TEKNIIKAN KORKEAKOULUTUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNIIKAN KORKEAKOULUTUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN KORKEAKOULUTUS IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI Annina Takala Tekniikan yhteistyöryhmä

2 ekniikan Akateemisten Liitto TEK atavartijankatu 2, Helsinki uhani Mykkänen / Punkmedia Oy lina Minn orssan Kirjapaino Oy SBN TEK 2009 TEKNIIKAN KORKEAK IHMISTEN JA Y

3 vedossa esitetään Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi -tutkimuksen keset ja johtopäätökset sekä niiden pohjalta muodostetut toimenpide-ehdotukset. Tutkimuksen oli tekniikan korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän vuonna 2008 hyväksymä stratesä tekniikasta hyvinvointia ja siinä esitetty suomalaisen tekniikan korkeakoulutuksen toimintalisesti arvostettu suomalainen teknillinen korkeakoulutus tuottaa kehittyvän ja kilpailukykyisen. n ja elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisten ja ympäris- uksen konkretisoimiseksi tutkimuksessa tehtiin laaja kirjallisuusselvitys, haastateltiin lähes 70 keakoulutuksen sidosryhmien edustajaa ja kestävän kehityksen tematiikkaan erikoistunutta ä käsiteltiin tutkimusta ja työskenneltiin sen teemojen parissa aktiivisesti tutkimuksen ohjausekniikan yhteistyöryhmässä. Seuraaviin kuviin on tiivistetty tutkimuksen keskeiset tulokset. ARVOT JA ASENTEET kestävä kehitys on kaikkien asia eettisyys vastuun perustana innovatiivisuus, luovuus ja yrittäjyys NTIJAN ASSA A rtäminen llisuudet us yhteiskunnassa jen tuottaminen en yhteistyön idot istaminen KESTÄVÄ KEHITYS TEKNIIKAN KORKEAKOULUTUKSESSA TOTEUTUS osaksi korkeakoulun strategiaa läpäisevästi ja kokonaisvaltaisesti resursointi ja uudistuminen kytkentä kunkin oppialan ydinosaamiseen aktivoiva ja keskusteleva opetus ja osaksi oppimistavoitteita yksilöllisyyden hyödyntäminen oppimisympäristö haasteet ja perusteet tunnetuksi kaikille tutkimukseen perustuen ilmiöiden ja teorioiden kautta merkityksiä ja selityksiä perustellun tiedon hyödyntäminen korkeakoulu kestävyyden mallina materiaali- ja energiatehokkuus henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi TIEDOT JA VIITEKEHYKSET materiaali- ja energiavirrat tunnistaminen ja hallinta suuret kokonaisuudet systeemi- & elinkaariajattelu päätöksenteko ja valinnat kysymyksenmäärittelyt kriittisen ajattelun taito ja valmius toiminnan ympäristö-, sosiaaliskulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset Tekniikan korkeakoulutetut työskentelevät usein tutkimus- ja kehitystehtävissä, suunnittelu Kestävän kehityksen näkökulma on huomioitava kaikessa tekniikan kehittämisessä ja päätök kestävä kehitys on osa ydinosaamista tekniikan korkeakoulutuksessa. Esimerkiksi ilmastonm minen ja luonnonvarojen hupeneminen edellyttävät uutta ja innovatiivista teknologiaa, jonk energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Kestävän kehityksen näkökulma edellyttää ympäristöllisten, sosiaalis-kulttuuristen ja taloud ten arvioimista laajasti sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Kullakin tekniikan alalla painottu kysymykset. Vaikutuksia pitää tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä kokonaisuuden kannalta p suun. Tämä edellyttää systeemiajattelun kehittämistä eli havaittujen ilmiöiden ja toimintojen, piirteiden sekä niiden välisten suhteiden ymmärtämistä yhtenä kokonaisuutena. Ainakin seura on otettava huomioon koulutuksessa: ympäristöllinen: energia- ja materiaalitehokkuus, päästöt, ekologiset tilamuutokset kuten aav sosiaalis-kulttuurinen: oikeudenmukaisuus, terveys, käytettävyys, saatavuus taloudellinen: lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden yhteensovittaminen, kannattavuus ajallinen: sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten tarkastelu elinkaariajattelun mukaisesti, joka mellä tukee myös taloudellista kestävyyttä maantieteellinen: aina paikalliselta globaalille tasolle; erityisesti pitää kehittää globaalia vastu Kestävään kehitykseen liittyvät haasteet edellyttävä tekniikan korkeakoulutetuilta tulevaisuud ta osaamista: Kestävä kehitys on luonteeltaan moniulotteinen. Olennaista on kokonaisuuksien ja suur mottaminen. Tämän lisäksi tarvitaan yhteistyötä niin teknologian eri osaamisalueiden tieteenalojen kanssa. Tekniikan korkeakoulutuksessa pitää kehittää systeemi- ja elinka kommunikaatio-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja. Monimutkaiset haasteet edellyttävät aivan uudenlaisia ratkaisuja, joten tekniikan korke tää kannustaa kriittiseen ajatteluun, innovatiivisuuteen, luovuuteen ja erilaisiin kysymyk Kestävän kehityksen mukainen vastuullinen toiminta edellyttää ymmärrystä omasta ro nassa ja realistista näkemystä omista vaikutusmahdollisuuksista. Tekniikan korkeakoulut sitellä arvoihin ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. K edistävät teknologiset ratkaisut pitää myös osata tuotteistaa. Tekniikan korkeakoulutuks den ja vastuullisuuden ohella kannustaa myös yrittäjyyteen. On välttämätöntä kehittää oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä niin, että ne tukevat y ajattelun kehittymistä. Aktivoiva, osallistava ja keskusteleva opetus edellyttää turvallista ja ka misilmapiiriä. Korkeakoulut voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä kestävän kehityksen edistä koulut ovat alueellisesti merkittäviä kuluttajia ja vaikuttajia. Opetus ja arjen toiminta eivät m ristiriidassa keskenään. Kampuksen fyysinen toimintaympäristö: materiaali- ja energiatehokkuus Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi: terveys, tasa-arvoinen kohtelu Ympäristöllisen ja sosiaalis-kulttuurisen kestävyyden huomioiminen hankinnoissa: ympä eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat.

4 tys voidaan tulkita kansainväliseksi poliittiseksi tahdonilmaukseksi, jonka laajasti hyväksytä päämääränä on ihmisten oikeudenmukaisen hyvinvoinnin tavoittelu ja tästä aiheutuvien vaikutusten minimointi. Kestävän kehityksen määrittely on sidonnainen erilaisten tarpeiden en, paikkaan ja aikaan, joten sitä ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti ja tarkasti. Kestän strategiat painottuvat eri tavoin eikä tarvittavista toimista ole yksimielisyyttä tai ne jättävät nanvaraa. Kestävän kehityksen käsitteen yleisyyttä ja väärinkäyttöä on kritisoitu, mutta se on hdollistanut erilaisten toimijoiden kuten valtioiden, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan ropuhelun hyvän elämän edellytyksistä nyt ja jatkossa koko maailmassa. kehitykseen ja kestävää kehitystä edistävään koulutukseen on sitouduttu monin kansallisin ja n julistuksin ja toimenpideohjelmin. Kestävän kehityksen tavoittelua pidetään tärkeänä ja sen on ennakoitu kasvavan erityisesti luonnonvarojen niukkuuden, ilmastonmuutoksen, arvojen kä lainsäädännöllisten ja muiden poliittisten muutosten seurauksena. Väestönkasvu ja toisaalääntyminen ovat myös merkittäviä muutosvoimia. estävässä kehityksessä on sopeuttaa ihmisen toiminta ekologiseen kantokykyyn niin paikallibaalistikin. Samanaikaisesti on kuitenkin otettava huomioon sosiaalinen kestävyys eli ihmisti. Sosiaaliseen kestävyyden ytimessä on sukupolvien välinen ja globaali oikeudenmukaisuus. aaste on, miten estetään sosiaalisen pääoman heikkeneminen eli eriarvoisuuden kasvu, köyminen ja yleinen pahoinvointi. on muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita niin, että taloudellinen toiminta ja yhteiskunnallinen at yhdensuuntaisesti kokonaisvaltaista kestävän kehityksen huomioimista kaikessa toiminnasnä tästä on verotuksen muuttaminen niin, että se ohjaa materiaali- ja energiatehokkaiden rattöön sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioivien mittarien käyttö BKT:n rinnalla. ihmisen järjestelmille tyypillistä on kompleksisuus, epävarmuus ja muutos. Edes parhaimman tieteellisen tiedon avulla ei ole mahdollista eksaktisti määritellä, miten kestävän kehityksen itäisi toimia. Kyse on pitkälti siitä, mikä koetaan tärkeäksi ja mitä arvostetaan. Tärkeää on yhteia dialogi kestävyydestä ja siitä, mikä ei ole kestävää tai mikä uhkaa kestävyyttä. N ROOLI entää ihmisen tietoa ja taitoa hyödyntää ekosysteemejä ja luonnonvaroja tarpeidensa tyydytitä kautta hyvinvointinsa edistämiseen. Tekniikan kehittyminen on mahdollistanut esimerkiksi tavuuden vähenemisen ja elintason nostamisen. Toisaalta se on myös mahdollistanut maanja ajallisesti hyvin laajat vaikutukset ekosysteemeissä. Tekniset ratkaisut ovat tärkeitä pyrittäaan tarpeiden tyydyttämisestä aiheutuva kulutus ja siitä väistämättä aiheutuvat muutokset n kantokykykyyn. Tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan yksinään riitä, vaan tarvitaan käyttäytysta erityisesti kulutuksen osalta. a yhteiskunnan kehityksen suhde on vastavuoroinen. Poliittinen ohjaus ja kuluttajien mieltyttavat tekniikan kehittämiseen, mutta tekniikka puolestaan vaikuttaa muun muassa ihmisten tapoihin ja asenteisiin. Tekniikkaa ei ole mahdollista tarkastella irrallaan sosiaalisista proseskautta se saa muotonsa ja merkityksensä. Tämä täytyy ottaa huomioon kaikessa koulutuksesvan dialogin kysymyksenä on, mitä ovat ne tarpeet tai halut, jotka perustarpeiden kuten ruoan, en ja riittävän hygienian lisäksi koetaan tärkeiksi ja miten nämä tarpeet tyydytetään. sopeuttaminen ilmastonmuutokseen hillitsemiseen ja sen vaikutuksiin. Avainasemassa ovat o niset ratkaisut; miten energiahuolto tulevaisuudessa järjestetään, miten varmistetaan ruoan ja den saatavuus kaikille sekä miten ihmisten asuminen, liikkuminen ja viestintä järjestetään. Suurimpana haasteena kestävän kehityksen kohdalla on muodostaa kokonaiskuva ihmiskun tojen ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä ja sen korjaamiseksi tarvittavista järjestelmä toksista. Ekosysteemit ovat kompleksisia järjestelmiä, joiden kanto- ja palautumiskyvylle ei ole määritellä yksiselitteistä arvoa. Tärkeätä on noudattaa varovaisuusperiaatetta, hahmottaa glob ilmassa entisestään monimutkaistuvia syy- ja seuraussuhteita sekä toimia parhaan saatavilla o mukaan. Tieto ja ymmärrys kestävään kehityksen liittyvissä kysymyksissä lisääntyvät jatkuvasti että tekniikan ammattilaiset kuten kaikki muutkin pysyvät ajan tasalla oman alansa olennaisis sistä ja kehittävät osaamistaan niihin liittyen. Tekniikan korkeakoulutettujen on myös oman alansa kestävän kehityksen osaamisen puitt tuttava nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jaettava omaa asiantuntijuut kan korkeakoulutetuilla on paljon annettavaa yhteiskunnan kestävän kehityksen pyrkimyksissä TEKNIIKAN KORKEAKOULUTUS JA KESTÄVÄ KEHITYS Korkeakoulutuksen tehtävä on kouluttaa merkittävä osa tulevaisuuden päätöksentekijöistä, as ta ja ammattilaisista. Tällä hetkellä työmarkkinoilla toimivista henkilöistä noin 35 % on korkea ja osuuden ennakoidaan yhä kasvavan. Yliopistojen toisena päätehtävänä on tehdä tieteellistä ja tuottaa tietoa yhteiskunnan toiminnan tueksi. Ammattikorkeakoulut tekevät erityisesti alue kevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Korkeakoulutus heijastaa yhteiskuntaa ja on osa val eetosta. Kestävän kehityksen tavoittelu on nostettu tärkeäksi yhteiskunnalliseksi tahdonilma kansallisesti kuin kansainvälisesti. Myös korkeakoulujen odotetaan vastaavan tähän haasteese kehitys on sisällytetty varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella opetukseen, m myös oman paineensa korkeakoulutukselle. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon niin tekni koulutuksen opintosisällöissä kuin menetelmissäkin. Korkeakoulutus vaikuttaa yhteiskuntaan ja osaltaan toimii muutosvoimana. Korkeakoulut vo kestävämmän yhteiskunnan tavoittelua tuomalla yhteiskunnalliseen dialogiin ja käytännön to listä tietoa ja ratkaisumalleja. Toimimalla itse esimerkkinä hyvien käytäntöjen kuten hyvän t fyysisen toimintaympäristön osalta, korkeakoulut voivat vahvistaa tuottamansa osaamisen me niikan korkeakoulutetut ovat usein vaikuttavassa asemassa työskennellessään tutkimuksen ja k suunnittelun, myynnin ja markkinoinnin sekä johtamisen tehtävissä. Heidän tulee saada koul valmiudet sisällyttää kestävän kehityksen näkökulma omaan ammattiosaamiseensa. Kestävä kehitys osa kaikkien osaamista Vallitseva näkemys on, että kestävä kehitys on kaikille kuuluva ja kaikilta edellytettävä osaam rusopetuksessa rakennetaan kestävän kehityksen perusteiden ymmärrystä, jota korkeakoulu vennetään ja liitetään oman erikoistumisalan kestävän kehityksen kysymyksiin. Lisäksi korkea koulutettava eri tavoin kestävän kehityksen haasteisiin erikoistuneita ammattilaisia ja asiantun Kestävän kehityksen osaamisen voidaan nähdä muodostuvan tiedollisesta ja eettisestä os linen osa, kuten kestävän kehitykseen liittyvien haasteiden tieteellinen tarkastelu ja tiedon v niistä opiskelijoille, on yleisesti hyväksytty korkeakoulujen tehtävä. Eettinen eli arvoihin ja as

5 tarkastella näitä asioita. attelun taito tuksen tehtävä on kannustaa kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Tässä tarkoituksessa tulee ia näkökulmia ja arvoja sekä osoittaa, millaisiin mahdollisiin ratkaisuihin ne eri konteksteissa sen tietotulvan keskellä myös kestävään kehitykseen liittyy paljon ristiriitaista ja hämmentävää kriittisen ajattelun taito erityisesti korostuu. lutuksessa tärkeää on ymmärtää tieteellisen tiedon olemus, sen taustalla vaikuttavat oletukt sekä rajoituksia. Tieteellisen tiedon ymmärtämisen ja tutkimusmenetelmien kautta on myös ehittää kriittisen ajattelun taitoa. Kriittinen ajattelu ja kyky tulkita tietoa ja sen luotettavuutta osaamista tutkijoiden lisäksi myös kaikille asiantuntijana ja johtavassa asemassa toimiville. petus opiskelijan aktivoituminen ja osallistuminen oppimisprosessissa sekä lisätä keskustelevuutta. äristön ja opetusmenetelmien on tuettava yksilön arvojen ja ajattelun kehittymistä. Tärkeää on a kannustava oppimisympäristö, jossa omaehtoista ja etsivää ymmärrystä mahdollisine virhekaan ei tarvitse pelätä, vaan riskinottoon kannustetaan. Tällainen oppimisympäristö kannussaamiseen ja myös yrittäjyyteen. Kestävän kehityksen haasteet ovat monimuuttujaisia laajan ioita. Siksi tarvitaan parhaat ja luovimmat mahdolliset ratkaisut. Suomalaisessa kulttuurissa ta myös tekniikan korkeakoulutuksessa on paljon tehtävää luovuuteen kannustamisessa. n määrittely ja kyky perustella ratkaisuja ittävänä kestävän kehityksen osaamisen haasteena tekniikan korkeakoulutuksessa on pidetratkaisukeskeisyyttä, jossa tarkasti rajatun tehtävänannon mukaisesti pyritään löytämään yksi. Todellisuudessa ratkaisuja on kuitenkin useita ja työelämässä joudutaan tekemään valintoja mitä kriteereitä painotetaan. Tärkeää on osata muotoilla ratkaisuvalinnan kannalta avainkysyta muodostaa niihin vastaukset perusteluineen. ooli roolissa on tekniikan korkeakoulutuksen opetuksesta vastaavien henkilöiden kestävään ketyvät asenteet ja osaaminen. Opettajilla on oltava tieto opettamiensa aiheiden liittymisestä ityksen haasteisiin ja tämä pitää myös tuoda selvästi ilmi opetuksessa. Oppimisympäristöjen netelmien kehittämisessä olennaista on opettajan rooli myös oppimisprosessin ohjaajana eli misen ohella opiskelijan tukeminen tiedon haussa, käsittelyssä ja omaksumisessa. Tällöin opisoimia itsensä ja oppimistilanteen opettajana. Kestävän kehityksen yhteydessä tärkeää on, että lijat vaativat kestävän kehityksen kysymysten huomioimista opetuksessa ja korkeakoulujen uurissa. naisuudet amistarpeeksi kestävän kehityksen kohdalla nostetaan usein taito hahmottaa suuria kokonaijoja. Kestävässä kehityksessä olennaista on sen ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja talouajallisen ja maantieteellisen ulottuvuuksien sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaminen. telua on kehitettävä entisestään tekniikan korkeakoulutuksessa. Suurten kokonaisuuksien ja niiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien hahmottamisen taus nä nähdään myös yksilön oman roolin hahmottaminen. Tekniikan korkeakoulutuksessa tärkeää tää tekniikan ja yhteiskunnan välinen vastavuoroinen suhde. Tätä kautta mukaan tulevat myös ja etiikkaan liittyvät kysymykset. Oman osaamisen mahdollisuuksien ja rajoitteiden ymmärtäm muodostuu myös käsitys omista vaikuttamismahdollisuuksista. Tieteidenvälisyys Kestävään kehitykseen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan moniulotteisia ja vaativat tieteide teknologian eri osaamisalueiden yhteistyön kehittämistä sekä moni- ja poikkitieteellisyyden niin korkeakoulutuksessa kuin yhteiskunnassa muutenkin. Tietoinen pyrkimys kokonaisuuks roolin hahmottamiseen osaltaan edistää tällaista osaamista ja lisää eri alojen välistä arvostusta. nä eri alojen välisen yhteistyön kehittämiseen on kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen ke Laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen ei tarkoita, että henkilön pitäisi olla usean alan asian ta hänen pitää ymmärtää oman asiantuntijuutensa rajat, mitkä näkökulmat tulee ottaa huomi saa lisää tietoa oman toiminnan tueksi. Materiaali- ja energiavirrat Tiedolliset ja erityisesti taidolliset kestävän kehityksen osaamistarpeet muodostuvat pitkälti taisesti. Tekniikan korkeakoulutuksessa nämä liittyvät usein materiaali- ja energiavirtoihin. Olen myksiä on, miten voidaan kehittää vanhoja menetelmiä ja tuotteita mahdollisimman ekoteho minkälaisia uusia ekotehokkaita ratkaisuja tai jopa immateriaalisia ratkaisuja voidaan kehittää. Kestävä kehitys mahdollisuus tekniikan korkeakoulutukselle Eri tekniikan aloilla pitää tunnistaa olennaisimmat alaan liittyvät kestävän kehityksen kysymyk kin korkeakoulussa tulee ottaa huomioon sille ominaiset strategiset painotukset; erityisesti amm kouluissa paikalliset erityispiirteet. Kestävään kehitykseen liittyvää osaamista pitää käsitellä laaj mädialogin pohjalta. Kestävä kehitys on myös merkittävä mahdollisuus tekniikan korkeakoulutuksen kehittämise tettaessa omaa ja oman alan roolia kestävän kehityksen edistämisessä ihmisten ja ympäristön h kannalta, toiminnan sisällön muutostarpeet paljastuvat. Tekniikalla on merkittävä rooli esime materiaali- ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä. Teknisillä ratkaisuilla voidaan hyvin globaalia hyvinvointia ja paikallisesti muun muassa erityisryhmien kuten vanhusten ma itsenäisyyteen ja tasapuoliseen kohteluun. Kestävän kehityksen näkökulman omaksuminen te keakoulutuksessa voi myös nostaa alan arvostusta yhteiskunnassa. Moniulotteisuuden seurauk kehitys voi myös edistää uusia yhteistyömahdollisuuksia eri alojen välillä ja kannustaa kyseen rakenteita kuten tiedekuntarajoja. Tekniikan korkeakoulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tarjolla k hityksen haasteisiin pureutuvia koulutusohjelmia, kuten ympäristö- ja energiatekniikka sekä yliopistoissa kestävän kehityksen poikkitieteellisiä opintokokonaisuuksia. Tällä hetkellä kuite missa tekniikan korkeakoulutusta tarjoavissa yksiköissä ei ole kokonaisvaltaisesti ja läpäiseväs kestävää kehitystä. Toimintaa ei näin ollen kehitetä järjestelmällisesti eikä siitä viestitä ulospäin

6 tä sitä ei pidetä tärkeänä kysymyksenä. PIDE-EHDOTUKSET menpide-ehdotukset on muodostettu tekniikan yhteistyöryhmässä ja tutkimuksen ohjausryhtavilla menetelmillä. Ne perustuvat tutkimuksen tuloksiin ja keskeisiin johtopäätöksiin. Tekniiryhmän profiilikartta- ja opetuksen laatutyön julkaisuissa esitettävät toimenpide-ehdotukset aan myös tässä esitettyjä tavoitteita. Esimerkiksi toimivan kampuksen kriteerit ja opetuksen täminen varmistavat sen, että tekniikan korkeakoulutuksella ja siten tekniikan korkeakouluteaat edellytykset ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaamisessa. n keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi ilmastonmuutokinen ja luonnonvarojen hupeneminen edellyttävät uutta ja innovatiivista teknologiaa, jonka kesenergia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Ympäristöliiketoiminnan merkitys kasvaa entisestään. ten järjestelmien kuten toimivan infrastruktuurin merkitys ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa ttava. Jatkossa tarvitaan entistäkin korkealaatuisempaa tekniikan korkeakoulutusta ja tutkimuseakoulujen on selvitettävä, miten niiden opetus ja tutkimus tällä hetkellä edistävät kestävää tystä ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan toimintaansa. Korkeakoulujen on tuotava paremmin korkeakoulujen sisällä opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä laajemmin yhteiskunnalliseen usteluun, miten tekniikan korkeakoulutus ja tutkimus edistävät kestävää kehitystä. kelijalle on muodostuttava opintojen myötä selkeä kuva oman tekniikan alansa merkityksesstävän kehityksen edistämisessä. Valmistuneella on oltava tarvittavat tiedot ja taidot sekä ne käyttää omaa erikoisosaamistaan kestävän kehityksen edistämiseen. mi-insinöörien ja insinöörien(amk) valmistujaistilaisuuden todistusten jaon yhteyteen on ketävä tekniikan etiikan vala, vastaavasti kuin on lääkärin vala. Esimerkiksi seuraavasti: Tekniimmattilaisena olen vastuussa alan kehittämisestä ja soveltamisesta myös tuleville sukupolville. kaikissa tehtävissäni huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Otan vastaan vain tehtäviä, n tavoitteet tunnen ja voin ne hyväksyä. Olen ammatissani lahjomaton ja rehellinen. Pyrin jatkuparantamaan ammattitaitoani ja vahvistamaan henkistä kasvuani. ologisen osaamisen merkitys yhteiskunnassa on oltava osa yleissivistystä. Perusopetukseen sällytettävä teknologiakasvatusta. Kestävä kehitys on osa kaikkien osaamista sen lisäksi, että tarvitaan kestävän kehityksen kysymy tuneita asiantuntijoita. Kestävä kehitys on huomioitava kokonaisvaltaisesti ja läpäisevästi kaikis ohjelmissa. Opettajien kestävän kehityksen osaamista on parannettava. 5. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmissä on huomioitava kestävä on kehitettävä mittareita osoittamaan kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista tarit on nostettava näkyvästi osaksi koulutuksen laatumittareita. Yliopistojen ja ammat koulujen tulosohjauksessa on lisättävä voimakkaasti laadullisia mittareita. Tekniikan yh män aiemmin laatiman strategiaehdotuksen mukaisesti noin 40 % rahoituksesta tulee koulutuksen ja tutkimuksen laatuun. 6. Opetusministeriön kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa on seurattava, miten kest näkyy korkeakoulujen strategioissa ja miten korkeakoulut ovat kehittyneet sovittujen kehityksen mittareiden perusteella. 7. Tekniikan korkeakoulutuksessa on selvitettävä alakohtaisesti olennaisimmat kestävän kysymykset ja huomioitava nämä opintosisältöjen ja osaamistavoitteiden määrittelyss ammattikorkeakouluissa on otettava huomioon alueelliset kestävän kehityksen kysym 8. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajien on tunnettava niin kestävän kehityk periaatteet kuin kestävän kehityksen haasteiden merkitys oman erikoisalan kannalta. koulujen on tuettava opetushenkilökunnan osaamisen kehittämistä kestävän kehityks man omaksumiseen. 9. Kunkin korkeakoulun strategian on ohjattava kestävän kehityksen toimintakulttuuriin sa on huomioitava kestävän kehityksen kysymykset laajasti (ekologinen, sosiaalinen, ta nen, ajallinen ja maantieteellinen ulottuvuus). Korkeakoulujen on omalla toiminnallaa tävä esimerkkiä sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille ja nostettava esiin hyviä käytänteitä kehityksen periaatteiden edistämiseksi. 10. Kestävään kehitykseen liittyvä tieto ja ymmärrys lisääntyvät ja syventyvät jatkuvasti. Te korkeakoulutuksessa on luotava edellytykset elinikäiseen oppimiseen ja oman osaami miseen myös kestävän kehityksen näkökulmasta. 11. Kestävä työura tarkoittaa sitä, että asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen on jatkuv matta taloudellisista suhdanteista. Työehtosopimuksiin on kirjattava selkeämmin, mite tijoiden osaamista kehitetään.

7 kiinteä osa yhteiskuntaa. Yhteiskunnalliset rakenteet ja yksilöiden valinnat vaikuttavat merkitvän kehityksen haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Tekniikan korkeakoulutuksessa pitää ottaa ekniikan yhteiskunnallinen konteksti entistä paremmin. dellisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen on ohjattava parhaan käytettävissä olevan tekniikäyttöönottoon (BAT) ja sen jatkuvaan kehittämiseen. n rinnalle on otettava laajasti käyttöön ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin mittareita. istojen ja ammattikorkeakoulujen on erityisesti tekniikan alalla kannustettava henkilökuntaa iskelijoita aktiiviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. ävä kehitys ja yhteiskunnalliset kysymykset on nostettava esiin kaikessa opetuksessa tekniialan ydinosaamiseen kytkettynä. Kaikille opiskelijoille on ainakin alkuvaiheessa oltava lisäksi nen opintojakso, jossa käsitellään kestävän kehityksen, tekniikan ja yhteiskunnan väliseen eeseen sekä tekniikan etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi kestävän kehityksen opinton ydinosaamista on kestävän kehityksen peruskäsitteiden sisältöjen, sen eri ulottuvuuksien erkittävimpien haasteiden syy- ja seuraussuhteiden käsittely sekä tekniikan rajojen ja mahsuuksien tarkastelu kestävän kehityksen edistämisessä. hityksen haasteet vaativat moniammatillista osaamista. Tarvitaan sekä moni- ja poikkitieteellistä ttä sitä tukevaa tutkimusta. Jokaisen opiskelijan on saatava valmiudet hahmottaa riittävän laaisuuksia. imuksen budjettirahoituksessa, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksessa sekä korkeaujen sisäisessä rahanjaossa on kannustettava ilmiöpohjaiseen moni- ja poikkitieteelliseen mukseen. kelijoiden valmiutta moni- ja poikkitieteelliseen työskentelyyn on kehitettävä panostamalla utuksessa vuorovaikutustaitojen ja jaetun asiantuntijuuden kehittymiseen. emiajattelun kehittäminen opinnoissa on välttämätöntä, jotta opiskelija pystyy hahmottan ilmiöpohjaisia poikkitieteellisiä näkökulmia, elinkaariajattelua ja yleensä kestävän kehitykaajoja kytköksiä kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Kestävä kehitys edellyttää kriittisen ajattelun taitoa ja valmiutta, luovuutta, täysin uudenlaisia asetteluja sekä arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä. Lisäksi kestävää keh vät teknologiset ratkaisut on osattava tuotteistaa. On välttämätöntä kehittää oppimisympäristö tusmenetelmiä niin, että ne tukevat yksilön arvojen ja ajattelun kehittymistä. Aktivoiva ja keskust edellyttää turvallista ja kannustavaa oppimisilmapiiriä. 19. Tekniikan korkeakoulutuksessa on välttämätöntä lisätä opetusresursseja ja vähentää a koja tekniikan yhteistyöryhmän esityksen mukaisesti. Opettaja/opiskelija -suhdetta on tava siten, että opiskelijoita on opettajaa kohden Opettajan roolia on kehitettävä enemmän myös oppimisprosessin ohjaajaksi. Tämä ed tää opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä. Yliopistojen opetustehtävissä toi kelpoisuusvaatimuksiin tulee saada vähintään 30 ECTS-pisteen laajuinen pedagoginen Pidemmän tähtäimen tavoitteena on 60 ECTS-pisteen laajuinen pedagoginen koulutu keakouluopettajien pedagogisessa koulutuksessa on myös huomioitava erityisesti arv vastuullisuuteen liittyvien kysymysten käsittely opetuksessa. Kestävä kehitys on monimuotoinen kysymys, joka saa merkityksensä yhteiskunnallisessa keskuste via tekniikan korkeakoulutettuja tarvitaan, jotta ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ja kansalline muus voidaan turvata. Tekniikan korkeakoulutuksen sidosryhmien yhteistyötä tämän viestin e on jatkettava ja kehitettävä edelleen. Tarvitaan foorumi, jossa voidaan vaihtaa kokemuksia ja ja käytänteitä kestävän kehityksen edistämisestä tekniikan korkeakoulutuksessa sekä sidosryhmien taisten edustajien puheenvuoroja korostamaan, että kestävä kehitys on vakavasti otettava asia. 21. Tekniikan korkeakoulutuksen kestävän kehityksen kansallinen foorumi on järjestettävä lisesti. Tämän lisäksi on järjestettävä sekä monialaisia että alakohtaisia, paikallisia ja alu tilaisuuksia, joissa käsitellään spesifejä kestävän kehityksen kysymyksiä. 22. On selvitettävä mahdollisuudet kannustinjärjestelmän luomiseksi, jossa julkistetaan K arvioinnin perusteella kolme parhaiten kestävän kehityksen periaatteita edistänyttä yl ja ammattikorkeakoulua ja palkinnoksi on annettava paitsi mainetta myös rahaa opetu tutkimuksen kehittämiseen. 23. Tekniikan korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän tyyppistä sidosryhmädialog tettävä edelleen niin kansainvälisellä, kansallisella kuin alueellisellakin tasolla.

8 alaisen tekniikan korkeakoulutuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa kehittyvän ja kilpailukyen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista, tutkimusta ja innovaatioita ihmisja ympäristön hyväksi. Osana tekniikan yhteistyöryhmän työtä todettiin tarpeelliseksi selvit-, mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa tekniikan korkeakoulutukselle ja miten ala tällä a haasteeseen. Tekniikan Akateemisten Liitto TEKissä toteutettiin tutkimus näihin kysymyksiin i. Projektitutkija Annina Takala vastasi tutkimuksen tekemisestä ja raportoinnista. essa on tehty laaja kirjallisuusselvitys ja haastateltu 66 asiantuntijaa kaikista tekniikan korkeakeskeisistä sidosryhmistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Niin haastateltavissa, yhteistyöin tutkimukselle muodostetussa ohjausryhmässä oli edustettuna Suomen johtavia tekniikan ehityksen asiantuntijoita. Julkaisun alussa esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtokä tekniikan yhteistyöryhmän niiden pohjalta esittämät toimenpide-ehdotukset. Varsinaisessa rtissa on käsitelty kestävään kehitykseen, tekniikan rooliin ja kestävää kehitystä edistävään keakoulutukseen liittyviä kysymyksiä kirjallisuuden ja haastattelujen kautta. hitys on kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksytty poliittinen käsite, jonka päämääränä on n edellytysten varmistaminen nyt ja tulevaisuudessa, niin paikallisesti, kansallisesti kuin maailtikin. Keskeisenä kysymyksenä on, miten kaikki toiminta saadaan sopeutettua ympäristön kanstävään kehitykseen liittyviä merkittävimpiä haasteita ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen n ja niiden oikeudenmukainen käyttö, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, sosiaalinen inen sekä väestönkasvu ja ikääntyminen. on keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa. Esimerkiksi ilmastonmuueminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttävät uutta ja innovatiivista teknologiaa, jonovat energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Tekniikan korkeakoulutetut ovat päätöksentekituntijoina avainasemassa kestävän kehityksen kannalta. a haasteena on kokonaiskuvan muodostaminen ja kestävän kehityksen ekologisen, sosiaaliellisen sekä ajallisen ja maantieteellisen ulottuvuuden ottaminen huomioon. Tekniikan koren on annettava nykyistä paremmat valmiudet systeemi- ja elinkaariajatteluun. Kestävän kesteet eivät noudata tiedekuntien rajoja. Tarvitaan ilmiöpohjaista moniammatillista ja -tieteistä ämä edellyttää vuorovaikutustaitojen kehittämistä sekä parempaa ymmärrystä omasta roonnassa. Tekniikan korkeakoulutettujen on ymmärrettävä oman osaamisensa mahdollisuudet aikaisesti myös sen rajat. hitys edellyttää kriittisen ajattelun taitoa ja valmiutta, luovuutta, täysin uudenlaisia kysymyksekä arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä. Kestävää kehitystä edistävät ratkaisut pitää osata tuotteistaa, joten tarvitaan liiketoimintaosaamista. Oppimisympäristöjä enetelmiä tekniikan korkeakoulutuksessa täytyy kehittää niin, että ne tukevat yksilön arvojen ehittymistä. en tulosten mukaan suomalainen tekniikan korkeakoulutus edistää jo yksittäisten ratkaisujen ää kehitystä. Tätä ei kuitenkaan tiedosteta ja kokonaiskuva puuttuu. Jotta tekniikan korkeakouitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa toiminta-ajatusta, täytyy kestävän kehityksen nä ydinosaamiseen kaikissa tekniikan koulutusohjelmissa. Lisäksi korkeakoulujen on omalla n näytettävä esimerkkiä kestävän kehityksen edistämisestä muun muassa kampuksen materiiatehokkuudessa sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa. Den finländska tekniska högskoleutbildningens verksamhetsidé består av att i et dande och konkurrenskraftigt samhälle och näringsliv frambringa den expertis, fo idérikedom som gagnar både människan och miljön. Inom ramarna för den tekn leutbildningens nationella strategiprojekt ansågs det nödvändigt att utreda vilka krav hållbar utveckling ställer på den tekniska högskoleutbildningen samt hur branschen för til ter utmaningen. Undersökningen förverkligades av Teknikens Akademikerförbund (TEK). Pro Annina Takala ansvarade för genomföringen och rapporteringen av undersökningen. Undersökningen består dels av en omfattande och granskade litteraturöversikt och dels av 6 med representanter från den tekniska högskoleutbildningens intressentgrupper och specia ämnesområden inom hållbar utveckling. Samarbetsgruppen, de intervjuade och även unde styrgrupp företräddes av Finlands ledande experter inom teknik och hållbar utveckling. Unde centrala resultat och slutsatser samt den tekniska samarbetsgruppens åtgärdsförslag present kationens inledning. Därefter diskuteras, på basis av litteraturöversikten och de utförda interv tekniska högskoleutbildningen utifrån frågor som anknyter till hållbar utveckling, teknikens ro som befrämjar hållbar utveckling. Hållbar utveckling är både nationellt och internationellt ett allmänt godtaget politiskt b innehållsmässiga syfte är att trygga en god levnadsstandard lokalt, nationellt och globalt, så framtiden. Den centrala frågan är således hur all verksamhet bör anpassas så att den inte öve givningens bärkraft. Till den hållbara utvecklingens mest angelägna utmaningar hör klimatfö naturtillgångarnas nedgång och en rättmätig förbrukning av dem, naturens hotade mångfald, likhet samt befolkningstillväxt och befolkningsåldring. Tekniken har en viktig roll i bemötandet av den hållbara utvecklingens utmaningar. Klimatf och en hållbar förbrukning av jordens naturresurser förutsätter exempelvis ny och innovativ te baserar sig på energi- och materialsnåla lösningar. Här befinner sig de tekniskt högskoleutbild position i form av sina roller som beslutsfattare och experter. Den största utmaningen är emellertid att utforma en helhetsbild över den hållbara utveckli ekologiska, sociala, ekonomiska samt tidsmässiga och geografiska dimensioner den tar. Den te skoleutbildningen bör utvecklas i sådan riktning att den förmår ge de utbildade bättre verktyg sitt system- och livscykeltänkande. Den hållbara utvecklingens utmaningar följer inga yrkes- el gränser och åkallar följaktligen ett tvärvetenskapligt samarbete mellan många samfund. Dett att den tekniska högskoleutbildningen utvecklar dess interaktionsförmåga för att på så vis b urskilja dess egna roll i samhället. En tekniskt högutbildad bör inse det egna kunnandets möjli som dess begränsningar. Hållbar utveckling fordrar kritiskt tänkande, beredskap, kreativitet, skapande av helt nya fråg som tar fasta på olika värderingar samt ansvarstagande i behandlingen av dylika frågor. Man bö duktifiera de tekniska innovationer som hållbar utveckling medför således behövs även affärs Den tekniska högskoleutbildningens undervisningsmiljö och pedagogik bör utformas och utv dessa stöder utvecklingen av individens värderingar och tänkande. Undersökningens resultat visar att den finländska tekniska högskoleutbildningen i viss må främjar enskilda beslut och lösningar som fyller den hållbara utvecklingens premisser. Detta gö utan helhetstänkande och ett medvetet eller metodiskt sätt. För att på bästa möjliga sätt leva

9 och fundamental del av alla dess tekniska utbildningsprogram. Därutöver bör högskolorna ott exempel genom att bland annat uppträda material- och energieffektivt samt genom att e personalens och studerandes välmående. CT mission of the Finnish engineering education is to benefit people and the environment ough providing knowledge and skills, research and innovations for the society and business. As part of the National Strategy Project for the Engineering Education it was seen necessary to d out what kind of learning objectives do the challenges associated with sustainable developon the Finnish engineering education and how have the units providing engineering educaed to these challenges. Therefore, a research study was conducted at the Finnish Association ngineers TEK. Project researcher Annina Takala was responsible for conducting and reporting ch study consisted of an extensive literature survey and interviews of 66 experts of all key of engineering education. The leading Finnish experts on technology and sustainable deere represented among the interviewees, the National Cooperation Group and the steering research study. The main results and conclusions of the study as well as the proposals for action al Cooperation Group are presented in the beginning of this publication. The actual research ts the issues on sustainable development, as well as, the role of technology and engineering r sustainable development based on the results of the literature review and interviews. e development is a nationally and internationally accepted political concept, in which the obssure the prerequisites of good life now and in the future, locally, nationally and globally. The stion is how all activities can be adapted to the ecological carrying capacity. The main chalmate change, depletion of natural resources and their equitable use, diminishing biodiversity, f social inequity, population growth and aging of the population. y plays a key role in responding to the challenges associated with sustainable development., mitigating climate change and sustainable use of natural resources require new and innology that has energy and material efficiency as its starting point. Engineers act as decisionxperts and play a decisive role in advancing sustainable development. hallenge is to achieve a holistic view on sustainable development that simultaneously takes the environmental, social and economic aspects, in addition to the temporal and spatial digineering education needs to prepare students better, than it currently does, for systemic and king. Challenges of sustainable development are interdisciplinary by nature. Cooperation bent professions and disciplines is needed. This calls for improved communication skills and rstanding of the role of engineering in the society. Engineers need to understand the possibilithe limitations of their knowledge and skills. sustainable development requires critical thinking, creativeness and shifting focus from sinroblems into defining problems. Also values and questions concerning societal responsibility etter addressed in engineering education. New technological solutions promoting sustainable ment and teaching methods in engineering education need to be advanced to support the d of personal values and independent thinking. The findings of the present research indicate that the Finnish engineering education alread sustainable development. However, sustainability is not an approach consciously chosen. The w sustainability is carried out is, for example, in the form of isolated courses and research projects picture of the overall situation is missing. In order to follow the mission of the Finnish enginee tion, knowledge and skills related to sustainable development need to be included among th ing objectives in all degree programmes of engineering. And moreover, the higher education need to become best practice examples for enhancing sustainable development in their own a instance, through material and energy efficiency of the campus and enhancing the well-being students.

10 eto: Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset iv ä xiv ndrag xv t xvi danto 2 kimuksen toteuttaminen 4 KIMUKSEN OHJAUSRYHMÄ 4 KIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUKSEN RAKENNE 5 EISTO JA MENETELMÄT 6 KIMUSRAPORTIN RAKENNE 9 stävän kehityksen viitekehys 10 PÄRISTÖHUOLESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN 10 TÄVÄN KEHITYKSEN DISKURSSI 12 TÄVÄN KEHITYKSEN ULOTTUVUUDET 14 TÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEET 21 TÄVÄN KEHITYKSEN MITTAAMINEN 23 NTEET JA ARVOT SUOMESSA 30 niikka ja kestävä kehitys 32 TAUTUMINEN TEKNIIKKAAN JA LUONTOKÄSITYKSET 32 NIIKAN JA YHTEISKUNNAN SUHDE 33 INÖÖRIEN ROOLI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ 35 TÄVÄ TEKNOLOGIA EKOLOGISESTI KESTÄVÄ TEKNOLOGIA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ TEKNOLOGIA KESTÄVÄ INNOVOINTI 48 stävä kehitys ja korkeakoulutus 49 PÄRISTÖKASVATUKSESTA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄÄN KOULUTUKSEEN 49 TÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS 50 TÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ KOULUTUS SUOMESSA 52 RKEAKOULUTUKSEN ROOLI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ 55 NIIKAN KORKEAKOULUTUS JA KESTÄVÄ KEHITYS 60 6 Kestävää kehitystä edistävä korkeakoulutus 6.1 NÄKÖKULMIA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KORKEAKOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEEN KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN ERIKOISTAVA KOULUTUS KESTÄVÄ KEHITYS KORKEAKOULUN ARJEN KÄYTÄNNÖISSÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPINTOJAKSO TAI -KOKONAISUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN INTEGROINTI KAIKKEEN KOULUTUKSEEN KESTÄVÄ KOULUTUS KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN 6.2 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ PEDAGOGINEN MALLI 6.3 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KOULUTUKSEN RAKENNUSOSIA 6.4 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KORKEAKOULUTUKSEN INDIKAATTORIT 6.5 ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA 6.6 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KORKEAKOULUTUKSEN ESTEITÄ 6.7 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KORKEAKOULUTUKSEN MUUTOSVOIMIA 7 Haastattelujen tulokset ja analyysi 7.1 KESTÄVÄ KEHITYS HAASTATTELUISSA 7.2 KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE TUNNISTETUT HAASTEET 7.3 TEKNIIKAN KORKEAKOULUTETTUJEN ROOLI KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ 7.4 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN 7.5 KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 8 Nykytila suomalaisessa tekniikan korkeakoulutuksessa 8.1 YLEISKUVA 8.2 AMMATTIKORKEAKOULUT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU YRKESHÖGKOLAN NOVIA 8.3 YLIOPISTOT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU TURUN YLIOPISTO VAASAN YLIOPISTO ÅBO AKADEMI 9 Pohdinta

11 132 eknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän kokoonpano 134 aastattelurunko 136 ista haastatelluista 138 petusministeriön kestävän kehityksentoimenpide-ehdotukset oulutukselle 140 t 142

12 6 käynnistettiin teknillisen korkeakoulutuksen strategiaprojekti ja saman vuoden marrasiikan Akateemisten Liitto TEK ry järjesti Aulangolla strategiatapahtuman, jonka tuloksena teknillisen korkeakoulutuksen kansalliselle strategialle. Tekniikan alan korkeakoulutuksen ian uudistaminen kirjattiin myös Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan (2007, 30) TEK, Teknillinen korkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, EVTEK-ammattija Uusi Insinööriliitto ry esittivät teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmista luomaan alan kansallinen strategia. Opetusministeriö tuki esitystä ja osoitti määrätyöryhmän perustamiseksi. Yhteistyöryhmän väliraporttina julkaistiin tammikuussa 2008 rkeakoulutuksen kansallinen strategia Yhteistyössä tekniikasta hyvinvointia. Strategia sisältää n ja toimintaympäristön analyysin, yhteisen vision suomalaisen teknillisen korkeakoulutukudesta, toive- ja uhkaskenaarion sekä suunnitelman strategisista tavoitteista ja toimenpiteisuttamiseksi. (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, ) hitys nähdään teknillisen korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa yhtenä toimintaymdinä. Siihen liittyvät muun muassa ympäristö- ja energiateknologiat avainroolissa, ilmasen vaikutukset esimerkiksi logistiikkaan ja turvallisuuteen, teknologian mahdollisuudet mpäristön hyvinvoinnin lisäämisessä, globaali yhteiskuntavastuu sekä se, miten ympäristötautuvat tekniikkaan: nähdäänkö tekniikka ongelmien ratkaisijana vai aiheuttajana. (Tekeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 19.) ehityksen kysymysten nähdään olevan tärkeässä roolissa tekniikan korkeakoulutuksen vetoajatellen. Strategiaraportin päälinjoissa todetaan (emt. 34): suudessa tavoitteeksi on asetettava, että teknillinen korkeakoulutus vetää puoleensa monenlaisia skeisestä ongelmanratkaisusta kiinnostuneita nuoria. Nuorten piirissä teknillinen korkeakouludään ratkaisuna kestävän kehityksen haasteisiin, mikä parantaa myös alan houkuttelevuutta ja ityksen merkitys tekniikan korkeakoulutuksen toimintaympäristössä nousi esiin jo vuosina toteutetussa teknillisen korkeakoulutuksen tulevaisuutta luotaavassa ennakointihankkeessa Ennakointihankkeen mukaan tekniikan korkeakoulutuksen toimintaympäristön todennäjä ovat muun muassa energia- ja ympäristöteknologian sekä hyvinvointi- ja terveysteknokehittyminen. Toimintaympäristön kehittymisen epävarmuustekijöitä olivat puolestaan uoltosuhteen ja monikulttuurisuuden kehittyminen, humanistisen ja teknologisen kulttuuinen, eettisten arvojen merkitys yhteiskunnassa ja erityisesti liiketoiminnassa sekä se, onko mpäristön hyvinvointi globaalisti tärkeä tavoite. (Korhonen-Yrjänheikki 2004, ) korkeakoulutuksen kansallisessa strategiassa todetaan, että on selvitettävä, mitä osaamistarkehitys (sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen) asettaa teknilliselle korkeakoulutukselle elle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen. Yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan orkeakoulutus ja tutkimus edistää jo tällä hetkellä merkittävästi ihmisten ja ympäristön hyvinta tämä on tehtävä paremmin näkyväksi ja mahdolliset puutteet on korjattava. (Teknillisen tuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 34.) yhmän mukaan teknilliseen korkeakoulutukseen on tehtävä kestävän kehityksen toimen- (Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä 2008, 34 35). Toimenpideeksi TEKissä toteutettiin tutkimus kestävästä kehityksestä tekniikan korkeakoulutuksessa toukokuun 2008 ja huhtikuun 2009 välillä. Tähän raporttiin on koottu tutkimuksen merk havainnot. Liitteessä 1 on esitetty tekniikan yhteistyöryhmän kokoonpano. Yhteistyöryhmän nimi l strategiaprojektin aikana teknillisen korkeakoulutuksen kansallisesta yhteistyöryhmästä te teistyöryhmäksi. Termin teknillinen korkeakoulutus ohella on käytetty myös tekniikan lutusta.

13 KIMUKSEN OHJAUSRYHMÄ le muodostettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi TEKin koulutus- ja työvoimasikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja sihteerinä tutkimuksen tekijä Annina Takala. ä edusti laajasti eri sidosryhmiä ja näkökulmia kestävän kehityksen haasteisiin tekniikan tuksessa. Ohjausryhmän jäsenet on esitelty taulukossa 1. mä kokoontui kuusi kertaa ja välisenä aikana, joista kaksi kertaa työerkeissä. Työseminaarissa suunniteltiin tutkimuksen empiirisen osion toteutta alustavien tulosten pohjalta tutkimusraportin rakennetta ja toimenpide-ehdotuksia. isten välillä työskentelyä jatkettiin ohjausryhmän sähköpostilistalla. Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa -tutkimuksen ohjausryhmä en anen o ppinen la Asiantuntija, tekniikan yhteistyöryhmän jäsen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Koulutuspäällikkö, kestävän kehityksen koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö, TEKin koulutusvaliokunnan jäsen SanomaWSOY Oyj Kestävän kehityksen koordinaattori Työ- ja elinkeinoministeriö Lehtori, bio- ja ympäristötekniikka Tampereen teknillinen yliopisto Ylitarkastaja, opetusministeriön yhteyshenkilö tekniikan yhteistyöryhmässä Opetusministeriö Opettaja, TEKin koulutusvaliokunnan jäsen Keravan ammattiopisto iö Kansanedustaja, Kokoomus ra Emeritusprofessori, TEKin koulutusvaliokunnan jäsen Teknillinen korkeakoulu ä Erityisasiantuntija, TEKin koulutusvaliokunnan jäsen rikangas Yksikönjohtaja, koulutus- ja työvoimapolitiikka, tekniikan yhteistyöryhmän jäsen, Uusi Insinööriliitto ä Opiskelijaedustaja, TEKin koulutusvaliokunnan jäsen sela Global product manager, GE Healthcare Finland Oy Yliopettaja, graafinen tekniikka Metropolia Ammattikorkeakoulu Asiamies, tekniikan yhteistyöryhmän sihteeri, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Kestävää kehitystä lähestyttiin Suomen kestävän kehityksen strategiassakin käytetyn mah en viitekehyksen kautta, jonka mukaan kestävässä kehityksessä tuleville sukupolville jätetää yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut (Suomen kestävän kehityksen toimikunn strategiaryhmä 2006). Mahdollisuuksia tulkitaan laajasti niin ekologisesta, sosiaalis-kulttuu taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimusongelma muotoutui teknillisen korkeakoulutuksen strategian pohjalta seuraavaksi: Mikä on tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen roo suuksien luomisessa ja turvaamisessa nykyisille ja tuleville sukupolville? Tutkimusongelma raaviin tutkimuskysymyksiin: Tutkimuskysymykset Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa tekniikan korkeakoulutukselle? Miten tekniikan korkeakoulutus tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Miten kestävään kehitykseen liittyvien osaamistarpeiden ennakoidaan kehittyvän tulevais Minkälaisia suunnitelmia teknillistä korkeakoulutusta tarjoavilla yksiköillä on kestävän keh haasteisiin vastaamiseksi? Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin yhteiskunnassa teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa? Tutkimuksen alussa perehdyttiin tekniikan korkeakoulutuksen toimintaympäristöön kirja tyksin. Taustana toimi teknillisen korkeakoulutuksen ennakointihanke FuturEng ja kansal giaprojektin aineisto. Toimintaympäristöön perehtyminen muodosti pohjan kestävän kehit haasteiden määrittelylle tekniikan alan näkökulmasta. Tutkimuksen toteuttaminen jakautui selvitykseen ja tutkimushaastatteluihin (ks. kuva 1). TUTKIMUSKYSYMYSTEN MÄÄRITTELY Mitä osaamistarpeita kestävä kehitys asettaa tekniikan korkeakoulutukselle ja miten ala tällä hetkellä vastaa haasteeseen? Miten osaamistarpeet kehittyvät tulevaisuudessa? Miten voitaisiin viestiä nykyistä paremmin teknologian roolista ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnissa? HAASTATTELUT Kestävän kehityksen haasteet tekniikan korkeakoulutukselle, miten ala vastaa haasteeseen? Keskeiset sidosryhmät, asiantuntijat Aineiston analyysi: TUTKIMUSRAPORTTI KIRJALLISUUSSELVITYS: Tausta, nykytilanne, ja haasteet Teknilikan yhteistyöryhmä: kestävän kehityksen TOIMENPIDE-EHDOTUKSE Kuva 1: Tutkimuksen rakenne.

14 tiin teemahaastatteluilla, koska sen todettiin sopivan menetelmänä parhaiten kestävän ltaiselle moniulotteiselle aiheelle. Kestävä kehitys käsitetään tilannekohtaisesti hyvin eri n huomioiminen lomakekyselyn valmistelussa olisi ollut hyvin haasteellista. Haastattelut istavat laajemman taustoituksen tekniikan yhteistyöryhmän työstä ja kansallisen strategian misen. Teemahaastattelussa eli puolistrukturoidussa haastattelussa edetään yksityiskohtaisn sijaan tiettyjen teemojen varassa (ks. Hirsjärvi & Hurme 2008, 48). Haastattelurunko ri sidosryhmien välillä. Haastattelurungon perusmalli on esitetty liitteessä 2. Korkeakouuissa kysymyksissä on hyödynnetty Virtasen, Rohwederin ja Sinkon (2008a) kehittämiä yksen indikaattoreita (ks. myös tämän raportin luku 6.4). ina oli laaja joukko tekniikan korkeakoulutuksen sidosryhmien edustajia ja kestävän ketuntijoita. Sidosryhmien tunnistamisessa käytettiin Korhonen-Yrjänheikin (2005) kehitlmää. Tekniikan korkeakoulutuksen vaikuttajasidosryhmiin (primary stakeholders) voidaan sa laskea kuuluvan teknillisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit, poliittiset etusministeriön ylimmät virkamiehet, yritysten ylin johto sekä tutkimusorganisaatioiden ikuttavuuden kannalta toissijaisiin sidosryhmiin (secondary stakeholders) voidaan laskea sa tekniikan alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat, tekniikan alan koulutusyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta, diplomi-insinöörit sekä insinöörit teltavia pyrittiin valitsemaan molemmista sidosryhmistä. ltyjen sidosryhmien lisäksi ohjausryhmässä koettiin tärkeäksi haastatella kestävään kehin myös muiden ministeriöiden kuin opetusministeriön virkamiehiä ja kansalaisjärjestöjen inajärjestöjen edustajia. Sidosryhmät ja haastateltavien valintakriteerit on esitetty kuvassa YLIOPISTOT JA AMK:T, JOISSA TEKNILLISTÄ KORKEAKOULUTUSTA 7 yliopistoa 7 AMK:a tavoitteena löytää parhaita käytänteitä 4/7 ollut mukana SUDENET-verkostossa maantieteellinen kattavuus eri tekniikan koulutusalat edustettuina yht. 24 haastattelua KANSALAISJÄRJESTÖT erit. kuluttaja-näkökulma yht. 4 haastattelua TYÖMARKKINA- JÄRJESTÖT työnantajat ja -tekijät yht. 4 haastattelua OPISKELIJAT SYL/SAMOK satunnaisesti valitut suositellut yht. 5 haastattelua MUUT Asiantuntijat, kuntaliitto, uskonnon edustaja yht. 6 haastattelua TUTKIMUS- JA RAHOI- TUSORGANISAATIOT VTT, Tekes, Suomen Akatemia, Sitra yht. 4 haastattelua HAASTATELTAVIEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET: eri sidosryhmät edustettuna asiantuntemus erilaiset näkemykset edustettuna teknologiaoptimismi kasvukritiikki kestävän kehityksen heikko tulkinta vahva mahdollisuudet vaikuttaa yleispeittävyys ikä sukupuoli POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT Kansanedustajia ja kunnallispoliitikkoja yht. 6 haastattelua ELINKEINO Diplomi-ins insinöörien merkittävim työllistäjät, PK-yritysten yht. 7 haast MINISTERI Maa- ja met nisteriö (MM Työ- ja elink riö (TEM) Ympäristöm Liikenne- ja nisteriö (LVM Opetusmin yht. 6 haast Kuva 2: Sidosryhmät ja haastateltavien valinta. Tutkimuksessa oli kyse harkinnanvaraisesta otoksesta eli haastateltavat valittiin tutkimukse jen kriteerien perusteella (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Haastateltavia etsitti olevien kontaktien avulla pääasiassa ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän kautta. Tavoitteena o tateltavien joukossa olisi edustettuna myös kriitikoita, jotta saadaan mukaan tutkimuskoh kastelunäkökohdat (Korhonen-Yrjänheikki 2005, 117). Vaikka kestävää kehitystä vastustavi oli vaikea löytää, edustavat haastatellut kuitenkin laajasti eri näkökulmia aiheeseen. Kestäv tarkastellaan usein niin kutsutun vahvan ja heikon kestävyyden kautta. Haastateltavista löyt van kuin heikon tulkinnan kannattajia. Lista haastatelluista löytyy liitteestä 3. Pääasiassa haastateltavat löytyivät melko helposti ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän konta oinnin kautta. Suhtautuminen tutkimukseen oli hyvin myönteistä. Elinkeinoelämän puolel erityisesti PK-yrityksistä oli hankala löytää haastateltavia. Osaltaan yrityshaastattelujen sopim hankaloittaa taloudellinen tilanne. Jäljempänä on käsitelty erikseen korkeakoulujen haastat lintaa ja haastatteluja. Lehtori Simo Isoaho Tampereen teknillisestä yliopistosta (TTY), kansanedustaja Sanna Pe lutusyksikön johtaja Hannu Saarikangas UIL:stä toimivat sekä haastateltavina että ohjausryh nä. Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski suositteli haastateltavaksi Sim jolla on pitkä kokemus ja syvällinen asiantuntemus kestävästä kehityksestä niin kansallisella tasolla. Myös Sanna Perkiön ja Hannu Saarikankaan kohdalla todettiin, että heidän asiantun olisi hyvä saada hyödynnettyä tutkimuksessa, kun he eivät aikataulullisista syistä pystynee osallistumaan ohjausryhmän työskentelyyn.

15 avien toivottiin edustavan myös muita kuin tekniikan aloja. Lopulta noin 60 prosentilla a oli taustallaan tekniikan korkeakoulutus. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että haastateltaedustavuus oli melko hyvä. Haastateltavien joukossa oli eri ikäryhmät edustettuna ja naisia sta oli 48 %. avia oli yhteensä 66 ja haastattelut toteutettiin lokakuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä ä korkeakouluissa tehdyistä haastatteluista tehtiin ryhmähaastatteluna, mutta suurin osa ahdenkeskisenä henkilöhaastatteluna. Haastattelut olivat kestoltaan vajaasta puolesta tunhteen tuntiin. Neljää haastattelua ei nauhoitettu haastateltavan toiveesta tai olosuhteiden, eluisan tilan takia. Näiden haastattelujen kohdalla tehtiin muistiinpanot, jotka haastattevielä kirjoitettiin auki. hoitetut haastattelut purettiin eli litteroitiin. Suurin osa haastatteluista on litteroitu sanasoska kyseessä ei ollut diskurssianalyysiin perustuva tutkimus, ei äännähdyksiä, taukoja ja kirjattu ylös. Koska haastatteluja oli mittavasti, ei viimeisimpiä haastatteluja ole litteroitu, vaan aiempien haastattelujen pohjalta muodostunut näkemys tärkeistä teemoista ja paihjasi litterointia. Kyseessä oli siis sisäisesti vuorovaikutteinen tutkimusprosessi; analysointi osin samanaikaisesti aineiston keruun kanssa. ut tta korkeakouluissa kartoitettiin yksiköiden kirjallisten dokumenttien, kuten strategioiden esuunnitelmien avulla sekä haastattelemalla yksikön kestävästä kehityksestä vastaavia henistoista tutkimuksessa oli mukana kaikki seitsemän, jolla on diplomi-insinöörin tutkinnonet eli Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. orkeakouluista tutkimuksessa oli mukana myös seitsemän yhteensä 21 ammattikorkeakoulussinööri (AMK):n tutkinnonanto-oikeudet. Tutkimuksessa toivottiin löydettävän hyviä käyammattikorkeakouluista valittiin neljä, jotka olivat olleet mukana SUDENET-verkostossa eli ityksen ammattikorkeakouluverkostossa. Oletuksena oli, että näissä ammattikorkeakouluissa kestävän kehityksen kysymyksiä kattavasti koko korkeakoulun kannalta. Tällä perusteella valittiin Kymenlaakson AMK, Oulun seudun AMK, Savonia AMK ja Yh Novia. mmattikorkeakoulujen kohdalla valintakriteereinä oli niiden merkitys insinöörikoulutuk-, maantieteellinen kattavuus ja se, että eri tekniikan koulutusalat olisivat mahdollisimman ttuina. Lisäksi ulkomaisten esimerkkien perusteella havaittiin, että suuret muutokset tai korkeakoulussa ovat tärkeitä tilaisuuksia yleisen toimintakulttuurin ja opetussuunnitelmien si ja kestävän kehityksen huomioimiseksi. Tällä perusteella päätettiin tutkimukseen ottaa 08 EVTEK- ja Stadia-ammattikorkeakouluista yhdistynyt Metropolia AMK sekä Yh Sydenska Yh:sta muodostunut Yh Novia. Edellä mainittujen lisäksi tutkimuksessa sisällytettiin ja Tampereen ammattikorkeakoulut. lujen valinnassa käytettiin apuna teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen profiilikartan tietoja. Huhtikuussa 2009 julkaistusta profiilikartasta on löydettävissä kootusti tilastotietoja ista ja niiden profiileista. (Tekniikan yhteistyöryhmä painossa-b.) lujen osalta haastateltavat henkilöt pyrittiin löytämään pääasiassa ottamalla yhteyttä korhallintoon ja kysymällä haastateltavia. Muutamissa korkeakouluissa on erikseen nimetyt ityksen vastuuhenkilöt, joihin otettiin suoraan yhteyttä. Monissa korkeakouluissa ei ole kesyksestä vastaavaa henkilöä. Usein näissä tapauksissa hallinnosta neuvottiin haastattelemaan ympäristötekniikan opetuksesta vastaavaa henkilöä. Tällöin kokonaiskuvan muodostamin koulun kestävän kehityksen toiminnasta jäi usein hataraksi. Kahdessa yliopistossa todettiin pyyntöjen myötä tarve selvittää kestävän kehityksen huomiointi korkeakoulutuksessa hallin Opiskelijoiden osalta kolme haastateltavaa valittiin haastateltavan opettajan suositusten Kaksi näistä haastateltavista oli ympäristötekniikan alalta. Opiskelijoiden kohdalla eri tekn edustavuus ei toteutunut kovin hyvin. Alkuperäisenä ajatuksena oli toteuttaa merkittävä o jahaastatteluista satunnaisotoksella kampuksella liikkuneista opiskelijoista. Tämä osoittautu hankalaksi toteuttaa, koska monet eivät olleet halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Usea kokivat, ettei heitä kannattanut heidän tietojensa pohjalta haastatella, osa taas vetosi kiireesee ja tenttien keskellä. Opiskelijoiden edustajana oli tarkoitus haastatella myös opiskelijajärjest jia mutta haastattelu saatiin sovittua ja toteutettua ainoastaan SYL:n hallituksen edustajan k Aineiston analyysi Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä. Tässä menetelmässä aineistosta pyritää tamaan tiivistetty kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Kuvaus kytkee tulokset ilmiön laajempaan ja muihin aihepiiriä koskeviin tutkimustuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.) Littero teemoiteltiin tutkimuskysymysten ympärille. Apuna käytettiin myös haastattelurungon te pulta teemat yhdistettiin eri sidosryhmien kohdalta. Alkuperäisenä ajatuksena oli pyrkiä ain lön erittelyssä jonkin asteiseen kvantifiointiin ja vertailla eri sidosryhmien välisiä näkemyk kuitenkaan onnistunut, sillä sidosryhmien välillä ei ollut luokittelujen välillä juuri havaitt Näkemyserot eivät siis selittyneet sidosryhmätaustan mukaan. Analyysiä voi kuvailla lähtökohdiltaan teoriasidonnaiseksi. Aineiston analyysi ei suoraan teoriaan, mutta analyysistä on tunnistettavissa aikaisemman tiedon vaikutus. Teorialähtöisee verrattuna tarkoituksena ei ollut olemassa olevan teorian testaaminen. (Saaranen-Kauppin niekka 2006.) Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostus ja aineiston analyysi tapahtuiva 2.4 TUTKIMUSRAPORTIN RAKENNE Tutkimuksen haastattelujen tulokset on esitetty luvuissa seitsemän ja kahdeksan. Luvussa s esitetty kaikkiin haastatteluihin perustuen yleisiä näkemyksiä kestävästä kehityksestä sekä kestävä kehitys tarkoittaa, miten se näkyy ja miten sen tulisi näkyä tekniikan korkeakoulu tekstissa. Luvussa kahdeksan on esitetty yleisarviot tilanteesta suomalaisissa tekniikan korke tarjoavissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Lisäksi on esitetty lyhyet kuvaukset tu valittujen korkeakoulujen kestävän kehityksen työstä kirjallisuuteen ja haastatteluihin perust ta käytänteitä eri korkeakoulujen osalta on nostettu esiin myös luvuissa viisi ja kuusi. Haastattelut ovat pitkälti ohjanneet taustoittavien lukujen 3 6 kirjoittamista ja raportin muodostunut haastattelujen teemoituksen ympärille. Luvussa kolme esitellään kirjallisuut tuen näkemyksiä kestävän kehityksen viitekehyksestä. Luvussa neljä puolestaan pohditaan kestävän kehityksen suhdetta. Luvussa viisi käsitellään korkeakoulutuksen roolia yleisesti korkeakoulutuksen roolia spesifimmin kestävän kehityksen edistämisessä. Luvussa kuusi esit sia näkökulmia ja esimerkkejä kestävää kehitystä edistävän koulutuksen toteuttamiseen. Tutkimuksen johtopäätökset ja tekniikan yhteistyöryhmän ja tutkimuksen ohjausryhmän mat toimenpide-ehdotukset on esitetty raportin alusta löytyvästä erillisestä yhteenveto-osios lopussa on esitetty lyhyt pohdinta tutkimuksen toteuttamisesta ja jatkotutkimusaiheista.

16 PÄRISTÖHUOLESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN tys -ajattelun taustalla voidaan nähdä olevan ympäristöhuolen herääminen 1960-luvun lonnen ympäristö oli käsitetty henkilön, olion tai asian ympärillä olevien olioiden ja ilmiaisuudeksi. Nykyisessä kielenkäytössä ympäristö ei Hailan (2001a) mukaan kohdennu yhtä n ympäröitynä on koko inhimillinen yhteiskunta. Ympäristöön lasketaan kuuluvaksi kaikki n olemassaoloa määrittävät tekijät. (emt., 9 11.) huolessa oli kyse pelosta, että inhimillisen elämän edellytykset voivat murentua ympärisuvien uhkien seurauksena globaalisti (Haila 2001a, 10). Eräs teollisen aikakauden varhaitärkeimmistä ympäristöhuolen herättäjistä oli Rachael Carsonin teos Äänetön kevät (1964, 2), jossa tuotiin esiin kemikalisoitumisen ja erityisesti DDT:n aiheuttamia vaikutuksia ymihmisten terveyteen. Carsonin teoksen on katsottu herättäneen ihmiset siihen, että ihminen toketjua ja altistuu täten myös ympäristömyrkyille. Toinen merkittävä teos oli Rooman achusetts Institute of Technologyn (MIT) systeemidynamiikan tutkimusryhmältä tilaama un rajat, joka ilmestyi vuonna Raportissa esitettiin erilaisia skenaarioita väestönkasonvarojen käytön rajojen liittymisestä toisiinsa ja esitettiin varoitus rajojen ylittymisestä, jos n toimintatapoja ei saada radikaalisti muutettua. tuhoutumisesta oli kuitenkin koettu huolta jo paljon ennen 1960-lukua. Tyypillisesti kyse sestä luonnonsuojelusta, jossa tavoitteena oli koskemattoman luonnon, erämaan säilyttäakkaitakin kannanottoja esitettiin luonnonsuojelun ja uuden luontoa kunnioittavamman lesta jo 1800-luvun loppupuolella. (Haila 2001b, ) Teollisuuden aiheuttamat tuhot ympäristölle ja terveydelle nousivat myös esiin 1900-luvun vaihteessa (Macnaghten & Urry äristöhuolen taustalla vaikuttaneet ympäristön pilaantumiseen liittyvät ongelmat oli tiedosmmän aikaa, mutta Hailan (2001b) mukaan ympäristöhuoli nousi keskiöön vasta teessa. Tähän vaikutti erityisesti huoli ydinaseiden aiheuttamasta radioaktiivisesta saasteesta tuottamien kemiallisten yhdisteiden leviäminen ympäristöön. Ympäristöongelmia ei enää isinä, hallittavina ongelmina vaan yhteiskunnan ja ympäristön välillä koettiin vallitsevan aiken kattava kriisi. (Haila 2001b, ) hityksen nousu keskusteluun tys -käsitteen nousu kansainväliseen poliittiseen keskusteluun voidaan nähdä pyrkimyksenä en ympäristöhuoleen. Ympäristökriisistä keskusteltiin 1972 Tukholmassa järjestetyssä Yhkansakuntien (YK) ensimmäisessä ympäristökonferenssissa, mutta kestävä kehitys -termiä ttävästi ensimmäisen kerran Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa Bostonissa vuonstonissa kestävää kehitystä lähestyttiin kolmiulotteisesta näkökulmasta, joka sisälsi kulttuuisen ja ympäristötaloudellisen ulottuvuuden. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) F:n eli Maailman luonnonsäätiön ja YK:n ympäristöohjelman UNEP:n kanssa julkaisi n World Conservation Strategy: Living Resource Conservation for Sustainable Development, josehitystä käsiteltiin lähinnä ekologisen kestävyyden näkökulmasta. (Malaska 1994, 2009.) estä oli kuitenkin puhuttu jo paljon aikaisemmin kestävän tuoton (sustainable yield) taeydessä. Kestävä tuotto oli omaksuttu etenkin metsä- ja kalatalouden piirissä 1900-luvun astamaan pyrkimystä kerätä talteen vain luonnonvarojen vuotuinen tuotto kajoamatta tuoton perustana olevaan pääomaan (Haila & Lähde 2003b, 12). Yhteinen tulevaisuutemme Varsinaisesti kestävä kehitys nousi kansainväliseen keskusteluun 1980-luvulla erityisesti G Brundtlandin johtaman Yhdistyneiden kansakuntien Ympäristön ja kehityksen maailma (niin kutsutun Brundtlandin komission) raportin Yhteinen tulevaisuutemme myötä. Raport vuonna YK:n yleiskokous oli antanut komissiolle tehtäväksi laatia pitkän aikavälin ym tegian, joka mahdollistaisi kestävän kehityksen vuoteen 2000 mennessä ja pitkälle sen jälke päristön ja kehityksen maailmankomissio 1987, 5). Kestävä kehitys määriteltiin raportissa k joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää oma (emt, 26). Ympäristö- ja kehityskysymykset nivoutuvat raportissa esitetyn tulkinnan muka mättä yhteen muodostaen mutkikkaan syiden ja seurausten vyyhdin (emt, 21). Brundtlandin komission raportti muodosti pohjan vuoden 1992 Rio de Janeiron YK:n y kehityskonferenssille, jossa kestävän kehityksen ajatus tunnustettiin ensimmäistä kertaa k liittisella tasolla ja maailman hallitukset sitoutuivat edistämään kestävää kehitystä (Suom kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhmä 2006, 30). Konferenssissa hyväksyttiin Ri sen ohella Agenda 21 -toimintaohjelma, joiden haluttiin muodostavan yhteisen viitekehyks osallistujavaltioiden konkreettisille toimille kestävän kehityksen tavoittelussa. Isoahon (200 Johannesburgin kokouksen valmistelun tausta-asiakirjat selkeästi osoittavat, että kehittynei saavutukset ja kiinnostus kestävän kehityksen edistämiseen olivat siihen mennessä pääasiassa lähinnä omien maidensa ekologista tilannetta parantaviin toimiin. Globaalin tason kestävy telu sosiaalisuus huomioiden oli jopa heikentynyt suhteessa jo Tukholmassa käytyihin kesku Rion kokouksessa määriteltyihin päämääriin. Vuosituhattavoitteista Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokoukseen YK:n 55. yleiskokous eli niin sanottu Vuosituhannen kokous (The Millennium Assembly of Nations) järjestettiin vuonna 2000 New Yorkissa. Kokouksen päätöslauselmana 55/2 hyväk vuosituhatjulistus, johon sisältyy koko maailmaa koskevia kehitystavoitteita. Tavoitteet p vuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Kahdeksan julistukseen sisältyvää tavoitetta on erityise esiin YK:n piirissä ja niitä kutsutaan vuosituhattavoitteiksi (Millennium Development Goal YK-liitto 2009.) Vuosituhattavoitteita voidaan pitää kansainvälisinä konkreettisina tavoittein ritään kestävään kehitykseen (UNESCO 2005). Vuonna 2002 eli kymmenen vuotta Rion konferenssin jälkeen järjestettiin Johannesburgis tävän kehityksen huippukokous, jonka tarkoituksena oli arvioida ja vahvistaa Agenda 21:n noa. Johannesburgissa hyväksyttiin poliittinen julistus ja Johannesburgin toimintasuunnitel kehityksen edistämiseksi. (Ympäristöministeriö 2008.) Rohwederin (2008b, 19) mukaan hu oli merkittävä kestävän kehityksen tasapainoisen edistämisen näkökulmasta, sillä siellä koro tävällä kehityksellä olevan kolme toisiaan tukevaa ulottuvuutta; ekologinen, sosiaalinen ja ta Melén-Paason (2008) mukaan käsitteellinen muutos oli luonnollinen, sillä vuosituhanne keskustelu globalisaation maailmanlaajuisista vaikutuksista ja eriarvoisuudesta lisääntyi. Baltic 21 -ohjelma Jäppisen (2006) mukaan Suomen kannalta huomattavin alueellinen kestävän kehityksen v ollut Itämeren maiden pääministerien vuonna 1996 perustama Baltic 21 -ohjelma, An Ag

17 a Region. Ohjelman tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä Itämeren maiden alueelomioon sekä ympäristölliset että sosiaalis-taloudelliset näkökulmat. (emt, 14.) Baltic 21- lma hyväksyttiin vuonna 1998 Itämeren valtioiden neuvoston (Council of the Baltic Sea inisterikokouksessa, mutta sitä on täydennetty myöhemmin sektorikohtaisilla raporteilla, 3). Suomi on nyt kuitenkin eronnut Baltic 21 -ohjelmasta ja keskittyy Euroopan Unionin liittisiin ohjelmiin. itys Suomessa llitus perusti vuonna 1993 kestävän kehityksen toimikunnan, jonka tehtävänä on edistää estävän kehityksen kysymyksissä Suomessa. Pääministeri on toiminut toimikunnan pua vuoteen 2007 asti. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen puheenjohtajana on toiminut Tarja Cronberg. (Ympäristöministeriö 2009b.) Vuonna 2006 toimikunta hyväksyi Suomen ityksen strategian Kohti kestäviä valintoja, kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi. Perirategiasta hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa Strategia on valmisteltu laajannon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä. (Suomen kestävän kehityksen... estävän kehityksen visio on hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kanobaalisti. Tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä isessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Strategian mukaan memuuttuvassa maailmassa ja kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttävät, että tyy yhä enemmän tietämys- ja innovaatioyhteiskunnaksi, jossa hyödynnetään ja kehitetään hvuuksia: koulutusta ja osaamista, teknologiaa, hyvää hallintoa, korkeaa ympäristönsuojeä omien luonnonvarojen kestävää käyttöä (Suomen kestävän kehityksen 2006, 45). ri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa (2007, 62) on todettu, että [v]uonna ytty kansallinen kestävän kehityksen strategia toimeenpannaan hallinnonalojen yhteistyönä. to velvoitetaan ja kuntia kannustetaan laatimaan toimintaansa liittyvät kestävän kehityksen estävään kehitykseen liittyen on lisäksi asetettu muun muassa seuraavat tavoitteet: oinnin turvaamiseksi talouden kasvua ohjataan ekologisesti kestävälle pohjalle (emt. 11). ristöteknologiaa edistetään yhteistyössä ympäristöhallinnon ja muiden alueella toimivien tahojen Kehitetään ympäristö- ja vesiteknologiaa myös vientimahdollisuudet huomioiden. (emt. 62.) TÄVÄN KEHITYKSEN DISKURSSI juisesti vaikuttaisi vallitsevan konsensus kestävän kehityksen tärkeydestä ja käsitettä käytepoliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vastaavaa konsensusta siitä, mitä kestävällä tarkoitetaan ja mitä kaikkea siihen kuuluu, ei kuitenkaan ole olemassa. Yleisimmin kestämääriteltäessä viitataan Brundtlandin komission kuvaukseen kehityksestä, joka tyydyttää tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Tällöin yisesti sukupolvien välinen tasa-arvo ja ihmislähtöinen näkökulma. 2006, 14) mukaan kestävän kehityksen määritelmä on tarkoituksella jätetty joustavaksi, dollistaisi tarpeelliset konkretisoinnit eri tarkoituksia varten. Käsitteen epämääräisyys on rättänyt myös kritiikkiä ja kestävää kehitystä on arvosteltu muun muassa oksymoroniksi ja i (Kates, Parris & Leiserowitz 2005). Ulvilan ja Åkermanin (1996, 8) mukaan kestävyys on vuosien varrella irrotettu ekologisesta taustastaan ja kehityskin on latistunut tarkoittam taloudellista kasvua. Monien erityisesti kansalaisjärjestöjen edustajien vastahakoisuus käsite liittyykin siihen, että kestävällä kehityksellä voidaan nykyään viitata yhtä hyvin jatkuvan t kasvun ylläpitämiseen kuin ekologiset reunaehdot huomioivaan yhteiskunnalliseen toimin tysmaiden taholta kestävää kehitystä on puolestaan arvosteltu siitä, että teollisuusmaat ovat sekä kestävyyden että kehityksen omien etujensa ja olemassa olevien valtasuhteiden mukaises & Jokinen 2001, 65). Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen jännite vaikutti kestävän kehityksen termin om ja osittain kyseessä onkin kompromissi. Teollistuneissa maissa oltiin kiinnostuneita erityises rajat ylittävien ympäristöongelmien ratkaisemisesta, kun taas kehitysmaissa ymmärrettävä tuksen keskiössä oli äärimmäisestä köyhyydestä nouseminen. Kehitysmaiden näkökulmas ympäristöjärjestöjen esittämät vaatimukset nollakasvusta olivat kohtuuttomia. Brundtland julkaisun jälkeen selittänyt, että Yhteinen tulevaisuutemme -raportissa pyrittiin todella hu kehitysmaiden kasvava skeptisismi teollisuusmaiden ympäristöhuolta kohtaan (Langhelle Kestävän kehityksen käsitteessä on yhdistetty molempien osapuolten intressit. Teollisuusm sidottuna ekologiseen kehitykseen, kun taas kehitysmaissa se on yhdistetty materiaalisen h mahdollistavaan kehityksen diskurssiin. (McManus 1996; Jacob 1999.) Kestävää kehitystä on kritisoitu erityisesti sen sisäisen ristiriitaisuuden takia, koska kasv vyyden katsotaan olevan toisensa poissulkevat. Erityisesti näin tapahtuu, jos kehitys ymmä taloudelliseksi kasvuksi. Kestävyys puolestaan voidaan tulkita hyvin konkreettisesti fyysistä tarkoittamaan (vertaa englanniksi sustainable durable) ja muuttumattomaksi tilaksi. Eko yhteiskunta ovat kuitenkin dynaamisia avoimia järjestelmiä, joille tyypillistä on muutos. Kes ei voi siten myöskään tarkoittaa pysähtymistä tiettyyn tilaan, vaan sen on oltava dynaamista kehityksessä ei ole kyse tietyn maalin tai tavoitteen saavuttamisesta, vaan käynnissä olevast (Newman 2005, 25). Viherpesua Connellyn (2007) mukaan kestävyydestä on tullut osa lähes kaikkien yritysten käyttämää tävyyttä tai kestävää kehitystä käytetään hänen mukaansa legitimoimaan toimintoja, joilla vakavat taloudelliset, ekologiset tai yhteiskunnalliset vaikutukset. Kestävän kehityksen rad kriitikoiden mukaan kestävä kehitys on ollut vain retorinen juoni, jolla oikeutetaan jatkuv lisen kasvun priorisointi. Kestävän kehityksen käsitteellä on luotu kuva siitä, että ympäris ovat hallinnassa tai että ne on mahdollista saada hallintaan ilman suuria rakenteellisia muuto 1995, 12.) Kirjailija Juhani Seppänen onkin kirjoittanut: Länsimaisen kulutusyhteiskunnan kameleonttimaiselle sopeutumiskyvylle on tyypillistä, että tänään näkyvimmin valjastettu nimenomaan kulutusta lisääviin toimiin. En tiedä, miss mistossa käsite kestävä kehitys on oivallettu. Se on loistava. Tarkoitus on tietenkin, ett tuotannon kasvu kestää ja kestää iankaikkisesti Aamen. Seuraavaksi ryhdytään orwellilais tyyliin puhumaan kestävästä kulutuksesta. (Seppänen 2001, 54.) Cullingfordin (2004b, 17) mukaan kestävyyden määritelmä on tietyllä tasolla hyvin yksin moraalinen. Kestävyydellä tarkoitetaan pitkän aikavälin vaikutusten huomioimista ja siten den elollisten huomioimista, joiden hyvinvointiin toiminnalla voi olla vaikutuksia. Ongelm

18 004b) mielestä, että kestävää kehitystä ja kestävyyttä käytetään poliittisissa kielipeleissä. käsitteen huolimattoman käytön ja älyllisen laiskuuden seurauksena siitä on tullut klisee ja se herättää monissa voimakasta vastustusta. (emt ) Esimerkiksi Mulvhill ja Milan jopa peräänkuuluttaneet uuden terminologian kehittämistä. 02) on todennut, että kestävä kehitys nähdään yhteiskuntapolitiikassa mielellään arvona, aan läpäisyperiaatteella kaikilla toimintasektoreilla. Riskinä on kuitenkin, että tällainen joka ei kytkeydy ensisijaispäämääränä mihinkään toimintalogiikkaan jää erityisen todennäköiliittista merkitystä (emt., 28 29). Myös Laine & Jokinen (2001, 65) ovat skeptisiä sen suhtävä kehitys voisi välittömästi vaikuttaa päätöksenteon ydinaloihin käsitteen yleisluontoisen kia. Heidän mukaansa kestävä kehitys onkin normatiivinen ihanne, jonka kaltaisille käsitillistä, että niiden yleisestä hyvyydestä vallitsee suhteellisen yhteinen käsitys. Järvelä (2002, yös todennut, että kestävä kehitys tuskin on yhteisöllisenä arvona vähemmän täsmällinen uut modernisaation yhteisölliset arvot kuten tasa-arvo tai ihmisarvo. itys mahdollistaa yhteisen diskurssin ityksen käsitteen vahvuutena ja luovuuden lähteenä on toisaalta pidetty juuri sen monita. Käsitteen mukautuvaisuus ja muokattavuus mahdollistaa, että se pysyy dynaamisena ja vastaamaan erilaisia tilanteita ajan ja paikan mukaan. Kestävä kehitys on mahdollistanut globaalin ympäristöpolitiikan diskurssikoalition, jossa erilaisilla toimijoilla kuten järjesksilla ja elinkeinoelämällä on käytössään yhteinen kieli ja ainakin tiettyyn rajaan asti yhteit (Hajer 1995, 12 14; Macnaghten & Urry 1998, 213; Wals & Jickling 2002). 6, Honkasalon 2004, 108 mukaan) on korostanut, että tärkeät yhteiskunnalliset tavoitteet ä kehitys eivät koskaan ole yksiselitteisesti määriteltävissä ja osittain juuri sen takia ne toimia ajattelun työkaluina ja malleina. Kestävä kehitys voi toimia yhteiskunnallisen keskustelun (Laine & Jokinen 2001, 65) ja on siinä mielessä erittäin merkittävä. Kestävään kehitykseen teet ovat niin monimutkaisia ja laajoja, että niihin vastaaminen edellyttää kaikkien yhteisijoiden yhteistyötä maailmanlaajuisesti. Olennaista on, että kestävästä kehityksestä keskusustellaan siis siitä, mikä on tärkeää, mitä halutaan, ja muokataan toimintoja, järjestelmiä ja skustelun pohjalta. kehityksen diskurssin keskiössä on pitkälti ollut sen hahmottaminen eri ulottuvuuksien uvuuksien keskinäiset painopisteet ja vuorovaikutussuhteet. Seuraavassa on kuvattu kestäen ulottuvuuksiin liittyvää diskurssia. TÄVÄN KEHITYKSEN ULOTTUVUUDET itystä on erityisesti Johannesburgin konferenssin jälkeen jaoteltu kolmen ulottuvuuden tai in kautta; tavallisimmin ekologisen (tai ympäristöllisen), sosiaalisen (tai yhteiskunnallisen) en. Tyypillisin tapa esittää kestävää kehitystä kuvallisesti on Venn-diagrammi (kuva 3), jossa ys on ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden yhteisessä leikkauspinnassa oleva EKOLOGINEN KESTÄVÄ KEHITYS SOSIAALINEN TALOUDELLINEN Kuva 3: Perinteinen tapa esittää kestävä kehitys Kuvan 3 esitystavan ongelmana on, että se antaa ymmärtää, että olisi mahdollista erottaa ta ulottuvuudesta osia, jotka eivät ole tekemisissä ekologisen tai taloudellisen ulottuvuude vastaavasti, että meillä on talouden puolella ulottuvuus, joka ei liity sosiaalisuuteen tai eko Ekologisuutta on myös hankala erottaa yhteiskunnasta ja taloudesta täysin erilleen, sillä osa ekologisia järjestelmiä ja ihmisen kehittämät järjestelmät ovat aikojen kuluessa kietout ympäristöä. (Scott 2002, 3; Gough 2002, 8.) Goughin (2002) mukaan ongelmana on myös mijako palvelee jo olemassa olevia järjestelmiä ja käytäntöjä ja siten vahvistaa vanhoja ajatte Kestävän kehityksen kolmesta ulottuvuudesta ei myöskään vallitse ainakaan terminol la yhteisymmärrystä. Esimerkiksi Suomen kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa k tys on määritelty sisältämään seuraavat kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötalou ekologinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen (Suomen kestävän kehityksen 2006, 31). englanninkielestä tulevan social -ulottuvuuden käännöksenä on käytetty sekä yhteiskunn sosiaalisesti kestävää kehitystä. Kulttuurinen kestävyys puolestaan lasketaan toisinaan osak tai yhteiskunnallista kestävyyttä ja toisinaan se esitetään omana ulottuvuutenaan. Kestävän ulottuvuuksien sisältö on esitetty kuvassa 4 ympäristöministeriön (2009a) määritelmien mu

19 NEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS sa ja kulttuurisessa kestävyydessä kessymyksenä on taata hyvinvoinnin edellyyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva svu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, en välinen tasa-arvo sekä koulutuksen en ovat maailman-laajuisia sosiaalisen en haasteita, joilla on merkittäviä vaikutukseen ja taloudelliseen kestävyyteen. steisiin vastaaminen vaatii suuria ponnisyksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä Kestävään kehitykseen vaikuttaa olennaiinka taloudellinen ja muu yhteiskunnan istää maan asukkaiden hyvinvointia. n perushyvinvointi on yksi tärkeä edellytys kestävyyden edistämiselle ja sen yhteislle hyväksyttävyydelle. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta. Sosiaalista kestävyyttä vaalivat mekanismit taas auttavat osaltaan lievittämään niitä vaikeuksia, joita nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa voi syntyä. EN KESTÄVYYS ehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä loudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Kansallisten äksi kansainvälinen yhteistyö on hyvin keskeisessä asemassa pyrittäessä ekologiseen kestävyyteen. kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan istä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen n torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden lta. ävän kehityksen ulottuvuuksien sisältö (Ympäristöministeriö 2009a) itetty kritiikkiä sitä kohtaan, tulisiko ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus kkisesti samantasoisina käsitteinä. Juurolan & Karppisen (2003) mukaan kestävyyden taja sosiaalinen ulottuvuus ovat pitkälti päällekkäisiä käsitteitä, mutta sosiaalisen näkökuloa olevan taloudellista laajempi ja taloudellista kestävyyttä voi pitää sosiaalisen kestävyyden Ekologinen kestävyys puolestaan on sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edellytyksenä. älillä luonnon kestokyky ja luonnonvarojen riittävyys ovat hyvinvoinnin reunaehtoja. Ekoävyys on ylimmällä hierarkiatasolla kestävän kehityksen sukupolvien välisen tai ylittävän seurauksena. Juurolan & Karppisen (2003) hierarkkinen käsitys kestävästä kehityksestä on ssa 5. Kulttuurinen kestävyys on tässä eriytetty omaksi osa-alueekseen, joka on määritelty ksi inhimilliseksi toiminnaksi ja siten sekä taloudellisen että sosiaalisen kestävyyden voidaan van osaksi sitä. EKOLOGINEN KULTTUURINEN SOSIAALINEN TALOUDELLINEN Kuva 5: Kestävän kehityksen hierarkkinen näkemys (Juurola & Karppinen 2003, 131). Kestävän kehityksen kaksiulotteinen tarkastelu Kestävää kehitystä voidaan tulkita myös antroposentrisestä ja ekosentrisestä näkökulmasta. kintojen taustalla ja perustana on jo 1970-luvulla alkanut ympäristöfilosofinen keskustelu, sainvälisesti tunnettuna esimerkkinä on Arne Næss ja kansallisena esimerkkinä filosofian to Vilkka (Isoaho 2009). Ekosentrisen ajattelun mukaan luonnonympäristön ja kaikkien eliöla saolo on arvokasta itsessään, ei niiden (ihmisten kannalta tarkastellun) hyödyllisyyden nä Jyrkästi tulkitun antroposentrisen näkökulman mukaan luonnon välineellinen arvo tai sil esteettinen arvo ovat syitä sen suojeluun ja säilyttämiseen. (ks. Rohweder 2008c, Rydén merkkinä jälkimmäisestä näkökulmasta on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT sa esitetty määritelmä, jossa ympäristönsuojeluun laskettiin kuuluvan erilaisten ihmisten luontoon ja ympäristöön kuuluvien asioiden suojelu, joista esimerkkeinä ovat villieläinten ja - maiseman ja historiallisten rakennusten suojelu (Hjerppe & Honkatukia 2005a, 2 3). Antro näkökulma on Rydénin (2007, 29) mukaan vallitsevana myös Brundtlandin komission rapo julistuksen taustalla. Kestävää kehitystä on hahmoteltu kaksiulotteisesti myös niin sanotun vahvan ja heiko den kautta. Vahvassa kestävyydessä etusijalla on ympäristönsuojelu ja sosiaalinen oikeuden Luonnonvarojen taloudellinen hyödyntäminen on välttämätöntä ihmisten tarpeiden tyyd mutta talouskasvun ei tulisi olla itseisarvoinen tavoite. Heikolle kestävyydelle keskeistä on vottaminen resurssivarantona. Näkökulmana on lähes yksinomaan taloudellisuus ja se, että m mat ohjaavat kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. (Rohweder 2008c, 25 26; Williams & 2004.) Kestävän kehityksen vahva ja heikko tulkinta samoin kuin antroposentrinen ja ekose

20 t erittäin kaukana toisistaan. Voidaan tulkita, että niiden välille mahtuvat oikeastaan kaikki imintatavat, jolloin mikä tahansa voi olla kestävän kehityksen mukaista. ja Millingtonin (2004, 102) mukaan nykyisessä kestävän kehityksen diskurssissa vahva häivytetty taka-alalle verrattuna ympäristöherätyksen alkuaikoihin. Heidän mukaansa tämä n tarkoita, että kestävän kehityksen heikko määritelmä olisi dominoiva, vaan pikemminkin Vahvan kestävyyden asetelmat on tunnistettavissa taustalla monissa argumenteissa ja toilmissa, mutta tätä ei korosteta vastaavalla tavalla kuin aikaisemmin (emt.). eisia näkökulmia on kritisoitu liiallisesta yksinkertaistamisesta ja erityisesti ongelmallisena iaalisen näkökulman asemaa. Connelly (2007) onkin ehdottanut, että näiden sijaan kestähavainnollistettaisiin kolmiolla (kuva 6), jossa kärjet kuvaavat äärimmäisiä näkökulmia. toiminnan prioriteettina on talouden kasvu eikä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle tai uojelulle ole tilaa. Vastaavasti kulmassa B on syväekologinen näkökulma, jossa luonnonina ensimmäinen prioriteetti ja kulmassa C sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ensimmäitti. Kestävä kehitys on katkoviivoilla kolmion sisältä rajattu kenttä, ei tietty piste kolmion koko kolmio. Connellyn mukaan on mahdotonta yksiselitteisesti määritellä yhtä pistettä, llisille, sosiaalisille ja ympäristötavoitteille olisi annettu täysin sama painoarvo. Kolmion at erilaisia näkökulmia kestävään kehitykseen: ekologinen modernisaatio, ekososialismi ja keskustelu taloudellisen kasvun ja oikeudenmukaisuuden suhteesta. Näiden näkökulmien oa olevan kestävän kehityksen ulkopuolella, koska ne jättävät aina yhden ulottuvuuden liian omiolle. YMPÄRISTÖNSUOJELU B EKOSOSIALISMI KESTÄVÄ KEHITYS EKOLOGINEN MODERNISAATIO KASVU VS. OIKEUDENMUKAISUUS A INEN KASVU C SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS ävä kehitys Connellyn (2007, 270) mukaan Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa muodostettiin vuonna 1993 professori Pent vetämä työryhmä, joka pohti myös kestävän kehityksen määritelmää. Työryhmän mukaan kestävä kehitys asettaa ne ekologiset reunaehdot, joiden puitteisiin aineellisen hyvinvoinnin a nen ja ylläpitäminen eli kestävä taloudellinen toiminta on pitkällä aikavälillä sopeutettava. P on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonn ja luonnon kestokykykyyn. Ekologinen kestävyys, luonnon muuttumiskyky ja monimuo kuitenkin vielä puutteellisesti ymmärrettyjä ja niitä koskeva tieteellinen tieto on vajavaist 1994.) Malaskan työryhmän mukaan kestävän kehityksen yhteiskunnallinen elementti on voim doksissa oikeudenmukaisuuteen: Kestävä kehitys turvaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollis hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja elämän perusedellytysten hankk mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa ja maailma Kolmantena kestävän kehityksen ulottuvuutena on henkinen uudistuminen, jossa ajatuks mahdollistetaan ihmisten henkisen ja kulttuurisen luomisvoiman säilyminen sukupolvesta t tävän kehityksen tulisi myös mahdollistaa ihmisen eettinen kasvu sekä kulttuurien monina lyminen ja kehittyminen. (Malaska 1994.) Kestävän kehityksen hierarkiatasot Scott (2002) on esittänyt Herman Dalya mukaillen, että kestävää kehitystä tulisi tulkita kuv tyjen hierarkiatasojen mukaisesti. Luontopääoma eli koko biosfääri, luonnonvarat ja aurin muutetaan luonnontieteiden ja tekniikan avulla rakennetuksi ja inhimilliseksi pääomaksi (t neet, prosessoidut materiaalit, ihmisten tiedot ja taidot) ja sitten politiikan ja talouden prose muun muassa kuluttajatuotteiksi, viestinnäksi, koulutukseksi, liikenteeksi, terveydeksi ja v Lopulta teologian ja etiikan kautta voimme päästä elämän perimmäisten tavoitteiden eli itseymmärryksen, yhteisöllisyyden, valaistumisen, onnen ja vastaavien asioiden ääreen (emt) PERIMMÄISET TAVOITTEET Hyvinvointi Teologian ja etiikan avulla VÄLILLISET TAVOITTEET Inhimillinen/sosia Politiikan ja talouden avulla VÄLILLISET VÄLINEET/KEINOT Rakennettu/inhim Luonnontieteiden ja tekniikan avulla PERIMMÄISET VÄLINEET/KEINOT Luontopääoma Kuva 7: Kestävän kehityksen hierarkiatasot (Scott 2002, 3)

Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä

Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä Maailman paras insinööri viestii ja käyttää kieliä 17.5.2010 Ida Mielityinen Yksikönjohtaja, (vt) Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Tekniikan yhteistyöryhmä: Tekniikasta hyvinvointia ihmisten ja ympäristön

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Anna Kuusala

Anna Kuusala Anna Kuusala Tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön nykyistä laajuutta tekniikan alan koulutuksessa sekä tulevia yhteistyösuunnitelmia korkeakouluissa. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa Tutkimussuunnitelma, luonnos 28.5.2008 1 / 10 Kestävä kehitys teknillisessä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 1. Taustaa Keväällä 2006 käynnistettiin teknillisen korkeakoulutuksen strategiaprojekti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa

Maailman muuttamisen välineitv. lineitä tieto, taito ja asenne. Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Maailman muuttamisen välineitv lineitä tieto, taito ja asenne Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa Kestävän n kehityksen edistäminen on tärkeää,, sillä ihmiskunta käyttk yttää luonnonvaroja

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Koordinaatio Turun yliopisto Johtaja vararehtori Riitta Pyykkö Mukana 14 partneriyliopistoa https://sites.utu.fi/okmdigipeda/

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Valoisamman tulevaisuuden tekijät Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu

Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Käytännön tarpeiden, työkalujen, materiaalien ja suositusten kerääminen Gefördert durch This ProfESus project has been funded with support from the European

Lisätiedot

Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton

Suomen Arkkitehtiliiton hallitusohjelmatavoitteet. Suomen Arkkitehtiliiton 1 Ihminen viettää käytännössä koko elämänsä rakennetussa ympäristössä. 2 Rakennetun ympäristön ministeri Kansallisvarallisuudestamme 80 % on kiinni rakennetussa ympäristössä. Se luo kehykset hyvinvoinnillemme

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset

Ryhmän työskentelytapa ja tulokset 3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen haasteet

Korkeakoulutuksen haasteet Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?

Lisätiedot

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,

Lisätiedot