SUOMI SAI TÄRKEÄN TEHTÄVÄN TURKU 2011 STARTTAA. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti Nykysirkus täyttää katsomot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMI SAI TÄRKEÄN TEHTÄVÄN TURKU 2011 STARTTAA. matkailu. silmä. MEKin asiakaslehti 4 2010. Nykysirkus täyttää katsomot"

Transkriptio

1 TURKU 2011 STARTTAA SUOMI SAI TÄRKEÄN TEHTÄVÄN matkailu MEKin asiakaslehti silmä Nykysirkus täyttää katsomot

2 matkailu silmä Sisältö MAABRÄNDIVALTUUSKUNTA luovutti raporttinsa, jossa se toteaa, että jollei Suomea olisi, se pitäisi keksiä. kuva: venguard jazz orchestra 14 ALLEGRO-JUNAT TURKU 2011 TARJOAA MATKAILIJOILLE monipuolisen kattauksen kulttuuria. Kuvassa Vanguard Jazz Orchestra OVAT ALOITTANEET liikennöinnin Pietariin. Tavoitteena on, että Allegrossa kulkisi ensimmäisenä vuonna matkustajaa. 4/ Pääkirjoitus: Samannäköinen 4 Silmäiltyä 5 Britit metsästävät revontulia 6 Sirkuksen taikaa 10 Maabrändivaltuuskunnan raportti julkistettu: Tehtävä Suomelle 12 Tuli on irti Turussa 15 Kansainvälinen matkailu kasvaa noin kuudella prosentilla vuonna Matkailua kehitetään yhdessä 17 Observer s Eye 18 Allegro kiihdyttää pietarilaisten matkailua 20 Yksilöllisemmin, luovemmin, kestävämmin 22 Innostavimmat maat Internetissä 22 MEKin kuulumisia Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Tanssiteatteri Hurjaruuth Päätoimittaja: Matti Linnoila Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus, PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kannen kuva: Race Horse Company: Petit Mal. Kuvaaja Heli Sorjonen Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Dreamstime Osoitemuutokset: 2 matkailusilmä

3 pääkirjoitus Jaakko Lehtonen Samannäköinen Amerikassa ollaan tykästyneitä samannäköisyyskilpailuihin. Elviksiä voi olla kisapaikalla sadoittain. Tai Hemingwaytä muistuttavia harmaapartoja. Charles Chaplin osallistui kerran Chaplin-näköisyyskilpailuun ja sijoittui neljänneksi. Mark Twain sai valtavasti valokuvia, joiden lähettäjät sanoivat olevansa Twainin näköisiä. Kirjailija muotoilikin vakiovastauksen: Arvoisa herra! Olette hyvin samannäköinen kuin minä. Itse asiassa muistutatte minua enemmän kuin minä itse. Käytän nykyään kuvaanne partapeilinä. Maailmakin samannäköistyy, monikansallisten yritysten vuoksi. Se on mielestäni suuri vahinko, mutta kehitys etenee omalla painollaan. Kansainvälisten hotelliketjujen tarjonta on hyvin sukunäköistä Kongossa ja Korfulla, pikaruokaketjujen samoin. Autovuokraamojen kyltit tuntee kaukaa missä päin maailmaa tahansa. Suomessakin on kohta vain yhdenlaisia huoltoasemia. Isossa osassa Eurooppaa on samat eurot käytössä. Autot, kamerat, kodinkoneet, vaatteet, kauneudenhoitovälineet, juomat. Samaa tavaraa Amerikassa ja Kreikassa. Miltei ainakin. Koskakohan suomalaisessa kuksassa lukee Made in China? Matkailutuotteiden vetovoimatekijä on mielestäni ainutkertaisuus, aitous. Ripaus kulttuuriympäristön vaikutteitakaan ei tee pahaa. Aitoutta ei voi kopioida. Jos matkailija voi kokea Suomessa elämyksen, jota ei muualta löydy, on varmasti saatu aikaan positiivinen muistijälki, ja tieto siitä leviää laajalti sekä kerrottuna tarinana että sosiaalisen median kautta. Suomalainen joulukin on perinteistä rikas. Se myös edustaa jatkuvuutta sukupolvien ketjussa, vaikka oheneekin merkitykseltään. Toivoisin, että joulu kuitenkin säilyttäisi asemansa hyvän tahdon juhlana ja hengellisenäkin keitaana. Parina viime vuotena taloustaantuma on iskenyt kansainväliseen matkailuun raskaasti. Asiaa ovat hankaloittaneet lisää MEKin toiminnan uusien muotojen hakeminen ja supistuneet määrärahat. Nyt kuitenkin matkailu näyttäisi kokonaisuutena olevan taas kasvussa ja MEK on saanut toimintansa muokatuksi kuntoon. Edessä on uusia, myönteisiä mahdollisuuksia. Kiitän lämpimästi yhteistyökumppaneitamme ja MEKin omaa henkilöstöä kuluneesta vuodesta ja toivotan Teille ja läheisillenne Oikein Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta. matkailusilmä 3

4 silmäiltyä 1 xkirja Petsamo siellä kuljimme kerran Seppo J. Partanen: Petsamo siellä kuljimme kerran Hipputeos Oy ISBN Seppo J. Partanen on taas kerran koonnut mielenkiintoisen ja monipuolisen teoksen erityisesti matkailumme historian kannalta hyvin merkityksellisestä paikasta ja aikakaudesta. Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 90 vuotta sitten. Vajaa neljännesvuosisata myöhemmin se menetettiin taas lopullisesti, mutta siihen mennessä alue oli kehittynyt valtavasti ja vaikuttanut myönteisesti ja merkittävästi koko Suomen kehitykseen. Kirja kuvailee perusteellisesti Suomen Petsamoa niin Jäämeren sataman tavaraliikenteen, kaivostoiminnan, matkailun kuin muistakin näkökulmista. Vanhoja tekstejä täydentävät artikkelit ja kuvaukset Petsamosta sodan jälkeisinä vuosina osana Neuvostoliittoa. Keskeisintä kirjassa on kulkeminen ja matkailu, sillä Lapin matkailun alku on myyttisessä Kolttakönkäässä. Valtio luovutti siellä sijainneen pienen matkailumajan Suomen Matkailijayhdistykselle Siitä alkoi koko maan matkailun rakentaminen pala palalta ja vuosi vuodelta. Lähdeaineistoon sisältyy runsaan arkistomateriaalin lisäksi aiemmin vähän julkisuudessa olleita tai julkaisemattomia aikalaiskuvauksia, valokuvia ja karttoja. Kirjan vanhin artikkeli on T.I. Itkosen kuvaus venematkasta Inarijärveltä Jäämerelle vuonna 1913 ja tuoreimmat Leif Rantalan matkakuvauksia viime vuosilta. Kirjassa on kaikkiaan 168 sivua sekä noin 120 valokuvaa ja karttaa. koonnut: matti linnoila Uusi edunvalvontajärjestö Lapin matkailuyrittäjille Marraskuun alussa Oloksella kokoontunut Tunturi-Lapin matkailuväki on perustanut koko Lapin kattavan, matkailun edunvalvonnasta huolehtivan organisaation, jonka nimeksi tuli Lapin Matkailuelinkeinon Liitto. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pertti Yliniemi. Jäseninä on majoitus- ja ravintola-alan, ohjelmapalvelujen ja rinnetoiminnan yrityksiä. Käynnistysvaiheessa hallituksen jäseninä toimivat Kyösti Pietikäinen, Päivikki Palosaari, Osmo Virranniemi, Jyrki Niva, Matti Välitalo ja Markku Mäkitalo. Hallitusta vahvistetaan toiminnan laajentuessa koko Lapin alueelle. Suomen maabrändi kahdeksanneksi arvostetuin maailmassa Marraskuussa julkaistu Country Brand Index 2010 ilmestyi sopivasti kannustamaan ja innostamaan työtä Suomen maakuvan hyväksi sen siirtyessä Maabrändivaltuuskunnan loppuraportista toteuttamisvaiheeseen. Tässä vuosittain tehtävässä selvityksessä, joka perustuu 13 maassa tehtyihin 3400 haastatteluun, Suomi nousi viime vuoden 16. sijalta kahdeksanneksi maailmassa ja säilytti asemansa Pohjoismaista korkeimmalla. Ruotsin sijoitus oli 10., Norjan 13., Tanskan 19. ja Islannin 24. Kaikki Pohjoismaat paransivat merkittävästi asemiaan vuoteen 2009 verrattuna. Pohjolan maiden brändien arvostuksen voimakas nousu kiinnitti suurta huomiota tuloksia arvioitaessa. Selvityksessä painottuvat monet laadulliset tekijät, joiden ansioista pienet ja heikosti tunnetutkin maat voivat sijoittua näin hyvin. Suomi sijoittui kokonaissijoitustaan paremmin muun muassa matkailumaakuvansa puolesta (7. sija), Pohjoismaista seuraava, Ruotsi, oli vasta sijalla 20, Norja sijalla 21. Pohjoismaat asettuivat yleisesti kokonaissijoitustaan korkeammalle sijalle juuri laadullisissa mittareissa, kuten elämänlaadun, arvomaailman ja laadukkaan liiketoiminnan kysymyksissä. Toinen vuosittainen ja arvostettu kansainvälinen maabrändiselvitys on Anholt-GfK Roper Nation Brands Index, joka myös mittaa Suomen maabrändin painoarvoa. Lisätietoa: ja Suomen kalastusmatkailuinnovaatio -kilpailu Kalastusmatkailua edistämään ja kannustamaan haetaan taas kilpailulla uudenlaisia tuote-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioita. Sarjoja on kaksi: yleinen sarja ja paras media -sarja. Avoimeen kilpailuun osallistuvalla on oltava täydet oikeudet esittämäänsä innovaatioon. Yleisen sarjan voittaja saa palkintona 3000 euron stipendin, nettisarjan voittaja 1000 euroa. Palkinnot on käytettävä palkitun innovaation kehittämiseen. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kaksi kalastusmatkailupalkintoa. Osallistua voi tammikuun 2011 loppuun asti sähköisellä lomakkeella, joka on ladattavissa Kalastusmatkailun osaamiskeskuksen kotisivuilta. Siellä on myös tarkemmat tiedot kilpailusta: Helsingin matkailuvuoden parhaat on valittu Vuotuisessa Best of Helsinki -yleisöäänestyksessä annettiin vuoden aikana netissä yhteensä yli ääntä. Vuoden parhaiksi nousivat käyntikohteena Suomenlinna, kaupunkilomapalveluna Helsinki This Week -verkkolehti, perhekohteena Mäkelänrinteen uintikeskus, Nordic Odditynä Tuska festivaali, talvikohteena Travel Experiencen joulumarkkinapaketti ja kokouskohteena Radisson Blu Royal Hotel. Ammattilaiset äänestivät parhaaksi matkailuvaikuttajaksi johtaja Merja Hartin The Travel Experience Oy:stä ja kannustematkasarjan parhaaksi palvelijaksi Hotel Havenin. Voittajat palkittiin juhlallisessa gaalaillassa Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto luovutti tilaisuudessa perinteisesti myös elämäntyöpalkinnon matkailualan pitkän linjan toimijalle. Sen sai tänä vuonna eläkkeelle jäänyt Tallink Silja Oy:n myyntipäällikkö Aarne K. Salmi. Kaksi Haaga-Heliassa matkailualaa opiskelevaa nuorta, Anna-Lea Laaksonen ja Tiia Luostarinen saivat lisäksi Helsingin matkailusäätiön myöntämän opiskelijapalkinnon ansiokkaasta lopputyöstään. 4 matkailusilmä

5 Teksti: Maija Rauha Kuvat: Alistair McLean ja VisitFinland Britit metsästävät revontulia Englantilaisen Activities Abroad -matkanjärjestäjän asiakkaat toivovat matkaltaan uusia kokemuksia ja kiinnostavaa tekemistä. Johtaja Alistair McLeanin mukaan he lähes poikkeuksetta rakastuvat talviseen Suomen Lappiin. Alistair McLean on itsekin ihastunut Lappiin. Britit rakastavat Alistairin tavoin huskysafareita. Ovatko englantilaiset elämysmatkailijat kiinnostuneita matkustamaan Suomeen? Mitkä asiat vaikuttavat heidän matkustuspäätöksiinsä? He ovat erittäin innokkaita matkustamaan Suomeen jopa näinä tiukkoina taloudellisina aikoina. Talvimatkat Suomen Lappiin ovat nopeimmin kasvava tuoteryhmämme. Pohjoismaat ovat viime aikoina olleet paljon esillä täkäläisissä tiedotusvälineissä, etenkin televisiossa, jossa esimerkiksi näyttelijä Joanna Lumley etsi revontulia Norjassa. Hintojen vertailu saa asiakkaat kuitenkin valitsemaan Norjan tai Ruotsin sijasta Suomen. Me myymme Suomen Lappia mielellämme, koska yhteistyökumppanimme ovat ystävällisiä ja tehokkaita. Asiakkaillamme on usein kysymyksiä, joihin emme osaa vastata suoralta kädeltä. Kun lähetämme kyselyn sähköpostilla, Suomesta tulee vastaus melkein ennen kuin olemme painaneet send-painiketta. Norjasta vastaus tulee tunnissa, mikäli kello ei ole vielä neljä, mutta Ruotsista vastauksen saaminen on usein työn takana. Suomalaiset hoitavat matkailun kuin ammattilaiset ja maa on fantastisen kaunis. Rakastan itsekin Suomen Lappia. Mitä britit hakevat Suomesta? Minkä tyyppisiä kokemuksia ja elämyksiä he haluavat? Ovatko odotukset muuttuneet viime aikoina? Suomen Lapin kaksi parhaiten myyvää tuotetta ovat huskysafarit ja revontulet. Yhä useammat haluavat kokea juuri ne. Asiakkaillemme on mahtava kokemus päästä ohjaamaan omaa koiravaljakkoa. Kaikki huskysafarimme kestävät vä- hintään 1,5 tuntia ja järjestämme jopa 9 tai 10 päivän retkiä Muoniosta Kilpisjärvelle. Moottorikelkka-ajelut eivät kiinnosta brittejä läheskään yhtä paljon kuin koiravaljakot. Lisäksi heitä kiinnostaa villi, turmeltumaton luonto ja lumi. Kun meillä Englannissa sataa lunta, se on märkää ja epämiellyttävää, mutta teidän lumenne on aivan erilaista. Erittäin suosittua on majoitus hirsimökissä, jossa on takka. Tämä toteuttaa brittien unelman joulusta ja talvesta. Revontulet ovat uudempi kiinnostuksen kohde, joka on alkanut vaikuttaa kohteen valintaan. Kuusamon tai Rukan sijasta moni haluaa nyt mennä pohjoisemmaksi, Muonioon, Luostolle tai Inariin, joissa on todennäköisempää nähdä revontulia. Emme tietenkään voi taata, että revontulia näkyy, mutta moni tulee Lappiin toisenkin kerran niitä etsimään. Millaista palautetta olette saaneet ihmisiltä, jotka ovat jo matkailleet Suomessa? Asiakkaamme palaavat Suomesta äärimmäisen onnellisina. Palaute on pääosin erittäin hyvää. Monet ajattelevat ensimmäistä Lapin matkaa tilatessaan, että kyse on ainutkertaisesta once in a lifetime -kokemuksesta, mutta Lappiin on niin helppo rakastua, että monet palaavat sinne yhä uudestaan. Onko teillä matkanjärjestäjänä erityisiä toiveita Matkailun edistämiskeskukselle ja suomalaisille matkailupalveluiden tuottajille? On huolestuttavaa, että MEKin markkinointibudjettia on leikattu. Vielä viime vuonna Suomi investoi Englannissa isoon markkinointikampanjaan, mutta tänä vuonna emme ole enää saaneet markkinointitukea entiseen tapaan. Vielä nyt leikkaukset eivät näy matkailijamäärissä, mutta pelkään, mitä lähivuosina tapahtuu. Käytämme pääasiassa pieniä paikallisia matkailuyrittäjiä, joiden toimeentuloon matkailijamäärät vaikuttavat suoraan. Olen huolissani heidän tulevaisuudestaan. Suomalaiset yhteistyökumppanimme ovat loistavia. Kaikki toimii todella hyvin heidän kanssaan. Asiakkaamme yöpyvät Lapissa vähintään 5 6 yötä, mikä takaa, että pystymme tarjoamaan heille täysipainoisen elämyksen. Tämä on myös suomalaisten yrittäjien kannalta parempi kuin 1 2 yön pikavierailut. Miltä tulevaisuus näyttää? Uskotteko, että brittien into matkustaa Suomeen lisääntyy tulevaisuudessa? Toivon niin. Yhä useammat britit haluavat tehdä lomallaan muutakin kuin maata rannalla. He haluavat kokea jotakin, josta riittää kotona puhuttavaa perheelle, ystäville ja työkavereille. Lapin matkailun tulevaisuus näyttää hyvältä, mikäli markkinointipanostuksia jatketaan. Matkailuyrittäjät ja matkanjärjestäjät tarvitsevat MEKin tuen menestyäkseen. Lisääkö nopea pääsy Pietariin englantilaisten kiinnostusta matkustaa Suomeen? En tiennyt, että Venäjälle voi nyt päästä myös ilman viisumia. Koska järjestämme matkoja vain Lappiin, Helsingin yhteyksistä ei ole meille juurikaan apua. Jos keksisimme helpon keinon viedä asiakkaitamme Lapista Venäjälle, kiinnostuneita kyllä olisi. matkailusilmä 5

6 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Tanssiteatteri Hurjaruuth Sirkuksen taikaa Kielimuurit ylittävänä taiteenlajina sirkus soveltuu loistavasti matkailijoille. Nykysirkuksen toimintamahdollisuuksia pyritään pääkaupunkiseudulla kehittämään niin, että tulevaisuudessa sirkustaidetta olisi tarjolla ympäri vuoden. 6 matkailusilmä

7 talvisirkus tuike, matleena laine kuva: riku virtanen > matkailusilmä 7

8 > Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus houkuttelee vuosittain sirkuksen ystävää Kaapelitehtaan Pannuhalliin. Katsojien joukossa on paljon ulkomaalaisia. En osaa antaa tarkkoja lukuja, mutta meillä on hyvät yhteydet Helsingin hotelleihin, joiden kautta tulee paljon varauksia, kertoo Hurjaruuthin johtaja Arja Pettersson. Tänä vuonna Hurjaruuth on tehnyt myös Radio Sputnikiin radiokampanjan, jolla pyritään saamaan katsomoon entistä enemmän venäläisiä matkailijoita. Sirkuksen kieli on kansainvälinen ja venäläisillä itsellään on vahvat sirkusperinteet. Venäläiset tulevat Helsinkiin usein perheineen ja sirkus sopii loistavasti kaiken ikäisille. kuva: leena savioja Hurjaruuth on tehnyt Talvisirkusta vuodesta Produktiot ovat aina hyvin kansainvälisiä. Tämän vuoden Sika-esityksessä on mukana sirkustaiteilijoita Argentiinasta, Puolasta, Ranskasta, Italiasta ja Englannista. Palkitsemme vuosittain Saksan Syltissa pidettävällä Sol y Circo -festivaalilla yhden sirkustaiteilijan kiinnityksellä Talvisirkukseen. Pitkä kiinnitys on monelle sirkustaiteilijalle lottovoitto, Pettersson sanoo. Hurjaruuth kiinnittää aina produktioihin myös suomalaisia sirkustaiteilijoita, jotka ovat saaneet kansainvälisen koulutuksen. Hurjaruuth työllistää vuosittain noin sata alan freelanceria. Nykysirkuksen vetovoimaan luotetaan Sirkuksen tiedotuskeskuksessa. Uskon, että nykysirkuksesta voi tulla Helsingille uusi matkailuvaltti, kunhan Suvilahden sirkuskeskus valmistuu ensi toukokuussa, sanoo Sirkuksen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Purovaara. Suvilahteen ollaan parhaillaan rakentamassa Sirkustaide on aina ollut kansainvälistä. kaasutehtaan vanhaan konehalliin neliön sirkuskeskusta, johon sijoittuvat esiintymis- ja harjoitustilat, Sirkuksen tiedotuskeskus, toimistotiloja, kirjasto ja videoarkisto. Alakertaan tulee myös 150 paikkainen ravintola. Missään muussa Euroopan pääkaupungissa ei ole tällaista sirkuksen keskusta, joten tämä on aika ainutlaatuista, Purovaara sanoo. Sirkusta Cirko-keskuksen remontin keskellä helmikuussa Kuvassa Kristiina Janhunen ja Osmo Tammisalo. Tähän mennessä Helsingissä ei ole ollut tilaa, johon sirkustaiteilijat olisivat voineet tuottaa produktioita ympäri vuoden. Tampereella on Jakobin Sirkus, joka toimii ympäri vuoden Särkänniemen vieressä lämmitetyssä teltassa. Myös Arja Petterson pitää Suvilahden uutta tilaa hyvänä areenana pienille ja keskisuurille sirkustapahtumille. Suomessa toimii kolmisenkymmentä nuorisosirkusta, joissa on yhteensä yli kolme tuhatta sirkusharrastajaa. Harrastajien määrä on väkilukuun suhteutettuna Euroopan suurimpia. Ensimmäinen nuorisosirkus, Haminan Teinisirkus, perustettiin vuonna Ammatillista sirkuskoulutusta tarjoaa Suomessa kaksi koulua: Turun ammattikorkeakoulu ja Lahdessa Koulutuskeskus Salpaus. Suunnitelmissa on myös sirkustaiteilijakoulutuksen käynnistyminen Teatterikorkeakoulussa. Sirkusammattilaisia on Suomessa Ulkomaille on lähtenyt sirkusta opiskelemaan noin parikymmentä nuorta ja he ovat jääneetkin ulkomaalaisiin sirkusryhmiin töihin. Meillä toimii Suomen Nuorisosirkusliitto ry. Tällainen järjestäytyminen on varsin poikkeuksellista Euroopankin mittakaavassa. Suomessa on myös se erityisyys, että sirkuksen 8 matkailusilmä

9 opetus kuuluu taiteen perusopetuksen piiriin ja on harrastuksen alkumetreiltä asti tavoitteellista, Purovaara sanoo. Sirkuksella on näin ollen pitkät perinteet. Perinteisen sirkuksen lippulaiva on vuodesta 1976 toiminut Sirkus Finlandia. Sirkus Finlandia on ECA Euroopan Sirkusjärjestön jäsen. Noin suomalaista näkee vuosittain kiertävän sirkuksen ohjelman. Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa Karjaalta ja päättyy loka-marraskuussa Helsinkiin. Sirkuksen tiedotuskeskus taas on suomalaista sirkuskenttää palveleva asiantuntijaorganisaatio. Tiedotuskeskus edistää sirkuksen taiteellista kehitystä sekä kulttuurillista ja yhteiskunnallista asemaa Suomessa sekä luo ja ylläpitää kansainvälisiä kontakteja. Sirkuksen tiedotuskeskus perustettiin elokuussa Se saa toiminnalleen tukea opetusministeriöstä. kuva: tomi purovaara Uusi Cirko-keskus Suvilahdessa mahdollistaa nykysirkuksen ympärivuotisen tarjonnan Helsingissä. Tanssiteatteri Hurjaruuthin tämänvuotinen talvisirkus Sika nähdään vielä tammikuussa Kaapelitehtaalla. Sirkuksen rooli on tunnustettu myös valtiovallan taholta. Taiteen keskustoimikunnassa on jo kymmenen vuoden ajan ollut oma sirkustaideojaosto, joka toimii sirkustaiteen asiantuntijaelimenä. Vuodesta 2009 asti on valtion budjetissa ollut oma määrärahamomentti sirkustaiteelle. Pidän tätä hienona asiana, sillä useimmissa maissa sirkus joutuu taistelemaan määrärahoista tanssin ja teatterin kanssa, Purovaara jatkaa. Suomalaiset nykysirkusryhmät kiertävät paljon ulkomailla. Viime vuoden tilastoissa sirkustaidetta vietiin ulkomaille enemmän kuin tanssia ja teatteria. Miksi näin? Sirkustaide on aina ollut kansainvälistä, sitä on tavallaan helppo viedä, koska sirkuksen kieli on kansainvälinen. Meillä on muutama huippuryhmä ja lisäksi alan ihmiset ovat erittäin hyvin verkostoituneita. Kaikilla kärkiryhmillä on myös ulkomaalaiset agentit. Olemme vuodesta 2006 alkaen kutsuneet Suomeen ulkomaalaisia ostajia Cirko Helsingin nykysirkusfestivaalille, jota on kehitetty sirkustaiteen näyteikkunaksi. Viime keväänä heitä oli festivaaleilla lähes 40, Purovaara kertoo. Tiedotuskeskus koordinoi sirkusalan vientihanketta osana laajaa suomalaisen kulttuurin vientistrategiaa. Sirkuksen vientihankkeen kautta verkostoidutaan alan kansainväliseen toimintakenttään sekä edistetään sirkustaiteen ammattilaisryhmien promootioita. Sirkuksen vientihankeen tukijoita ovat opetusministeriö ja ulkoasiainministeriö. Uusi sirkuskeskus valmistuu toukokuun Cirko-festivaaleille. Sinne on tulossa lähes 70 ulkomaalaista ostajaa. Kehitämme keskuksesta paikan, joka tarjoaa ulkomaalaisille matkailijoille ympäri vuoden ohjelmaa. Olemme jo suunnitelleet, miten voimme palvella venäläisiä uuden vuoden matkailijoita vuonna Helsingin kaupungin matkailutoimiston kanssa pyrimme markkinoimaan uutta keskusta kansainvälisesti, Purovaara kertoo. Helsingin Juhlaviikkojen kanssa kehitetään festivaaliohjelmaa nimenomaan ulkomaalaisia matkailijoita varten. Toivomme, että saamme käyttöömme myös Suvilahden vanhan kaasukellon. 38 metriä korkea tila olisi upea esiintymistila nimenomaan sirkustaiteilijoille. Asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa ja jos kaikki menee kuten toivomme, olisi kaasukello meidän käytössämme vuoden 2012 aikana, Purovaara sanoo. Sirkus Suomessa Viime vuonna tilastoituja perinteisiä sirkusesityksiä oli yhteensä 870, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Nykysirkusryhmien esitysten määrä oli 620, mikä on 47 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Kokonaiskatsojamäärä sirkusesityksissä Eniten katsojia keräsi nykysirkusryhmistä maamme vanhin nykysirkusryhmä Circo Aereo, jonka 207 näytöksessä kävi yhteensä katsojaa. Toiseksi eniten katsojia kävi tamperelaisessa Jakobin Sirkuksessa, jonka 137 näytöksessä kävi noin katsojaa. Kolmanneksi eniten katsojia keräsi helsinkiläinen Association WHS, jonka esityksissä kävi katsojaa. Nykysirkusryhmien esitykset keräsivät kotimaassa katsojaa ja ulkomailla katsojaa, mikä on kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Lähes puolet suomalaisen nykysirkuksen yleisöstä on siis ulkomailla. Vuonna 2009 seitsemän suomalaisen nykysirkusryhmän teoksia nähtiin yhteensä 14 maassa. LÄHDE: Yhteenveto vuoden 2009 sirkuksen esitys- ja katsojatilastoista, Sirkuksen tiedotuskeskus matkailusilmä 9

10 Teksti: Jaakko Lehtonen Kuva: Dreamstime Maabrändivaltuuskunnan raportti julkistettu Tehtävä Suomelle Ulkoministeri Alexander Stubb asetti syyskuussa 2008 arvovaltaisen, 22-jäsenisen Valtuuskunnan laatimaan strategian Suomen maakuvan kirkastamiseksi ja maabrändin rakentamiseksi. Valtuuskunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Jorma Ollila. Runsaan kahden vuoden työn tuloksista laadittu raportti julkaistiin marraskuussa Valtuuskunta kokoontui vajaat kymmenen kertaa. Se jakautui neljään alaryhmään, jotka olivat Strategiaryhmä (pj. Ollila), Talouselämä-ryhmä (pj. Mika Ihamuotila), Kulttuuriryhmä (ml matkailu, pj. Helena Hyvönen) ja Viestintäryhmä (pj Kirsi Piha). Pienryhmät kokoontuivat lukuisia kertoja. Strategiaryhmän työtä tuki myös kansainvälinen maabrändiasiantuntija Simon Anholt. Ryhmien päätelmät vedettiin yhteen ja jalostettiin viidennessä, prosessin loppupuolella muodostetussa Lapioryhmässä. Matkan varrella suomalaiset saivat tietoa ja vaikuttamismahdollisuuksia mm. lukuisissa seminaareissa, mitasuomion-nettisivustolla, televisio-ohjelmassa sekä julkaisusta Mitasuomion. Taustoja Työ alkoi oikeastaan jo joulukuussa 2006, kun Valtioneuvosto päätti, että Suomen maakuvaa tulee vahvistaa. Tehtävään valjastettiin ulkoministeriön puheenjohdolla toimiva Finland Promotion Board (FPB). Se tilasi KTT Teemu Moilaselta ja TkT Seppo Rainistolta perinpohjaisen selvityksen Suomen maabrändin rakentamisesta. Samaan aikaan MEK käynnisti matkailumaakuvatyön muutaman suuren matkailutoimijan sekä ulkoministeriön kanssa. Tämän työn tuloksena syntyi mm 4C-filosofia, joka on tuttu matkailuväelle. Myöhemmin SEK teki siihen visualistiikan, minkä ohella matkailumaakuvaa on syvennetty monella tavalla. Matkailumaakuva oli siis muuta maakuvaa edellä. Matkailumaabrändin elementit hyväksyttiin sellaisinaan Suomen maabrändin osiksi. Valtuuskunta on niiden lisäksi kirjannut raporttiinsa vain muutamia työryhmissään käsittelemiä matkailuideoita. Ydinkysymys Valtuuskunnan työn ydinkysymyksenä tai lähtökohtana oli: mitä varten Suomi ylipäätään on olemassa? Mitä maailma menettäisi, jos Suomi äkkiä katoaisi kokonaan? Alkuunsa mietittiin suomalaisuuden ydin- tä. Siihen tuli kolme perusulottuvuutta. Suomalaisuus on rehellisyyttä - maailman luotettavin kädenpuristus, anna tehtävä suomalaiselle ja voit pitää asiaa hoidettuna. Toinen on suoraviivaisuus ja konstailemattomuus - ei kiemuraisia tapoja tai muuta sellaista. Paljolti samaa kuin Skandinaviassa muutoinkin. Suomen kannattaa ilman muuta samaistua Skandinaviaan. Mutta Suomen tulee myös erottautua Skandinaviasta. Sen tekee suomalaisuuden kolmas elementti, englanniksi degree of madness and badness, mikä on hiukan hankala käännettävä, kun se ei ole oikein hyvä englanniksikaan. Kyseessä on eräänlainen karheus, outous, erityisyys, joka ei ole samaa kuin muualla Skandinaviassa. Teemat Jos Suomea ei olisi, se pitäisi keksiä. Näin rohkea on Valtuuskunnan näkemys. Kaikkiaankin Valtuuskunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että tuomme esille vahvuuksiamme reippaasti. Raportissa käytetään ilmausta: pitää olla röyhkeyttä kertoa. Suomella on uskomaton määrä vahvuuksia. Meillä on tehtävä maailmassa. Maailmalla on edessään viheliäisiä ongelmia: on löydettävä kestävä tapa elää, konstit vähentää köyhyyttä sekä tapoja tuottaa vähemmän kertakäyttöisiä ratkaisuja. Suomella on velvollisuus osoittaa, että osaamme ratkaista näitä ongelmia. Suomi tarjoaa maailmalle toimivuutta ja kestäviä ratkaisuja sekä tuotteiden ja palveluiden että yhteiskunnan toimivuuden muodossa. Suomi tarjoaa maailmalle kykyään neuvotella, jotta maailma olisi parempi paikka elää. 10 matkailusilmä

11 Suomalainen tehokas tapa toimia voitaisiin tuotteistaa ja monistaa. Jos lentokoneessa joku saa sairaskohtauksen, kuulutetaan usein onko koneessa lääkäriä. Jos maailmalla asiat menevät solmuun, voitaisiin kuuluttaa saadaanko jostain paikalle suomalainen. Valtuuskunta on kiteyttänyt kolme teemaa, joihin tapamme toimia sopii erityisen hyvin. Ne ovat suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, suomalaisten läheinen luontosuhde ja maailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutus. Ne eivät ole pelkästään ylpeydenaiheita, vaan oikein käytettyinä tehokkaita työkaluja. Jos Suomi asettaa tavoitteensa riittävän korkealle, siitä riittää alatehtäviä kaikille. Tavoite on, että vuonna 2030 Suomi ja suomalaiset tunnetaan siitä, että emme kavahda outojakaan haasteita, vaan olemme parhaimmillamme silloin, kun tilanne näyttää mahdottomalta. Tehtäviä Suomelle 1. Suomi on maailman toimivin maa. Suomesta sosiaalisten innovaatioiden piilaakso. 2. Drink Finland. Luonto: järvet juotaviksi ja luomua pöytään. Vuoteen 2030 mennessä liki kaikki järvet ovat juotavia ja tuotannosta ainakin puolet luomua. 3. Kansankynttilät ilman rajoja. Koulutus: suomalaiset opetusturvajoukot rauhantyössä. Suomeen tulee perustaa kansainvälisesti toimiva, kriisialueiden perusopetukseen keskittyvä järjestö. Näiden globaalien haasteiden lisäksi raportissa on kansallisia tavoitteita ja tehtäviä sekä kansallista tasoakin pienempiä tehtäviä. Tehtävien määrä on suuri. Esimerkkeinä voi mainita vaikka seuraavia tehtäviä: Opetusministeriölle: maahanmuuttajista opettajia. Ulkoministeriölle: Ahtisaari-päivät: vuosittainen globaali rauhanneuvottelutapahtuma Suomeen. Oikeusministeriölle: 100-vuotiaan Suomen wikidemokratian päätöstyökalu. Wikipedia-tietosanakirjan tavoin työkalu, jolla kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti päätöksentekoon ja niiden perusteluihin. Valtiolle ja kunnille: prosentti kulttuurille. Merkittävien julkisten hankkeiden budjetteihin tulee varata yksi prosentti kulttuurille. Ammatilliselle koulutukselle: tuunausammattikoulu. Marttaliitolle: hauskat sarjakuvapiirrokset, joissa opetetaan kädentaitojen perusteita (napin ompelu, polkupyörän kumin paikkaus ym). Isovanhemmille: kädentaitojen siirto nuoremmalle sukupolvelle. Taloyhtiölle ja naapurustolle: järjestäkää juhlat Matkailualalle: hiljaisen Suomen lomapaketit sekä jokamiehenoikeudet jokaiselle jotakin; jokamiehenoikeudet matkailumarkkinoinnin vetonaulaksi! Erityisesti jo World Design Capital vuoteen liittyen Valtuuskunta suosittelee, että Suomi tarjoaa maailmalle pitkäikäisiä tuotteita. Suomalaisen muotoilun kunniakasta traditiota jatkavat tuotteet, jotka ovat korjattavia, muokattavia, vaihdettavia ja kierrätettäviä. Koko raportti on luettavissa verkko-osoitteessa Siellä on myös lisää tehtäviä, peräti sata kappaletta, jotain ihan jokaiselle suomalaiselle. Maabrändityön jatko Raportissa esitetään, että työ jatkuisi kahta reittiä 1. Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen raportissa annettujen tehtävien mukaisesti. 2. Suomen kansainvälisen viestinnän tehostaminen raportin identiteettimääritysten mukaisesti. Raportissa todetaan, että Suomella on toistakymmentä maasta ja maakuvasta viestivää tahoa, muun muassa ulkoministeriö, MEK, Tat/Finnfacts, Finpro, TEKES, kulttuuri-instituutit, Invest in Finland, Metsäsäätiö jne. Hajautettuina niiden viestien teho jää vähäiseksi. Finland Promotion Board on myös tulossa tiensä päähän. On luotava uusi elin, House of Finland, johon kaikki viestijät joko siirtävät henkilöstöään taikka osoittavat varoja henkilöstön palkkaamiseksi. Tämä House of Finland kehittäisi Suomen yhtenäistä, kansainvälistä viestintää raportin suuntaviivojen mukaisesti, yhtenäistäisi keskeiset kansainväliset verkkopalvelut ja loisi teknisen brändialustan kaikkien käyttöön (kärkiviestit, sähköinen promomateriaali, kuvapankki jne). Lisäksi se koordinoisi toimittaja- ja vaikuttajavierailuja sekä loisi kotimaassa vahvoja verkostoja julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Myöhemmin verkotettaisiin tiede- ja kulttuurielämää. Myös kansalaiset tulee saada mukaan. matkailusilmä 11

12 Tuli on irti Tur Teksti: Maija Rauha Kuvat:Turku matkailusilmä

13 kuva: seilo ristimäki/iloinen liftari oy ussa Englantilaiset ystävät ilmoittivat jo viime kesänä, etteivät he voi pysyä poissa Suomesta, kun Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki Mitä heille on tarjolla Aurajoen rannoilla? Ystäväni Sarah ja Peter toivoivat suosituksia vuoden tarjonnasta, joten kävin kysymässä neuvoa Turku säätiön ohjelmajohtajalta Suvi Innilältä. Hän jos kuka tuntee ohjelman, jonka toteuttavat tuhannet tavalliset ihmiset, taiteilijat ja muut ammattilaiset niin Turusta kuin muualta Suomesta ja ulkomailtakin. Jos vieraat tulevat jo talvella, on Pimeyden 876 sävyä -ohjelmakokonaisuus parhaimmillaan. Pilkkopimeää-tapahtumasarja vie heidät pimeisiin tiloihin tutkimaan, millaisia tunteita ja tuntemuksia pimeyteen liittyy. Pimeys voi olla myös turvallista ja rauhoittavaa, Suvi Innilä aloittaa. Suosittelen myös Logomon viiden näyttelyn kokonaisuutta. Esimerkiksi vuoden nimikkonäyttely Tuli on irti! vie liekkien maailmaan vuorovaikutteisesti. Siellä voi löytää itsensä Turun palon keskeltä ja kokeilla palomiehen varustusta, hän jatkaa. Logomo on Turun ratapihalla sijaitseva VR:n entinen konepaja, josta on tehty kulttuuripääkaupunkivuoden keskus. Sinne pystytetään myös suurin Suomessa koskaan nähty nykyvalokuvien näyttely Alice in Wonderland eli Liisa matkailusilmä 13 >

14 Kuva: Susse Määttänen Kuva: Eye Seilo Ristimäki Kuva: Eye Music Trust Kuva: S. Bottesi 14 matkailusilmä LogoMotion-bileissä esiintyy laaja kattaus kotimaisia ja kansainvälisiä huippunimiä. Tunnelmaa Logomon kattoon nostattaa muun muassa Tommi Läntinen. Cirque Draculassa on mukana on useita Cirque du Soleilissa esiintyneitä artisteja. Heihin kuuluvat mm. kuvassa olevat trapetsitaiteilija Pauliina Räsäsen ja akrobaatti Slava Volkovin (kuvassa). Colourscape muodostuu noin sadasta toisiaan seuraavasta värikkäästä kuplasta, joiden sisällä voi kävellä, oleilla ja vaikka kuunnella musiikkiesityksiä. Italialainen Carlo Agostino Badia sävelsi vuonna 1692 oopperan, jonka tapahtumapaikkana on Suomen rannikko ja Turku. Kuvassa yksi oopperan solisteista Mari Palo. Speak No Evil on esityksen ja kansanjuhlan karnevaalimainen yhdistelmä. Avajaiset Hyvät ystävät, jos tulette talvella, tulkaa tammikuussa. Luvassa on ennennäkemätön spektaakkeli, jonka rakentaa englantilainen Walk the Plank -ryhmä 1500 suomalaisen koululaisen kanssa. Lyhtykulkue, ilmaakrobatiaa, musiikkia, valoja, pyrotekniikkaa ja ilotulitteita ulkona Forum Marinumin edustalla. Tuli todellakin lasketaan irti! Neitsytperunafestivaali Muistattehan uudet perunat, nuo parsan veroiset herkut? Ne eivät maistu missään yhtä hyviltä kuin täällä. Aurajoen rantojen neitsytperunafestivaali juhlii aitoja makuja ja lähiruokaa juuri, kun uuden perunan sesonki alkaa. Circue Dracula alkaen Tänne varaamme teille liput. Mikaelin kirkon lähelle, Mannerheimin puistoon, rakennetaan tunnelmallinen Spiegeltent-teatteri, jossa nähdään kansainvälisen tason nykysirkusesitys Circue Du Soleilin tyyliin. Luvassa on juhlava illallinen sekä akrobatiaa ja varieteeta elävän musiikin säestyksellä. Colourscape alkaen Mitkä ovat lempivärinne? Kupittaan puiston Colourscape-rakennelman noin sadassa kuplassa voi kävellä, oleilla, ihastella värejä ja kuunnella musiikkia ja jättimäiset kuplat kelluvat Aurajoessa ja niiden sisällä on esiintyjiä. Esitys on nimeltään Music of the Spheres. Alvilda i Åbo alkaen 5.8. Turun linna on komea, kuten tiedätte. Elokuussa linnan pihalla esitetään 1100-luvun italialaiseen tarinaan perustuva kamariooppera Alvilda i Åbo, jonka italialainen Carlo Agostino Badia sävelsi vuonna Tarinan tapahtumapaikka on Turku ja se kertoo Pohjolan vahvoista amatsoneista sekä kuninkaallisesta hääjuhlasta. Esityskielet ovat italia ja suomi. Speak No Evil Jos tulette sittenkin vasta syksyllä, voimme osallistua kulkuenäytelmään, jossa nähdään isoja nukkeja, pantomiimia, tanssia, sirkusta, oopperaa, räppiä ja palavia veistoksia. Tarina kertoo hyvän ja pahan taistelusta ja sen kertomisessa käytetään myös uusinta mediatekniikkaa. > ihmemaassa. Se esittelee maailmankuulua suomalaista valokuvataidetta ja asettaa sen kansainvälisiin yhteyksiinsä. Varma kohde ystäville. Logomo on auki vuoden jokaisena päivänä. Siellä on myös iso esitystila, jossa nähdään vuoden mittaan niin näytelmiä, oopperoita, konsertteja kuin hevimusikaalikin. Aurajoen rannat houkuttelevat ensi kesänä viihtymään, oleilemaan ja nauttimaan taide-elämyksistä. Kansainvälinen ympäristötaiteen tapahtuma Flux Aura tuo esille muun muassa perhospönttöjä, välkkyviä valo-olioita ja visuaalista akupunktiota kesäkuun alusta alkaen. Tanssiteatteri ERIn Fantasia-armada lipuu joessa kolmena päivänä viikossa heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Siitä tulee hieno elämys. Muinaistulien yönä nähdään ilma-akrobatiaa ja tulitaidetta Aurajoen päällä Versus Circuksen The Elements -esityksessä. Silloin ovat myös Tall Ships Racen isot purjelaivat paikalla. Kuten monet vuoden tapahtumat, nämäkin ovat yleisölle ilmaisia, Suvi Innilä muistuttaa. Voin siis viedä vieraat kuin sattumalta kävelylle jokirantaan juuri, kun siellä tapahtuu jotakin hätkähdyttävää. Turun saaristo on ystävilleni rakas ja ensi kesänä täynnä kulttuuria. Esimerkiksi Contemporary Art Archipelago -taidenäyttely on koettavissa niin merellä, luodoilla kuin lautoilla ja radioaalloillakin. Taiteilijat luovat kaikkiaan 20 teosta paikan päällä. Saaristo tarjoaa myös sykähdyttävän ympäristön Loisto-konserttisarjan musiikille. Kansainväliset huiput ja nousevat tähdet vievät jazzia ja klassista musiikkia saariston kirkkoihin ja kappeleihin, Taalintehtaan ruukille ja Isokarin majakkasaarelle. Konserttisarja toteutetaan yhteistyössä yhdeksän länsirannikon musiikkifestivaalin kanssa ja osa lipputuotoista luovutetaan Saaristomeren suojelutyöhön, Suvi Innilä jatkaa. Taide pursuilee Turussa kauppajonoista busseihin, puistoista julkisiin vessoihin, siitä pitää huolen muun muassa Turku365-hanke. Haluamme viedä kulttuurin sinne, missä ihmiset ovat. Kulttuuri ei meille myöskään ole pelkästään korkeakulttuuria vaan myös katukulttuuria ja arjen taidetta. Toivomme myös matkailijoiden huomaavan, että vahva underground- ja vastakulttuuri elää Turussa rinta rinnan perinteisen taiteen kanssa. Vaikka Turku on historiallinen kaupunki, Turku ohjelma katsoo myös tulevaisuuteen. Kuten Suvi Innilä sanoo, jokaisen ohjelman tulee tarjota yleisölle jotakin uutta. Siispä tervetuloa Turkuun, ystävät! Näette sen uusin silmin.

15 Teksti: Tom Ylkänen Kansainvälinen matkailu kasvaa noin kuudella prosentilla vuonna 2010 kasvu Euroopassa hitaampaa Tutkimuspäällikkö Tom Ylkäsen tuoreita terveisiä World Travel Monitor Forumista Matkailu toipuu yllättävän nopeasti taantumasta. Maailman matkailujärjestö UNWTO ennustaa, että kansainvälinen matkailu saapumisilla mitattuna kasvaa kuluvana vuonna 5 6 prosenttia, jolloin ylitetään jopa vuoden 2008 ennätystaso 819 miljoonaa kansainvälistä saapumista. Kasvu jakautuu kuitenkin maanosittain epätasaisesti. Merkittävintä se on Kaukoidässä, jossa saapumisten määrä oli tammi elokuussa 14 prosenttia viime vuotta suurempi. Tätäkin nopeampaa on kasvu ollut Lähi-idässä, jossa matkailun volyymi kuitenkin on huomattavasti alhaisempi. Afrikassa kasvua on ollut 9 prosenttia ja Amerikassa 8 prosenttia. Euroopassa kasvu on jäänyt vain 3 prosenttiin taloudellisen elpymisen suurten maakohtaisten erojen ja Islannin tulivuorenpurkauksen tuhkapilvikriisin johdosta. Euroopassa on kuitenkin matkailun kehityksessä suuria eroja eri maiden välillä. ETC:n (European Travel Commission) keräämien tietojen mukaan majoitusliikkeiden ulkomaisten yöpymisten kasvu on tammi elokuussa tai tammi-syyskuussa ollut suurinta Virossa (16,2 %), Maltalla (11,3 %) ja Saksassa (10,2 %). Viidessä maassa, Itävallassa, Latviassa, Sloveniassa, Suomessa ja Unkarissa tulokset ovat jääneet hyvin lähelle edellisvuoden tasoa. Serbiassa ja Portugalissa matkailu on vähentynyt noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Matkailun kehitys Euroopan suurilta lähtömarkkinoilta muihin Euroopan maihin on ollut hyvin vaihtelevaa. Saksalaisten yöpymiset ovat lisääntyneet eniten Montenegrossa (pienet volyymit), Norjassa, Belgiassa, Virossa ja Ruotsissa. Eniten vähenemistä saksalaisten yöpymisissä on kirjattu EU:n uusissa jäsenvaltioissa kuten Romaniassa, Unkarissa ja Bulgariassa, mutta myös Portugalissa. Englantilaisten yöpymiset ovat lisääntyneet eniten Montenegrossa, Saksassa, Latviassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Vähenemistä on tapahtunut Bulgariassa, Tsekin tasavallassa, Portugalissa ja Suomessa. Meillä huonot luvut kertovat ennen kaikkea talvikauden erittäin heikosta tuloksesta. Euroopan suurista lähtömaista heikoimmin on kehittynyt matkailu Alankomaista muualle Eurooppaan. Tilastoissa mukana olevista kahdestakymmenestä maasta hollantilaisten yöpymiset kasvoivat vain kuudessa, niiden joukossa Ruotsi, Belgia ja Saksa. Siinä missä kehitys Euroopan sisäisessä matkailussa on ollut hyvinkin vaihtelevaa, matkailu Venäjältä ja kaukomarkkinoilta Eurooppaan on kehittynyt erittäin hyvin. Amerikkalaisten yöpymiset ovat vähentyneet vain Bulgariassa. Eikä kasvu Amerikasta ole kohdistunut vain suhteellisen pieniin maihin, vaan myös suuremmat kohdemaat, kuten Itävalta, Alankomaat ja Saksa ovat saavuttaneet noin kymmenen prosentin kasvulukuja. Myös japanilaisten matkailu Eurooppaan on selvästi piristynyt. Hyvin monessa heidän kannaltaan uudessa kohteessa Euroopassa, kuten uusissa EU-maissa, japanilaisten yöpymistilastot ovat kasvaneet kaksinumeroisilla luvuilla, mutta myös esimerkiksi Saksassa japanilaisten yöpymiset ovat lisääntyneet runsaalla kymmenellä prosentilla ja Alankomaissa jopa 27 prosenttia. Venäläistenkin matkailu muihin Euroopan maihin on kehittynyt erittäin nopeasti. Vain Romaniassa ja Sveitsissä oli aikaisempaa vähemmän venäläisyöpymisiä. Kaikissa muissa maissa, Suomea ja Serbiaa lukuun ottamatta, kasvuluvut olivat kaksinumeroisia. Joissakin Euroopan maissa matkailua tilastoidaan yöpymisten sijasta saapumisina. Kol messa tätä menetelmää noudattavassa merkittävässä eurooppalaisessa matkailumaassa, Kreikassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa, saapuva matkailu on kehittynyt heikosti. Isossa-Britanniassa maahan saapuneiden määrä on pienentynyt kahdella prosentilla. Kreikassa ja Irlannissa, joissa seurataan saapumisia majoitusliikkeisiin, ovat luvut myös miinuksella: Kreikassa 5 prosenttia ja Irlannissa peräti 22 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ETC arvioi, että matkailu Euroopassa kasvaa vuonna prosentilla. Vertailukelpoiset yöpymisluvut Pohjoismaista (ilman Islantia) kertovat, että Tanskalla ja Norjalla on parhaimmat kasvuluvut tammi syyskuussa. Tanskassa ulkomaiset yöpymiset ovat lisääntyneet 7,7 prosenttia ja Norjassa 5,9 prosenttia. Ruotsissa kasvu oli 4,4 prosenttia ja Suomessa vain 0,8 prosenttia. Näkymät vuodelle 2011 ovat sekä UNWTO:n että ETC:n arvioissa myönteiset. UNWTO arvioi kansainvälisen matkailun kasvavan 4 5 prosenttia ja ETC puolestaan, että matkailu Euroopassa kasvaa 2 3 prosenttia. Lisätietoja tästä ja muista tutkimusaiheista MEKin nettisivuilta: > Tutkimukset ja tilastot. Ulkomaiset yöpymiset majoitusliikkeissä ETC:n Ulkomaiset yöpymiset majoitusliikkeissä ETC:n jäsenmaissa vuonna 2010 jäsenmaissa vuonna 2010* (prosentuaalinen muutos (prosentuaalinen muutos vuoden 2009 vastaavasta luvusta) vuoden 2009 vastaavasta luvusta) Viro Malta Saksa Lie4ua Alankomaat Puola Norja Montenegro Bulgaria Ruotsi Romania Belgia Sveitsi Tanska Suomi Unkari Latvia Itävalta Slovenia Tsekin tasavalta Portugali Serbia Suurin osa yöpymistiedoista on ajanjaksolta tammi elokuu tai tammi syyskuu. Lähde: TourMIS matkailusilmä 15

16 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Katrilena Eklöf vietti yli kaksikymmentä vuotta maailmalla. Nyt tehtävänä on Helsingin vieminen maailmankartalle. Matkailua kehitetään yhdessä Olemme ennen kaikkea yhteistyötyöorganisaatio. Matkailuelinkeinon eteenpäin vieminen vaatii kaikkien ponnistelua, sanoo Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston johdossa kesäkuussa aloittanut matkailupäällikkö Katrilena Eklöf. Kati Eklöf on esitellyt edellisenä päivänä Helsingin matkailu- ja kongressitoimiston uuden strategian kaupungin johdolle. Vaikka kyseessä oli vain olemassa olevan strategian linjaus, sen työstäminen vei aikaa. Pyydettäessä hän nostaa strategiasta esiin kaksi tärkeää painopistettä: yhteistyön kaupungissa toimivan matkailuelinkeinon ja toisaalta lähiseutujen kanssa. Toimintamme keskeinen tavoite on lisätä matkailua Helsinkiin eli tuoda lisää tuloja alueellemme. Matkailualueena haluamme olla maailman huippua. Eklöfin joka toiseen lauseeseen vilahtaa sana yhteistyö. Hän vaikuttaa vilpittömästi ihmi- seltä, jolla ei ole suuruudenhulluja kuvitelmia omasta kaikkivoipaisuudestaan. Eklöf on taitava verkottuja, koordinoija ja suhdemarkkinoinnin ammattilainen. Sellaista ihmistä matkailun näköalapaikalla kaivataankin, sillä Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto painiskelee isojen kokonaisuuksien kanssa. Yksin ei matkailu- ja kongressitoimisto saa Helsinkiä maailmankartalle ja lisätehoja toimintaan haetaankin yhteistyön ja verkottumisen kautta. Painopisteeksi nostettua verkottumista hoitamaan palkataan ensi vuoden alusta matkailu- ja kongressitoimistoon kumppanuuspäällikkö. Myös ohjausmalli korostaa yhteistyön merkitystä. Helsingin kaupunginjohtaja kutsuu koolle ohjausryhmän, joka miettii korkealla tasolla matkailuelinkeinon haasteita. Lisäksi erilaiset työryhmät painiskelevat samojen kysymysten parissa. Tavoitteena on, että ensikäden tieto kulkisi mahdollisimman vaivattomasti foorumista ja virastosta toiseen. Tarvitaan malli, jonka turvin eri organisaatioiden toimintaa voidaan koordinoida. Yhteistyötä on tehty tähänkin mennessä, mutta tahot ovat myös puuhastelleet omiaan. Toivomme, että yhteinen tavoite kirkastetaan jokaisen mieleen. Että kaikki tekevät samansuuntaisia toimia. 16 matkailusilmä

17 Työssä tarvitaan ehdottomasti pitkäjänteisyyttä, sillä tulokset näkyvät viiveellä. Tämä on niin laaja kenttä, että toimia on pakosti fokusoitava. Matkailumarkkinointi perustuu pitkäjänteisyyteen, kohdentamiseen ja toistoon parhaan näkyvyyden saamiseksi, Eklöf sanoo. Maailma on opettanut hänelle kärsivällisyyttä. Viime vuodet hän työskenteli työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Invest in Finlandissa matkailutoimialan johtajana. Tehtävänä oli analysoida Suomen matkailutarjontaa ja löytää sellaisia matkailutuotteita, joihin ulkomaalaiset olisivat valmiita investoimaan sekä markkinoida Suomen matkailun mahdollisuuksia globaalisti. Sitä ennen Eklöf veti pitkään suomalais-brittiläistä ja norjalais-brittiläistä Kauppakamaria Lontoossa ja oli siellä Finnairilla talous- ja hallintopäällikkönä. Hän on opiskellut taloustieteitä Saksassa. Siihen aikaan, 80-luvun alussa, ulkomaille lähteminen oli vaikeampaa. Kaikki piti itse järjestää. Valmistumisensa jälkeen Eklöf jäi vielä vuosiksi Saksaan töihin, kunnes siirtyi Finnairin toimistoon Lontooseen. Yli kaksikymmentä vuotta maailmalla antoi perspektiiviä. Kaukaa kotimaan näkee selvemmin. Suomi on ulkomaalaisille ainutlaatuinen kokemus, rento ja mukava. Suomeen paluun jälkeen erityisesti kiinnitti huomiota se, kuinka täällä on paljon hitaampi elämän rytmi ja ihmiset ovat hiljaisempia. A Foreigner s Perspective of Finland Maabrändivaltuuskunnassa jäsenenä toiminut Batulo Essak on Somaliassa syntynyt kätilö, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, pari- ja seksuaaliterapeutti ja ensiapukouluttaja. Hän työskentelee AIDS Tukikeskuksessa monikulttuurisessa HIV-työssä. Vuonna 2000 Suomen Pakolaisapu valitsi Batulo Essakin Vuoden pakolaisnaiseksi. Arvostan suomalaista koulujärjestelmää observer s eye Batulo Essak Meidän tehtävämme on tukea elinkeinon kehitystä. On varmistettava, että tuotetarjonta on hyvää ja koordinoitava toimia. Teemme aktiivisesti oman osuutemme jotta elinkeinolle taataan hyvät toimintaedellytykset tarjota hienoja matkailutuotteita vierailijoille. Eklöfin kelpaa esitellä matkailuelinkeinon kasvulukuja. Matkailun liikevaihto pääkaupunkiseudulla on kasvanut vuosina prosenttia noin 6,9 miljardiin euroon. Summa on 51 prosenttia koko Suomen matkailutoimialasta. Alan työllistävyys pääkaupunkiseudulla kasvoi noin yhdeksän prosenttia. Risteilymatkailijoiden määrä on kasvanut 250 prosenttia kymmenessä vuodessa. Matkailu sisältyy Helsingin strategiaohjelmaan vahvana kasvualana, jonka toimintaedellytyksiä kaupunki on sitoutunut kehittämään. Haastatteluhetkellä Eklöf odottaa vielä brändityöryhmän mietintöä. Oli tulos mikä hyvänsä, meidän pitää yhdistää voimat, valita yhtenäinen viesti ja huolehtia yhtenäisestä näkyvyydestä maailmalla. Brändi toivottavasti syntyy jo olemassa olevasta selkeästi tunnistettavissa olevasta tarjoomasta, joten sen sisäistäminen, jalkauttaminen ja käytännöksi siirtäminen onnistuu varmasti. Eklöf ei halua kategorisoida tyypillistä Helsinkiin saapuvaa matkailijaa. Mutta sen tiedämme, että Helsinki on trendikäs paikka erityisesti nuorten ja kokeilevien ihmisten mielestä. Eklöf on tyytyväinen myös Helsingin saavutettavuuteen, vaikka parantamisen varaakin olisi. Pietarin nopeasta junayhteydestä olemme kovin mielissämme, uskomme sen tuovan Helsinkiin paljon päivämatkailijoita. Neuvonnassa olemme jo varautuneet matkailijamäärän kasvuun. Muistan hyvin, kun saavuin Suomeen Oli kylmä talvi, mutta tulin Moskovasta, jossa olin jo tottunut pakkasiin. Lähdin 17-vuotiaana Mogadishusta Neuvostoliittoon opiskelemaan lääketiedettä. Hain turvapaikkaa Suomesta, kun Somalian sota oli syttynyt ja olot Neuvostoliitossa olivat muuttumassa epävakaiksi. En muista, että tänne tuleminen olisi ollut minkäänlainen kulttuurishokki, en muista kokeneeni sellaista koskaan. Olin nuori, innokas ja motivoitunut. Halusin päästä nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Syrjintään en ole maahanmuuttajataustani vuoksi törmännyt. Ihmiset ovat erilaisia, toiset ovat epäystävällisiä, toiset kilttejä. Minut on otettu hyvin vastaan, kun olen suhtautunut avoimesti ihmisiin. Koen olevani suomalainen, olenhan asunut täällä jo kauemmin kuin Somaliassa. Kun opiskelin Kemin terveydenhuolto-oppilaitoksessa, opiskelukaverini soittelivat perääni, kun en ilmaantunut kouluun kovilla pakkasilla. Sen jälkeen he hakivat minut kotoa autolla. Olen oppinut pukeutumaan lämpimästi. Opin suomen kielen auttavasti muutamassa kuukaudessa, sen jälkeen koin, että pärjään tällä kielellä. Toki opin koko ajan lisää sanoja, ei koskaan voi olla täydellinen. Puhun somaliaa, suomea, englantia ja venäjää. Arvostan Suomessa sitä, että kaikilla on mahdollisuus opiskella. Ehkä sen takia olen opiskellutkin niin paljon. Ensin hankin suomalaisen pätevyyden kätilön ammattiin, johon olin valmistunut jo aiemmin. Sen jälkeen olen opiskellut sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, pari- ja seksuaaliterapeutiksi ja ensiapuopettajaksi. Nyt teen gradua Tampereen yliopiston Public Health -koulutusohjelmaan. Suomalainen koulujärjestelmä on huipputasoa, olen onnellinen, että 12-vuotias poikani voi käydä suomalaista koulua. Suomen luonto on upea, nautin luonnossa kulkemisesta. On upeaa, kun lapsen voi antaa leikkiä yksin pihalla ja lähettää kouluun bussilla. Suomessa on turvallista elää. Mutta täällä ei hellitä ihmisiä kuten Somaliassa, siellä lapsetkin ovat enemmän sylissä ja kotien ovet ovat aina avoinna vieraille. Suomalaiset saattavat eristäytyä muista. Olen huolissani myös vanhustenhoidosta. Pitäisi muistaa, että kaikki me vanhenemme ja tarvitsemme ajallemme huolenpitoa. Joten välitetään heistä, jotka tarvitsevat nyt apua. > matkailusilmä 17

18 Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Leif Rosnell/VR Allegro kiihdyttää pietarilaisten matkailua Allegro-nopeajuna Pietarista Helsinkiin aloitti liikennöinnin 12. joulukuuta eli sopivasti ennen uudenvuoden turistisesonkia. VR:n Antti Jaatinen kertookin, että osa vuodenvaihteen yhteyksistä on jo myyty loppuun. Venäjältä saapuu Suomeen uuden vuoden ja venäläisen joulun sesongin aikana yli matkailijaa. VR:n henkilöliikenteen divisioonajohtaja Antti Jaatinen on innoissaan. Vuosien työ on vihdoinkin totta ja Pietari ja Helsinki ovat enää 3 tunnin ja 36 minuutin päässä toisistaan. Matka-ajan lopullisena tavoitteena on kolme tuntia. Nyt konsepti on yhtenäistetty ja meillä on vain yksi tuote myynnissä. Koska junat omistaa Oy KarelianTrains Ltd, joka on VR:n ja Venäjän rautateiden, RZD:n, puoliksi omistama yhtiö, olemme voineet yhtenäistää palvelut junissa. Junien operoinnista huolehtivat VR ja RZD. Myös henkilökuntaa on molemmista maista. Ravintolassakin on tarjolla molempien maiden herkkuja, luettelee Antti Jaatinen. Allegro tuo jatkossa enenevässä määrin Pietarista Helsinkiin turisteja ja liikematkustajia. Eikä vain Helsinkiin, koska junasta on hyvät jatkoyhteydet Saimaan alueelle ja Pohjois-Karjalaan, Savon radalle sekä Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle. Suomen puolella pysähtymispaikkoja ovat Vainikkalan lisäksi Kouvola, Lahti, Tikkurila, Pasila ja Helsinki. Venäjän puolella pysähdytään Pietarin jälkeen Viipurissa. Marraskuussa nostettiin julkisuudessa esiin ajatus myös siitä, että Allegro voi toimia väylänä Pietarista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Näin Helsinki-Vantaasta tulisi Pietarin kakkoskenttä. Yhteys toimisi näppärästi Tikkurilan kautta. Antti Jaatinen on vakuuttunut, että Allegro lisää osaltaan venäläisten kiinnostusta Suomeen. Ja tietysti se helpottaa vastaavasti myös suomalaisten lähimatkailua Pietarin alueelle. Suomi on varsinkin pietarilaisten ja lähiym- 18 matkailusilmä

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tehtävä Suomelle. Miten Suomi osoittaa vahvuutensa ratkaisemalla maailman viheliäisimpiä ongelmia

Tehtävä Suomelle. Miten Suomi osoittaa vahvuutensa ratkaisemalla maailman viheliäisimpiä ongelmia 3 Tehtävä Suomelle Miten Suomi osoittaa vahvuutensa ratkaisemalla maailman viheliäisimpiä ongelmia Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti Tiivistelmä Vuoden 2030 Suomi on maailman ongelmanratkaisija Suomi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto

Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna. Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto Matkailumarkkinoinnin kuulumiset supervuonna Maarit Pitkänen Helsingin matkailu- ja kongressitoimisto MATKAILUMARKKINOINTI Helsingin matkailubrändin 9 vahvuustekijää Idän ja lännen kohtaamispaikka > Nordic

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Onko Suomi kiinnostava kulttuurimatkakohteena?

Onko Suomi kiinnostava kulttuurimatkakohteena? Onko Suomi kiinnostava kulttuurimatkakohteena? Ylijohtaja Jaakko Lehtonen 9.4.2013 JAAKKO LEHTONEN 2 1 käsitteestä kulttuuri voidaan keskustella pitkäänkin yhteneväistä lopputulosta ei saavuteta 9.4.2013

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

06/07 Darmstadt, Saksa

06/07 Darmstadt, Saksa 06/07 Darmstadt, Saksa Darmstadt Darmstadt sijaitsee Hessenin osavaltiossa, noin 30km päässä Frankfurtista Darmstadt on keskikokoinen kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta Hochschule Darmstadt Vaihtareita

Lisätiedot

MATKA 2010 tilastotietoa

MATKA 2010 tilastotietoa MATKA 2011 MATKA 2010 tilastotietoa 11,249 m² näyttelypinta-alaa 1,202 näytteilleasettajayritystä 366 päänäytteilleasettajayritystä 836 alanäytteilleasettajayritystä 72 maata edustettuna lisäksi messuilla

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Alankomaat SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot