Terveellinen työ elämän eri vaiheissa Sotergoseminaari

Transkriptio

1 Terveellinen työ elämän eri vaiheissa Sotergoseminaari Anna Kukka

2 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto on perustettu huhtikuussa 2004 ja siihen kuuluu n. 750 jäsentä (kevät 2016) Verkoston alkuunpanijoita ja edelleen sen vahvoja kehittämisen ja ylläpidon taustavaikuttajia ovat Työturvallisuuskeskus Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriö ja KT Kuntatyönantajat Verkosto toimii hallinnollisesti Työturvallisuuskeskuksen piirissä

3 Verkoston toimintaa ohjaa asiantuntijaryhmä (2016): Fagerström Virpi, Ergomentor Oy Kemppainen Eija, Super Koivikko Asta, TTK, sihteeri Kukka Anna, Tehy, puheenjohtaja Kurka Anne-Marie, TSR Eveliina Vigelius, Terveyspalvelualan Liitto Läärä Virva, Juko Moilanen Aija, ARvire Ky Mämmelä Eija, OAMK Soila Norström, OPH Rauramo Päivi, TTK Rusanen Merja, KT Sormunen Erja, TTL Stålhammar Hannu, STM/tso Suurnäkki Timo, TTK Taivassalo Ritva, HUS Tamminen-Peter Leena, Ergosolutions BC Oy, Ab Anne-Marie Kurka, TSR

4 Verkoston tehtävät kokoaa ja välittää viestiä henkilöstön ja potilaiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä ergonomisista menetelmistä toimii ergonomiaa käsittelevänä teorian ja käytännön vuoropuhelun tilana järjestää vuosittain kesäkuussa 2-päiväisen verkostoseminaarin (11. kerta v. 2016) ylläpitää verkkosivustoa

5 Verkoston jäsenyys Verkostoon voivat liittyä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla eri tehtävissä toimivat henkilöt (mm. esimiehet, hoitotyöntekijät, kehittäjät, kouluttajat, tutkijat, apuvälineyritysten edustajat), jotka sitoutuvat noudattamaan verkoston arvoja ja eettisiä toimintaohjeita Verkoston toiminta perustuu oma-aloitteiseen osallistumiseen Verkoston jäseneksi voi liittyä sotergo.fi etusivun linkin kautta

6

7

8

9 Mikä on verkosto? (Lähde: Mukaillen Nina Mustikkamäki, Sente, Tampereen yliopisto) Verkostojen yleistyminen luvuilla liittyi sosiaalisen pääoman käsitteeseen, jolla kuvattiin yksilöiden käytössä olevaa suhdeverkostoa. (Vrt. Inhimillinen pääoma, osaamispääoma, kulttuurinen pääoma jne.) Sosiaalisella pääomalla viitataan yleensä sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen, jotka edistävät verkoston jäsenten välistä sosiaalista vuorovaikutusta ja sen myötä tehostavat yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja talouden toimintaa. (Ruuskanen, 2001) Sosiaalisen verkoston määritelmä: Verkosto voidaan määritellä joukoksi toimijoita ja niiden välisiä suhteita. Yhteistyön perustana on lojaalisuus, solidaarisuus ja luottamus. (Liebeskind ym. 1996, Linnamaa & Sotarauta 2000)

10 Innovaatioyhteisöt (Lähde: Mukaillen Nina Mustikkamäki, Sente, Tampereen yliopisto) Yhteisön käsite tuo verkostoja paremmin esille tiedon tuottamiseen ja oppimiseen liittyvien prosessien luonteen Yhteisö voidaan yleisellä tasolla määritellä ryhmäksi ihmisiä, joita yhdistää tunnepitoiset suhteet Yhteisö vaatii olemassaolonsa perustaksi joukon yhteisiä arvoja, normeja, merkityksiä sekä jaetun historian ja identiteetin eli jaetun kulttuurin (Lindkvist 2005) Viime vuosina on korostettu, että yhteisöt ovat tehokkain tapa tuottaa uutta tietoa

11 Yhteisöjä (Lähde: Mukaillen Nina Mustikkamäki, Sente, Tampereen yliopisto) Käytäntöyhteisöt Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen kiinnostus tai yhteinen ammatillinen tausta. Vahvat sosiaaliset sidokset. Vapaa itseorganisoituminen. Yhteisön jäsenet homogeenisia. (Lave & Wenger 1991, Wenger 2000) Episteemiset yhteisöt Yhteisöjä, joissa yksilöitä sitoo yhteinen sitoutuminen saavuttaa tietty tiedollinen taso ja halu tuottaa uutta tietoa tiedon luomisen takia. Yksilöt ovat yhteydessä toisiinsa enemmän rooleina kuin yksilöinä. Voidaan kuvata tiedeyhteisöiksi, joilla samantyyppinen ammatillinen ja/tai koulutuksellinen tausta sama tieteellinen tietämyspohja. (Knorr Cetina 1981)

12 Terveellinen työ- elämän eri vaiheissa Koko työuran kestävät turvalliset ja terveyden kannalta hyvät työolot ovat eduksi niin työntekijöille, potilaille/asiakkaille, organisaatioille kuin koko yhteiskunnallekin Tuore väitöskirja Itä-Suomen yliopisto TtM Heidi Sipiläinen: Hoitajien hyvinvointi vähentää vanhusten kaltoinkohtelua : - Alhainen henkilöstömitoitus, ristiriidat työyhteisössä, huono työilmapiiri, työn rasittavuus ja fyysisen ympäristön puutteet sekä suuri ympärivuorokautisen hoidon yksikkö nousivat analyysissa esille kaltoinkohteluun altistavina tekijöinä. Hoitajat kuvasivat ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden jatkuvaa kiirettä ja vajaamiehityksellä työskentelemistä. Nämä koettiin usein pääasialliseksi syyksi sille, miksi vanhuksia kohdeltiin huonosti.

13 Mielenkiintoisia linkkejä: Free e-learning _SM_ /index.html