KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT LIITE 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKISTRATEGIAN INDIKAATTORIT LIITE 2"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kaupunkistrategian indikaattorit Palvelujen saatavuus ja laatu Palvelukuva, vertailu ja imagotutkimukset Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Muuttoliike Väestöennusteet Huoltosuhde Pendelöinti Henkilöautojen määrä Hyvä ja turvallinen ympäristö Kaupungin ekologinen jalanjälki Ilmanlaatu ja päästöt Turvallisuus Hyvinvointitase Liikenneonnettomuudet Joukkoliikenne Koulutetut ja osaavat ihmiset Ammatillisen ja korkeakoulutuksen aloituspaikat ja valmistuneet sekä valmistuneiden sijoittuminen työelämään Korkeakoulutettujen muuttosuhde Koulutusaste Yritystoiminnan edellytykset Yritystoimintaan kaavoitetun soveltuvan maan määrä Yritystoiminnan kehitys Tampereen seutukunnan osaamiskeskusohjelmaan valittujen kehittämisalueiden palkkasumman ja liikevaihdon kehitys Tekesin tutkimus ja kehitysrahoitus Muuttaneet pääasiallisen toiminnan mukaan Työllisyys ja työttömyys Palvelujärjestelmien uudistaminen Palvelujen ostot Tietoyhteiskunnan soveltaminen Sähköisten palvelujen kattavuus ja käyttö Strategisten prosessien toimivuus Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Äänestysaktiivisuus Verkko osallistuminen Johtamisjärjestelmä Kestävän kehityksen indikaattorit Maankäytön suunnittelu Kaavoitus Kestävän maankäytön indikaattorit Verkottuminen Verkottuminen Osaava henkilöstö Kaupungin henkilöstö Talouden liikkumavara Talouden tunnusluvut

2 Kaupunkistrategian indikaattorit Vuoden 2005 talousarviossa kaupunkistrategian kriittisten menestystekijöiden toteutumista arvioidaan myös toimintaympäristössä tapahtuvina muutoksina. Kullekin menestystekijälle on määritelty 1 7 indikaattoria, jotka kuvaavat tätä muutosta. Tähän raporttiin on koottu tietoja määritellyistä indikaattoreista soveltuvin osin, sillä tietoja ei ollut kaikilta osin saatavilla tai indikaattorin määrittely oli tulkinnanvarainen. Esitetyt indikaattorit eivät ole sitovia tavoitteita. Indikaattorien toteumaa seurataan kerran vuodessa strategiaraportin yhteydessä. VAIKUTTAVUUS 1. Palvelujen saatavuus ja laatu 1.1 Palvelukuva, vertailu ja imagotutkimukset Tutkimuksia: Muuttohalukkuustutkimus / Taloustutkimus Oy: 2000, 2002 VIP imagotutkimus / Taloustutkimus Oy: 2000, 2001, 2003, 2004, 2005 Kaupunki ja kuntapalvelut / Efeko Oy: Taloustutkimus Oy Professori Pekka Aula Taloustutkimus Oy Muuttohalukkuus tutkimus 2002 Kaupunkien maine 2004 Kuntien VIP imagotutkimus 2004 Yleisarvosana Voisin Yleisarvosana ajatella Kokonais Innova Sij. 05 / muuttavani sijoitus Palvelut tiivisuus yli as. Espoo 7,07 21 % ,50 7,49 8. Helsinki 7,15 19 % ,69 7,78 5. Oulu 7,17 17 % ,35 8,32 1. Tampere 7,84 30 % ,42 8,25 2. Turku 7,50 25 % ,62 7, Vantaa 6,67 13 % ,85 6, Muuttohalukkuustutkimuksiin (2000 ja 2002) vastasi noin iältään vuotiasta suomalaista. Molempien tutkimusten mukaan Tampere oli sekä imagollisesti että muuttohalukkuuden suhteen suosituin asuinkaupunki. Seuraava muuttohalukkuus tutkimus julkaistaan 4/2006. VIP imagotutkimuksissa on selvitetty kaupunkien julkisuuskuvaa kymmenen eri mittarin avulla. Tutkimus tehtiin kunkin kunnan oman läänin alueella toimivien päättäjien ja vaikuttajien keskuudessa. Uusimmassa tutkimuksessa (11/05) parhaan kokonaisarvosanan (8,32) sai Oulu. Seuraavina tulivat Tampere (8,25) ja Jyväskylä (8,14). Tampere sai parhaan kokonaisarvosanan vuoden 2004 (8,42) ja 2003 (8,37) tutkimuksissa. Tampere sijoittui toiseksi Helsingin yliopiston professorin Pekka Aulan kaupunkien mainetta mittaavassa tutkimuksessa. Tampere sai erityiskiitosta kaupunkiympäristöstään. Efeko Oy:n kaupunki ja kuntapalvelut 2005 palvelukuvatutkimuksessa selvitettiin laajasti asukkaiden arvioita kaupungin palveluista vuonna Tutkimus on tehty pääosin samansisältöisenä vuodesta 1983, viimeksi vuonna Tutkimuksen mukaan tamperelaiset pitivät kirjastopalveluja parhaiten hoidettuna. Tampereen julkinen liikenne ja kulttuuripalvelut erottuivat selkeimmin edukseen verrattuna kaikkien kuntien keskimääräiseen tasoon. Opinpolku päivähoidosta, peruskouluun, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen oli myös hyvin hoidettu Tampereella. Eniten parannettavaa tamperelaiset näkivät pientalotontin saamisessa ja kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksissa. Tyytyväisyys vanhuspalveluihin vaihteli kunnittain melko paljon. Suurissa kaupungeissa (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere ja Turku) enemmistö kantaa ottaneista pitää niitä huonosti hoidettuina, pienemmissä kunnissa taas hyvin hoidettuina 2

3 2. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne 2.1 Muuttoliike enn Tulo Lähtö Netto Tampereen ja etenkin Tampereen seutukunnan kasvu on ollut koko maan kärkitasoa. Vuonna 2005 Tampereen väestömäärä lisääntyi ja seutukunnan asukkaalla. Muuttajista lähes puolet on nuoria vuotiaita. Tampereelta poismuutto on selvästi suurinta vuotiaiden sekä heidän lastensa kohdalla. Viime vuosina on ollut havaittavissa voimistuva seutuistumiskehitys, jossa yhä suurempi osa alueen muuttovirrasta suuntautuu Tampereen naapurikuntiin. Kaupungin sisäinen muutto on vilkastunut selvästi. Yli tamperelaista muutti asuinpaikkaansa kaupungin sisällä vuonna Kaupungin sisäisten muuttojen määrä on viisivuotiskaudella lisääntynyt noin 19 prosenttia. 2.2 Väestöennusteet Oma ennuste Tilastokeskus Tampereen kasvun arvioidaan jatkuvan vahvana tulevaisuudessakin. Tilastokeskuksen syyskuussa 2004 julkaisemassa ennusteessa väestön kasvun arvioidaan olevan maltillisempaa kuin kaupungin omassa ennusteessa. Ikäihmisten määrä lisääntyy huomattavasti vuosina vuosina , kun ns. suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Varsinainen kuormitus kaupungin palvelujärjestelmälle tulee kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen, kun suuret ikäluokat ovat yli 75 vuotiaita. 2.3 Huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde 1,11 1,61 1,26 1,24 1,25 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin. Vuonna työssäkäyvää kohden oli 125 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Indikaattori on lähestynyt lamaa edeltävää tasoa. Aktiiviväestön muuttoliikkeen ja työttömyyden alenemisen vaikutuksesta huoltosuhteen arvioidaan paranevan hieman tulevaisuudessa, vaikka samalla eläkeläisten määrä lisääntyy huomattavasti. 2.4 Pendelöinti Työssäkäynti Tampereelle Tampereelta Netto Aluekeskuksen ja muun työssäkäyntialueen välinen työmatkaliikenne on vilkastunut viime vuosina merkittävästi. Seutukunnan työllisistä keskimäärin 44 % käy Tampereella töissä ja seutukunnan työpaikoista 75 % sijaitsee Tampereella. Tampereen työpaikkaomavaraisuusaste on 120,4 %. 3

4 Tampereella työssäkäyvien määrä on lisääntynyt välisenä ajanjaksona hengellä eli 22,7 prosentilla. Tampereen työssäkäyntialueeseen kuuluu 17 kuntaa Pirkanmaalla, joissa asuu noin asukasta eli 79 % pirkanmaalaisista. 2.5 Henkilöautojen määrä Muutos % Autojen lkm ,6 Autot / 1000 asukasta ,9 Autojen määrä on kasvanut Tampereella väestön kasvun ja autoistumisen vaikutuksesta. Tampereen ympäryskunnissa kasvu on ollut vieläkin nopeampaa. Henkilöautojen määrä Tampereella on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen autolla eli +13,8 prosenttia. 3. Hyvä ja turvallinen ympäristö 3.1 Kaupungin ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki on kansainvälinen indikaattori, joka arvioi maankäytön avulla tietyn alueen asukkaiden kulutuksen ekologista kestävyyttä. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan yhteen maa alueet, jotka tarvitaan asukkaiden kulutuksen vaatimien resurssien tuottamiseen ja sulauttamaan heidän jätteensä ja päästönsä takaisin luontoon. Tamperelaisen ekologinen jalanjälki on vuoden 2001 tilastotietojen perusteella laskettuna 6,7 globaalihehtaaria. Tamperelaisen jalanjälki on pienempi kuin keskimäärin suomalaisen 7,0 globaalihehtaarin jalanjälki. Tamperelaisen jalanjälki on kuitenkin suuri, jos sitä verrataan maapallolla ihmisen keskimääräiseen jalanjälkeen, joka on 2,2 globaalihehtaaria. Jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät ja kuluttaisivat kuten tamperelaiset, tarvittaisiin tarpeidemme tyydyttämiseen yhden maapallon sijaan 3,5 samanlaista planeettaa. 3.2 Ilmanlaatu ja päästöt tonnia / vuosi Rikkidioksidi Typen oksidit Hiukkaset Kasvihuonekaasupäästöt tonnia CO 2 ekv Tampereen merkittävät ilmanlaadun kuormittajat ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja arvon numeroarvo (50 µg/m3) saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin raja arvo katsotaan ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten raja arvon numeroarvo ylittyi vuonna 2005 Tampereen keskustassa 11 kertaa ja kansallinen ohjearvo kaksi kertaa. Ilmanlaadun tarkkailussa käytettävä ilmanlaatuindeksi kuvaa niiden päivien lukumäärää, jolloin ilmanlaatu on hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Suurin osa (88%) vuoden 2005 päivistä oli Tampereen keskustassa ilmanlaadultaan hyviä tai tyydyttäviä. Näinä päivinä epäpuhtauksien aiheuttamat terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä ja vaikutukset luontoon ovat ilmanlaadusta riippuen lieviä tai selviä pitkällä aikavälillä. Energiankulutus oli Tampereella vuonna 2003 yhteensä 7320 GWh. Kulutus kasvoi 21% vuodesta Kasvava energiankulutus lisäsi kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2003 Tampereen kasvihuonekaasupäästöt olivat yli 15% suuremmat kuin Kioton ilmastosopimuksen tasoksi määritellyn vuoden 1990 päästöt. 4

5 3.3 Turvallisuus Poliisin tietoon tullut rikollisuus Rikoslakia vastaan tehdyt Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat Seksuaalirikokset Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Liikennerikokset Rattijuopumukset Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset Huumausainerikokset Muut rikokset Alkoholilakirikokset Muita lakeja vastaan tehdyt rikokset Kaikki rikokset Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset / 1000 asukasta * Espoo 4,3 4,2 4,4 4,0 4,9 Helsinki 9,0 9,3 9,2 9,8 9,7 Oulu 6,7 6,8 7,1 7,1 7,4 Tampere 5,2 5,1 5,7 6,0 6,1 Turku 8,0 7,9 8,5 8,3 7,7 Vantaa 5,9 5,9 6,1 7,6 7,3 Rikollisuus Tampereella on pysynyt vuonna 2005 edellisen vuoden tasolla. Rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten määrä on kasvanut 8,1 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Suhteellisesti eniten ovat lisääntyneet liikennerikokset. Rikosten määrä on kasvanut vastaavana ajanjaksona kaikissa rikosluokissa omaisuus ja alkoholilakirikoksia lukuun ottamatta. Tampere on Espoon jälkeen turvallisin suurista kaupungeista Suomessa, jos turvallisuutta mitataan henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrällä 1000 asukasta kohden. 3.4 Hyvinvointitase Hyvinvointitase julkaistiin sosiaali ja terveystoimen julkaisusarjassa marraskuussa Hyvinvointitaseen mukaan kuntalaiset kokivat turvallisuutensa pääosin hyväksi. Kaupungin johtavat virkamiehet ja työntekijät näkivät turvallisuustilanteen huomattavasti synkempänä. Lasten liikenneturvallisuus huolestutti kaikkia ja huumeiden käytön yleistymistä pidettiin uhkana. Myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne todettiin erittäin huolestuttavaksi. Terveysosiossa nostettiin esiin mielenterveysongelmat ja kansansairaudet ja resurssien riittävyys niiden hoitoon. Sosiaaliseen pääomaan kuuluvan yhteisöllisyyden koettiin vaihtelevan varsin paljon kaupungin eri osissa. Syrjäytymisen eri muotojen todettiin kasautuvan samoille henkilöille. 3.5 Liikenneonnettomuudet Kuolleita Loukkaantuneita Tampereella sattuneissa liikenneonnettomuuksissa vuonna 2005 kuoli 8 ja loukkaantui 286 ihmistä. Kuolleita oli 2 enemmän ja loukkaantuneita 59 enemmän kuin vuonna

6 3.6 Joukkoliikenne Tampereen kaupungin liikennelaitos Muutos % Matkat vaihtoineen (1000 kpl) ,3 Ajokilometrit (1000 km) ,1 Matkoja / asukas ,0 Asukasluku ,7 Tampereen kaupungin liikennelaitoksen matkustajamäärät ovat olleet laskussa. Tehtyjen matkojen määrä on laskenut 12,5 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Samaan aikaan henkilöautojen määrä on kasvanut 12,9 prosenttia. 4. Koulutetut ja osaavat ihmiset 4.1 Ammatillisen ja korkeakoulutuksen aloituspaikat ja valmistuneet sekä valmistuneiden sijoittuminen työelämään Hakeneet Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu (TAMK) Tampereen yliopisto (valintakokeisiin osall.) Tampereen teknillinen yliopisto Yhteensä Aloituspaikat Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu (TAMK) Tampereen yliopisto (tutkintoon johtava) Tampereen teknillinen yliopisto Yhteensä Hakijoita / aloituspaikka Ammattiopisto 1,7 1,5 1,5 1,5 1,7 Ammattikorkeakoulu (TAMK) 5,9 5,8 5,9 5,6 5,2 Tampereen yliopisto 4,7 5,1 4,5 4,9 5,2 Tampereen teknillinen yliopisto 1,8 1,7 1,7 1,7 1,5 Yhteensä 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Valmistuneet / Tutkinnot Ammattiopisto Ammattikorkeakoulu (TAMK) Tampereen yliopisto (sis. alemmat ja jatkotutk.) Tampereen teknillinen yliopisto Yhteensä Sijoittuminen työelämään Ammattikorkeakoulu (TAMK) 73 % 73 % 70 % 72 % 72 % Seurannan kohteena olevista oppilaitoksista valmistuneiden määrä on kasvanut vuosittain keskimäärin 1,9 prosenttia. Aloituspaikkojen määrä on noussut vastaavasti vuosittain keskimäärin vain 0,1 prosenttia. Tampereen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun on selvästi enemmän hakijoita aloituspaikkaa kohden kuin ammattiopistoon ja teknilliseen yliopistoon. Koulutuksen vetovoimaisuudessa oppilaitoksittain ei ole vuosittain merkittäviä vaihteluja. Ammattikorkeakoulujen välisissä vertailuissa Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ovat valtakunnan suosituimpia mittarilla hakijaa / aloituspaikka (sijat 1 ja 2). 6

7 4.2 Korkeakoulutettujen muuttosuhde Korkeakoulutettujen tulo ja lähtömuuton suhde Tampere 95,3 82,9 91,8 77,5 77,5 Tampereen seutukunta 113,0 112, ,2 104,7 Korkeakoulutettujen muuttosuhde mittaa kuinka monta korkeasti koulutettua tulomuuttajaa on 100 lähtömuuttajaa kohden. Tilastojen mukaan Tampereelta muuttaa pois enemmän korkeakoulutettuja enemmän kuin kaupunkiin tulee. Tampereelle muutti vuonna 2004 noin korkeakoulutettua ja poismuutto oli korkeakoulutettua. Korkeakoulutettujen muuttotappio oli siis 630 henkeä. Korkeakoulutetut jäävät kuitenkin Tampereen työssäkäyntialueelle. Seutukunta tasolla korkeakoulutettujen muuttovoitto oli 181 asukasta. Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen vaikuttaa osaltaan seutukunnan koulutettujen muuttosuhteen alenemiseen. Toisaalta pääkaupunkiseudun työmarkkinat vetävät vastavalmistuneita nuoria. 4.3 Koulutusaste Osuus 15 vuotta täyttäneistä Tutkinnon suorittaneet 66,0 67,0 67,9 68,7 69,3 Keskiaste yht. 38,2 38,9 39,3 39,6 40,0 Korkea aste yht. 27,8 28,1 28,6 29,1 29,4 Ylempi korkeakouluaste 7,4 7,7 8,1 8,4 8,7 Tamperelaisten koulutustaso parantunut ja tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tilastokeskus mittaa väestön koulutustasoa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti. Tässä tilastossa Tampereen indeksiluku on 338, jolla sijoitutaan koko maan vertailussa sijalle 12. Seutukunnan kunnista Pirkkalan sijoitus oli 7. (359). ja Kangasalan 21. (323) ja Lempäälän 24. (320). Maan korkeimmin koulutetut asukkaat löytyvät Kauniaisista, Espoosta ja Oulusta. 5. Yritystoiminnan edellytykset 5.1 Yritystoimintaan kaavoitetun soveltuvan maan määrä Työpaikka alueet Määrä ha, asema ja yleiskaava Riittävyys, vuotta Kunnan maanom. %, yleiskaava Tampereen yleiskaavojen työpaikka alueiden (teollisuusaluevarantojen) laskennallinen riittävyys on 25 vuotta vuosiluovutuksen ollessa noin 9 ha. Viimeksi on kaavoitettu 5,2 hehtaarin työpaikka alue Koilliskeskukseen. 7

8 5.2 Yritystoiminnan kehitys Yritykset Muutos % Toimipaikat ,2 Henkilöstön määrä ,2 Liikevaihto, milj. euroa ,0 Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa ,8 Aloittaneet yritykset ,3 Lopettaneet yritykset ,5 Yritystoimipaikkojen ja henkilöstön määrässä ei tapahtunut vuonna 2004 merkittäviä muutoksia, mutta yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi selvästi. Suurin osa yritystoimipaikoista on pieniä alle 10 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin 40 % oli teollisuuden toimialalla. 5.3 Tampereen seutukunnan osaamiskeskusohjelmaan valittujen kehittämisalueiden palkkasumman ja liikevaihdon kehitys Palkkasumma Asiantuntijapalvelut 108,1 120,3 126,0 134,8 Informaatio ja kommunikaatio 107,6 114,0 124,8 132,6 Koneenrakennus ja automaatio 106,0 105,0 109,0 111,6 Viestintä 107,3 115,2 119,0 122,0 Terveysteknologia 105,9 121,4 137,7 147,8 Liikevaihto Asiantuntijapalvelut 110,0 116,0 121,9 132,2 Informaatio ja kommunikaatio 113,5 103,4 101,4 101,0 Koneenrakennus ja automaatio 109,0 102,3 104,4 108,9 Viestintä 108,4 110,5 115,2 118,8 Terveysteknologia 112,3 148,0 158,4 162,6 Palkkasummaindeksit mittaavat palkkasumman ja liikevaihdonindeksit liikevaihdon muutosta suhteutettuna vuoden 2000 tasoon. Aineistona on verohallinnon maksuvalvonta aineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suorakeruuta, optiotiedustelua sekä vuositilastoja. ICT alan liikevaihdon kehitys on ollut selvästi heikompaa kuin muiden kehittämisalueiden. 8

9 5.4 Tekesin tutkimus ja kehitysrahoitus Kartta 1. Tekesin tutkimus ja kehitysrahoitus yrityksille maakunnittain projektin suorituspaikan mukaan 2005, %. Lähde: Tekes Kartta 2: Yritysten omat tutkimus ja kehitysmenot 2004, %. Lähde: Tekes Tekesin rahoitus yrityksille vuonna 2005 oli yhteensä 250 milj. euroa, josta Pirkanmaan osuus oli 15,8 % eli 39,7 milj. euroa. Pirkanmaalaiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan suhteellisesti eniten muihin alueisiin verrattuna. Pirkanmaalla Tekesin rahoitusta saivat yrityksistä eniten Nokia, FIT Biotech ja Metso Automation. Yritysten omat tutkimus ja kehitysmenot olivat vuonna 2004 yhteensä 3,7 mrd. euroa, josta Pirkanmaalla toimivien yritysten osuus oli 17,7 % eli 0,7 mrd. euroa. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus vuonna 2005 oli yhteensä 172 milj. euroa. Yliopistojen ja korkeakoulujen osuus Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksesta oli vuonna 2004 noin 62 %. Tampereen teknillisen yliopiston osuus on ollut noin 16 prosentin luokkaa. Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus, milj. euroa Yliopistot ja korkeakoulut yht Tampereen teknillinen yliopisto % osuus 16,1 % 14,6 % 17,6 % 16,7 % 16,0 % Tutkimuslaitokset Euroopan avaruusjärjestön rahoitus Yhteensä

10 5.5 Muuttaneet pääasiallisen toiminnan mukaan Nettomuutto Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Lapset Muut/tunt Yhteensä Tampereelle muuttajista lähes puolet on nuoria vuotiaita. Pääosa Tampereen saamasta muuttovoitosta kertyy opiskelijoista. Muuttoliikkeen keskittyminen entistä voimakkaammin nuoriin ja opiskelijoihin tuo kaupunkiin osaavaa ja monipuolista työvoimaa sekä uusia perheen perustajia ja veronmaksajia. Suurten kaupunkien vertailussa työttömien nettomuutto Tampereelle on suurinta. 5.6 Työllisyys ja työttömyys Työllisyys Työllisten määrä Työpaikkojen määrä Työllisyysaste 62,0 63,5 63,6 63,4 63,1 Työttömyys, ka Työttömien määrä Työttömyysaste 16,6 15,2 14,0 13,8 13,9 13,6 12,6 Tampereen työpaikkakehitys on ollut valtakunnan kärkitasoa. Tarkasteluajanjaksolla kaupunkiin on syntynyt uutta työpaikkaa. Työllisten määrä on lisääntynyt samaan aikaan 5 341:lla. Kansantalouden minitaantuma näkyy työpaikkojen määrän kasvun pysähtymisenä ja työttömyysasteen huononemisena vuonna Työttömyyden aleneminen pääsi uuteen vauhtiin vuoden 2005 aikana. 10

11 6. Palvelujärjestelmien uudistaminen 6.1 Palvelujen ostot Menot, milj. euroa Koulutuspalvelut* Menot yhteensä 177,5 190,1 210,0 218,2 Palvelujen ostot 27,3 32,3 35,1 37,8 % osuus kaikista menoista 15,4 % 17,0 % 16,7 % 17,3 % Sisäiset palvelujen ostot 17,2 21,3 23,0 24,5 Ulkoiset palvelujen ostot 10,1 11,1 12,1 13,3 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Menot yhteensä 61,7 64,3 71,7 72,41 Palvelujen ostot 8,2 8,2 9,1 9,6 % osuus kaikista menoista 13,3 % 12,8 % 12,7 % 13,3 % Sisäiset palvelujen ostot 3,8 4,2 4,4 5,2 Ulkoiset palvelujen ostot 4,4 4,0 4,7 4,4 Sosiaali ja terveyspalvelut* Menot yhteensä 468,6 500,8 544,2 583,6 Palvelujen ostot 183,3 202,1 225,4 260,1 % osuus kaikista menoista 39,1 % 40,4 % 41,4 % 44,6 % Sisäiset palvelujen ostot 25,9 27,0 28,8 45,5 Ulkoiset palvelujen ostot 157,4 175,1 196,6 214,5 Yhdyskuntapalvelut Menot yhteensä 105,1 100,7 122,8 152,4 Palvelujen ostot 39,5 48,4 68,2 95,5 % osuus kaikista menoista 37,6 % 48,1 % 55,5 % 62,7 % Sisäiset palvelujen ostot 16,4 25,7 46,6 72,6 Ulkoiset palvelujen ostot 23,1 22,7 21,6 23,0 Toimialat yhteensä Menot yhteensä 812,9 855,9 948,7 1026,6 Palvelujen ostot 258,3 291,1 337,7 403,1 % osuus kaikista menoista 31,8 % 34,0 % 35,6 % 39,3 % Sisäiset palvelujen ostot 63,3 78,1 102,8 147,9 Ulkoiset palvelujen ostot 195,0 213,0 234,9 255,2 *Taulukko on koottu vanhan toimialarakenteen mukaan, jossa esim. päivähoito kuuluu sosiaali ja terveystoimeen. Erityisesti sosiaali ja terveystoimi on lisännyt palvelujen järjestämistä ostopalveluina kolmannelta ja yksityissektorilta. Taustalla on ollut merkittävä palvelutarpeen kasvu, eli omaa palvelutuotantoa ei ole samalla vähennetty. Palvelujen ostojen % osuus kaikista menoista on kasvanut kaikilla toimialoilla. Sisäisten liikelaitosten ja palvelukeskusten perustaminen näkyy sisäisten palvelujen ostojen kasvuna. Lisäksi yhdyskuntapalvelujen tilaaja tuottaja mallin pilotointi näkyy sisäisten palvelujen oston nopeana kasvuna. Myös päivähoidon kolmen tulosalueen tilaaja tuottaja pilotti näkyy sosiaali ja terveystoimen sisäisten palvelujen ostojen kasvuna vuonna

12 7. Tietoyhteiskunnan soveltaminen 7.1 Sähköisten palvelujen kattavuus ja käyttö Kansallinen tunnistautumis ja maksamissovellus VETUMA on käyttöönottovaiheessa. VETUMA palvelua tullaan tavalla tai toisella hyödyntämään ainakin seuraavissa vuodelle 2006 aikataulutetuissa sähköisten palvelujen kehittämishankkeissa: Yhteiset ja yleiskäyttöiset sovellukset: ilmoittautumisjärjestelmä mm. liikuntaryhmiin ja henkilöstökoulutuksiin Päivähoidon ja perusopetuksen kokonaisuus: päivähoitohakemusten sähköinen käsittely Sosiaali ja terveyspalveluiden kokonaisuus: ajanvaraus valittuihin terveyspalveluihin Uudistettavissa palveluprosesseissa on vuositasolla noin asiakastapahtumaa kussakin. Lisäksi kehitetään esimerkiksi kartta ja paikkatietoaineiston sähköistä jakelua ja laskutusta sekä otetaan käyttöön seudullinen tulkkipalvelujen välitysjärjestelmä. 8. Strategisten prosessien toimivuus 8.1. Toimiva päätöksenteon tamperelainen malli Äänestysaktiivisuus Äänestysprosentti kuntavaaleissa 71,0 59,2 53,6 55,7 Kuntalaisten äänestysaktiivisuus kääntyi nousuun vuoden 2004 kunnallisvaaleissa Verkko osallistuminen Talousfoorumiin osallistuminen Tamperelaiset ovat voineet kertoa mielipiteensä kaupungin taloudesta ja sen painopisteistä talousfoorumi kyselyssä. Talousfoorumi on toteutettu 7 kertaa ja kyselyyn on voinut osallistua sekä internetissä että paperilomakkeella. Viime vuosina valtaosa vastaajista on osallistunut kyselyyn internetin kautta. VALMAN käyttö 2005 Toimielin asioiden lkm kommenttien lkm kokousten lkm Ympäristölautakunta Sosiaali ja terveyslautakunta Kasvatus ja opetuslautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Tarkastuslautakunta Kiinteistö ja asuntolautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Yhdyskuntalautakunta Suunnittelujaosto Yhteensä Valmisteluosallisuuden kehittämiseksi on perustettu valmistelufoorumi VALMA kaupungin internetsivuille. Sen kautta kuntalaisille taataan mahdollisuus antaa palautetta ja osallistua asian valmisteluun koko valmistelutyön ajan. Valman kautta voi esittää mielipiteitä Tampereen kaupungin luottamuselinten käsittelyssä olevista asioista. Lautakunnat, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta sekä kaupunginhallituksen suunnittelujaosto mukaan luettuna Valma valmistelufoorumia käytettiin vuoden 2005 aikana valmistelussa joka kymmenennen kokouksen yhteydessä. Kommentteja saatiin keskimäärin 14 kappaletta kutakin asiaa kohden. 12

13 8.2. Johtamisjärjestelmä Kestävän kehityksen indikaattorit Tampere on määritellyt yhdessä kuuden suurimman kaupungin kanssa ekologisen kestävyyden indikaattorit. Indikaattorit on ryhmitelty seuraaviin aihealueisiin: yleistä kehitystä kuvaavat indikaattorit, maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys, toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus, liikkumisen kestävyys ja ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus. Tampere kokoaa indikaattoritiedot vuosittain ja julkaisee ne joka toinen vuosi tehtävässä kestävän kehityksen raportissa. Vuonna 2005 laaditun kestävän kehityksen raportin indikaattoritiedot ovat luettavissa kaupungin Internet sivuilla osoitteessa: Yli 80 prosenttia kaupungin tehtäväalueista ja liikelaitoksista on laatinut kestävän kehityksen toimintaohjelman. Strategisesti merkittävien hankkeiden kestävän kehityksen vaikutusten arvioimiseksi on kehitetty laadullinen mittaristo. Mittariston avulla arvioidaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelemien hankkeiden vaikutuksia kaupunkikehityksen kestävyyteen Maankäytön suunnittelu Kaavoitus Uutta asuntokerrosalaa, m Uutta muuta kerrosalaa, m Valitukset kaavapäätöksissä, asemakaavat Kaavoitusohjelman vuositavoitteena on ollut kaavoittaa m 2 uutta asuntokerrosalaa ja m 2 muuta uutta kerrosalaa Kestävän maankäytön indikaattorit Maankäytön kestävyyttä kuvaa kaupunkirakenteen eheys ja tiiviys. Kaupunkirakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen tavoitteena on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja liikennetarpeen vähentäminen. Tavoitteena on lisäksi uudisrakentamisen keskittäminen haja asutusalueiden sijasta jo rakennetulle asemakaava alueelle. Tampereella asemakaava alueen osuus kaupungin koko maa alasta on 19%. Vuoden 2005 aikana rakennetuista rakennuksista ja asuinnoista 99% rakennettiin asemakaavaalueelle. Asemakaavoitettujen virkistysalueiden pinta ala vuoden 2005 lopussa oli ha eli 24% asemakaavaalueesta. Asemakaavoitettujen suojelualueiden pinta ala vuoden 2005 lopussa oli 147 ha (sisältäen luonnonsuojelualueet, suojellut rakennusalueet sekä muinaismuistoalueet) eli 2 % asemakaava alueesta. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen alueiden yhteispinta ala Tampereella on 238 ha. Luonnonsuojelualueiden osuus kaupungin maapinta alasta on 0,5 % Verkottuminen Verkottuminen Eu hankkeiden määrä EU hankerekisteriin on kerätty hankkeet, joissa kaupungin osuus on yli euroa. Tämän lisäksi esim. kouluilla on lukuisa määrä pienempiä hankkeita. Muita hankkeita ei ole tilastoitu, mutta kaupunki osallistuu lukuisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. 13

14 Sähkölaitoksella on käynnissä lukuisia kehityshankkeita yksityisen sektorin kanssa. Vuores ja Ratina hankkeissa on kehitetty uusia yhteistoimintaprosessien toimintamalleja. Molemmissa hankkeissa on sovellettu projektimaista työskentelyperiaatetta eri yksiköiden kesken. Monet koulutus, kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen hankkeet toteutetaan projektimaisesti yhdessä eri toimijoiden kanssa Sosiaali ja terveystoimella on joitakin hallintorajat ylittäviä projektiluontoisia hankkeita. 9. Osaava henkilöstö 9.1 Kaupungin henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Tulovaihtuvuus, % 9,0 9,2 9,3 8,0 Lähtövaihtuvuus, % 6,7 6,3 9,0 7,4 Eläköityminen Henkilöstön kokonaismäärä on kasvoi vuonna ,8 prosenttia. Eläköitymisessä vuoden 2002 erityispiirre oli, että osa aikaeläkkeitä haettiin ennätystahtia. Ruuhka selittyy vuoden 2003 voimaan astuneilla eläkesäännön muutoksilla, joiden seurauksena vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneiden osa aikaeläkkeeseen mahdollistava ikäraja nousi 56 vuodesta 58 vuoteen. Samalla lopullisen eläkkeen karttuma aleni. 14

15 10. Talouden liikkumavara 10.1 Talouden tunnusluvut TA 2005 TA 2006 Vuosikate % poistoista Espoo 316,6 181,8 50,2 81,0 80,3 116,9 Helsinki 163,3 34,4 114,7 124,6 100,9 93,4 Oulu 293,3 263,4 179,7 155,2 90,8 131,6 Tampere 164,1 168,7 97,4 108,2 92,0 96,9 Turku 130,5 211,5 108,5 102,5 46,5 63,3 Vantaa 109,9 104,4 11,7 32,4 30,7 42,1 ka. 196,3 160,7 89,8 100,7 73,5 90,7 Investointien tulorahoitus % Espoo 88,3 52,2 25,2 50,8 46,8 78,2 Helsinki 75,9 19,9 69,8 77,7 65,9 53,6 Oulu 106,9 91,8 76,3 74,8 44,3 55,1 Tampere 80,1 106,7 60,4 65,1 64,8 69,5 Turku 78,1 100,3 55,4 40,3 19,4 35,1 Vantaa 43,3 45,1 5,5 14,4 18,5 23,9 ka. 78,8 69,3 46,9 53,9 43,3 52,6 Lainat e/asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa ka Veroprosentti Espoo 17,00 17,00 17,00 17,50 17,50 17,50 Helsinki 16,50 16,50 17,50 17,50 17,50 17,50 Oulu 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Tampere 17,25 17,25 17,25 18,00 18,00 18,00 Turku 17,50 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 Vantaa 17,75 17,75 17,75 17,75 18,50 18,50 ka. 17,33 17,33 17,58 17,79 17,92 17,92 Taloudellinen liikkumavara kaventunut suurissa kaupungeissa tarkasteluajanjaksolla. Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on kohtuullinen kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Kasvavien kaupunkien investointitarpeet näkyvät voimakkaana velkaantumisena. Tampereen vuoden 2005 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin talouden liikkumavara on talousarvion tavoitetta parempi. Vuosikate riittää kattamaan 108 prosenttia poistoista. Kaikki vertailukaupungit Oulua lukuun ottamatta ovat joutuneet nostamaan veroprosenttiaan. Kuuden suurimman kaupungin keskimääräinen veroprosentti on noussut 17,33 prosentista (v. 2001) 17,92 prosenttiin (v 2006). 15

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Elinvoimaisuusmittaristo. Johtoryhmä 7.4.2011

Elinvoimaisuusmittaristo. Johtoryhmä 7.4.2011 Elinvoimaisuusmittaristo 2011 Johtoryhmä 7.4.2011 1 Kunnallistalous Elinkeinot Työllisyys Investointien tulorahoitus Työpaikat Työttömyysaste Työpaikkojen omavaraisuusaste Väestö Demografinen huoltosuhde

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot