Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu Internetissä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200. Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu Internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu: ISBN ISBN (sähköinen) ISSN C 133 Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Jyväskylä 2011

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo maakuntajohtajan katsaus vuoteen yhteinen kehittämistahto Luottamushenkilöhallinto ja muu maakunnallinen asiantuntemus Luottamushenkilöhallinto Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Kumppanuudet ja verkostot Yhteistyö ja jäsenyydet Viestintä Vuoden 2010 tapahtumia suunnittelu ja kehittäminen Maakunnan suunnittelun välineet Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Alueiden käyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus Aluekehittäminen Elinkeinot Osaaminen ja koulutus Työmarkkinat ja ennakointi Luovat alat ja kulttuuri Kehittämisrahoitus Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi EDUNVALVONTA talous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet...24 LIITTEET Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstö

4 Vuosikertomus maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2010 Kansainvälinen taloustaantuma hellitti vuonna 2010 ja talouden käyrät kääntyivät takaisin kasvu-uralle myös Keski-Suomessa. Meillä taantuma alkoi jonkin verran muuta maata aikaisemmin ja erityisesti se puraisi teollisuus- ja rakennusaloja. Taantuman negatiiviset työllisyysvaikutukset ovat onneksi jääneet suhteellisen lyhytkestoisiksi, sillä keskisuomalaiset yritykset pystyivät pitämään kiinni työvoimastaan. Maakuntien välinen vertailu useilla mittareilla osoittaa, että Keski-Suomi on selvinnyt taantumasta hyvin. Moni talouden osatekijä viittaa siihen, että kasvu jatkuu lähivuosina ja jälkitaantuman todennäköisyys on erittäin pieni. Useimmat tutkimuslaitokset kuitenkin toteavat, että tämä ja ensi vuosi ovat vielä maltillisen kasvun aikaa. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta Jyväskylän seudun ansiosta. Väkimäärämme kasvoi viime vuonna noin 850 henkilöllä. Vuoden 2011 alussa asukkaita oli ennakkotietojen mukaan noin Taloustaantuman luoma epävarmuus yleensä vähentää ihmisten muuttohalua. Myös Keski-Suomessa maassamuutto ja siirtolaisuus ovat lisänneet väkimäärää vain vähän parina edellisenä vuonna. Talousnäkymien kirkastuessa on oletettavaa, että väestön liikkuminen lisääntyy ja työvoimaa hakeutuu uusiin tehtäviin myös alueiden välillä. Viennin toipuminen ja kasvavat tilauskannat ovat helpottaneet työttömyyttä Keski-Suomessa. Lomautettuja on palannut töihin ja moni irtisanottu on löytänyt uuden työpaikan. Silti työttömiä on edelleen liikaa ja kaikki voitava on tehtävä työttömyyden alentamiseksi kaikilla seuduilla. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi taantuman aikana ja myös nuorisotyöttömyys on pysynyt valitettavan korkealla tasolla. Tehokkaiden ja oikein kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi laadittiin pari vuotta sitten Keski-Suomen työmarkkinaohjelma, Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen. Sen toteutusta jatkettiin viime vuonna ja työ jatkuu edelleen laajana yhteistyönä. Keski-Suomen liitto on määritellyt tehtäväkseen olla maakunnan yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä sekä aktiivinen edunvalvoja. Näissä tehtävissä, edellä kuvatut haasteet huomioiden, liiton toimistossa työskenteli 43 henkilöä vuoden 2010 lopussa. Työlle asettaa tavoitteet luottamushenkilöhallinto, jonka kautta maakunnan poliittinen tahto toteutuu. Vuosi 2010 oli strategioiden ja ohjelmien valmistelun aikaa. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistuivat laajassa yhteistyössä. Seuraavilla sivuilla kuvataan, mitä vuonna 2010 on tehty, että saavutettaisiin maakuntavaltuuston asettama visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 4

5 Keski-Suomen Liitto 2 yhteinen kehittämistahto 2.1 Luottamushenkilöhallinto ja muu maakunnallinen asiantuntemus Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto hyväksyi kevätkokouksessaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 ja Keski-Suomen maakuntaohjelman Lisäksi maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton tilinpäätöksen vuodelta 2009 ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille sekä käsitteli vuoden 2011 talousarvion laadinnan perusteet. Syyskokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan, joka koskee maa-aineshuoltoa, pohjavesiä ja luontoarvoja. Myös taloussuunnitelma sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 hyväksyttiin. nimesi maakunnan kärkihankkeet vuodelle 2011 laati valtiovarainministeriölle esityksen maakunnan klustereita tukeviksi valtion alueellistamistoimiksi käynnisti Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun käsitteli Keski-Suomen Pohjavesien suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan Poski-projektin tulokset käynnisti maakunnallisen ilmastostrategian laadinnan siirsi koulutusosaamisen viennin liiketoiminnan EduCluster Finland Oy:lle hyväksyi Keski-Suomen liitolle uudet hankintaohjeet Maakuntahallitus kuuntelee tarkalla korvalla pohjoisen Keski-Suomen asioita Tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa. Vuoden alussa lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati maakuntavaltuustolle arviointikertomuksen. Maakuntavaltuusto kiitti Keski-Suomea pitkään palvellutta kehittämisjohtaja Martti Ahokasta, joka jäi eläkkeelle Maakuntahallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 11 kokoukseen. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa. Pihtiputaalla järjestetyssä kokouksessa tutustuttiin myös Pihtiputaan, Viitasaaren ja Kinnulan asioihin ja vierailtiin Rupon teollisuusalueella. Jyväskylässä kokoustettiin kerran Kuokkalan kartanossa ja kerran Jyväskylän Paviljongissa. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta, Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelua ja hanketoimintaa, mm. Laajakaista kaikille -hanketta ja hallinnollisia päätöksiä. Maakuntahallitus antoi vuoden aikana 45 lausuntoa ja kannanottoa sekä mm. myönsi kehittämistoimenpiteille avustuksia EU:n rakennerahastoista, valtion rahoituksesta sekä Keski-Suomen kehittämisrahastosta yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa Tarkastuslautakunta Länsi-Suomen tarkastuslautakuntien opintomatkalla Brysselissä ja Luxemburgissa

6 Vuosikertomus Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Merkittävimpiä MYRrin käsittelemiä asioita olivat Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä ELY-keskuksen strateginen tulossopimus. Yhteistyöryhmä päätti, että elinkeinojen kehittäminen jatkuu lähivuosina kolmella tutulla teemalla: Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Klustereiden organisointia päätettiin selkeyttää ja klusteriohjelmien tavoitteita terävöittää. Yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan Päätöksellä kohdennettiin lähes 24 miljoonaa euroa EU-ohjelmien rahoitusta Keski- Suomen kehittämiseen. Suurin osa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille, työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Kolmannet valtakunnalliset maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä Keski-Suomen liitto järjesti seminaarin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Osallistujia oli noin kaksi sataa. Elokuun tulevaisuusfoorumissa pohdittiin, millainen Keski-Suomi on taantuman jälkeen. Foorumissa tarkasteltiin kahta suurta muutosvoimaa: teollisuuden merkitystä ja ihmisten ikääntymistä. Marraskuun lopulla yhteistyöryhmä teki opintomatkan Ylä-Itävaltaan. Matkalla perehdyttiin klustereiden kehittämiseen, energiatehokkuuden ja bioenergian käytön lisäämiseen sekä alueellisen osaamiskeskittymän rakentumiseen. Clusterland Oberösterreich GmbH:n järjestämää ohjelmaa pidettiin erinomaisena. Yhteistyöryhmä piti neljä kokousta. Lokakuun kokous oli ensi kertaa yhteistyöryhmän ja ELY-keskuksen neuvottelukunnan yhteinen. MYR sai ryhmäkuvaansa ylimääräisiä jäseniä Schönbrunnin linnan kuusenjuurella. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama osaamis- ja työllisyystyöryhmä käsitteli osaamisen ja työllisyyden kasvulle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ennakoi osaamistarpeita. Toimivat työmarkkinat -ohjelman vuoden 2010 painopisteitä päivitettiin. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin (YVA) työryhmä arvioi 12 hanketta. Keskeisimpiä YVA-ryhmässä käsiteltyjä asioita olivat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma sekä pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä koskeva vaihemaakuntakaava. Maaseutujaosto edisti toimillaan maaseudun kehittämistä Henkilöstö Keski-Suomen liiton henkilöstömäärä oli 43 vuoden 2010 lopussa. Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö, joka toimii kolmessa tiimissä: alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto. Toimiston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja. Sen sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Henkilöstöasioita käsiteltiin henkilöstöpalavereissa neljä kertaa vuodessa ja henkilöstön suunnittelupäivinä kaksi kertaa vuodessa. Toimiston työskentelyä ohjaavat henkilöstösuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikan periaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma. Tiimit allekirjoittavat vuosittain maakuntajohtajan kanssa tiimisopimukset, joissa tiimien tavoitteet ja tehtävät sovitaan. 6

7 Keski-Suomen Liitto 1. Assembly of European Regions (AER), EU:n kanssa läheisesti toimiva yleinen maakuntien yhteistoimintaorganisaatio (jäsenyys) 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDERANE (jäsenyys) 3. Itämeren maiden Interreg-ohjelma Henkilöstön virkistyspäivänä tutustuttiin Konneveden asioihin. Retkilounas maistui Haukisaaressa. 2.2 Kumppanuudet ja verkostot Yhteistyö ja jäsenyydet Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä alueen kuntien ja kansanedustajien kanssa. Muita tärkeitä sidosryhmiä olivat rahoittajaviranomaiset, EU-toimielimet, hankkeet ja niitä toteuttavat organisaatiot, tiedotusvälineet sekä ministeriöt. Keski-Suomi kuuluu yhdessä Pohjanmaan, Etelä- Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Sen tehtäviä ovat edunvalvonta ja asiantuntijayhteistyö, sekä kansainväliset yhteydet. Painopiste edunvalvonnassa on ollut EU-ohjelmakauden alueja rakennepolitiikassa ja EU:n erillisohjelmissa, kuten Itämeren alueen ohjelmassa. Muita keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat olleet liikenneohjelma TEN-T sekä tietoyhteiskunta ja innovaatiot. WFA-maakuntaliitoilla on yhteinen Eurooppa-toimisto Brysselissä. Keski-Suomen etuja valvottiin myös kontaktiverkolla Euroopan unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Keskipohjola-komitea on Norjan, Ruotsin ja Suomen keskisten alueiden yhteistyöelin. Komitean Suomen kanslia on Keski-Suomen liitossa. Maakunnan erityisenä kehittämiskohteena ovat itä-länsisuuntaiset liikenneyhteydet, etenkin valtatie 18 ja Jyväskylä-Seinäjoki -rata. Keski-Suomen liitolla oli strategiavalintoihin perustuva edustus tai seuranta lisäksi seuraavissa eurooppalaisissa yhteistyöjärjestöissä: Viestintä Keski-Suomen liiton graafinen ilme uudistettiin ja sille perustuva ohjeisto otettiin käyttöön Graafinen ilme perustuu historiaan ja vakiintuneisiin käytänteisiin: metso on ollut maakuntatunnus vuoden 1954 maakuntapäivistä alkaen. Maakunnan värit, musta, punainen ja valkoinen ovat peräisin keskisuomalaisen osakunnan viiristä 1900-luvun alkupuolelta. Logo ja maakuntatunnukset ovat osa Keski-Suomen liiton yhtenäistä visuaalista ilmettä. Pitkästä aikaa laadittiin myös Keski-Suomen liiton yleisesite. Loppuvuodesta aloitettiin kotisivujen uudistus. Media- ja sidosryhmäviestinnän keskeistä sisältöä ovat olleet luottamuselinten päätökset, Keski- Suomen liiton suunnitelmat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Toimintavuoden aikana lähetettiin noin 80 tiedotetta laajalla sähköpostijakelulla viestimille ja muille sidosryhmille ja ne julkaistiin myös Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen sekä maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista medialle ja sidosryhmille on tapana tiedottaa ennen kokouksia ja päätöksistä kokousten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet medialle avoimia. Keski-Suomen kärkiklustereiden (Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehit- 7

8 Vuosikertomus 2010 tyvä asuminen) viestinnän välineinä olivat omat internetsivut ja säännöllisesti ilmestyneet sähköiset uutiskirjeet. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen, ilmestyi kolme kertaa yhteistuotantona Kaupunkitutkimuksen ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU-ohjelmista julkaistiin keväällä Vuoden 2010 tapahtumia Kolmannet valtakunnalliset maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä Tapahtumaan osallistui noin 200 henkilöä eri puolilta Suomea. Neuvottelupäivillä keskusteltiin maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen muutoksista ja niiden vaikutuksista maakuntien kilpailukykyyn maakuntien yhteistyöryhmien roolista uudessa aluehallinnossa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteista vuoden 2013 jälkeen. Monikulttuurinen Keski-Suomi tarjosi kävijöilleen tietoa ja kulttuuria. Jyväskyläläiset museot järjestivät omia Keski-Suomen päivän tapahtumiaan, Loiskis-orkesteri lastenmusiikkikonsertin ja Palokan Pelimannitalolla esiteltiin Saarijärven pelimanniperinnettä. Kirjallisuus oli esillä Keuruulla ja Keski-Suomen Kirjailijatalossa Jyväskylässä. Korpilahdella ja Jämsässä oli omat tapahtumansa, samoin Joutsassa ja Saarijärvellä. Keski-Suomen liitto koordinoi tapahtumat, laati yhteisen käsiohjelman ja vastasi käsiohjelmien, ilmoitusten ja julisteiden visuaalisesta ilmeestä ja tuotannosta. Jyväskylän Kesän avajaispäivänä, 13.7., Keski- Suomen liitto järjesti yhdessä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Keskisuomalaisen kanssa Agorassa kutsuvierasseminaarin, jonka teemana oli hyvinvointi ja kilpailukyky. Seminaariin osallistui 80 kutsuvierasta. Ilmastoprofessori Atte Korhola haastoi myrriläiset ajattelemaan tulevaisuutta. Keski-Suomen päivää vietettiin huhtikuun 18. päivänä monin tavoin. Tapahtumista mittavin oli Monikulttuurinen Keski-Suomi -päivä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Keski-Suomen liitto tuotti sen yhteistyössä useiden monikulttuurista toimintaa ylläpitävien tahojen kanssa. Mukana olivat mm. Monikulttuurikeskus Glorian eri ryhmät, Lastenteatteri Feeniks, Musiikkikampus, Zonta-järjestö, Suomen Unifem, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän taidemuseo ja Jyväskylän opetustoimi. Vuoden 2010 pakolaisnainen Nazima Razmyar oli Kesä-seminaarin puhujia. 8

9 Keski-Suomen Liitto Neste Oil Rallin yhteydessä 30.7 kutsuttiin yhteistyökumppaneita ja muita tärkeitä sidoshenkilöitä kuulemaan ajankohtaista asiaa teemasta Energinen Keski-Suomi. Perinteisesti ohjelmaan kuului myös yleisöerikoiskokeen seuraaminen Laajavuoressa ja illallinen Paviljongin VIP-teltassa. Kutsuvieraspäivä järjestettiin yhdessä Jyväskylän kaupungin ja Jykes Oy:n kanssa. Itämeren alueen ohjelman (Baltic Sea Region Programme , BSR) konferenssi kokosi Jyväskylään yli 300 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Aiheina olivat Euroopan unionin suuraluestrategiat ja tulevaisuuden koheesiopolitiikka. Myös BSR-ohjelmasta rahoitettuja hankkeita esiteltiin konferenssin yhteydessä. Ohjelman 200 miljoonan euron rahoituksesta oli syksyyn mennessä sidottu hankkeisiin noin 170 miljoonaa euroa. Itämeren alueen ohjelmassa on mukana 11 valtiota. EU- jäsenmaita on niistä kahdeksan: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua ja Puola. EU:n ulkopuolelta mukana ovat Norja, Valko-Venäjä ja Venäjä. Ohjelma pyrkii edistämään innovaatiotoimintaa, Itämeren alueen ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta, yhteisiä resursseja sekä kaupunkien ja alueiden vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kutsuvieraat tutustuivat Neste Oil Rallin hermokeskukseen Paviljongin alueella. Keskipohjola-komitea järjesti syyskokouksensa ja luovan talouden seminaarin Jyväskylässä Osallistujia oli noin 60 Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli myös design-tori, jossa keskisuomalaiset luovan alan yrittäjät esittelivät tuotteitaan. Seminaarin osallistujat vierailivat myös Grafiikkakeskuksessa sekä Kallioplanetaariossa. Komitea totesi mm., että luovan alan kehittäminen kärsii rahoituksen ja laajakatseisuuden puutteesta. Keski-Suomi esitteli konferenssissa bioenergiaosaamistaan. Elinkeinoministeri, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen avasi BSR-konferenssin Jyvväskylän Paviljongissa. Norjalainen May-Britt Hägg hymyilee Keskipohjolakomitean puheenjohtajien keskellä vastaanotettuaan Pohjolan Vihreä Vyöhyke -energiapalkinnon, kruunua. 9

10 Vuosikertomus suunnittelu ja kehittäminen 3.1 Maakunnan suunnittelun välineet Maakuntien suunnittelun välineitä ovat alueelliset maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä maakuntakaavat ja edunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmä mahdollistaa sen, että maakunnan poliittinen tahto toteutuu päätöksenteossa. Kesäkuussa 2010 maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2030 ja Keski-Suomen maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa syyskuussa Em. suunnitteluasiakirjojen lisäksi Keski-Suomen liitto laati itse tai oli myötävaikuttamassa useiden erillisselvitysten valmistumiseen. Näitä olivat Keski-Suomen aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä Keski-Suomen kärkihankkeet 2011 Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 2010, Kehittämisohjelma OPTIIMI maakunnan kehittymisen ja kilpailukyvyn tukena, Arviointiraportti Koulutusosaamista maailmalle Vuosiraportti 2010 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa EU:n rakennerahastojen ja maakunnan kehittämisrahan vuosiraportti 2009 Vuonna 2010 käynnistyneitä ja vuonna 2011 jatkuvia selvityksiä olivat: Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen selvittäminen Turvallinen Keski-Suomi Ilmailualan liiketoiminnan kehittämiskeskittymän valmistelu Keski-Suomen ICT-strategia Keski-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoittamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Edunvalvonta Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen sopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO 10

11 Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttamisstrategiat. Hyvinvoinnin lisääminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen ovat sen päätavoitteita. Maakunnan visio uudistettiin muotoon Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelma 2030 viimeisteltiin laajan lausunto- ja kommenttikierroksen kannanottojen mukaisesti maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Maakuntasuunnitelma perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet toimivat perustana maakuntakaavalle ja maakuntaohjelmalle sekä sen toteuttamissuunnitelmalle. Suunnitelmat laaditaan nopeasti muuttuvien asioiden, kuten esimerkiksi elinkeinojen, osalta enintään viiden vuoden päähän ja hitaasti muuttuvien asioiden, kuten liikenneverkkojen osalta, jopa 30 vuoden päähän Maakuntaohjelma , Keski-Suomen kasvuohjelma Toimintavuoden aikana viimeisteltiin Keski-Suomen maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus. Maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Luovan talouden hyödyntäminen ja varautuminen EU:n tulevaan rakennerahastokauteen ovat mukana toimenpiteissä. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistui mittava joukko maakunnan kehittäjiä. Ohjelma laadittiin Keski-Suomen liiton johdolla yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien, valtion aluehallinnon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Ohjelman valmistelussa kuultiin kattavasti seutujen edustajia. Maakuntaohjelma on neljän vuoden, eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma. Sen tavoitteiden toteutuminen edellyttää tuloksellista yhteistyötä, johon tarvitaan mukaan keskisuomalaiset yritykset, julkinen palvelujärjestelmä, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijat, kehittämishankkeiden rahoittajat, media ja muut maakunnan kehityksestä kiinnostuneet vastuulliset keskisuomalaiset. Maakuntaohjelma perustuu lakiin alueiden kehittämisestä, maakuntasuunnitelmaan ja valtakunnallisiin aluekehittämistavoitteisiin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovittiin sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan unionin rakennepolitiikan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. Siihen kirjattiin sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Toteuttamissuunnitelmassa on myös edellisen suunnitelmakauden hankkeiden toteutumisen arvioinnit, jotka tehtiin ympäristövaikutusten, tasa-arvon, yrittäjyyden ja maaseutuvaikutusten kannalta. Toteuttamissuunnitelman valmistelu oli maakunnallista yhteistyötä: Keski-Suomen kehittämisnäkymistä neuvoteltiin kuntien, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen sekä yksittäisten hanketoimijoiden kanssa. Toimenpiteiden rahoituksesta neuvoteltiin alueviranomaisten kanssa. Toteuttamissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa. Tämä mahdollisti yhteiset rahoitusesitykset maakunnan merkittävimmille hankkeille. Seuraavat neuvottelutavoitteet vietiin tulosneuvotteluihin ministeriöiden kanssa: Bioenergiakeskus - alan osaamista, tutkimusta ja tukipalveluita tuottava keskus yritystoiminnan tarpeisiin. Äänekosken biodiesellaitos - kansallinen valinta biopolttonesteen osuuden lisäämiseksi liikenteen polttoaineissa EU-sopimuksen mukaisesti. Arvoitusten Päijänne - Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen merkittävin järvialue hyödyttämään kestävästi virkistys- ja matkailukäyttöä. 11

12 Vuosikertomus 2010 Kehitettävät liikenneyhteydet ja erilliskohteet. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on yksityiskohtainen toimenpideohjelma, joka perustuu maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Se edistää maakunnan kärkihankkeiden toteuttamista. Suunnitelma perustuu alueiden kehittämislakiin (602/2002) ja se tarkistetaan vuosittain. 3.2 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Ensimmäinen vaihemaakuntakaava (1.VMK; JÄTKÄ ) sai ympäristöministeriön vahvistuksen maakuntavaltuuston päättämässä muodossa. Kaava koskee Jyväskylän seudun jätteidenkäsittelyaluetta. Kaavasta tehtiin määräajassa yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ratkaisua ei tullut vuoden 2010 loppuun mennessä. Toinen vaihemaakuntakaava (2. VMK; POSKI ), joka koskee maa-aineshuoltoa, pohjaveden ja luontoarvojen yhteensovitusta, saatiin valmiiksi tammikuussa Kaavaa edeltävässä selvitysprojektissa tehtiin mm. maa-ainestutkimuksia, kartoitettiin harjualueiden luontoarvoja ja tehtiin pohjavesiselvityksiä. Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos olivat nähtävillä Ehdotusvaiheen kuuleminen suoritettiin Kaavaehdotuksesta saatiin 20 lausuntoa tai muistutusta, mikä osoittaa kaavaprosessin onnistuneen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Kaava on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kolmanteen vaihemaakuntakaavan (3.VMK; TUR- VA ) liittyvät kasvillisuus- ja linnustoselvitykset turvetuotantopotentiaalia omaavilla soilla saatiin suoritetuiksi. Ojitustilannekartoitusta jatkettiin ja vesistövaikutusselvitys käynnistettiin. Lisäksi kartoitettiin Keski-Suomen turvepohjaiset pellot. Kaavaa varten koottiin yhteenveto maakunnan soiden pinta-alatiedoista. Tuulivoima päätettiin liittää mukaan 3. vaihemaakuntakaavaan. Keski-Suomen liitto käynnisti keväällä 2010 tuulivoimaselvityksen yhdessä Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen kanssa. Kaavaselostuksen alustava luonnos valmistui vuoden aikana. Neljännen vaihemaakuntakaavan (4. VMK; PAIK- KO ) valmistelut käynnistyivät maakuntahallituksen päätöksellä Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja-alueet muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Vuoden aikana päivitettiin maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko, selvitettiin puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet ja toteutettiin virkistystoimintoihin liittyvä kysely kunnille ja keskeisille viranomaisille Muu alueidenkäytön suunnittelu ja ohjaus Keski-Suomen liitto on ollut mukana ympäristöministeriön aluesuunnittelun ja -käytön kehittämisessä sekä kansallisen turvemaastrategian laadinnassa, samoin Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 laadinnassa ja liikennejärjestelmätyössä (JYSELI). Toimintavuonna käynnistettiin maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Keski- Suomen liitto oli myös mukana suunnittelutyöryhmissä, joissa edistetään merkittäviä liikennehankkeita, kuten nopea ratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Vt 4. Myös Nelostie E75 ry:n ja Pro Ysitie ry:n toimintaan osallistuttiin. Vesistöjen vedenlaadun tilaa parantavia hankkeita tuettiin ja 12

13 Keski-Suomen Liitto Ote 2. vaihemaakuntakaavasta. Keskellä Lopakankankaan muodostuma, jonka pohjoisosa on maa-ainesten ottovyöhykkeenä (eo/1 nro 40) ja eteläosa arvokkaana harjualueena (ge/2 nro 25) rahoitettiin ja oltiin mukana metsätalouden ja turvetuotannon vesistövaikutuksia koskevassa hankkeessa (TASO). BalticClimate-hanketta jatkettiin monikansallisena yhteistyönä. Tavoitteena on edistää asuinalueiden ja aluerakenteen ilmastoystävällistä toteuttamista, auttaa elinkeinoelämää löytämään uutta liiketoimintaa ilmastonmuutokseen liittyvillä toimialoilla sekä valmistella maakunnan ilmastostrategiaa. Hankkeessa on mukana 25 yhteistyöosapuolta kuntaa, kaupunkia, alueviranomaista ja alan asiantuntijaa kahdeksasta Euroopan maasta. Suomalaiset partnerit ovat Keski-Suomen liitto, Jykes Oy ja Keski-Suomen ELY-keskus. Keski-Suomen hankeosio vastaa ilmastonmuutoksen ja yhdyskuntarakenteen haasteisiin kehityskäytävällä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. BalticClimate -hanke on pääosin EU:n ja ympäristöministeriön rahoittama. Laajakaista kaikille -hanketta jatkettiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoituksella. Hanke on osa valtioneuvoston valtakunnallista laajakaistahanketta, jonka tavoitteena on, että kansalaisilla olisi vuoden 2015 loppuun mennessä tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta. Tuolloin 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista olisi enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä. BIOCLUS-hanketta jatkettiin niin ikään EU-rahoituksen turvin. Vuonna 2009 alkaneen hankkeen tavoitteena on edistää biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvää liiketoimintaa ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa sekä parantaa alueellista kilpailukykyä ja kasvua seuraavilla Euroopan alueilla: Keski-Suomi, Navarra (Espanja), Länsi-Makedonia (Kreikka), Slovakia ja Wielkopolska (Puola). BIOCLUS-hanke kuuluu EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmaan (FP7, Regions of Knowledge). Hanketta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Suomessa partnereina ovat lisäksi Keski-Suomen liitto, Jyväskylä Innovation, VTT, Jyväskylän yliopisto 13

14 Vuosikertomus 2010 Tuuliatlaksen osoittamat Keski-Suomen tuulisimmat alueet 14

15 Keski-Suomen Liitto ja Benet Oy. Hankkeen toteutus jatkuu vuosina Vuoden aikana annettiin 115 lausuntoa. Niiden keskimääräinen antoaika oli 35 päivää. 3.3 Aluekehittäminen Aluekehittämistoimenpiteillä pyritään osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun, elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseen mahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena on maakunnan hyvinvointi ja kilpailukyky. Toimenpiteisiin käytetään maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisesta sovitaan EU:n rakennerahasto-ohjelmissa, maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio- ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissa sekä valtion tulo- ja menoarviossa. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon eli yhdessä luotuihin strategioihin ja valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Alueiden kehittämislain mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii aluekehittämisestä vastaavana viranomaisena maakunnassa. Aluekehittämistyötä tehdään yhdessä valtion alueviranomaisten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden kanssa Elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteita määriteltiin uudelleen vuonna Päätavoitteena on, että Keski-Suomeen saadaan uusia vientituloja vähintään miljardi euroa, jotka talouslaman myötä menetettiin. Lisäksi halutaan, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy tuotannollisiin yrityksiin sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Keski-Suomen liitto teetti selvityksen teollisuuden merkityksestä aluetaloudessa. Sen mukaan teollisuuden merkitys arvonlisäyksen muodostajana on erittäin suuri. Vientituloista teollisuuden osuus on liki 95 %. Teollisuus työllistää suoraan ja välittömästi liki työntekijää. Teollisuuden suorista ja välittömistä palkkatuloista kertyy kunnallisveroja 320 miljoonaa euroa, mikä on 47 % kaikista kunnallisveroista. Teollisuuden merkitys ei näyttäisi juuri vähenevän lähitulevaisuudessakaan. Teollisuuden sisällä tulee suuria muutoksia, mutta ne tuovat myös uusia mahdollisuuksia keskisuomalaisille yrityksille. Maakunnallista klusterityötä päätettiin jatkaa ja suunnata vahvasti teollisuuden kehittämiseen. Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämistyötä kolmessa kärkiklusterissa, Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Klusterityön tavoitteena oli synnyttää tuotannollisiin yrityksiin uutta teknologiaa ja uudenlaisia asiakkaille lisäarvoa tuottavia palveluita. Osaamiskeskusohjelman avulla uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä pyrittiin nopeuttamaan. Klusterityö ja osaamiskeskusohjelma organisoitiin uudelleen ja siirrettiin saman ohjausryhmän alaisuuteen. Ohjausryhmään kuuluvat kaikki seudullisten kehittämisyhtiöiden toimitusjohtajat. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän alaisuuteen perustettiin yritysten kehittämisen johtoryhmä. Se ohjaa ja johtaa osaamiskeskusohjelman, klusterityön sekä osaamisen kehittämishankkeiden varoin rahoitettavaa toimintaa. Nykyisissä hankkeissa työskentelee n yritysten kehittäjää, kukin oman ohjausryhmänsä alaisuudessa. Tavoitteena on vähentää hallinnollisten ohjausryhmien määrää ja hankelähtöistä viestintää. Elinkeinojen kehittymistä on seurattu Keski-Suomen aikajana -julkaisussa, joka ilmestyi vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Kolmen kärkiklusterin lisäksi Keski-Suomen liitto on kehittänyt matkailualaa syntyvänä klusterina. Keski-Suomen matkailustrategian 2015 mukaisesti kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin. Lisäksi Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista matkailumarkkinointia. Toimenpiteitä vuonna 2010 olivat mm. yhteisosasto Matka messuilla ja Keski-Suomen matkailun road show -kierros, jolla tavoitettiin lähes 180 Mikkelin, Lappeenrannan, Kouvolan ja Järvenpään bussimatkanjärjestäjää. Keski-Suomen matkailu oli mukana Matkailun edistämiskeskuksen valta- 15

16 Vuosikertomus 2010 kunnallisessa VisitFinland-matkailuportaalissa. Lisäksi järjestettiin vuosittainen Keski-Suomen matkailuparlamentti, opintomatka Etelä-Saksaan ja Itävaltaan sekä osallistuttiin aktiivisesti Suomen matkailuorganisaatiot, Suoma ry:n toimintaan Osaaminen ja koulutus Osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä vahvistettiin tukemalla maakunnan koulutusorganisaatioiden ja osaamisrakenteiden kehittämistä. Oppilaitosten ja tutkimuslaitosten keskinäistä yhteistyötä ja yhteyksiä seudulliseen kehittämiseen vahvistettiin. Koulutusliiketoiminnan kehittäminen oli yksi strategisesti tärkeistä toiminta-alueista viime vuonna. Tavoitteena on ollut kansainvälisen liiketoiminnan käynnistyminen yritysmuotoisena. Vuoden 2010 aikana perustettiinkin EduCluster Finland osakeyhtiö pääosakkaanaan Jyväskylän yliopisto ja vähemmistöosakkaina Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yhtiön perustamisen myötä Keski-Suomen liiton rooli koulutuksen liiketoiminnan kehittämisessä muuttui: se toimii nyt maakunnan aluekehittämisen asiantuntijana EduCluster-yhtiön erillisprojekteissa ja tukee muiden alan yritysten kansainvälistymistä. Liitolla on myös merkittävä rooli EduCluster -verkoston kansainvälisissä hankkeissa Työmarkkinoiden kehittäminen ja ennakointi Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden kehittämiseen maakunnan yhteistyöryhmän alaisen Osaamis- ja työllisyystyöryhmän kautta. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelma integroitiin osaksi muuta aluekehittämistä ja sen painopisteet olivat läpäisseet organisaatioiden kehittämistoiminnan laajasti. Ohjelmassa nostettiin vuoden 2010 tavoitteiksi: Nuorten koulutus- ja työelämäpolkujen varmistaminen uusin ratkaisuin Yrittäjyyteen pohjautuvan työllisyyden edistäminen Työllistymistä tukevien palveluiden ja paikallisten toimintamallien kehittäminen Tulevaisuuden rakentaminen yhteisen ennakoinnin avulla Toiminta oli tavoitteiden mukaista. Keski-Suomen liitto osoitti erillisen hankerahoituksen nuorten työllistymistä parantaviin paikallisiin hankkeisiin. Liitto oli mukana äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi suoritetuissa toimissa. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. Keski-Suomen ELY-keskuksen ja maakunnan TE-toimistojen kanssa. Erityinen tehtäväalue oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Yhteistyö seutujen kanssa tiivistyi. Ennakoinnista on tullut jatkuva prosessi, jonka toimenpiteillä toimijaverkoston yhteistyötä voidaan tiivistää. Valtakunnallinen määrällinen ja koulutusorganisaatioiden aloituspaikkamääriin vaikuttava ennakointi ei osunut toimintavuodelle. Tästä huolimatta työmarkkinoiden toimintaympäristön tilannetta ajantasaistettiin ja pidettiin menetelmällinen suunnitteluvalmius kunnossa Luovat alat ja kulttuuri Vuoden 2010 aikana toteutettiin edellisvuonna alkanutta kaksivuotista Maakunnallisten luovien innovaatioympäristöjen kehittämishanketta (MAALI). Hankkeen kohteena olivat perinteisen teollisuuden yritykset, jotka eivät toistaiseksi ole hyödyntäneet luovien alojen tarjoamia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Tavoitteena oli luovien alojen lisäarvo Keski-Suomen kärkiklustereille ja Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman klustereille (Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Uusiutuva metsäteollisuus, Nanoteknologia, Matkailu ja elämystuotanto). CREA.RE Creative Regions on kymmenen EUmaan yhteinen luovan talouden kehittämishanke. Se käynnistyi vuoden 2010 alussa saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Interreg IVC -ohjelmasta loppuvuodesta Hankkeen tavoitteena on hyödyntää luovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuuden parantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. 16

17 Keski-Suomen Liitto Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 200 vuotta Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin syntymästä. Juhlavuoden teemana oli suomen kieli, suomalainen kulttuuri ja suomalainen opetus. Keski-Suomen liitto osallistui aktiivisesti juhlavuoden ohjelmiston suunnitteluun, ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjesti Kulttuurista hyvinvointia -juhlaseminaarin Keski-Suomen liitto järjesti ensimmäisen maakunnallisen kulttuurifoorumin Nyt puhutaan kulttuurista! Tilaisuuteen osallistui runsaat 100 osanottajaa eri puolilta maakuntaa Kehittämisrahoitus Keski-Suomen liiton tuella käynnistettiin kehittämis- ja investointihankkeita lähes 11 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan alle puolet, noin 5,3 miljoonaa euroa. Talouden taantuma vähensi jonkin verran varojen kysyntää. Rahoituslähteitä olivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski-Suomen Kehittämisrahasto. Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytystoimenpiteitä varten. Rahoitusta maakunnan kehittämiseksi Keski-Suomen liitolla oli myönnettävissä noin 7,6 miljoonaa euroa. Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumisessa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa Saarijärven Bioenergiakeskuksen laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Yritysten kehittämishankkeista suurin oli viidentoista ICT-alan yrityksen yhteinen kasvu- ja kansainvälistymishanke KASVA 3. Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoimenpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnettiin sovitun mukaisesti. ICT -alan tulevaisuutta pohdittiin lisäksi ICT-strategiassa, joka laadittiin syksyn aikana. Hyvinvointialalla Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta käynnisti TULTE -hankkeen, jossa työstetään liikuntaa ja terveyttä edistäviä tuote- ja palvelukonsepteja. Maakunnan kehittämisrahaa kohdennettiin erityisesti nuorten työllistymisen uusia malleja etsiviin ja kokeileviin hankkeisiin. Saarijärven - Viitasaaren seudulla kehittämisvarojen hyödyntämistä tehostettiin alueella kehitetyn verkosto- ja prosessijohtamismallin avulla. Yhteistyön odotetaan lisäävän vaikuttavuutta, joustavuutta ja jatkuvuutta kehittämistyöhön. Osaamiskeskusohjelma sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO ovat valtioneuvoston hyväksymiä erityisohjelmia. Vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. Keski-Suomen liitto toimii ohjelmissa hallinnoivana viranomaisena. Keski-Suomen liiton vuoden 2010 ohjelmatyön rahoitus, euroa Keski-Suomen kehittämisrahasto % Osaamiskeskusohjelma % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma % Maakunnan kehittämisraha % EU-rahoitus % 17

18 Vuosikertomus 2010 Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksesta vastaa Jyväskylä Innovation Oy. Tärkeimmät käsitellyt asiat olivat Länsi-Suomen EAKR-ohjelman väliarviointi, ohjelman rahoitus- ja maksatuspäätösten vauhdittaminen sekä uuden pääomarahaston kokoaminen. Osaamiskeskusohjelman ja maakunnallisen klusterityön arviointien perusteella maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviimmästä kehittämistyön yhteensovittamisesta. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO korvasi vuoden alusta alkaen aiemmin toteutetun aluekeskusohjelman. Keski-Suomessa KOKO-hankkeita käynnistyi kaksi. Lisäksi Keuruu on mukana Ylä- Pirkanmaan hankkeessa. Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut kattavan kehittämisvyöhykkeen tavoitteena ovat yhtenäisempi aluerakenne ja hyvinvointialan uudet innovaatiot. Keski-Suomen maaseutualueiden hankkeessa tavoitteena on lisätä maaseutuasumista, maaseudun monipuolista yrittäjyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea suunnattiin muun muassa maakuntakaavoituksen selvityksiin, luovan alan kehittämiseen ja klustereiden kehittämishankkeen kuntarahoitukseen. Luovan alan siemenrahoitusta myönnettiin 16 pienelle luovan alan yritykselle Länsi-Suomen EAKRohjelman koordinointi Keski-Suomen liitto vastaa Länsi-Suomen EAKRohjelman koordinaatiosta. Liitto raportoi ohjelman etenemisestä seurantakomitealle kaksi kertaa vuodessa. Seurantakomitealle asiat valmisteltiin seurantakomitean sihteeristössä, joka piti vuoden aikana viisi kokousta. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman ohjausryhmä ja sen alainen koordinaatioryhmä sovittivat yhteen ja aktivoivat ohjelman toteutusta. 18

19 Keski-Suomen Liitto 4 edunvalvonta Maakunnan etua valvottiin ja valtion talousarvioon vaikutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liiton luottamushenkilöjohdon, maakunnan kansanedustajien, valtion aluehallinnon sekä kuntien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Länsi-Suomen liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen liitto tuki kuntien seutuyhteistyötä ja edisti maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa. Se toimi yhdessä jäsenkuntien kanssa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä mm. valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyvässä yhteispalvelujen alueellisessa järjestämisessä. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan Keski-Suomen kärkihankkeet: VT 4 Helsinki-Jyväskylä-Oulu Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas Tiejakso Kanavuori - Haapalahti Perustienpidon rahoitustason nosto Keskisuurten tiehankkeiden rahoitus Äänekoski - Haapajärvi -radan perusparantaminen Ilmailualan liiketoiminnan kehittäminen Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluntason kehittäminen (TASO-hanke) Päijänteen luontokeskus Keski-Suomen purovesien ja valuma-alueiden kunnostushanke (PUREVA) Äänekosken biodiesellaitos Muurame - Korpilahti yhdysvesijohto ja alueen runkoviemärihanke Hankasalmen jätevesihanke Laajalahden kunnostus, 2. vaihe Työhyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin Tulevien vuosien kärkihankkeiksi listattiin seuraavat: VT 18 Vaasan valtatie VT 13 Huutomäki - Kyyjärvi Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin Jyväskylän kehätiet Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Syvälahden tekopohjavesilaitos Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushanke Propelli Valtatie 4:n parantaminen välillä Lusi - Vaajakoski edistyi suunniteltua nopeammin ja uudelleen linjattu Toivakan ja Kanavuoren välinen tieosuus voitiin ottaa käyttöön etuajassa jo lokakuussa. Tiejakso valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Myös Hirvaskankaan eritasoliittymä avattiin liikenteelle ennen vuoden loppua. Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantamisen ratasuunnitelma välillä Äänekoski - Saarijärvi valmistui ja työt alkavat vuonna Valtatien 4 suunnitteluvalmius parantui, kun Kirri-Vehniä välin yleissuunnitelma valmistui. Vaajakosken kohdalla käynnistettiin hankkeen yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi sekä Äänekosken kohdalla YVA-ohjelman laatiminen. Valtatien 18 yleissuunnittelua varten liitto onnistui järjestämään rahoituksen osana kansainvälistä NECL II -hanketta. Yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa aloitettiin Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rataliikenteen alustavan tarveselvityksen laatiminen siten, että työ valmistuu vuoden 2011 alussa. Ilmailualan liiketoiminnan kehittämiseksi laadittiin yhteistyössä alan yritysten, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa selvitys. Raportin julkistus ja varsinaisten toimenpiteiden suunnittelu ajoittuu vuoden 2011 puolelle. Myös TASO-hankkeen rahoitusta odotetaan vuonan Päijänteen luontokeskuksen edistäminen tarkastellaan Arvoitusten Päijänne -kehittämiskokonaisuuden yhteydessä, joka laaditaan yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa. Ratkaisua biopolttonestetehtaan sijoittumispaikasta ei ole tehty. Bioenergian t&k-toimintaa on lisätty tavoitteen mukaisesti ja konkreettisena tuloksena tästä on esimerkiksi Saarijärvelle perustettu Bioenergiakeskus. 19

20 Vuosikertomus talous 5.1 Keski-Suomen liiton tuloslaskelma (ulkoinen), euroa Toimintatuotot , ,28 Myyntituotot (jäsenkuntien maksuosuudet) , ,00 Tuet ja avustukset , ,01 Muut toimintatuotot , ,27 Toimintakulut , ,35 Henkilöstökulut , ,13 Palkat ja palkkiot , ,87 Eläkevakuutusmaksut , ,16 Muut henkilöstösivukulut , ,10 Palvelujen ostot , ,69 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,27 Avustukset , ,44 Muut toimintakulut , ,82 Toimintakate , ,93 Rahoitustuotot ja kulut , ,26 Vuosikate , ,19 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä , ,31 Tilikauden tulos , ,88 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys 2.433, ,04 Rahastojen vähennys ,83 0,00 Rahastojen lisäys , ,00 Tilikauden yli/alijäämä , ,08 Keski-Suomen kehittämisrahaston tuloslaskelma on yhdistetty liiton tuloslaskelmaan vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Rahastosta myönnetyt avustukset näkyvät tuloslaskelman tiliryhmässä avustukset. Rahaston yhdistämisellä ei ole vaikutusta tuloslaskelman yli-/alijäämään. Vuoden 2009 tuloslaskelmassa rahastokirjauksena oli vain rahastojen lisäys euroa. 20

21 Keski-Suomen Liitto 5.2 Keski-Suomen liiton rahoituslaskelma, euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,19 Satunnaiset erät (rahastosiirto) ,00 Tulorahoituksen korjauserät (avustusvaraus) , ,11 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,92 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset , ,95 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,70 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,28 Vaihto-omaisuuden muutos 281, ,38 Saamisten muutos , ,31 Korottomien velkojen muutos , ,05 Rahoituksen rahavirta , ,75 Rahavarojen muutos , ,67 Rahavarojen muutos , ,67 Rahavarat , ,28 Rahavarat , ,95 Vuoden 2010 rahoituslaskelmassa aluekehitysvarat on esitetty toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksissa, eikä niitä ole huomioitu liiton rahavaroissa. 21

22 Vuosikertomus Keski-Suomen liiton tase, euroa Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2.311, ,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,00 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,37 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,37 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Aluekehitysvarat ,80 Aluekehitysvarojen siirtosaamiset , ,00 Valtion toimeksiannot yhteensä , ,80 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet 3.736, ,22 Ennakkomaksut 8.366, ,59 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,81 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,22 158,32 Muut saamiset (arvonlisäverosaamiset) , ,31 Siirtosaamiset , ,41 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,04 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,48 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,33 Vastaavaa yhteensä , ,50 22

23 Keski-Suomen Liitto Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma , ,52 Muut omat rahastot , ,14 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,35 Tilikauden ylijäämä , ,08 Oma pääoma yhteensä , ,93 Poistoero Poistoero 7.300, ,00 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset (kehittämisrahasto) 0, ,94 Toimeksiantojen pääoma Valtion toimeksiannot , ,80 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat , ,16 Muut velat , ,24 Siirtovelat , ,43 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,83 Vastattavaa yhteensä , ,50 23

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2012

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2012 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2012 Maakuntavaltuusto 9.11.2011 1 Liikennepoliittinen selonteko KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAAN VAIKUTTAA ENNEN KAIKKEA: Uusi hallitusohjelma Kuntarakenneuudistus

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2009. Keski-Suomen liitto VUOSIKERTOMUS 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO KESÄKUU 2010 ISSN 0788-7051

VUOSIKERTOMUS 2009. Keski-Suomen liitto VUOSIKERTOMUS 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO KESÄKUU 2010 ISSN 0788-7051 VUOSIKERTOMUS 2009 Keski-Suomen liitto VUOSIKERTOMUS 2009 KESKI-SUOMEN LIITTO JULKAISU C 128 ISBN 978-951-594-357-6 SÄHK. ISBN 978-951-594-358-3 KESÄKUU 2010 ISSN 0788-7051 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI LOIMAAN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS 1 YLEISTÄ Loimaan veden johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot