Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu Internetissä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200. Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu Internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu: ISBN ISBN (sähköinen) ISSN C 133 Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Jyväskylä 2011

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo maakuntajohtajan katsaus vuoteen yhteinen kehittämistahto Luottamushenkilöhallinto ja muu maakunnallinen asiantuntemus Luottamushenkilöhallinto Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Kumppanuudet ja verkostot Yhteistyö ja jäsenyydet Viestintä Vuoden 2010 tapahtumia suunnittelu ja kehittäminen Maakunnan suunnittelun välineet Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Alueiden käyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus Aluekehittäminen Elinkeinot Osaaminen ja koulutus Työmarkkinat ja ennakointi Luovat alat ja kulttuuri Kehittämisrahoitus Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi EDUNVALVONTA talous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet...24 LIITTEET Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstö

4 Vuosikertomus maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2010 Kansainvälinen taloustaantuma hellitti vuonna 2010 ja talouden käyrät kääntyivät takaisin kasvu-uralle myös Keski-Suomessa. Meillä taantuma alkoi jonkin verran muuta maata aikaisemmin ja erityisesti se puraisi teollisuus- ja rakennusaloja. Taantuman negatiiviset työllisyysvaikutukset ovat onneksi jääneet suhteellisen lyhytkestoisiksi, sillä keskisuomalaiset yritykset pystyivät pitämään kiinni työvoimastaan. Maakuntien välinen vertailu useilla mittareilla osoittaa, että Keski-Suomi on selvinnyt taantumasta hyvin. Moni talouden osatekijä viittaa siihen, että kasvu jatkuu lähivuosina ja jälkitaantuman todennäköisyys on erittäin pieni. Useimmat tutkimuslaitokset kuitenkin toteavat, että tämä ja ensi vuosi ovat vielä maltillisen kasvun aikaa. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta Jyväskylän seudun ansiosta. Väkimäärämme kasvoi viime vuonna noin 850 henkilöllä. Vuoden 2011 alussa asukkaita oli ennakkotietojen mukaan noin Taloustaantuman luoma epävarmuus yleensä vähentää ihmisten muuttohalua. Myös Keski-Suomessa maassamuutto ja siirtolaisuus ovat lisänneet väkimäärää vain vähän parina edellisenä vuonna. Talousnäkymien kirkastuessa on oletettavaa, että väestön liikkuminen lisääntyy ja työvoimaa hakeutuu uusiin tehtäviin myös alueiden välillä. Viennin toipuminen ja kasvavat tilauskannat ovat helpottaneet työttömyyttä Keski-Suomessa. Lomautettuja on palannut töihin ja moni irtisanottu on löytänyt uuden työpaikan. Silti työttömiä on edelleen liikaa ja kaikki voitava on tehtävä työttömyyden alentamiseksi kaikilla seuduilla. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi taantuman aikana ja myös nuorisotyöttömyys on pysynyt valitettavan korkealla tasolla. Tehokkaiden ja oikein kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi laadittiin pari vuotta sitten Keski-Suomen työmarkkinaohjelma, Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen. Sen toteutusta jatkettiin viime vuonna ja työ jatkuu edelleen laajana yhteistyönä. Keski-Suomen liitto on määritellyt tehtäväkseen olla maakunnan yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä aktiivinen edunvalvoja. Näissä tehtävissä, edellä kuvatut haasteet huomioiden, liiton toimistossa työskenteli 43 henkilöä vuoden 2010 lopussa. Työlle asettaa tavoitteet luottamushenkilöhallinto, jonka kautta maakunnan poliittinen tahto toteutuu. Vuosi 2010 oli strategioiden ja ohjelmien valmistelun aikaa. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistuivat laajassa yhteistyössä. Seuraavilla sivuilla kuvataan, mitä vuonna 2010 on tehty, että saavutettaisiin maakuntavaltuuston asettama visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 4

5 Keski-Suomen Liitto 2 yhteinen kehittämistahto 2.1 Luottamushenkilöhallinto ja muu maakunnallinen asiantuntemus Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 ja Keski-Suomen maakuntaohjelman Lisäksi maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille sekä käsitteli vuoden 2011 talousarvion laadinnan perusteet. Syyskokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan, joka koskee maa-aineshuoltoa, pohjavesiä ja luontoarvoja. Myös taloussuunnitelma sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 hyväksyttiin. nimesi maakunnan kärkihankkeet vuodelle 2011 laati valtiovarainministeriölle esityksen maakunnan klustereita tukeviksi valtion alueellistamistoimiksi käynnisti Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun käsitteli Keski-Suomen Pohjavesien suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan Poski-projektin tulokset käynnisti maakunnallisen ilmastostrategian laadinnan siirsi koulutusosaamisen viennin liiketoiminnan EduCluster Finland Oy:lle hyväksyi Keski-Suomen liitolle uudet hankintaohjeet Maakuntahallitus kuuntelee tarkalla korvalla pohjoisen Keski-Suomen asioita Tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa. Vuoden alussa lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati maakuntavaltuustolle arviointikertomuksen. Maakuntavaltuusto kiitti Keski-Suomea pitkään palvellutta kehittämisjohtaja Martti Ahokasta, joka jäi eläkkeelle Maakuntahallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 11 kokoukseen. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa. Pihtiputaalla järjestetyssä kokouksessa tutustuttiin myös Pihtiputaan, Viitasaaren ja Kinnulan asioihin ja vierailtiin Rupon teollisuusalueella. Jyväskylässä kokoustettiin kerran Kuokkalan kartanossa ja kerran Jyväskylän Paviljongissa. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta, Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelua ja hanketoimintaa, mm. Laajakaista kaikille -hanketta ja hallinnollisia päätöksiä. Maakuntahallitus antoi vuoden aikana 45 lausuntoa ja kannanottoa sekä mm. myönsi kehittämistoimenpiteille avustuksia EU:n rakennerahastoista, valtion rahoituksesta sekä Keski-Suomen kehittämisrahastosta yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa Tarkastuslautakunta Länsi-Suomen tarkastuslautakuntien opintomatkalla Brysselissä ja Luxemburgissa

6 Vuosikertomus Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Merkittävimpiä MYRrin käsittelemiä asioita olivat Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä ELY-keskuksen strateginen tulossopimus. Yhteistyöryhmä päätti, että elinkeinojen kehittäminen jatkuu lähivuosina kolmella tutulla teemalla: Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Klustereiden organisointia päätettiin selkeyttää ja klusteriohjelmien tavoitteita terävöittää. Yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan Päätöksellä kohdennettiin lähes 24 miljoonaa euroa EU-ohjelmien rahoitusta Keski- Suomen kehittämiseen. Suurin osa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille, työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Kolmannet valtakunnalliset maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä Keski-Suomen liitto järjesti seminaarin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Osallistujia oli noin kaksi sataa. Elokuun tulevaisuusfoorumissa pohdittiin, millainen Keski-Suomi on taantuman jälkeen. Foorumissa tarkasteltiin kahta suurta muutosvoimaa: teollisuuden merkitystä ja ihmisten ikääntymistä. Marraskuun lopulla yhteistyöryhmä teki opintomatkan Ylä-Itävaltaan. Matkalla perehdyttiin klustereiden kehittämiseen, energiatehokkuuden ja bioenergian käytön lisäämiseen sekä alueellisen osaamiskeskittymän rakentumiseen. Clusterland Oberösterreich GmbH:n järjestämää ohjelmaa pidettiin erinomaisena. Yhteistyöryhmä piti neljä kokousta. Lokakuun kokous oli ensi kertaa yhteistyöryhmän ja ELY-keskuksen neuvottelukunnan yhteinen. MYR sai ryhmäkuvaansa ylimääräisiä jäseniä Schönbrunnin linnan kuusenjuurella. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama osaamis- ja työllisyystyöryhmä käsitteli osaamisen ja työllisyyden kasvulle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ennakoi osaamistarpeita. Toimivat työmarkkinat -ohjelman vuoden 2010 painopisteitä päivitettiin. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin (YVA) työryhmä arvioi 12 hanketta. Keskeisimpiä YVA-ryhmässä käsiteltyjä asioita olivat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma sekä pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä koskeva vaihemaakuntakaava. Maaseutujaosto edisti toimillaan maaseudun kehittämistä Henkilöstö Keski-Suomen liiton henkilöstömäärä oli 43 vuoden 2010 lopussa. Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö, joka toimii kolmessa tiimissä: alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto. Toimiston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja. Sen sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Henkilöstöasioita käsiteltiin henkilöstöpalavereissa neljä kertaa vuodessa ja henkilöstön suunnittelupäivinä kaksi kertaa vuodessa. Toimiston työskentelyä ohjaavat henkilöstösuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikan periaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma. Tiimit allekirjoittavat vuosittain maakuntajohtajan kanssa tiimisopimukset, joissa tiimien tavoitteet ja tehtävät sovitaan. 6

7 Keski-Suomen Liitto 1. Assembly of European Regions (AER), EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntien yhteistoimintaorganisaatio (jäsenyys) 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDERANE (jäsenyys) 3. Itämeren maiden Interreg-ohjelma Henkilöstön virkistyspäivänä tutustuttiin Konneveden asioihin. Retkilounas maistui Haukisaaressa. 2.2 Kumppanuudet ja verkostot Yhteistyö ja jäsenyydet Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä alueen kuntien ja kansanedustajien kanssa. Muita tärkeitä sidosryhmiä olivat rahoittajaviranomaiset, EU-toimielimet, hankkeet ja niitä toteuttavat organisaatiot, tiedotusvälineet sekä ministeriöt. Keski-Suomi kuuluu yhdessä Pohjanmaan, Etelä- Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Sen tehtäviä ovat edunvalvonta ja asiantuntijayhteistyö, sekä kansainväliset yhteydet. Painopiste edunvalvonnassa on ollut EU-ohjelmakauden alueja rakennepolitiikassa ja EU:n erillisohjelmissa, kuten Itämeren alueen ohjelmassa. Muita keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat olleet liikenneohjelma TEN-T sekä tietoyhteiskunta ja innovaatiot. WFA-maakuntaliitoilla on yhteinen Eurooppa-toimisto Brysselissä. Keski-Suomen etuja valvottiin myös kontaktiverkolla Euroopan unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Keskipohjola-komitea on Norjan, Ruotsin ja Suomen keskisten alueiden yhteistyöelin. Komitean Suomen kanslia on Keski-Suomen liitossa. Maakunnan erityisenä kehittämiskohteena ovat itä-länsisuuntaiset liikenneyhteydet, etenkin valtatie 18 ja Jyväskylä-Seinäjoki -rata. Keski-Suomen liitolla oli strategiavalintoihin perustuva edustus tai seuranta lisäksi seuraavissa eurooppalaisissa yhteistyöjärjestöissä: Viestintä Keski-Suomen liiton graafinen ilme uudistettiin ja sille perustuva ohjeisto otettiin käyttöön Graafinen ilme perustuu historiaan ja vakiintuneisiin käytänteisiin: metso on ollut maakuntatunnus vuoden 1954 maakuntapäivistä alkaen. Maakunnan värit, musta, punainen ja valkoinen ovat peräisin keskisuomalaisen osakunnan viiristä 1900-luvun alkupuolelta. Logo ja maakuntatunnukset ovat osa Keski-Suomen liiton yhtenäistä visuaalista ilmettä. Pitkästä aikaa laadittiin myös Keski-Suomen liiton yleisesite. Loppuvuodesta aloitettiin kotisivujen uudistus. Media- ja sidosryhmäviestinnän keskeistä sisältöä ovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski- Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Toimintavuoden aikana lähetettiin noin 80 tiedotetta laajalla sähköpostijakelulla viestimille ja muille sidosryhmille ja ne julkaistiin myös Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen sekä maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista medialle ja sidosryhmille on tapana tiedottaa ennen kokouksia ja päätöksistä kokousten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet medialle avoimia. Keski-Suomen kärkiklustereiden (Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehit- 7

8 Vuosikertomus 2010 tyvä asuminen) viestinnän välineinä olivat omat internetsivut ja säännöllisesti ilmestyneet sähköiset uutiskirjeet. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen, ilmestyi kolme kertaa yhteistuotantona Kaupunkitutkimuksen ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU-ohjelmista julkaistiin keväällä Vuoden 2010 tapahtumia Kolmannet valtakunnalliset maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä eri puolilta Suomea. Neuvottelupäivillä keskusteltiin maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen muutoksista ja niiden vaikutuksista maakuntien kilpailukykyyn maakuntien yhteistyöryhmien roolista uudessa aluehallinnossa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteista vuoden 2013 jälkeen. Monikulttuurinen Keski-Suomi tarjosi kävijöilleen tietoa ja kulttuuria. Jyväskyläläiset museot järjestivät omia Keski-Suomen päivän tapahtumiaan, Loiskis-orkesteri lastenmusiikkikonsertin ja Palokan Pelimannitalolla esiteltiin Saarijärven pelimanniperinnettä. Kirjallisuus oli esillä Keuruulla ja Keski-Suomen Kirjailijatalossa Jyväskylässä. Korpilahdella ja Jämsässä oli omat tapahtumansa, samoin Joutsassa ja Saarijärvellä. Keski-Suomen liitto koordinoi tapahtumat, laati yhteisen käsiohjelman ja vastasi käsiohjelmien, ilmoitusten ja julisteiden visuaalisesta ilmeestä ja tuotannosta. Jyväskylän Kesän avajaispäivänä, 13.7., Keski- Suomen liitto järjesti yhdessä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Keskisuomalaisen kanssa Agorassa kutsuvierasseminaarin, jonka teemana oli hyvinvointi ja kilpailukyky. Seminaariin osallistui 80 kutsuvierasta. Ilmastoprofessori Atte Korhola haastoi myrriläiset ajattelemaan tulevaisuutta. Keski-Suomen päivää vietettiin huhtikuun 18. päivänä monin tavoin. Tapahtumista mittavin oli Monikulttuurinen Keski-Suomi -päivä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Keski-Suomen liitto tuotti sen yhteistyössä useiden monikulttuurista toimintaa ylläpitävien tahojen kanssa. Mukana olivat mm. Monikulttuurikeskus Glorian eri ryhmät, Lastenteatteri Feeniks, Musiikkikampus, Zonta-järjestö, Suomen Unifem, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän opetustoimi. Vuoden 2010 pakolaisnainen Nazima Razmyar oli Kesä-seminaarin puhujia. 8

9 Keski-Suomen Liitto Neste Oil Rallin yhteydessä 30.7 kutsuttiin yhteistyökumppaneita ja muita tärkeitä sidoshenkilöitä kuulemaan ajankohtaista asiaa teemasta Energinen Keski-Suomi. Perinteisesti ohjelmaan kuului myös yleisöerikoiskokeen seuraaminen Laajavuoressa ja illallinen Paviljongin VIP-teltassa. Kutsuvieraspäivä järjestettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jykes Oy:n kanssa. Itämeren alueen ohjelman (Baltic Sea Region Programme , BSR) konferenssi kokosi Jyväskylään yli 300 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Aiheina olivat Euroopan unionin suuraluestrategiat ja tulevaisuuden koheesiopolitiikka. Myös BSR-ohjelmasta rahoitettuja hankkeita esiteltiin konferenssin yhteydessä. Ohjelman 200 miljoonan euron rahoituksesta oli syksyyn mennessä sidottu hankkeisiin noin 170 miljoonaa euroa. Itämeren alueen ohjelmassa on mukana 11 valtiota. EU- jäsenmaita on niistä kahdeksan: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. EU:n ulkopuolelta mukana ovat Norja, Valko-Venäjä ja Venäjä. Ohjelma pyrkii edistämään innovaatiotoimintaa, Itämeren alueen ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta, yhteisiä resursseja sekä kaupunkien ja alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kutsuvieraat tutustuivat Neste Oil Rallin hermokeskukseen Paviljongin alueella. Keskipohjola-komitea järjesti syyskokouksensa ja luovan talouden seminaarin Jyväskylässä Osallistujia oli noin 60 Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli myös design-tori, jossa keskisuomalaiset luovan alan yrittäjät esittelivät tuotteitaan. Seminaarin osallistujat vierailivat myös Grafiikkakeskuksessa sekä Kallioplanetaariossa. Komitea totesi mm., että luovan alan kehittäminen kärsii rahoituksen ja laajakatseisuuden puutteesta. Keski-Suomi esitteli konferenssissa bioenergiaosaamistaan. Elinkeinoministeri, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen avasi BSR-konferenssin Jyvväskylän Paviljongissa. Norjalainen May-Britt Hägg hymyilee Keskipohjolakomitean puheenjohtajien keskellä vastaanotettuaan Pohjolan Vihreä Vyöhyke -energiapalkinnon, kruunua. 9

10 Vuosikertomus suunnittelu ja kehittäminen 3.1 Maakunnan suunnittelun välineet Maakuntien suunnittelun välineitä ovat alueelliset maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä maakuntakaavat ja edunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmä mahdollistaa sen, että maakunnan poliittinen tahto toteutuu päätöksenteossa. Kesäkuussa 2010 maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 ja Keski-Suomen maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa syyskuussa Em. suunnitteluasiakirjojen lisäksi Keski-Suomen liitto laati itse tai oli myötävaikuttamassa useiden erillisselvitysten valmistumiseen. Näitä olivat Keski-Suomen aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä Keski-Suomen kärkihankkeet 2011 Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 2010, Kehittämisohjelma OPTIIMI maakunnan kehittymisen ja kilpailukyvyn tukena, Arviointiraportti Koulutusosaamista maailmalle Vuosiraportti 2010 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa EU:n rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan vuosiraportti 2009 Vuonna 2010 käynnistyneitä ja vuonna 2011 jatkuvia selvityksiä olivat: Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen selvittäminen Turvallinen Keski-Suomi Ilmailualan liiketoiminnan kehittämiskeskittymän valmistelu Keski-Suomen ICT-strategia Keski-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoittamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Edunvalvonta Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen sopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO 10

11 Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttamisstrategiat. Hyvinvoinnin lisääminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen ovat sen päätavoitteita. Maakunnan visio uudistettiin muotoon Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelma 2030 viimeisteltiin laajan lausunto- ja kommenttikierroksen kannanottojen mukaisesti maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Maakuntasuunnitelma perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet toimivat perustana maakuntakaavalle ja maakuntaohjelmalle sekä sen toteuttamissuunnitelmalle. Suunnitelmat laaditaan nopeasti muuttuvien asioiden, kuten esimerkiksi elinkeinojen, osalta enintään viiden vuoden päähän ja hitaasti muuttuvien asioiden, kuten liikenneverkkojen osalta, jopa 30 vuoden päähän Maakuntaohjelma , Keski-Suomen kasvuohjelma Toimintavuoden aikana viimeisteltiin Keski-Suomen maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus. Maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Luovan talouden hyödyntäminen ja varautuminen EU:n tulevaan rakennerahastokauteen ovat mukana toimenpiteissä. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistui mittava joukko maakunnan kehittäjiä. Ohjelma laadittiin Keski-Suomen liiton johdolla yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien, valtion aluehallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjelman valmistelussa kuultiin kattavasti seutujen edustajia. Maakuntaohjelma on neljän vuoden, eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma. Sen tavoitteiden toteutuminen edellyttää tuloksellista yhteistyötä, johon tarvitaan mukaan keskisuomalaiset yritykset, julkinen palvelujärjestelmä, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijat, kehittämishankkeiden rahoittajat, media ja muut maakunnan kehityksestä kiinnostuneet vastuulliset keskisuomalaiset. Maakuntaohjelma perustuu lakiin alueiden kehittämisestä, maakuntasuunnitelmaan ja valtakunnallisiin aluekehittämistavoitteisiin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovittiin sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan unionin rakennepolitiikan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. Siihen kirjattiin sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Toteuttamissuunnitelmassa on myös edellisen suunnitelmakauden hankkeiden toteutumisen arvioinnit, jotka tehtiin ympäristövaikutusten, tasa-arvon, yrittäjyyden ja maaseutuvaikutusten kannalta. Toteuttamissuunnitelman valmistelu oli maakunnallista yhteistyötä: Keski-Suomen kehittämisnäkymistä neuvoteltiin kuntien, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen sekä yksittäisten hanketoimijoiden kanssa. Toimenpiteiden rahoituksesta neuvoteltiin alueviranomaisten kanssa. Toteuttamissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Tämä mahdollisti yhteiset rahoitusesitykset maakunnan merkittävimmille hankkeille. Seuraavat neuvottelutavoitteet vietiin tulosneuvotteluihin ministeriöiden kanssa: Bioenergiakeskus - alan osaamista, tutkimusta ja tukipalveluita tuottava keskus yritystoiminnan tarpeisiin. Äänekosken biodiesellaitos - kansallinen valinta biopolttonesteen osuuden lisäämiseksi liikenteen polttoaineissa EU-sopimuksen mukaisesti. Arvoitusten Päijänne - Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen merkittävin järvialue hyödyttämään kestävästi virkistys- ja matkailukäyttöä. 11

12 Vuosikertomus 2010 Kehitettävät liikenneyhteydet ja erilliskohteet. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on yksityiskohtainen toimenpideohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Se edistää maakunnan kärkihankkeiden toteuttamista. Suunnitelma perustuu alueiden kehittämislakiin (602/2002) ja se tarkistetaan vuosittain. 3.2 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Ensimmäinen vaihemaakuntakaava (1.VMK; JÄTKÄ ) sai ympäristöministeriön vahvistuksen maakuntavaltuuston päättämässä muodossa. Kaava koskee Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelyaluetta. Kaavasta tehtiin määräajassa yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ratkaisua ei tullut vuoden 2010 loppuun mennessä. Toinen vaihemaakuntakaava (2. VMK; POSKI ), joka koskee maa-aineshuoltoa, pohjaveden ja luontoarvojen yhteensovitusta, saatiin valmiiksi tammikuussa Kaavaa edeltävässä selvitysprojektissa tehtiin mm. maa-ainestutkimuksia, kartoitettiin harjualueiden luontoarvoja ja tehtiin pohjavesiselvityksiä. Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos olivat nähtävillä Ehdotusvaiheen kuuleminen suoritettiin Kaavaehdotuksesta saatiin 20 lausuntoa tai muistutusta, mikä osoittaa kaavaprosessin onnistuneen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Kaava on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kolmanteen vaihemaakuntakaavan (3.VMK; TUR- VA ) liittyvät kasvillisuus- ja linnustoselvitykset turvetuotantopotentiaalia omaavilla soilla saatiin suoritetuiksi. Ojitustilannekartoitusta jatkettiin ja vesistövaikutusselvitys käynnistettiin. Lisäksi kartoitettiin Keski-Suomen turvepohjaiset pellot. Kaavaa varten koottiin yhteenveto maakunnan soiden pinta-alatiedoista. Tuulivoima päätettiin liittää mukaan 3. vaihemaakuntakaavaan. Keski-Suomen liitto käynnisti keväällä 2010 tuulivoimaselvityksen yhdessä Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen kanssa. Kaavaselostuksen alustava luonnos valmistui vuoden aikana. Neljännen vaihemaakuntakaavan (4. VMK; PAIK- KO ) valmistelut käynnistyivät maakuntahallituksen päätöksellä Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja-alueet muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Vuoden aikana päivitettiin maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko, selvitettiin puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet ja toteutettiin virkistystoimintoihin liittyvä kysely kunnille ja keskeisille viranomaisille Muu alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus Keski-Suomen liitto on ollut mukana ympäristöministeriön aluesuunnittelun ja -käytön kehittämisessä sekä kansallisen turvemaastrategian laadinnassa, samoin Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 laadinnassa ja liikennejärjestelmätyössä (JYSELI). Toimintavuonna käynnistettiin maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Keski- Suomen liitto oli myös mukana suunnittelutyöryhmissä, joissa edistetään merkittäviä liikennehankkeita, kuten nopea ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Vt 4. Myös Nelostie E75 ry:n ja Pro Ysitie ry:n toimintaan osallistuttiin. Vesistöjen vedenlaadun tilaa parantavia hankkeita tuettiin ja 12

13 Keski-Suomen Liitto Ote 2. vaihemaakuntakaavasta. Keskellä Lopakankankaan muodostuma, jonka pohjoisosa on maa-ainesten ottovyöhykkeenä (eo/1 nro 40) ja eteläosa arvokkaana harjualueena (ge/2 nro 25) rahoitettiin ja oltiin mukana metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutuksia koskevassa hankkeessa (TASO). BalticClimate-hanketta jatkettiin monikansallisena yhteistyönä. Tavoitteena on edistää asuinalueiden ja aluerakenteen ilmastoystävällistä toteuttamista, auttaa elinkeinoelämää löytämään uutta liiketoimintaa ilmastonmuutokseen liittyvillä toimialoilla sekä valmistella maakunnan ilmastostrategiaa. Hankkeessa on mukana 25 yhteistyöosapuolta kuntaa, kaupunkia, alueviranomaista ja alan asiantuntijaa kahdeksasta Euroopan maasta. Suomalaiset partnerit ovat Keski-Suomen liitto, Jykes Oy ja Keski-Suomen ELY-keskus. Keski-Suomen hankeosio vastaa ilmastonmuutoksen ja yhdyskuntarakenteen haasteisiin kehityskäytävällä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. BalticClimate -hanke on pääosin EU:n ja ympäristöministeriön rahoittama. Laajakaista kaikille -hanketta jatkettiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksella. Hanke on osa valtioneuvoston valtakunnallista laajakaistahanketta, jonka tavoitteena on, että kansalaisilla olisi vuoden 2015 loppuun mennessä tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta. Tuolloin 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista olisi enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä. BIOCLUS-hanketta jatkettiin niin ikään EU-rahoituksen turvin. Vuonna 2009 alkaneen hankkeen tavoitteena on edistää biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvää liiketoimintaa ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa sekä parantaa alueellista kilpailukykyä ja kasvua seuraavilla Euroopan alueilla: Keski-Suomi, Navarra (Espanja), Länsi-Makedonia (Kreikka), Slovakia ja Wielkopolska (Puola). BIOCLUS-hanke kuuluu EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmaan (FP7, Regions of Knowledge). Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Suomessa partnereina ovat lisäksi Keski-Suomen liitto, Jyväskylä Innovation, VTT, Jyväskylän yliopisto 13

14 Vuosikertomus 2010 Tuuliatlaksen osoittamat Keski-Suomen tuulisimmat alueet 14

15 Keski-Suomen Liitto ja Benet Oy. Hankkeen toteutus jatkuu vuosina Vuoden aikana annettiin 115 lausuntoa. Niiden keskimääräinen antoaika oli 35 päivää. 3.3 Aluekehittäminen Aluekehittämistoimenpiteillä pyritään osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun, elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseen mahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena on maakunnan hyvinvointi ja kilpailukyky. Toimenpiteisiin käytetään maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisesta sovitaan EU:n rakennerahasto-ohjelmissa, maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio- ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissa sekä valtion tulo- ja menoarviossa. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon eli yhdessä luotuihin strategioihin ja valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Alueiden kehittämislain mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii aluekehittämisestä vastaavana viranomaisena maakunnassa. Aluekehittämistyötä tehdään yhdessä valtion alueviranomaisten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden kanssa Elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteita määriteltiin uudelleen vuonna Päätavoitteena on, että Keski-Suomeen saadaan uusia vientituloja vähintään miljardi euroa, jotka talouslaman myötä menetettiin. Lisäksi halutaan, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy tuotannollisiin yrityksiin sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Keski-Suomen liitto teetti selvityksen teollisuuden merkityksestä aluetaloudessa. Sen mukaan teollisuuden merkitys arvonlisäyksen muodostajana on erittäin suuri. Vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Teollisuus työllistää suoraan ja välittömästi liki työntekijää. Teollisuuden suorista ja välittömistä palkkatuloista kertyy kunnallisveroja 320 miljoonaa euroa, mikä on 47 % kaikista kunnallisveroista. Teollisuuden merkitys ei näyttäisi juuri vähenevän lähitulevaisuudessakaan. Teollisuuden sisällä tulee suuria muutoksia, mutta ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille. Maakunnallista klusterityötä päätettiin jatkaa ja suunnata vahvasti teollisuuden kehittämiseen. Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämistyötä kolmessa kärkiklusterissa, Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Klusterityön tavoitteena oli synnyttää tuotannollisiin yrityksiin uutta teknologiaa ja uudenlaisia asiakkaille lisäarvoa tuottavia palveluita. Osaamiskeskusohjelman avulla uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä pyrittiin nopeuttamaan. Klusterityö ja osaamiskeskusohjelma organisoitiin uudelleen ja siirrettiin saman ohjausryhmän alaisuuteen. Ohjausryhmään kuuluvat kaikki seudullisten kehittämisyhtiöiden toimitusjohtajat. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin yritysten kehittämisen johtoryhmä. Se ohjaa ja johtaa osaamiskeskusohjelman, klusterityön sekä osaamisen kehittämishankkeiden varoin rahoitettavaa toimintaa. Nykyisissä hankkeissa työskentelee n yritysten kehittäjää, kukin oman ohjausryhmänsä alaisuudessa. Tavoitteena on vähentää hallinnollisten ohjausryhmien määrää ja hankelähtöistä viestintää. Elinkeinojen kehittymistä on seurattu Keski-Suomen aikajana -julkaisussa, joka ilmestyi vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Kolmen kärkiklusterin lisäksi Keski-Suomen liitto on kehittänyt matkailualaa syntyvänä klusterina. Keski-Suomen matkailustrategian 2015 mukaisesti kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin. Lisäksi Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista matkailumarkkinointia. Toimenpiteitä vuonna 2010 olivat mm. yhteisosasto Matka messuilla ja Keski-Suomen matkailun road show -kierros, jolla tavoitettiin lähes 180 Mikkelin, Lappeenrannan, Kouvolan ja Järvenpään bussimatkanjärjestäjää. Keski-Suomen matkailu oli mukana Matkailun edistämiskeskuksen valta- 15

16 Vuosikertomus 2010 kunnallisessa VisitFinland-matkailuportaalissa. Lisäksi järjestettiin vuosittainen Keski-Suomen matkailuparlamentti, opintomatka Etelä-Saksaan ja Itävaltaan sekä osallistuttiin aktiivisesti Suomen matkailuorganisaatiot, Suoma ry:n toimintaan Osaaminen ja koulutus Osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä vahvistettiin tukemalla maakunnan koulutusorganisaatioiden ja osaamisrakenteiden kehittämistä. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten keskinäistä yhteistyötä ja yhteyksiä seudulliseen kehittämiseen vahvistettiin. Koulutusliiketoiminnan kehittäminen oli yksi strategisesti tärkeistä toiminta-alueista viime vuonna. Tavoitteena on ollut kansainvälisen liiketoiminnan käynnistyminen yritysmuotoisena. Vuoden 2010 aikana perustettiinkin EduCluster Finland osakeyhtiö pääosakkaanaan Jyväskylän yliopisto ja vähemmistöosakkaina Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yhtiön perustamisen myötä Keski-Suomen liiton rooli koulutuksen liiketoiminnan kehittämisessä muuttui: se toimii nyt maakunnan aluekehittämisen asiantuntijana EduCluster-yhtiön erillisprojekteissa ja tukee muiden alan yritysten kansainvälistymistä. Liitolla on myös merkittävä rooli EduCluster -verkoston kansainvälisissä hankkeissa Työmarkkinoiden kehittäminen ja ennakointi Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden kehittämiseen maakunnan yhteistyöryhmän alaisen Osaamis- ja työllisyystyöryhmän kautta. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelma integroitiin osaksi muuta aluekehittämistä ja sen painopisteet olivat läpäisseet organisaatioiden kehittämistoiminnan laajasti. Ohjelmassa nostettiin vuoden 2010 tavoitteiksi: Nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen varmistaminen uusin ratkaisuin Yrittäjyyteen pohjautuvan työllisyyden edistäminen Työllistymistä tukevien palveluiden ja paikallisten toimintamallien kehittäminen Tulevaisuuden rakentaminen yhteisen ennakoinnin avulla Toiminta oli tavoitteiden mukaista. Keski-Suomen liitto osoitti erillisen hankerahoituksen nuorten työllistymistä parantaviin paikallisiin hankkeisiin. Liitto oli mukana äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi suoritetuissa toimissa. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. Keski-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan TE-toimistojen kanssa. Erityinen tehtäväalue oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Yhteistyö seutujen kanssa tiivistyi. Ennakoinnista on tullut jatkuva prosessi, jonka toimenpiteillä toimijaverkoston yhteistyötä voidaan tiivistää. Valtakunnallinen määrällinen ja koulutusorganisaatioiden aloituspaikkamääriin vaikuttava ennakointi ei osunut toimintavuodelle. Tästä huolimatta työmarkkinoiden toimintaympäristön tilannetta ajantasaistettiin ja pidettiin menetelmällinen suunnitteluvalmius kunnossa Luovat alat ja kulttuuri Vuoden 2010 aikana toteutettiin edellisvuonna alkanutta kaksivuotista Maakunnallisten luovien innovaatioympäristöjen kehittämishanketta (MAALI). Hankkeen kohteena olivat perinteisen teollisuuden yritykset, jotka eivät toistaiseksi ole hyödyntäneet luovien alojen tarjoamia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Tavoitteena oli luovien alojen lisäarvo Keski-Suomen kärkiklustereille ja Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman klustereille (Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Uusiutuva metsäteollisuus, Nanoteknologia, Matkailu ja elämystuotanto). CREA.RE Creative Regions on kymmenen EUmaan yhteinen luovan talouden kehittämishanke. Se käynnistyi vuoden 2010 alussa saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Interreg IVC -ohjelmasta loppuvuodesta Hankkeen tavoitteena on hyödyntää luovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuuden parantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. 16

17 Keski-Suomen Liitto Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 200 vuotta Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin syntymästä. Juhlavuoden teemana oli suomen kieli, suomalainen kulttuuri ja suomalainen opetus. Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti juhlavuoden ohjelmiston suunnitteluun, ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjesti Kulttuurista hyvinvointia -juhlaseminaarin Keski-Suomen liitto järjesti ensimmäisen maakunnallisen kulttuurifoorumin Nyt puhutaan kulttuurista! Tilaisuuteen osallistui runsaat 100 osanottajaa eri puolilta maakuntaa Kehittämisrahoitus Keski-Suomen liiton tuella käynnistettiin kehittämis- ja investointihankkeita lähes 11 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan alle puolet, noin 5,3 miljoonaa euroa. Talouden taantuma vähensi jonkin verran varojen kysyntää. Rahoituslähteitä olivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski-Suomen Kehittämisrahasto. Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytystoimenpiteitä varten. Rahoitusta maakunnan kehittämiseksi Keski-Suomen liitolla oli myönnettävissä noin 7,6 miljoonaa euroa. Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumisessa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa Saarijärven Bioenergiakeskuksen laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Yritysten kehittämishankkeista suurin oli viidentoista ICT-alan yrityksen yhteinen kasvu- ja kansainvälistymishanke KASVA 3. Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoimenpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnettiin sovitun mukaisesti. ICT -alan tulevaisuutta pohdittiin lisäksi ICT-strategiassa, joka laadittiin syksyn aikana. Hyvinvointialalla Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta käynnisti TULTE -hankkeen, jossa työstetään liikuntaa ja terveyttä edistäviä tuote- ja palvelukonsepteja. Maakunnan kehittämisrahaa kohdennettiin erityisesti nuorten työllistymisen uusia malleja etsiviin ja kokeileviin hankkeisiin. Saarijärven - Viitasaaren seudulla kehittämisvarojen hyödyntämistä tehostettiin alueella kehitetyn verkosto- ja prosessijohtamismallin avulla. Yhteistyön odotetaan lisäävän vaikuttavuutta, joustavuutta ja jatkuvuutta kehittämistyöhön. Osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO ovat valtioneuvoston hyväksymiä erityisohjelmia. Vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. Keski-Suomen liitto toimii ohjelmissa hallinnoivana viranomaisena. Keski-Suomen liiton vuoden 2010 ohjelmatyön rahoitus, euroa Keski-Suomen kehittämisrahasto % Osaamiskeskusohjelma % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma % Maakunnan kehittämisraha % EU-rahoitus % 17

18 Vuosikertomus 2010 Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksesta vastaa Jyväskylä Innovation Oy. Tärkeimmät käsitellyt asiat olivat Länsi-Suomen EAKR-ohjelman väliarviointi, ohjelman rahoitus- ja maksatuspäätösten vauhdittaminen sekä uuden pääomarahaston kokoaminen. Osaamiskeskusohjelman ja maakunnallisen klusterityön arviointien perusteella maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviimmästä kehittämistyön yhteensovittamisesta. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO korvasi vuoden alusta alkaen aiemmin toteutetun aluekeskusohjelman. Keski-Suomessa KOKO-hankkeita käynnistyi kaksi. Lisäksi Keuruu on mukana Ylä- Pirkanmaan hankkeessa. Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut kattavan kehittämisvyöhykkeen tavoitteena ovat yhtenäisempi aluerakenne ja hyvinvointialan uudet innovaatiot. Keski-Suomen maaseutualueiden hankkeessa tavoitteena on lisätä maaseutuasumista, maaseudun monipuolista yrittäjyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea suunnattiin muun muassa maakuntakaavoituksen selvityksiin, luovan alan kehittämiseen ja klustereiden kehittämishankkeen kuntarahoitukseen. Luovan alan siemenrahoitusta myönnettiin 16 pienelle luovan alan yritykselle Länsi-Suomen EAKRohjelman koordinointi Keski-Suomen liitto vastaa Länsi-Suomen EAKRohjelman koordinaatiosta. Liitto raportoi ohjelman etenemisestä seurantakomitealle kaksi kertaa vuodessa. Seurantakomitealle asiat valmisteltiin seurantakomitean sihteeristössä, joka piti vuoden aikana viisi kokousta. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman ohjausryhmä ja sen alainen koordinaatioryhmä sovittivat yhteen ja aktivoivat ohjelman toteutusta. 18

19 Keski-Suomen Liitto 4 edunvalvonta Maakunnan etua valvottiin ja valtion talousarvioon vaikutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liiton luottamushenkilöjohdon, maakunnan kansanedustajien, valtion aluehallinnon sekä kuntien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Länsi-Suomen liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen liitto tuki kuntien seutuyhteistyötä ja edisti maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa. Se toimi yhdessä jäsenkuntien kanssa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä mm. valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyvässä yhteispalvelujen alueellisessa järjestämisessä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Keski-Suomen kärkihankkeet: VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas Tiejakso Kanavuori - Haapalahti Perustienpidon rahoitustason nosto Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Äänekoski - Haapajärvi -radan perusparantaminen Ilmailualan liiketoiminnan kehittäminen Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluntason kehittäminen (TASO-hanke) Päijänteen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Äänekosken biodiesellaitos Muurame - Korpilahti yhdysvesijohto ja alueen runkoviemärihanke Hankasalmen jätevesihanke Laajalahden kunnostus, 2. vaihe Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin Tulevien vuosien kärkihankkeiksi listattiin seuraavat: VT 18 Vaasan valtatie VT 13 Huutomäki - Kyyjärvi Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Jyväskylän kehätiet Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Valtatie 4:n parantaminen välillä Lusi - Vaajakoski edistyi suunniteltua nopeammin ja uudelleen linjattu Toivakan ja Kanavuoren välinen tieosuus voitiin ottaa käyttöön etuajassa jo lokakuussa. Tiejakso valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Myös Hirvaskankaan eritasoliittymä avattiin liikenteelle ennen vuoden loppua. Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantamisen ratasuunnitelma välillä Äänekoski - Saarijärvi valmistui ja työt alkavat vuonna Valtatien 4 suunnitteluvalmius parantui, kun Kirri-Vehniä välin yleissuunnitelma valmistui. Vaajakosken kohdalla käynnistettiin hankkeen yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi sekä Äänekosken kohdalla YVA-ohjelman laatiminen. Valtatien 18 yleissuunnittelua varten liitto onnistui järjestämään rahoituksen osana kansainvälistä NECL II -hanketta. Yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa aloitettiin Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rataliikenteen alustavan tarveselvityksen laatiminen siten, että työ valmistuu vuoden 2011 alussa. Ilmailualan liiketoiminnan kehittämiseksi laadittiin yhteistyössä alan yritysten, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa selvitys. Raportin julkistus ja varsinaisten toimenpiteiden suunnittelu ajoittuu vuoden 2011 puolelle. Myös TASO-hankkeen rahoitusta odotetaan vuonan Päijänteen luontokeskuksen edistäminen tarkastellaan Arvoitusten Päijänne -kehittämiskokonaisuuden yhteydessä, joka laaditaan yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa. Ratkaisua biopolttonestetehtaan sijoittumispaikasta ei ole tehty. Bioenergian t&k-toimintaa on lisätty tavoitteen mukaisesti ja konkreettisena tuloksena tästä on esimerkiksi Saarijärvelle perustettu Bioenergiakeskus. 19

20 Vuosikertomus talous 5.1 Keski-Suomen liiton tuloslaskelma (ulkoinen), euroa Toimintatuotot , ,28 Myyntituotot (jäsenkuntien maksuosuudet) , ,00 Tuet ja avustukset , ,01 Muut toimintatuotot , ,27 Toimintakulut , ,35 Henkilöstökulut , ,13 Palkat ja palkkiot , ,87 Eläkevakuutusmaksut , ,16 Muut henkilöstösivukulut , ,10 Palvelujen ostot , ,69 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,27 Avustukset , ,44 Muut toimintakulut , ,82 Toimintakate , ,93 Rahoitustuotot ja kulut , ,26 Vuosikate , ,19 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä , ,31 Tilikauden tulos , ,88 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys 2.433, ,04 Rahastojen vähennys ,83 0,00 Rahastojen lisäys , ,00 Tilikauden yli/alijäämä , ,08 Keski-Suomen kehittämisrahaston tuloslaskelma on yhdistetty liiton tuloslaskelmaan vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Rahastosta myönnetyt avustukset näkyvät tuloslaskelman tiliryhmässä avustukset. Rahaston yhdistämisellä ei ole vaikutusta tuloslaskelman yli-/alijäämään. Vuoden 2009 tuloslaskelmassa rahastokirjauksena oli vain rahastojen lisäys euroa. 20

21 Keski-Suomen Liitto 5.2 Keski-Suomen liiton rahoituslaskelma, euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,19 Satunnaiset erät (rahastosiirto) ,00 Tulorahoituksen korjauserät (avustusvaraus) , ,11 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,92 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset , ,95 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,70 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,28 Vaihto-omaisuuden muutos 281, ,38 Saamisten muutos , ,31 Korottomien velkojen muutos , ,05 Rahoituksen rahavirta , ,75 Rahavarojen muutos , ,67 Rahavarojen muutos , ,67 Rahavarat , ,28 Rahavarat , ,95 Vuoden 2010 rahoituslaskelmassa aluekehitysvarat on esitetty toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksissa, eikä niitä ole huomioitu liiton rahavaroissa. 21

22 Vuosikertomus Keski-Suomen liiton tase, euroa Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2.311, ,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,00 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,37 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,37 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Aluekehitysvarat ,80 Aluekehitysvarojen siirtosaamiset , ,00 Valtion toimeksiannot yhteensä , ,80 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet 3.736, ,22 Ennakkomaksut 8.366, ,59 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,81 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,22 158,32 Muut saamiset (arvonlisäverosaamiset) , ,31 Siirtosaamiset , ,41 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,04 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,48 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,33 Vastaavaa yhteensä , ,50 22

23 Keski-Suomen Liitto Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma , ,52 Muut omat rahastot , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,35 Tilikauden ylijäämä , ,08 Oma pääoma yhteensä , ,93 Poistoero Poistoero 7.300, ,00 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset (kehittämisrahasto) 0, ,94 Toimeksiantojen pääoma Valtion toimeksiannot , ,80 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat , ,16 Muut velat , ,24 Siirtovelat , ,43 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,83 Vastattavaa yhteensä , ,50 23

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2009. Keski-Suomen liitto VUOSIKERTOMUS 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO KESÄKUU 2010 ISSN 0788-7051

VUOSIKERTOMUS 2009. Keski-Suomen liitto VUOSIKERTOMUS 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO KESÄKUU 2010 ISSN 0788-7051 VUOSIKERTOMUS 2009 Keski-Suomen liitto VUOSIKERTOMUS 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO JULKAISU C 128 ISBN 978-951-594-357-6 SÄHK. ISBN 978-951-594-358-3 KESÄKUU 2010 ISSN 0788-7051 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat. Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut pysyvät vastaavat Omakatteisten rahastojen varat Aktiiviteettirahastojen varat Muiden omakatteisten rahastojen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot