Kritikernytt 2/2005. Kritiikin. Uutiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kritikernytt 2/2005. Kritiikin. Uutiset"

Transkriptio

1 Kritikernytt 2/2005 Kritiikin Uutiset

2 Ryan, Kanada 2004 (ohj. Chris Landreth) S A R V SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIIT TO Kritiikin Uutiset 2/2005 F I N L A N D S K R I T I K E R F Ö R B U N D Pääkirjoitus... 3 Suomen arvostelijain liitto ry SARV Finlands kritikerförbund rf. (per 1950) Hallitus Puheenjohtaja Siskotuulikki Toijonen Jäsenet Ville Hänninen, Eeva Kauppinen, Ritva Kolehmainen, Kimmo Korhonen, Otto Lappalainen, Jukka Mallinen, Pessi Rautio, Lars Saari ja Entti Selkokari Varajäsenet Antti Lindqvist ja Päivi Taussi-Forsman Vt. järjestösihteeri Varja Arola Toimisto Hietalahdenkatu 2 B 23 a, Helsinki Puh: (09) , Fax: (09) Kritiikin Uutiset (per 1969) Numero 2/2005 Päätoimittaja Jouko Huru Ulkoasu Pia Pettersson Painopaikka Hämeen kirjapaino Kultti ry:n jäsenlehti (www.kultti.fi) Irtonumero 5 euroa, vuositilaus 20 euroa Tilaukset ja ilmoitukset SARV:n toimistosta puh (09) , Tiliyhteys: Sampo Suomen arvostelijain liitto SARV on eri taiteenalojen arvostelijain ammatillinen yhteenliittymä. Sen pyrkimyksenä on jäsenten toiminnan edistäminen ja ammattitaidon kohottaminen. Liitto toimii jäsenten taloudellisen, sosiaalisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi yhteistyössä muiden järjetöjen kanssa. SARV:n kautta voi saada ammattitaitoisia kriitikoita erilaisiin tilaisuuksiin: seminaareihin alustajiksi, paneelikeskustelujen osallistujiksi ja erilaisten taideja kulttuurikilpailujen arvosteluraatien jäseniksi. Liiton jäsenyyttä voivat hakea vähintään vuoden ajan tiedotusvälineiden palveluksessa olleet arvostelijat, kulttuuritoimittajat ja avustajat. Jäsenhakemukseen on liitettävä kymmenen arvostelunäytettä. Näistä yhden näytteen on oltava vuotta vanhempi. Jäsenhakemuslomakkeita saa liiton verkkosivuilta tai toimistosta. K R I T I I K I N U U T I S E T 2 Heikki Kastemaa Tapaus Jeff Koons suomalaisessa mediassa... 4 Jouko Huru Mikä mättää? Ruusuvuorta julkisuus kohdellut hyvin... 8 Jouko Huru Jos... Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta... 9 Jouko Huru, Antti Selkokari ja Marita Nyrhinen Kulttuuri-instituutiot syynissä elokuvajuhlat Ritva Kolehmainen Kulttuuritoimittaja Immonen. Sanomalehtikirjailija tässä ja nyt Juha Drufva Vino sihti Ostakaa arpoja! Marja Mustakallio: Runolaulu Hoffrénin lempilapsi. Esityksen tärkein elementti henkilökohtaisuus Jouko Huru Nurmio ei mahdu muottiin Marja Mustakallio Susirajan takaa Susi, marginalia ja imperiumi Ritva Kolehmainen Vehmaksen arvostelijapalkinto Otso Kantokorvelle. Uutta luova taidekriitikko Jouko Huru Kritiikit vertailussa Hauru ja Niemi eri jazzeilla Ralf Kauranen ja Juha Drufva Kritiikin päivä Antti Selkokari Kriitikon työ Kriitikot ruumiintarkastukseen Kaisu Mikkola Puheenvuoro Yhdestoista hetki taisi jo mennä Kaisu Mikkola Kajavan mukana lähti kriitikkosukupolvi Siskotuulikki Toijonen Puheenjohtajan palsta Sanoilla on hintansa... 27

3 P ä ä k i r j o i t u s Kritiikin Uutiset on uudistunut. Ulkoasu on uudessa uskossa, sisältö uudessa iskussa. Aiemmin lehti toteutti hyvin Suomen Arvostelijain Liiton järjestöjulkaisun tehtävää, mutta kehittyi yhä enemmän kulttuurilehden suuntaan. Nyt toteutettu uudistus on harppaus kulttuurilehdeksi järjestölehden tehtäviä unohtamatta. Kulttuurilehti Kritiikin Uutiset on edelleenkin tiukasti kriitikkojen ammattilehti. Kritiikki, kriitikontyö ja niihin liittyvät tärkeät yleiskulttuuriset teemat ovat lehdessä avainasemassa ja se näkökulma, josta juttujen aiheet avataan. Lehti osallistuu pelkäämättömästi kulttuurikeskusteluun. Se hämmentää ja kysyy, kiittää ja arvostelee kuvia kumartamatta. Sanalla sanoen lehti vaalii kritiikin parhaita perinteitä ja uusia terävinä puhaltavia tuulia. Se rakentaa osaltaan kriitikkojen identiteettiä ohi päivälehtijournalismin. Tässä lehdessä tarkastellaan kriittisesti kitschin kuninkaaksi tituleeratun kuvataiteilija Jeff Koonsin vastaanottoa Suomessa. Koons-kirjoittelu silitteli miljonääriksi kohonnutta pop-taiteilijaa myötäkarvaan eikä syvällistä kritiikkiä juuri löytynyt. Samoin kritiikin kritiikissä tuodaan esiin kahden saman alan kriitikon erilaiset visiot. Valokeilassa ovat musiikkikriitikot Jukka Hauru ja Jussi Niemi. Kriitikon muotokuvassa nähdään Savon Sanomien kirjallisuuskriitikko Väinö Immonen. Kirjailija Juha Ruusuvuorelta puolestaan kysytään, mikä kritiikissä mättää. Kulttuuri-instituutioista elokuvajuhlien helmet, Tampereen elokuvajuhlat ja Sodankylän festivaali, nostetaan parrasvaloihin. Eniten yhteiskunnan tukea saavaa Tampereen juhlaa kehutaan. Sodankylästä todetaan, että sen rituaalissa kaikki toistuu aina samanlaisena. Festivaalijohtaja von Baghia lainaten voikin epäillen toivoa, ettei kyse olisi jämähtäneisyydestä. Suomen Arvostelijain Liitto saa lehdestään juuri niin hyvän kuin se ansaitsee ja ainoastaan aktiivisen jäsenistön avulla. Vaikka päätoimittaja kantaa lehdestä suurimman vastuun, hän saa kuitenkin lehden aikaan vain hyvän avustajakunnan kanssa. Pienlehdessä ammattitaitoinen kirjoittaminen on ennen kaikkea väkevää sananvapauden toteuttamista. Haaste on otettu vastaan ja heitetty kriitikoille, kollegoille. JOUKO HURU jäsen nro

4 Designer Lydia Lada Magazine Special Publications Aris Terzopoulos S.A Jeff Koons kreikkalaisen Tachen-julkaisun kotisivuilla. Tapaus Jeff Koons suomalaisessa mediassa Kritiikki aikomusten sulkutulessa Kitschin kuninkaaksi tituleerattu amerikkalainen kuvataiteilija Jeff Koons vieraili alkuvuodesta Suomessa. Hän avasi näyttelynsä, joka oli esillä Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa Näyttely koostui 41 teoksesta vuosilta Koons on sanonut: Uskon mainontaan ja mediaan täydellisesti. Taiteeni ja henkilökohtainen elämäni perustuvat niihin. Koons on ollut myyntimenestys. Esimerkiksi hänen teoksensa Jim Beam J. B. Turner Train myytiin toukokuussa 5,5 miljoonalla dollarilla. Tässä juttukokonaisuudessa tarkastellaan Koonsin vastaanottoa maassamme. Kysyin Jeff Koonsilta hänen tiedotustilaisuudessaan, mitä mieltä hän on itseensä liitetystä otsikosta, joka löytyy BBC:n verkkosivulta: Jeff Koons: King of kitsch? Silmääkään räpäyttämättä taiteilija sanoi tuomitsevansa kitschin käsitteen. Kuitenkin hän seisoi noin kahden metrin päässä metalliveistoksestaan, jossa on käytetty mallina toritaiteen tyypillistä pienoiskipsiveistosta. En voinut välttää ajatukseni karkaamista siihen, että Koonsin näyttelyn lähes kaikki teokset ovat jollain tavalla viittauksia kitschiin. Itseään Michelangeloon verranneesta Koonsista voisi sanoa, että eivät suuret aikomukset suuta halkaise. Suomalaisesta vastaanotosta päätellen taiteilijan suuret aikomukset myös tylsyttävät kritiikin kärjen ja tipauttavat median rähmälleen. Kansainvälisesti tunnetun newyorkilaisen taidetähden Helsingin retrospektiivin vastaanotti neljä sanomalehtipaperille painettua kritiikkiä Median hanasta lorisi lisäksi parikymmentä näyttävää reportaasia Koonsin esiintymisestä lehdistötilaisuudessa. Näiden juttujen otsikoista poimin yhden, joka kertonee riittävästi, mistä on kyse: Taidetta? Pornoa? Rahaa! (Marja-Liisa Lappalainen, IS Plussa 22.1.) Taiteilijan aikomuksia ja loputonta selitysten virtaa nöyrästi toistava media tuntui ajavan Koonsin näyttelystä myös kohua pyssyyn. Ilmeisesti kevään suurta taidekohausta odotettiin pornahtavien Cicciolina-kuvien tiimoilta. Mutta nettikeskustelujen huudahtelut eivät pullistelleet ja yleisönosastot pysyivät vaimeina. Amerikkalaistaiteilijan näyttely otettiin vastaan kaikella sillä nöyryydellä, jolla muutenkin kaikki rapakon takaa tuleva vaarin otetaan. 4 K R I T I I K I N U U T I S E T

5 Taidelehden mainos (Art in America), Courtesy Astrup Fearnley Collection Tapaus isolla T:llä Taiteilija vai tavaramerkki? otsikoi Satakunnan Kansa ja vastaa alaotsikossa Jeff Koons on joka tapauksessa Tapaus. (Helena Laine, Satakunnan Kansa 28.1.) Kuvattuaan Jeff Koonsin salamavalojen räiskeessä ja hurmaavalla hymyllä varustetuksi, kirjoittajaan iskee epäily. Mutta: onko hän aito? Onko hän Taiteilija? Suurimmalle osalle suomalaista vastaanottoa Jeff Koons on Tosi Aito ja Tosi Taiteilija. Koonsin taide tuntuu tulevan ei-mistään, liittyvän ei-mihinkään ja retrospektiivisessa näyttelyssään se näyttää kehittyneen ei-mitenkään. Koonsin väitettiin esiintyvän ensimmäistä kertaa Suomessa, vaikka hänen teoksiaan oli alkuvuodesta 1990 Ateneumissa pidetyssä Amerikkalaista 80-lukua yhteisnäyttelyssä. Koons esiintyi noihin aikoihin myös luennoimalla Helsingissä. Timo Valjakka sentään huomautti, että Koons kuuluu siihen nuorten amerikkalaisten postmodernikkojen piiriin, joka 1980-luvun alussa kyseenalaisti alkuperäisyyden käsitteen. Miksi Koonsin taidetta verrataan vain niihin taiteellisiin esikuviin, toimintamalleihin ja teorioihin joita taiteilija itse on laskenut aikomusten konekivääristään? Eikö meikäläiselle yleisölle tarjottua taidetta pitäisi tarjota myös vertailukohdaksi? Olisihan ainakin taidetta seuraavalle suomalaisyleisölle ollut hyvä palauttaa mieleen muita vastaavia näyttelytilanteita. Esimerkiksi Oulussa ja Porissa nähdyt Dennis Oppenheim ja Kiasmassa nähty Bruce Nauman retrospektioineen ovat amerikkalaisen taiteen mieleen jääneitä kokemuksia. Heikki Kastemaa 5

6 Private collection, Courtesy Sonnabend Gallery, New York Courtesy Astrup Fearnley Collection Private collection, Courtesy Sonnabend Gallery, New York Jeff Koonsin teokset Toukkaketjut (2003), Delfiini (2002) ja metalliveistos Merenneitopeikko vuodelta Koonsin kakku kaunis päältä Kriitikot olivat lähes yksimielisiä kahdesta asiasta. Heidät hurmasi Jeff Koonsin taiteen tekniikka ja viimeistely. Mutta amerikkalaistaiteilijan taide koettiin myös pinnalliseksi. Esimerkiksi Dan Sundell otsikoi juttunsa Hufvudstadsbladetissa: Jeff Koons och de tomma tingen. Teosten viimeistelyn taso toi Lars Saaren mielestä Koonsin taiteelliseen puheenvuoroon lisäpainoa. Silti Saari piikitteli, että esittelytilaisuudessa taiteilijan jakamat nimikirjoitukset ovat ainoita hänen itsensä tekemiä teoksia. Timo Valjakan mielestä huikea ja kuin taivaasta tipahtaneen tarkka viimeistely synnyttää lopulta luottamuksen hänen taiteeseensa. Mika Suvioja ylisti varsinkin 2000-luvun töitä, jotka ihastuttavat taituruudellaan, maalauksellisuudellaan, suuren mestarin käden jäljellään. Mikko Oranen hurmaantui myös Koonsin uusimmista teoksista: Ne näyttävät täysin lasten puhallettavilta rantaleluilta, mutta uskokaa tai älkää, ne ovat alumiiniveistoksia, joiden pinta on maalattu. mutta silkkoa sisältä Kriitikot arvioivat Koonsin taiteen arkipäiväisyyttä ja tyhjyyttä. Suvioja vertasi taiteilijaa kuningas Midakseen otsikollaan Arkipäiväisyydet muuttuvat taiteeksi Jeff Koonsin käsittelyssä. Valjakka, joka otsikoi juttunsa Jeff Koons tarjoaa seksiä ja pikauruokaa, kritisoi pornahtavia Taivaallista-sarjan valokuvateoksia, että ne rikkovat ehjän kokonaisuuden. Koons selvästi menetti viileän anonyymin otteensa ja tarkasti varjelemansa etäisyyden omaan taiteeseensa, Valjakka arvio. Lars Saari oli pettynyt siihen, että kysymys, mitä taide on asetetaan kokonaan vailla kriittisyyttä ja ironiaa. Saaren tekstistä löytyi oikeastaan ainoa suomalaisten kriitikkojen viittaus yhteiskuntaan: Taiteilija haluaa (...) olla vapahtaja, ja vapauttaa katsojan keinotekoisista maun kategorioista. Ehkä ajatuksella on kantavuutta Bushin Amerikassa. Tämä kommentti on ainoa silmiini osunut Yhdysvaltain suurlähetystön tukemaa Koons- näyttelyä koskeva Aamulehden ennakko Aamulehti ( ) räväytti komeasti kansainvälisesti tunnetusta taiteilijasta lähes kaksi sivua tekstejä ja kuvia. Asia ei ole kovinkaan kummallinen, paitsi että juttu julkaistiin noin viikkoa ennen kuin Jeff Koonsin näyttely avattiin. Preview eli ennakkokatsaus tai ennakkojuttu on ulkomaisista laatulehdistä tuttu kulttuurijournalismin juttutyyppi. Kotimaiseen lehdistöön ennakkokatsaukset ovat tulleet hiljakseen vasta viime vuosina. Preview valmistaa lukijaa tapahtumaan (otsikko: Jeff Koons tulee - oletko valmis?). Hyvä ennakkokatsaus, kuten AL:n Maila-Katriina Tuomisen juttukokonaisuus, on myös analyyttinen, selvittää taiteilijan ja taiteen taustoja. Siitä puuttui se junttimainen hömppä, joka Koonsin vastaanotossa lyö lehtileikkeiden lukijaa silmille. Preview voi myös olla kriittinen. Tässä jutussa se tarkoitti kolmen kuvataide-elämän vaikuttajan lyhyttä arviota (Otso Kantokorpi: Ärsyttää, että kaikki menee läpi, Erkki Pirtola: Koons on taiteilija ja kaupparatsu, Helena Sederholm: Jeff Koons on jo taidehistoriaa ). Mutta varsinainen perinteinen näyttelykritiikki ennakkokatsaus ei ole eikä tietysti voi olla. AL:n Koons -innostus katkesi kuin kanan lento. Kritiikki itse näyttelystä olisi tuonut lehdelle täydet pisteet. HK 6 K R I T I I K I N U U T I S E T

7 Courtesy Astrup Fearnley Collection Jeff Koonsin Kolmen pallon tasapainosäiliö vuodelta 1985 oli eräs kriitikoiden suosikeista. yhteiskunnallinen näkökulma suomalaisessa taidekritiikissä. Hienoa, että edes yksi kriitikko Suomessa huomasi taiteen voivan olla tekemisissä muunkin kuin taiteen kanssa. Hufvudstadsbladetin Dan Sundell tarttui ikonitaiteesta tuttuun termiin tulkitessaan Koonsin taidetta: Useimmat hänen esineistään näyttävät olevan ei-ihmiskäden tekemiä. Hänen mukaansa korkeimpien voimien puuttumisen sijaan Koonsin tapauksessa kaupallinen valta ja tahto ovat tuottaneet kuvat. Sundellin mielestä ne ovat tämän takia niin persoonattomia ja nivelloituja (nivelloida = saattaa samalle tasolle). Hufvudstadsbladet kävi Koonsin näyttelyn tiimoilta myös oman keskustelunsa, jonka teema koski taiteilijan menestymistä. Helsingin kaupungin taidemuseonjohtaja Berndt Arell, joka oli järjestämässä näyttelyä, otti asian puheeksi lehdessä. Erik Kruskopf totesi, Koonsin osoittavan selvästi, että menestys ei ole pelkästään tulosta työstä ja lahjakkuudesta. Täytyy myös sopia niihin malleihin ja vaatimuksiin joita joukkoviestinnän viihdeteollisuus asettaa. Kruskopf jatkoi vielä, että tähän taidekritiikillä, olipa se vakavaa tai ei, on hyvin vähän sanottavanaan. Heikki Kastemaa Jutuissa viitatut näyttelykritiikit: Timo Valjakka, HS , Dan Sundell, Hbl , Mika Suvioja ESS 21.2., Lars Saari TS ja Mikko Oranen Skenet (www.skenet.fi). Viitatut kommentit: Berndt Arell, Hufvudstadsbladet , Erik Kruskopf, Hufvudstadsbladet

8 M i k ä m ä t t ä ä? "Keskinäinen nokittelu ja mäkättely mättää" Kuva Heini Lehväslaiho Juha Ruusuvuori toivoo, että kriitikoilla olisi enemmän aikaa miettiä kirjoja. Ruusuvuorta julkisuus kohdellut hyvin Kirjailija Juha Ruusuvuori, 48, runsaan kymmenvuotisen kirjailijaurasi aikana teoksesi on ollut kaksi kertaa Finlandia-ehdokkaana. Kaniikki Lupus oli ehdokkaana vuonna 1993 ja Nokian nuoriso-ohjaaja Millä tavalla Finlandia-ehdokkuuden tuoma julkisuus vaikutti Sinuun henkilökohtaisesti? Valoi uskoa siihen, että voin hankkia elantoni kirjailijana. Millä tavalla ehdokkaana olo on vaikuttanut kirjailijan työhösi? Kannustavasti. Julkisuus on kohdellut sinua ymmärtääkseni hyvin? Onko siitä ollut apua kirjailijan työssä tai muuten toimeentulon hankinnassa? Luultavasti työtilaisuuksia on tullut enemmän kuin ilman sitä. Miten kritiikki, kriitikot, ovat Sinua ja teoksiasi kohdelleet? Asiallisesti. Joskus joidenkin tekstistä huomaa että heillä on kova kiire. Onko taustasi esimerkiksi jo edesmenneen huumorilehti Pahkasian yhtenä pitkäaikaisena tekijänä helpottanut vai vaikeuttanut kirjailijauraasi vakavasti otettavana kirjailija? Joo, aluksi Aamulehti ei meinannut ottaa vakavasti. Ovatko kriitikot ymmärtäneet teoksesi sellaisiksi kuin olet ne itse tarkoittanut? Onko kritiikki ollut kohdallista ja oikeudenmukaista? 8 K R I T I I K I N U U T I S E T

9 Kaikki eivät voi ymmärtää kaikkea. En edes minä itse. Hauskaa on se, ettei kukaan yleensä löydä kirjoihini piilotettuja, laajaa yleissivistystä vaativia knoppeja. Mikä omien teoksiesi kritiikissä on mättänyt? Ei mikään yleensä. Joskus on huvittanut se, että historiallisista romaaneistani joku luulee niiden kuvaavan mennyttä aikaa. Mikä yleensä kritiikeissä tai kriitikoissa eniten mättää? Pienen kulttuuripiirin keskinäinen nokittelu ja mäkättely. Onko suomalainen kirjallisuuskritiikki mielestäsi tasokasta ja osaavaa? En tiedä, kun en seuraa ulkomaista. Mihin suuntaan kirjallisuuskritiikkiä pitäisi kehittää? Enemmän aikaa kriitikoille miettiä kirjoja. Tarvitaanko kritiikkiä? Mihin sitä tarvitaan? Tuote-esittelyihin ja kirjailijan pysäyttämiseen hybriksen tiellä: momento mori. Tarvitseeko kirjailija Ruusuvuori kritiikkiä? Entä kansalainen Juha Ruusuvuori? Toki tarvitsen kirjailijana, kansalaisena luen kritiikkejä äärimmäisen harvoin. Fakta Juha Ruusuvuori kirjailija, yhteiskuntatieteiden maisteri syntynyt 1957 Oulussa asuu Taalintehtaalla Kemiönsaarella (Dalsbruk, Kimito) Jouko Huru Teokset Viimeinen palmusaari (Banana Press Oy, 1989) Kaniikki Lupus (WSOY, 1993) Ryöstetty pyhimys (WSOY, 1995) Majuri Max (WSOY, 1997) Lemminkäisen laulu (WSOY, 1999) Jurmo (WSOY, 2001) Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY, 2003) Itämeren merirosvot. Piraattitarinoita pohjoisesta. (Teos, 2004) Näytä! Lastenkirjat Topi Tarhakäärmeen uskomattomat urotyöt, iltasatuja (WSOY, 2001) Topi Tarhakäärmeen seikkailut Pariisissa (WSOY, 2002) Näytelmiä Kiljusen herrasväki - lastenmusikaali (Tampereen Työväen teatteri, 1994) Överfallet vid Jungfrusund (Bruksteatern, 1995) Hemligt i verkstaden (Bruksteatern, 1999) Hirttämätön mainosmies (Turun Uusi Teatteri, 2000) anghai-lili (yhdessä Jukka Parkkarin kanssa, 1987) Muumi-sarjakuvan käsikirjoituksia vuoteen 2001 saakka Ekovaarat-sarjakuvan käsikirjoitukset Pirkkaan Jos... Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta Jos saamelaiset olisivat toista maata, he vaatisivat väkivalloin isänmaata ja kulttuurisia oikeuksiaan. Helsingin MM-kisoissa olisi juuri räjähtänyt pommi. Kulttuuriministeri olisi menehtynyt. Maa olisi valmiustilassa. Pääministeri neuvottelisi Yhdysvaltain avusta terrorismia vastaan. Koti, uskonto ja isänmaa ovat saamelaisillekin tärkeitä. Keiden silmissä he olisivat nyt vapaustaistelijoita, keiden terroristeja? Saamelaiskäräjien presidentti Pekka Aikio istuisi Oulun vankilassa. Wimme Saari joikaisi Saksassa oikeutta saamelaisille. Rohkeat nuorukaiset Enontekiöltä, Inarista ja Utsjoelta sotisivat sisseinä. Lapin politiikasta väitellyt kolttien Pikku- Petsamon tohtori Jarno Valkonen johtaisi pakolaishallitusta Pariisissa ja värväisi aseita tuntureiden taistelijoille. Inarin ja Utsjoen kunta olisivat sotatilassa, Enontekiö sissien valvonnassa. Pohjoisen valkoiset valloittajat eläisivät pelossa. Mistä olisi kysymys? Presidentti Aikio myöntäisi BBC:lle haastattelun vankilasta, jossa hän nimeäisi tylysti kolme asiaa, joihin saamelaisilta puuttuu oikeudet: maa, uskonto ja kulttuuri. Niiden puolesta hänkin oli käynyt vapaustaisteluun, terroristiksi nimetty. Hän sanoisi, että saamelaisten luontouskonto on tuhottu. Että kulttuuri on hallitsijan sallimaa näpertelyä käsitöiden, omankielisen tanssimusiikin ja kirjallisuuden kanssa. Saamen aapisen Aikio sai, mutta saamen poro meni lihakarjaksi. Aikio vertaisi tilannettaan kurdeihin. Kurdien maan ovat vieneet Irak, Iran, Turkki ja Syyria, saamelaisten maan Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Aikio lukisi vankilassa uutisia kurdien menestyksestä Saddamin kukistuttua. Irakissa kurdien autonomisella alueella vallitsee järjestys. Kulttuuri kukoistaa. Kurdit elävät nyt turvassa, josta Bagdadin asukkaat voivat vain uneksia. Aikio miettisi, että sadan vuoden taistelun jälkeen kurdeilla on jo pala omaa maata. Milloin he, saamelaiset, sen saisivat? Aikio ei saisi unta, tekikö hän oikein... Jouko Huru 9

10 Kuva: Kate Geraghty Wim Wenders Sodankylässä Kulttuuri-instituutiot syynissä Elokuvajuhlat taiteen ja yleisön asialla Elokuvajuhlat ovat alan ammattilaisten ja yleisön kohtaamispaikkoja. Kohtaamisen perusvire on läsnä olivatpa juhlat kaupallisesti värittyneitä myyntitapahtumia tai ainoastaan elokuvan katseluun keskittyviä sessioita. Elokuvajuhlia pidetään sekä kansanhuvina että taidetapahtumina. Taideulottuvuutensa vuoksi niitä tuetaan yhteiskunnan varoista. Kansanhuvin vuoksi pääsylipuista pitää maksaa veroa. Suomalaiset elokuvajuhlat ovat tasokkaita elokuvan katsomiseen keskittyviä kulttuuritapahtumia. Yhtään Cannesin juhlan tapaista kaupallistunutta markkinajuhlaa jossa myös kansainväliset elokuvan huiput tapaavat Suomessa ei ole. Suomalaisista elokuvajuhlista opetusministeriö tukee vuonna 2005 kuutta tapahtumaa yhteensä eurolla. Tukirahoista suurimman potin kahmaisee Tampereen elokuvajuhlat: euroa. Muut tuettavat ovat suuruusjärjestyksessä: Sodankylän elokuvajuhlat, Oulun lastenelokuvajuhlat, helsinkiläiset Rakkautta ja anarkiaa sekä DocPoint festivaalit sekä Espoo Ciné. Opetusministeriön varsinaisen festivaalituen ulkopuolelle jäävistä elokuvajuhlista maininnan arvoisia ovat ainakin Kettupäivät, Rauman Blue Sea Film Festival, Forssan mykkäelokuvafestivaali, Suomalaisen elokuvan festivaali Turussa, Iin kauhuelokuvien festivaali ja Hämeenlinnan Clone Digital Film Festival. Näistäkään yksikään festivaali ei tule omillaan toimeen vaan saa eri tavoin yhteiskunnan, järjestöjen ja liike-elämän tukea toimintaansa. Kansanhuvia kulttuurin nimissä? Suomessa, kulttuuritapahtumien luvatussa maassa elokuvajuhliin kuten itse elokuvaankin on perinteisesti suhtauduttu kaksitahoisesti. Niitä on pidetty toisaalta kevyenä kansanhuvina, toisaalta nykyaikaisena kulttuurija taidetapahtumana. Elokuva itsessään on taiteenakin luonteeltaan yleisölaji, jota ei ole olemassa ilman yleisötilaa. Vasta valkokankaalla se herää henkiin. Etenkin dokumentti- ja lyhytelokuvalle festivaalit ovat henkireikä ja olemassaolon tae. Ilman yleisölle suunnattuja elokuvatapahtumia niistä ei juuri tiedettäisi eikä niitä nähtäisi. Mediajulkisuudelle nimenomaan näiden epäkaupallisten elokuvalajien festivaalit ovat ehdoton edellytys. Pitkille näytelmäelokuville festivaalien tärkeys on mutkikkaampi juttu. Mutta niidenkin kohdalla on selviö, että kaupallisessa teatterilevityksessä olevien uutuuselokuvien lisäksi festivaalit ovat lähes ainoa paikka nähdä vanhempia elokuvia valkokankaalla. Sama koskee valtaosaa kansainvälisistä uutuuselokuvista. Vain amerikkalainen fiktiivinen pitkä elokuva esittäytyy meillä teatterilevityksessä lähes kattavasti. Moderneista taiteista vain elokuvalla on kansanhuvin leima. Muilla taiteilla ehkä kirjallisuutta lukuun ottamatta on elitistinen maine. Mutta tarvitseeko elokuvan ja elokuvayleisön hävetä kansanhuvileimaa? Ei vallankaan silloin, jos se kasvattaa suvaitsevaisuutta muita taiteita kohtaan. Suuriin kaupallisiin kansanjuhliin elokuvajuhlia on Suomessa turha rinnastaa. Tangomarkkinoihin ja erilaisiin kesäriehoihin elokuvajuhlista on vielä pitkä matka. Silti sanotaan, että elokuvajuhlat ovat kansanhuvia kulttuurin nimissä. Jospa elokuvajuhlat ovatkin kulttuuria kansanjuhlan nimissä? Kaupallisesti levitettävää uutta pitkää elokuvaa lukuun ottamatta elokuvafestivaali ovat elokuvataiteessa suuren yleisön ja taiteen kohtaamisen asialla, kulttuuriinstituutioita paikallaan. Jouko Huru 10 K R I T I I K I N U U T I S E T

11 Pjotr Sapegin voitti Tampereen elokuvajuhlien Grand Prix n 2005 animaatiollaan Gjennom mine tykke briller (Norja 2004). Elokuvarunojen tasokas foorumi Tampereen elokuvajuhlat vietti tänä vuonna 35-vuotisjuhliaan. Harrastelijoiden tapahtumasta se on kehittynyt suureksi kansainväliseksi elokuvajuhlaksi. Kansainvälisyydellä, monipuolisuudella, laadulla ja laajuudella arvioiden se on Suomen paras filmifestivaali. Kohottuaan jo 1980-luvulla arvostetuksi kansainvälisen lyhytelokuvan foorumiksi Tampereen festivaali on pystynyt näyttämään maailman parasta lyhytelokuvaa. Kylmän sodan aikana Tampere oli onnistuneesti idän ja lännen kohtaamispaikka. Tässä erityisesti pitkään palvelleella festivaalijohtaja Pertti Paltilalla oli hienot ansionsa. Nykyään Tampereen rooli on korostunut teollistuneen lännen ja muun maailman kohtaamispaikkana. Festivaalijohtajana 2000-luvulla työskennelleen Jukka- Pekka Laakson onkin helppo kehaista laadulla: Me näytämme täällä sen, mitä elokuvataide voi olla parhaimmillaan. Muutama vuosi sitten Tampereen festivaali pudotti nimestään lyhytelokuvan pois. Määrällisesti Tampereella onkin viime vuosina esitetty yhä enemmän filmejä ja ohjelmakokonaisuuksia, joita ei voi parhaalla tahdollakaan pitää lyhytelokuvina. Silti niiden esittäminen on puolustanut paikkaansa, koska juuri muita esitysfoorumeita niille ei ole. Laakso sanoo, että Tampere keskittyy edelleen lyhytelokuvaan, mutta näyttää myös muita elokuvataiteen tuloksia, joita ei esitetä kaupallisissa elokuvateatterinäytöksissä. Me koetamme osoittaa, että lyhytelokuvat ovat elokuvataiteen ytimessä ja sen uudistuvin osa, Laakso sanoo. Tampereen elokuvajuhlia voi sanoa laadukkaiden lyhytelo kuvaohjelmistojensa ja kilpailujensa vuoksi elokuvarunojen tasokkaaksi foorumiksi. Esitettävä pidempi elokuvaproosa vain monipuolistaa festivaalia, joka on sananmukaisesti elokuvan juhlaa. Laakso edustaa vanhaa koulukuntaa, joka vannoo filmille tallennetun teatterissa esitettävän elokuvan nimeen. Ei siinä mitään ei edes kritisoimisen aiheeksi. Silti on sanottava, että vanha filmitekniikka on katoavaa kansanperinnettä. Siksipä sen ylläpitämistä ja säilyttämistä pitää tukea ja kannustaa. Digitaalista elokuvaa ja sen uudenlaisia esitystapoja ja foorumeita nousee Suomeenkin. Hämeenlinnan digielokuvafestivaali on vasta hapuilevaa pioneerityötä. Digiteknologian ja uusien esitysformaattien rinnalla Tampere kykenee puolustamaan paikkaansa niin kauan kuin laatua riittää. Kriitikon näkökulma Jouko Huru Festivaaleilla koko elokuva-ala kohtaa. Elämykset ja arkinen työ lyövät kättä. Yleisö katsoo elokuvia, usein jopa fanaattisella innostuksella. Alan ammattilaiset luovat kontakteja ja tekevät bisnestä. Elokuvakriitikko tekee haastatteluja ja kirjoittaa juttuja. Elokuva on taiteenlaji, joka tarvitsee omat erikoistuneet fooruminsa. Tärkeimmät festivaalit ovat profiloituneet. Lyhytja dokumenttielokuviin erikoistuneista tapahtumista vanhin ja suurin on Tampereen elokuvajuhlat. Sen rinnalla voi hyvin kansainvälinen Helsingin DocPoint. Dokumenttien lisäksi se tarjoaa workshopin, joka kasvattaa uutta sukupolvea taitaviksi ammattilaisiksi. Kettupäivät esittelee tuoreimman kotimaisen dokumentti- ja lyhytelokuva-annin. Tampereen elokuvajuhlat näkyy parhaiten tiedotusvälineissä media on siitä kiinnostunut. Elokuvien ohessa kasvava market ja seminaarit antavat kriitikoille hyvän aihetarjottimen joko heti tai myöhemmin kirjoitettaviksi teksteiksi. Tampereen juhlilla kriitikko pääsee hyvin tutustumaan elokuvan trendeihin ja niiden parhaimmistoon. Yhtä tärkeää on tavata kollegoita ja elokuvan ammattilaisia usein elannon turvaamiseksi mutta ennen kaikkea ammattituntemuksen ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja syventämiseksi. Marita Nyrhinen 11

12 Peter von Bagh: Sodankylällä on tehtävä Sodankylän 20 vuotta täyttäneiden elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Peter von Bagh jaksaa tarmokkaasti puhua asioista, joista on puhunut aina ennenkin: tarpeellisuudesta nähdä filmiprojektorilla näytettyjä elokuvia valkokankaalta, historiantajusta ja Sodankylän festivaalista ainutlaatuisena yhdistelmänä uusia ja klassikkoelokuvia. Tällä hetkellä elokuvafestivaali on painokkaammin kuin koskaan merkittävä julkisuuden kanava. Myös elokuvan upeuden ja yleensä olemassaolon manifesti, von Bagh maalailee. Meillä alkaa olla ympärillämme sukupolvi, ehkä parikin, joka ei ole nähnyt eläessään yhtään klassikkoelokuvaa tai edes vanhempaa elokuvaa oikeasti valkokankaalla. Tilanne on sama kuin jos hienoimmista maalauksista tunnettaisiin vain taidejäljennökset tai romaaneista vain Valittujen Palojen lyhennelmät, von Bagh jyrisee asiasta, jota hän pitää kulttuuriskandaalina. Elokuvafestivaalien haasteeksi jää dramatisoida asetelma: Sodankylän tapauksessa se merkitsee viisi vuorokautta, päivää ja yötä, kestävää onnentäyteistä tapahtumasarjaa, jossa vanha ja uusi elokuva risteilevät, von Bagh luonnehtii. von Bagh näkee välttämättömäksi koulia uusista sukupolvista elokuvaan samanlaisella innolla suhtautuvia kuin mitä hän itse on. Elokuvafestivaali on myös eräänlainen koulutustapahtuma, jollaisen ideaa olemme muutenkin vuosi vuodelta lisänneet, viimeksi niin sanottujen mestariluokkien muodossa, jossa maailman parhaat spesialistit analysoivat jonkun tärkeän elokuvan juurta jaksaen, hän tunnelmoi. von Bagh myöntää, että festivaali on myös viihteellistä kansanhuvia. Miksi muuten vuosi vuoden jälkeen maan etäisessä, vaikean matkustusyhteyden päässä olevassa kolkassa olisi täpötäydet salit, von Bagh konkretisoi. Juhlilla käynti on paitsi tietopaketti myös muistutus elokuvakritiikin velvoituksista: keskittyä olennaisiin asioihin trivian sijasta, pyrkiä lyhyessäkin jutussa kunnioittamaan elokuvanteon monimutkaista yhtälöä. von Baghin mielestä kritiikin pitää taistella elokuvan uhatun olemassaolon puolesta eikä sortua muodikkaaseen teknologiahössötykseen. Hän pitää kestävänä Sodankylän juhlien perusmallia, jossa perinnettä ja uutta sidotaan yhteen. Toivon, ettei se merkitse jämähtäneisyyttä. Juhlien painokkuus korostuu sitä mukaa kun elokuvan substanssi kevenee muualla tai liukenee uusien teknologioiden kuvaliihotteluihin, von Bagh toteaa. Antti Selkokari Aikakone hurisee Sodankylässä Ei tarvinnut käydä kuin yhdeksän kertaa Sodankylän elokuvajuhlilla nähdäkseen, että festari on rituaali, jossa vuosi vuoden jälkeen toistuvat samat asiat. Sodankylän aikakoneeseen astuminen on sitä, että unta raivoisasti vaativa tajunta alkaa lipsahdella ja luulee käynnissä olevaa festivaalia miksi tahansa edellisvuosien festivaaleista. Festarivuodet sekoittuvat tajunnassa ja muistissa yhdeksi Marx-elokuvien kaltaiseksi kimpuksi, josta ei voi erottaa enää teoksia, vuosia tai osallisia. Koska Sodis pyrkiikin kaiken toistumiseen aina samanlaisena, niin eipä ihme, että vuodet sekoittuvat. Sodankylässä vallitsevan käsityksen mukaan cinéfiiliys on sitä, että elokuva on unta ja uni on elokuvaa sekä elämä on elokuvaa ja päinvastoin loputtomiin. Festivaalijärjestäjät ovat vakuuttaneet toistuvasti, kuinka Sodankylän juhlat ovat todellinen anti-cannes. Se ei mitenkään estä heitä hyödyntämästä Cannesin mainetta täysillä heidän markkinoidessaan Sodankylän uusien elokuvien esityksiä 12 K R I T I I K I N U U T I S E T

13 Gjennom mine tykke briller Tampereella 2005 (vas.), Emir Kusturica Sodankylässä 2003, Peter von Bagh, Aki Kaurismäki ja Jean-Pierre Dardenne Sodankylässä 2005, Jim Jarmusch Sodankylässä 1987, elokuvayleisöä festivaaliteltalla Festivaalikansan keskuudessa vallitsee julkilausumaton sopimus, jonka mukaan täytyy halveksia tähtipalvontaa polttoaineenaan käyttävää mediahysteriaa, joka pohjautuu ideaan siitä, miten samassa huonetilassa tähtien kanssa oleilu ja saman ilman hengittäminen olisi jotenkin erityisen maagista. Tismalleen samaa tähden tai taiteilijan kanssa samassa huoneessa olon ajatusta Sodankylä kuitenkin hyödyntää itsekin kuvitellen, ettei kukaan huomaa. Eikö se ole kaksinaismoraalia? AS Festivaalijohtaja Peter von Bagh. Kuva Jari Sedergren. Sodankylän juhlien taustat Sodankylän elokuvajuhlat perustettiin Perustajina elokuvaohjaajat Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Hullu idea keskiyönauringon elokuvajuhlasta Lapissa keskellä korpea haluttiin toteuttaa ensin Ivalossa, koska siellä oli lentokenttä ja pohjoisin elokuvateatteri. Ivalossa idean hienoutta ei tajuttu. Sodankylä oli heti valmis yhteistyöhön. Ohjelmistosuunnittelussa ja vieraiden hankinnassa keskeisin rooli on ollut alusta asti festivaalijohtaja Peter von Baghilla. Kaurismäen veljeksillä on ollut rooli nuorten ohjaajavieraiden paikalle saamisessa. 20 vuodessa elokuvaosaamista on kertynyt myös Sodankylään. Osaajista mainittakoon alusta asti mukana ollut toiminnanjohtaja Ari Lehtola. Juhlien perusidea on keskittyä elokuviin ja niiden tekijöihin. Leimallista on ollut senioriluokan maailman tähtien juhliminen, joskin 2000-luvulla päävieraiden ikärakenne on nuorentunut. Idea huvittelusta hyvän elokuvan äärellä yöttömässä yössä on toiminut 20 vuotta. Se on vuosien varrella tuonut paikalle mm. seuraavat kuulut ohjaajat elokuvineen (järjestys kronologinen): Samuel Fuller, Bertrand Tavernier, Michael Powell, Jim Jarmusch, Paul Schrader, Dusan Makavejev, Krzystof Kieslowski, Ettore Scola, Agnès Varda, Roger Corman, Claude Chabrol, Dino Risi, John Sayles, Doris Dörrie, Jerzy Skolimowski, István Szabó, Wim Wenders, Costa-Gavras, Francesco Rosi, Bob Rafelson, Paolo Taviani, Francis Ford Coppola, Miklós Jancsó, Fernando Solanas, Emir Kusturica, Nanni Moretti, Wolfgang Becker, Jean- Pierre ja Luc Dardenne. JH 13

14 Kulttuuritoimittaja Väinö Immonen sanoo, että kritiikin pitää olla ymmärrettävää, informatiivista ja analyyttista. Kuva Ritva Kolehmainen Kulttuuritoimittaja Immonen Sanomalehtikirjailija tässä ja nyt Savon Sanomien kulttuuritoimittaja Väinö Immonen on pantu paljon vartijaksi. Hän vastaa lehden kirjallisuusjutuista ja kirjoittaa itsekin kritiikkejä. Sana on kuulunut, sillä lehden kirjallisuusjuttujen laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta kiitellään. Immonen tunnetaan myös Immu-pakinoista ja Tässä ja nyt -palstasta, ainutlaatuista suomalaisessa sanomalehdessä. Kirja lapsuuden kaveri Pienenä jouduin olemaan paljon yksin ja kirja oli jo silloin kaveri. On vaikea ajatella, että en lukiksi tai kirjoittaisi. Kirjallisuuskritiikkejä Immonen kirjoitti jo yliopistovuosinaan 1970-luvulla. Hän muistelee professorinsa ja ystävänsä Hannes Sihvon sanoja: älä mene nuorena naimisiin, äläkä mene lehteen töihin. Nuorena naimistaan Immonen ei ole katunut, mutta sanoo: Lehteen tulin ja se on semmoinen viemäri, josta ei pääse pois. Toisaalta hän myöntää toimittajuuden etuoikeuden, pitää työstään. Kulttuuritoimittajana Immonen on ollut 1980-luvulta lähtien. Hän kirjoittaa kritiikkejä jatkuvasti, mutta muutkin toimittajat tekevät arvosteluja. Kritiikin pitää olla ymmärrettävää, informatiivista ja analyyttistä. Sanomalehtikritiikin pitää olla tavallista lukijaa palkitsevaa. Esilukijan tehtävä on löytää oleellinen, ja hänellä täytyy olla kykyä asettaa teos kirjallisuuden kenttään. Oppineisuuttaan on turha esitellä, eikä kenenkään asiamieheksi pidä ruveta. Kirjallisuuskriitikon on luettava kaikkea Hertta-sarjasta raamattuun, Immonen sanoo. Uskon kirjoittavani kirjallisuuden ystäville, samalla palautetta kirjailijalle. Ja kyllä meillä lehdessä ajan tasalla ollaan merkkiteosten kanssa, Immonen toteaa. Molemminpuolinen arvostus Avustajat ovat lehdille välttämättömiä, Immonen sanoo ja kiittää lehteään: Meillä on osattu toimia järkevästi, on pidetty omat avustajat. Monissa lehdissä on luisuttu huonolle tielle sekä kirjoittajia että kirjailijoita kohtaan ja ylipäätään koko kirjallisuuden kenttää kohtaan, kun kriitikon sama juttu julkaistaan koko konsernin lehdissä. Vakituiset avustajat olen diktaattorina valinnut, tarjokkaita on ollut hyvästi, mutta nuoria voisi olla lisää kasvamassa. Perusjoukon muodostaa puolenkymmentä avustajaa, joiden kanssa on syntynyt luottamuksellinen suhde ja molemminpuolinen arvostus. Immosen mielestä myytin epäonnistuneesta kirjailijasta, josta tulee kriitikko, voisi haudata. Kriitikot ovat alaa opiskelleita ja työlleen omistautuneita. Kirjoittaminen vaatii koko kulttuurinkentän seuraamista. Musiikki ja kirjallisuus kulkevat sisäkkäin ja limikkäin. Musiikkia voi käyttää jopa juttujen rytmittämiseen. Soitan pianoa ja arkkitehtuuri kiinnostaa esteettisyys ja eettisyys yhdessä, eikä yhteiskuntaa voi siitä erottaa. Ihminen voi olla moraalinen olematta moralisti. Lauseen tekemisen vaikeus on säilynyt vempeleistä huolimatta, Immonen tuumaa. On pystyttävä pitämään yllä henkilökohtainen kytö. 14 K R I T I I K I N U U T I S E T

15 Ostakaa arpoja! vino sihti Mitä tapahtuu, jos kansa ei mene taiteen luo? Taide jää kansatta. Vessapaperin saantiakin uhanneen paperiteollisuuden lakkojen ja työsulkujen lomassa Helsingin Sanomissa keskusteltiin, voidaanko taiteellista tai tieteellistä luovuutta opettaa. Kysymys oli tietenkin retorinen. Kaiken lähtökohtanahan pitää olla tekninen huippuosaaminen. Luovuudesta puhuminen muistuttaa keskiajan alkemistien haaveita valmistaa kultaa epäjaloista metalleista. Kultakalojen onkiminen sammakkolamesta kuuluu puolestaan satujen maailmaan. Miksi tyytyisimme satuihin, jos voimme lyödä nopeasti rahoiksi. Yhteiskunnassa vallitsevan luovuuden määrän voi mitata laskemalla yhteen kaikkien tv-kanavien katsojien määrän ja vähentämällä heidät koko väestömäärästä. Jäljelle jäävillä saattaa ainakin teoriassa olla jonkinlainen kyky luovuuteen, jolla ei kuitenkaan välttämättä ole mitään tekemistä huippuosaamisen kanssa. Kajaanin runoviikolla kaikui Kauppakadulla eräästä markkinakojusta päivästä toiseen jalkapalloseuran paitoihin somistautuneen poikaköörin kimeä huuto: Ostakaa, ostakaa arpoja! Jokainen arpa voittaa! Pojat olivat sisäistäneet huippuosaamisen päämäärän, voittamisen. Rohkeasti olivat pojat karsineet riimeistään kalevalaisen runomitan tunteellisen mutkittelun tiivistäen sanomansa painon sanoihin Ostakaa! sekä Voittaa! Koska Runoviikon yleisö, esiintyjät sekä pääjärjestäjät olivat pääosin tuontitavaraa, poikien reipas kaupankäynti tuotti tulosta. Ei pidä kysyä kuinka paljon poikien luovat kyvyt lisääntyivät kolmen päivän huutamisesta? On kysyttävä: Kuinka paljon heidän huutamisensa edisti arpojen myyntiä! Kajaanilta voisi löytyä rohkeutta julistautua ensimmäiseksi kulttuurista ja taiteesta vapautuneeksi vyöhykkeeksi. Arpapojat osoittivat, että tahtoa ja kykyä siihen löytyy! Taiteeton kansa on ostohaluista! Juha Drufva Mahtaa olla ihmeellinen päivä, kun ei tarvitse kirjoittaa lukemastaan. Toisaalta kritiikin teko pitää lukemisen vastuullisuuden yllä. Välillä lukeminen ei ole mukavaa, vaikka ylipäätään lukeminen on elämän toiseksi paras nautinto. Tässä ja nyt -esseet kuningaslaji Katson Immosen työhuoneen seinällä olevia Suojelusenkeli-laulun sanoja: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie Se siitä ateismista. Minulle lukijana Tässä ja nyt -essee on sunnuntaiaamun epistola. Ja kun kuulen, että tuomiorovasti Matti Järveläinen on sanonut Immoselle, samalla asiallahan tässä ollaan, uskon osuneeni asian ytimeen. Palautetta tulee eniten Tässä ja nyt -palstasta. Kun tuntee, että teksti on koskettanut ihmistä, se on parasta palautetta. Työtoverin tärkein tehtävä on vaieta työtoveri kuoliaaksi. Toki työpaikalla on semmoinen läheispiiri, joka kannustaa. Montaignen esseet ovat innoittajiani, niissä ajatus kulkee ja soljuu osoittelematta. Omista mieltymyksistään Immonen arvelee puhuvansa joskus liikaakin. Hänelle tärkeimmät kirjailijat löytyvät luvun venäläisistä klassikoista, Tsehov ennen kaikkea. Tässä ja nyt -palsta alkaa runolla, joka puhuttelee ja liittyy muuhun tekstiin luontevasti. Ettäkö kirjaksi? Immonen sanoo ja karistaa tarjoamani filosofi-epiteetin harteiltaan. Minä tuumailen vähän kuin pöllipinon päällä istuen. Ovat muut sitä kirja-ajatusta pohtineet, hän myöntää. Toivottavasti odotellessa joku panee palstan loppukaneetit, Hoivaksi matkalle, kansien väliin. Silläkin tavalla ihminen on entisellään, että mieluiten hän uskoo itselleen mieluisinta totuutta. (V.I./Savon Sanomat ) Immosen työtä ei voi ohittaa Immua mainitsematta. Kaksi kertaa viikossa ilmestyvä pakina on kädenojennus lukijalle. Fiktiivinen pakina on kuoleva laji. Tilalle ovat tulleet kolumnit, joissa lohkaistaan ilkeästi. Semmoinen ei se kanna pitkään. Ihminen voi rehvastella, ja olla populisti, mutta pakinan kirjoittamien on työtä. Pitää olla vähintään kolme tasoa, joista jokainen lukija voi löytää omansa. Pakina vaatii lukijalta älykkyyttä. Olkaveljen esikuvaa on turha miettiä, sillä pakina itsessään toimii olkapäänä. Ritva Kolehmainen Immosen meriitit: Immosen reportaasi Anton Tsehovin Melihovosta; palkittiin valtakunnallisessa sivukilpailussa Kuopion Sanomalehtimiesyhdistyksen 1. journalistipalkinnolla Kuopion läänin taidepalkinto Kuopion taiteilijaseuran kirjallisuuden Minna-patsas Immonen ensimmäinen kirjaa julkaisematon kirjoittaja. 15

16 Runolaulu Hoffrénin lempilapsi Esityksen tärkein elementti henkilökohtaisuus Kaikki automatkat äitini kotiseudulle Kittilään lauloimme, kertoo tämänvuotinen SARVin Kritiikin Kannusten saaja Taito Hoffrén, 31. Hoffrén istuu Helsingin Mäkelänrinteen uimahallin kahviossa ja väittää jo lapsena oppineensa, että musiikki on mukavaa ja laulaminen kivaa. Positiivinen poninhäntäpoika Taito Hoffrén on ajanut Pasilan asemalle aamulla 80 km päästä Kanteleen kylästä. Odottamaani Ladaa ei saapunut, tuli valkoinen tilamersu. Mutta nuori mies ei ole tippaakaan leuhka. Hänestä huokuu sen sijaan häkellyttävää rauhaa. Mahtuu paremmin nuo kaikki soitto- ja äänikamat, selittää Hoffrén auton vaihtoaan. Tahtoi jo pienenä muusikoksi Hoffrén kertoo lämmöllä taustastaan. Hänen lapsuusperheensä Kuopiossa oli tavallinen, mutta pojan musiikkiharrastuksia kannustava. Seitsemänvuotiaana nassikka alkoi soittaa haitaria, yhdeksänvuotiaana syliin istutettiin tuuba. Pohjantien puhallinorkesteri ja big band olivat opinahjo virallisen klassisen musiikkikoulutuksen rinnalla. Hoffrén on käynyt suomalaisen arvostetun musiikkikoulutusputken: ala-asteen musiikkiluokalta musiikkilukioon, sieltä Kokkolaan konservatorioon ja sitten Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kansanmusiikkia. Jossain vaiheessa kuvioissa oli myös kitara ja oma bändi. Rokkitouhujen myötä musiikkiin tuli henkilökohtainen suhde. Ei enää opettajan tarjoama. Jo Kuopion musiikkilukiossa Hoffrénilla oli erilaisia kansanmusiikkivirityksiä. Hän oli mukana muun muassa Sivuluisu-yhtyeessä, joka keikkaili eri kansanmusiikkifestivaaleilla. Hoffrén muistelee ällistyneensä, miten mukavaa noilla keikoilla oli. Ei ollut eroa siinä, kuka oli tähti ja kuka amatööri. Kansanmusiikin ja klassisen musiikin ero oli myös siinä, että nuori mies laitettiin opettelemaan musiikkia korvakuulolta. Nuoteitta soittaminen teki nöyräksi, tietää Hoffrén. Monet kaverini eivät sen musiikkikoulutusputken jälkeen soita enää lainkaan. Klassisessa koulutuksessa ajatellaan, että ensin pitää tulla valmiiksi. Minusta taas muusikko voi olla valmis jo matkalla huipulle. Musiikista kun voi olla iloa jo heti alusta alkaen. Äänityskin on soitin Kritiikin Kannukset -lautakunta korosti perusteluissaan Hoffrénin musiikillisen tekemisen monialaisuutta. Hän on ainakin ääniteknikko, tuottaja, säveltäjä, laulaja ja soittaja. Oletko siis taiteilija vai käsityöläinen? Hoffrén ei vastaa suoraan vaan alkaa selittää, miksi kansanmusiikki kiinnostaa häntä. Hänen mukaansa juuri kansanmusiikissa jokaisella on oikeus tulkita tuntojaan. Taiteilijuuden vaatima jako esittäjään ja kuulijoihin tulee näin ollen turhaksi. Mutta jo siitä, millaisella tietoisella palolla Hoffrén ryhtyy kuvaamaan äänten kanssa työskentelyään, ymmärrän istuvani taiteilijan edessä. Hän tunnustaa myös suoraan tarpeensa olla taiteilija ja pienten erojen tutkija. Sitä paitsi äänityskin on soitin. Arhippa ja Mukka Hoffrén on ollut mukana Kuhmon musiikkiopiston ja Juminkeon Kokko lensi koilta ilmoin -kansanmusiikin tutkimusprojektissa tutkija-muusikkona. Hän osaa laulaa kaikki Arhippa Perttuselta kerätyt runot ja tietysti ulkoa. Hoffrén on kulkenut muutenkin Perttusen jalanjäljillä Vienan Karjalassa. Yhä vielä sieltä löytyy mummoja laulatettavaksi. Arhipassa olen löytänyt kuvan runolaulajasta. En ole löytänyt, enkä oikeastaan etsinytkään henkilöä, mutta olen kohdannut yhden musiikillisen äidinkielen. Äidinkieli on ollut Hoffrénille uusi ja outo. Mutta kuten minkä muun tahansa kielen tai musiikillisen kielen voi oppia, hän vaan on opetellut runonlaulun. Runolaulusta on tullut nuoren muusikon lempilapsi. Arhippa Perttusen musiikilliseen äidinkieleen liittyy jotain hyvin tiedostamatonta. Siinä ovat käytössä kaikki runovärssyt, noin vain eturivissä otettavaksi. Paitsi että laulaja osasi tuon kielen, myös hänen yhteisönsä tunsi sen. Nyt on tietysti toisin, sillä ei ole enää yleisöä, joka osaisi tätä kieltä. Tuntuuko siis turhalta astua estradille esittämään runonlaulua? Nykyrunolaulaja Hoffrén ei katso taidettaan merkityksettömäksi. Hän toteaa laulavansa aina niin kuin yleisö ymmärtäisi. Hoffrén katsoo tehtäväkseen opettaa runolaulun kieltä. Toisaalta hän jättää mielellään vastuuta 16 K R I T I I K I N U U T I S E T

17 Kuva: Sami Repo Taito Hoffrén sai SARV:n Kritiikin kannukset yleisölle, ymmärretäänhän muun maailmankin musiikkeja aina jollakin tavalla. Sitä paitsi kansanrunon maailmaan kuuluu ajatus, ettei asioita tarvitse ymmärtää ja ettei järki kuulu siihen maailmaan. SARV palkitsi Hoffrénin musiikista ja äänistä Timo K. Mukan Maa on syntinen laulu -romaanista tehtyyn näytelmään, jonka ohjasi Juha Luukkonen. Naturalistisen romaanin luvut alkavat balladirunoilla, joiden musiikillista ilmiasua lautakunta kiitteli. Hoffrén olisi ikään kuin yhyttänyt Mukan maailman. Ehdotan haastateltavalle, että ilman Arhippa Perttusta Mukan myyttinen maailma ei olisi löytynyt. Hoffrén ei tunnusta Mukan runoja kansanrunoiksi, mutta myöntyy siihen, että samaa järjettömyyttä ja isompaa maailmaa on myös taiderunon kielessä. Ilman Arhippaa näytelmän musiikista olisi tullut erilaista. Kritiikki huomannut vasta säveltäjän Taito Hoffrén tunnustaa aluksi avoimesti, ettei juurikaan tarvitse kritiikkiä. Kritiikki on suunnattava enemmän yleisölle. Kyllähän minä tiedän, mihin pyrin. Kritiikki on kohdellut häntä toistaiseksi hyvin. Säveltäjänä hänet on huomattu, samoin soittajana ainakin silloin kun hän on ollut näkyvissä lavalla. Eniten näkyvyyttä kritiikin alueella on tullut soololaululla ja teatterimusiikilla. Äänimies sen sijaan ei ole saanut osakseen arvioita. Hoffrén korostaa, että hän vaatii esityksiltä henkilökohtaisuutta sen hyvine ja huonoine puolineen. Silloinhan hän tulee armahtaneeksi sitäkin kriitikkoa, joka ei ymmärrä runolaulun muuntelun yksityiskohtia. Kriitikon ammattitaitoa ei ehkä olekaan järjellä tietäminen, vaan aidon ihmisen kohtaaminen. Myös Kritiikin Kannusten saamisen Hoffrén ymmärtää kritiikkinä ja painottaa sen merkitystä etenkin marginaalialueella työskentelevälle. Opettajansa Heikki Laitisen sanoja lainaten Hoffrén uskoo, että marginaalissa on hyvä olla, mutta suostuu sentään myöntämään, että olisi hirveää jos kukaan ei kirjoittaisi. Ääntä ja isyyttä Hoffrén ei piirrä tulevaisuuttaan pitkälle. Perheeseen on juuri syntynyt esikoinen, Helmi-tyttö, joka on tämän jutun ilmestyessä kuukauden ikäinen. Isä aikoo jäädä jossain vaiheessa koti-isäksi. Nyt työn alla on jälleen teatterimusiikkia. Syyskuussa 2005 saa ensi-iltansa Pirkko Saision kirjoittama ja ohjaama näytelmä Virhe, jossa Hoffrén näyttelee esiintyvää muusikkoa, kuten hän teki viime talvena Svenska Teaternin Mor Couragessa. Kotkan teatteriin hän tekee musiikkia Nummisuutareihin. Tämä Tuomo Aitan ohjaama klassikko tulee ensi-iltaan tammikuussa Paraikaa Hoffrénilla on tekeillä myös äänitaiteilija Juha Valkeapään kanssa eräänlainen elävä kuunnelma työnimellä Kymmenen matkaa. Siinä kerrotaan sama tarina kymmenellä eri tavalla. Neuvotteluja käydään teoksen esittämisestä radiokuunnelmana, mutta tekijät toivovat siitä myös kierrätettävää esitystä. Marja Mustakallio 17

18 Alamaailman Vasaroiden takoma Nurmio on rujoa ja raakaa. Yhtyeen ja Nurmion musiikkityyliä on vaikea kategorisoida. Kuva Tomi Palsa Nurmio ei mahdu muottiin Tuomari Nurmio ja Alamaailman Vasarat: Kinaporin kalifaatti. Pyramid Tuomari Nurmio on tehnyt levyn Alamaailman Vasaroiden kanssa. Eri tahoilla vaeltaneiden taiteilijoiden tiet kohtasivat pari vuotta sitten. Hedelmät on nyt säilötty ja valmiina nautittaviksi. Alamaailman Vasaroiden takoma Nurmio on rujoa ja raakaa. Balkanilaisia sointuja viljelevä jazzorkesteri taipuu moneen tyyliin, swingistä kakofoniseen free-irrotteluun. Tyylin kategorisointi on kuitenkin vaikeaa. Nurmio on ollut oman tiensä kulkija jo yli 25 vuotta. Ensimmäinen albumi Kohdusta hautaan ilmestyi Siltä levyltä muistetaan Valo yössä, jonka piti olla ivamukaelma kaihoisasta suomalaisesta iskelmästä. Siitä tulikin tosi; omaa totuuttaan julistavan Tuomarin etiketti. Uuden levyn sävelistä ja epäsovinnaisista soitinnoksista kuului merkkejä jo 1980-luvulla. Jazzillinen Nurmio puhkesi kukkaansa vuonna 1992 väkevässä Hullu puutarhuri -levyssä. Etno-mausteita hänellä on ollut mukanaan aina. Uusimman albumin jazztyylitellyt Balkan-soundit viimeistään osoittavat, että Nurmio ei mahdu muottiin. Kriitikolle omaa taidettaan tekevää Nurmio on siis kova pala. Häntä ei voi suoraan rinnastaa muihin, koska yhteismitallisuutta ei löydy. Itse kirjoitin Nurmiosta 1980-luvulla, että hän hakee vaikutteensa amerikkalaisesta rytmimusiikista mutta ne löydettyään ui takaisin ison veden yli suomalais-ugrilaiseen sävelkuvastoon. Tulkinta pitää edelleen, joskin vaikutteisiin on liitettävä itäiset ja balkanilaiset sävelkuvastot. Rock-kriitikolle Nurmio ei ole rockia, jazz-kriitikolle ei jazzia. Etnomusiikin harrastajille hän sekoittaa liiaksi tyylejä. Ja vaikka Nurmio sanoo keikoillaan soittavansa tanssimusiikkia, hänet varmaan kivitettäisiin perinteisillä tanssilavoilla. Nurmion originellius on todistus lahjakkuudesta. Jos musiikissa on perimmiltään kysymys vain tunnetilan luomisesta, kuten jälkimodernistit väittävät, osaa Nurmio yhtyeineen sen tehdä erinomaisesti kohdallani väkevästi. Itselleni rockin, jazzin ja etnon mittatikut ovat vain viitteellisiä. Perimmiltään uppoan Nurmiota arvioidessani mielikuviin tekstin, sävelten ja soitinnoksen yhteisvaikutelmasta, vaikka esitänkin eritteleviä arvioita eri osa-alueilta. Siksipä puhun esimerkiksi laulun jäljittelemättömästä alavireisestä mikrointervallipujottelusta, jossa pienellä tahallisella pieleen laululla luodaan oivaltavat rytmiset synkoopit. Yleisempää julkista arvostusta Nurmio on saanut mm. Junnu Vainio (-99), Eino Leino (-03) ja Soundi-palkintojen (-05) muodossa. Jouko Huru 18 K R I T I I K I N U U T I S E T

19 Susirajan takaa Susi, marginalia ja imperiumi Minua ei koskaan ole kiinnostanut Helsinki. Valitsin Euroopan reunan, pisimmän vapaana virtaavan joen, Torniojoen. Asetuin sen rannalle ja ajattelin eläväni kaikessa rauhassa nauttien jokilaakson neitseellisestä kauneudesta. Mutta marginaalissa kuhisee. Kun lähdetään, ohitetaan mieluusti Helsinki ja Tukholma. Kun palataan, vastaan vonkuaa toinen toistaan korkeatasoisempia kulttuuritapahtumia: Eu- roopan Naisteatterifestivaalit ja Kalottijazz&blues Torniossa, Aavasaksan Kesä teatterin, tanssin, rokin ja urkumusiikin näyttämönä, suoperformanssia Pajalan Vasikkavuomalla, kulttuuriviikot Kurtakossa ja Ylläs soikoon! Yhteistä kaikille, että taiteellisesta tasosta ei tingitä. Ymmärretään, ettei matkailijoille riitä enää muovinen joulupukki. Ymmärretään, että kulttuurimatkailulla on merkitystä. Ymmärretään hyvän päälle. Ei Tornionlaakso ole sen kummempi junttila kuin Martinlaaksokaan. Paitsi, että täältä puuttuvat valtamedioiden kriitikot. Muistattehan Romuluksen ja Remuksen imemässä susiäidin nisiä. Susi oli siis ensimmäisen eurooppalaisen imperiumin kätilö. Keskusta oli tuolloin hyvin selvillä. Nykyään maailman keskusta ei voi tietää, marginaali saattaa nopeasti näyttää tietä ja tehdä imperiumista toisenlaisen. Marja Mustakallio FT, kriitikko Övertorneå, Matarenki Kuva:Juha Drufva Vehmaksen arvostelijapalkinto Otso Kantokorvelle Uutta luova taidekriitikko Taide-lehden päätoimittaja Otso Kantokorpi (s.1957) sai kuluvana vuonna Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmaksen rahaston arvostelijapalkinnon euroa. Taidearvostelijaksi ei synnytä, vaan kehitytään vuosien mittaan seuraamalla taidetta ja kirjoittamalla taiteesta, ottamalla tiedotus- ja julkaisuvälineet haltuun, olemalla intohimoisesti mukana taistelussa, totesi palkintolautakunnan jäsen professori Timo Vuorikoski. Taide-lehden päätoimittajana vuodesta1998 Kantokorpi on ollut keskeinen vaikuttaja Suomen tärkeimmässä kuvataidearvostelun foorumissa. Palkinto on samalla tunnustus lehdelle. Vehmaksen rahasto on perustettu kunnioittamaan E.J. Vehmaksen taidearvostelijan elämäntyötä. Vuorikoski näkee Kantokorven saman hengen taidekriitikkona. Hänkin etsii ja peräänkuuluttaa taiteellista laatua. Kriitikon työn ohella Kantokorpi on toiminut tuntiopettajana taidelaitoksissa, kuratoinut taidenäyttelyjä ja toimittanut näyttelyjulkaisuja sekä istunut palkintoraadeissa. Taidetta tarvitaan ja halutaan Värikkäässä kiitospuheessaan Kantokorpi sanoi, että kuvataide ei ole joukkojen asia, lukuun ottamatta mega- näyttelyjä. Hän heitti esiin Leninin slogaanin taide kuuluu kansalle, mutta se vaatii hänen mielestään jatkon: Taiteen on yhdistettävä näiden joukkojen tunteet, ajatukset ja tahto, innostettava niitä. Sen on nostettava joukkojen keskuudesta taiteilijoita ja kasvatettava heitä. Naiset ovat ottaneet paikkansa taiteen kentällä, samoin etniset ja seksuaaliset vähemmistöt. Kehitysvammaisille ollaan käynnistämässä ammatillista taidekoulutusta. Leimautumisen uhallakin Kantokorpi haluaa olla siinä prosessissa mukana. Kantokorpi esitti kiinnostavia näkökulmia taiteen mekaaniseen monistamiseen, mutta totesi, ettei idea voi näköjään toteutua kuvataiteessa kuten kirjallisuudessa ja musiikissa. Video ja valokuvas sen mahdollistaisivat. Nykyään on huomattavan helppo päästä pahasti mitaltaan ylipursuavaan taidekoulutukseen, jonka kautta monet oppilaitokset suotta tuhoavat ison määrän väärin perustein vahvistettuja unelmia. Suomessa valmistuu eri oppilaitoksista vuosittain noin 150 kuvataiteilijaa. On selvä, että edes vaatimaton menestyminen vaatii maksimaalisen näkyvyyden, Kantokorpi totesi. Ritva Kolehmainen 19

20 Kritiikit vertailussa Hauru ja Niemi eri jazzeilla Kohteet: Kirjurinluodon Arena 21.7., Urban Sax, Galaxy Drums, One For All, Los Van Van, Craig David. Porin teatterin Ultra Music -tapahtuma 21.7., esiintyjinä Un Mec Une Porte, Bugpowder, Quelques Fiers Mongols, Johnny Lamarama ja Han Buhrs Solo. Aamulehti 23.4.: Uudistuneen Urban Saxin hypnoottinen spektaakkeli sai unohtamaan sateen ja Ranskalaismongolit panivat Zeppelinin lihoiksi ja Helsingin Sanomat 24.7.: Huonosti meni, mutta menköön. Helsingin Sanomien Jukka Hauru ja Aamulehden Jussi Niemi poikkeavat kritiikeissään toisistaan lähes systemaattisesti. Arvioin hieman heidän 2005 Pori Jazz - kirjoitteluaan. Haurun mielestä Arenan suuri koko oli liikaa Urban Saxille. Sadan esiintyjän joukko, nosturit ja nostolaitteet vaikuttivat pieniltä ja arkisilta. Aiemmin yhtye on esiintynyt Porissa pienemmissä tiloissa, mitä Hauru pitää taiteellisesti ja esteettisesti sopivampana. Sen sijaan Niemen mukaan yhtye oli Arenalla oikea akti, kun kaikki olivat lavalla, näky oli huumaava : massiivinen ihmishimmeli kruunasi unohtumattoman, yhtä paljon muinaiselta kuin futuristiselta tuntuvan riitin. Hauru väittää, että Urban Sax oli yksinkertaista musiikkia myöten saman kaltaista kuin Porissa 21 ja 15 vuotta sitten. Haurun mukaan Urban Sax ei ole enää uutta eikä kokeellista. Sen sijaan Niemi pitää esitystä yhä tuoreena ja väittää, että musiikki on kehittynyt melodisempaan ja kauniimpaan suuntaan. Hauru ei innostu One For All -kokoonpanostakaan vaan lyttää sen vähätellen: vanhaa bopin mainstreamia, yksitoikkoisia rakenteita, samanlaisia kuin aina ennenkin. Mitäpä sellaiseen voi enää sanoa. Niemi toteaa, että One For All oli mannaa niille, jotka ajattelevat jazzia omana maailmanaan, jossa ei oteta vaikutteita muiden musiikkityylien uusista vaiheista. Itse hän ei kuulu tähän joukkoon, mutta väittää silti kuunnelleensa rennosti svengaavaa sextettiä mielellään. Niemi namittaa Niemi ei ehtinyt kuulemaan Ultra Music -tapahtuman Un Mec Une Portea, mutta Quelques Fiers Mongols -yhtye pani hänen mukaansa täyden salin polvilleen: ikihippikelmit ryhtyivät idolinsa (Led Zeppelin) materiaaliin vinhalla virneellä ja itseironialla, estottomasti toiminnastaan nauttien. Niemi namittaa Led Zeppelinin lihoiksi panemisesta ja pitää sitä tapahtuman pääaktina. Hauru oli perjantaiselle Ultra Music -tapahtumalle penseä. Uusi kokeellinen jazzjazz puuttui. Hauru ei ilmeisesti viipynyt tilaisuudessa sen aloittanutta Un mec Une Portea kauemmin, kun hän sanoo yleisön jääneen vähäiseksi Niemen löydettyä hetkeä myöhemmin samasta paikasta täyden salin! Haurun mukaan nuoret diggasivat Un Mec Une Porten free-punk-rock n roll ilmaisua. Tätä hän pitää outona: nyrjähtänyttä musiikkia leimasivat rockille niin tyypilliset piirteet: temaattinen vähämielisyys ja sairas volyymi. Ehkä kaiken salaisuus piileekin juuri niissä, Hauru arvio. Hauru tiukka jazzmies Arvioittensa perusteella Hauru ja Niemi ovat kuin eri planeetoilta. Ikää molemmilla on jo reilusti yli 50 vuotta, Hauru Niemeä hieman vanhempi. Niemi tuntuu jaksavan intoilla musiikin kuin musiikin parissa, kun Haurua tuntuu kaikki vähän kyllästyttävän. Haurun kohdalla kysymys ei ole pelkästään jaksamisesta vaan ehdottomammasta ja kapeammasta mausta, jossa vain taiturimaisesti esitetty moderni jazz ja siihen perustuva kokeellisuus saavat paikan hyvien kategoriassa. Niemi on taas taustaltaan rock-jätkä, joka on iän myötä laajentanut repertuaariaan joka suuntaan tuntematta mitään rajoituksia. Niemestä voi sanoa, että hän elää ja intoilee kuulemissaan musiikkiesityksissä, kun taas Hauru katselee kaikkea vähän nokkavarttaan pitkin. Haurun arviot perustuvat johdonmukaisuuteen ja pitkään kokemukseen, jonka aikana hyvän kategorian kriteerit eivät ole juuri muuttuneet. Rockille ominaisista musiikillisista nyrjähtäneisyyksistä tai usein naiiveiksi nimeämistään tanssillisista kuvioista hän ei ole koskaan innostunut. Niemi on näissä Haurun kielteisiksi kokemissa ilmiöissä kokonaan toista maata. Ne ovat hänelle kaiken musiikillisen professionalismin päällä oleva nautinnon suola. Itse olen lukenut Haurua ja Niemeä ainakin 25 vuotta. Haurun arvioista tiedän, mikä on uutta ja hyvää jazzjazzia, uutta versiointia modernista jazzista. Niemeä lukemalla taas tiedän kuinka hauskoja ja hienosti nyrjähtäneitä tai emotionaalisesti väkeviä musiikkispektaakkeleita on nähtävissä ja kuultavissa. Jouko Huru 20 K R I T I I K I N U U T I S E T

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY

FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää elokuvakulttuurin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita

Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Kulttuuritapahtumien kuluttajat ja ei-kuluttajat: näkemyksiä, taustoja, toiveita Lippupisteen seminaari Korjaamo, Helsinki 27.5.2008 Timo Cantell Sibelius-Akatemia timo.cantell@siba.fi Suomalaisten konserteissa

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Taiteiden tiedekunta Tiedekunnasta valmistuneet yrittäjät Erja Tuhkala, Katariina Imporanta ja Marjo Remes luovat pohjoista vaihtoehtoa vaatealalle hauskoilla

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot