ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT I / Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT I / 2012. Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT I / 212 Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen

2

3 Alkusanat Näkökulmia Keski-Suomen tulevaisuuteen julkaisu haluaa herättää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta. Julkaisun alkuosaan on koottu näkökulmia tulevasta väestökehityksestä, työpaikkojen sijainnissa, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä koulutuksen ennakoinnista. Koosteet pohjautuvat Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen tuottamiin tilastoaineistoihin. Julkaisun loppuosa on alueellinen versio TEM:n kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä Alueelliset talousnäkymät julkaisusta Keski-Suomen osalta. Siinä tuodaan esille alueen kehitysnäkymiä seuraavista näkökulmista: elinkeinoelämä ja yritystoiminta, työttömyys ja osaavan työvoiman saatavuus. Keski-Suomen yhteenveto on laadittu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton asiantuntijoiden yhteistyönä. Yhteenvedon pohjana on seuduilla laaditut arviot tulevasta kehityksestä. Tämä on ensimmäinen kokeilunumero ja saadun palautteen perusteella sen jatkosta päätetään. Julkaisuaikataulu rytmittyy TEMin alueelliset talousnäkymät julkaisun kanssa maaliskuun ja syyskuun alkuun. Kommentteja pyydämme joko suoraan julkaisun oheen, sähköpostilla tekijöille tai Keski-Suomi ennakoi Facebook sivustolla Tulostettava versio löytyy osoitteesta: Julkaisu on osa alueellista ennakointiprosessia, jota rakennetaan verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Suomi ennakoi - hankkeessa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitetaan Maakunnan kehittämisrahasta ja - rahastosta sekä koulutusorganisaatioiden osuuksilla. Seija Kiiskilä ja Anu Huotari Julkaisun toimitus ja visuaalinen suunnittelu Sisältö 3 Alkusanat 4 VÄESTÖKEHITYKSESTÄ 6 TYÖPAIKOISTA 8 Mistä uusia työpaikkoja? 1 TYÖTTÖMYYDESTÄ 14 KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KYSYNNÄSTÄ Aluetalouskatsaus I / Keski-Suomen yhteenveto 2 Joutsan seutukunta 22 Jyväskylän seutukunta 24 Jämsän seutukunta 26 Keuruun seutukunta 28 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 3 Äänekosken seutukunta 3

4 VÄESTÖKEHITYKSESTÄ Jarkko Pietilä, Keski-Suomen liitto Väestöllisesti Keski-Suomi kasvaa vuosittain; tällä hetkellä asukkaita on vajaa 275. Ennakkotietojen mukaan maakunnan väkiluku oli vuoden 211 lopussa noin 7 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Väestöllinen vuosilisäys on hieman hiipunut viime vuosikymmenen hyvistä vuosista. Keski-Suomen väkiluvun kasvu perustuu Jyvässeudun vetovoimaan ja sen suotuisaan väestön ikärakenteeseen. Keski-Suomessa kasvu keskittyy Jyvässeudulle, jonka osuus koko maakunnan väestöstä kasvaa tasaisesti. Jyvässseudulla lasten ja nuorten osuus on suhteellisesti suurempi kuin muissa seutukunnissa. Lisäksi moniasteinen koulutustarjonta tuo vuosittain runsaasti nuoria kouluttautumaan, seudun yrityskanta kasvaa tasaisesti erityisesti lopettavien yritysten vähetessä ja seudun työpaikkalisäyskin on ollut hyvää tasoa. Monen muun maakunnan tavoin Keski-Suomenkin ongelma on, että väestökasvu ei jakaudu tasaisesti. Keskusseudun ulkopuolella väki vähenee vuosittain, työikäisten määrä laskee ja vanhuksien määrä lisääntyy tasaisesti. Seutujen ja kuntien ikärakenne vanhentuu vauhdilla jo nyt Keski-Suomesta löytyy kuntia, joissa vanhusten osuus kunnan väestöstä on maamme korkeimpia. Jatkossa ikääntyneitä on määrällisesti paljon ja pitkään elävien määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä. Alhainen syntyvyys yhdessä poismuuton ja väestön ikääntymisen kanssa aiheuttaa sen, että Keuruun, Jämsän ja Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnissa kolmannes väestöstä on vähintään 65-vuotiaita 22-luvun alkuvuosista lähtien Joutsan seudulla tämä tilanne saavutetaan jo lähivuosina. Kun muuttoliike keskittyy työmarkkinoiden kannalta parhaaseen väestöön, heikentää se samalla lähtöalueiden edellytyksiä luoda uutta tuotantoa ja työllisyyttä. Missä työikäinen väestö tulee olemaan? Entä seniorit? Miten muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa? Kuva: SK&AH 4

5 46 % 49 % 53 % 58 % Kolmen suurimman kasvukunnan (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) osuus (%) koko Keski-Suomen väestöstä (Lähde: Tilastokeskus). Joutsa Joutsa Saar.-Viit Saar.-Viit Keuruu Keuruu Koko maa Koko maa Nuoret Työikäiset Seniorit Väestön ikärakenne (%) eräillä seuduilla 28 ja 23 (Lähde: Tilastokeskus, vuoden 29 väestöennuste) 5

6 TYÖPAIKOISTA Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Vuoden 29 lopussa Keski-Suomessa oli työpaikkaa, mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jyväskylän seutukunnan osuus työpaikkojen määrästä on kasvanut. Vuonna 29 jo kaksi kolmasosaa työpaikoista sijaitsi Jyväskylän seutukunnassa. Vuosien kuluessa maa-, metsä- ja kalatalouden ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet palvelualojen painoarvon kasvaessa. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista on yhä suuri Joutsan ja Saarijärvi-Viitasaaren ja teollisuuden osuus Äänekosken ja Jämsän seutukunnissa. Keski-Suomen seutukunnat eroavat toisistaan varsin merkittävästi toimialarakenteen osalta. Terveys- ja sosiaalipalvelut on työvoimavaltaisena alana merkittävä työllistäjä kaikilla seutukunnilla nyt ja tulevaisuudessa. Jyväskylän seutukunnalla korostuvat informaatio- ja viestintäala, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Työpaikkojen toimialarakenne ei suuresti eroa koko maan vastaavasta. Verrattuna koko maahan Keski- Suomessa on suhteessa enemmän työpaikkoja teollisuudessa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työpaikkoja on puolestaan vähemmän tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin aloilla. Jyväskylä, Saarijärvi-Viitasaari, Jämsä, Äänekoski, Keuruu, Joutsa, 1 88 Seutukuntien työpaikat 29 (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Avoimet työpaikat, mol.fi Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä on huomattavasti viimevuotista korkeampi tällä hetkellä. Tämä selittynee aiempaa aikaisemmin alkaneella kesätyöpaikkojen ilmoittelulla. Verrattuna koko maan tilanteeseen avoimia työpaikkoja on kuitenkin yhä vähän suhteessa työnhakijoiden määrään. 6

7 4 Joutsan seutukunta 15 Jyväskylän seutukunta Terveys- ja sosiaalipalvelut Maatalous, Rakentaminen metsätalous ja kalatalous Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Koulutus Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Teollisuus 1449 Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 889 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 586 Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus 458 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 42 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 3 Äänekosken seutukunta Terveys- ja sosiaalipalvelut Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus 161 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Teollisuus 1379 Terveys-ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Koulutus Työpaikkojen lukumäärät suurimmilla toimialoilla seutukunnittain (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 29) 7

8 Mistä uusia työpaikkoja? Osaamisesta työpaikkoja! Ennakointifoorumin tavoitteena oli synnyttää keskustelua siitä, millaisia uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa osaamisen varaan voisi syntyä ja sopia, miten asiat viedään toteutukseen. Ideoita kerättiin myös haastekampanjalla. Tässä muutama syntynyt idea. Tarkemmat tiedot foorumin yhteenvedosta osoitteessa: ICT-alan työsilta ICT-alan työsillassa ideana on muodostaa Jyväskylän ICT-alan osaajista osaamisryhmä - tai ryhmiä, joille perustetaan etätyön hotelli, ryhmäsynergiset työtilat Jyväskylään. Työnhakijat markkinoivat itse omaa ja ryhmän osaamista esimerkiksi pääkaupunkiseudun ICT-työnantajille Espoossa joko palkkatyönä tai yrityspohjaisesti freelancer-työnä. Idean toteuttamiseksi ryhmälle haetaan juuri valmistuneesta Espoon ICT-yritysharavoinnista työnantajakontaktit. Alkukartoituksen jälkeen ryhmälle voitaisiin suunnitella paikallisten kouluttajien kanssa täsmäytettyä koulutus osaamiskapeikkoihin ja yritys-tai tuotekohtaisiin räätälöinteihin. Tämä tuki saattaisi toimia lisäporkkanana markkinoitaviin yrityksiin päin. ELY-keskus kutsuu koolle kokouksen, jossa mietitään työtilojen resursointi ja ICT-alan osaajien yhteen kokoaminen ja aktivointi. Siltaveivi Siltaveivi osuuskuntamallin ideana on tarjota ratkaisu lukuisten opiskelijoiden työuran rakentamisen kitkakohtaan, ensimmäisen työpaikan saantiin. Siltaveivi- toimintamallissa oppilaitosten tutorointi ja opinto-ohjaus saa jatkokseen opintojen loppuvaiheessa virtuaalisesti toimivan osuuskunnan, joka tasoittaa työelämään siirtymistä. Jokaiselle opiskelijalle, koulutusalasta ja -asteesta riippumatta tarjotaan mahdollisuus liittyä osuuskuntaan. Ovatko ideat edenneet toteutukseen 3 kuukaudessa? Työnhakijan seteli Palveluseteli toimisi porkkanana lähteä etsimään kumppaneita oman työllistymisen edistämiseen. Seteliä voisi käyttää myös muuntokoulutuksessa. Sovittiin, että työnhakijasetelin kehittämistä jatketaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alaisessa Osaamis- ja työllisyystyöryhmässä soveltamalla yrityssetelin käyttöönoton periaatteita. Tämän jälkeen työnhakijaseteliä pilotoidaan, koska seteli edellyttää muutoksia työlainsäädäntöön. Koe suomalainen koulu Koe suomalainen koulu - ideassa tuotteistetaan suomalainen koulu palveluksi. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti EduCluster Finland Oy:n myynnin ja markkinoinnin edistämiseen, mutta se soveltuu myös ulkomaisille matkailijoille, jotka haluavat kokoa aitoa suomalaisuutta. Myös aitojen koulupäivien tuotteistaminen olisi mahdollista. Palvelusta voisi muodostua osa laajempaa Suomi-tuotepalveluperhettä ja se voitaisiin toteuttaa myös ulkomaisille opettajille suunnattuna kesäkouluna. Sovittiin, että idea viedään EduCluster-verkostolle yhteisesti tuotteistattavaksi. Myös luovan talouden kehittäjäryhmähuomioi idean osana keskisuomalaistaluovan talouden tiekarttaa. Kulttuuritulkki - osuuskunta Kulttuuritulkki-Osuuskunnan ideana on koota yhteen eri alojen osaajia, joilla on kulttuureihin liittyvää osaamista. Kulttuuritulkkipalvelu on suunnattu kansainvälistyville mikro-ja pk-yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa ja osaamista uuden markkina-alueen tavoista, kulttuureista ja toimintaympäristön ominaispiirteistä. Sovittiin, että idea viedään eteenpäin naisyrittäjyysideaksi ammattiopistoon. Myös luovan talouden kehittäjäryhmähuomioi idean osana keskisuomalaistaluovan talouden tiekarttaa. Edelläkävijärypäs Ideassa on kyse matalan kynnyksen mallista yrittäjyyteen. Miten osaajien työllistymistä voitaisiin edistää kokoamalla eri alojen osaajia yhteen ja synnyttää näin uusia työpaikkoja. Oppilaitokset voisivat koota eri alojen opiskelijoita ideoimaan yritys- ja palvelukonsepteja yritysverstaissa. Yrityssetelin avulla ideoita voitaisiin viedä toteutukseen. 8

9 TYÖVOIMARESERVIN SULAMINEN, JOS YRITYKSET VOISIVAT PALKATA UUTTA TYÖVOIMAA TYÖVOIMARESERVI vajaa 24 YRITYSKANTA n.15 Lähde: Työllisyyskatsaus Lähde: ToimialaOnline/ Tilastokeskus Vuosi 1 ä 1 yritystä 3 uutta työntekijää/ yritys Reserviin jää Miten tuetaan yrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa? Vuosi 5 1 yritystä ä 3 uutta työntekijää/ yritys 12 Jos joka vuosi 1 yritystä palkkaa kolme uutta työntekijää, työvoimareservi puolittuu viidessä vuodessa. Reserviin jää 12 Vuosi 9 ä 1 yritystä 3 uutta työntekijää/ yritys Täystyöllisyys Taustaoletuksena, että yrityskanta ja niissä olevat työpaikat säilyvät ja työvoimareservi ei kasva. Täystyöllisyyden vallitessa työttömyysaste on 3-5 %. 9 Kuva: SK&AH

10 TYÖTTÖMYYDESTÄ Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus Kuluvan vuoden tammikuun lopussa Keski-Suomessa oli työtöntä työnhakijaa. Työttö-myysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,5 %. Seutukunnittain työttömyys-asteiden vaihteluväli oli melko suuri. Naapurimaakunnissa työttömyysaste oli huomattavasti pienempi ja se oli myös laskenut vuoden takaisesta tilanteesta, kun Keski-Suomessa se puolestaan kasvoi. Ero koko maan työttömyysasteeseen on nyt suurimmillaan vuoden 26 alusta. 14,9 % 15,9 % 14, % 12,4 % 12,6 % 13,3 % Jyväskylä Joutsa Keuruu Äänekoski Jämsä Saarijärvi-Viitasaari Miksi Keski-Suomi pärjää naapureitaan huonommin? Miksi uusia työpaikkoja ei synny riittävästi? Työttömyysaste seutukunnittain, tammikuu 212 (Lähde: TEM Työnvälitystilasto) Tammikuu Heinäkuu 27 Tammikuu Heinäkuu 28 Tammikuu Heinäkuu 29 Tammikuu Heinäkuu 21 Tammikuu Heinäkuu 211 Tammikuu Heinäkuu 212 Tammikuu Koko maa Pirkanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjanmaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (Lähde: TEM Työnvälitystilasto) 1

11 Uhkaako työttömyyden pitkittyessä valuminen? Keski-Suomen työvoimareservin jakauma (lähde: Keski-Suomen ELY-keskus) Tarvitsee työpaikan, suoraan töihin! Tarvitsee jonkin verran osaamisen kehittämistä ja koulutusta. Tarvitsee erilaista kuntoutusta ja muita tukitoimenpiteitä. Kuva: SK&AH Millä estetään valuminen alaspäin? Miten luodaan uusia työpaikkoja? Miten järjestetään koulutusta ja paljonko siihen resursoidaan? Miten ja kuka tukitoimet toteuttaa? Mihin toimenpiteisiin kannattaa tulevaisuudessa resurssit suunnata vaikuttavuuden näkökulmasta? Yritykset Mille sektorille määrärahoja käytetään tulevaisuudessa, jotta luotaisiin kestävää työllistymistä? Yhdistykset, järjestöt Mikä on kolmannen sektorin rooli ja tehtävä? Kunnat Valtio Kuntakohtaiset vaihtelut jakautumisessa ovat olleet suuria. Työllisyydenhoidon määrärahojen jakautuminen sektoreittain (lähde: Keski-Suomen ELY-keskus) Kuva: SK&AH 11

12 Työttömät työnhakijat koulutustaustan ja ammatin mukaan seuduittain Keski-Suomen työttömistä (62,9 %) asui Jyväskylän seutukunnassa. Jyväskylän alueen työttömillä työn-hakijoilla on keskimäärin selkeästi korkeampi koulutusaste kuin muilla seutukunnilla. Joutsan seutukunnan työttömistä työnhakijoista yli 47 %:lla on yleissivistävä koulutus. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus työttömistä on suurin Äänekosken seutukunnalla. Keski-Suomen työttömien koulutusrakenne on hyvin samankaltainen kuin esim. Pirkanmaalla. Tutkijakoulutusasteen (lisensiaatit ja tohtorit) suorittaneita oli työttöminä työnhakijoina suhteessa enemmän kuin naapurimaakunnissa (69 kappaletta). Eniten työttömiä työnhakijoita on teollisuuden ammateissa niin Keski-Suomessa kuin naapurimaakunnissa. Muutoin maakunnat kuitenkin eroavat toisistaan. Pirkanmaalla korostuu tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn työttömyys, Pohjanmaalla hallintoja toimistotyön sekä it-alan työttömyys ja Pohjois- Savossa rakennusalan työttömyys. Keski-Suomessa on suhteellisen paljon terveys- ja sosiaalialan työttömiä. Työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan ( ) Yleissivistävä koulutus 32% Ammattikoulu ja lukio 56% Ammattikorkeakoulu 5% Yliopisto 5% Tuntematon 2% KESELY/JRo Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12 12

13 13

14 KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KYSYNNÄSTÄ Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU), joka perustuu hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelma toimii hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmana ja sisältää koulutuksen keskeiset laadulliset, määrälliset ja rakenteelliset linjaukset. Vuosien KESU hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 211. Valmista suunnitelmaa edelsi yli vuoden kestänyt ennakointityö, johon osallistuivat OKM, OPH, TEM, VATT * sekä maakunnat. VATT laati valtakunnalliset ja alueelliset työvoiman kysyntäennusteet toimialoittain. Niistä johdettiin vaiheittaisen työskentelyn kautta nuorten koulutuksen aloittajatarve, jolla työvoiman kysyntään voidaan vastata. Keski-Suomessa alueellinen KESU-työryhmä työsti aktiivisesti alueelle laadittua perusennustetta, jonka pohjalta laadittiin alueellinen tavoiteskenaario. Tavoiteskenaariossa talouden kasvu on ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin perusuralla ja talous lähestyy täystyöllisyyttä. Käytettyjä oletuksia: Tavoiteskenaariossa työttömyysaste on 4 % ja työllisyysaste 75 % Vuosina keskimääräinen vuotiaiden ikäluokka on Keski- Suomessa Tutkinnon suorittaneista vähintään 85 % siirtyy työmarkkinoille Tutkinnon suorittaneista jatkaa opintoja: ammatillinen peruskoulutus 23 %, ammattikorkeakoulututkinto 7 % ja yliopistotutkinto 5 % Jatkokoulutukseen suuntaavia: ammatillinen peruskoulutus (23 %), ammattikorkeakoulututkinto (7 %), yliopistotutkinto (5 %). Aloittavia opiskelijoita tarvitaan 1,55-kertaisesti valmistuneiden tarpeeseen nähden Odotuksena on Keski-Suomessa sosiaali- ja terveysalan odotetaan nousevan toimialaksi, joka tarvitsee eniten uutta työvoimaa. Tämä siitä huolimatta, että alan tehostumisen oletetaan hillitsevän työvoiman kysynnän kasvua. Palvelualat kasvavat, mutta teollinen työkin tarvitsee edelleen runsaasti uutta työvoimaa. Taustalla on odotus, että teollisuuden toimialat sopeutuvat maailmanmarkkinoiden muutoksiin ja kovenevaan kilpailuun tulevien vuosien aikana. Koulutustarpeeksi muutettuna tämä tarkoittaa sitä, että liikenteen ja tekniikan alalta pitäisi työmarkkinoille siirtyä vuosittain yli 1 uutta osaajaa. Myös sote-alalta, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta odotetaan tarvittavan satoja uusia osaajia työmarkkinoiden käyttöön. Opetus- ja kasvatustyö tarvitsevat lisääntyvästi työvoimaa. Myös toimistotyö, rakennusalan työ sekä muu johto- ja asiantuntijatyö työllistyvät jatkossakin Keski-Suomessa. Ammattirakenteen näkökulmasta tarve siirtyy suorittavasta työstä asiantuntijatyön suuntaan. Suunnittelu- ja tutkimustyön osuus ammattirakenteesta nousee. Myös myyntityö muuttuu entistä enemmän palvelukokonaisuuksien tuotteistamiseen. Rutiiniluonteisen toimistotyön määrän oletetaan vähenevän jatkossa. Erityisesti ravitsemuksen ja kiinteistöhuollon aloilla tapahtuu ulkoistamista, mutta näitä palveluja tuottavia ammattilaisia tarvitaan edelleen. * Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 14

15 ENNUSTE TYÖVOIMAN KYSYNNÄSTÄ huomioidaan ikäluokkien koko ja poistumat työvoimasta 8 % 8 % 6 % Pystymmekö ennakoivalla rakennemuutoksella sopeutumaan maailmanmarkkinoiden muutoksiin? 16 % 6 % 5 % 6 % 1 % 3 % 22 % 23 % 2 % Toteutuvatko oletukset työttömyysasteesta ja työllisyysasteesta? Sosiaali -ja terveysalan työ Palvelutyö Teollinen työ Opetus- ja kasvatustyö Toimistotyö Rakennusalan työ Muu johto- ja asiantuntijatyö Liikenne - ja logistiikkatyö Muut Maa- ja metsätaloustyö Turvallisuusalan työ Kulttuuri- ja tiedotustyö Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve vuotta kohden Keski-Suomessa (Vuosittainen tarve yhteensä 2 713) VALMISTUNEIDEN TARVE Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen kasvatusala Luonnonvara-ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Kulttuuriala Muu koulutus Saammeko pidettyä laskennallisen nuorisoikäluokan Keski-Suomessa? Onko Keski-Suomi myös jatkossa houkutteleva opiskeluympäristö, jos työmarkkinat eivät pysty työllistämään valmistuneita? Valmistuneiden tarve, jolla työvoiman vuosittaiseen tarpeeseen Keski-Suomessa voidaan vastata ALOITTAJAPAIKKATARVE NUORTEN KOULUTUKSEEN neuvottelut koulutuksenjärjestäjien ja ministeriöiden välillä Vastaavatko Keski-Suomeen osoitetut koulutuksen aloituspaikat tarpeeseen? 15

16 Aluetalouskatsaus I /212 KESKI-SUOMI Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen () Paljon parempi,() Parempi, () Ennallaan/nykytasolla, (-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Lisätietoja: Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk 12 kk - Yleinen tunnelma alueella Syksyn 211 positiiviset näkymät eivät sellaisenaan toteutuneet. Taantumasta ei päästykään vielä täysin irti, ja Euroopan velkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus heijastuvat vientiin ja sitä kautta Keski-Suomen aluetalouteen. Keski-Suomessa elinkeinoelämän ja työttömyyden ei nyt arvioida ainakaan juuri kohentuvan seuraavan puolen vuoden kuluessa. Suomen Yrittäjien Pk-barometrin mukaan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat romahtaneet syksystä niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Saldoluku on kuitenkin yhä positiivinen, sillä syksyllä näkymät olivat valoisat. Näkymät ovat huonontuneet kaikilla seutukunnilla ja toimialoilla, mutta erityisesti rakentamisen alalla tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät ovat koko maan keskiarvoa harmaammat. Tilauskanta on tavallista ohuempi ja henkilökuntaa vähennetään. Palvelualoilla suhdannetilanne on lähellä normaalilukemia. Myynti- ja henkilöstöodotukset ovat vaisuja, mutta suhdannenäkymät ovat kuitenkin koko maan keskiarvoa myönteisemmät. Kuntapäättäjien aluebarometri maalaa synkähköä kuvaa kuluvalle vuodelle. Etenkin velanoton lisääntynyt tarve, työllisyysnäkymät ja teollisuuden matalat investointiodotukset ovat huolena. Kuntarakennemuutos on ollut pöydällä jo useamman vuoden ja päätösten viivästyminen saattaa heikentää kuntien toimintakykyä. Samoin kuin muualla Suomessa, kunnissa eletään nyt jatkuvassa epävarmuudessa asian suhteen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Uusimman Aikajanan ennakkotietojen mukaan viennin kasvu hiipui kolmannella vuosineljänneksellä pysäyttäen teollisuuden kasvun. Maakunnan yritysten vienti kasvoi kuitenkin vuoden takaisesta 4 %. Vienti on yhä selvästi alhaisemmalla tasolla kuin ennen taantumaa. Liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden alussa ja liikevaihto pysyi vuoden kolmen neljänneksen ajan samalla tasolla. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli kolmannella neljänneksellä 7 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Keski-Suomessa liikevaihto oli lähempänä taantumaa edeltänyttä tasoa kuin koko maassa. Liikevaihdon kasvu oli voimakkainta hyvinvointipalveluissa ja negatiivista ainoastaan metsäteollisuudessa. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui vuoden 211 kolmannella neljänneksellä. Maakunnan yritysten työllisyyskehitys jatkui myös valtakunnallista kehitystä vahvempana. Vuoden takaiseen verrattuna kasvu oli voimakkainta teknologiateollisuudessa, energia-alalla sekä asumisen ja rakentamisen alalla. Jalostuksen liikevaihto nousi taantuman jälkeen nopeasti vuoden 21 loppuun asti, mutta kääntyi laskuun vuoden 211 toisella neljänneksellä. Liikevaihdon lasku kiihtyi hieman kolmannella neljänneksellä. Vuoden 21 alussa alkanut alan henkilöstömäärän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, mutta tämän jälkeen on suljettu mm. Äänekosken paperikone. Henkilöstömäärä on edelleen selvästi alle vuoden 26 tason. Kotimarkkinavetoisella palvelusektorilla kasvu jatkui vahvana. Vuodesta 26 palvelualojen liikevaihto on kasvanut noin 23 %. Myös henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaisesta. Palveluyritysten määrä yrityskannasta on suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja tarvittaisiin yhä enemmän myös teollisuuteen. 16

17 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Nyt 6 kk - 12 kk - Nyt 6 kk - 12 kk - Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit - Investoinnit Keuruun seutukunta Jyväskylän seutukunta Nyt 6 kk - 12 kk - Nyt 6 kk - 12 kk - Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne - Työttömyyden määrä ja rakenne - Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Investoinnit - - Jämsän seutukunta Joutsan seutukunta Nyt 6 kk - 12 kk - Nyt 6 kk - 12 kk - Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus - Osaavan työvoiman saatavuus Investoinnit Investoinnit Arviot seutukuntien tulevasta kehityksestä: Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen () Paljon parempi,() Parempi, () Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi 17

18 Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulevaisuus näyttää haasteelliselta. Julkisen talouden ongelmat vaikuttavat mm. palveluihin ja infrastruktuurin ylläpitoon. Vuoden 212 aikana toivotaan kuitenkin nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen maaseutualueille käynnistyvän toden teolla. Maaseudun pienyrityskenttä on suhteellisen aktiivista ja rahoitustukien kysyntää on kohtuullisesti; aktiivisuutta näyttäisi olevan mm. palvelualan yritystoiminnassa. Kiinnostus lähi- ja luomuruokaa kohtaan on lisääntymässä ja se luo mahdollisuuksia myös pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle. Myös luomutuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna. Maatilojen sukupolvenvaihdosten yhteydessä karjasta luopuminen on hyvin yleistä, mikä vaikeuttaa maidontuotannon säilymistä maakunnassa. Maidontuotanto- ja viljatiloilla näkymät ovat kohtuullisen vakaat, tosin viljan hinnan heilahtelut voivat olla varsin nopeitakin. Lihantuotannon heikko kannattavuus näyttää jatkuvan edelleen lähitulevaisuudessa. Maatalouden investointiaktiivisuuteen vaikuttaa taloudellisen epävarmuuden lisäksi lähestyvä rahoituskauden vaihdos. Kun tulevan kauden tukijärjestelmistä ei ole vielä tietoa, investointeja saatetaan jarrutella jo nyt. Metsätalouden näkymät ovat kohtuulliset. Viime vuoden lopun myrskyt ovat vaikuttaneet puun hintaan laskevasti, vaikka Keski-Suomi ei pahimpia tuhoalueita nyt ollutkaan. Puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan riippuu kuitenkin ennen kaikkea lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä ja puun kysynnän kehityksestä. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen. Keski-Suomen lentoyhteydet turvattiin määräaikaisella sopimuksella, mikä edistää alueen saavutettavuutta. Alueen yritykset hakevat kansainvälisiä avauksia ja lentoyhteys Helsinkiin on edellytys sille, että kansainväliset ja kansainvälistyvät yritykset sijoittuvat maakuntaan. Tieliikenteen määrät kasvoivat vuoden 211 aikana edellisvuoteen verrattuna. Etenkin raskaan liikenteen kasvaneet määrät kertovat talouden aktiviteetin kasvusta. ELY-alueittain tarkasteltuna raskaan liikenteen kasvuprosentti oli Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Lapin jälkeen toiseksi suurin. Äänekoskella M-Real sulki hienopaperia valmistavan paperikoneen ja irtisanomiset koskivat 17 työntekijää. Tämä muodostaa alueelle kohtaantoongelman, sillä korvaavaa alan työtä ei lähi-alueelta löydy. Tehtaan merkitys alueelle työllistäjänä on ollut suuri, mutta myös elinkeinoelämälle alihankintaketjun ja koko maakunnalle vientitulojen kautta. Äänekoski nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 214 loppuun saakka. Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen vuoden 214 loppuun mennessä ja Jämsässä Hallin Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttaminen vuoden 213 loppuun mennessä ovat seutukunnille merkittäviä takaiskuja sekä suorien että välillisten vaikutusten kautta. Osa Teknillisen Koulun henkilöstöstä jää maakuntaan Tikkakoskelle, jonne siirtyy myös Kauhavan Lentosotakoulu. Tukilentolaivue sen sijaan siirretään Tikkakoskelta Pirkkalaan. Yrityksiä on perustettu vilkkaasti, vaikka aivan edellisvuoden lukuihin ei vuonna 211 päästykään. Starttirahapäätösten määrä kasvoi reilusti pariin edellisvuoteen verrattuna. Lopettaneiden yritysten määrä ei poikennut edellisistä vuosista ja yritysmäärän nettomuutos oli yhä positiivinen. Konkurssit lisääntyivät kuitenkin reilusti, etenkin rakentamisen ja kaupan aloilla. Yrityssaneerauksien määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta henkilömäärä saneeratuissa yrityksissä oli viisinkertainen eli suurempi kuin kahdeksana edellisenä vuotena yhteensä. Henkilövaikutuksiltaan suuret teollisuuden saneeraukset ajoittuivat toiselle vuosineljännekselle. Yrityksiä on tulossa paljon myyntiin yrittäjien ikääntymisen vuoksi, mutta haasteena on jatkajien ja rahoituksen löytäminen. Protomo-toiminta on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi malliksi, ja sen soveltamista uusien yritysten synnyttämiseksi esimerkiksi rakennemuutosalueilla voisi hyödyntää. Innovaatiokeskittymällä pyritään osaamiskeskeisten työpaikkojen luomiseen, mutta tässä polku on vielä pitkä ja onnistuminen on tehtävistä valinnoista kiinni. Myönnettyjen yritystukien määrät ovat lähes viimevuotisella tasolla, mutta seutukuntien kehitys on vaihtelevaa. Yritysten investointija kehittämispanostukset ovat kohdistuneet entistä enemmän Jyväskylän seudulle. 18

19 Työttömyyden määrä ja rakenne Joulukuun lopussa työttömyysaste oli 12,9 %. Työttömien määrä pieneni viime vuonna 4,5 prosenttia, mutta työttömyyden aleneminen oli koko Suomen hitainta. Nuorisotyöttömyys pieneni hieman mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvoi edelleen huolestuttavalla tahdilla. Lisäksi yli 6-vuotiaiden työttömyys kasvoi roimasti. Viime vuonna keskimääräinen työllisyysaste parani, mutta laski viimeisellä vuosineljänneksellä merkittävästi. Avointen työpaikkojen määrä laski vuonna 211. Kehitys oli siten selvästi huonompi kuin muualla Suomessa. Työpaikkojen vähäinen määrä on ongelma alueella. Työllisyyden parantamiseksi sekä yrityskannan että yritysten keskimääräisen henkilömäärän on yhä kasvettava. Nuorten yhteiskuntatakuu aiheuttaa omat haasteensa ja tarvitaan reittejä opiskelusta työelämään. Julkisen sektorin tehtäväksi ei nyt työpaikkojen luomista voi jättää, vaan pallo on elinkeinoelämällä. Kolmannen sektorin toiminta ei juuri tuo siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Työvoiman saatavuus Julkisuudessa esitettyjen näkemysten vastaisesti osaavan työvoiman saatavuus ei ole suuri ongelma Keski-Suomessa nyt eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, vaan ongelmana on nimenomaan työpaikkojen vähäisyys. Kohtaanto-ongelmia on kuitenkin ollut muun maan tapaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Paikallisia rekrytointivaikeuksia on ollut myös metalli- ja rakennusaloilla sekä siivouspuolen ja taloushallinnon osaajista. 19

20 JOUTSAN SEUTUKUNTA Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen () Paljon parempi,() Parempi, () Ennallaan/nykytasolla, (-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Lisätietoja: Eero Ahola, Joutsan kunta ja Kari Joutsalainen, TE-toimisto Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk - Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Sijainti E4 -tien varrella yhä paranevan tieyhteyden päässä Helsingistä ja hyvä saavutettavuus mistä päin Suomea tahansa on merkittävä vahvuus nyt ja jatkossa. Myös yritysmyönteisyys ja monipuolinen palvelurakenne sekä yritysten lukumäärä suhteessa väestöpohjaan ovat merkittäviä vahvuuksia. Joutsasta on myös muodostumassa lähialueiden seudullinen palvelukeskus ja kauppakeskittymä. Seutukunnan väestökehitys ja työttömyyden rakenne asettavat jatkossa isoja haasteita osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiselle. Seutukunnan asukasmäärä laski vuonna 211 alle 6 asukkaan. Yleinen tunnelma alueella Joutsan seudulla tilanne näyttää vuoden 212 alussa varsin hyvälle. Yrityksien tilanteeseen eivät ennusteet heikentyvästä taloustilanteesta ole vaikuttaneet ja tilanne on yrityksien osalta hyvä ja liikevaihdot ovat kasvussa. Käynnistymässä on merkittäviä investointeja, jotka tukevat positiivista kehityssuuntaa. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suhteellisen vakaa ja merkittäviä muutoksia ei tarkastelujaksolla ole odotettavissa. Elinkeinorakenteen osalta voi todeta teollisuuden osuuden laskeneen ja vastaavasti palvelujen kasvaneen. Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä investointeja, mutta tiedossa ole myöskään lopettamisuhkia. Seudun yrityksissä on käynnistymässä merkittäviä kehittämishanketta, joiden arvo on 1.3 miljoonaa euroa. Metallin osalta on nähtävissä, että tilanne on kääntymässä hitaasti parempaan. Konepajateollisuuden isojen toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä. Rakennusalan tilanne seudulla on hyvä. Vuoden 29 aikana käynnistynyt 4-tien rakentaminen päättyi Hartola-Vaajakoski välillä vuoden 211 lopulla, mikä vaikuttaa seutukunnan elinkeinoelämään ja erityisesti majoitus- ja palvelutarjonnan kysyntään negatiivisesti. Luhangan kunnan Hepoluhdan alueen tonttien myynti on edennyt hyvin ja rakentaminen alueella laajenee edelleen. Luhangan kunta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamisen vuosien aikana. Hankkeella arvioidaan olevan erityistä merkitystä seutukunnan haja-asutusalueen yritystoiminnalle sekä asumiselle. Selvittelyn alla on tuulivoimapuistohanke ja kevään 212 aikana selvite-tään myös kaivostoiminnan mahdollisuudet Luhangassa. Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan eikä muutosta ole odotettavissa. Toimivien maatilojen määrä laskee edelleen, mutta toimivien tilojen toimintojen kasvattaminen on säilyttänyt maatalouden aseman ennallaan. Metsätaloudessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehitystä. Tilanne on heikentynyt vuoden 211 lopulla metsäteollisuuden näkymien heikentyessä ja metsäyhtiöiden ostorajoitusten myötä. Poikkeukselliset korjuuolosuhteet vaikuttavat tarkastelujakson alussa metsäalan yrittäjien toimintaan. Metsäpalveluyritysten työtilanne ja alan työllisyys on ollut hyvä, ja ennusteen mukaan myös tulee jatkumaan hyvänä. Seutukunnalla toimivien metsäpalveluyritysten työllistävä vaikutus on poikkeuksellisen merkittävä. Yritysten perustaminen on ollut vuoden 21 notkahdukseen verrattuna vilkasta ja tämä on näkynyt mm. starttirahahakemusten määrän kasvuna. Tilanteen odotetaan tasoittuvan tarkastelujakson kuluessa. Lopettamisten tai konkurssien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritysten omistajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta merkittäviä muutoksia. 2

21 Investoinnit Julkisista investoinneista Puolustusvoimien Nokan varikon laajentaminen jatkuu edelleen ja tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Joutsan yhtenäiskoulun rakennustyöt alkoivat joulukuussa 211 ensimmäisen vaiheen urakalla ja varsinainen rakentaminen jatkuu koko laajuudessaan vuoden 212 aikana. Yhtenäiskoulun investoinnin kokonaisarvo n. 4,2 miljoonaa euroa. Merkittävin yksityinen investointi seutukunnalle varmistui vuoden alussa. Uuteen liikekeskukseen sijoittuvat Tokmanni, Kesko sekä Keski-Suomen Osuuspankki. Luhangan kunta toteutti lämpökeskuksen ja keskustan lämpöverkon investoinnin vuonna 211 ja käynnisti erityisryhmien palvelutalon rakentamisen. Vuoden 212 investointilistalla on Luhangan osalta lisäksi vanhainkodin peruskorjauksen aloittaminen, Hepoluhdan yhden korttelin tieyhteyden rakentaminen ja varavoiman hankkiminen. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Uusia työpaikkoja ei ole juuri syntynyt. Laajamittaisia rekrytointeja ei ole ennustettavissa lukuun ottamatta toteutuvan liikekeskuksen rakentamisen myötä syntyviä kaupan alan työpaikkoja. Työpaikkoja on ollut tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä luonnonvaraaloilla. Erityisiä rekrytointiongelmia ei seutukunnalla ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä kohdistuu arviointiajankohtana terveys- ja sosiaalialan sekä rakentamisen työtehtäviin sekä luonnonvara-aloille. Keski-Suomen ammattibarometrin tulosten mukaan näillä toimialoilla on jatkuvaa pulaa työntekijöistä laajemminkin. Seutukunnan ikärakenne näkyy työnhakijoiden ikääntymisenä ja tämä kehityskulku asettaa haastetta osaavan työvoiman saannin turvaamiselle Joutsan seutukunnalla. Seutukunnalla valmisteltu hanke biokaasulaitoksen rakentamiseksi on edennyt investointivaiheeseen. Joutsan Ekokaasu Oy on saanut hanketta koskevan rahoituspäätöksen. Rakentaminen käynnistynee kevään 212 aikana. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömien määrä laski vuoden 211 aikana ja Joutsan seutukunnan keskimääräinen työttö-myysaste oli 11 %. Joutsan seutukunnan työttömyysaste oli Keski-Suomen matalin joulukuun lopussa (12,6 %). Työttömien työnhakijoiden määrä laski Joutsan seutukunnalla 5,1 % vuoden-takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työvoimaluvuissa selvästi. Yli 5-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä oli viimeisen työllisyyskatsauksen mukaan 53 %. Vastaavasti nuorten alle 25-vuotiaiden osuus oli 7,3 %. Rakenteellisen työttömyyden taso seutukunnalla on korkea. Työttömyys tulee edelleen laskemaan tarkastelujaksolla, joskin selvää on, että kausityöttömyys vaikuttaa työttömyyden tasoon. Alueen työllisyyttä on tukenut merkittävästi edellä mainitut julkiset tiehallinnon ja puolustusvoimien hankkeet, joista tierakentaminen päättyi ja puolustusvoimien hanke jatkuu vielä tarkastelukaudella. 21

22 JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen () Paljon parempi,() Parempi, () Ennallaan/nykytasolla, (-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Lisätietoja: Ari Hiltunen, Jykes Oy ja Vuokko Marttila, TE-toimisto Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk - - Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Jyväskylän seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen työpaikoista kolme neljäsosaa on palvelualoilla. Työpaikkoja on yhteensä noin 68 6, joista 46 sijaitsee Jyväskylän kaupungissa. Jyväskylän seudulla on hyvät puitteet harjoittaa ja kehittää yritystoimintaa, ja seudun yritysrakenne on varsin monipuolinen. Jyväskylän seudun yritysten liiketoiminta on kasvanut vakaasti jo pitkään. Seudulla on noin 7 7 yritystä. Jyväskylän seutu on merkittävä teollisuuskeskus, ja alueella on runsaat 11 teollisuuden työpaikkaa. Seudun vahvimpia erikoistumisaloja ovat kone- ja laiteteollisuus, perusmetalli- ja metallituoteteollisuus sekä graafinen teollisuus. Myös elektroniikkateollisuus sekä elintarvike-, puutuote- ja paperiteollisuus kuuluvat alueen vahvoihin teollisuusaloihin. Perinteisen teollisuuden rinnalle on noussut viestintä- ja informaatioteknologia. Ala on viime aikoina kehittynyt voimakkaasti, ja seudulla toimii jo noin 15 alan yritystä. Yleinen tunnelma alueella Yleistilanne on varsin positiivinen. Positiivista on myös lentoliikenteen turvaaminen vuodelle 212 eri toimijoiden yhteisellä sitoutumisella. Tällä tavoin saimme turvattua säännöllisen reittiliikenteen Helsingin ja Jyväskylän välillä. Lisäksi maaliskuussa 212 Estonian Air aloittaa liikennöinnin Jyväskylän ja Tallinnan välillä. Tämän reitin odotetaan vilkastuttavan etenkin matkailusektoria. Lentoliikenteen ylläpitämiseen joudutaan kuitenkin käyttämään hetkellisesti julkista tukea. Jyväskylä on vireä opiskelukaupunki, kaikkiaan 4 opiskelijaa tuo nuoren ilmeen kaupunkiin. Myös aikuiskoulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Moventaksen jääminen Jyväskylään oli varsin onnistunut torjuntavoitto. Toimiala on globaalisti murrosvaiheessa ja aika näyttää kuinka Moventas asemoituu uusien omistajien myötä markkinoille. Keljossa on modernit tilat toimia tuulivoima-alalla. Teknologiateollisuuden lähitulevaisuudessa on jonkin verran epävarmuustekijöitä. Jyväskylässä on toisaalta myös suuri määrä jatkuvasti rekrytoivia ICT-yrityksiä, joten kokonaisuus näyttää varsin hyvältä. Metalliteollisuudessa isojen toimijoiden, kuten Metson, tilanne heijastuu varsin nopeasti myös alihankkijoihin. Globaalit trendit saattavat vaikuttaa nopeastikin vientiä harjoittaviin yrityksiin sekä niiden alihankkijoihin, joten näkymiä pitkälle tulevaisuuteen on varsin vaikea arvioida. Uusia palveluja ja tuotteita pitäisi saada enemmän pk-sektorille. Uusia yrityksiä Jyväskylän seudulla perustettiin vuoden 211 kolmen ensimmäisen neljänneksen kuluessa aikaisempaa varovaisemmin. Lopettaneita yrityksiä oli edellisvuotta enemmän, mutta yrityskanta on yhä selkeässä kasvussa. Starttirahaa haettiin ahkerasti. Yritysmyönteinen ilmapiiri vallitsee tällä hetkellä ja yrittäjyydestä on tullut varsin kiinnostava vaihtoehto. Investoinnit Jyväskylän alueelle on investoitu viime aikoina varsin hyvin ja tänä vuonna valmistuu esim. Paviljongin alue, jonne nousee Innova 2 -rakennus sekä uusi hotellirakennus. Lisäksi rakennetaan yhteinen alue Paviljonkiaukiolta aina satamaan saakka. Peurungan alueelle investoidaan varsin runsaasti sekä asumiseen että uuteen kylpyläkokonaisuuteen. Lisäksi odotetaan uuden Prisman rakentamista Seppälän alueella. Palvelusektori on investoinut viime vuosina Jyväskylän seudulle voimakkaasti ja uusimpana päätöksenä tuli Muuramen ostoskeskuksen investointipäätös tammikuun lopulla Teollisia investointeja saisi tulla enemmän ja tällä hetkellä investoinnit sillä sektorilla ovat pääosin laajennuksia. Aktiviteetteja on lähitulevaisuudessa odotettavissa Asuntomessualueella sekä Kankaan alueella. Jyväskylän seudulle tulevien uusien yritysten myötä on lähiaikoina odotettavissa noin 15 2 miljoonan euron investoinnit.

23 Työttömyyden määrä ja rakenne Osana Euroopan Unionia talouden epävarmuustekijät vaikuttavat myös Suomeen ja meidän työmarkkinoille. Talouden epävarmuus heijastuu myös Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston alueelle ja näyttääkin siltä, että tämän myötä työmarkkinoilla on havaittavissa varovaisuutta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli Jyväskylän TE-toimiston alueella joulukuun lopussa 12,8 %. Jyväskylän TE-toimiston alueella paras tilanne on Muuramessa, jossa työttömyysaste oli joulukuun lopussa 9,6 %. Työttömyys on laskenut, mutta laskuvauhti on hitaampaa kuin muulla Suomessa ja melkein pysähtyi marras-joulukuussa. Nuorten työttömyys on laskenut Jyväskylän TE-toimiston alueella vuoden takaiseen verrattuna. Jyväskylän kaupunki kamppailee kuitenkin nuorisotyöttömyyden kanssa, jonka syynä on nuorten tulomuutto ja valmistujavolyymiin nähden liian vähän mahdollisuuksia tarjoavat työmarkkinat. Nuorista työttömistä 6 % asuu Jyväskylän seudulla. Nuorten työllisyyspalvelutarjontaa on kasvatettu, ja erilaisiin koulutuksen nivelvaiheisiin kohdistuvien hankkeiden kautta on vaikutettu nuorten jatkopolkuihin tavoitteena yhteiskuntatakuun aukoton toteuttaminen. Tilastollisesti nuor-ten työttömyys ei yleensä pitkity, mutta toimia työttömyyden katkaisemiseen on kuitenkin tehostettava entisestään heikentyvän taloustilanteen vuoksi. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla taantuman jälkimainingit ovat vielä nähtävissä. Myös rakenteellinen työttömyys kasvattaa pitkäaikaistyöttömien määrää. Pitkäaikaistyöttömien määrä onkin noussut vuoden takaisesta. Yli 5-vuotiaiden työttömien määrä on myös kasvanut vuoden aikana. Samalla, työvoiman ikääntyessä, on kuitenkin lisääntynyt myös yli 5-vuotiaiden työllisten määrä. Erityistoimia työttömyyden tason laskemiseen tarvitaan edelleen erityisesti nuorten ja pitkäai-kaistyöttömien ryhmissä. Näiden ryhmien työllistämissä kunnilla ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on seudulla edelleen erityinen ongelma. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä Jyväskylän TE-toimiston alueella on kasvanut vuoden takaisesta. Ryhmälomautettujen määrä on noussut viimeisen kahden kuukauden aikana. YT-neuvottelujen määrä yrityksissä on kääntynyt kasvuun. Niissä neuvotellaan lomautuksista, työajan lyhentämisistä ja irtisanomisista. Suuria irtisanomisia ei ole alkaneelle vuodella tiedossa, sillä toteutuksessa ovat vielä viimevuoden puolella tapahtuneet teknologia- ja paperiteollisuuden irtisanomiset sekä muut yksittäiset työvoiman vähentämistilanteet. Lomautukset ovat kohdistuneet pääasiassa metalli-, rakennus- puu-, ja kustannusaloille sekä graafiselle alalle. Yhteishankintakoulutuksen Täsmä-tuotetta on käytetty aikaisempaa enemmän. Tämä kertonee siitä, että yritykset välttävät irtisanomisia. 23 Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus on hyvä. Jyväskylä on iso opiskelijakaupunki, vuotiaiden koulutus-taso on noussut ja työmarkkinoille tulee entistä koulutetumpia henkilöitä, joten pelkän peruskoulutuksen varaan jääneiden on vaikea löytää töitä. Isoja rekrytointeja ei ole tiedossa. Seutu on käynyt läpi omaa rakennemuutosta, jossa muutosturvan toimintamalli on ollut aiempaa enemmän käytössä. Seudulla on tarjolla huomattavasti enemmän osaavaa työvoimaa kuin on avoimia työpaikkoja. Avointen työpaikkojen määrät ovat olleet lukumääräisesti hienoisessa nousussa. Rakennusalan paikat ovat vähentyneet. Teollisuuden alalla on työpaikkojen lisääntymistä ollut havaittavissa, samoin palvelu- ja sosiaali- ja terveysalan ryhmissä. Muilla aloilla tilanne on pysynyt vakiona. Avoimien työpaikkojen kohdalla varovaisuus näkyy määräaikaisten työpaikkojen tavallista suurempana määränä. Rekrytointiongelmia on havaittu etenkin sosiaali- ja terveysalalla. Rakennusalalla on ollut vaike-uksia löytää osaavia henkilöitä erityisosaamista vaativiin työtehtäviin. Toisaalta rakennusalalla ollaan odottavissa tunnelmissa. Konepajateollisuudessa ainakin osalla yrityksiä menee hyvin ja alalle suunnatusta työvoimapoliittisesta koulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet. Hyvinvointi ja kotipalvelualoille syntyy työpaikkoja. Työt vaativat yrittäjämäistä työotetta ja osaamista. Logistiikka-alalla on meneillään sukupolvenvaihdos. Opetusalalla Jyväskylässä on työttömyyttä ja OKM:n kaavailemat ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen aloitus- ja opiskelijapaikkaleikkaukset tulevat vaikuttamaan opetusalan työllisyyteen heikentävästi. Kyseiset leikkaukset myös heikentävät toimenpiteiden kohteina olevien alojen yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen kehittämistä alueella. Toisaalta Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan opettajien aloituspaikkoja pitäisi lisätä (luokanopettajat, liikunta- ja terveystieto ym.). Opetusalan rekrytointiongelmat ovat yleisiä, joskaan ei Jyväskylän seudulla. Työllisyystilanteen heikkeneminen vaikeuttaa nuorten työhön pääsyä. Yliopistosta valmistuneilla on vaikeuksia löytää koulutusta vastaavaa työtä, samoin on yli 5-vuotiailla. Näyttää siltä, että työurien pidentämistavoite vaikeutuu sekä alku- että loppupäästä.

24 JÄMSÄN SEUTUKUNTA Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen () Paljon parempi,() Parempi, () Ennallaan/nykytasolla, (-) Heikompi,(--) Paljon heikompi Lisätietoja: Anna-Liisa Juurinen, Jämsek Oy ja Heikki Paavuori, TE-toimisto Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Nyt 6 kk - 12 kk Alueen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet Jämsän seutu on vahva paperiteollisuuden keskittymä ja kansallinen ilmailuteollisuuden keskus. Matkailu on seudun potentiaalisin kasvuala. Alan moottori on Himoksen matkailukeskus. Seudun suurin haaste on väestötappion pysäyttäminen. Seudulla tehdään yhdessä töitä elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi, uusien työpaikkojen synnyttämiseksi ja osaavan työvoiman varmistamiseksi. Jämsä on osa Keski-Suomen kehittyvää ydintä; Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kokoavaa runsaan 22 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseutua. Jyväskylän kaupunkiseutuyhteistyön lisäksi Jämsä toimii aktiivisesti vahvistaakseen yhteistyötä Mänttä- Vilppulan ja Keuruun kanssa. Yleinen tunnelma alueella Jämsän seutukunnalla asui asukasta. Muutos vuoden takaiseen on -237 asukasta. Negatiivinen väestönmuutos selittyy sekä luonnollisella väestönmuutoksella että muuttoliikkeellä. Pääsääntöisesti aiempi ennuste on toteutunut ja investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Toimialakohtaiset erot kasvavat. Euron heikentymisestä johtuen vienti on alkanut vetää, mikä näkyy kansainvälisten yritysten näkymien kohentumisena verrattuna edelliseen seuranta-ajankohtaan. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Paperiteollisuuden tilanne on vakaa. Tilauskanta on normaalilla tasolla. Alalle ei ole tiedossa suuria investointeja, mutta vahva tilauskanta heijastuu teollisuutta palvelevaan liiketoimintaan myönteisenä asiana. Ilmailualalla toimiva Patria tuottaa tuotteita ja palveluita sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien tarpeisiin. Patria, sen kyljessä toimiva Ilmavoimien Teknillinen koulu ja koelentokeskus Jämsän Hallissa muodostavat vahvan kansainvälisen ilmailualan keskittymän. Ilmavoimien Teknillisen Koulun lakkauttamispäätös kuitenkin vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti synergiaetuja hakeneeseen keskittymään. Siviili-ilmailulle osia tuottavan teollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat hyvät merkittävien tilausten myötä ja työntekijämäärän odotetaan kasvavan 12 kk jaksolla. Elintarvikealan kehitys jatkuu myönteisenä ja alalle koulutetaan jatkuvasti tarvelähtöisesti uusia osaajia. Jämsän seudulla alan merkittävimmät toimijat ovat reagoineet toimialan kehitykseen panostamalla tuotekehitykseen, investoimalla ja suuntaamalla liiketoimintaa uudestaan. Alan toimijoiden yhteistyöstä voidaan odottaa uutta. Tilauskonepajateollisuus on elpynyt vuoden 29 tasosta. Lomautuksia ei tällä tarkastelujaksolla ole jouduttu tekemään ja tuotannonvaihteluista johtuen alalla on ajoittain työntekijäpulaa. Tilauskantaa riittää koneistustöissä, mutta kilpailutilanne on haastava. Päämiehet hakevat katetta suuntaamalla ostoja Suomen rajojen ulkopuolelle halvan kustannustason maihin. Huopateollisuuden alalla tuotekehitykseen panostaneet yritykset menestyvät ja kasvavat maltillisesti. Rakennusalalla tilanne on säilynyt vahvana ja vakaana talouden heilahteluista huolimatta. Himoksen mökkirakentaminen jatkuu aktiivisena ja 9-tien sillan peruskorjaus käynnistyy. Julkisissa rakennusinvestoinneissa painottuu suunnitteluun ja saneeraukseen liittyvät hankkeet. Lisäksi käynnissä on useita yksityiseen korjaus- tai laajennusrakentamiseen ja asuinrakentamiseen liittyviä pienempiä hankkeita. Uutisia merkittävistä rakennusinvestoinneista odotellaan ja vuonna 213 käynnistynee joitain suurempia julkisia rakennushankkeita. 24

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot