TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009"

Transkriptio

1 TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 29 Merja Perkiö-Mäkelä Maria Hirvonen Anna-Liisa Elo Irja Kandolin Kaisa Kauppinen Timo Kauppinen Ritva Ketola Timo Leino Pirjo Manninen Sonja Miettinen Kari Reijula Simo Salminen Minna Toivanen Seppo Tuomivaara Maarit Vartiala Saara Venäläinen Marja Viluksela Työterveyslaitos, Helsinki 21

2 2 SISÄLLYS YHTEENVETO JOHDANTO TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TAULUKOIDEN TAUSTAMUUTTUJAT TULOKSET Työsuhteet ja työajat Fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät Ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus Etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö Tapaturmat ja fyysinen väkivalta Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Terveydentila ja koettu työkyky Terveyteen liittyvät elintavat Työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit KUVIEN, TAULUKOIDEN JA TOIMIALATAULUKOIDEN NUMEROT... 2

3 3 Yhteenveto Työ ja terveys -haastattelututkimus on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä, tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastatteluja on tehty vuodesta 1997 alkaen. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomen työssä käyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Vuonna 29 haastateltiin 3363 työssä olevaa henkilöä, vastausprosentti oli 59. Valtaosa työssä olevista tekee säännöllistä päivätyötä eli työskentelee pääosin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana. Etätyötä tekee yksi seitsemästä työssä olevasta. Neljä kymmenestä palkansaajasta joustaa työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Perinteiset työympäristön haittatekijät, kuten melu, tärinä, erilaiset pölyt ja liuotinaineet sekä fyysisesti raskas työ aiheuttavat edelleen haittoja työpaikoilla. Joka neljäs työssä oleva kokee työnsä fyysisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä työssään käyttää liki kolme neljäsosaa työssä olevista. Joka kolmas kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja kiirettä työssään kokee joka toinen. Tyytyväisiä nykyiseen työhönsä on yhdeksän kymmenestä työssä olevasta. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikalla, työn tavoitteiden selkeys, esimiestyön tasapuolisuus ja hyvä työilmapiiri ovat suomalaisilla työpaikoilla kohtalaisen hyvässä kunnossa, joskin kehittämiselle on yhä tarvetta. Koetun työpaikkakiusaamisen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, mutta ei myöskään vähentynyt. Työ häiritsee useammin kotiasioita kuin kotiasiat työtä. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ristiriitoja aikaisempaa useammalla. Joka yhdeksäs työssä oleva oli joutunut vuonna 29 työtapaturmaan joko työpaikalla tai työmatkalla. Työssä olevista naisista joka kymmenes ja miehistä joka kahdeskymmenes oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä tai työmatkalla. Työssä olevat arvioivat terveydentilansa ja työkykynsä pääosin hyväksi ja kaksi kolmesta vähintään 45 -vuotiaasta olisi valmis jatkamaan työelämässä mukana oloa 63 ikävuoden jälkeen, jos edellytykset sille ovat kunnossa. Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt, mutta normaalipainoisten osuus työssä olevista pienenee tasaisesti. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla (92-93 ) tasolla. Vuonna 29 yli puolet maatalousyrittäjistä ja reilu kolmasosa muista yrittäjistä kertoo järjestäneensä työterveyspalvelut.

4 4 1. Johdanto Merja Perkiö-Mäkelä Tässä raportissa kuvataan Työ ja terveys -haastattelututkimuksen tulokset lyhyesti tekstein, kuvin ja taulukoin. Työ ja terveys -haastattelututkimus on Työterveyslaitoksen kolmen vuoden välein tekemä tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu. Haastattelututkimuksella kerätään kattavaa seurantatietoa Suomen työssä käyvän väestön työstä, työoloista ja työterveydestä. Aihealueita ovat: työsuhteet ja työajat, fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät, ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus, etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö, tapaturmat ja fyysinen väkivalta, työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä, työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri, tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, terveydentila ja koettu työkyky, terveyteen liittyvät elintavat sekä työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit. Ensimmäinen Työ ja terveys -haastattelututkimus tehtiin vuonna 1997 ja sen jälkeen vuosina 2, 23, 26 ja 29. Haastateltavat poimittiin vuosina satunnaisotantana väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 29 haastateltavien poiminta tehtiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta 2-64-vuotiaiden joukosta, mukana olivat myös ruotsinkieliset. Tutkimusaineiston koko eri vuosina on ollut henkilöä, vastausprosentti on vaihdellut :iin. raportti koostuu neljästä osasta Tekstiosiosta, jossa on kerrottu tutkimuksen toteutus sekä on koottu yhteen eri aihealueiden tärkeimmät tulokset. Kuvista, joissa esitetään trendikuvina vuosien tulokset. Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat suomenkieliset työssä olevat. Taulukoista, joissa esitetään haastattelun tulokset vuodelta 29 eri taustamuuttujien mukaan. (Erillinen verkkodokumentti: Työ ja terveys - haastattelututkimuksen taulukkoliite 29). Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan ja organisaation henkilömäärä sekä asuinlääni. Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat työssä olevat. Toimialataulukoista, joissa esitetään tulokset Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6 Tilanne eräillä aloilla mukaisesti. (Erillinen verkkodokumentti: Työ ja terveys -haastattelututkimuksen taulukkoliite 29). Tutkimusaineiston muodostavat vuotiaat työssä olevat.

5 5 2. Tutkimuksen toteutus Merja Perkiö-Mäkelä Työ ja terveys -haastattelututkimuksen vuosien tiedonkeruukierroksen haastattelut tehtiin Työterveyslaitoksen CATI -puhelinhaastatteluyksikössä Kuopiossa kunkin vuoden tammitoukokuussa. Vuoden 29 haastattelut tehtiin Tilastokeskuksen CATI- ja kenttähaastatteluyksiköissä helmi-toukokuussa 29. Vuosina haastateltavat poimittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 29 poiminta tehtiin satunnaisotantana vuotiaiden joukosta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, mukana myös ruotsinkieliset. Otoskoko on eri vuosina ollut noin 5 henkilöä. Lisäksi vuonna 29 tehtiin lisäotos seuraaville toimialoille: kemian- (1 henkilöä), metsä- (5 henkilöä) ja elintarviketeollisuus (1 henkilöä), tietoteknologia (1 henkilöä) sekä rakennusala (4 henkilöä). Lisäotos tehtiin, jotta Työ ja terveys Suomessa 29 kirjan eri toimialoille saatiin riittävästi haastatteluja. Vastausprosentti on vaihdellut eri vuosina :iin. Vuonna 29 vastausprosentti oli 59. Vuosina haastateltiin kaikki otoksessa olevat vuotiaat työikäiset, myös ei-työssä olevat (koettu terveydentila, elintavat). Vuonna 29 haastattelu kohdistui haastatteluhetkellä työssä oleviin henkilöihin (töissä, osa-aikaeläkkeellä, alle 6 kk sairauslomalla, alle 1 kk lomautetut). Raportissa tulokset esitetään kolmen aineiston avulla. Kuvina esitetään vuotiaiden suomenkielisten työssä olevien tilanne vuosina Haastattelujen määrät eri vuosina olivat: 1997, n=2136; 2, n=231; 23, n=2326; 26, n=2229; 29, n=2355. Taulukkoina esitetään vuotiaiden työssä olevien tilanne vuonna 29 eri taustamuuttujien mukaan, n=264. Toimialakohtaisissa taulukoissa ovat toimialat Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6, Tilanne eräillä aloilla, mukaisesti. Taulukoissa esitetään vuotiaiden työssä olevien tilanne vuonna 29. Tässä aineistossa on käytetty toimialarikastusta, n=2434. Työ ja terveys -haastattelun seuranta-aineisto edustaa Suomen työssä olevaa, suomenkielistä vuotiasta väestöä. Vuoden 29 aineisto edustaa myös vuotiaita ja ruotsinkielisiä.

6 6 3. Taulukoiden taustamuuttujat Merja Perkiö-Mäkelä, Marja Viluksela Taulukoiden taustamuuttujia ovat sukupuoli ikäryhmittäin, sosioekonominen asema, ammattiasema, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työnantajasektori, toimipaikan ja koko organisaation henkilömäärä sekä asuinlääni. Sukupuoli ikäryhmittäin Sukupuoli tallennettiin haastattelussa kysymättä. Ikä selvitettiin kysymällä syntymävuosi. Vuoden 29 tulokset esitetään taulukoissa erikseen miehet ja naiset sekä sukupuolen mukaan eri ikäluokissa (224, 25-35, 35-44, ja vuotiaat). (kuvat ja taulukot 1-2). Sosioekonominen asema Sosioekonominen asema on määritelty Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokituksen (TK 1989, ammattiluokituksen 21 mukaan) mukaisesti. Sosioekonomista asemaa määritettäessä on käytetty haastateltavan ammattia sekä ammattiasemaa ( Oletko palkansaaja, yrittäjä vai maatalousyrittäjä? ) koskevia tietoja. Taulukoissa esitetään sosioekonomisen aseman luokat: maatalousyrittäjä, yrittäjä, ylempi toimihenkilö, alempi toimihenkilö, työntekijä (kuva ja taulukot 3). Ammattiasema Ammattiasema (palkansaaja/yrittäjä) luokiteltiin kysymällä "Oletko palkansaaja, itsenäinen yrittäjä (kuulut yrittäjän eläkevakuutuksen piiriin YEL) vai maatalousyrittäjä (kuulut maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen piiriin MYEL)? Neljäntenä vaihtoehtona oli: ei ole koskaan ollut töissä tai saanut palkkaa, vaikka olisikin valmistunut johonkin ammattiin. Tällöin haastattelu päättyi. Taulukoissa esitetään ammattiaseman luokat: palkansaajat, yrittäjät/maatalousyrittäjät (kuva ja taulukot 4). Koulutus Koulutusta koskevat vastaukset luokiteltiin haastattelujen jälkeen seuraaviin luokkiin: perusaste (ei loppuun suoritettua koulutusta, kansakoulu, peruskoulu tai keskikoulu, ammattikurssi tai työpaikalla saatu koulutus); keskiaste (lukio, ammatillinen koulu, myös oppisopimus); opistoaste (ammatillinen opisto); korkea-aste (ammattikorkeakoulu tai alempi korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinto) (kuva ja taulukot 5).

7 7 Ammattiryhmä Haastattelussa tiedusteltiin nykyistä ammattia. Ammattitieto luokiteltiin haastattelun aikana Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK 21) mukaan. TK 21 ammattiluokitus perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammattiluokituksesta johdettuun Euroopan unionin versioon ISCO-88 (COM):iin. Niissä ammattiluokka luokitellaan työtehtävien laadun ja henkilöltä vaadittavan ammatillisen pätevyystason ja koulutuksen mukaan (kuva ja taulukot 6). Taulukoissa ammattiryhmät on ilmoitettu Tilastokeskuksen (TK 21) ammattiluokituksen mukaan 1-numerotason tarkkuudella. Ammattipääryhmät ovat: johtajat ja ylimmät virkamiehet, erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu-, myynti ja hoitotyöntekijät, maanviljelijät, metsätyöntekijät, tms., rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät, muut työntekijät sekä sotilaat. Sotilaita aineistossa oli niin vähän, että heidän tuloksiaan ei esitetä ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa. Toimiala Työssäkäyntitilastosta saatiin alustava tieto toimialasta. Tämä tieto varmistettiin haastattelussa. Mikäli toimiala oli muuttunut, haastateltavilta tiedusteltiin avokysymyksellä heidän nykyisen työpaikkansa toimialaa toimipaikkatasolla ( Mikä toiminta, tai minkä tuotteiden tai palvelujen tuottaminen on toimipaikan pääasiallinen tehtävä? ). Toimipaikalla selvennettiin tarkoitettavan samassa osoitteessa sijaitsevaa, yhdentyyppistä toimintaa harjoittavaa ja samaan yritykseen tai vastaavaan kuuluvaa yksikköä. Taustamuuttujana toimialatiedot esitetään taulukon 3.1 mukaisesti. Taulukossa esitetään toimialoista taulukoissa käytetyt, tilasyistä lyhennetyt, nimet ja toimialojen nimet täydellisenä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, työnantajakotitaloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön, kansanväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot sekä toimiala tuntematon toimialojen tuloksia ei esitetä taulukkoraportissa toimialakohtaisesti kyseisten toimialojen haastateltujen vähyyden vuoksi (kuva ja taulukot 7).

8 Taulukko 3.1. Taulukoissa käytetyt lyhennetyt toimialapääluokkien nimet ja vastaavat nimikkeet täydellisinä. 8 Toimialan lyhennetty nimi Toimialan nimi täydellisenä taulukoissa (Tilastokeskus 22) maa- ja metsätalous maatalous, riistatalous ja metsätalous kalatalous teollisuus kaivostoiminta ja louhinta teollisuus (metalliteollisuus: metallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden valmistus, metsäteollisuus: puutavara, puutavaratuotteet, massa, paperi, muu teollisuus: muu kuin metalli- tai metsäteollisuus) rakentaminen rakentaminen kauppa ja korjaus tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus majoitus ja ravitsemus majoitus- ja ravitsemistoiminta kuljetus ja tietoliikenne kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitus rahoitustoiminta yritystenväliset palvelut kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut julkishallinto julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus koulutus koulutus terveys- ja sosiaalipalvelut terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muut palvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Tilastokeskuksen toimialaluokitus 22 perustuu EY:n toimialastandardiin (NACE 22). Julkisen sektorin yksikköjä luokitellaan saman periaatteen mukaan kuin yrityksiäkin. Kaikki eivät siis kuulu julkisen hallinnon pääluokkaan, vaan yksiköt pyritään sijoittamaan toimintansa sisällön mukaan. Esimerkiksi yliopistot ja korkeakoulut sijoitetaan koulutuksen pääluokkaan ja sairaalat terveydenhuollon pääluokkaan. Työnantajasektori Työssä olevilta tiedusteltiin, oliko heidän työnantajansa valtio (myös valtion liikelaitokset), kunta (myös kuntien liikelaitokset) tai kuntayhtymä vai yksityinen työnantaja (myös valtion/kuntien kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt). Taulukoissa esitetään työnantajasektorin luokat: valtio, kunta tai kuntayhtymä, yksityinen työnantaja (kuva ja taulukot 8).

9 9 Toimipaikan henkilömäärä Toimipaikan henkilömäärää kysyttiin avokysymyksellä ja vastaukset kirjattiin valmiisiin luokkiin (7 kpl), jotka tuloksissa yhdistettiin viideksi luokaksi. Toimipaikka määriteltiin kuten edellä toimialan kohdalla on kuvattu. Jos haastateltava ei osannut arvioida toimipaikan henkilömäärää, kirjattiin mahdollisuuksien mukaan toimipaikan nimi tai muu tieto, jonka perusteella toimipaikan koko voitiin jälkikäteen selvittää. Taulukoissa esitetään toimipaikan henkilömäärän luokat: 1, 2-9, 1-49, 5-249, 25- (kuva ja taulukot 9). Koko organisaation henkilömäärä Koko organisaation kokoa tiedusteltiin työssä olevilta avokysymyksellä, jonka vastaus luokiteltiin samoin kuin toimipaikan koko seitsemään luokkaan. Yksityissektorilla koko organisaation henkilömäärällä tarkoitettiin koko yrityksen (kaikki toimipaikat) tai vastaavasti koko konsernin henkilömäärää. Kuntasektorilla koko organisaation henkilömäärään laskettiin kaikki kunnan palveluksessa olevat. Valtiosektorilla puolestaan koko organisaation henkilömäärä ei tarkoittanut kaikkia valtion palveluksessa olevia, vaan organisaatioiksi laskettiin erikseen esim. eduskunta, kukin yliopisto, eri ministeriöt jne. Mikäli haastateltava ei tiennyt lukumäärää, kirjattiin toimipaikan tai organisaation nimi ja tieto tarkistettiin jälkikäteen. Haastattelijoita perehdytettiin luokittelutapaan ja epäselvissä tapauksissa suositeltiin organisaation nimen kirjaamista. Taulukoissa käytetään kuutta luokkaa: 1, 2-9, 1-49, 5-249, , 1- (kuva ja taulukot 1). Asuinlääni Haastattelussa kysyttiin, onko asuinkunta edelleen sama kuin otoksessa (otoksesta saatiin kotikunnan kuntanumero) ja tarvittaessa kysyttiin uusi asuinkunta. Tiedon perusteella määritettiin Tilastokeskuksen vuoden 1997 luokituksen mukainen läänitieto. Taulukoissa esitetään luokat: Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Oulun lääni, Lapin lääni (kuva ja taulukot 11). Toimialataulukot Toimialakohtaisissa taulukoissa on käytetty Työ ja terveys Suomessa 29 -kirjan luvun 6, Tilanne eräillä aloilla, mukaista luokittelua. Taulukoissa esitetään luokat: maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus, rakentaminen, kaupan ala, liikenne ja logistiikka, tieto- ja viestintäteknologia, turvallisuusala, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, koulutus (toimialataulukot 1-149).

10 1 4. Tulokset 4.1 Työsuhteet ja työajat kuvat ja taulukot Irja Kandolin Muutostahti työelämässä on voimistunut, mikä edellyttää työajan ja paikan joustoja. Vuonna 29 neljä kymmenestä palkansaajasta jousti työajoissa esimiehen tai työtehtävien vaatimuksesta säännöllisesti kuukausittain. Vain joka kolmannella oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, jolloin he voivat itse säädellä työpäivän pituutta. Työntekijöiden työaikatoiveet voivat vaihdella työuran eri aikoina ja painottua eri tavoin esimerkiksi opiskelun, perheen ja vapaa-ajan sekä ikääntymisen vaatimusten mukaan. Työaikajoustot eivät ole juuri lisääntyneet 2 -luvulla, eniten joustivat ylemmät toimihenkilöt ja vähiten yksilöllisen jouston mahdollisuuksia oli palvelu-, myynti- ja hoitotyössä. Joustamisen tasapaino yhtäältä yrityksen ja toisaalta työntekijöiden tarpeiden mukaan on osoittautunut tärkeäksi organisaation toiminnan kannalta. Tällainen molemminpuolinen työaikajousto tukee työntekijöiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kolme neljäsosaa palkansaajista teki vuonna 29 kuten aiemminkin 2-luvulla säännöllistä päivätyötä eli työskenteli pääosin kello 6:n ja 18:n välisenä aikana. Rahana tai vapana korvattuja ylitöitä edellisen 12 kuukauden aikana oli tehnyt palkansaajista runsas neljännes. Etenkin miesten keskuudessa korvatut ylityöt ovat 2-luvulla selvästi vähentyneet. Vuonna 29 naiset tekivät ylitöitä lähes yhtä usein kuin miehet. Ilman mitään korvausta työtä oli tehnyt yksi kymmenestä palkansaajasta tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana, naiset yhtä usein kuin miehet. Ilman korvausta työskentely oli vuonna 29 yhtä yleistä kuin vuosikymmenen alussa. Palkansaajien työsuhteet jaetaan yleensä kahteen ryhmään: vakituinen eli toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsuhde. Osa määräaikaisista työsuhteista on ns. keikkaluonteisia kuten esimerkiksi vuokratyö. Valtaosalla palkansaajista työsuhde oli vakituinen vuonna 29. Määräaikaiset ja keikkaluonteiset työsuhteet eivät ole 2-luvulla lisääntyneet. Nuoret, alle 35- vuotiaat olivat useimmin määräaikaisessa työsuhteessa, nuoret naiset useammin kuin nuoret miehet. Määräaikaisia työsuhteita oli hieman useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja useimmin korkean asteen koulutetuilla.

11 Fysikaaliset ja kemialliset työympäristötekijät kuvat ja taulukot Timo Kauppinen, Kari Reijula Melu, kylmyys ja tärinä ovat työssä esiintyviä fysikaalisia tekijöitä. Kemiallisia tekijöitä ovat mm. pölyt, liuotinaineet ja monet muut terveydelle haitalliset kemikaalit. Sisäilmassa terveysongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi ilman kuivuus, kylmyys, tunkkaisuus, homeet ja tupakansavu. Melulle ja tärinälle altistuvien määrä näyttää hieman vähenevän, vaikka melulle ja tärinälle altistuu edelleen noin,5 miljoonaa henkilöä. Toimialoista maa- ja metsätalous, metsäteollisuus ja rakentaminen ovat merkittävimmät toimialat, missä melulle ja tärinälle altistutaan usein samanaikaisesti. Kemiallisille tekijöille altistuminen ei ole merkittävästi vähentynyt, vaan näyttää pysyvän samalla tasolla kuin aiemmin 2-luvulla. Pölyjä esiintyi nyt, kuten aiemminkin, lähes joka toisen työympäristössä. Eniten pölyt haittasivat rakentamisessa, maataloudessa ja teollisuudessa. Fysikaalisiin ja kemiallisiin altisteisiin liittyvä koettu haitallisuus ei ole 2-luvulla juurikaan vähentynyt, vaikka mittausten ja asiantuntija-arvioiden mukaan altistumistasot ovat yleensä jonkin verran laskeneet. Syynä tähän voi olla, että aiempaa matalammat altistumiset koetaan haitallisiksi. Sisäilmaston laadulla on olennainen merkitys työntekijöiden terveydelle. Huono sisäilmasto haittaa viihtyvyyttä ja pahimmillaan sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa työperäisiä sairauksia. Sisäilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa syöpää (radon, asbesti, ympäristön tupakansavu), allergioita (eläinepiteeli, pölypunkki, home) tai ärsytysoireita (haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pöly, mikrobit). Veto, kuiva ilma, tunkkainen ilma ja pöly ovat yleisimpiä sisäilmastoongelmien aiheuttajia toimistotyöpaikoilla. Sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla vaivasi yleisimmin melu, kuiva ja tunkkainen ilma sekä veto. Kaupan alalla yleisimmät haitat olivat kylmyys, pöly ja melu. Homeen hajua työpaikan sisätiloissa raportoi joka viides työntekijä sosiaali- ja terveysalalta ja koulutuksen piirissä työskentelevistä. Tupakkalaki on oleellisesti vähentänyt altistumista tupakansavulle työssä.

12 Ergonomia ja työn fyysinen kuormittavuus kuvat ja taulukot Ritva Ketola, Merja Perkiö-Mäkelä Aihealuetta käsiteltiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työtilojen toimivuutta, työn fyysistä kuormittavuutta, nostotyötä, työasentoja ja toistotyötä selvittävien kysymysten avulla. Työpaikan hyvä ergonomia vähentää ja tasaa fyysistä kuormitusta. Silloin valmistettavat tuotteet, työ, työpaikat, työvälineet ja työympäristö on sovitettu mahdollisimman hyvin ihmisten edellytysten ja vaatimusten mukaisiksi. Kaksi kolmasosaa työssä olevista kokee, että tilat, joissa he pääasiassa työskentelevät ovat työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset. Eniten kehittämisen tarvetta on terveys- ja sosiaalipalveluiden, majoituksen ja ravitsemuksen sekä rakentamisen toimialoilla. Työn koettu fyysinen kuormittavuus ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Joka neljäs työssä oleva kokee työnsä fyysisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Erityisesti vuotiaat naiset, maa- ja metsätalouden, majoituksen ja ravitsemuksen, rakentamisen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla työskentelevät kokevat työn fyysisesti rasittavaksi. Joka kahdeksas työssä oleva nostaa yli 25 kilon taakkoja käsivoimin. Yleisintä tämä on maa- ja metsätalouden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Joka neljäs työssä oleva työskentelee vähintään 1-2 tuntia päivässä selkä hankalassa työasennossa ja joka kymmenes yläraajat hartiatason yläpuolella. Toistotyö on lisääntynyt ja joka kolmannen työhön sisältyy useita kertoja minuutissa samanlaisena toistuvia käden työliikkeitä vähintään 1-2 tuntia päivässä. Erityisen yleistä toistotyö on majoituksen ja ravitsemuksen sekä rakentamisen toimialoilla.

13 Etätyö, monipaikkainen liikkuva työ ja tietotekniikan käyttö kuvat ja taulukot Seppo Tuomivaara Etätyön tekemistä tiedusteltiin haastateltavilta kysymyksellä "Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Periaatteessa tätä työtä voidaan tehdä myös työnantajan tiloissa. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Oletko viimeisen vuoden sisällä tehnyt etätyötä?" Viimeisen kuuden vuoden aikana etätyö on lisääntynyt vuodesta 23 vuoteen 26 mutta sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Vuonna 29 etätyötä teki edelleen hieman vähemmän kuin yksi kuudesosa työssä olevista. Miehet tekivät etätyötä useammin kuin naiset. Etätyötä tekevät ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat joko johtajina, ylimpinä virkamiehinä, erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina. Etätöistä kirjallisesti sopiminen kaksinkertaistui viimeisen kolmen vuoden aikana korkea-asteen koulutuksen saaneiden, ylempien toimihenkilöiden, johtajien ja ylempien virkamiesten sekä erityisasiantuntijoiden keskuudessa. Työtä tehdään kannettavien välineiden ansiosta tarpeen mukaan siellä missä liikutaan. Haastattelussa kysyttiin onko työskennellyt viimeisen 12 kuukauden aikana työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona, entä onko työskennellyt matkustaessaan kulkuneuvossa, tai onko työskennellyt muissa julkisissa tiloissa ja vielä lisäksi, onko työskennellyt kotona tai onko koti varsinainen työpaikka. Oman työpaikan ulkopuolella työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona sekä kotona työskenteli noin kolmasosa vastanneista. Miehet työskentelivät monessa paikassa tai liikkuivat työssään työpaikan ulkopuolella yleisemmin kuin naiset. Kulkuneuvossa matkustettaessa ja muulla julkisella paikalla työskenteli noin yksi viidesosa työssä olevista. Ikäryhmittäin aktiivisimpia monessa paikassa työskentelijöitä olivat vuotiaat. Monipaikkaista ja liikkuvaa työtä tekivät yleisimmin ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Huomionarvoista on heidän runsas ja säännöllinen työskentelynsä kotona. Mikrotietokoneen tai tietokonepäätteen työkäyttö on yleistynyt vuosien 23 ja 26 välisen tasaisen vaiheen jälkeen. Käyttäjiä on nyt liki kolme neljäsosaa työssä olevista. Alle 45-vuotiaat käyttävät yleisemmin työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Lähes kaikki ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä asiantuntijatyössä työskentelevät käyttävät työssään mikrotietokonetta tai tietokonepäätettä. Yli puolet käytti sitä työssään yli 4 tuntia päivittäin. Kannettavaa tietokonetta käytti työssään vuonna 29 kaksi viidesosaa työssä olevista. Kannettava oli yleisimmin johtajan ja ylimmän virkamiehen sekä sosioekonomiselta asemaltaan yrittäjiin tai ylempiin toimihenkilöihin lukeutuvan työväline. Kannettavaa tietokonetta käyttävistä noin puolella oli työpisteessään kannettavaa varten myös erillinen näppäimistö ja näyttö.

14 Tapaturmat ja fyysinen väkivalta kuvat ja taulukot 58-6 Simo Salminen Joka yhdeksäs työssä oleva oli joutunut työtapaturmaan joko työpaikalla tai työmatkalla. Tapaturmiin joutuminen on vähentynyt hieman vuodesta 26. Molemmat sukupuolet joutuivat työtapaturmaan yhtä usein. Eniten tapaturmia sattui maa- ja metsätaloudessa. Joka seitsemäs vastaaja koki tapaturmavaaran työssään melko tai erittäin suureksi. Heidän osuutensa on kasvanut hieman vuodesta 26. Työssä olevista naisista joka kymmenes ja miehistä joka kahdeskymmenes oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa työssä tai työmatkalla. Molempien sukupuolten osalta väkivallan tai sen uhan kokemukset ovat lisääntyneet vuodesta 26. Eniten väkivaltaa koetaan terveys- ja sosiaalipalveluissa, joissa lähes joka neljäs työntekijä oli joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Myös julkishallinnon työntekijöiden väkivaltakokemukset olivat lisääntyneet huomattavasti. 4.6 Työstressi ja sen hallintamahdollisuudet työssä kuvat ja taulukot Anna-Liisa Elo Työnsä koki henkisesti rasittavaksi kolmasosa suomalaisista työssä olevista vuonna 29. Osuus on hieman pienentynyt vuodesta 1997 alkaen. Henkistä rasittavuutta kokivat eniten ylemmät toimihenkilöt, kunta-alalla työskentelevät ja erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevät. Ammattiryhmistä henkistä rasittavuutta kokivat eniten johtajat ja ylimmät virkamiehet, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat. Henkisen rasittavuuden kokemus on silti vähentynyt näissä ryhmissä vuodesta 1997 alkaen. Emotionaalinen eli kielteisten tunteiden aiheuttama kuormitus oli tavallisinta koulutusalalla, jossa sitä koki noin joka viides palkansaaja. Kiirettä työssään koki lähes puolet työssä olevista, naiset useammin kuin miehet. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikallaan koki hyviksi puolet työssä olevista, ylemmät toimihenkilöt, miehet sekä rahoitusalalla ja kaupan ja korjauksen alalla työskentelevät muita useammin. Työn imua eli tarmokkuutta ja innostuneisuutta työssään koki vähintään muutaman kerran viikossa yli puolet työssä olevista. Tyytyväisiä nykyiseen työhönsä oli yhdeksän kymmenestä työssä olevasta.

15 Työyhteisön toimivuus ja ilmapiiri kuvat ja taulukot Irja Kandolin, Maarit Vartia Työyhteisön toimivuus, esimiestyö sekä työilmapiiri ja työpaikan vuorovaikutussuhteet ovat keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä työssä. Toimivassa työyhteisössä yhteisistä asioista keskustellaan, työntekijät ovat selvillä työnsä tavoitteista, työnjako on selkeä, vastuut määritelty ja toimintatavat selkeät. Esimiehen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus näkyvät työntekijöiden hyvinvoinnissa ja sairauspoissaoloissa. Kiusaamisen kokemus työssä heijastaa usein huonoa työilmapiiriä ja ongelmia työyhteisön toimivuudessa. Organisaation johto huolehtii työpaikan toimivuudesta seuraamalla työoloja ilmapiirikartoituksin ja tukemalla työyhteisön kehittämistyötä. Työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä selvitettiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työpaikan kehittämistoiminnan, organisaation toiminnan, johtamisen, sosiaalisen ympäristön ja ilmapiirin, innovatiivisuuden sekä oppimisen mahdollisuuden näkökulmasta. Työntekijän henkistä hyvinvointia voidaan edistää työtä kehittämällä. Työilmapiirikysely oli toteutettu useamman kuin kahden kolmasosan ja työyhteisön kehittämishanke noin joka toisen palkansaajan työpaikalla viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin työpaikalla, työn tavoitteiden selkeys, esimiestyön tasapuolisuus ja hyvä työilmapiiri ovat suomalaisilla työpaikoilla kohtalaisen hyvässä kunnossa, joskin kehittämiselle on yhä tarvetta. Koetun työpaikkakiusaamisen määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, mutta ei myöskään vähentynyt. Tärkeää työorganisaatioissa on kiinnittää huomio edelleen myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, vaikka se sujuu ilman ongelmia aikaisempaa useammalla.

16 Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä kuvat ja taulukot 9-96 Kaisa Kauppinen, Sonja Miettinen Suomalainen työelämä on voimakkaan eriytynyt eli segregoitunut sukupuolen mukaan eri työaloihin ja ammattiryhmiin sekä eritasoisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Pystysuora eriytyminen tarkoittaa hierarkkisten asemien sukupuolittumista ja vaakasuora eriytyminen sitä, että miehet ja naiset työskentelevät eri toimialoilla ja eri työtehtävissä. Eriytymisen seurauksena naiset ja miehet altistuvat erilaisille työympäristöille ja työolosuhteille. Naisten osuus on hieman kasvanut johtajien ja ylimpien virkamiesten ammattiryhmässä. Naiset ovat johtajina naisvaltaisilla terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Miesten johtajanimikkeitä ovat pää- ja toimitusjohtajat, tuotanto- ja linjajohtajat sekä kaupan johtajat, kun taas naisen johtajanimikkeitä ovat henkilöstöjohtajat, talous- ja hallintojohtaja sekä mainos- ja tiedotusjohtaja. Vuonna 29 vaakasuorassa eriytymisessä ei ole nähtävissä lieventymisen merkkejä. Miehisiä ammattiryhmiä ovat edelleen rakennus-, korjaus ja valmistustyöt sekä prosessi- ja kuljetustyöt. Naisvaltaisia ammattiryhmiä ovat palvelu-, myynti- ja hoitotyöt sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöt. Miesten arviot sukupuolisen kohtelun tasapuolisuudesta ovat myönteisempiä kuin naisten. Vuonna 29 miehistä kolme neljäsosaa ja naisista joka toinen arvioi sukupuolten välisen kohtelun olevan täysin tasapuolista. Naisista 54 ja miehistä 64 koki työpaikalla eri-ikäisten kohtelun olevan täysin tasapuolista. Jos epätasapuolista kohtelua oli koettu, nuoret sanoivat sen kohdistuvan useammin nuoriin, kun taas vanhemmat sanoivat sen kohdistuvan vanhempiin. Yksi epätasapuolisen kohtelun ilmentymä on seksuaalinen häirintä. Se tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena (seksistiset vitsit tai huomautukset, vihjailevat katseet tai eleet, koskettelu tai nipistely). Vuonna 29 työssä olevista naisista 3 ja miehistä 1 ilmoitti kokeneensa kuluneen vuoden aikana tämänkaltaista häirintää työssään. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 naista ja noin 12 miestä.

17 Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kuvat ja taulukot Minna Toivanen, Kaisa Kauppinen, Sonja Miettinen Työ ja muu elämä voivat tukea toisiaan, mutta joskus työn ja muun elämän vaatimukset saattavat olla ristiriidassa keskenään. Kotiasiat saattavat kuormittaa tai häiritä työvelvoitteiden täyttämistä, samoin työ voi läikkyä kotiin tai vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi vanhempana toimimiseen. Työ häiritsee useammin kotiasioita kuin kotiasiat työtä. Työn ja kodin yhteensovittaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ristiriitoja aikaisempaa useammalla. Työn ja perheen väliset ristiriidat ovat viime vuosina vähentyneet kaikissa perhevaiheessa, mutta erityisesti pienten lasten äideistä ansiotyöstä johtuvia kotiasioiden laiminlyönnin tuntemuksia oli aikaisempaa harvemmalla. Tästä myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta kodin ja työn välinen ristiriita koskee edelleen erityisesti lapsiperheitä ja alle kouluikäisten lasten vanhempia. Perhevaiheen lisäksi työ, sen luonne ja vaativuus heijastuvat eri elämänalueiden väliseen vuorovaikutukseen ja ristiriitakokemusten yleisyyteen. Ammattiryhmistä laiminlyönnin tuntemuksia oli erityisesti johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä kuten myös yrittäjillä ja esimiesasemassa olevilla. Kahden aikuisen tai vanhemman taloudessa puolisot joutuvat usein neuvottelemaan perhe- ja työvelvoitteiden jakamisesta ja siihen liittyvästä ajankäytöstä. Tasapuolinen työnjako lastenhoidossa on lisääntynyt koko 2-luvun. Kuitenkin edelleen naiset arvioivat huolehtivansa enemmän kuin miehet kodin vastuista, kuten lastenhoidosta tai kotitöistä, mikä helposti verottaa naisten jaksamista, ja voi rajoittaa naisten toimintaa työelämässä. Sukupuolten väliset erot ovat suuremmat kotitöiden kuin lastenhoidon työnjaossa. 2-luvun lopulla työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu valtaosalla, niin naisista kuin miehistäkin, varsin hyvin. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat ovat vähentyneet ja tasapuolinen työnjako vanhemmuuden velvoitteiden hoitamisessa näyttää lisääntyvän. Vaikka pienten lasten vanhemmuus usein kuormittaa, on se myös elämänvaihe, jolla on todettu olevan monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia työntekijöille. Vuonna 29 noin viidennes työssä olevista ilmoitti huolehtivansa ansiotyönsä ohella läheisestään, joka tarvitsee apua korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Useimmat huolehtivat omasta tai puolison vanhemmasta. Huolehtimisen kohteena mainittiin myös muu sukulainen tai läheinen, kuten naapuri tai ystävä. Lisäksi osa työssä olevista huolehti sairaasta tai vammaisesta lapsesta tai puolisosta. Huolehtiminen oli luonteeltaan tiivistä: selvä enemmistö huolehti kerran viikossa tai useammin läheisestään. Huolenpitovastuut ovat tyypillisimmillään keski-ikäisillä: vuotiaista naisista runsas neljännes ja miehistä viidennes sanoi huolehtivansa apua tarvitsevasta läheisestä oman ansiotyön ohella. Puolet vastaajista olisi valmis jäämään työstä pois hoitaakseen

18 18 aputarvitsevaa läheistään, ja kolmasosa vastasi ehkä" tilanteesta riippuen. Useimmat asettivat töistä poisjäämisen ehdoksi riittävän taloudellisen korvauksen ja mahdollisuuden palata takaisin töihin hoivavaiheen jälkeen. 4.1 Terveydentila ja koettu työkyky kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä Terveydentilaa kuvataan henkilön arviolla terveydentilasta oman ikäisiin verrattuna, lääkärin toteamilla pitkäaikaissairauksilla, pitkäaikaissairauden haittaavuudella työssä, erilaisten ruumiillisten ja henkisten oireiden esiintymisellä sekä niiden koetulla työhön liittyvyydellä. Koettua työkykyä kuvataan työkyvyn pistemäärällä -1, työkyvyn arviolla työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten suhteen sekä arviolla työssä jatkamisesta vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi pyydettiin vuotiailta arvioita niistä asioista, joiden perusteella voisi jatkaa työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen. Reilut kaksi kolmasosaa työssä olevista arvioi terveydentilansa ikätovereihin verrattuna hyväksi. Joka seitsemännellä työssä olevalla on jokin työssä haittaava pitkäaikaissairaus, niistä yleisimpiä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Runsaalla kolmasosalla työssä olevista oli viimeisen 6 kuukauden aikana ollut pitkään tai toistuvasti sellaisia henkisiä tai ruumiillisia vaivoja tai oireita, jotka aiheutuvat työstä tai joita työ pahentaa. Tällaisia tuki- ja liikuntaelinoireita oli ollut joka kolmannella ja psyykkisiä oireita joka yhdeksännellä työssä olevista. Joka neljännelle palkansaajalle oli tehty tai oli suunnitteilla muutoksia työoloihin työstä aiheutuvien tai työstä pahenevien oireiden vuoksi. Noin kahdella kolmasosalla työssä olevista oli viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti tuki- ja liikuntaelinoireita, yleisimpiä olivat niska-hartiavaivat. Puolet työssä olevista oli kokenut usein jotain psyykkistä oiretta, yleisimmin väsymystä. Vuonna 29 8 työssä olevista koki melko tai erittäin paljon stressiä. Työssä olevat arvioivat työkykynsä pääosin hyväksi. Asteikolla -1 työssä olevien keskiarvo vuonna 29 oli 8,4. Myös työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten suhteen työkyky koetaan hyväksi. Kolme neljäsosaa työssä olevista piti varmana tai todennäköisenä, että terveytensä puolesta pystyy työskentelemään nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. Noin puolet työssä olevista ei ole ajatellut lähteä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää.

19 19 Kolmasosa työssä olevista vuotiaista ei aio jatkaa työelämässä mukana oloa 63:n ikävuoden jälkeen. Yleisimmät edellytykset työssä jatkamiselle ovat oma terveys sekä taloudelliset tekijät Terveyteen liittyvät elintavat kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt ja noin puolet suomalaisista työssä olevista harrastaa kuntoilua vähintään kolme kertaa viikossa. Joka neljäs työssä oleva tupakoi ja puolet ei ole koskaan tupakoinut. Joka kolmas työssä oleva kuuluu alkoholin käytön suhteen riskiryhmään. Normaalipainoisten osuus työssä olevista pienenee tasaisesti. Joka kuudes työssä oleva nukkuu korkeintaan kuusi tuntia niinä viikonpäivinä, jotka ovat työpäiviä, miehistä joka viides ja naisista joka seitsemäs. Keskimäärin työssä olevat nukkuvat 7 tuntia työpäivinään. Joka kolmas työssä oleva syö työpaikkaruokalassa työpäivän aikana Työterveyshuolto ja avosektorin lääkärissäkäynnit kuvat ja taulukot Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Leino ja Pirjo Manninen Työterveyshuoltoa tutkittiin Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa työterveyspalveluiden kattavuuden, tuottajien, sisältöjen sekä asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt samalla, korkealla tasolla. Vuonna 29 yli puolet maatalousyrittäjistä ja reilu kolmasosa muista yrittäjistä sanoo järjestäneensä työterveyspalvelut. Palkansaajien työterveyshuollon kattavuusprosentti nousee organisaation henkilöstömäärän lisääntyessä. Yksityisten lääkärikeskusten osuus palveluiden tuottajan lisääntyy ja vuonna 29 yli kolmasosa työssä olevista sai työterveyspalvelut niistä. Työterveyshuollon työpaikkakäyntien määrä on pysynyt ennallaan ja terveystarkastukset ovat hieman lisääntyneet edelliseen kolmivuotiskauteen verrattuna. Kolme neljästä antaa kiitettävän tai hyvän arvioinnin työterveyshuollon toiminnasta. Arviot työterveyshuollon toiminnasta ovat parantuneet vuodesta 2 alkaen. Erityisen tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan ollaan rahoituksen toimialalla ja vähemmän tyytyväisiä koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla. Koko työikäisen väestön avosektorin lääkärissäkäynneistä eniten käyntejä tehtiin työterveyshuoltoon ja terveyskeskusvastaanotolle.

20 2 5. Kuvien, taulukoiden ja toimialataulukoiden numerot Taustakysymykset 1 Sukupuoli 2 Ikä luokiteltuna 3 Sosioekonominen asema 4 Ammattiasema 5 Koulutus 6 Ammattiryhmä 7 Toimiala 8 Työnantajasektori 9 Toimipaikan henkilömäärä 1 Koko organisaation henkilömäärä 11 Asuinlääni 12 Työpaikan taloudellinen tilanne 13 Tyytyväisyys nykyiseen palkkaan 14 Tyytyväisyys palkkakehitykseen Työsuhteet ja työajat 15 Työsuhdemuoto 16 Työaikamuoto 17 Työaika 18 Yötyö 19 Viikonlopputyö 2 Rahana tai vapaana korvattava ylityö 21 Rahana tai vapaana korvattavan ylityön määrä kuukaudessa 22 Ilman korvausta tehtävä ylityö 23 Ilman korvausta tehdyn ylityön määrä kuukaudessa 24 Mahdollisuudet säädellä työpäivän pituutta 25 Työaikojen jousto

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi

Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi 3 Työorganisaatiot ja henkinen hyvinvointi Työn henkistä kuormittavuutta tarkastellaan kiireen ja vaikutusmahdollisuuksien sekä työn tarjoamien kehitysmahdollisuuksien ja työn herättämien myönteisten tuntemusten

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010 Työmarkkinat Työvoimatutkimus Työsuhteet ja työajat vuonna Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä palkansaajia oli vuonna keskimäärin henkeä,

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot