TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009"

Transkriptio

1 TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 29 Merja Perkiö-Mäkelä Maria Hirvonen Anna-Liisa Elo Irja Kandolin Kaisa Kauppinen Timo Kauppinen Ritva Ketola Timo Leino Pirjo Manninen Sonja Miettinen Kari Reijula Simo Salminen Minna Toivanen Seppo Tuomivaara Maarit Vartiala Saara Venäläinen Marja Viluksela Työterveyslaitos, Helsinki 21

2 2 SISÄLLYS YHTEENVETO JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TAULUKOIDEN TAUSTAMUUTTUJAT TULOKSET Työsuhteet ja työajat Fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät Ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus Etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö Tapaturmat ja fyysinen väkivalta Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Terveydentila ja koettu työkyky Terveyteen liittyvät elintavat Työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit KUVIEN, TAULUKOIDEN JA TOIMIALATAULUKOIDEN NUMEROT... 2

3 3 Yhteenveto Työ ja terveys -haastattelututkimus on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä, tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastatteluja on tehty vuodesta 1997 alkaen. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomen työssä käyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Vuonna 29 haastateltiin 3363 työssä olevaa henkilöä, vastausprosentti oli 59. Valtaosa työssä olevista tekee säännöllistä päivätyötä eli työskentelee pääosin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana. Etätyötä tekee yksi seitsemästä työssä olevasta. Neljä kymmenestä palkansaajasta joustaa työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Perinteiset työympäristön haittatekijät, kuten melu, tärinä, erilaiset pölyt ja liuotinaineet sekä fyysisesti raskas työ aiheuttavat edelleen haittoja työpaikoilla. Joka neljäs työssä oleva kokee työnsä fyysisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä työssään käyttää liki kolme neljäsosaa työssä olevista. Joka kolmas kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja kiirettä työssään kokee joka toinen. Tyytyväisiä nykyiseen työhönsä on yhdeksän kymmenestä työssä olevasta. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikalla, työn tavoitteiden selkeys, esimiestyön tasapuolisuus ja hyvä työilmapiiri ovat suomalaisilla työpaikoilla kohtalaisen hyvässä kunnossa, joskin kehittämiselle on yhä tarvetta. Koetun työpaikkakiusaamisen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, mutta ei myöskään vähentynyt. Työ häiritsee useammin kotiasioita kuin kotiasiat työtä. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ristiriitoja aikaisempaa useammalla. Joka yhdeksäs työssä oleva oli joutunut vuonna 29 työtapaturmaan joko työpaikalla tai työmatkalla. Työssä olevista naisista joka kymmenes ja miehistä joka kahdeskymmenes oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä tai työmatkalla. Työssä olevat arvioivat terveydentilansa ja työkykynsä pääosin hyväksi ja kaksi kolmesta vähintään 45 -vuotiaasta olisi valmis jatkamaan työelämässä mukana oloa 63 ikävuoden jälkeen, jos edellytykset sille ovat kunnossa. Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt, mutta normaalipainoisten osuus työssä olevista pienenee tasaisesti. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla (92-93 ) tasolla. Vuonna 29 yli puolet maatalousyrittäjistä ja reilu kolmasosa muista yrittäjistä kertoo järjestäneensä työterveyspalvelut.

4 4 1. Johdanto Merja Perkiö-Mäkelä Tässä raportissa kuvataan Työ ja terveys -haastattelututkimuksen tulokset lyhyesti tekstein, kuvin ja taulukoin. Työ ja terveys -haastattelututkimus on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomen työssä käyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Aihealueita ovat: työsuhteet ja työajat, fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät, ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus, etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö, tapaturmat ja fyysinen väkivalta, työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä, työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri, tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, terveydentila ja koettu työkyky, terveyteen liittyvät elintavat sekä työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit. Ensimmäinen Työ ja terveys -haastattelututkimus tehtiin vuonna 1997 ja sen jälkeen vuosina 2, 23, 26 ja 29. Haastateltavat poimittiin vuosina satunnaisotantana väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 29 haastateltavien poiminta tehtiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta 2-64-vuotiaiden joukosta, mukana olivat myös ruotsinkieliset. Tutkimusaineiston koko eri vuosina on ollut henkilöä, vastausprosentti on vaihdellut :iin. raportti koostuu neljästä osasta Tekstiosiosta, jossa on kerrottu tutkimuksen toteutus sekä on koottu yhteen eri aihealueiden tärkeimmät tulokset. Kuvista, joissa esitetään trendikuvina vuosien tulokset. Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat suomenkieliset työssä olevat. Taulukoista, joissa esitetään haastattelun tulokset vuodelta 29 eri taustamuuttujien mukaan. (Erillinen verkkodokumentti: Työ ja terveys - haastattelututkimuksen taulukkoliite 29). Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan ja organisaation henkilömäärä sekä asuinlääni. Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat työssä olevat. Toimialataulukoista, joissa esitetään tulokset Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6 Tilanne eräillä aloilla mukaisesti. (Erillinen verkkodokumentti: Työ ja terveys -haastattelututkimuksen taulukkoliite 29). Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat työssä olevat.

5 5 2. Tutkimuksen toteutus Merja Perkiö-Mäkelä Työ ja terveys -haastattelututkimuksen vuosien tiedonkeruukierroksen haastattelut tehtiin Työterveyslaitoksen CATI -puhelinhaastatteluyksikössä Kuopiossa kunkin vuoden tammitoukokuussa. Vuoden 29 haastattelut tehtiin Tilastokeskuksen CATI- ja kenttähaastatteluyksiköissä helmi-toukokuussa 29. Vuosina haastateltavat poimittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 29 poiminta tehtiin satunnaisotantana vuotiaiden joukosta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, mukana myös ruotsinkieliset. Otoskoko on eri vuosina ollut noin 5 henkilöä. Lisäksi vuonna 29 tehtiin lisäotos seuraaville toimialoille: kemian- (1 henkilöä), metsä- (5 henkilöä) ja elintarviketeollisuus (1 henkilöä), tietoteknologia (1 henkilöä) sekä rakennusala (4 henkilöä). Lisäotos tehtiin, jotta Työ ja terveys Suomessa 29 kirjan eri toimialoille saatiin riittävästi haastatteluja. Vastausprosentti on vaihdellut eri vuosina :iin. Vuonna 29 vastausprosentti oli 59. Vuosina haastateltiin kaikki otoksessa olevat vuotiaat työikäiset, myös ei-työssä olevat (koettu terveydentila, elintavat). Vuonna 29 haastattelu kohdistui haastatteluhetkellä työssä oleviin henkilöihin (töissä, osa-aikaeläkkeellä, alle 6 kk sairauslomalla, alle 1 kk lomautetut). Raportissa tulokset esitetään kolmen aineiston avulla. Kuvina esitetään vuotiaiden suomenkielisten työssä olevien tilanne vuosina Haastattelujen määrät eri vuosina olivat: 1997, n=2136; 2, n=231; 23, n=2326; 26, n=2229; 29, n=2355. Taulukkoina esitetään vuotiaiden työssä olevien tilanne vuonna 29 eri taustamuuttujien mukaan, n=264. Toimialakohtaisissa taulukoissa ovat toimialat Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6, Tilanne eräillä aloilla, mukaisesti. Taulukoissa esitetään vuotiaiden työssä olevien tilanne vuonna 29. Tässä aineistossa on käytetty toimialarikastusta, n=2434. Työ ja terveys -haastattelun seuranta-aineisto edustaa Suomen työssä olevaa, suomenkielistä vuotiasta väestöä. Vuoden 29 aineisto edustaa myös vuotiaita ja ruotsinkielisiä.

6 6 3. Taulukoiden taustamuuttujat Merja Perkiö-Mäkelä, Marja Viluksela Taulukoiden taustamuuttujia ovat sukupuoli ikäryhmittäin, sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan ja koko organisaation henkilömäärä sekä asuinlääni. Sukupuoli ikäryhmittäin Sukupuoli tallennettiin haastattelussa kysymättä. Ikä selvitettiin kysymällä syntymävuosi. Vuoden 29 tulokset esitetään taulukoissa erikseen miehet ja naiset sekä sukupuolen mukaan eri ikäluokissa (224, 25-35, 35-44, ja vuotiaat). (kuvat ja taulukot 1-2). Sosioekonominen asema Sosioekonominen asema on määritelty Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokituksen (TK 1989, ammattiluokituksen 21 mukaan) mukaisesti. Sosioekonomista asemaa määritettäessä on käytetty haastateltavan ammattia sekä ammattiasemaa ( Oletko palkansaaja, yrittäjä vai maatalousyrittäjä? ) koskevia tietoja. Taulukoissa esitetään sosioekonomisen aseman luokat: maatalousyrittäjä, yrittäjä, ylempi toimihenkilö, alempi toimihenkilö, työntekijä (kuva ja taulukot 3). Ammattiasema Ammattiasema (palkansaaja/yrittäjä) luokiteltiin kysymällä "Oletko palkansaaja, itsenäinen yrittäjä (kuulut yrittäjän eläkevakuutuksen piiriin YEL) vai maatalousyrittäjä (kuulut maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen piiriin MYEL)? Neljäntenä vaihtoehtona oli: ei ole koskaan ollut töissä tai saanut palkkaa, vaikka olisikin valmistunut johonkin ammattiin. Tällöin haastattelu päättyi. Taulukoissa esitetään ammattiaseman luokat: palkansaajat, yrittäjät/maatalousyrittäjät (kuva ja taulukot 4). Koulutus Koulutusta koskevat vastaukset luokiteltiin haastattelujen jälkeen seuraaviin luokkiin: perusaste (ei loppuun suoritettua koulutusta, kansakoulu, peruskoulu tai keskikoulu, ammattikurssi tai työpaikalla saatu koulutus); keskiaste (lukio, ammatillinen koulu, myös oppisopimus); opistoaste (ammatillinen opisto); korkea-aste (ammattikorkeakoulu tai alempi korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinto) (kuva ja taulukot 5).

7 7 Ammattiryhmä Haastattelussa tiedusteltiin nykyistä ammattia. Ammattitieto luokiteltiin haastattelun aikana Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK 21) mukaan. TK 21 ammattiluokitus perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammattiluokituksesta johdettuun Euroopan unionin versioon ISCO-88 (COM):iin. Niissä ammattiluokka luokitellaan työtehtävien laadun ja henkilöltä vaadittavan ammatillisen pätevyystason ja koulutuksen mukaan (kuva ja taulukot 6). Taulukoissa ammattiryhmät on ilmoitettu Tilastokeskuksen (TK 21) ammattiluokituksen mukaan 1-numerotason tarkkuudella. Ammattipääryhmät ovat: johtajat ja ylimmät virkamiehet, erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu-, myynti ja hoitotyöntekijät, maanviljelijät, metsätyöntekijät, tms., rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät, muut työntekijät sekä sotilaat. Sotilaita aineistossa oli niin vähän, että heidän tuloksiaan ei esitetä ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa. Toimiala Työssäkäyntitilastosta saatiin alustava tieto toimialasta. Tämä tieto varmistettiin haastattelussa. Mikäli toimiala oli muuttunut, haastateltavilta tiedusteltiin avokysymyksellä heidän nykyisen työpaikkansa toimialaa toimipaikkatasolla ( Mikä toiminta, tai minkä tuotteiden tai palvelujen tuottaminen on toimipaikan pääasiallinen tehtävä? ). Toimipaikalla selvennettiin tarkoitettavan samassa osoitteessa sijaitsevaa, yhdentyyppistä toimintaa harjoittavaa ja samaan yritykseen tai vastaavaan kuuluvaa yksikköä. Taustamuuttujana toimialatiedot esitetään taulukon 3.1 mukaisesti. Taulukossa esitetään toimialoista taulukoissa käytetyt, tilasyistä lyhennetyt, nimet ja toimialojen nimet täydellisenä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön, kansanväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot sekä toimiala tuntematon toimialojen tuloksia ei esitetä taulukkoraportissa toimialakohtaisesti kyseisten toimialojen haastateltujen vähyyden vuoksi (kuva ja taulukot 7).

8 Taulukko 3.1. Taulukoissa käytetyt lyhennetyt toimialapääluokkien nimet ja vastaavat nimikkeet täydellisinä. 8 Toimialan lyhennetty nimi Toimialan nimi täydellisenä taulukoissa (Tilastokeskus 22) maa- ja metsätalous maatalous, riistatalous ja metsätalous kalatalous teollisuus kaivostoiminta ja louhinta teollisuus (metalliteollisuus: metallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden valmistus, metsäteollisuus: puutavara, puutavaratuotteet, massa, paperi, muu teollisuus: muu kuin metalli- tai metsäteollisuus) rakentaminen rakentaminen kauppa ja korjaus tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus majoitus ja ravitsemus majoitus- ja ravitsemistoiminta kuljetus ja tietoliikenne kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitus rahoitustoiminta yritystenväliset palvelut kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut julkishallinto julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus koulutus koulutus terveys- ja sosiaalipalvelut terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muut palvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Tilastokeskuksen toimialaluokitus 22 perustuu EY:n toimialastandardiin (NACE 22). Julkisen sektorin yksikköjä luokitellaan saman periaatteen mukaan kuin yrityksiäkin. Kaikki eivät siis kuulu julkisen hallinnon pääluokkaan, vaan yksiköt pyritään sijoittamaan toimintansa sisällön mukaan. Esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sijoitetaan koulutuksen pääluokkaan ja sairaalat terveydenhuollon pääluokkaan. Työnantajasektori Työssä olevilta tiedusteltiin, oliko heidän työnantajansa valtio (myös valtion liikelaitokset), kunta (myös kuntien liikelaitokset) tai kuntayhtymä vai yksityinen työnantaja (myös valtion/kuntien kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt). Taulukoissa esitetään työnantajasektorin luokat: valtio, kunta tai kuntayhtymä, yksityinen työnantaja (kuva ja taulukot 8).

9 9 Toimipaikan henkilömäärä Toimipaikan henkilömäärää kysyttiin avokysymyksellä ja vastaukset kirjattiin valmiisiin luokkiin (7 kpl), jotka tuloksissa yhdistettiin viideksi luokaksi. Toimipaikka määriteltiin kuten edellä toimialan kohdalla on kuvattu. Jos haastateltava ei osannut arvioida toimipaikan henkilömäärää, kirjattiin mahdollisuuksien mukaan toimipaikan nimi tai muu tieto, jonka perusteella toimipaikan koko voitiin jälkikäteen selvittää. Taulukoissa esitetään toimipaikan henkilömäärän luokat: 1, 2-9, 1-49, 5-249, 25- (kuva ja taulukot 9). Koko organisaation henkilömäärä Koko organisaation kokoa tiedusteltiin työssä olevilta avokysymyksellä, jonka vastaus luokiteltiin samoin kuin toimipaikan koko seitsemään luokkaan. Yksityissektorilla koko organisaation henkilömäärällä tarkoitettiin koko yrityksen (kaikki toimipaikat) tai vastaavasti koko konsernin henkilömäärää. Kuntasektorilla koko organisaation henkilömäärään laskettiin kaikki kunnan palveluksessa olevat. Valtiosektorilla puolestaan koko organisaation henkilömäärä ei tarkoittanut kaikkia valtion palveluksessa olevia, vaan organisaatioiksi laskettiin erikseen esim. eduskunta, kukin yliopisto, eri ministeriöt jne. Mikäli haastateltava ei tiennyt lukumäärää, kirjattiin toimipaikan tai organisaation nimi ja tieto tarkistettiin jälkikäteen. Haastattelijoita perehdytettiin luokittelutapaan ja epäselvissä tapauksissa suositeltiin organisaation nimen kirjaamista. Taulukoissa käytetään kuutta luokkaa: 1, 2-9, 1-49, 5-249, , 1- (kuva ja taulukot 1). Asuinlääni Haastattelussa kysyttiin, onko asuinkunta edelleen sama kuin otoksessa (otoksesta saatiin kotikunnan kuntanumero) ja tarvittaessa kysyttiin uusi asuinkunta. Tiedon perusteella määritettiin Tilastokeskuksen vuoden 1997 luokituksen mukainen läänitieto. Taulukoissa esitetään luokat: Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni (kuva ja taulukot 11). Toimialataulukot Toimialakohtaisissa taulukoissa on käytetty Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6, Tilanne eräillä aloilla, mukaista luokittelua. Taulukoissa esitetään luokat: maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, rakentaminen, kaupan ala, liikenne ja logistiikka, tieto- ja viestintäteknologia, turvallisuusala, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, koulutus (toimialataulukot 1-149).

10 1 4. Tulokset 4.1 Työsuhteet ja työajat kuvat ja taulukot Irja Kandolin Muutostahti työelämässä on voimistunut, mikä edellyttää työajan ja paikan joustoja. Vuonna 29 neljä kymmenestä palkansaajasta jousti työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Vain joka kolmannella oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, jolloin he voivat itse säädellä työpäivän pituutta. Työntekijöiden työaikatoiveet voivat vaihdella työuran eri aikoina ja painottua eri tavoin esimerkiksi opiskelun, perheen ja vapaa-ajan sekä ikääntymisen vaatimusten mukaan. Työaikajoustot eivät ole juuri lisääntyneet 2 -luvulla, eniten joustivat ylemmät toimihenkilöt ja vähiten yksilöllisen jouston mahdollisuuksia oli palvelu-, myynti- ja hoitotyössä. Joustamisen tasapaino yhtäältä yrityksen ja toisaalta työntekijöiden tarpeiden mukaan on osoittautunut tärkeäksi organisaation toiminnan kannalta. Tällainen molemminpuolinen työaikajousto tukee työntekijöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kolme neljäsosaa palkansaajista teki vuonna 29 kuten aiemminkin 2-luvulla säännöllistä päivätyötä eli työskenteli pääosin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana. Rahana tai vapana korvattuja ylitöitä edellisen 12 kuukauden aikana oli tehnyt palkansaajista runsas neljännes. Etenkin miesten keskuudessa korvatut ylityöt ovat 2-luvulla selvästi vähentyneet. Vuonna 29 naiset tekivät ylitöitä lähes yhtä usein kuin miehet. Ilman mitään korvausta työtä oli tehnyt yksi kymmenestä palkansaajasta tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana, naiset yhtä usein kuin miehet. Ilman korvausta työskentely oli vuonna 29 yhtä yleistä kuin vuosikymmenen alussa. Palkansaajien työsuhteet jaetaan yleensä kahteen ryhmään: vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsuhde. Osa määräaikaisista työsuhteista on ns. keikkaluonteisia kuten esimerkiksi vuokratyö. Valtaosalla palkansaajista työsuhde oli vakituinen vuonna 29. Määräaikaiset ja keikkaluonteiset työsuhteet eivät ole 2-luvulla lisääntyneet. Nuoret, alle 35- vuotiaat olivat useimmin määräaikaisessa työsuhteessa, nuoret naiset useammin kuin nuoret miehet. Määräaikaisia työsuhteita oli hieman useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja useimmin korkean asteen koulutetuilla.

11 Fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät kuvat ja taulukot Timo Kauppinen, Kari Reijula Melu, kylmyys ja tärinä ovat työssä esiintyviä fysikaalisia tekijöitä. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. pölyt, liuotinaineet ja monet muut terveydelle haitalliset kemikaalit. Sisäilmassa terveysongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi ilman kuivuus, kylmyys, tunkkaisuus, homeet ja tupakansavu. Melulle ja tärinälle altistuvien määrä näyttää hieman vähenevän, vaikka melulle ja tärinälle altistuu edelleen noin,5 miljoonaa henkilöä. Toimialoista maa- ja metsätalous, metsäteollisuus ja rakentaminen ovat merkittävimmät toimialat, missä melulle ja tärinälle altistutaan usein samanaikaisesti. Kemiallisille tekijöille altistuminen ei ole merkittävästi vähentynyt, vaan näyttää pysyvän samalla tasolla kuin aiemmin 2-luvulla. Pölyjä esiintyi nyt, kuten aiemminkin, lähes joka toisen työympäristössä. Eniten pölyt haittasivat rakentamisessa, maataloudessa ja teollisuudessa. Fysikaalisiin ja kemiallisiin altisteisiin liittyvä koettu haitallisuus ei ole 2-luvulla juurikaan vähentynyt, vaikka mittausten ja asiantuntija-arvioiden mukaan altistumistasot ovat yleensä jonkin verran laskeneet. Syynä tähän voi olla, että aiempaa matalammat altistumiset koetaan haitallisiksi. Sisäilmaston laadulla on olennainen merkitys työntekijöiden terveydelle. Huono sisäilmasto haittaa viihtyvyyttä ja pahimmillaan sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa työperäisiä sairauksia. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa syöpää (radon, asbesti, ympäristön tupakansavu), allergioita (eläinepiteeli, pölypunkki, home) tai ärsytysoireita (haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pöly, mikrobit). Veto, kuiva ilma, tunkkainen ilma ja pöly ovat yleisimpiä sisäilmastoongelmien aiheuttajia toimistotyöpaikoilla. Sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla vaivasi yleisimmin melu, kuiva ja tunkkainen ilma sekä veto. Kaupan alalla yleisimmät haitat olivat kylmyys, pöly ja melu. Homeen hajua työpaikan sisätiloissa raportoi joka viides työntekijä sosiaali- ja terveysalalta ja koulutuksen piirissä työskentelevistä. Tupakkalaki on oleellisesti vähentänyt altistumista tupakansavulle työssä.

12 Ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus kuvat ja taulukot Ritva Ketola, Merja Perkiö-Mäkelä Aihealuetta käsiteltiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työtilojen toimivuutta, työn fyysistä kuormittavuutta, nostotyötä, työasentoja ja toistotyötä selvittävien kysymysten avulla. Työpaikan hyvä ergonomia vähentää ja tasaa fyysistä kuormitusta. Silloin valmistettavat tuotteet, työ, työpaikat, työvälineet ja työympäristö on sovitettu mahdollisimman hyvin ihmisten edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi. Kaksi kolmasosaa työssä olevista kokee, että tilat, joissa he pääasiassa työskentelevät ovat työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset. Eniten kehittämisen tarvetta on terveys- ja sosiaalipalveluiden, majoituksen ja ravitsemuksen sekä rakentamisen toimialoilla. Työn koettu fyysinen kuormittavuus ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Joka neljäs työssä oleva kokee työnsä fyysisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Erityisesti vuotiaat naiset, maa- ja metsätalouden, majoituksen ja ravitsemuksen, rakentamisen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla työskentelevät kokevat työn fyysisesti rasittavaksi. Joka kahdeksas työssä oleva nostaa yli 25 kilon taakkoja käsivoimin. Yleisintä tämä on maa- ja metsätalouden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Joka neljäs työssä oleva työskentelee vähintään 1-2 tuntia päivässä selkä hankalassa työasennossa ja joka kymmenes yläraajat hartiatason yläpuolella. Toistotyö on lisääntynyt ja joka kolmannen työhön sisältyy useita kertoja minuutissa samanlaisena toistuvia käden työliikkeitä vähintään 1-2 tuntia päivässä. Erityisen yleistä toistotyö on majoituksen ja ravitsemuksen sekä rakentamisen toimialoilla.

13 Etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö kuvat ja taulukot Seppo Tuomivaara Etätyön tekemistä tiedusteltiin haastateltavilta kysymyksellä "Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Periaatteessa tätä työtä voidaan tehdä myös työnantajan tiloissa. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Oletko viimeisen vuoden sisällä tehnyt etätyötä?" Viimeisen kuuden vuoden aikana etätyö on lisääntynyt vuodesta 23 vuoteen 26 mutta sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Vuonna 29 etätyötä teki edelleen hieman vähemmän kuin yksi kuudesosa työssä olevista. Miehet tekivät etätyötä useammin kuin naiset. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat joko johtajina, ylimpinä virkamiehinä, erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina. Etätöistä kirjallisesti sopiminen kaksinkertaistui viimeisen kolmen vuoden aikana korkea-asteen koulutuksen saaneiden, ylempien toimihenkilöiden, johtajien ja ylempien virkamiesten sekä erityisasiantuntijoiden keskuudessa. Työtä tehdään kannettavien välineiden ansiosta tarpeen mukaan siellä missä liikutaan. Haastattelussa kysyttiin onko työskennellyt viimeisen 12 kuukauden aikana työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona, entä onko työskennellyt matkustaessaan kulkuneuvossa, tai onko työskennellyt muissa julkisissa tiloissa ja vielä lisäksi, onko työskennellyt kotona tai onko koti varsinainen työpaikka. Oman työpaikan ulkopuolella työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona sekä kotona työskenteli noin kolmasosa vastanneista. Miehet työskentelivät monessa paikassa tai liikkuivat työssään työpaikan ulkopuolella yleisemmin kuin naiset. Kulkuneuvossa matkustettaessa ja muulla julkisella paikalla työskenteli noin yksi viidesosa työssä olevista. Ikäryhmittäin aktiivisimpia monessa paikassa työskentelijöitä olivat vuotiaat. Monipaikkaista ja liikkuvaa työtä tekivät yleisimmin ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Huomionarvoista on heidän runsas ja säännöllinen työskentelynsä kotona. Mikrotietokoneen tai tietokonepäätteen työkäyttö on yleistynyt vuosien 23 ja 26 välisen tasaisen vaiheen jälkeen. Käyttäjiä on nyt liki kolme neljäsosaa työssä olevista. Alle 45-vuotiaat käyttävät yleisemmin työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Lähes kaikki ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä asiantuntijatyössä työskentelevät käyttävät työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Yli puolet käytti sitä työssään yli 4 tuntia päivittäin. Kannettavaa tietokonetta käytti työssään vuonna 29 kaksi viidesosaa työssä olevista. Kannettava oli yleisimmin johtajan ja ylimmän virkamiehen sekä sosioekonomiselta asemaltaan yrittäjiin tai ylempiin toimihenkilöihin lukeutuvan työväline. Kannettavaa tietokonetta käyttävistä noin puolella oli työpisteessään kannettavaa varten myös erillinen näppäimistö ja näyttö.

14 Tapaturmat ja fyysinen väkivalta kuvat ja taulukot 58-6 Simo Salminen Joka yhdeksäs työssä oleva oli joutunut työtapaturmaan joko työpaikalla tai työmatkalla. Tapaturmiin joutuminen on vähentynyt hieman vuodesta 26. Molemmat sukupuolet joutuivat työtapaturmaan yhtä usein. Eniten tapaturmia sattui maa- ja metsätaloudessa. Joka seitsemäs vastaaja koki tapaturmavaaran työssään melko tai erittäin suureksi. Heidän osuutensa on kasvanut hieman vuodesta 26. Työssä olevista naisista joka kymmenes ja miehistä joka kahdeskymmenes oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä tai työmatkalla. Molempien sukupuolten osalta väkivallan tai sen uhan kokemukset ovat lisääntyneet vuodesta 26. Eniten väkivaltaa koetaan terveys- ja sosiaalipalveluissa, joissa lähes joka neljäs työntekijä oli joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Myös julkishallinnon työntekijöiden väkivaltakokemukset olivat lisääntyneet huomattavasti. 4.6 Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä kuvat ja taulukot Anna-Liisa Elo Työnsä koki henkisesti rasittavaksi kolmasosa suomalaisista työssä olevista vuonna 29. Osuus on hieman pienentynyt vuodesta 1997 alkaen. Henkistä rasittavuutta kokivat eniten ylemmät toimihenkilöt, kunta-alalla työskentelevät ja erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevät. Ammattiryhmistä henkistä rasittavuutta kokivat eniten johtajat ja ylimmät virkamiehet, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Henkisen rasittavuuden kokemus on silti vähentynyt näissä ryhmissä vuodesta 1997 alkaen. Emotionaalinen eli kielteisten tunteiden aiheuttama kuormitus oli tavallisinta koulutusalalla, jossa sitä koki noin joka viides palkansaaja. Kiirettä työssään koki lähes puolet työssä olevista, naiset useammin kuin miehet. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikallaan koki hyviksi puolet työssä olevista, ylemmät toimihenkilöt, miehet sekä rahoitusalalla ja kaupan ja korjauksen alalla työskentelevät muita useammin. Työn imua eli tarmokkuutta ja innostuneisuutta työssään koki vähintään muutaman kerran viikossa yli puolet työssä olevista. Tyytyväisiä nykyiseen työhönsä oli yhdeksän kymmenestä työssä olevasta.

15 Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri kuvat ja taulukot Irja Kandolin, Maarit Vartia Työyhteisön toimivuus, esimiestyö sekä työilmapiiri ja työpaikan vuorovaikutussuhteet ovat keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä työssä. Toimivassa työyhteisössä yhteisistä asioista keskustellaan, työntekijät ovat selvillä työnsä tavoitteista, työnjako on selkeä, vastuut määritelty ja toimintatavat selkeät. Esimiehen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus näkyvät työntekijöiden hyvinvoinnissa ja sairauspoissaoloissa. Kiusaamisen kokemus työssä heijastaa usein huonoa työilmapiiriä ja ongelmia työyhteisön toimivuudessa. Organisaation johto huolehtii työpaikan toimivuudesta seuraamalla työoloja ilmapiirikartoituksin ja tukemalla työyhteisön kehittämistyötä. Työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä selvitettiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työpaikan kehittämistoiminnan, organisaation toiminnan, johtamisen, sosiaalisen ympäristön ja ilmapiirin, innovatiivisuuden sekä oppimisen mahdollisuuden näkökulmasta. Työntekijän henkistä hyvinvointia voidaan edistää työtä kehittämällä. Työilmapiirikysely oli toteutettu useamman kuin kahden kolmasosan ja työyhteisön kehittämishanke noin joka toisen palkansaajan työpaikalla viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikalla, työn tavoitteiden selkeys, esimiestyön tasapuolisuus ja hyvä työilmapiiri ovat suomalaisilla työpaikoilla kohtalaisen hyvässä kunnossa, joskin kehittämiselle on yhä tarvetta. Koetun työpaikkakiusaamisen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, mutta ei myöskään vähentynyt. Tärkeää työorganisaatioissa on kiinnittää huomio edelleen myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, vaikka se sujuu ilman ongelmia aikaisempaa useammalla.

16 Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä kuvat ja taulukot 9-96 Kaisa Kauppinen, Sonja Miettinen Suomalainen työelämä on voimakkaan eriytynyt eli segregoitunut sukupuolen mukaan eri työaloihin ja ammattiryhmiin sekä eritasoisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Pystysuora eriytyminen tarkoittaa hierarkkisten asemien sukupuolittumista ja vaakasuora eriytyminen sitä, että miehet ja naiset työskentelevät eri toimialoilla ja eri työtehtävissä. Eriytymisen seurauksena naiset ja miehet altistuvat erilaisille työympäristöille ja työolosuhteille. Naisten osuus on hieman kasvanut johtajien ja ylimpien virkamiesten ammattiryhmässä. Naiset ovat johtajina naisvaltaisilla terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Miesten johtajanimikkeitä ovat pää- ja toimitusjohtajat, tuotanto- ja linjajohtajat sekä kaupan johtajat, kun taas naisen johtajanimikkeitä ovat henkilöstöjohtajat, talous- ja hallintojohtaja sekä mainos- ja tiedotusjohtaja. Vuonna 29 vaakasuorassa eriytymisessä ei ole nähtävissä lieventymisen merkkejä. Miehisiä ammattiryhmiä ovat edelleen rakennus-, korjaus ja valmistustyöt sekä prosessi- ja kuljetustyöt. Naisvaltaisia ammattiryhmiä ovat palvelu-, myynti- ja hoitotyöt sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöt. Miesten arviot sukupuolisen kohtelun tasapuolisuudesta ovat myönteisempiä kuin naisten. Vuonna 29 miehistä kolme neljäsosaa ja naisista joka toinen arvioi sukupuolten välisen kohtelun olevan täysin tasapuolista. Naisista 54 ja miehistä 64 koki työpaikalla eri-ikäisten kohtelun olevan täysin tasapuolista. Jos epätasapuolista kohtelua oli koettu, nuoret sanoivat sen kohdistuvan useammin nuoriin, kun taas vanhemmat sanoivat sen kohdistuvan vanhempiin. Yksi epätasapuolisen kohtelun ilmentymä on seksuaalinen häirintä. Se tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena (seksistiset vitsit tai huomautukset, vihjailevat katseet tai eleet, koskettelu tai nipistely). Vuonna 29 työssä olevista naisista 3 ja miehistä 1 ilmoitti kokeneensa kuluneen vuoden aikana tämänkaltaista häirintää työssään. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 naista ja noin 12 miestä.

17 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kuvat ja taulukot Minna Toivanen, Kaisa Kauppinen, Sonja Miettinen Työ ja muu elämä voivat tukea toisiaan, mutta joskus työn ja muun elämän vaatimukset saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kotiasiat saattavat kuormittaa tai häiritä työvelvoitteiden täyttämistä, samoin työ voi läikkyä kotiin tai vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi vanhempana toimimiseen. Työ häiritsee useammin kotiasioita kuin kotiasiat työtä. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ristiriitoja aikaisempaa useammalla. Työn ja perheen väliset ristiriidat ovat viime vuosina vähentyneet kaikissa perhevaiheessa, mutta erityisesti pienten lasten äideistä ansiotyöstä johtuvia kotiasioiden laiminlyönnin tuntemuksia oli aikaisempaa harvemmalla. Tästä myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta kodin ja työn välinen ristiriita koskee edelleen erityisesti lapsiperheitä ja alle kouluikäisten lasten vanhempia. Perhevaiheen lisäksi työ, sen luonne ja vaativuus heijastuvat eri elämänalueiden väliseen vuorovaikutukseen ja ristiriitakokemusten yleisyyteen. Ammattiryhmistä laiminlyönnin tuntemuksia oli erityisesti johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä kuten myös yrittäjillä ja esimiesasemassa olevilla. Kahden aikuisen tai vanhemman taloudessa puolisot joutuvat usein neuvottelemaan perhe- ja työvelvoitteiden jakamisesta ja siihen liittyvästä ajankäytöstä. Tasapuolinen työnjako lastenhoidossa on lisääntynyt koko 2-luvun. Kuitenkin edelleen naiset arvioivat huolehtivansa enemmän kuin miehet kodin vastuista, kuten lastenhoidosta tai kotitöistä, mikä helposti verottaa naisten jaksamista, ja voi rajoittaa naisten toimintaa työelämässä. Sukupuolten väliset erot ovat suuremmat kotitöiden kuin lastenhoidon työnjaossa. 2-luvun lopulla työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu valtaosalla, niin naisista kuin miehistäkin, varsin hyvin. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ovat vähentyneet ja tasapuolinen työnjako vanhemmuuden velvoitteiden hoitamisessa näyttää lisääntyvän. Vaikka pienten lasten vanhemmuus usein kuormittaa, on se myös elämänvaihe, jolla on todettu olevan monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia työntekijöille. Vuonna 29 noin viidennes työssä olevista ilmoitti huolehtivansa ansiotyönsä ohella läheisestään, joka tarvitsee apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Useimmat huolehtivat omasta tai puolison vanhemmasta. Huolehtimisen kohteena mainittiin myös muu sukulainen tai läheinen, kuten naapuri tai ystävä. Lisäksi osa työssä olevista huolehti sairaasta tai vammaisesta lapsesta tai puolisosta. Huolehtiminen oli luonteeltaan tiivistä: selvä enemmistö huolehti kerran viikossa tai useammin läheisestään. Huolenpitovastuut ovat tyypillisimmillään keski-ikäisillä: vuotiaista naisista runsas neljännes ja miehistä viidennes sanoi huolehtivansa apua tarvitsevasta läheisestä oman ansiotyön ohella. Puolet vastaajista olisi valmis jäämään työstä pois hoitaakseen

18 18 aputarvitsevaa läheistään, ja kolmasosa vastasi ehkä" tilanteesta riippuen. Useimmat asettivat töistä poisjäämisen ehdoksi riittävän taloudellisen korvauksen ja mahdollisuuden palata takaisin töihin hoivavaiheen jälkeen. 4.1 Terveydentila ja koettu työkyky kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä Terveydentilaa kuvataan henkilön arviolla terveydentilasta oman ikäisiin verrattuna, lääkärin toteamilla pitkäaikaissairauksilla, pitkäaikaissairauden haittaavuudella työssä, erilaisten ruumiillisten ja henkisten oireiden esiintymisellä sekä niiden koetulla työhön liittyvyydellä. Koettua työkykyä kuvataan työkyvyn pistemäärällä -1, työkyvyn arviolla työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten suhteen sekä arviolla työssä jatkamisesta vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi pyydettiin vuotiailta arvioita niistä asioista, joiden perusteella voisi jatkaa työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen. Reilut kaksi kolmasosaa työssä olevista arvioi terveydentilansa ikätovereihin verrattuna hyväksi. Joka seitsemännellä työssä olevalla on jokin työssä haittaava pitkäaikaissairaus, niistä yleisimpiä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Runsaalla kolmasosalla työssä olevista oli viimeisen 6 kuukauden aikana ollut pitkään tai toistuvasti sellaisia henkisiä tai ruumiillisia vaivoja tai oireita, jotka aiheutuvat työstä tai joita työ pahentaa. Tällaisia tuki- ja liikuntaelinoireita oli ollut joka kolmannella ja psyykkisiä oireita joka yhdeksännellä työssä olevista. Joka neljännelle palkansaajalle oli tehty tai oli suunnitteilla muutoksia työoloihin työstä aiheutuvien tai työstä pahenevien oireiden vuoksi. Noin kahdella kolmasosalla työssä olevista oli viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti tuki- ja liikuntaelinoireita, yleisimpiä olivat niska-hartiavaivat. Puolet työssä olevista oli kokenut usein jotain psyykkistä oiretta, yleisimmin väsymystä. Vuonna 29 8 työssä olevista koki melko tai erittäin paljon stressiä. Työssä olevat arvioivat työkykynsä pääosin hyväksi. Asteikolla -1 työssä olevien keskiarvo vuonna 29 oli 8,4. Myös työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten suhteen työkyky koetaan hyväksi. Kolme neljäsosaa työssä olevista piti varmana tai todennäköisenä, että terveytensä puolesta pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. Noin puolet työssä olevista ei ole ajatellut lähteä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää.

19 19 Kolmasosa työssä olevista vuotiaista ei aio jatkaa työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen. Yleisimmät edellytykset työssä jatkamiselle ovat oma terveys sekä taloudelliset tekijät Terveyteen liittyvät elintavat kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt ja noin puolet suomalaisista työssä olevista harrastaa kuntoilua vähintään kolme kertaa viikossa. Joka neljäs työssä oleva tupakoi ja puolet ei ole koskaan tupakoinut. Joka kolmas työssä oleva kuuluu alkoholin käytön suhteen riskiryhmään. Normaalipainoisten osuus työssä olevista pienenee tasaisesti. Joka kuudes työssä oleva nukkuu korkeintaan kuusi tuntia niinä viikonpäivinä, jotka ovat työpäiviä, miehistä joka viides ja naisista joka seitsemäs. Keskimäärin työssä olevat nukkuvat 7 tuntia työpäivinään. Joka kolmas työssä oleva syö työpaikkaruokalassa työpäivän aikana Työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Leino ja Pirjo Manninen Työterveyshuoltoa tutkittiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työterveyspalveluiden kattavuuden, tuottajien, sisältöjen sekä asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla, korkealla tasolla. Vuonna 29 yli puolet maatalousyrittäjistä ja reilu kolmasosa muista yrittäjistä sanoo järjestäneensä työterveyspalvelut. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuusprosentti nousee organisaation henkilöstömäärän lisääntyessä. Yksityisten lääkärikeskusten osuus palveluiden tuottajan lisääntyy ja vuonna 29 yli kolmasosa työssä olevista sai työterveyspalvelut niistä. Työterveyshuollon työpaikkakäyntien määrä on pysynyt ennallaan ja terveystarkastukset ovat hieman lisääntyneet edelliseen kolmivuotiskauteen verrattuna. Kolme neljästä antaa kiitettävän tai hyvän arvioinnin työterveyshuollon toiminnasta. Arviot työterveyshuollon toiminnasta ovat parantuneet vuodesta 2 alkaen. Erityisen tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan ollaan rahoituksen toimialalla ja vähemmän tyytyväisiä koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla. Koko työikäisen väestön avosektorin lääkärissäkäynneistä eniten käyntejä tehtiin työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle.

20 2 5. Kuvien, taulukoiden ja toimialataulukoiden numerot Taustakysymykset 1 Sukupuoli 2 Ikä luokiteltuna 3 Sosioekonominen asema 4 Ammattiasema 5 Koulutus 6 Ammattiryhmä 7 Toimiala 8 Työnantajasektori 9 Toimipaikan henkilömäärä 1 Koko organisaation henkilömäärä 11 Asuinlääni 12 Työpaikan taloudellinen tilanne 13 Tyytyväisyys nykyiseen palkkaan 14 Tyytyväisyys palkkakehitykseen Työsuhteet ja työajat 15 Työsuhdemuoto 16 Työaikamuoto 17 Työaika 18 Yötyö 19 Viikonlopputyö 2 Rahana tai vapaana korvattava ylityö 21 Rahana tai vapaana korvattavan ylityön määrä kuukaudessa 22 Ilman korvausta tehtävä ylityö 23 Ilman korvausta tehdyn ylityön määrä kuukaudessa 24 Mahdollisuudet säädellä työpäivän pituutta 25 Työaikojen jousto

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Läsnätyön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta Erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitos 4.11.2014 By MS Läsnätyö Ei tutkijoiden käyttämä termi: tarkoitetaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

Turvattomuus työelämässä, väkivalta Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020 Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset

Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.) Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Työ ja ihminen Tutkimusraportti 41 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018 Timo Kietäväinen 9.8.2018 / Kuntajohtajapäivät (Joensuu) Tausta Kuntajohtajien työhyvinvointikysely on toteutettu aikaisemmin Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteistyönä

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin?

Työolobarometri 2017: Miltä työelämä näyttää palkansaajien silmin? Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training National Reference Points (EQAVET NRP) Decision number - 2017-0842/001-001 Project Nr 586540-EPP-1-2017-1-FI-EPPKA3-EQAVET-NRP

Lisätiedot

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos

Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos LAUSUNTO SK17004 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Peltolan koulun työntekijöille tehtiin huhtikuussa 2017

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin

Lisätiedot

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN 21.2.2017 Kirsi Heikkilä-Tammi Tutkimusjohtaja, Työhyvinvointi Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä, ja joilla

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto

Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1 Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa

Lisätiedot

Kirkon työolobarometri 2011

Kirkon työolobarometri 2011 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita

Lisätiedot

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Laadukas ammatillinen koulutus syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa, ja yhteistyön merkitys kasvaa ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä. Tiiviillä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä työelämässä

Seksuaalinen häirintä työelämässä TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot