kun Topi kuoli viime elokuussa 2011 niin Iltalehti pyysi minulta muistokirjoituksen. Tein tekstin siltä pohjalta mitä me olimme aina Topin kanssa keikkojemme jälkeen sanoneet, niin kuin monet muutkin muusikot ja laulajat. Nyt näitä olisi taas yhtä vähemmän - Kirjoitin ensin tekstin ja sävelsin sen Jyväskylässä pari kuukautta myöhemmin. Halusin nuoremman tuottajan kanssa tehdä muutaman uuden biisin 1952-levylle ja löysin Sampo Neuvosen. Hän sovitti sen ja teimme sen valmiiksi viime keväänä. - Koko suku on ollut musiikkiporukkaa, joten musiikin tekeminen ja esittäminen sinällään on ollut hyvinkin arkipäiväisen selkeää. Topin ja Antin isä Yrjö Tapio Tammilehto oli minulle erittäin merkittävä eno, joka opetti soittamista myös koko poikakolmikolle. Jossain vaiheessa nuorena, kun olin päässyt kahteen kauppakouluun, sekä Virroille että Seinäjoelle, niin Ylli pyysi minua rumpaliksi omaan tanssibändiinsä Seinäjoelle. Olin tuolloin vasta 16-vuotias. Minun mummoni, eli Yllin äiti kielsi kuitenkin Seinäjoen kouluun menemisen, koska ei halunnut minua Tammilehdon Tangoyhtyeeseen. Menin Virroille kouluun ja samalla Ähtärissä perustettiin Alwari Tuohitorvi. - Ratkaisu lähteä siihen oli oikea, kun historiaa miettii. Topin eli Pekan kanssa meillä oli eka duo. Minä soitin komppikitaraa ja Pekka sooloa, muun muassa Surujen Kitara oli ohjelmistossa. Tein ensimmäisen rumpukeikan 14-vuotiaana ja Topi istui lavalla mun settini vieressä ja jännitti muakin enemmän. Myöhemmin soitin keikkoja, sekä Pekan että Antin kanssa Kalle Kiwes- bluesbändissä. Se oli hienoa. Lauloimme Pekan kanssa molemmat ja homma toimi. Sitten Alwari vei minut omalle uralle ja Pekka lähti Jussi& The Boys yhtyeeseen ja myöhemmin Antin kanssa isänsä tanssibändiin Helsinkiin. Teimme kunnioituksella sukuamme kohtaan keväällä-94 kiertueen Tammilehdon Tangoyhtyeen nimissä. Koko suku on ollut musiikkiporukkaa, joten musiikin tekeminen ja esittäminen sinällään on ollut hyvinkin arkipäiväisen selkeää. - Alwari Tuohitorvi aika oli mahtavaa. Olin alkuperäisessä kokoonpanossa neljä vuotta, vuoteen -72 saakka, jolloin lähdin armeijaan Hämeenlinnaan. Siellä tapasin muuten Freemanin ensimmäisen kerran. Palasin bändiin takaisin elokuussa 1976 ja olin siinä yhtyeen lopetukseen saakka Oltiin suosittuja ja keikkoja tehtiin kovimmillaan parisataa per vuosi. Lauloin rumpujen takaa tuolloin jo paljon. Mika Sundqvist kertoo nykyisin historiasta niin, että bändi lopetti sen tähden että tuli punk-aika. Olen eri mieltä. Toki väki väheni tuolloin keikoilta, mutta suurin syy oli bändin sisäiset ristiriidat Rautiaisen ja Sundqvistin välillä. Mika halusi oman soolouran ja tekikin sen hienosti levyttämällä omia biisejään hiteiksi. Rautiainen taas tahtoi muuttaa bändin tyyliä, joista me muut emme olleet innostuneita. Kala Alajoki ja minä olisimme mielellämme jatkaneet, mutta päätös lopettamiseen tuli Emi-yhtiön viimeisen levytyksen jälkeen. Paimenpojan tanssiinkutsu oli se levy ja sitä en kovinkaan kaksisena pidä. Ekat mun biisit ovat siellä varsin yksinkertaisina, se mua harmitti myöhemmin, koska en vielä tuolloin pystynyt tuotannollisiin ratkaisuihin itse. Ehkä muutaman vuoden tauko bändin lopetukseen olisi ollut kohdallaan. Mutta... näin se meni. Nykyisinkin vielä soitellaan muutamia keikkoja homma vielä toimiessa yllättävän hyvin. Itse tykkään rumpujen soitosta edelleenkin kovasti ja jopa välillä treenailen sitä hommaa. Seppo Tammilehto näkee nykyisessä musiikkibisneksessä positiivisia puolia sekä haasteita. - En paljon kuuntele musaa levyiltä omassa soittimessa. On helppoa avata tietokone nettiin ja mennä esim. Spotify-linjalle. Sieltä löytyy mitä vaan. Uudet muusikot, bändit ja solistit ovat hyviä ja heitä on pirun paljon. Tulee olemaan vaikeaa, että he vetävät niin pitkän uran että tekevät sitä vielä vuosikymmenien päästä. Uusia siis tulee koko ajan. Biisien suhteen ongelmallista on se, että enää ei ole merkitystä sillä onko biisi hyvä. Vain sellaiset lähtevät soimaan jotka sopivat eri radiokanaville ja ovat merkityksellisiä esittäjiensä kannalta markkinatuottajille. Harmi että ollaan tultu siihen. Nykyiset biisit kuulostavat tutuilta jo menneiden vuosien aikana tehdyiltä. Kun avaan jonkin radiokanavan ja kuuntelen esim. uusia suomalaisia biisejä. Pystyn yhdellä kuuntelulla ottamaan esiin vanhan biisin jota se muistuttaa. Uusia melodioita ei enää tänä päivänä tehdä. - En ole koskaan halunnut olla rokkari, en rumpali, en kitaristi, enkä iskelmälaulaja, en soitinkauppias, en radiotoimittaja,en revyytuottaja enkä ohjelmamyyjä, mutta poppari olisin halunnut olla. Varsin nopeasti minulle kuitenkin selvisi, että en olisi popparikaan, koska brittiläisillä esikuvillani oli huomattavasti ohuemmat jalat kuin minulla. Sitten yritin olla mod-nuori. Siihen Ähtärissä riitti 60-luvun lopulla Mike Neshmith-pipo, jossa oli Batman-badge. Niillä eväillä lähdin suomalaiseen viihdeelämään ja opettelin tekemään lauluja, josta hommasta pidän edelleenkin. Nyt kun takana on viitisentuhatta keikkaa ja kymmenen sooloalbumia, niin täytyy vain todeta, että kaikkea on tullut tehtyä. Koko musiikillinen taustani ja luovuuteni perustuu numerolla 6 alkavaan vuosikymmeneen. Se toimii edelleen ehtymättömänä voimavarana rakentaessani erityyppisiä viihdekokonaisuuksia. 16 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

17 En ole koskaan halunnut olla rokkari, en rumpali, en kitaristi, enkä iskelmälaulaja, en soitinkauppias, en radiotoimittaja,en revyytuottaja enkä ohjelmamyyjä, mutta poppari olisin halunnut olla. 17

18 ARTISTIT JA MUSIIKKI olli helenius Taustalta eturiviin Pitkän linjan muusikko Olli Helenius on soittanut rumpuja Bass n Helen -gospelrockyhtyeessä ja Juha Tapion bändissä sekä toiminut tuottajana kymmenillä eri levyillä. Tuoreen albuminsa myötä tämä pehmeänrosoinen laulaja nousee nyt itse parrasvaloihin. teksti: juhamatti nieminen / Kuva: ville juurikkala Soolouraansa Olli Helenius, 41, alkoi toden teolla panostaa jo kaksi vuotta sitten, jolloin hän aloitti uuden levyn suunnittelun ajatuksenaan liikkua ulos gospel-kentästä ilman ulkopuolisten odotuksia. Työn hedelmät saatiin julkisuuteen tammikuun lopulla ilmestyneen Nyt ja aina albumin siivittämänä. Kappaleet olivat olleet valmiina käytännössä jo vuoden päivät, joten niiden julkaisemisen odotus oli tuskaista, Helenius myöntää. Hyvää kannattaa usein odottaa. Vanha sananlasku piti paikkansa myös vantaalaisen Heleniuksen kohdalla, sillä hänen taustalle vuosi sitten tulleen levyyhtiön Sony Music Finlandin johdolla levyä hiottiin ja miksattiin. Hyvä niin, sillä lopputulos oli paljon parempi kuin alussa. Melodista poppia edustavat kappaleet ovat kaikki Heleniuksen itsensä kirjoittamia ja niistä on aistittavissa elämänmakuisuus. Sellaisia päiväkirjamaisia tekstejä. Monet kappaleet kertovat arkielämästä, sen iloista ja suruista, mutta niistä välittyy myös uskoa huomiseen enemmän tai vähemmän. Sellaisia päiväkirjamaisia tekstejä. Monet kappaleet kertovat arkielämästä, sen iloista ja suruista, mutta niistä välittyy myös uskoa huomiseen enemmän tai vähemmän, Helenius avaa biisejänsä. Dokumentti vie pintaa syvemmälle Pehmeänrosoisesta äänestään tunnetun Heleniuksen pään sisälle on mahdollisuus kurkistaa helmikuussa MTV3:n AVA kanavalla esitettävässä Olli Ikuinen intiaani? dokumentissa. Ensi kertaa maanantaina klo ja uusintana sunnuntaina klo tulevassa puolen tunnin mittaisessa dokumentissa pureudutaan Heleniuksen muusikon uran matkan varrelle osuneisiin pettymyksiin, kuinka ne ovat muovanneet häntä ihmisenä, miehenä, aviomiehenä, perheenisänä sekä muusikkona. Idea dokumentin tekoon lähti siitä, että kaveri, joka on seurannut musiikkijuttujani vuosia, halusi tehdä minusta dokumentin, Helenius taustoittaa. Soittelin kotona sukkapuikoilla tyynyjä ja kun lähes päivittäin niillä tamppasin meidän perheen tyynyt, ostivat vanhemmat minulle rummut 11-vuotiaana. Siitä sitten alkoi bänditoiminta. Muusikkona Helenius ei ole mikään eilisen teeren poika. Taustaa löytyy gospel-piireistä, hän perusti 20 vuotta sitten vuonna 1992 veljensä Harrin kanssa yhden suosituimmista genren yhtyeistä, Bass n Helenin. Sitä ennen hän ehti toimia myös Focus- ja Heaven up nimisten yhtyeiden taustalla. Laulajana hän on toiminut aiemmin L-60 -rockyhtyeessä ja rumpalina suositun Juha Tapion bändissä. E r i t y i s e s t i Bass n Helenin vuodet ( , ) olivat hienoa aikaa. Tehtiin rakkaiden ystävien kanssa tosi paljon duunia ja keikkoja, muistelee Helenius. Miehen musiikkiharrastus on lähtöisin kuitenkin varhaisemmilta ajoilta. Hänen vanhempansa ilmoittivat pojan kitaratunneille 7-vuotiaana, pian kuitenkin kitara vaihtui rumpuihin. Soittelin kotona sukkapuikoilla tyynyjä ja kun lähes päivittäin niillä tamppasin meidän perheen tyynyt, ostivat vanhemmat minulle rummut 11-vuotiaana. Siitä sitten alkoi bänditoiminta, Helenius kertaa. Oppia Helenius on saanut Helsingin Oulunkylän Pop Jazz Konservatoriosta, josta hän valmistui muusikoksi vuonna Satunnaisesti tein lähikoululla opettajan sijaisuuksia 2000-luvun lopulla, mutta pääasiassa kaikki aika on mennyt musiikkia tehden. Musiikki-perhe Musiikki näyttelee suurta roolia myös aamukahvipöydän ääressä, sillä Ollin Hanna-Maria-vaimo on myös lahjakas muusikko, hän ollut mukana TriSis-laulutriossa ja laulanut monien maamme huippuartistien taustalla. Vanhempien myötä pariskunnan kaksi tytärtä ovat kasvaneet kiinni musiikkiin. Tytöt katsovat päivittäin Youtubesta musavideoita sekä laulavat ja tanssivat täysillä mukana. 18 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013

19 kikka laitinen Muurarin tytär Lauluni ovat kuin otteita ja ajatuksia eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien suomalaisten elämästä, arjesta, rakkaudesta, eroista, kaipauksesta ja kuolemastakin. Kikka Laitinen on noussut köyhän talon tyttärestä rock-uransa kautta suomalaisen iskelmän kestosuosikiksi. Hän kirjoittaa lauluja paitsi itselleen myös monille muille artisteille. teksti: tomi lindblom / Kuvat: tiina santavirta Kikka Laitinen on todellinen esimerkki siitä, että maailmassa voi menestyä, jos vain taitoa ja tahtoa riittää. Köyhän muurarin perheeseen runsaat 50 vuotta sitten syntyneestä Kikasta on tullut menestyvä säveltäjä ja sanoittaja. Lisäksi hän on vahva kulttuurivaikuttaja, joka on edennyt ansioillaan aina Yleisradion hallituksen jäseneksi saakka. Laitinen aloitti musiikkiharrastuksen kotonaan isänsä opastuksella jo pienenä tyttönä. Kitara ja monet muutkin soittimet tulivat Kikalle tutuiksi. 17-vuotiaana hän sai ensimmäisen kiinnityksensä rockyhtyeeseen kosketinsoittajaksi. Kikan ammattimainen musiikkiura sai alkunsa vuonna 1986, kun hän perusti yhtyeen Gasoline Girls And Petrol Boys. Laitinen lauloi yhtyeessä ja kitaraa. Gasoline Girls And Petrol Boys toimi vuosina ja ehti tehdä neljä albumia ja lähes tuhat konserttia. Levy tarttuu ihoon ja käy sydämeen kuin lämmin, lohduttava tuuli, jossa Edun lämpöinen läsnäolo on helposti aistittavissa luvun alussa Laitinen perusti nimeään kantavan pop-rock-soul-yhtyeensä Kikka Laitinen Co. Kikan kolme tuoreinta studioalbumia muodostavat Suomalaisia rakkaustarinoita -nimisen kokonaisuuden. Ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2006, toinen osa 2008 ja kolmas vuonna Laitinen on säveltänyt ja sanoittanut lauluja runsain mitoin myös muille artisteille, kuten Paula Koivuniemen tuoreelle albumille ja tehnyt huomattavan määrän yhteistyötä muusikko Janne Halmelan kanssa. Erityisen hyvin Kikka on menestynyt Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailussa, jonka hän voitti vuonna 2005 ja sai kolmannen sijan vuonna Uusimman albuminsa, Suomalaisia rakkaustarinoita 3, Kikka Laitinen on tehnyt yhteistyössä Edu Kettusen kanssa. Levy tarttuu ihoon ja käy sydämeen kuin lämmin, lohduttava tuuli, jossa Edun lämpöinen läsnäolo on helposti aistittavissa, Laitinen kertoo. Kikka Laitisen nykyiset laulut ovat akustispainotteisia sekä vähäeleisiä, tyylillä ja taidolla soitettuja ja sovitettuja. Suomalaisia rakkaustarinoita levytrilogia on saanut upeat arvostelut, ja sen lauluista on radiosoittoon noussut useita hittejä. Uuden albumin ensimmäiset singlet nousivat nopeasti radiosoittojen kärkeen. Rakkaus naista Nyt voimme vihdoinkin tuoda nämä ihanat, koskettavat laulut yleisön kuultaviksi. kuljettaa ampaisi heti Radio Suomen soitetuimpien kakkoseksi, ja jo aiemmin olivat myös paikallisradioiden soitetuimpien joukkoon kivunneet Da? sekä Enää linnut laula ei Radio Suomen ykkösenä. Kikka Laitisen elämästä ei ole viime aikoina käänteitä puuttunut: Ensin ero pitkästä liitosta, sitten äkkirakastuminen ja muutto Lahteen. Koko ajan on Laitisen mukana kulkenut piano, ja uusia lauluja on elämän tyrskyissä syntynyt. Muuttuneet elämänkuviot ovat lisänneet entisestäänkin tunnetta ja syvyyttä Laitisen lauluihin, jotka käsittelevät suomalaista rakkautta eri näkökulmista. Lauluni ovat kuin otteita ja ajatuksia eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien suomalaisten elämästä, arjesta, rakkaudesta, eroista, kaipauksesta ja kuolemastakin, Laitinen kuvaa musiikkiaan. Parhaillaan Laitinen kiertää ympäri Suomea uusien laulujensa kanssa. Suomalaisia rakkaustarinoita albumitrilogian musiikkia kuullaan kevään aikana usealla paikkakunnalla ympäri Suomen. Kikka Laitinen konsertoi nainen ja piano -tyyliin kitaristinsa Kustaa Kantelisen kanssa sekä oman yhtyeen säestyksellä. Nyt voimme vihdoinkin tuoda nämä ihanat, koskettavat laulut yleisön kuultaviksi. Lempeän pianon ja kitaran siivittämänä laulut tulevat lähelle, eloon, toteaa Kikka Laitinen. Yllätysnumeroitakin on, kuten meille rakkaita coverbiisejä jazzin, soulin, rokin ja iskelmän tutuista ihanista lauluista. On upeaa päästä lauluntekijän yksinäisestä kammiosta taas ulos ja ihmisten pariin, Laitinen jatkaa. Kuluvana vuonna julkaistaan vielä kokoelma-albumi Laitisen suosituimmista lauluista. Keikkojen ja levytysten ohella hän jatkaa myös suurta suosiota saaneita luentojaan luovuudesta ja rohkeudesta. 19

20 TANSSI Elina Louerannan toiminta-alueeseen kuuluu monenmoisia asusteita aina päästä jalkoihin että myös eri esineiden tuunausta. elina loueranta ja eeva kähärä Pukevat tähtiä jäällä ja juhlassa Tanssiasuissa seurataan muotia, mutta hohto ja kimallus ovat säilyviä klassikoita. Värit ja helmoje pituudet tulevat maailman muodista. Biancaneven Elina Loueranta ja Eeva Kähärä Dancestopista ovat molemmat sitä mieltä, että kauniin puvusta tekee kuitenkin aina sen kantaja. teksti: jasmi kuusisto / Kuvat: jaana vuorenpää Toimintansa 1970-luvulla aloittanut Eeva Kähärä tietää koruttomuuden vaativan rohkeutta. Tällä hetkellä Kähärän pitää kiireisenä muun muassa vanhojen tanssipuvut. Kähärä niitti suurta huomiota erityisesti Tanssii tähtien kanssa ohjelman puvustajana. Viime vuotta lukuunottamatta kaikki aiemmat ohjelmassa nähdyt puvut olivat Kähärän luomuksia. Hänen mielestään asulla on tärkeä merkitys kokonaisuuden kannalta. - Onnistunut puku tukee tarinaa. Sen on sovittava tyyliltään musiikkiin ja täydennettävä koreografien tuomaa viestiä. Parhaimmillaan tekee esityksestä kokonaisuuden. Tanssiasut seuraavat muotia, etenkin laskokset, värimaailma ja helmojen pituudet tulevat maailmalta. Kuten aina, muodissa pysyminen ei ole ehdoton tae onnistumisesta. Koristeet ja korut ovat tanssiasuissa aina muodissa, ne tuovat pukuun glamouria ja ilmettä. Täysin koruton pukukin voi Kähärän mielestä olla kaunis. - Muistan erään menestyneen tanssijan, jolla oli täysin koko musta puku. Kantaja tekee puvusta kauniin ja hänen päällään se oli erityisen kaunis. Vaatii rohkeutta käyttää pukua, jossa ei ole koristeita. Merkittävintä kuitenkin on, miten pukua käytetään, minkälainen olo tanssijalla itsellään on puvun kanssa. Vain hän itse voi tehdä puvusta kauniin, sen ollessa itsensä näköinen, Kähärä kertoo. Louerannan luistimet vaihtuivat lankaan Tanssiasuja ompelevan Elina Louerannan unelma on täyttynyt. Hän ompelee esiintymisasut muun muassa Kiira Korvelle ja myös suunnitelee hänen iltapukunsa. Lapsuudestaan Loueranta muistaa käännekohtana Susanna Rahkamon ja Petri Kokon voiton. Sillon hän päätti, että hän alkaa tehdä edustuspukuja. Muodostelmaluistelussakin siipiään koittanut Loueranta 20 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 1/2013