LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 YHDESSÄ TEHDEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 YHDESSÄ TEHDEN"

Transkriptio

1 YHDESSÄ TEHDEN Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus

2 Sisällys I JOHDANTO 3 Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa 3 Henkilöstö kunnan strategioissa 3 Kuntastrategia valtuustokaudelle Palvelustrategia 4 Henkilöstöstrategia ja henkilöstöohje 4 Henkilöstövisio 5 Taloussuunnitelman henkilöstöohjelma 5 Muut suunnitelmat ja ohjelmat 5 II HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilöstön jakautuminen eri osastoille 7 Kunnan vakinainen henkilöstö Kunnan määräaikainen henkilöstö Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä Vuoden 2014 aikana tapahtuneita keskeisiä henkilöstöpäätöksiä 9 Yleisimmät virka- / tehtävänimikkeet v Palvelussuhteen lajit 10 Virkasuhde ja työsuhde 10 Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin 11 Henkilöstöön sovellettavat työehtosopimukset 11 Henkilöstöön sovellettavat työaikajärjestelmät 12 Henkilöstön koulutustaso 13 Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin 14 Henkilöstön ikä ja sukupuoli 15 Koko henkilöstön keski-ikä 15 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tulosyksiköittäin 16 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 16 Eläkkeelle siirtyminen 17 Vuonna 2014 eläkkeelle jääneet 17 III PALKKAUS JA HENKILÖSTÖMENOT 19 1

3 Palkattomat virkavapaat ja työlomat säästötarkoituksessa 21 IV OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 21 Henkilöstön koulutus 22 Koulutuspäivät ja koulutuskorvaus 23 Kansalaisopiston järjestämä koulutus 24 Laajemmat koulutukset 24 V TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 24 Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet 24 Sairauspoissaolot 26 Työtapaturmat 27 Työterveyshuolto 28 Työterveyshuollon kustannukset v Työterveyshuollon toimintatiedot Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon toimintatiedot Yhteistoiminta ja työsuojelu 31 Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus 33 Työhyvinvoinnin kehittäminen 33 Muistaminen 35 2

4 I JOHDANTO Kunnan 16. henkilöstövoimavaroja koskeva raportti on valmistunut. Sen sisältöä on kehitetty Kuntatyönantajien antaman suosituksen suuntaisesti. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää lisäksi tietoa henkilöstön tilasta mm. sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä sekä johtamisesta. Vertailua on pyritty tekemään 3 5 vuodelta. Joissakin raporteissa vertailua on tehty vain edellisvuoteen. Tiedot on koottu henkilöstöhallinnon Pegasos henkilötietojärjestelmästä ja AGSraportointiohjelmasta saatujen tietojen pohjalta. Lisäksi tietoa on koottu kunnan kirjanpidosta, Kuntien eläkevakuutuksesta, vakuutusyhtiön tilastoista, työterveyshuollosta sekä esimiehille ja työntekijöille osoitetuista kyselyistä. Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Kuntalaiset odottavat kunnalta riittäviä ja laadukkaita palveluja. Kunnan poliittiset päättäjät ottavat vastuuta henkilöstöpoliittisten linjojen määrittelemisessä ja sopeuttamisessa tuotannollisiin suunnitelmiin sekä palvelustrategioihin. Kuntasektorin oma henkilöstö odottaa työhyvinvointinsa ylläpitämistä ja kehittämistä. Myös valtio edellyttää tuloksellista kuntien palvelutoimintaa ja henkilöstöjohtamista. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tulevat tarpeet. Henkilöstö kunnan strategioissa Laukaan kunta on omissa strategioissaan ottanut henkilöstönäkökulman vahvasti esille. Seuraavassa on tiivistelmiä siitä, miten henkilöstönäkökulma on mukana kunnan strategioissa ja keskeisissä suunnitelmissa 3

5 Kuntastrategia valtuustokaudelle Laukaan kunnan strategiassa Laukaa sydäntä ja elinvoimaa henkilöstöpolitiikalle on asetettu tavoitteeksi o Elinvoiman ja kilpailukyvyn strategisia johtamiskohteita ovat: Henkilöstöpolitiikka Osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus ja sitoutuneisuus on edelleen hyvä Henkilöstön korkea tuottavuus, työkyky ja hyvinvointi Palvelustrategia Laukaan kunta on laatinut viimeksi vuonna 2010 palvelustrategian. Nykyisen palvelutarpeen ja siihen vaikuttavien muutostekijöiden perusteella kunnassa on tehty selvitys palvelutarpeiden määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä sekä palvelujen suunnitelluista tuotantotavoista eri toimialoilla vuoteen 2020 saakka. Palvelustrategian yhteydessä on selvitetty eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit ja henkilöstön määrä. Sovitettaessa kunnan käytettävissä olevia taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja lisääntyvään palvelukysynnän tyydyttämiseen tavoitteina ovat laadultaan ja kustannuksiltaan mahdollisimman tarkoituksenmukaiset palvelutuotantotavat. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen vertailussa tärkeällä sijalla on kunnan oma palvelutuotanto ja pyrkimys sen jatkuvaan kehittämiseen. Taustalla on myös henkilöstön koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Henkilöstöstrategia ja henkilöstöohje Valtuusto on hyväksynyt uuden henkilöstöstrategian valtuustokaudelle Henkilöstöohje hyväksyttiin kunnanhallituksessa Henkilöstöstrategia ja sen liitteeksi laadittava henkilöstöohje ovat henkilöstöpolitiikan keskeisiä ohjausvälineitä. Sen lisäksi, että asiakirjoissa on strategisia linjauksia, niissä on paljon käytännön henkilöstötyöhön ja päivittäiseen johtamiseen liittyviä ohjeistuksia. 4

6 Henkilöstövisio HENKILÖSTÖ ON HYVIN JOHDETTUA, OSAAVAA, HYVINVOIVAA JA MOTIVOITUNUTTA Taloussuunnitelman henkilöstöohjelma Kunnan talousarvion ja suunnitelman yhteydessä on koottu erilliseen taulukkoon tulosyksiköittäin henkilöstön määrä ja sen muutokset henkilötyövuosina. Myös sitä tarkempi tehtävänimikkeittäin koottu suunnitelma on laadittu. Se on käsitelty ja hyväksytty lautakunnissa ja se toimii talousarvion henkilöstömäärärahojen perusteena. Muut suunnitelmat ja ohjelmat Edellä mainittujen koko kunnan suunnitelmien lisäksi on erilaisia toimialojen suunnitelmia ja ohjelmia, joissa arvioidaan palvelutuotannon kehitystä ja sitä kautta myös henkilöstön tarvetta ja henkilöstöltä vaadittavaa tulevaisuuden osaamista, esimerkkinä mainittakoon vanhusten palvelujen toimintaohjelma ja lapsipoliittinen ohjelma. II HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Kunnan henkilöstö Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Yhteensä ilman työllistettyjä Työllistetyt

7 Hlöä LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 928 henkilöä. Heistä oli vakinaisessa palvelussuhteessa 730 ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 198 henkilöä. Näiden lisäksi kunnassa oli vuoden lopussa 53 palkkatuella olevaa työntekijää. Tukityöllistettyjen keskimääräinen työaika on 85 % kokoaikaisen työajasta. Vuoden 2011 alusta terveyspalvelut siirtyivät Keski-Suomen seututerveyskeskuksen järjestettäväksi. Samaan aikaan työterveyshuolto siirtyi Jyväskylän seudun työterveys liikelaitokselle. Myöhemmin nimi on muuttunut Työterveys Aalloksi. Näiden seurauksena vuoden 2011 alusta 142 henkilöä siirtyi pois kunnan palveluksesta. Se selittää tilaston pienentyneen kunnan henkilöstömäärän vuonna Vuonna 2013 astui voimaan maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimus. Sopimuksen mukaan osapuolet ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen. Laukaan toimiessa isäntäkuntana sopijakuntien maaseutuhallinnon työntekijät siirtyivät Laukaan kunnan palvelukseen. Samoin alkaen Laukaan kunnan palvelukseen siirtyi Äänekosken kaupungilta kaksi terveystarkastajaa ja kunnan eläinlääkäri asiasta tehdyn kolmen kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Nämä yhdessä selittävät vuoden 2013 henkilöstömäärän kasvua. Vuonna 2014 ei tapahtunut merkittäviä henkilöstömäärään vaikuttavia organisaation tai palvelurakenteen muutoksia Koko henkilöstö Vakinaiset Sijaiset ja Yhteensä ilman Työllistetyt määräaikaiset työll

8 Henkilöstön jakautuminen eri osastoille Kunnan vakinainen henkilöstö Lukumäärät sisältävät kaikki ne vakinaiset työntekijät ja viranhaltijat, joilla on toistaiseksi voimassaoleva virka- tai työsuhde. Luku sisältää sekä palkattomalla että palkallisella vapaalla olevat vakinaiset työntekijät ja viranhaltijat. VAKINAISET % Muutos kok.määrästä ( ) Yleishallinto ,5-1 Perusturvalautakunta ,4-9 Kasvun ja oppimisen lautakunta ,6-3 Vapaa-ajan lautakunta ,2-2 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ,8 0 Ympäristöterveyslautakunta ,6 2 Tekninen lautakunta , ,0-24 Kunnan määräaikainen henkilöstö Lukumäärät sisältävät kaikki kunnalla määräaikaisessa virka-/työsuhteessa olevat työntekijät lukuun ottamatta tukityöllistettyjä. Lukumäärissä on mukana sekä palkallisen että palkattoman vapaan sijaiset. 7

9 MÄÄRÄAIKAISET % Muutos kok.määrästä ( ) Yleishallinto 3 2 1,0-1 Perusturvalautakunta ,7 9 Kasvun ja oppimisen lautakunta ,1-5 Vapaa-ajan lautakunta ,1-7 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 0 0 0,0 0 Ympäristöterveyslautakunta 2 3 1,5 1 Tekninen lautakunta ,6 3 Yhteensä ,0 0 Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä KOKO HENKILÖSTÖ % Muutos kok.määrästä ( ) Yleishallinto ,8-2 Perusturvalautakunta ,1 0 Kasvun ja oppimisen lautakunta ,1-8 Vapaa-ajan lautakunta ,1-9 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ,4 0 Ympäristöterveyslautakunta ,6 3 Tekninen lautakunta , ,0-24 8

10 Henkilöstön määrän vaihtelu eri osastojen kesken johtuu: 1. Varhaiskasvatus on siirtynyt perusturvalautakunnalta kasvun ja oppimisen lautakunnan vastuulle vuoden 2013 alusta. 2. Ruokapalvelu on siirtynyt perusturvalautakunnalta teknisen lautakunnan vastuulle vuoden 2013 alusta 3. Kunnanhallituksen alaisuudessa on aloittanut seudullinen kahdeksan kunnan maaseutuhallinnon yksikkö vuoden 2013 alusta. 4. Kolmen kunnan ympäristöterveydenhuollon yksikön perustaminen, oman ympäristöterveyslautakunnan aloittaminen ja tältä osin eriytyminen kaavoitus- ja rakennuslautakunnasta vuoden 2013 alusta. Vakinaiset ja määräaikaiset % 2 % 14 % 2 % 4 % 53 % 21 % Yleishallinto Perusturvalautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Vapaa-ajan lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristöterveyslautakunta Tekninen lautakunta Vuoden 2014 aikana tapahtuneita keskeisiä henkilöstöpäätöksiä Henkilöstöstrategian ja henkilöstöohjeen hyväksyminen valtuustokaudelle Henkilöstömenojen säästöohjelma osana talouden tasapainotusohjelmaa vuodelle 2014 Hankinta- ja kehittämispäällikön viran perustaminen, tietojärjestelmäpäällikön viran lakkauttaminen ja järjestelmäasiantuntijan nimikkeen muuttaminen tietohallintosuunnittelijaksi Yhdyskuntatekniikan päällikön viran perustaminen sekä vesihuoltopäällikön viran lakkauttaminen 9

11 Päiväkodin johtajan viran lakkauttaminen ja päiväkodin hallinnollisen johtajan viran perustaminen Kirjastotoimenjohtajan viran täyttölupa, Leppäveden ja Vihtavuoren kirjastojen kirjastonjohtajan viran lakkauttaminen sekä vastaavan kirjastonhoitajan toimen perustaminen kumpaankin kirjastoon Suunnitteluteknikon viran lakkauttaminen ja maanmittausinsinöörin viran perustaminen Terveystarkastajan viran perustaminen Koulutoimen talous- ja hallintosihteerin viran perustaminen ja toimistosihteerin toimen täyttämättä jättäminen sekä taloushallinnon vapautuvan rahoitussihteerin viran täyttölupa ja laskentasihteerin viran lakkauttaminen Erityisavustajan toimen perustaminen ja täyttölupa Eräiden virkanimikkeiden muuttaminen toimiksi täyttöprosessin yhteydessä Selvitys Laukaan kunnan kotihoidon vaihtoehtoisen tuotantotavan pilotoinnista. Selvitystyön aloittaminen vesihuoltolaitoksen toimintamallista ja organisoinnista Yleisimmät virka- / tehtävänimikkeet v Yleisimmät virka- / tehtävänimikkeet v Vakinaiset Lähihoitaja 71 Luokanopettaja 63 Perhepäivähoitaja 59 Koulunkäynninohjaaja 31 Tuntiopettaja, päätoiminen 27 Päivähoitaja 26 Lastentarhanopettaja 19 Sairaanhoitaja 16 Palvelussuhteen lajit Virkasuhde ja työsuhde Kuntalain mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. 10

12 Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde. Kuntalakiin ja lakiin kunnallisesta viranhaltijasta sisältyvät olennaiset kunnallista virkasuhdetta yleisesti säätelevät normit. Erityislainsäädännössä voi olla tiettyjä viranhaltijaryhmiä koskevia erityissäännöksiä. Rikoslaissa säädetään viranhaltijan rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Viranhaltijan korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Ratkaisevaa virkasuhteen käyttämiselle on tehtävien sisältö eikä sinänsä käytettävä nimike. Lähtökohtana on kuntalain mukaan se, että julkisen vallan käyttöä sisältävää tehtävää varten perustetaan virka. Tavanomaiseen työnjohto-oikeuteen kuuluvan päätösvallan käyttämistä ei voida pitää julkisen vallan käyttämisenä (työvuoroluettelon hyväksyminen, vuosilomien vahvistaminen). Kunnan työsuhteisen henkilöstön oikeudellinen asema määräytyy pääosin samoin kuin yksityisellä sektorilla. Keskeiset säännökset ovat työsopimuslaissa. Kunnan työntekijöillä on kuitenkin laajempi rikosoikeudellinen vastuu kuin yksityisen sektorin työntekijällä. Työntekijän korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Henkilöstön jakautuminen virka- ja työsuhteisiin Virka- / työsuhteiset 2014 (Ilman työllistettyjä) Virkasuhde Muutos 2014/2013 Vakinainen Määräaikainen Työsuhde Vakinainen Määräaikainen Yhteensä Henkilöstöön sovellettavat työehtosopimukset Kunnissa noudatetaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Laukaassa sovelletaan seuraavia sopimuksia: kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) 11

13 teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) lääkärien virkaehtosopimus (LS) Sovellettava työehtosopimus Muutos 14/13 KVTES OVTES Teknisten sopimus TuntiTes Lääkärisopimus Yhteensä Henkilöstöön sovellettavat työaikajärjestelmät Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin. Työnantaja valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimusten rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssa luetelluissa, tarkoin määritellyissä tehtävissä. Työaikaa sovelletaan mm. koulupsykologeihin, sosiaalityöntekijöihin, koulukuraattoreihin ja terveystarkastajiin. Jaksotyötä teetetään sellaisissa tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen viikkotyöaika on 36 tuntia 15 minuuttia. Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikamuotoa. Säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. 12

14 Hlöä LAUKAAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI Henkilöstö eri työaikajärjestelmissä Yleistyöaika Opetustyö Jaksotyö Toimistotyö Perhepäivä hoito 37 t työaika Lääkärit Henkilöstön koulutustaso Henkilöstön koulutustasoa on seurattu henkilöstöraportissa kolmen vuoden ajan. Sinä aikana koulutustaso on noussut vuosittain. Henkilöstön koulutustaso tutkinnoittain on kerätty palkkatietojärjestelmästä tilastokeskuksen koulutusluokitusta käyttäen. Keskiasteen koulutukseksi luetaan mm. 1 3 vuotiset ammatilliset tutkinnot. Alin korkea-aste sisältää teknikon, hoitoalan opistotason tutkinnot, esim. sairaanhoitaja. Alempaan korkeakouluasteeseen katsotaan kuuluviksi yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, esim. insinöörin, tradenomin ja lastentarhanopettajan tutkinnot. Ylemmän korkeakoulututkinnon ryhmään kuuluvat maisteritutkinnot, lääkäreiden tutkinnot ja muut ylemmät tutkinnot. Vakinaisen henkilöstön tutkinnot / koulutus 2014 (%) 26 8 Perusaste, ei amm.tutk. Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste / kork. 13

15 Suurimmalla osalla henkilöistä on vähintään keskiasteen koulutus. Uusilta Laukaan kuntaan tulevilta työntekijöiltä vaaditaan tehtävästä riippuen vähintään opistotason koulutusta. Alemman korkeakouluasteen osuus kasvaa ammattikorkeakoulututkintojen lisääntyessä. Henkilöstön saatavuus avoimiin tehtäviin Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen on kuntien henkilöstöpolitiikan suuri haaste. Työvoiman poistuma työmarkkinoilta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu työvoimasta yksityisen sektorin kanssa asettavat kunta-alalle haasteita. Kilpailu on kiristynyt myös kuntatyönantajien välillä. Henkilöstön saatavuutta avoinna olleisiin tehtäviin kartoitettiin vuoden 2014 osalta kaikille tulosyksikköjen esimiehille tehdyllä kyselyllä. Kysely tehtiin maaliskuussa Oheisessa taulukossa olevat luvut kuvaavat niiden tulosyksikköjen määrää, jotka sijoittivat arvionsa ko. vaihtoehtoon (suluissa edellisvuoden arviot). Henkilöstön Saatavuus Tehtävän laatu Hyvin/ erinomaisesti Riittävästi/ tyydyttävästi Heikosti/ saatavuudessa ongelmia Tehtävät, joiden täyttämisessä on ongelmia Vakinaiset virat ja toimet 14 (11) 3 (6) 0 (0) Sijaiset ja muut määräaikaiset tehtävät -pätevät hakijat 11 (8) 4 (5) 2 (3) - lähihoitaja - sairaanhoitaja laitos-hoitoon ja kotihoitoon - terveystarkastaja - ruokapalvelutyön tekijä Sijaiset ja määräaikaiset tehtävät epäpätevät hakijat 5 (5) 7 (5) 2 (2) - laitosapulainen - siivooja 14

16 Pääsääntöisesti Laukaan kunta on saanut hyvin tai ainakin riittävästi hakijoita avoimiin vakinaisiin tehtäviin. Jo toinen vuosi peräkkäin oli tilanne, että esimiehet eivät ilmoittaneet saatavuusongelmia vakinaisiin tehtäviin. Sijaistehtäviin ja muihin määräaikaisiin tehtäviin on jo enemmän saatavuusongelmia, joskin saatavuus on edelleen pääsääntöisesti hyvää tai tyydyttävää/riittävää. Saatavuusongelma on toistaiseksi pääsääntöisesti vain sosiaalitoimen ja tukipalvelujen yksiköissä. Niissäkin saatavuus vaihtelee, joskus sijaisia saa riittävästi, välillä taas ei. Lyhytaikaisiin ja äkillisiin sijaisuuksiin saaminen tuottaa enemmän vaikeuksia kuin pitkäaikaiset sijaisuudet, joihin on yleensä riittävästi hakijoita. Laukaan kunnassa pyritään sijaistehtävätkin täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä hakijoilla. Epäpäteviä hakijoita kuitenkin on vähintään tyydyttävästi saatavissa niissä tehtävissä, joissa päteviä ei ole ja epäpätevää on ylipäänsä mahdollista käyttää. Yleisenä linjauksena vastauksista kävi ilmi, että mitä lyhemmästä palvelussuhteesta on kyse, sitä vaikeampaa on saada työntekijöitä. Vakinaisiin työsuhteisiin ja riittävän pitkiin sijaisuuksiin työntekijöitä saa kohtuullisen hyvin. Ottaen huomioon henkilöstön saatavuus rekrytointitilanteissa ja palkatun henkilöstön suhteellisen vähäinen muualle hakeutuminen, Laukaan kunnalla voidaan katsoa edelleen olevan hyvän ja turvallisen työnantajan maine. Tämä yhdistettynä Laukaan hyvän asuinkunnan maineeseen on auttanut henkilöstön saamisessa. Kilpailun kiristyessä tulee ponnisteluja jatkaa panostamalla työelämän laatutekijöihin ja työhyvinvointiin. Henkilöstön ikä ja sukupuoli Koko henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstön, jossa ovat mukana määräaikaiset ja työllistetyt, keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 46,73 vuotta eli 0,12 vuotta korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Naisten keski-ikä oli 46,43 vuotta ja miesten 47,98 vuotta. Naisten keski-ikä on 0,68 vuotta alhaisempi ja miesten 1,88 vuotta korkeampi vuoteen 2013 verrattuna. 15

17 48, , , ,85 48,12 46,98 45,99 47,46 46,72 47,11 46,1 46,61 46,43 47,98 46,73 Naiset Miehet Kaikki 45, , Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tulosyksiköittäin Tulosyksikkö v v Miehet Naiset N ja M Miehet Naiset N ja M Kunnan kanslia 48,3 51,4 50,1 48,7 53,4 51,21 Perusturvaosasto 50,3 50,8 50,7 47,9 49,4 49,3 Sivistysosasto 46,6 48,6 48,2 49,1 48,3 48,4 Tekninen osasto 50,9 51,8 47,9 51,9 51,5 51,8 Maankäyttöosasto 53,6 44,1 47,2 Kaikki vakinaiset 50,7 50,0 50,2 49,9 48,9 49,1 Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä suurin ikäryhmä miehissä on vuotiaat (29,14 % miehistä) ja naisissa vuotiaat (19,34 % naisista). Alle 45 vuotiaiden määrä on 277 työntekijää eli 37,95 %. Edellisvuonna vastaava prosenttiluku oli 23 %. 16

18 miehet naiset yht. miehet naiset yht. miehet naiset yht. miehet naiset yht. alle 20 v v v v v v v v v v v yht % Eläkkeelle siirtyminen Suomen kunta-alan henkilöstön eläkepoistuma on kasvanut viime vuosina. Ennusteen mukaan eläkepoistuma pienenee vuoden 2017 jälkeen, mutta on edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin 1990-luvulla. Alueelliset ja ammattialoittaiset erot ovat suuret eläkepoistumassa. Maanlaajuisesti haasteena on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien kasvu, eläkkeelle siirtyminen ja korvaavan työvoiman saatavuus. Vuonna 2014 eläkkeelle jääneet Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden iässä. Jos työntekijä jää vanhuuseläkkeelle julkisen puolen palvelussuhteesta, hänellä voi olla ammatillinen tai henkilökohtainen eläkeikä. Ammatillinen eläkeikä on yleensä alempi kuin 63 vuotta. Henkilökohtainen eläkeikä on puolestaan 63 ja 65 vuoden välillä. Työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle täytettyään 62 vuotta ehdolla, että hän on syntynyt ennen vuotta Vanhuuseläke on työntekijän ensisijainen reitti eläkkeelle. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. 17

19 Sairauden perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea, jos työntekijän työ- ja toimintakyky on heikentynyt siten, etteivät työtehtävien uudelleenjärjestelyt tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet riitä palauttamaan sitä. Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki tukevat työntekijää, jos hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään 2/5, mutta hän voi jatkaa työssä aiempaa kevyemmällä työmäärällä. Kuntoutustuki tarkoittaa määräajaksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos työntekijän työkyky arvioidaan voitavan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke eli osakuntoutustuki voidaan myöntää, jos työntekijän työkyky arvioidaan heikentyneen vähintään 2/5. ELÄKKEELLE JÄÄNEET Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke 1 0 Yhteensä Vuonna 2005 voimaan tulleen eläkeuudistuksen vuoksi eläkkeelle jäämisen ennustettavuus heikkenee. Viiden vuoden kuluessa saavuttaa laskennallisen eläkeiän 142 työntekijää. Tilastot kuvaavat kunta-alalta eläkkeelle siirtyneitä ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneita. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osaaikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Alkanutta osa-aikaeläkettä ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin. Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. 18

20 Laukaan kunta III PALKKAUS JA HENKILÖSTÖMENOT Kunnan taloustilanteesta johtuen henkilöstömenojen kasvun hillitseminen on ollut yksi keskeinen tavoite. Viime vuosina henkilöstömenojen kasvu on saatu pidettyä maltillisena. Vuodelle 2014 laadittiin kesken vuotta henkilöstömenojen säästöohjelma osana talouden tasapainotusohjelmaa. Sen toteutus onnistui kokonaisuutena hyvin. Uusia vakansseja on myönnetty hyvin maltillisesti. Myös vuonna 2014 uusien vakanssien määrä oli vähäinen. Vakinaisia vakansseja yhdisteltiin ja jätettiin täyttämättä. Henkilöstömenojen toteuma talousarvioon nähden oli 99,0 %. Henkilöstömenot pienenivät edellisvuoteen verrattuna 2,76 %. 19

21 Henkilöstömenot lautakunnittain Muutos Muutos Keskusvaaliltk , Tarkastusltk , ,99 Kunnanhallitus , ,63 Perusturvaltk , ,71 Kasvun ja oppimisen ltk , ,06 Vapaa-ajan ltk , ,11 Kaavoitus- ja rakennusltk , ,49 Tekninen ltk , ,14 Ympäristöterveysltk , , ,76 Luvuissa on huomioitu henkilöstökorvaukset henkilöstömenoja pienentävänä tekijänä. Henkilöstömenoihin sisältyvät palkat lomapalkkavelka sosiaaliturvan kustannukset muut välilliset työvoimakustannukset. Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ovat työeläke-, tapaturmavakuutus-, työttömyysvakuutus- ja ryhmähenkilövakuutusmaksu sekä sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu). Sosiaalivakuutusmaksujen taso määritellään prosenttiosuutena maksetusta palkkasummasta ja maksujen suuruus määritellään vuosittain. Valtioneuvosto vahvistaa sosiaaliturvamaksun asetuksella. Kunta-alan eläkemaksut vahvistaa Kuntien eläkevakuutus. Kunnassa tapahtuneet organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet eri lautakuntien välisiin palkkamenoihin merkittävästi. Vuoden 2014 aikana ei tapahtunut merkittäviä organisaation muutoksia edellisvuoteen verrattuna. 20

22 Palkattomat virkavapaat ja työlomat säästötarkoituksessa Vapaa-ehtoisena säästökeinona jatkettiin v käyttöön otettua palkattomien virkavapaiden ja työlomien myöntämistä säästötarkoituksessa. Vapaiden pitämiseen kannustettiin. Vapaata saattoi v hakea maksimissaan kaksi viikkoa (2 x 7 kalenteripäivää) kalenterivuodessa. Työnantaja kannusti vapaaseen siten, että viikkoa (7 kalenteripäivää) kohti pidätettiin vain viiden (v kuuden) päivän palkka. Ehtona palkattoman vapaan myöntämiselle on se, että se ei saa aiheuttaa muita kustannuksia, esimerkiksi sijaiskustannuksia, lukuun ottamatta koulutyötä, jossa opettajien kohdalla voidaan harkita toisen opettajan tunnin hoitopalkkion maksamista vapaan käytön mahdollistamiseksi. Palkattomat säästötarkoituksessa v v Muutos palkattomat palkattomat työpäivät euroa työpäivät euroa päivät euroa Yleishallinto Perusturvalautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ympäristöterveyslautakunta Tekninen lautakunta sivukulut 22,42 % Yhteensä IV OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN Sen lisäksi, mitä henkilöstöasioista määrätään eri laeissa ja sopimuksissa sekä valtakunnallisissa sopimuksissa ja suosituksissa, Laukaan kunnan henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön keskeiset periaatteet ovat henkilöstöstrategiassa ja ohjeessa, kunnan hallintosäännössä sekä erilaisissa työnantajan antamissa ohjeissa. Henkilöstöpolitiikkaa johtaa kunnanhallitus. Se on delegoinut monien henkilöstöä koskevien päätösten tekemisen viranhaltijoille. Operatiivisen johtamisen järjestelmän muodostavat kunnan johtoryhmäkäytännöt, osasto ja työpaikkakokoukset sekä esimiehen ja työntekijän välillä käytävät säännölliset kehityskeskustelut. 21

23 Kehityskeskustelut kuuluvat johtamiseen. Kunnassa on olemassa ohjeet ja kehityskeskustelulomakkeet. Esimiehiä on velvoitettu käymään kehityskeskustelut 1 2 vuoden välein. Kehityskeskustelukierroksen käynnistää kunnanjohtaja, joka käy keskustelut alaistensa kanssa. Tämän jälkeen keskustelut etenevät jokaiseen työntekijään. Kehityskeskusteluja varten on järjestetty useita sisäisiä koulutuksia. Laukaan kunta on panostanut johtamiskoulutukseen. Vuosina ja kahdessa eri ryhmässä 37 Laukaan esimiestä suoritti oppisopimuskoulutuksena johtamiskoulutuksen, jonka aikana suoritettiin Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Joukko kunnan teknisen toimen esimiehiä aloitti oppisopimuskoulutuksena vuonna 2009 yhteistyössä lähiseudun kuntien ja yksityisten työnantajien kanssa Tekniikan erikoisammattitutkinnon (TeAT) opiskelun. Nämä opiskelijat valmistuivat vuonna Tuotekehittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella suoritti kaksi Laukaan kunnan esimiestä. He valmistuivat vuonna Vuoden 2013 syksyllä aloitti viisi Laukaan kunnan esimiestä Johtamisen erikoisammattitutkinnon opinnot oppisopimuksella ryhmässä, johon kuuluu opiskelijoita eri kunta- ja yksityisen sektorin työpaikoista. Opiskelu jatkui vuonna 2014 ja tutkinto suoritetaan vuonna Johtamiskoulutukset on suunniteltu yhdessä ohjaavien esimiesten, koulutuksen toteuttajan, valvovan viranomaisen ja opiskelijoiden edustajien kanssa nimenomaan Laukaan kunnan tarpeisiin. Kunnan ylin johto on ollut tiiviisti mukana, eräissä tutkinnoissa myös kouluttajana omalta osaamisalaltaan. Koulutuksen aikana tehdyt opinnäytetyöt palvelevat henkilön omaa yksikköä tai koko kuntaa laajemmin. Koulutukset ovat saaneet erinomaisen palautteen kaikkien tahojen, erityisesti opiskelijoiden puolelta. Voidaan todeta, että Laukaan kunnan merkittävissä esimiestehtävissä olevat ovat saaneet mahdollisuuden vähintään JET-tasoiseen johtamiskoulutukseen. Uusien esimiesten tultua kunnan johtoon on tarpeen jatkaa johtamiskoulutusta lähivuosina. Henkilöstön koulutus Kuntaan nimettiin koulutuksen kehittämistä varten työryhmä, joka valmisti v Laukaan kunnan koulutusohjeen. Työryhmän johdolla aloitettiin vuoden 2009 lopulla oma, kansalaisopiston toteuttama henkilöstökoulutus sellaisilla koulutussisällöillä, jotka ovat kaikille hallinnon aloille yhteisiä ja yleisiä, mm. johtamiseen, turvallisuuteen, työyhteisön toimintaan ja asiakaspalveluun liittyen. Kunnan oma sisäisen koulutuksen koulutustarjonta ja koulutuskalenterin ylläpito on vakiintunut. 22

24 Koulutuspäivät ja koulutuskorvaus Kunnat saavat hakea Työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta ensimmäisen kerran vuodelta Vähennys tehdään vuoden 2014 lopullista työttömyysvakuutusmaksua määritettäessä. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain perusteella Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Laukaan kunnassa koulutuskorvausta haettiin päivältä. Työttömyysvakuutusmaksussa huomioitava koulutuspäiväkorvaus on Laukaan osalta euroa. Hyvitys tehdään laskettaessa vuoden 2014 lopullista työttömyysvakuutusmaksua määrättäessä. Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka monta koulutuspäivää vakinaista työntekijää kohden on pidetty. Koulutuspäivät sisältävät kaikki, myös määräaikaisen henkilöstön koulutuspäivät. Määräaikaisten työntekijöiden koulutuspäivät ovat vähäisiä. Todellisuudessa koulutusmäärien kasvu ei niin suurta kuin luvut kertovat. Koulutuksen entistä tarkempi seuraaminen (mm. osapäiväisten koulutusten) sekä kirjaaminen sähköiseen tallennukseen ovat osaltaan kasvattaneet lukuja. Koulutuspäivät osastoittain Koulutuspvt yhteensä Koulutuspvt/ vakinainen tt Kanslia ,97 3,12 4,45 Perusturva ,22 3,36 3, Sivistystoimi 2,53 1,83 3, Maankäyttö { ,36 1,33 3,88 { Tekninen toimi 262 2,59 Yhteensä ,23 2,13 3,29 23

25 Kansalaisopiston järjestämä koulutus Kansalaisopisto järjesti henkilöstökoulutuksena monipuolista opetustoimintaa viiden eri koulutusaiheen muodossa yhteensä 144 osallistujalle. Luvut sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Kansalaisopiston järjestämien henkilöstökoulutuksien aiheina olivat 1. Sisäilmapäivä III 2. Taloushallinnon koulutus esimiehille 3. Hankintakoulutus 4. Asiakaspalvelu ja vaativan asiakkaan kohtaaminen 5. Laukaan kunnan uusien vakituisten työntekijöiden perehdytyspäivä Kansalaisopiston järjestämän koulutuksen kustannukset v olivat 5 365,10. Laajemmat koulutukset Laajempia koulutuksia on järjestetty monipuolisesti. Laajemmista koulutuksista mainittakoon kuljettajan ammattipätevyyskoulutus kasvinsuojelukoulutus kiinteistönhoidon ammattitutkinto oppilas- ja opiskeluhuoltolakikoulutus osaava/rehtorikoulutus kunnan ja kuntayhtymän taloushallinnon koulutusohjelma JET koulutus (Johtamisen erikoisammattitutkinto) vanhustyön erikoisammattitutkinto haavahoitokoulutus lähihoitajakoulutus rakennusvalvonnan kehittämisohjelmakoulutus V TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Työkykyä ylläpitävät toimenpiteet muuttuneen Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain tavoitteena on työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisy. 24

26 Muutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyttömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Sairauspoissaolon aikana työnantaja ja työntekijä pitävät yhteyttä, jotta työhön paluuta tukevia järjestelyjä, esimerkiksi työaikoja (mm. osasairauspäiväraha, muu osa-aikaisuus) tai työtehtäviä voidaan suunnitella hyvissä ajoin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työnantaja selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jaksamisen mahdollisuuksista. Työnantaja selvittää yhdessä työntekijän ja terveyshuollon kanssa, voidaanko paluuta työhön helpottaa joillakin toimenpiteillä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. osa-aikaisuus (osasairauspäiväraha, osa-aikaeläke, muu osa-aikaisuus) tai kevennetty työ. Aktiivinen aikainen puuttuminen Laukaan kunnassa on käytössä Aktiivisen aikaisen puuttumisen ohje ja puheeksi ottaminen. Ohjeistus on tehty v Aktiivisen aikaisen puuttumisen tarkoituksena on, että työntekijän työkyvyn ja työyhteisön toimintakyvyn heikkenemisen ennusmerkit havaitaan ajoissa, jolloin riittävän varhaisessa vaiheessa tehdyillä toimenpiteillä voidaan puuttua syihin ja etsiä keinot työkyvyn säilymisen tukemiseksi. Varhainen puuttuminen on sekä työyhteisön että yksittäisen työntekijän etu. Se on merkki siitä, että työnantaja välittää. Työkyvyttömyyden uhatessa on mahdollisuuksien mukaan työkokeilujen ja sijaisena työskentelyn avulla etsitty työskentelymahdollisuuksia muissa tehtävissä. Työkyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi on työterveyshuollon toimesta haettu sopivan ryhmän muodostuttua TYK- ja Aslak kuntoutusta. Näihin kuntoutuksiin liittyy työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja Kelan välinen yhteistyö, jolla tuetaan kurssille osallistujan yksilöllistä kuntoutumisprosessia. Vuonna 2014 alkoi omana ryhmänä kymmenen Laukaan kunnan työntekijän TYK-kuntoutus. Vuonna 2014 saatiin myös päätös kymmenelle esimiehelle suunnatun oman Aslakkuntoutuksen aloittamisesta. Kuntoutus toteutuu vuosina Näiden lisäksi on laukaalaisia kunnan työntekijöitä yksittäin tai pienempinä ryhminä ollut TYK-kuntoutuksessa. 25

27 Hyvinvointivalmennukset Pohjola Terveys Oy:ltä (aiemmin Excenta Oy:ltä) ostettuja yksilöllisiä hyvinvointivalmennuksia toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikkojen esimiesten kanssa. Vuoden ryhmässä oli henkilöitä ruokapalvelusta ja siivouksesta sekä muusta teknisestä toimesta, vanhustenpalveluista, Vehniän koululta sekä Onnentuvan ja Sararannan päiväkodeista. Kaikkiaan vuonna 2007 aloitetussa yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa on ollut mukana 253 kunnan työntekijää. Hyvinvointivalmennusta edeltävään hyvinvointikartoitukseen on osallistunut 667 työntekijää. Työhyvinvointivalmennuksen tuloksia on seurattu ja tulokset ovat olleet hyviä niin objektiivisesti mitaten kuin henkilöiden itse arviointina oman hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointivalmennusta tässä muodossa ei enää välittömästi jatketa kun viimeksi aloittaneen ryhmän valmennus keväällä 2014 loppui. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että kaikille Laukaan työpaikoille on tarjottu ainakin kerran mahdollisuus olla mukana yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi edellisvuodesta. Sitä ennen sairauslomapäivät olivat kolme vuotta vähentyneet. Keskimäärin Laukaan kunnan työntekijä oli vuonna 2014 sairauslomalla 13,9 kalenteripäivää, kun vuonna 2013 luku oli 11,6 kalenteripäivää. Sairauspoissaolojen kehitys osastoittain vuosina muutos 2014/2013 Kanslia Perusturvaosasto Sivistysosasto yht josta vapaa-aikatoimi 674 Maankäyttöosasto 148 yht Tekninen toimi Yhteensä pv per työntekijä 15,8 12,9 11,6 13,9 2,4 26

28 Vuosina eri mittaiset sairauslomat jakaantuivat seuraavasti: v v Kalenteripäivät Henkilölkm kpv Henkilölkm kpv Henkilölkm kpv Yhteensä % kaikista sairauspoissaoloista 26,16 30,98 16,92 Laukaan kunnan henkilöstön sairauslomapäivät ovat kuntien keskiarvoon nähden kuitenkin kohtuullista tasoa, alle valtakunnan keskiarvon. Vuoden 2014 lopulla julkistetun Kunta 10 tutkimuksen, jossa tutkimuksen kohteena oli 10 suurta tai keskisuurta kaupunkia ja kuntaa, kuntatyönantajan palveluksessa olevat sairastivat vuonna 2013 keskimäärin 16,7 kalenteripäivää. Sairauslomien määrään vaikuttaa myös se kuinka hyvin sairauslomat, esimerkiksi esimiehen myöntämät yhden päivän luvat, kirjataan. Laukaan kunnassa lähtökohtana on, että kaikki sairauslomat kirjataan sähköiseen henkilöstöhallinnon järjestelmään. Sairauspoissaolojen lisäys johtuu osaltaan KVTES:n muuttuneista määräyksistä. Uuden määräyksen mukaan jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan ja työntekijä hakee sairausajalle sairauslomaa. Lisäksi Laukaan kunnassa on tehostettu kirjaamiskäytäntöä entistä tarkemmaksi. Nykyisin kirjataan esimerkiksi esimiehen myöntämät yhdenkin päivän sairauslomat. Huomattavaa on, että pitkien sairauslomien osuus on vähentynyt. Edellisestä johtuen lyhyiden sairauslomien (flunssat ym.) määrä on noussut. Työtapaturmat Tilastot eivät sisällä niitä tapauksia, jotka perustuvat tapaturmavakuutuslain mukaisiin vapaaehtoisiin työajan tai vapaa-ajan vakuutuksiin. 27

29 Työtapaturmat ja ammattitaudit, mitkä ovat sattuneet tai ilmenneet vuosien aikana Tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla Yhteensä Vakuutusyhtiö maksaa päivärahaa, mikäli työkyvyttömyys kestää tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme peräkkäistä päivää. Korvauspäivien lukumäärä tapaturman sattumisvuoden mukaan Ammattitauti Työmatkalla Työpaikalla Yhteensä Vuonna 2014 korvattavia päiviä oli 408 ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset olivat yhteensä euroa korvausten jakaantuessa seuraavasti: työmatkalla sattuneet tapaturmat euroa työpaikalla sattuneet tapaturmat euroa Korvauspäiviä tapaturmaa kohti oli keskimäärin 6 ja korvaukset tapaturmaa kohti olivat 641 euroa. Työterveyshuolto Työnantajalla on työterveyshuoltolain mukaisesti velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto. 28

30 Laukaan kunta hankki työterveyshuollon palvelut Työterveys Aallolta. Lisäksi kunta järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Laukaan kunta ja työterveyshuolto suunnitellevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuollon sopimus ja voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle Kelasta. Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetty yleislääkäritasoinen sairaanhoito. Sairaanhoito sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen määritellyt laboratorio- ja röntgentutkimukset erikoislääkärin vastaanoton työterveyslääkärin lähetteellä työkyvyn, kuntoutusarvion tai hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Sairaanhoito suunnataan keskeisimpien, pitkittyvää työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien varhaiseen toteamiseen ja tehokkaaseen hoitoon. Sairaanhoitopalveluun eivät kuulu vapaa-ajan tapaturmien hoito, raskauden ehkäisy eikä vaihdevuosivaivojen hoito. Työterveyshuolto on mukana sellaisissa uudelleen sijoitustilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyyden uhka on olemassa. Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset olivat v yhteensä euroa (v vastaava luku oli euroa). Kela korvaa vuoden 2014 kuluista noin euroa (arvio). Työterveyshuollon kustannuksia on kahtena viime vuonna kasvattanut lainsäädäntöön tullut velvoite entistä tiiviimmästä yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa aktiivisen työkyvyn seurannan osalta. Koko kunnan henkilöstölle tehtiin v kyselytutkimus, jossa selvitettiin tyytyväisyyttä työterveyshuollon palveluihin. Tuloksia analysoitiin kunnan yhteistyöryhmässä ja tulokset ovat ohjanneet kehittämistoimenpiteitä. 29

31 Työterveyshuollon kustannukset v Lakisääteisiin kustannuksiin kuuluvat Laukaan kunnalle vuoden aikana aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset ja sairaanhoitokustannuksiin vuoden aikana aiheutuneet sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia on saatu pienennettyä vuodesta 2013 yhteensä euroa eli 15,2 %. Nettosäästö on n euroa. Kustannukset Lakisääteinen (KL I) Sairaanhoito (KL II) Ei korvata Yhteensä KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN PROSENTTEINA Korvausluokka I 58,4 54,3 60,3 52,4 Korvausluokka II 41,6 45,7 39,7 47,6 100,0 100,0 100,0 100,0 Työterveyshuollon toimintatiedot Lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvia tarkastuskäyntejä vuosina on ollut terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden luona seuraavan taulukon mukaisesti. Asiakaskäynnit/lakisääteinen Lääkäri Terveydenhoitajat Fysioterapeutti Psykologi

32 Tutkimukset Laboratorio Röntgen Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon toimintatiedot Asiakaskäynnit/sairaanhoito Lääkäri Terveydenhoitajat Psykologi 4 1 Erikoislääkäri Fysioterapeutti 1 Tutkimukset Röntgen Laboratorio Yhteistoiminta ja työsuojelu Laukaan kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä toimii myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. 31

33 Yhteistyöryhmän kokoonpano 2014 Leppä Lasse talousjohtaja työnantajan edustaja, puheenjohtaja Jäppinen Erkki henkilöstöjohtaja työnantajan edustaja Savolainen Jyrki kunnanhall. nimeämä työnantajan edustaja Forssell Pekka JHL henkilöstön edustaja Lummelahti Jukka Juko henkilöstön edustaja, varapuheenjohtaja Mika Torro KTN henkilöstön edustaja Petteri Tainio Tehy henkilöstön edustaja Koski Anna-Liisa Super henkilöstön edustaja Arposuo Mirva Jyty henkilöstön edustaja Lappalainen Jukka ympäristötoimenjohtaja työsuojelupäällikkö Manninen Arto työsuojeluvaltuutettu työpaikat lukuun ottamatta kouluja ja päiväkoteja Jaakkola Markku työsuojeluvaltuutettu koulut ja päiväkodit Koskenniemi Kaija henkilöstösihteeri sihteeri Työsuojeluorganisaatio Työsuojelupäällikkö Jukka Lappalainen Työsuojeluvaltuutettu Markku Jaakkola Työsuojeluvaltuutettu Arto Manninen Työsuojeluasiamiet Jarkko Tervanen, kunnallistekniikka, viemärilaitos Riitta Manninen, Lievestuoreen päiväkoti Roosa Hytönen, kotihoito, Lievestuoreen alue Veli-Pekka Ala-Porkkunen, Lievestuoreen koulu Marianne Väätäinen, Onnentuvan päiväkoti Vesa Vekkeli, Kirkonkylän ja Sydän-Laukaan koulu Tuula Leppäkari, Savion koulu Kari Hokkanen, Laurinkylän koulu Susanna Kokko, Koti-Kuusela 32

34 Yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2014 kahdeksan kertaa. Yhteistyöryhmän käsittelyssä ja/tai hyväksyttävänä oli vuoden aikana mm. talousarvio tilinpäätös palvelujen eri toimintamallit (kotihoito, vesihuolto) henkilöstöraportti sisäilma-asiat henkilöstöstrategia ja ohje talouden säästösuunnitelmat työterveyshuollon toimintasuunnitelma korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli perehdyttämisohjelma työsuojeluorganisaation vaali taloushallinnon kehittämisohjelma henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laadinta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, Sote-alueiden valmistelu Henkilöstön työtyytyväisyystutkimus Laukaan kunnassa tehtiin huhtikuussa 2011 koko kunnan henkilöstölle laaja työtyytyväisyystutkimus. Tutkimus oli sisällöltään ja toteutustavaltaan samanlainen kuin vastaava vuonna 2007 tehty tutkimus. Molemmat tutkimukset on tehty valtuustokauden kolmantena vuotena ja samaan aikaan vuodesta. Tuloksia voi hyvin vertailla ja kehityssuunnista voi tehdä johtopäätöksiä. Valtuustokauden tutkimus on tehty maalis huhtikuussa 2015 ja sen tulokset ovat valmistumassa toukokuussa Tutkimuksen tulosten perusteella päätetään uusista kehittämistoimista ja painopistealueista henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvointi käsitetään hyvin kokonaisvaltaisena asiana eli kaikki asiat, jotka työpaikalla työpaikan aikana tapahtuvat, vaikuttavat työhyvinvointiin: johtaminen ja esimiestyö, työpaikan tilat ja resurssit, työyhteisön toimivuus, ammattitaidon kehittäminen, viestintä ym. 33

35 Työhyvinvoinnin kehittämistä on tehty kahdella rintamalla eli työpaikoilla ja koko kunnan yhteisenä yleisenä toimintana. Ensiksi mainituissa pureudutaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa työpaikkatasolla esimerkiksi käytäntöjä ja rutiineja muuttamalla. Toisessa on pyritty kehittämään koko kuntaorganisaatiolle yhteisiä toimintamalleja, joita työpaikat voivat hyödyntää. Työhyvinvoinnin kehittäminen on edennyt erilaisissa perustetuissa työryhmissä. Monet työryhmien tuotokset ovat muuttuneet tai muuttumassa käytännön toimiksi ja ohjeiksi. Tällaisia ovat mm. aktiivisen aikaisen muuttumisen ohje, työsuojelun toimintaohjelman uudistaminen, sisäilmaongelmien käsittelymallin luominen, asiakasväkivallan uhkan torjuminen, työyhteisötaitojen kehittäminen, koulutusohje, kunnan oman kansalaisopiston toteuttaman henkilöstökoulutuksen käynnistyminen ja vakiintuminen, omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittäminen ja sen periaatteiden laatiminen, kohdennetut hyvinvointivalmennukset riskiryhmille jne. Osana omaehtoisen työhyvinvoinnin kehittämistä kunnalle on vuonna 2014 päivitetty Työhyvinvointihetket niminen opas, jossa on määritelty työpaikoille pelisäännöt työhyvinvointihetkien järjestämiselle. Samalla on uudistettu myös keskitettyä tarjontaa työhyvinvointihetkien sisällöksi. Liikuntapainotteinen työhyvinvointi-iltapäivä (4 t) on järjestetty koko kunnan henkilöstön yhteen saattamiseksi liikunnan merkeissä. Multamäessä on ollut kaksi vaihtoehtoista iltapäivää, joihin on järjestetty mahdollisuuksia erilaisten liikuntamuotojen sekä kulttuurin ja käden taitojen harrastamiseen ja kokeilemiseen. Ohjelmassa on ollut mukana myös terveystietoa. Lisäksi työpaikoilla on mahdollista pitää kaksi kertaa vuodessa kahden tunnin mittainen tyhy-hetki, johon keskitetysti on järjestetty monipuolisia sisältövaihtoehtoja. Henkilöstöhallinto on ostanut järjestelyt vapaa-aikatoimelta. Työpaikoille on annettu kehotus ja ohjeistus sekä lomakemalli työpaikkakohtaisten työhyvinvointisuunnitelmien laatimiseen. Työpaikkojen suunnitelmat ovat lisääntyneet. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Laukaan kunnan oma liikunta- ja kulttuuriseteli ja vuonna 2012 setelien jakoa laajennettiin ja palvelusopimuksia lisättiin. Seteleillä kunnan henkilöstö voi ostaa monipuolisia liikunta- ja kulttuuripalveluja pääsääntöisesti laukaalaisilta yrityksiltä, yhdistyksiltä ja kunnan omasta palvelutuotannosta. Vuonna 2014 jaettiin 909 työntekijälle 100 euron setelit (20x5). Seteleitä jaettiin yhteensä ja niistä käytettiin seteliä. Keskimääräinen setelien käyttöaste oli 74,7 %. Seteleitä käytti n. 90 % henkilöstöstä ja keskimääräinen setelien käyttö työntekijää kohti oli 14,9 seteliä. Liikunta- ja kulttuurisetelien suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä kunnan vapaa-aikatoimi on tehnyt merkittävän panoksen. Kuntokilpaa on harrastettu vuosia. Kilpaan osallistuneiden kesken on suoritettu arvonta kaksi kertaa vuodessa. Palkintona on ollut lahjakortti urheiluliikkeeseen. Henkilöstön virkistyskäyttöön tarkoitetuista kesänviettopaikoista kahdesta, Lohelasta ja Kansanahosta, luovuttiin vuonna Parkonniemen kesänviettopaikka jatkaa edelleen henkilöstön virkistyspaikkana. 34

36 Muistaminen Laukaan kunta on muistanut henkilökuntaa 50- ja 60- vuotispäivän johdosta. Lahjan arvo on maksimissaan 200 euroa. Kuntaa pitkään palvelleet ovat saaneet lahjan. Lahjan saa 10, 20, 30 tai 40 vuotta Laukaan kuntaa palveltuaan. Suomen Kuntaliitto myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä liiton jäsenkuntien ja kuntayhtymien ansioituneille luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille ja työntekijöille tunnustukseksi pitkäaikaisesta ansiokkaasta kunnallisesta toiminnasta tai kiitollisuuden osoitukseksi huomattavista palveluista kuntien hyväksi. Laukaan kunta on hakenut kuntaa pitkään palvelleille Suomen kuntaliiton ansiomerkkejä. Henkilökunnan ansiomerkkijuhla järjestettiin Sarahovissa. Ansiomerkin saajia oli yhteensä 45 viranhaltijaa ja työntekijää. 40 vuoden palvelun (kultainen merkki) perusteella ansiomerkin sai neljä, 30 vuoden palvelun (kultainen merkki) perusteella 21 ja 20 vuoden palvelun (hopeinen merkki) perusteella 20 työntekijää. Määrä oli edellisvuotista suurempi, koska uudessa henkilöstöohjeessa korjattiin ansaintavuosilaskennan epäkohta. Vanhan ohjeen mukaan ansiomerkin sai pelkästään Laukaan kunnan palvelusta mutta uudessa ohjeessa otetaan huomioon myös muun kunnallisen työnantajan palveluksessa suoritettu palvelu siten, että vähintään 10 vuoden Laukaan kunnan palvelun jälkeen haetaan merkit, ottaen huomioon koko kunnallisen uran aikana tehty palveluaika. 35

Henkilöstöraportti 2012

Henkilöstöraportti 2012 i Henkilöstöraportti 2012 Laukaan kunta 1 i 1.1. Saatteeksi 4 1.2. Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa 4 1.3. Henkilöstö kunnan strategioissa 4 2.1. Henkilöstön määrä 6 2.1.1. Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

[KIRJOITA ASIAKIRJAN OTSIKKO] YHDESSÄ TEHDEN. henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 LAUKAAN KUNTA. valtuustokaudelle 2013-2016

[KIRJOITA ASIAKIRJAN OTSIKKO] YHDESSÄ TEHDEN. henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 LAUKAAN KUNTA. valtuustokaudelle 2013-2016 L [Kirjoita yrityksen nimi] LAUKAAN KUNTA [Kirjoita tekijän nimi] YHDESSÄ TEHDEN ja valtuustokaudelle 2013-2016 [KIRJOITA ASIAKIRJAN Henkilöstöstrategia OTSIKKO] henki hen valtuustokaudelle 2013 2016 hyväksytty

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä 26.04.2012 1 (31) Kunnanhallitus 07.05.2012 Kunnanvaltuusto 28.05.2012 14. www.laukaa.fi

Yhteistyöryhmä 26.04.2012 1 (31) Kunnanhallitus 07.05.2012 Kunnanvaltuusto 28.05.2012 14. www.laukaa.fi Yhteistyöryhmä 26.04.2012 1 (31) Kunnanhallitus 07.05.2012 Kunnanvaltuusto 28.05.2012 14 2 (31) 1. 1. Saatteeksi... 2 1.2. Kuntatyönantajan on hyvä tuntea henkilöstövoimavaransa... 2 1.3. Henkilöstö kunnan

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28

Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Kh 18.8.2014 192 Kv 25.8.2014 28 Henkilöstöraportti 2013 2 Sisältö Johdanto... sivu 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... sivu 4 palvelussuhteiden luonne henkilöstö nimikkeittäin sukupuolijakauma ikäjakauma

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2012. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2012 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 595 3 642 3 016

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi

Tilastoesite syyskuu 2013. Kunnalliset palkat ja henkilöstö. www.kt.fi Tilastoesite syyskuu 2013 Kunnalliset palkat ja henkilöstö www.kt.fi Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2012 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 657 3 732 7 183

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti 2015 Kunnanhallitus 2.5.2016 109 Yt-toimikunta SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain... 4 Henkilötyövuodet...

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) OPETUSVIRASTO 8.10.2013. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 068 1(5) Kaupungin kouluille, oppilaitoksille ja yksiköille Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2022 asti. MERKKIPÄIVÄLAHJAT JA TUNNUSTUKSEN ANTAMINEN

Lisätiedot

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. 1/19 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2.1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1.1. Henkilöstön määrä Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2015 oli 336, muutos edellisvuoteen oli + 5 henkilöä. Määräaikaisten (sis. palkkatuella

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661)

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661) OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 117 14.04.2014 Kemijärven kaupungin toimintaohje sairastumistilanteissa KH 117 Kemijärven kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.10.2011 258 työkyvyn varhaisen tukemisen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely Luonnos 29.10.2013 SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA JOENSUUN KAUPUNGILLE OUTOKUMMUN KAUPUNGIN IRTISANOUTUESSA LIPERIN JA OUTOKUMMUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA 1.1.2014 ALKAEN -henkilöstöhallinnolliset

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot