TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009"

Transkriptio

1 TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 29 Merja Perkiö-Mäkelä Maria Hirvonen Anna-Liisa Elo Irja Kandolin Kaisa Kauppinen Timo Kauppinen Ritva Ketola Timo Leino Pirjo Manninen Sonja Miettinen Kari Reijula Simo Salminen Minna Toivanen Seppo Tuomivaara Maarit Vartiala Saara Venäläinen Marja Viluksela Työterveyslaitos, Helsinki 21

2 2 SISÄLLYS YHTEENVETO JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TAULUKOIDEN TAUSTAMUUTTUJAT TULOKSET Työsuhteet ja työajat Fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät Ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus Etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö Tapaturmat ja fyysinen väkivalta Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Terveydentila ja koettu työkyky Terveyteen liittyvät elintavat Työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit KUVIEN, TAULUKOIDEN JA TOIMIALATAULUKOIDEN NUMEROT... 2

3 3 Yhteenveto Työ ja terveys -haastattelututkimus on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä, tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastatteluja on tehty vuodesta 1997 alkaen. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomen työssä käyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Vuonna 29 haastateltiin 3363 työssä olevaa henkilöä, vastausprosentti oli 59. Valtaosa työssä olevista tekee säännöllistä päivätyötä eli työskentelee pääosin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana. Etätyötä tekee yksi seitsemästä työssä olevasta. Neljä kymmenestä palkansaajasta joustaa työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Perinteiset työympäristön haittatekijät, kuten melu, tärinä, erilaiset pölyt ja liuotinaineet sekä fyysisesti raskas työ aiheuttavat edelleen haittoja työpaikoilla. Joka neljäs työssä oleva kokee työnsä fyysisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä työssään käyttää liki kolme neljäsosaa työssä olevista. Joka kolmas kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja kiirettä työssään kokee joka toinen. Tyytyväisiä nykyiseen työhönsä on yhdeksän kymmenestä työssä olevasta. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikalla, työn tavoitteiden selkeys, esimiestyön tasapuolisuus ja hyvä työilmapiiri ovat suomalaisilla työpaikoilla kohtalaisen hyvässä kunnossa, joskin kehittämiselle on yhä tarvetta. Koetun työpaikkakiusaamisen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, mutta ei myöskään vähentynyt. Työ häiritsee useammin kotiasioita kuin kotiasiat työtä. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ristiriitoja aikaisempaa useammalla. Joka yhdeksäs työssä oleva oli joutunut vuonna 29 työtapaturmaan joko työpaikalla tai työmatkalla. Työssä olevista naisista joka kymmenes ja miehistä joka kahdeskymmenes oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä tai työmatkalla. Työssä olevat arvioivat terveydentilansa ja työkykynsä pääosin hyväksi ja kaksi kolmesta vähintään 45 -vuotiaasta olisi valmis jatkamaan työelämässä mukana oloa 63 ikävuoden jälkeen, jos edellytykset sille ovat kunnossa. Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt, mutta normaalipainoisten osuus työssä olevista pienenee tasaisesti. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla (92-93 ) tasolla. Vuonna 29 yli puolet maatalousyrittäjistä ja reilu kolmasosa muista yrittäjistä kertoo järjestäneensä työterveyspalvelut.

4 4 1. Johdanto Merja Perkiö-Mäkelä Tässä raportissa kuvataan Työ ja terveys -haastattelututkimuksen tulokset lyhyesti tekstein, kuvin ja taulukoin. Työ ja terveys -haastattelututkimus on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomen työssä käyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Aihealueita ovat: työsuhteet ja työajat, fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät, ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus, etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö, tapaturmat ja fyysinen väkivalta, työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä, työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri, tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, terveydentila ja koettu työkyky, terveyteen liittyvät elintavat sekä työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit. Ensimmäinen Työ ja terveys -haastattelututkimus tehtiin vuonna 1997 ja sen jälkeen vuosina 2, 23, 26 ja 29. Haastateltavat poimittiin vuosina satunnaisotantana väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 29 haastateltavien poiminta tehtiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta 2-64-vuotiaiden joukosta, mukana olivat myös ruotsinkieliset. Tutkimusaineiston koko eri vuosina on ollut henkilöä, vastausprosentti on vaihdellut :iin. raportti koostuu neljästä osasta Tekstiosiosta, jossa on kerrottu tutkimuksen toteutus sekä on koottu yhteen eri aihealueiden tärkeimmät tulokset. Kuvista, joissa esitetään trendikuvina vuosien tulokset. Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat suomenkieliset työssä olevat. Taulukoista, joissa esitetään haastattelun tulokset vuodelta 29 eri taustamuuttujien mukaan. (Erillinen verkkodokumentti: Työ ja terveys - haastattelututkimuksen taulukkoliite 29). Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan ja organisaation henkilömäärä sekä asuinlääni. Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat työssä olevat. Toimialataulukoista, joissa esitetään tulokset Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6 Tilanne eräillä aloilla mukaisesti. (Erillinen verkkodokumentti: Työ ja terveys -haastattelututkimuksen taulukkoliite 29). Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat työssä olevat.

5 5 2. Tutkimuksen toteutus Merja Perkiö-Mäkelä Työ ja terveys -haastattelututkimuksen vuosien tiedonkeruukierroksen haastattelut tehtiin Työterveyslaitoksen CATI -puhelinhaastatteluyksikössä Kuopiossa kunkin vuoden tammitoukokuussa. Vuoden 29 haastattelut tehtiin Tilastokeskuksen CATI- ja kenttähaastatteluyksiköissä helmi-toukokuussa 29. Vuosina haastateltavat poimittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 29 poiminta tehtiin satunnaisotantana vuotiaiden joukosta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, mukana myös ruotsinkieliset. Otoskoko on eri vuosina ollut noin 5 henkilöä. Lisäksi vuonna 29 tehtiin lisäotos seuraaville toimialoille: kemian- (1 henkilöä), metsä- (5 henkilöä) ja elintarviketeollisuus (1 henkilöä), tietoteknologia (1 henkilöä) sekä rakennusala (4 henkilöä). Lisäotos tehtiin, jotta Työ ja terveys Suomessa 29 kirjan eri toimialoille saatiin riittävästi haastatteluja. Vastausprosentti on vaihdellut eri vuosina :iin. Vuonna 29 vastausprosentti oli 59. Vuosina haastateltiin kaikki otoksessa olevat vuotiaat työikäiset, myös ei-työssä olevat (koettu terveydentila, elintavat). Vuonna 29 haastattelu kohdistui haastatteluhetkellä työssä oleviin henkilöihin (töissä, osa-aikaeläkkeellä, alle 6 kk sairauslomalla, alle 1 kk lomautetut). Raportissa tulokset esitetään kolmen aineiston avulla. Kuvina esitetään vuotiaiden suomenkielisten työssä olevien tilanne vuosina Haastattelujen määrät eri vuosina olivat: 1997, n=2136; 2, n=231; 23, n=2326; 26, n=2229; 29, n=2355. Taulukkoina esitetään vuotiaiden työssä olevien tilanne vuonna 29 eri taustamuuttujien mukaan, n=264. Toimialakohtaisissa taulukoissa ovat toimialat Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6, Tilanne eräillä aloilla, mukaisesti. Taulukoissa esitetään vuotiaiden työssä olevien tilanne vuonna 29. Tässä aineistossa on käytetty toimialarikastusta, n=2434. Työ ja terveys -haastattelun seuranta-aineisto edustaa Suomen työssä olevaa, suomenkielistä vuotiasta väestöä. Vuoden 29 aineisto edustaa myös vuotiaita ja ruotsinkielisiä.

6 6 3. Taulukoiden taustamuuttujat Merja Perkiö-Mäkelä, Marja Viluksela Taulukoiden taustamuuttujia ovat sukupuoli ikäryhmittäin, sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan ja koko organisaation henkilömäärä sekä asuinlääni. Sukupuoli ikäryhmittäin Sukupuoli tallennettiin haastattelussa kysymättä. Ikä selvitettiin kysymällä syntymävuosi. Vuoden 29 tulokset esitetään taulukoissa erikseen miehet ja naiset sekä sukupuolen mukaan eri ikäluokissa (224, 25-35, 35-44, ja vuotiaat). (kuvat ja taulukot 1-2). Sosioekonominen asema Sosioekonominen asema on määritelty Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokituksen (TK 1989, ammattiluokituksen 21 mukaan) mukaisesti. Sosioekonomista asemaa määritettäessä on käytetty haastateltavan ammattia sekä ammattiasemaa ( Oletko palkansaaja, yrittäjä vai maatalousyrittäjä? ) koskevia tietoja. Taulukoissa esitetään sosioekonomisen aseman luokat: maatalousyrittäjä, yrittäjä, ylempi toimihenkilö, alempi toimihenkilö, työntekijä (kuva ja taulukot 3). Ammattiasema Ammattiasema (palkansaaja/yrittäjä) luokiteltiin kysymällä "Oletko palkansaaja, itsenäinen yrittäjä (kuulut yrittäjän eläkevakuutuksen piiriin YEL) vai maatalousyrittäjä (kuulut maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen piiriin MYEL)? Neljäntenä vaihtoehtona oli: ei ole koskaan ollut töissä tai saanut palkkaa, vaikka olisikin valmistunut johonkin ammattiin. Tällöin haastattelu päättyi. Taulukoissa esitetään ammattiaseman luokat: palkansaajat, yrittäjät/maatalousyrittäjät (kuva ja taulukot 4). Koulutus Koulutusta koskevat vastaukset luokiteltiin haastattelujen jälkeen seuraaviin luokkiin: perusaste (ei loppuun suoritettua koulutusta, kansakoulu, peruskoulu tai keskikoulu, ammattikurssi tai työpaikalla saatu koulutus); keskiaste (lukio, ammatillinen koulu, myös oppisopimus); opistoaste (ammatillinen opisto); korkea-aste (ammattikorkeakoulu tai alempi korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinto) (kuva ja taulukot 5).

7 7 Ammattiryhmä Haastattelussa tiedusteltiin nykyistä ammattia. Ammattitieto luokiteltiin haastattelun aikana Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK 21) mukaan. TK 21 ammattiluokitus perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammattiluokituksesta johdettuun Euroopan unionin versioon ISCO-88 (COM):iin. Niissä ammattiluokka luokitellaan työtehtävien laadun ja henkilöltä vaadittavan ammatillisen pätevyystason ja koulutuksen mukaan (kuva ja taulukot 6). Taulukoissa ammattiryhmät on ilmoitettu Tilastokeskuksen (TK 21) ammattiluokituksen mukaan 1-numerotason tarkkuudella. Ammattipääryhmät ovat: johtajat ja ylimmät virkamiehet, erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu-, myynti ja hoitotyöntekijät, maanviljelijät, metsätyöntekijät, tms., rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät, muut työntekijät sekä sotilaat. Sotilaita aineistossa oli niin vähän, että heidän tuloksiaan ei esitetä ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa. Toimiala Työssäkäyntitilastosta saatiin alustava tieto toimialasta. Tämä tieto varmistettiin haastattelussa. Mikäli toimiala oli muuttunut, haastateltavilta tiedusteltiin avokysymyksellä heidän nykyisen työpaikkansa toimialaa toimipaikkatasolla ( Mikä toiminta, tai minkä tuotteiden tai palvelujen tuottaminen on toimipaikan pääasiallinen tehtävä? ). Toimipaikalla selvennettiin tarkoitettavan samassa osoitteessa sijaitsevaa, yhdentyyppistä toimintaa harjoittavaa ja samaan yritykseen tai vastaavaan kuuluvaa yksikköä. Taustamuuttujana toimialatiedot esitetään taulukon 3.1 mukaisesti. Taulukossa esitetään toimialoista taulukoissa käytetyt, tilasyistä lyhennetyt, nimet ja toimialojen nimet täydellisenä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön, kansanväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot sekä toimiala tuntematon toimialojen tuloksia ei esitetä taulukkoraportissa toimialakohtaisesti kyseisten toimialojen haastateltujen vähyyden vuoksi (kuva ja taulukot 7).

8 Taulukko 3.1. Taulukoissa käytetyt lyhennetyt toimialapääluokkien nimet ja vastaavat nimikkeet täydellisinä. 8 Toimialan lyhennetty nimi Toimialan nimi täydellisenä taulukoissa (Tilastokeskus 22) maa- ja metsätalous maatalous, riistatalous ja metsätalous kalatalous teollisuus kaivostoiminta ja louhinta teollisuus (metalliteollisuus: metallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden valmistus, metsäteollisuus: puutavara, puutavaratuotteet, massa, paperi, muu teollisuus: muu kuin metalli- tai metsäteollisuus) rakentaminen rakentaminen kauppa ja korjaus tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus majoitus ja ravitsemus majoitus- ja ravitsemistoiminta kuljetus ja tietoliikenne kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitus rahoitustoiminta yritystenväliset palvelut kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut julkishallinto julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus koulutus koulutus terveys- ja sosiaalipalvelut terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muut palvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Tilastokeskuksen toimialaluokitus 22 perustuu EY:n toimialastandardiin (NACE 22). Julkisen sektorin yksikköjä luokitellaan saman periaatteen mukaan kuin yrityksiäkin. Kaikki eivät siis kuulu julkisen hallinnon pääluokkaan, vaan yksiköt pyritään sijoittamaan toimintansa sisällön mukaan. Esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sijoitetaan koulutuksen pääluokkaan ja sairaalat terveydenhuollon pääluokkaan. Työnantajasektori Työssä olevilta tiedusteltiin, oliko heidän työnantajansa valtio (myös valtion liikelaitokset), kunta (myös kuntien liikelaitokset) tai kuntayhtymä vai yksityinen työnantaja (myös valtion/kuntien kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt). Taulukoissa esitetään työnantajasektorin luokat: valtio, kunta tai kuntayhtymä, yksityinen työnantaja (kuva ja taulukot 8).

9 9 Toimipaikan henkilömäärä Toimipaikan henkilömäärää kysyttiin avokysymyksellä ja vastaukset kirjattiin valmiisiin luokkiin (7 kpl), jotka tuloksissa yhdistettiin viideksi luokaksi. Toimipaikka määriteltiin kuten edellä toimialan kohdalla on kuvattu. Jos haastateltava ei osannut arvioida toimipaikan henkilömäärää, kirjattiin mahdollisuuksien mukaan toimipaikan nimi tai muu tieto, jonka perusteella toimipaikan koko voitiin jälkikäteen selvittää. Taulukoissa esitetään toimipaikan henkilömäärän luokat: 1, 2-9, 1-49, 5-249, 25- (kuva ja taulukot 9). Koko organisaation henkilömäärä Koko organisaation kokoa tiedusteltiin työssä olevilta avokysymyksellä, jonka vastaus luokiteltiin samoin kuin toimipaikan koko seitsemään luokkaan. Yksityissektorilla koko organisaation henkilömäärällä tarkoitettiin koko yrityksen (kaikki toimipaikat) tai vastaavasti koko konsernin henkilömäärää. Kuntasektorilla koko organisaation henkilömäärään laskettiin kaikki kunnan palveluksessa olevat. Valtiosektorilla puolestaan koko organisaation henkilömäärä ei tarkoittanut kaikkia valtion palveluksessa olevia, vaan organisaatioiksi laskettiin erikseen esim. eduskunta, kukin yliopisto, eri ministeriöt jne. Mikäli haastateltava ei tiennyt lukumäärää, kirjattiin toimipaikan tai organisaation nimi ja tieto tarkistettiin jälkikäteen. Haastattelijoita perehdytettiin luokittelutapaan ja epäselvissä tapauksissa suositeltiin organisaation nimen kirjaamista. Taulukoissa käytetään kuutta luokkaa: 1, 2-9, 1-49, 5-249, , 1- (kuva ja taulukot 1). Asuinlääni Haastattelussa kysyttiin, onko asuinkunta edelleen sama kuin otoksessa (otoksesta saatiin kotikunnan kuntanumero) ja tarvittaessa kysyttiin uusi asuinkunta. Tiedon perusteella määritettiin Tilastokeskuksen vuoden 1997 luokituksen mukainen läänitieto. Taulukoissa esitetään luokat: Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni (kuva ja taulukot 11). Toimialataulukot Toimialakohtaisissa taulukoissa on käytetty Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6, Tilanne eräillä aloilla, mukaista luokittelua. Taulukoissa esitetään luokat: maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, rakentaminen, kaupan ala, liikenne ja logistiikka, tieto- ja viestintäteknologia, turvallisuusala, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, koulutus (toimialataulukot 1-149).

10 1 4. Tulokset 4.1 Työsuhteet ja työajat kuvat ja taulukot Irja Kandolin Muutostahti työelämässä on voimistunut, mikä edellyttää työajan ja paikan joustoja. Vuonna 29 neljä kymmenestä palkansaajasta jousti työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Vain joka kolmannella oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, jolloin he voivat itse säädellä työpäivän pituutta. Työntekijöiden työaikatoiveet voivat vaihdella työuran eri aikoina ja painottua eri tavoin esimerkiksi opiskelun, perheen ja vapaa-ajan sekä ikääntymisen vaatimusten mukaan. Työaikajoustot eivät ole juuri lisääntyneet 2 -luvulla, eniten joustivat ylemmät toimihenkilöt ja vähiten yksilöllisen jouston mahdollisuuksia oli palvelu-, myynti- ja hoitotyössä. Joustamisen tasapaino yhtäältä yrityksen ja toisaalta työntekijöiden tarpeiden mukaan on osoittautunut tärkeäksi organisaation toiminnan kannalta. Tällainen molemminpuolinen työaikajousto tukee työntekijöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kolme neljäsosaa palkansaajista teki vuonna 29 kuten aiemminkin 2-luvulla säännöllistä päivätyötä eli työskenteli pääosin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana. Rahana tai vapana korvattuja ylitöitä edellisen 12 kuukauden aikana oli tehnyt palkansaajista runsas neljännes. Etenkin miesten keskuudessa korvatut ylityöt ovat 2-luvulla selvästi vähentyneet. Vuonna 29 naiset tekivät ylitöitä lähes yhtä usein kuin miehet. Ilman mitään korvausta työtä oli tehnyt yksi kymmenestä palkansaajasta tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana, naiset yhtä usein kuin miehet. Ilman korvausta työskentely oli vuonna 29 yhtä yleistä kuin vuosikymmenen alussa. Palkansaajien työsuhteet jaetaan yleensä kahteen ryhmään: vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsuhde. Osa määräaikaisista työsuhteista on ns. keikkaluonteisia kuten esimerkiksi vuokratyö. Valtaosalla palkansaajista työsuhde oli vakituinen vuonna 29. Määräaikaiset ja keikkaluonteiset työsuhteet eivät ole 2-luvulla lisääntyneet. Nuoret, alle 35- vuotiaat olivat useimmin määräaikaisessa työsuhteessa, nuoret naiset useammin kuin nuoret miehet. Määräaikaisia työsuhteita oli hieman useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja useimmin korkean asteen koulutetuilla.

11 Fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät kuvat ja taulukot Timo Kauppinen, Kari Reijula Melu, kylmyys ja tärinä ovat työssä esiintyviä fysikaalisia tekijöitä. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. pölyt, liuotinaineet ja monet muut terveydelle haitalliset kemikaalit. Sisäilmassa terveysongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi ilman kuivuus, kylmyys, tunkkaisuus, homeet ja tupakansavu. Melulle ja tärinälle altistuvien määrä näyttää hieman vähenevän, vaikka melulle ja tärinälle altistuu edelleen noin,5 miljoonaa henkilöä. Toimialoista maa- ja metsätalous, metsäteollisuus ja rakentaminen ovat merkittävimmät toimialat, missä melulle ja tärinälle altistutaan usein samanaikaisesti. Kemiallisille tekijöille altistuminen ei ole merkittävästi vähentynyt, vaan näyttää pysyvän samalla tasolla kuin aiemmin 2-luvulla. Pölyjä esiintyi nyt, kuten aiemminkin, lähes joka toisen työympäristössä. Eniten pölyt haittasivat rakentamisessa, maataloudessa ja teollisuudessa. Fysikaalisiin ja kemiallisiin altisteisiin liittyvä koettu haitallisuus ei ole 2-luvulla juurikaan vähentynyt, vaikka mittausten ja asiantuntija-arvioiden mukaan altistumistasot ovat yleensä jonkin verran laskeneet. Syynä tähän voi olla, että aiempaa matalammat altistumiset koetaan haitallisiksi. Sisäilmaston laadulla on olennainen merkitys työntekijöiden terveydelle. Huono sisäilmasto haittaa viihtyvyyttä ja pahimmillaan sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa työperäisiä sairauksia. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa syöpää (radon, asbesti, ympäristön tupakansavu), allergioita (eläinepiteeli, pölypunkki, home) tai ärsytysoireita (haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pöly, mikrobit). Veto, kuiva ilma, tunkkainen ilma ja pöly ovat yleisimpiä sisäilmastoongelmien aiheuttajia toimistotyöpaikoilla. Sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla vaivasi yleisimmin melu, kuiva ja tunkkainen ilma sekä veto. Kaupan alalla yleisimmät haitat olivat kylmyys, pöly ja melu. Homeen hajua työpaikan sisätiloissa raportoi joka viides työntekijä sosiaali- ja terveysalalta ja koulutuksen piirissä työskentelevistä. Tupakkalaki on oleellisesti vähentänyt altistumista tupakansavulle työssä.

12 Ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus kuvat ja taulukot Ritva Ketola, Merja Perkiö-Mäkelä Aihealuetta käsiteltiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työtilojen toimivuutta, työn fyysistä kuormittavuutta, nostotyötä, työasentoja ja toistotyötä selvittävien kysymysten avulla. Työpaikan hyvä ergonomia vähentää ja tasaa fyysistä kuormitusta. Silloin valmistettavat tuotteet, työ, työpaikat, työvälineet ja työympäristö on sovitettu mahdollisimman hyvin ihmisten edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi. Kaksi kolmasosaa työssä olevista kokee, että tilat, joissa he pääasiassa työskentelevät ovat työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset. Eniten kehittämisen tarvetta on terveys- ja sosiaalipalveluiden, majoituksen ja ravitsemuksen sekä rakentamisen toimialoilla. Työn koettu fyysinen kuormittavuus ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Joka neljäs työssä oleva kokee työnsä fyysisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Erityisesti vuotiaat naiset, maa- ja metsätalouden, majoituksen ja ravitsemuksen, rakentamisen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla työskentelevät kokevat työn fyysisesti rasittavaksi. Joka kahdeksas työssä oleva nostaa yli 25 kilon taakkoja käsivoimin. Yleisintä tämä on maa- ja metsätalouden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Joka neljäs työssä oleva työskentelee vähintään 1-2 tuntia päivässä selkä hankalassa työasennossa ja joka kymmenes yläraajat hartiatason yläpuolella. Toistotyö on lisääntynyt ja joka kolmannen työhön sisältyy useita kertoja minuutissa samanlaisena toistuvia käden työliikkeitä vähintään 1-2 tuntia päivässä. Erityisen yleistä toistotyö on majoituksen ja ravitsemuksen sekä rakentamisen toimialoilla.

13 Etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö kuvat ja taulukot Seppo Tuomivaara Etätyön tekemistä tiedusteltiin haastateltavilta kysymyksellä "Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Periaatteessa tätä työtä voidaan tehdä myös työnantajan tiloissa. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Oletko viimeisen vuoden sisällä tehnyt etätyötä?" Viimeisen kuuden vuoden aikana etätyö on lisääntynyt vuodesta 23 vuoteen 26 mutta sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Vuonna 29 etätyötä teki edelleen hieman vähemmän kuin yksi kuudesosa työssä olevista. Miehet tekivät etätyötä useammin kuin naiset. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat joko johtajina, ylimpinä virkamiehinä, erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina. Etätöistä kirjallisesti sopiminen kaksinkertaistui viimeisen kolmen vuoden aikana korkea-asteen koulutuksen saaneiden, ylempien toimihenkilöiden, johtajien ja ylempien virkamiesten sekä erityisasiantuntijoiden keskuudessa. Työtä tehdään kannettavien välineiden ansiosta tarpeen mukaan siellä missä liikutaan. Haastattelussa kysyttiin onko työskennellyt viimeisen 12 kuukauden aikana työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona, entä onko työskennellyt matkustaessaan kulkuneuvossa, tai onko työskennellyt muissa julkisissa tiloissa ja vielä lisäksi, onko työskennellyt kotona tai onko koti varsinainen työpaikka. Oman työpaikan ulkopuolella työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona sekä kotona työskenteli noin kolmasosa vastanneista. Miehet työskentelivät monessa paikassa tai liikkuivat työssään työpaikan ulkopuolella yleisemmin kuin naiset. Kulkuneuvossa matkustettaessa ja muulla julkisella paikalla työskenteli noin yksi viidesosa työssä olevista. Ikäryhmittäin aktiivisimpia monessa paikassa työskentelijöitä olivat vuotiaat. Monipaikkaista ja liikkuvaa työtä tekivät yleisimmin ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Huomionarvoista on heidän runsas ja säännöllinen työskentelynsä kotona. Mikrotietokoneen tai tietokonepäätteen työkäyttö on yleistynyt vuosien 23 ja 26 välisen tasaisen vaiheen jälkeen. Käyttäjiä on nyt liki kolme neljäsosaa työssä olevista. Alle 45-vuotiaat käyttävät yleisemmin työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Lähes kaikki ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä asiantuntijatyössä työskentelevät käyttävät työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Yli puolet käytti sitä työssään yli 4 tuntia päivittäin. Kannettavaa tietokonetta käytti työssään vuonna 29 kaksi viidesosaa työssä olevista. Kannettava oli yleisimmin johtajan ja ylimmän virkamiehen sekä sosioekonomiselta asemaltaan yrittäjiin tai ylempiin toimihenkilöihin lukeutuvan työväline. Kannettavaa tietokonetta käyttävistä noin puolella oli työpisteessään kannettavaa varten myös erillinen näppäimistö ja näyttö.

14 Tapaturmat ja fyysinen väkivalta kuvat ja taulukot 58-6 Simo Salminen Joka yhdeksäs työssä oleva oli joutunut työtapaturmaan joko työpaikalla tai työmatkalla. Tapaturmiin joutuminen on vähentynyt hieman vuodesta 26. Molemmat sukupuolet joutuivat työtapaturmaan yhtä usein. Eniten tapaturmia sattui maa- ja metsätaloudessa. Joka seitsemäs vastaaja koki tapaturmavaaran työssään melko tai erittäin suureksi. Heidän osuutensa on kasvanut hieman vuodesta 26. Työssä olevista naisista joka kymmenes ja miehistä joka kahdeskymmenes oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä tai työmatkalla. Molempien sukupuolten osalta väkivallan tai sen uhan kokemukset ovat lisääntyneet vuodesta 26. Eniten väkivaltaa koetaan terveys- ja sosiaalipalveluissa, joissa lähes joka neljäs työntekijä oli joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Myös julkishallinnon työntekijöiden väkivaltakokemukset olivat lisääntyneet huomattavasti. 4.6 Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä kuvat ja taulukot Anna-Liisa Elo Työnsä koki henkisesti rasittavaksi kolmasosa suomalaisista työssä olevista vuonna 29. Osuus on hieman pienentynyt vuodesta 1997 alkaen. Henkistä rasittavuutta kokivat eniten ylemmät toimihenkilöt, kunta-alalla työskentelevät ja erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevät. Ammattiryhmistä henkistä rasittavuutta kokivat eniten johtajat ja ylimmät virkamiehet, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Henkisen rasittavuuden kokemus on silti vähentynyt näissä ryhmissä vuodesta 1997 alkaen. Emotionaalinen eli kielteisten tunteiden aiheuttama kuormitus oli tavallisinta koulutusalalla, jossa sitä koki noin joka viides palkansaaja. Kiirettä työssään koki lähes puolet työssä olevista, naiset useammin kuin miehet. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikallaan koki hyviksi puolet työssä olevista, ylemmät toimihenkilöt, miehet sekä rahoitusalalla ja kaupan ja korjauksen alalla työskentelevät muita useammin. Työn imua eli tarmokkuutta ja innostuneisuutta työssään koki vähintään muutaman kerran viikossa yli puolet työssä olevista. Tyytyväisiä nykyiseen työhönsä oli yhdeksän kymmenestä työssä olevasta.

15 Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri kuvat ja taulukot Irja Kandolin, Maarit Vartia Työyhteisön toimivuus, esimiestyö sekä työilmapiiri ja työpaikan vuorovaikutussuhteet ovat keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä työssä. Toimivassa työyhteisössä yhteisistä asioista keskustellaan, työntekijät ovat selvillä työnsä tavoitteista, työnjako on selkeä, vastuut määritelty ja toimintatavat selkeät. Esimiehen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus näkyvät työntekijöiden hyvinvoinnissa ja sairauspoissaoloissa. Kiusaamisen kokemus työssä heijastaa usein huonoa työilmapiiriä ja ongelmia työyhteisön toimivuudessa. Organisaation johto huolehtii työpaikan toimivuudesta seuraamalla työoloja ilmapiirikartoituksin ja tukemalla työyhteisön kehittämistyötä. Työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä selvitettiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työpaikan kehittämistoiminnan, organisaation toiminnan, johtamisen, sosiaalisen ympäristön ja ilmapiirin, innovatiivisuuden sekä oppimisen mahdollisuuden näkökulmasta. Työntekijän henkistä hyvinvointia voidaan edistää työtä kehittämällä. Työilmapiirikysely oli toteutettu useamman kuin kahden kolmasosan ja työyhteisön kehittämishanke noin joka toisen palkansaajan työpaikalla viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikalla, työn tavoitteiden selkeys, esimiestyön tasapuolisuus ja hyvä työilmapiiri ovat suomalaisilla työpaikoilla kohtalaisen hyvässä kunnossa, joskin kehittämiselle on yhä tarvetta. Koetun työpaikkakiusaamisen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, mutta ei myöskään vähentynyt. Tärkeää työorganisaatioissa on kiinnittää huomio edelleen myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, vaikka se sujuu ilman ongelmia aikaisempaa useammalla.

16 Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä kuvat ja taulukot 9-96 Kaisa Kauppinen, Sonja Miettinen Suomalainen työelämä on voimakkaan eriytynyt eli segregoitunut sukupuolen mukaan eri työaloihin ja ammattiryhmiin sekä eritasoisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Pystysuora eriytyminen tarkoittaa hierarkkisten asemien sukupuolittumista ja vaakasuora eriytyminen sitä, että miehet ja naiset työskentelevät eri toimialoilla ja eri työtehtävissä. Eriytymisen seurauksena naiset ja miehet altistuvat erilaisille työympäristöille ja työolosuhteille. Naisten osuus on hieman kasvanut johtajien ja ylimpien virkamiesten ammattiryhmässä. Naiset ovat johtajina naisvaltaisilla terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Miesten johtajanimikkeitä ovat pää- ja toimitusjohtajat, tuotanto- ja linjajohtajat sekä kaupan johtajat, kun taas naisen johtajanimikkeitä ovat henkilöstöjohtajat, talous- ja hallintojohtaja sekä mainos- ja tiedotusjohtaja. Vuonna 29 vaakasuorassa eriytymisessä ei ole nähtävissä lieventymisen merkkejä. Miehisiä ammattiryhmiä ovat edelleen rakennus-, korjaus ja valmistustyöt sekä prosessi- ja kuljetustyöt. Naisvaltaisia ammattiryhmiä ovat palvelu-, myynti- ja hoitotyöt sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöt. Miesten arviot sukupuolisen kohtelun tasapuolisuudesta ovat myönteisempiä kuin naisten. Vuonna 29 miehistä kolme neljäsosaa ja naisista joka toinen arvioi sukupuolten välisen kohtelun olevan täysin tasapuolista. Naisista 54 ja miehistä 64 koki työpaikalla eri-ikäisten kohtelun olevan täysin tasapuolista. Jos epätasapuolista kohtelua oli koettu, nuoret sanoivat sen kohdistuvan useammin nuoriin, kun taas vanhemmat sanoivat sen kohdistuvan vanhempiin. Yksi epätasapuolisen kohtelun ilmentymä on seksuaalinen häirintä. Se tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena (seksistiset vitsit tai huomautukset, vihjailevat katseet tai eleet, koskettelu tai nipistely). Vuonna 29 työssä olevista naisista 3 ja miehistä 1 ilmoitti kokeneensa kuluneen vuoden aikana tämänkaltaista häirintää työssään. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 naista ja noin 12 miestä.

17 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kuvat ja taulukot Minna Toivanen, Kaisa Kauppinen, Sonja Miettinen Työ ja muu elämä voivat tukea toisiaan, mutta joskus työn ja muun elämän vaatimukset saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kotiasiat saattavat kuormittaa tai häiritä työvelvoitteiden täyttämistä, samoin työ voi läikkyä kotiin tai vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi vanhempana toimimiseen. Työ häiritsee useammin kotiasioita kuin kotiasiat työtä. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ristiriitoja aikaisempaa useammalla. Työn ja perheen väliset ristiriidat ovat viime vuosina vähentyneet kaikissa perhevaiheessa, mutta erityisesti pienten lasten äideistä ansiotyöstä johtuvia kotiasioiden laiminlyönnin tuntemuksia oli aikaisempaa harvemmalla. Tästä myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta kodin ja työn välinen ristiriita koskee edelleen erityisesti lapsiperheitä ja alle kouluikäisten lasten vanhempia. Perhevaiheen lisäksi työ, sen luonne ja vaativuus heijastuvat eri elämänalueiden väliseen vuorovaikutukseen ja ristiriitakokemusten yleisyyteen. Ammattiryhmistä laiminlyönnin tuntemuksia oli erityisesti johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä kuten myös yrittäjillä ja esimiesasemassa olevilla. Kahden aikuisen tai vanhemman taloudessa puolisot joutuvat usein neuvottelemaan perhe- ja työvelvoitteiden jakamisesta ja siihen liittyvästä ajankäytöstä. Tasapuolinen työnjako lastenhoidossa on lisääntynyt koko 2-luvun. Kuitenkin edelleen naiset arvioivat huolehtivansa enemmän kuin miehet kodin vastuista, kuten lastenhoidosta tai kotitöistä, mikä helposti verottaa naisten jaksamista, ja voi rajoittaa naisten toimintaa työelämässä. Sukupuolten väliset erot ovat suuremmat kotitöiden kuin lastenhoidon työnjaossa. 2-luvun lopulla työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu valtaosalla, niin naisista kuin miehistäkin, varsin hyvin. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ovat vähentyneet ja tasapuolinen työnjako vanhemmuuden velvoitteiden hoitamisessa näyttää lisääntyvän. Vaikka pienten lasten vanhemmuus usein kuormittaa, on se myös elämänvaihe, jolla on todettu olevan monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia työntekijöille. Vuonna 29 noin viidennes työssä olevista ilmoitti huolehtivansa ansiotyönsä ohella läheisestään, joka tarvitsee apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Useimmat huolehtivat omasta tai puolison vanhemmasta. Huolehtimisen kohteena mainittiin myös muu sukulainen tai läheinen, kuten naapuri tai ystävä. Lisäksi osa työssä olevista huolehti sairaasta tai vammaisesta lapsesta tai puolisosta. Huolehtiminen oli luonteeltaan tiivistä: selvä enemmistö huolehti kerran viikossa tai useammin läheisestään. Huolenpitovastuut ovat tyypillisimmillään keski-ikäisillä: vuotiaista naisista runsas neljännes ja miehistä viidennes sanoi huolehtivansa apua tarvitsevasta läheisestä oman ansiotyön ohella. Puolet vastaajista olisi valmis jäämään työstä pois hoitaakseen

18 18 aputarvitsevaa läheistään, ja kolmasosa vastasi ehkä" tilanteesta riippuen. Useimmat asettivat töistä poisjäämisen ehdoksi riittävän taloudellisen korvauksen ja mahdollisuuden palata takaisin töihin hoivavaiheen jälkeen. 4.1 Terveydentila ja koettu työkyky kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä Terveydentilaa kuvataan henkilön arviolla terveydentilasta oman ikäisiin verrattuna, lääkärin toteamilla pitkäaikaissairauksilla, pitkäaikaissairauden haittaavuudella työssä, erilaisten ruumiillisten ja henkisten oireiden esiintymisellä sekä niiden koetulla työhön liittyvyydellä. Koettua työkykyä kuvataan työkyvyn pistemäärällä -1, työkyvyn arviolla työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten suhteen sekä arviolla työssä jatkamisesta vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi pyydettiin vuotiailta arvioita niistä asioista, joiden perusteella voisi jatkaa työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen. Reilut kaksi kolmasosaa työssä olevista arvioi terveydentilansa ikätovereihin verrattuna hyväksi. Joka seitsemännellä työssä olevalla on jokin työssä haittaava pitkäaikaissairaus, niistä yleisimpiä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Runsaalla kolmasosalla työssä olevista oli viimeisen 6 kuukauden aikana ollut pitkään tai toistuvasti sellaisia henkisiä tai ruumiillisia vaivoja tai oireita, jotka aiheutuvat työstä tai joita työ pahentaa. Tällaisia tuki- ja liikuntaelinoireita oli ollut joka kolmannella ja psyykkisiä oireita joka yhdeksännellä työssä olevista. Joka neljännelle palkansaajalle oli tehty tai oli suunnitteilla muutoksia työoloihin työstä aiheutuvien tai työstä pahenevien oireiden vuoksi. Noin kahdella kolmasosalla työssä olevista oli viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti tuki- ja liikuntaelinoireita, yleisimpiä olivat niska-hartiavaivat. Puolet työssä olevista oli kokenut usein jotain psyykkistä oiretta, yleisimmin väsymystä. Vuonna 29 8 työssä olevista koki melko tai erittäin paljon stressiä. Työssä olevat arvioivat työkykynsä pääosin hyväksi. Asteikolla -1 työssä olevien keskiarvo vuonna 29 oli 8,4. Myös työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten suhteen työkyky koetaan hyväksi. Kolme neljäsosaa työssä olevista piti varmana tai todennäköisenä, että terveytensä puolesta pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. Noin puolet työssä olevista ei ole ajatellut lähteä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää.

19 19 Kolmasosa työssä olevista vuotiaista ei aio jatkaa työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen. Yleisimmät edellytykset työssä jatkamiselle ovat oma terveys sekä taloudelliset tekijät Terveyteen liittyvät elintavat kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt ja noin puolet suomalaisista työssä olevista harrastaa kuntoilua vähintään kolme kertaa viikossa. Joka neljäs työssä oleva tupakoi ja puolet ei ole koskaan tupakoinut. Joka kolmas työssä oleva kuuluu alkoholin käytön suhteen riskiryhmään. Normaalipainoisten osuus työssä olevista pienenee tasaisesti. Joka kuudes työssä oleva nukkuu korkeintaan kuusi tuntia niinä viikonpäivinä, jotka ovat työpäiviä, miehistä joka viides ja naisista joka seitsemäs. Keskimäärin työssä olevat nukkuvat 7 tuntia työpäivinään. Joka kolmas työssä oleva syö työpaikkaruokalassa työpäivän aikana Työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Leino ja Pirjo Manninen Työterveyshuoltoa tutkittiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työterveyspalveluiden kattavuuden, tuottajien, sisältöjen sekä asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla, korkealla tasolla. Vuonna 29 yli puolet maatalousyrittäjistä ja reilu kolmasosa muista yrittäjistä sanoo järjestäneensä työterveyspalvelut. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuusprosentti nousee organisaation henkilöstömäärän lisääntyessä. Yksityisten lääkärikeskusten osuus palveluiden tuottajan lisääntyy ja vuonna 29 yli kolmasosa työssä olevista sai työterveyspalvelut niistä. Työterveyshuollon työpaikkakäyntien määrä on pysynyt ennallaan ja terveystarkastukset ovat hieman lisääntyneet edelliseen kolmivuotiskauteen verrattuna. Kolme neljästä antaa kiitettävän tai hyvän arvioinnin työterveyshuollon toiminnasta. Arviot työterveyshuollon toiminnasta ovat parantuneet vuodesta 2 alkaen. Erityisen tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan ollaan rahoituksen toimialalla ja vähemmän tyytyväisiä koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla. Koko työikäisen väestön avosektorin lääkärissäkäynneistä eniten käyntejä tehtiin työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle.

20 2 5. Kuvien, taulukoiden ja toimialataulukoiden numerot Taustakysymykset 1 Sukupuoli 2 Ikä luokiteltuna 3 Sosioekonominen asema 4 Ammattiasema 5 Koulutus 6 Ammattiryhmä 7 Toimiala 8 Työnantajasektori 9 Toimipaikan henkilömäärä 1 Koko organisaation henkilömäärä 11 Asuinlääni 12 Työpaikan taloudellinen tilanne 13 Tyytyväisyys nykyiseen palkkaan 14 Tyytyväisyys palkkakehitykseen Työsuhteet ja työajat 15 Työsuhdemuoto 16 Työaikamuoto 17 Työaika 18 Yötyö 19 Viikonlopputyö 2 Rahana tai vapaana korvattava ylityö 21 Rahana tai vapaana korvattavan ylityön määrä kuukaudessa 22 Ilman korvausta tehtävä ylityö 23 Ilman korvausta tehdyn ylityön määrä kuukaudessa 24 Mahdollisuudet säädellä työpäivän pituutta 25 Työaikojen jousto

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Läsnätyön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta Erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitos 4.11.2014 By MS Läsnätyö Ei tutkijoiden käyttämä termi: tarkoitetaan

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset

Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.) Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Työ ja ihminen Tutkimusraportti 41 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi

Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi 3 Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi Työn henkistä kuormittavuutta tarkastellaan kiireen ja vaikutusmahdollisuuksien sekä työn tarjoamien kehitysmahdollisuuksien ja työn herättämien myönteisten tuntemusten

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Työturvallisuuskeskus 3 2 Sisällysluettelo Huomioita... 3 Tietoja vastaajista... 3 Palkansaajien

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2006

Työ ja terveys Suomessa 2006 Työ ja terveys Suomessa 2006 Toimituskunta Timo Kauppinen Rauno Hanhela Pirjo Heikkilä Antti Kasvio Suvi Lehtinen Kari Lindström Jouni Toikkanen Antti Tossavainen Työterveyslaitos, Helsinki Työterveyslaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012 Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

"Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää"

Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää "Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää" Rauno Hanhela Aluejohtaja Työturvallisuuskeskuksen TAT-päivä 17.8.2010 Hotelli Linna Työterveyslaitos alueilla Perustettu 1945 Itsenäinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Voiko työssä voida hyvin?

Voiko työssä voida hyvin? Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot