Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2006. Bussilla töihin? s. 3 Tuloksia Porin kaupungin henkilöstön työmatkakyselystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2006. Bussilla töihin? s. 3 Tuloksia Porin kaupungin henkilöstön työmatkakyselystä"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 2/2006 Bussilla töihin? s. 3 Tuloksia Porin kaupungin henkilöstön työmatkakyselystä Energiaa riittää aloitteisiin s. 7 Monitasoista aloitetoimintaa Poliisi ja sosiaalitoimi yhdessä eturintamalla s. 8-9 Polsos-toiminta Vilkas kesä Porissa 2006 s. 14 Suomi Areena ja jazz soi Kansikuva: Markku Saiha

2 2 KarhunPalvelus PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja Koskaan et muuttua saa Muutoksen vastustaminen on osa ihmisen selviytymistä vuosituhansien saatossa. Ilmaston ja ravinnon muutokset ovat aiheuttaneet usein muutoksia totuttuun, joskus hyvää, joskus pahaa. Pearl S. Buckin teos Hyvä maa kuvaa kiinalaisen talonpojan elämänvaiheita. Kirja alkaa siitä, kun talonpoika Wang noutaa itselleen puolison suuresta kaupunkitalosta, jossa tätä oli pidetty orjana. Kirjan lopussa Wang on sukuineen muuttanut asumaan tähän taloon, jonne hän nuorena kosijana hädin tuskin oli tohtinut astua. Tällä välin Wangin perhe oli joutunut kokemaan elämän kurjuuden ja katovuosia seuraavan nälänhädän ja sitä seuraavan rikastumisen. Erään kerran he joutuivat matkustamaan etelään saadakseen jotakin syödäkseen; Wangin vaimo ja lapset kerjäsivät ja talonpoika itse veti öiseen aikaan tavaroita rattailla. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa keskustelua seuratessaan huomaa, että meissä kaikissa asuu vanha jäärä, jolle muutos on kauhistus. Näen, että muutoksen vastustaminen on meihin ja koko luontoon ohjelmoitu, koska suuret muutokset ovat usein vieneet katastrofiin. Esimerkiksi käy vaikka äsken mainitsemani kiinalaisen talonpoika Wangin elämän kurjuus nälkävuosien aikana. Työyhteisössä muutokset ovat jokapäiväinen, totuttu tapahtuma, mutta niiden vastustamiseen käytetään melkoisesti energiaa. Omankin työurani aikana on tapahtunut melkoinen muutos kuntasektorilla: luvun suhteellisen vakaista olosuhteista siirryttiin 1990-luvun alun lamaan ja EU:n mukanaan tuomaan määräaikaisten työsuhteiden projektikulttuuriin, jossa mikään ei ole pysyvää. On luonnollista kokea työyhteisössä odotettavissa olevat muutokset uhaksi - menee totuttu työrytmi, totutut tavat ja mahdollisesti hyvät kaverit. Joskus muutokset johtavat hyväänkin, kuten talonpoika Wangin kohdalla tapahtui, mutta silti ihminen on luonnostaan epäilevä. Muutokseen sopeutumisen prosessi noudattaa usein samaa kaavaa: tasapainotilasta joudutaan kaaoksen tilaan, jolloin kaikki on uutta, sitten sopeudutaan ja toivottavasti saavutetaan uusi harmonia. Muutoksen käynnistämisessä on kaksi tapaa, ylhäältä alas (top down), joka voidaan karrikoiden suomentaa runttaamiseksi tai alhaalta ylös (bottom up), joka harvoin on mahdollista, sillä kukapa uskaltaisi asettaa omat vakiintuneet toimintatapansa kyseenalaisiksi. Viime mainitun vuoksi myöskään sellaiset kansalliset uudistukset, joiden odotetaan käynnistyvän alueellisella tai paikallisella tasolla, eivät juuri johda mihinkään. Esimerkkinä voin käyttää kansallista terveyshanketta, jonka saavutukset ovat olemattoman ja mitättömän välimailla lukuun ottamatta hoitotakuuta. Näin maallikkona toki olettaisi potilaan nopean hoitoon pääsyn olevan terveydenhuoltojärjestelmän tavoitteena ilman erityistä lakiakin. Myöskin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aluevaihe osoitti sen, että kukaan ei halua tehdä mitään, jos ei ole pakko. Kuntien pakko näyttää olevan joko täydellinen taloudellinen ahdinko tai runttaaminen eli toisin ilmaistuna normiohjaukseen palaaminen. Kunnan tahto on kuntalaisen taskussa ja kukapa haluaisi luopua sellaisesta, mihin on tottunut. Nähtäväksi jää, kuinka rankasti maan hallitus on valmis runttaamaan, jotta kunta- ja palvelurakenteemme saadaan vastaamaan tulevaisuuden kuntalaisten vaatimuksia ja samalla turvaamaan palveluiden rahoitus. Uskon, että Porin kaupungin kaltaisen suuren organisaation eri tasoilla on lukemattomia hyviä ideoita siitä, kuinka voisimme kehittää työprosessejamme ja siten kokea työmme mielekkäämmäksi. Nämä ideat eivät vaan aina välity sinne, missä päätöksiä tehdään. Aloitepalkkiojärjestelmämme on eräs väline, jota toisaalla tässä Karhunpalveluksessa käsitellään. Tehkää rohkeasti aloitteita; ne kaikki otetaan vakavasti ja pohditaan niiden käyttökelpoisuus asiantuntijavoimin. Kemira Oy:n pääjohtaja Lasse Kurkilahti on todennut, että muutokseen tarvitaan muutama innostunut. Innostuneet ovat läpivievä voima. Jos heitä ei ole, ei mikään muutu. Huonosti harkittu muutos johtaa kaaokseen työyhteisössä, sitoutuminen laskee, tehdään pikkuhiljaa, ei välitetä mistään uudesta, vaan tehdään ainoastaan se pakollinen. Kaikilla kuntaorganisaation tasoilla meidän on syytä opetella muutoksen hallintaa, sillä muutos on edessämme. Vaikka Pori on Suomen kymmenenneksi suurin kaupunki, emme voi jäädä röyhistelemään ja sanoa, että ei kunta- ja palvelurakenneuudistus meitä koske, senkun vaan porskutamme. Näin asia ei ole, vaan tämä on meidän kaikkien muutos. Selviämme mahdollisimman vähin vaurioin, jos muutos on meidän hallussamme ja meistä lähtenyt. Tällaisia muutoksia ovat olleet seudullisen elinkeinoyhtiön (POSEK) perustaminen, seudullisen taloushallintoyhtiön muodostaminen, palkkalaskennan keskittäminen, meneillään olevien terveydenhuollon seudullisten mallien luominen perusterveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien. Mainitsin tässä vain muutamia esimerkkejä - niitä on ja tulee olemaan lukemattomia muita. Muutosta ei ole syytä pelätä. Porin kaupunki on sitoutunut pitämään henkilöstöstään huolta; olemme valmiita uudelleenkoulutukseen, vaihtovalmennukseen ja muihin sellaisiin toimenpiteisiin, joissa työntekijä otetaan huomioon yksilönä, jolle osoitetaan mielekäs työ. Yhdessä Rauman kanssa käynnistämämme ikäohjelman tarkoituksena on, että kaupungin työntekijät kokisivat työnsä mielekkääksi ja jaksaisivat palveluksessamme mahdollisimman pitkään. Tässä meillä on mahdollisuus jopa kilvoitella raumalaisten kanssa - työssä viihtymisessä - pitäähän itse kullekin jäädä energiaa myös sitä kolmatta elämää, aktiivisia eläkevuosia varten. KOLUMNI Aloitin lähes 40- vuotisen työurani rakennusviraston asemakaavaosaston liikennesuunnittelussa suunnitteluinsinöörinä. Olen pitkään hoitanut teknisen palvelukeskuksen aluetekniikan yksikön kunnossapitoinsinöörin tehtävää. Tielautakunnan sihteerin tehtävää olen hoitanut oman toimeni ohella vuodesta Liikennevaloista Monista 60-luvun lopun ja 70-luvun alun liikennevalokohteista oli haastavin Ulvilantien-Tampereentien liittymän varustaminen liikennevaloilla, koska kyseessä oli ensimmäinen kaikille punainen järjestelmä Suomessa. Järjestelmä oli ja on joustava erityisesti hiljaisen liikenteen aikana. Juuri kun järjestelmä saatiin toimimaan, kuorma-auto ohjautui pois ajoradalta törmäten liikennevalojen ohjauskeskukseen ja koko systeemin käyttöönotto siirtyi. Tapani Uitti Kunnossapitoinsinööri Hajamuistoja taipaleen varrelta Jätehuollosta Kaatopaikkojen hoito kuului Porin Jätehuollon perustamiseen asti rakennusviraston kunnossapitoon. Luotsinmäen kaatopaikalla otettiin vuonna 1979 käyttöön aukioloajat ja ulkopuoliset oleskelijat poistettiin alueelta. Kaatopaikkaaluetta vartioitiin. Muutoksen helpottamiseksi, kun jätettä ei enää voinut viedä kaatopaikalle milloin tahansa, sijoitettiin kaatopaikan puomin luo vaihtolavat. Infotaulujen mukaan ne oli tarkoitettu pienille määrille pussitettua, aukioloaikojen ulkopuolella tuotavaa jätettä. No, omalaatuisin tulkinta pussitetusta jätteestä oli lavalle tuotu romuhenkilöauton puolikas. Viemäristöstä Viemäristön ja pumppaamoiden hoito kuului vesi- ja viemärilaitoksen perustamiseen asti myös rakennusviraston kunnossapitoon. Sekaviemäröintiin perustuva osa verkosta, jossa sade- ja sulamisvedet johdettiin likavesien kanssa samoihin putkiin, oli ymmärrettävästi tulvaherkkä. Yksi pahimmista viemäritulvista tapahtui Maan jo ollessa jäässä satoi ensin 5-10 cm lunta ja sitten niin rankasti vettä, että aiemmin satanut lumikin suli. Kaikki vedet kuormittivat nyt viemäristöä. Kunnossapitotoimistoon tuli noin 150 ilmoitusta kellaritulvista. Eikä tilannetta paljon helpottanut se, että jo 1940-luvun määräyksissä oli edellytetty padotuskorkeuden alapuolisten kellaritilojen varustamista sulkulaitteilla, jos ne viemäröidään. Kokemäenjoen tulvista Kokemäenjoen viimeisimmän suurtulvan aikana vuoden 1975 alussa olin suunnittelutehtävissä enkä osallistunut tämän tulvan torjuntaan. Suurtulvan jälkeenkin on joki pullistellut muutaman kerran. Jouduttiinpa lähtemään rakennusviraston töitten juhlasta tulvan torjuntaan Sunniemenrannalle. Paikalliset asukkaat ihmettelivät, miksi kaupungin omien kuorma-autojen osuus pikaisesti improvisoidusta Järilä-Sunniemi sorarallista oli kovin pieni. Perimmäinen syy taisi jäädä silloin kertomatta. Kokemukseni perusteella näyttää siltä, ettei luonto tunne periaatteessa mitään rajoja. Toiset tapahtumat ovat vain todennäköisempiä kuin toiset. Varmasti joskus kaikki tekijät tulevat vaikuttamaan samanaikaisesti pahaan suuntaa niin, että Kokemäenjoki tulvii yli penkereiden. Koska näin tapahtuu, sitä on vaikea ennustaa. Toisaalta ääri-ilmiöt näyttävät lisääntyneen maailmalla viime aikoina. Katujen kunnossapidosta Erityisesti talvihoidon osalta vuodet eivät ole veljeksiä, vaan työmäärät ja kustannukset vaihtelevat suuresti. Monesti kuntalaisten odotukset ovat olleet epäsuhteessa meidän mahdollisuuksiimme. Se on aiheuttanut jännitteitä eikä virkamiehen toimiminen ukkosenjohdattimena ole ollut kovin harvinaista. Liikkumismahdollisuus Porin pääkatuverkossa henkilöautolla on ollut viimeksi uhattuna Silloin oli pakkasta n. -15 C, itätuulta noin 15 metriä sekunnissa ja lunta pyrytti taivaan täydeltä. Lunta tuli kaikkiaan n cm, kinostuen tuulessa korkeiksi valleiksi. Vain jatkuvasti auraamalla pystyttiin pitämään pääväylät liikennöintikunnossa. Minullekin soitettiin ja pyydettiin lähettämään laipiomiehiä apuun, jotta talon ulko-ovi saataisiin avatuksi. Pyysin soittajaa turvautumaan naapuriapuun. Lumimyrskyn jälkeen oli pääkatujen varsilla niin korkeita lumivalleja, että ne haittasivat näkyvyyttä risteyksissä. Lunta ei kuitenkaan tullut maailmanluokan mitoissa ennätyksellisesti, sillä esimerkiksi Kalliovuorilla USA:ssa on kirjattu lunta sataneeksi 193 cm vuorokaudessa. Suolan (natriumkloridi) käyttö talvikaudesta alkaen vilkasliikenteisillä sisääntulo- ja pääkaduilla on ollut kestoaihe kuntalaisten ja kunnossapitäjän välisissä keskusteluissa. Aikaisemmin pyrittiin nykyisin suolattavilla väylillä turvaaman liikkuminen vain auraamalla, höyläämällä ja hiekoittamalla. Näin menetellen ei kuitenkaan pystytty estämään vaarallisten urien syntymistä jääpolanteeseen talven rajujen säävaihteluiden ja vilkkaan liikenteen yhteisvaikutuksesta. Suolan käytöllä on nämä tilanteet pystytty pääväylillä hallitsemaan. Tietysti suolan käytössä on huomioitava odotettavissa olevat säävaihtelut. Suolan käytön tahraavasta vaikutuksesta olen todennut liinavaatteiden ja autojen poikkeavan toisistaan. Kun liinavaatteiden pesun ja silityksen kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa, niin auton pesu on paljon halvempaa kuin sen silitys. Viesti on ymmärretty vaihtelevasti. Yksityisteiden avustamisesta Kun yksityisteiden avustaminen on Porissa suoritettu poikkeuksellisesti lähes yksinomaan luontaissuorituksina, on avustustoimien organisointi ollut suhteellisen yksinkertaista ja paperisota vähäistä. Toisaalta se, että kaupungin kalusto on suorittanut kunnossapitotöitä avustettavilla yksityisteillä, on aiheuttanut väärää käsitystä. On ajateltu, että avustaja eli tekninen palvelukeskus olisi vastuullinen tienpitäjä. Näinhän ei ole, vaan kunnossapitäjä on yksityistielain mukaisesti tiekunta tai tienvarren kiinteistöt yhdessä. Avustettavien teidenkin kunto on vuosien mittaan parantunut niin, ettei ole tarpeen toimia erään aikaisemman tielautakunnan sihteerin tavoin, joka kirjautti pöytäkirjaan, että sihteerin autoa ei voida avustettavien teiden huonon kunnon vuoksi käyttää katselmuksissa. Lopuksi Eläkkeelle lähtöni ei ole aprillipila, vaikka viimeinen työpäiväni on Täyttä totta on siirtymiseni eläkeläisten runsaslukuiseen joukkoon.

3 KarhunPalvelus HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 3 Kevätauringon alkaessa lämmittää moni porilainen siirtyy henkilöauton ratista polkupyörän päälle. Aurinkoiset kevätsäät siirtävät luontevasti työmatkalaisia autonpenkiltä satulan päälle. Vaan mikä siirtäisi autoilijat joukkoliikenteen käyttäjiksi? Joukkoliikenteen edut henkilöautoon verrattuna ovat monelle tuttuja. Se on ympäristöystävällisempää, turvallisempaa ja aiheuttaa vähemmän ruuhkia. Työmatkalaisen itsensä kannalta ehkä tärkein joukkoliikennematkan etu on kuitenkin sen terveysvaikutukset. Pyöräilylle tai kävelylle ei joukkoliikennematka terveysvaikutuksiltaan pärjää, mutta henkilöautoon verrattuna se on merkittävästi terveellisempi tapa. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi on viime vuosina etsitty uusia keinoja ja toimijoita. Tampereen teknillisessä yliopistossa viime kesänä alkaneessa valtakunnallisessa joukkoliikennetutkimuksessa on kartoitettu keinovalikoimaa joukkoliikenteen käytön edistämiseksi erityisesti työmatkoilla. Tutkimuksen tärkeänä osana on ollut työmatkakysely, jonka myös 1850 Porin kaupungin työntekijää sai kotiosoitteeseensa syksyllä Kysely kohdennettiin keskustan, Pripolin ja kaupunginsairaalan alueella työssäkäyville. Vastauksia palautui noin 800. Naisten osuus vastaajista oli 76 % ja miesten osuus 24 %. Porin kaupungin lisäksi tutkimuksessa olivat mukana Porista Kemira Pigments Oy sekä Tampereelta Elisa Oyj:n ja Kvaerner Power Oy:n Tampereen henkilöstö sekä Juvenes-Yhtiöt Oy. Kyselyn avulla kartoitettiin työntekijöiden näkemyksiä kulkutavan valintaan vaikuttavista tekijöistä ja erilaisista joukkoliikenteen käyttöä lisäävistä toimenpiteistä. Tulokset olivat varsin samansuuntaisia eri yrityksissä. Vaikka auton tarve ennen työpäivää tai sen jälkeen sekä linja-autojen huonot aikataulut vaikuttavat auton käyttöön työmatkoilla, on suurin syy auton käytölle sen vaivattomuus ja helppous. Yli 60 % pääsääntöisesti autolla kulkevista Porin kaupungin työntekijöistä arveli, että autoilun vaivattomuudella ja helppoudella on suuri tai kohtalainen vaikutus kulkutavan valintaan. Vastaajista 55 % arveli, että linja-autojen huonot aikataulut vaikuttavat henkilöauton käyttöön työmatkoilla. Työntekijät ovat kiinnostuneita työsuhdelipun mahdollisuudesta Bussilla töihin? Tuloksia Porin kaupungin henkilöstön työmatkakyselystä Kulkutapapäätökset ovat viime kädessä yksilön päätöksiä, mutta työnantaja voi vaikuttaa työntekijöiden kulkutapoihin monin eri tavoin. Työnantaja voi edistää joukkoliikenteen käyttöä esimerkiksi osallistumalla joukkoliikennelipun kustannuksiin tai parantamalla joukkoliikenteen palvelutasoa yhteistyössä joukkoliikennepalvelujen tuottajien kanssa. Porissa kyselyyn vastanneet arvelivat, että parhaita kannustimia joukkoliikenteen käytölle olisivat edullisemmat liput tai työsuhdelippu. Yli puolet vastaajista arveli, että edullisimmilla lipuilla tai työsuhdelipulla olisi suuri vaikutus joukkoliikenteen käyttöön. Työsuhdelippu on joukkoliikenteen kausilippu, jonka hinnasta työnantaja maksaa osan. Työnantaja voi maksaa 25 % joukkoliikennelipusta, ilman että työntekijälle aiheutuu edusta veroseuraamuksia. Porin kaupungin henkilöstöstä lähes puolet arveli ottavansa erittäin todennäköisesti tai mahdollisesti työsuhdelipun käyttöön, jos työnantaja maksaisi siitä 25 %. Autoilun vaivattomuus ja helppous Linja-autojen huonot aikataulut Autoilun nopeus Työmatkan pituus Auton tarve ennen työpäivää tai sen jälkeen Auton tarve työpäivän aikana Perheenjäsenten kuljetus oman työmatkan ohella Oma pysäköintipaikka työpaikalla Joukkoliikennematkaan liittyy usein kävellen tai pyöräillen tehtävä liityntämatka, jolla säännöllisenä ja usein toistuvana on merkittävä terveyttä edistävä vaikutus. Edut tiedetään, mutta joukkoliikenne ei tunnu houkuttelevan matkustajia. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat viime vuosina vähentyneet niin Porissa kuin muuallakin Suomessa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Porin kaupungin työntekijöiden näkemyksiä auton käyttöön vaikuttavista tekijöistä. 25 % 24 % 19 % 43 % 39 % 35 % 34 % 33 % 11 % 11 % 15 % 16 % 24 % 22 % 15 % 13 % 18 % 29 % suuri vaikutus kohtalainen vaikutus pieni vaikutus ei vaikutusta 28 % 13 % 12 % 17 % 18 % 49 % 52 % 14 % 48 % 32 % 31 % 24 % 14 % 20 % Vaihdottomat yhteydet lisäisivät joukkoliikennematkoja Tärkeänä pidettiin myös vaihdottomien yhteyksien luomista sekä kodin ja työpaikan välisten linja- autovuorojen aikatauluttamista työaikoihin sopivaksi. Tällä hetkellä noin 40 % vastaajista ei pääse kotoa työpaikalle yhdellä linja-autolla. Autolla pääsääntöisesti kulkevista vastaajista noin kolmannes arveli, että vaihdottomat yhteydet lisäisivät joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi työmatkoilla. Jos aikataulut sopisivat paremmin työaikoihin, noin 40 % arveli lisäävänsä joukkoliikenteen käyttöä. Vaikka edullisemmat liput ja palvelutason parantaminen nousivat selvästi joukkoliikenteen käyttöä eniten lisääviksi toimenpiteiksi, joukkoliikenteen käyttöä voidaan edistää myös monilla pienillä toimenpiteillä. Esimerkiksi joukkoliikennepalveluista tiedottaminen ja pienimuotoiset kampanjat vaativat yleensä vain vähän resursseja, mutta voivat edistää joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikennepalveluista voidaan tiedottaa esimerkiksi työpaikan intranet-sivustolla, jossa työntekijät voivat laatia itselleen vaikkapa oman pysäkkiaikataulun. Olivatpa liput kuinka edullisia tahansa tai palvelutaso kuinka hyvä, joukkoliikenne ei aina ole mahdollinen ja paras vaihtoehto. Mutta toisinaan se on kuitenkin hyvä vaihtoehto. Joukkoliikennettä ei tarvitse käyttää työmatkoilla päivittäin, vaan silloin kun se on mahdollista ja järkevää - esimerkiksi kerran viikossa. Olisiko huomenna se päivä? Essi Sinisalo tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenne- ja kuljetustekniikka Kuva: Seppo Purhonen. Palkanlaskenta keskitetään Palkanlaskentamalli HALLINTOKUNNISSA ORGANISOITAVAT TEHTÄVÄT Asiakas Itsepalvelutoiminnot PALKANLASKENNAN TEHTÄVÄT Ottaa vastaan sähköisesti eri järjestelmistä siirretyt tiedot Kuinka moni meistä tulee ajatelleeksi millaisten vaiheiden kautta tilille kirjautuu täsmällisesti kuukausittain hyvin ansaittu palkkamme? Palkkaketjussa työskentelee tiukka ammattilaisten joukko. Juuri nyt eletään varsin kiintoisia aikoja, kun palkanlaskenta keskitetään nykyisestä kymmenestä palkanlaskentapisteestä yhteen paikkaan lokakuun alkuun mennessä. Palkanlaskijoista on tulossa palkkapalvelusihteereitä ja sopimuskohtaisista tiimin vetäjistä palveluvastaavia. Myös työt menevät osittain uusjakoon. Suuret muutokset palkkahallinnossa ovat jo alkaneet. Uutta palkanlaskentaohjelmaa otetaan parhaillaan käyttöön. Ja jatkoa seuraa. Ensi vuoden alussa kaupunki siirtää taloushallinnon tehtäviä, mm. palkanlaskennan perustettavaan seudulliseen yhtiöön. Tavoitteena on selvitä keskeisistä taloushallinnon tehtävistä myös ensi vuosikymmenellä, jolloin henkilöstö alkaa voimakkaasti vähentyä. Edelleen tavoitteena on myös tehostaa toimintaa ja saada aikaan säästöjä. Vs. henkilöstöjohtaja Helena Metsälä Projektipäällikkö Pirjo Salakari Työsopimusasia Perustiedot Osoitetiedot Pankkitilit Keskeytykset (KES) Suoritteet Matkalaskut Arkistointi Henkilöstösuunnitelma Esimies hyväksyy Poissaolot Lomajaksot Korvaukset ja palkkiot Vuosiloma-asiat Työtodistukset Tarkistaa ja täydentää tiedot Ajaa palkka-ajot Siirtää tiedot maksatukseen Tehdä tilitykset, tilastoinnit ja täsmäykset Tehdä siirrot kirjanpitoon Väliarkistointi

4 4 KarhunPalvelus Olka-projekti päättymässä sähköinen laskunkierto sujuu Porin kaupungin ostolaskujen sähköinen kierto- ja arkistointiprojekti Olka on loppusuoralla. Laskujen käsittely Basware Invoice Processing järjestelmän avulla käynnistyi viime kesäkuusta lähtien vaiheittain. Marraskuun alusta kaikki hallintokunnat olivat mukana IP:ksi kutsutussa järjestelmässä. Pori modernisoi ostolaskujen käsittelyn suhteellisen myöhään, mutta työ tehtiin sitäkin perusteellisemmin. Projektin tuloksena on saatu aikaan monia hyviä ja rohkeita, jopa ennakkoluulottomiakin ratkaisuja. Esimerkiksi tulevaisuudessa jatkuvasti vähenevä paperilaskujen skannaustyö hankittiin tähän työhön erikoistuneelta yritykseltä Salosta. Skannaus on kunnissa yleisesti hoidettu omana työnä, mutta useissa tapauksissa sen on nähty aiheuttavan eniten ongelmia sähköisessä laskunkiertojärjestelmässä. Porin kaupungin paperilaskujen osoitteena onkin nyt laskun maksavasta virastosta riippuen jokin seitsemästä Salossa sijaitsevasta postilokerosta. Rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja tehtiin myös monissa virastoissa, kun ostolaskujen tiliöinti hajautettiin hallitusti ja onnistuneesti laskujen tarkastajille. Joissakin virastoissa puolestaan pidettiin parhaana hoitaa tiliöinnit keskitetysti. Näissäkin tapauksissa ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta. IP-järjestelmä mahdollistaa erilaiset työskentelymallit eri virastoille. Olka:n suunnitelmat pitivät Olka-projekti ei todellakaan ole ollut pelkkä uuden ohjelman hankinta- ja käyttöönottoprojekti. Kari Nummi ja Teija-Leena Wass nimeävätkin projektin suurimmiksi haasteiksi uusien, parempien työtapojen kehittämisen ja niiden käyttöönoton. Suuri käyttäjäjoukko ja suuri määrä tavarantoimittajia tekivät omalta osaltaan projektista haastavan. Wassin mielestä tämä projekti on teettänyt huomattavan paljon töitä ja toimintatapojen kehittämistyön pitää jatkua edelleenkin. Muista kaupungeista saadut positiiviset kokemukset vastaavista projekteista antoivat lisäpontta Olkassa mukana Valvojat Martti Kataja, kaupunginkamreeri Antero Anttonen, tietohallintojohtaja Projektipäällikkö, ohjausryhmän vetäjä Kari Nummi, Satakunnan Pelastuslaitos Projektiryhmän vetäjä Teija-Leena Wass, tietohallinto-osasto Projektisihteeri Marja Aho, rahatoimisto Pääkäyttäjät Sirpa Ramstedt, rahatoimisto Teija-Leena Wass (projektin aikana) Ulla Linnainsaari, tietohallinto-osasto Asiantuntijajäsen Kirsi Kangasharju, tarkastustoimi ryhmien työskentelylle. Projektia tuki laajan osallistujajoukon myönteinen asenne, jolla se vietiin menestyksekkäästi läpi, Nummi lisää. Projektin tuloksena syntyi paljon hyviä, yksityiskohtaisia suunnitelmia ja toimintamalleja. Ohjelmatoimittajalta odotin vähän selkeämpää konseptia projektin läpivientiin. Nyt kuitenkin resurssivaihdokset toimittajapuolella haittasivat ja hidastivat joittenkin asioitten etenemistä, Wass kertoo. Verkkolaskujen osuus kasvamassa Toimittajien lähettämillä aidoilla verkkolaskuilla on monia etuja Ryhmiin kuuluu lisäksi useita talouspäälliköitä sekä kirjanpito- ja ostoreskontrahenkilöitä. verrattuna paperilaskuista skannaamalla aikaansaatuihin verkkolaskuihin. Verkkolaskujen kustannukset ovat alhaisemmat kuin skannattujen laskujen, ku- Kuninkaanhaan koulun emäntä-keittäjä Päivi Väliniemi kertoo IP:n käytön olevan helppoa alun vaikeuksien jälkeen. Kun tarkistaa ja tiliöi päivittäin, työ ei vie paljon aikaa. IP:n avulla hän pystyy nyt näkemään, paljonko tuotteet maksavat ja millä tavalla kustannukset jaetaan eri kohteille. vanlaatu on parempi, ne saadaan nopeammin järjestelmään, virhemahdollisuudet vähenevät jne. Valtaosa IP:ssä kiertävistä laskuista on vielä skannattuja laskuja. Toimittajat ovat kuitenkin yhä enenevässä määrin siirtymässä verkkolaskujen lähettämiseen. Yllättäen pienet toimittajat ovat olleet aktiivisia verkkolaskuihin siirtymisessä. Oletin kentän olevan selkeämpi, kuin mitä käytäntö on nyt osoittanut, Wass kertoo. Monien laskustandardien ja operaattoreiden viidakko on haasteellinen, mutta kokemusten kautta sekin varmasti selkeytyy. Nummi uskoo verkkolaskujen määrän lisääntyvän jo vuoden kuluessa. - Varsinainen läpimurto on tu- lossa vasta kahden-kolmen vuoden päästä. Kymmenen vuoden päästä paperilasku on harvinaisuus, jota keräännytään katsomaan, Nummi arvelee. Mitä Olka opetti? Olka-projekti opetti, että inhimilliset resurssit ovat projekteissa kaikkein tärkeimpiä. Niiden määrää ja laatua ei koskaan korosta tarpeeksi. Näin isoille asioille pitää varata riittävästi aikaa, että ihmiset ehtivät sisäistää ja muuttua, Nummi miettii. Projektin eri vaiheissa syntynyt materiaali (suunnitelmat, aikataulut, toimintamallin kuvaukset yms.) voi olla yhtenä lähtökohtana mietittäessä kuvaustapoja tulevissa projekteissa. Mielestäni asioitten kuvaamiseen, oleellisten asioitten esille tuomiseen ja niitten liittämiseen käytännön työhön, kannattaa panostaa. Selkeitten kuvausten avulla avautuvat keskeisimmät asiat sellaisillekin henkilöille, jotka eivät varsinaisessa projektityössä ole mukana, Wass toteaa. Itselleni Olka opetti, kuinka tärkeää projektityössä on hyvä yhteistyö, hyvin organisoitu toiminta, ahkeruus ja periksiantamattomuus tiukan paikan tullen. Projektiin liittyvissä koulutustilaisuuksissa opin lisäksi tuntemaan suuren joukon laskujen sähköisessä kiertojärjestelmässä mukana olevia henkilöitä. Vaikka Olka-projekti onkin päättymässä, työ IP-järjestelmän parissa jatkuu. Seuraavana vuorossa on toistuvaislaskujen käsittelyyn tarkoitetun palikan käyttöönotto. Tulossa on siis automatiikkaa, joka helpottaa edelleen laskujen käsittelyä ja lisää järjestelmän luotettavuutta. Sirpa Ramstedt rahatoimisto Kuva: Virpi Laiho Erikoistutkija Katriina Perkka-Jortikka: Muutosta ei voi välttää FT Katriina Perkka-Jortikka toimii erikoistutkijana ja kouluttajana Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Organisaation muutokset edellyttävät jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Jatkuvat muutokset herättävät meissä kuitenkin helposti negatiivisia mielleyhtymiä ja muutosvastarintaa. Osaamista ikä kaikki hankkeen seminaarisarjassa muutosjohtamisesta luennoi FT Katriina Perkka-Jortikka 7.3. Porin ja Rauman ylimmälle johdolle ja keski- ja lähijohdolle. Perkka-Jortikan mukaan muutos on toiseen paikkaan siirtymistä tai toiseksi tekemistä, oppimista. Siksi voidaankin puhua osaamisen johtamisesta tai kehityksen johtamisesta, jolloin muutosvastarinnan tilalle nousee muutoshalukkuus. Perkka-Jortikka korosti, että työyhteisöjen kehitystä viivyttävät vanhat tavat ja perinteet, haluttomuus analysoida uuteen kohdistuvaa epäluuloa, riittämätön viestintä ja epämiellyttävien avainasioiden karttelu. Saatamme myös huolehtia liiaksi byrokratiasta ja sortua vitkasteluun sen sijaan että asettaisimme konkreettisia tavoitteita toiminnan kehittämiselle. Tärkeintä muutosten läpiviemisessä on asenne, tapa suhtautua myönteisesti muutokseen. Muutoshenkisyyden synnyssä esimiehillä on tärkeä rooli. Ihmiset seuraavat mieluiten johtajaa, jonka ehdottamat muutokset ovat perusteltuja, selkeästi sidoksissa organisaation strategiaan. Viisas johtaja käsittelee muutokseen johtavia syitä perustellen ja riittävän ajoissa henkilökuntansa kanssa. Kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa tai ainakin ilmaista mielipiteensä, hänen on helpompi sitoutua muutokseen. Katriina Perkka-Jortikan muutosjohtamisen teesit: selkeä suunta (arvot, visiot, strate- giat, tavoitteet) nopeat päätökset oikeat henkilövalinnat hyvä tiedonkulku selkeät toimintaprosessit välietappeineen johdon esimerkki henkilöstön luottamus johtoon

5 KarhunPalvelus 5 Kaupungin pääluottamusmiehet evästivät vs. henkilöstöjohtaja Helena Metsälää sanomalla, että tupakat pois ja piiput piiloon, kun tämä oli laatimassa asiasta lausuntoehdotusta kaupunkitason yhteistyötoimikunnalle. Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunkitason yhteistyötoimikunnalta lausunnon henkilöstöjaoston esitykseen tupakoinnin kieltämisestä työaikana ja kaupungin työpaikkojen julistamisesta savuttomiksi. Asia oli kaupunginvaltuuston esityslistalla osana vastausta valtuutettu Juha Sandbergin valtuustoaloitteeseen maksuttomasta tupakasta vieroituksesta. Valtuustossa asiaa ei nostettu keskusteluun. Aiemmin savuton sairaala ja tupakoimaton terveyskeskus Porin terveysviraston yhteistyötoimikunta on kokouksessaan tehnyt päätöksen, että henkilökunnan tupakointi on työaikana kielletty alkaen. Tupakointikiellon noudattamisesta ja valvonnasta on annettu ohjeet esimiehille. Kiellon taustalla on paitsi asiakkaiden, potilaiden ja tupakansavulle altistuneiden työtekijöiden valitukset myös tupakan kiistattomat haittavaikutukset terveyteen. Myöskään tupakointiin kuluva työaika ei ole merkityksetön. Tiedossa on, että henkilökuntamäärä on yksiköissä mitoitettu mahdollisimman tiukalle ja jos työyksiköstä 2-3 henkeä käy tupakalla 1-4 kertaa työvuoron aikana, kuluu siihen yli tunti työaikaa. Omalla ajalla tupakointi on sallittu tupakkalain puitteissa. Omaa aikaa on esim. ruokatunti toimistotyötä tai päivätyötä tekevillä. Sen sijaan jaksotyötä tekevillä ruokailu tapahtuu työaikana ja kaikilla kahvitauko (1 x 10 min/pv) on työaikaa. Tarkoituksena ei ole ollut aiheuttaa työyksikölle tai yksityisille työntekijöille kohtuutonta haittaa, vaikeuksia tai eripuraa. Lähiesimiehet voivat tukeutua omiin esimiehiinsä, mutta asioiden ratkaisut ja toimintatapojen valinta on yksikössä kuitenkin aina yhteinen päätös. Henkilökunnan työterveyshuollosta saa apua tupakasta vierotukseen yksilöohjausta. Työterveyshoitaja suunnittelee yhdessä työntekijä kanssa nikotiinikorvaushoidon. Tarvittaessa voidaan käyttää yhdistelmähoitoa. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua omalla ajallaan tupakasta vieroitus - ryhmään tai hypnoosin avulla irti tupakasta ryhmään. Työnantaja ei osallistu tupakanvieroituksesta aiheutuviin kustannuksiin. Tupakat pois ja piiput piiloon Mielipiteitä puolesta ja vastaan Vastaaja: Mauno Aaltonen, LVI-insinööri, Toimitilayksikkö, TPK Mitä mieltä olet työnantajan tupakointikiellosta työpaikalla? Tupakoinnin kieltäminen on yhteiskunnan muoti-ilmiö. En ymmärrä laskelmia joilla osoitetaan, että työntekijän tupakoinnista aiheutuu kustannuksia työnantajalle. Mielestäni WC:ssä käynti ja turhat kokoukset ja palaverit voitaisiin kieltää yhtälailla. Työnantaja ei ole ottanut huomioon, että tupakoivat työntekijät miettivät savuilla käydessään myös tärkeitä työasioita. Tupakkaa tuprutellessa moni ongelmallinen työasia on ratkennut kädenkäänteessä. Oletko harkinnut tupakoinnin lopettamista tai lopetatko tupakoinnin kiellon tullessa voimaan? Tupakoinnin lopettaminen terveydellistä syistä tässä iässä on ymmärrettävää. Tarvitaan tukiryhmiä ja ilmaisia oheistuotteita, nikotiinipurukumia yms. auttamaan tupakoinnin lopettavia työntekijöitä. Mielestäni työnantajalla on velvollisuus osallistua tupakoinnin lopettamistalkoisiin rahoittamalla tukitoimet. Kuva: Seppo Purhonen Vastaaja: Tarja Holmström, kanslisti, Hallinto, TPK Mitä mieltä olet työnantajan tupakointikiellosta työpaikalla? Kannatan tupakointikieltoa. Minusta tupakoitsijoiden pitää ajatella sekä omaa että myös muiden ihmisten terveyttä. Omakohtaisesti voin sanoa, että tupakansavu ärsyttää minua melkoisesti. En voi oleskella tilassa, jossa tupakoidaan. Minusta on ikävää asioida henkilön kanssa, joka tupakoi työhuoneessaan. Silloin joutuu tahtomattaan hengittämään tupakansavua. Asiakkaan kannalta on myös epämiellyttävää, jos vaatteisiin jää tupakanhaju, jota ei saa tuulettamallakaan pois. Onko tupakoinnin lopettaminen helppoa? Ei ole. Tiedän sen, koska oma isäni poltti 40 vuotta ja tupakoinnin lopettamisen jälkeen vaikeaa aikaa kesti vuoden. Minusta tupakoinnin lopettava henkilö tarvitsee tuekseen kannustavan vertaisryhmän. Työnantajan tulee järjestää tupakoinnin lopettaville apua ja tukitoimenpiteitä.,, Myönteinen asenne on avain Kuva: Tapio Laiho Kysymys ei ole holhouksesta muutoshenkisyyteen. Työnantajalla ei ole oikeutta eikä tarvetta holhota ketään siitä ei ole kysymys, mutta työnantajalla on oikeus valvoa työajan käyttöä, sanoo vs. henkilöstöjohtaja Helena Metsälä. Tupakoinnin lopettamista tuetaan tälläkin hetkellä ohjaamalla ihmisiä vieroitusryhmiin. Tupakan nikotiinikorvaushoitoja on jossain vaiheessa korvattu, mutta tulokset eivät ole vakuuttaneet ja tällä hetkellä niitä ei korvata. Lopuksi Helena Metsälä sanoo kaupungin työnantajana haluavan tälläkin tavalla viestittää, että se kannustaa henkilöstöään valitsemaan terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä elämäntapoja. Muutosjohtamisen motto: Muutos maksaa, mutta nykytilassa pysyminen maksaa vielä enemmän Johtamisen osaaminen työpaikkatasolla tarkoittaa, että ydinarvojen tutkimisen hyödyt ja uskallus käsitellä riitoja osoittavat ja vahvistavat korkeatasoista luottamusta henkilöstön ja johdon välillä. Ne lisäävät luovuutta, henkilöstön elämänhallintaa ja tasapainoa sekä mahdollistavat aiempaa joustavampaa johtamista sekä aidompaa johtajuutta. Enää ei tarvitse keskittyä ihmisten kontrollointiin, vaan tavoittelemaan yhteisiä sopimuksia ja jakamaan visioita siitä, kuinka organisaation hyvät tulokset saavutetaan tulevaisuudessa. Muutos etenee välitavoitteiden kautta. Esimiehen tehtävänä on huolehtia palkitsemisesta välietapeissa. Perkka-Jortikan luennot kytkeytyivät toisiinsa siten, että ylimmän johdon seminaarista hän vei viestiä keski- ja lähijohdolle ja päinvastoin. Esimiestyön muutoshaasteita ovat mm. kiihtyvä kilpailu työvoimasta, työkierron ja moniammatillisuuden edistäminen ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen. Tulevina vuosina työkulttuuri on otettava erityiseen tarkasteluun: henkilöstö ikääntyy ja siirtyy eläkkeelle, organisaatiossa tarvittava ja myös tarpeettomaksi tullut osaaminen on määritettävä ja arvot konkretisoitava teoiksi. Riitta Saarinen Kuvat: Seppo Purhonen

6 6 KarhunPalvelus Toimitilayksikkö kiinteistönhoidon vastuualue Henkilökunta Henkilökuntaa yhteensä 80 Vakinaisia työntekijöitä 70, joista osa-aikatyötä tekeviä 14 Muu henkilökunta yhteensä 10 Määräaikaisia 1 Sijaisia 1 Työllistettyjä 2 Oppisopimusoppilaita 6 Kiinteistönhoitopäällikkö Pasi Salo Valvomonhoitaja Kimmo Leppäniemi Tekninen palvelukeskus Kiinteistöhoitopiirit Pohjois-Pori Piirinvetäjä Markku Tuominen Henkilökuntaa 8 Hoidettuja kiinteistöjä 13 kpl Hoidettujen rakennusten pinta-ala 22702,5 m² Keskusta Piirinvetäjä Juhani Eerikäinen Henkilökuntaa 10 Hoidettuja kiinteistöjä 43 kpl Hoidettujen rakennusten pinta-ala 57179,1 m² Itä-Pori Piirinvetäjä Juhani Lähdeniemi Henkilökuntaa 12 Hoidettuja kiinteistöjä 17 kpl Hoidettujen rakennusten pinta-ala 48988,5 m² Riihiketo Piirinvetäjä Keijo Lönnqvist Henkilökuntaa 19 Hoidettuja kiinteistöjä 32 kpl Hoidettujen rakennusten pinta-ala 89429,5 m² Länsi-Pori Piirinvetäjät Raimo Hakala ja Tapani Pihlajikko Henkilökuntaa 17 Hoidettuja kiinteistöjä 33 kpl Hoidettujen rakennusten pinta-ala m² Meri-Pori Piirinvetäjä Vesa-Matti Ketola Henkilökuntaa 12 Hoidettuja kiinteistöjä 39 kpl Hoidettujen rakennusten pinta-ala m² Voi vitsi - vessanpönttö ei vedä. Apua tulva! Jalat kastuvat! Täytyy soittaa talkkari avuksi. Mistä löydän numeron, johon soittaa? Hädän hetkellä huomaa, kuinka tärkeä henkilö kiinteistönhoitaja on. TPK tuottaa kiinteistönhoitopalveluita keskitetysti Teknisen palvelukeskuksen toimitilayksikössä työskentelee 80 henkilöä kiinteistönhoidon vastuualueella. Kaupunki siirtyi keskitettyyn kiinteistönhoitoon 1990 luvun alussa, jolloin muodostettiin kuusi alueellista kiinteistönhoitopiiriä. (huom! terveys- ja vapaa-aikavirastolla on oma kiinteistönhoito-organisaatio). Kiinteistönhoitaja tärkeä yhteistyökumppani Ympäri kaupunkia, mm. kouluilla, päivä- ja vanhainkodeissa, lähellä käyttäjää toimii kiinteistönhoitaja talkkari. Kiinteistönhoitajan työ on monipuolinen, haastava, vastuullinen ja ihmisläheinen. Tässä työssä vuorovaikutustaitojen hallitseminen on erityisen tärkeä ominaisuus. Kiinteistöissä saattaa olla satoja tai jopa tuhansia käyttäjiä, kuten mm. kirjastossa. Kiinteistönhoitajaa kaivataan ensimmäisenä paikalle, kun kaikki ei suju normaalisti. Käyttäjien ongelmien kirjo on laaja. Joskus ongelmat ratkeavat helposti, vaikka vain avaamalla ovi luokkaan opettajan unohdettua avaimensa kotiin toisen takin taskuun. Toisaalta harkintakykyä ja itsenäistä päätöksen tekoa vaaditaan silloin, kun kiinteistön viemäriputki rikkoutuu äkillisesti. Vika pitää korjata nopeasti niin, että kiinteistön käyttöä voidaan jatkaa normaalisti. Turvallisuutta kiinteistöissä Länsi-rannikon talvet ovat ongelmallisia, kelit vaihtuvat vesisateesta paukkupakkasiin. Vaihtuvissa olosuhteissa kiinteistöjen käyttäjien turvallisuus on kiinteistönhoitajan vastuulla. Talviaikana liukkauden torjunta ja lumityöt on hoidet- Porilaistenkatu 2 osoitteen löydät vanhan poikien ammattikoulun nykyisen Palmgren opiston takapihalta. Sinne on kunnostettu Riihikedon piirille sosiaali-, tauko-, ja työtilat. Piirin työntekijät ovat odottaneet yhteisiä käytännöllisiä tiloja pitkään. Piirinvetäjä Keijo Lönnqvist ei peittele tyy- tava hyvin. Kiinteistöjen sisäänkäynnit, edustat ja kulkutiet pitää puhdistaa lumesta ja hiekoittaa niin, että onnettomuuksilta vältytään. Keväällä hiekoitussepeli pitää poistaa pihoilta oikeaan aikaan. Kesällä huolehditaan pihojen nurmikoista sekä ulkovarusteiden ja kalusteiden kunnossapidosta. Ammattitaitoa ja kokemusta Hoidettavat kiinteistöt ovat tekniseltä tasoltaan hyvin erilaisia. Kiinteistönhoitaja huolehtii kiinteistön laitteiden ja järjestelmien oikeasta toimivuudesta. Kiinteistön kunnon seuraaminen ja vioista ilmoittaminen esimiehelle tai kiinteistön isännöitsijälle on työn yksi keskeinen tehtävä. Kiinteistöjen tilat vaativat aina erilaisia korjaustoimenpiteitä. Kiinteistönhoitaja pystyy suorittamaan niistä osan, mutta remontteja joudutaan teettämään myös ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Pienten remonttien ja korjausten tilaaminen, valvominen sekä niistä raportoiminen esimiehelle kuuluvat kiinteistönhoitajan tehtäviin. Kiinteistönhoidossa on alueelliset tiimit, joissa on järjestetty 24 tunnin varallaolopäivystys. Päivystysjärjestelmä takaa kiinteistöjen avunsaannin myös työajan ulkopuolella, niissä tehtävissä joiden tekemistä ei voida odottaa seuraavan työpäivään. Seurantaa ja opastusta Riihikedon kiinteistönhoitopiirille uudet sosiaalitilat Erkki Rantanen esittelee kaukoluvussa olevaa talotekniikkaa. Piirinvetäjä Keijo Lönnqvistiltä käy ostolaskujen hyväksyminen näppärästi uudessa työhuoneessa. Uudet keittiötilat. jia. He tekevät myös erilaisia hankintoja mm. tilaavat pikakorjauksia, hankkivat lamppuja. Kiinteistöissä seurataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta. Kiinteistönhoitaja lukee kuukausittain kulutusmittarien lukemat laskutuksen tarkistusta ja energiaseurantaa varten. Kiinteistöissä valvotaan lämpö-, sähkö-, vesi-, viemäri-, rikosilmoitus-, paloilmoitin- ja kiinteistöautomaatiolaitteistoja sekä kiinteistöjen jätehuollon toimivuutta. Rikosja paloilmoitinlaitteiden huolto ja testaukset suoritetaan kuitenkin viranomaismääräysten sekä tehtyjen huoltosopimusten mukaan. Laitteiden säätöjen ja asennusten suorittaminen oikein vaatii erityisosaamista ja kokemusta. Oikein käytetyillä ja hyvin huolletuilla laitteilla saadaan rakennuksen käyttäjille hyvät olosuhteet ja rakennuksen käyttökustannukset mahdollisimman pieneksi. Kiinteistönhoitajan opastamana kiinteistön käyttäjät oppivat käyttämään laitteita ja erilaisia järjestelmiä oikein kestävän kehityksen periaatteella. Kiinteistönhoitajalla on velvollisuus tiedottaa käyttäjälle, jos kiinteistössä tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa. Piirinvetäjä kiinteistönhoidon 10 Kiinteistönhoitajat työskentelevät yhdessä kuudesta kiinteistöhoitopiiristä. Piiriä johtaa työnjohtaja/ kiinteistönhoitopiirin vetäjä. Hän on kiinteistönhoitajien työhön osallistuva esimies. Hänen alaisenaan toimii 6 18 henkilöä. Hän järjestää piirin alueella olevien kiinteistöjen hoidon niin, että isännöinnin ja käyttäjien kanssa sovitut tehtävät tehdään ajallaan ja oikein. Hän suun- tyväisyyttään, johon myös muu paikalla oleva henkilökunta yhtyy. Tärkeät toiminnot ovat nyt samana katon alla. Tiloista löytyvät pesutilat sekä naisille että miehille, tauko- ja työskentelytilaa koko henkilökunnalle. Erityisen tyytyväisiä ollaan tietokonetilasta, josta löytyy yhteiskäytössä oleva tietokone. Koneelta voi käydä lukemassa mm. sähköpostit, hoitaa sähköistä laskujen tarkastusta, seurata kaukovalvonnassa olevaa talotekniikkaa ja päivittää kiinteistöjen energianseurantaa. Piirinvetäjälle on oma työhuone, jossa hän voi hoitaa rauhassa mm. kirjallisia tehtäviään ja järjestää erilaisia neuvotteluja. Kiinteistönhoitoon liittyy oleellisesti käyttö- ja korjauskustannusten seuranta. Kiinteistönhoidon henkilökunta on mukana uudessa ulkoisen laskutuksen sähköissä Olka-ohjelmassa. Kiinteistönhoitajat ovat yleensä laskun tarkastanittelee piirin henkilöstöresurssien käytön, lomien ajankohdat ja hankkii tarvittavat sijaiset piiriin. Oleellisesti toimenkuvaan kuuluvat kaluston käytön suunnittelu, järjestäminen ja hankinta sekä työtapojen kehittäminen. Työnjohtaja on vastuussa piirin laskujen hyväksymisestä, talousarvion toteutumisesta ja seurannasta sekä kiinteistöhoitotyön kehittämisestä. Asiakaspalvelua parhaimmillaan Kiinteistönhoito on asiakaspalvelua parhaimmillaan. Kiinteistönhoidon työntekijät ovat teknisen palvelukeskuksen ja erityisesti toimitilayksikön käyntikortteja asiakkaille. Asiakkailta saatu palaute henkii suoraan koko yksikön arvostusta ja sen onnistumista palvelujen tuottajana. Kiinteistönhoidon vastuualue on tehnyt asiakastyytyväisyyskyselyjä vuosina 1999, 2000 ja Kyselyjen avulla kehitetään kiinteistönhoitoa vastaamaan asiakkaiden toiveita. Palautetta on voinut antaa palvelutasosta, puhtaanapidosta, tilojen sisäilman laadusta sekä valaistus- ja ääniolosuhteista arvostelu asteikolla 1 5. Saaduista palautteesta on koottu yhteenveto ja laskettu asiakastyytyväisyyden keskiarvo. Vuonna 2004 palautteen keskiarvo oli 3,3. Jokainen kiinteistöhoitopiiri saa omaa toimintaansa koskevan yhteenvedon palautteesta. Palaute esitellään henkilökunnalle. Yhdessä piirinvetäjän kanssa henkilökunta ideoi ja toteuttaa parannuksia toimintaan. Jatkuvalla toimintojen kehittämisellä parannetaan asiakkaiden tyytyväisyyttä tuotettuun palveluun. Sosiaalitilojen yhteyteen on järjestynyt huolto- ja varastotilat. Osa kalustosta ja kiinteistönhoitajien työhön liittyvät tarvikkeet löytyvät yhteisestä varastosta. Koneiden huoltoon tarkoitettu tila vaatii vielä jokin verran kunnostusta. Piirinvetäjä Keijo Lönnqvistin mukaan kaluston huoltotoiminta paranee olennaisesti uusien tilojen myötä. Kuin sokerina pohjalla on kiinteistönhoitaja Erkki Rantasen työpaja erilaisten laitteiden korjausta varten. Erkki korjaa pajallaan mm. lukkoja vesikalusteita, ovia ja ikkunoita. Erkki järjesteli parhaillaan tavaroitaan paikalleen ja mietiskeli, miten saisi homman pyörimään uusissa tiloissa parhaiten. Outi Vainikka-Majuri Kuvat:Outi Vainikka-Majuri

7 KarhunPalvelus 7 Aloitetoimikunnan sihteeri Pekka Vainio odottaa tänä vuonna Pori Energia Oy:ssä syntyvän 150 aloitetta. Energiaa riittää aloitteisiin Pori Energiassa on ollut aina aloitteellista väkeä. Vuoden vaihteessa itsenäisenä osakeyhtiönä aloittaneeseen kaupungin liikelaitokseen yhdistyi myös Porin Lämpövoima Oy (PLV), jossa on lähes kymmenen vuotta tehtailtu aloitteita huippuvauhdilla, noin 100 aloitetta vuo- Aloitteita on kertynyt vuosien mittaan monta mapillista. Nykyisin aloitteet kulkevat tietokannoissa sähköisessä muodossa, kertoo Pekka Vainio. dessa. Eikä tahti näytä laantuvan uudessakaan Pori Energia Oy:ssä. Pikemminkin päinvastoin. Kunnossapidon projekti-insinööri Pekka Vainiolla on tavoitteet asetettu korkealle hänen aloittaessaan koko Pori Energian aloitetoimikunnan sihteerinä ja uuden aloiterekisterin ylläpitäjänä. Nykyisin aloitteiden tekoon on ottanut osaa vuosittain noin 30 prosenttia työntekijöistä. Heidän määräänsä on vielä mahdollista nostaa. Toisaalta työntekijämäärä kasvaa PLV:n 85 henkilöstä noin 250:een koko Pori Energia Oy:ssä. Aloitteiden rekisteröinti Pori Energia Oy: ssä on lähtenyt liikkeelle aivan alusta, sanoo yli 3 vuotta aloitetoimintaa PLV:ssä pyörittänyt Pekka Vainio. Tämän vuoden alusta on jo kertynyt lähes 20 aloitetta. Samalla on aloitetoiminnassa siirrytty uuteen tietokantaan, joka rekisteröi aloitteen etenemisen vaihe vaiheelta tarkasti sähköisessä muodossa. Toki aloitteita voivat tehdä edelleen vanhan kaartin kynämiehetkin. Heidän täytyy vain tästä lähtien tulostaa aloitelomakkeet tietokonepäätteeltä paperille. Aloitteen muoto ei ole ratkaiseva, vaan sisältö, Vainio korostaa. Aloitteentekijöitä riittää moneen junaan Pekka Vainion mielestä, ei ole olemassa aloitteentekijän perustyyppiä, vaan kuka tahansa on mahdollinen aloitteentekijä. Aloitteet tehdään ja käsitellään pääsääntöisesti nimettöminä. Ennen kuin ne tulevat viisijäsenisen toimikunnan käsittelyyn, niistä on pyydetty arviointilausunnot, joiden perusteella osa aloitteista palkitaan. Jokaiselle on oma aloite tietysti tärkein, mutta samalla täytyy ymmärtää sekin, ettei aina ja kaikkia aloitteita voi palkita. Siitä huolimatta kannattaa olla aloitteellinen. Aloitteentekijä voi olla ollut talossa yhden kuukauden tai 30 vuotta, sillä ei ole merkitystä aloitteen syntymiseen. Ylimpiä toimihenkilöitä lukuun ottamatta kaikki muut voivat tehdä aloitteita. Myös ylimmistä toimihenkilöistä toimitusjohtaja palkitsee vuoden parhaan aloitelausunnon antajan. Tullessaan palkituksi aloitteen tekijä luovuttaa aloitteen käyttöoikeuden yhtiölle. Toiset ovat toki aloitteelli- sempia kuin toiset. Parhaimmalla aloitteentekijällä on jo kertynyt vuosien varrella viitisenkymmentä aloitetta ja palkkioitakin noin 6500 euroa. Suurimmat yksittäiset aloitepalkkiot ovat olleet Harjavallan höyrymuuntoaseman venttiilimuutos vuodelta markkaa sekä Aittaluodosta hiekkasuotimen huuhtelumuutosesitys vuodelta euroa. Viime vuonna PLV:ssa tehtiin 108 aloitetta, joista palkittiin 50 kappaletta: 36 sai 50 euron kannustuspalkkion ja 14 sitä paremman palkkion. Aloitteet ovat osa kehittämistoimintaa Aloitetoiminta on kehittämistoiminnan osa. Sen avulla pyritään löytämään ne ideat, jotka toteutettuna parantavat yhtiön toimintaedellytyksiä ja työn mielekkyyttä sekä kehittävät työolosuhteita. Hyvistä aloitteista on syntynyt yritykselle säästöjä ja tuotanto on parantunut. Aloite on yhtiön kannattavuuden tai toiminnan parantava muutos, uudistus tai parannusehdotus. Se koskee puutteen ja/tai epäkohdan toteamista sekä antaa toteuttamiskelpoisen ratkaisuehdotuksen ongelman poistamiseksi., todetaan aloitetoiminnan säännöissä. Aloite ei ole keksintö. Patentoitavat keksinnöt käsitellään työsuhdekeksintälain mukaisesti. Joistakin aloitteista on pyydetty lausunto patentti- ja rekisterihallitukselta, mutta toistaiseksi ei ole yhtään keksintöä tässä mielessä syntynyt. Aloitteina ei käsitellä TES, YT ja organisaatioasioita. Sen sijaan työturvallisuuden kehittämistyössä meillä on ollut yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa kampanjaviikkoja, jolloin on myös syntynyt uusia aloitteita, Pekka Vainio kertoo. Ehkä yllättävimmät aloitteet ovat koskeneet aloitetoiminnan tekemistä fyysisesti helpommaksi siirtämällä aloitelaatikkoa lähemmäksi ja vuoteen hankkimista pukuhuoneeseen. Nämä aloitteet herättivät aikanaan huomiota ja niistä keskusteltiin. Aloitepalkkiota ei kuitenkaan maksettu. Seppo Purhonen Kuvat: Seppo Purhonen Monitasoista aloitetoimintaa Aloitetoiminta on Porin kaupungilla monitasoista. Hallintokunta voi palkita omia aloitteentekijöitään tai isompi palkinto voi tulla sellaisesta aloitteesta, joka hyödyntää koko kaupunkia. Hyväksytyn ja palkitun aloitteen käyttöoikeus siirtyy Porin kaupungille. Hyväksyessään viime keväänä uudet aloitetoiminnan säännöt ja nostaessaan palkkion enimmäismäärää henkilöstöjaosto halusi kannustaa aloitteiden tekemiseen. Toistaiseksi mitään aloitebuumia ei ole koettu. Meidän täytyy varmasti käynnistää erityinen aloitekampanja tai kilpailu toiminnan vireyttämiseksi, sanoo vs. henkilöstöjohtaja Helena Metsälä ja toivoo, että aloitteita alkaisi ropista tiuhempaan tahtiin eritahoilta. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on kokouksessaan hyväksynyt uuden ensi kesäkuussa voimaan tulevan aloitetoiminnan säännön ja määritellyt aloitetoiminnan 8 :n mukaiseksi pisteen arvoksi 100 euroa. Enimmillään palkkioiden yhteenlaskettu enimmäismäärä ensimmäisen ja toisen vuoden osalta on kuitenkin enintään euroa kutakin tehtyä ja toteutettua aloitetta kohden. Aloitetoiminnan tarkoituksena on edistää omatoimista työn ja työympäristön kehittämistä. Aloitteeksi ei riitä pelkkä epäkohdan osoittaminen vaan aloitteen tulee sisältää myös käyttökelpoinen ratkaisu sen korjaamiseen. Aloite kehittää työmenetelmiä, työvälineitä tai koneita ja laitteita, parantaa organisaation toimivuutta, parantaa palvelua, työskentelyoloja, työturvallisuutta tai työpaikan viihtyisyyttä, vähentää kustannuksia tai parantaa työn tuottavuutta tai poistaa tarpeetonta työtä. Aloitetoiminnan yhteistoimintaeliminä ovat kaupunkitason yhteistyötoimikunta sekä virasto/laitostason yhteistyötoimikunnat. Aloite esitetään kirjallisesti aloitelomakkeella. Aloitteen voi tehdä myös useamman henkilön ryhmä. Aloitteen tekijöiden henkilöllisyyden julkistaminen voi tapahtua vain asianomaisten suostumuksella.

8 8 KarhunPalvelus Poliisi ja sosiaalitoimi Pori aloitti poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyön ensimmäisten joukossa vuonna Poliisilaitoksella päivystävä sosiaalityöntekijä ei ole puhelimitse asiakkaan tavoitettavissa, mutta lähtee tarvittaessa kenttäpartion mukaan selvittämään perhekriisiä. Polsos-toiminta on tuottanut tulosta: alituisessa kotihälytyskierteessä ajelehtineita perheitä on yhä vähemmän. Muistan elävästi ensimmäisiä kotihälytystilanteita. Olin perheen luona, jossa pieni poika pinnasängyssä katseli, kun isä riehui ja pahoinpiteli vaimoaan. Poika huusi yhtä kovaa kuin isänsä, joka jouduttiin väkisin kantamaan ulos talosta. Sama pikkupoika on tällä hetkellä aikuinen kolmekymppinen mies ja poliisin kanta-asiakas, Porin poliisissa komisariona työskentelevällä Reima Lajunen miettii. Lajusella on takanaan pitkä ura kenttäpoliisina. Hän on nähnyt läheltä kotihälytyskierteessä olevien perheiden ahdingon. Vuonna 1980 hän teki päällystökurssin päättötyönään tutkielman aiheesta Kotihälytykset perheen avunhuuto. Poliisin voimavarat ja osaaminen tarvittavan avun saamiseksi perheisiin olivat hyvin rajallista. Lajunen koki, että jotain on tehtävä erityisesti lasten ja nuorten elinolojen ja turvallisuuden kohentamiseksi. Toinen selkeä kohderyhmä oli vanhukset, joilta alkoholisoituneet aikamiespojat veivät röyhkeästi rahat. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa viranomaisyhteistyötä tarvitaan ehdottomasti. Silloin päästään puuttumaan akuutteihin ja hyvin kipeisiinkin tilanteisiin. Esimerkiksi suurin osa kiireellisistä huostaanotoista tapahtuu päivystävän sosiaaliviranomaisen päätöksestä, Lajunen tarkentaa. Jos jätkä riehuu, niin jätkä laitetaan koppiin ja lähdetään uudelle keikalle Yhteistyön käynnistäminen sosiaaliviraston kanssa oli helppoa, sillä edellisen vuoden Nuorten selviämisasema -kokeilusta oli saatu hyvää palautetta. Pori oli valtakunnallisesti ensimmäisten kaupunkien joukossa kehittämässä omaa toimintamalliaan. Lajunen ryhtyi poliisilaitoksen puolelta Polsoksen edustajaksi eikä aikaakaan, kun häntä alettiin työmaalla puhutella sossukomisarioksi. Toiminnan alkuvaiheessa törmäsi monenlaisiin ennakkoluuloihin. Mietittiin jopa sitä, onko ylipäätään sopivaa, että sosiaalityöntekijä tulee poliisipartion mukaan kotihälytyskeikoille. Erityisesti vanhoilla, kokeneilla kenttämiehillä oli sulattelemista uusissa käytännöissä. Jos jätkä riehuu, niin jätkä laitetaan koppiin ja lähdetään uudelle keikalle, oli heidän näkemyksensä, Lajunen tuumii. Poliisien asenne heijasteli selvästi ihmisten yleistä epäilevää ja negatiivista suhtautumista sosiaalihuoltoa kohtaan. Sitä joutui olemaan pienellä puolustuskannalla koko ajan, alusta asti Polsos-toiminnassa vaikuttanut sosiaalityöntekijä Matti Nieminen lisää Sosiaalipäivystäjät mielletään sosiaalitoimessa apupoliiseiksi Yhteistyön onnistuminen vaatii molemmin puolista luottamusta. Poliisin ja sosiaaliviranomaisen täytyy pitää mielessään, että he työskentelevät asiakkaan etujen mukaisesti. Kun yhteiselle keikalle lähdetään, porukan tarvitsee tietää, mitä ulkona on vastassa. Parhaimmillaan yhteistyö toimii niin, että sosiaalitoimelta tulee epäily siitä, että lapsi voi huonosti. He saavat lastensuojelulain nojalla oikeuden mennä tarkistamaan lapsen kotiolosuhteet tai nuorten ryyppypaikat. Kun sosiaalityöntekijät eivät uskalla mennä yksin tilanteisiin, he pyytävät sosiaalihuoltolain nimissä poliisilta virka-apua. Totuus on se, että molemmat ovat hampaattomia ilman toista, komisario havainnollistaa. Olen havainnut seminaareissa käydessäni saman ikävän ilmiön joka puolella Suomea: kun sosiaalipäivystäjät ovat eturintamassa poliisien kanssa, heidän oman organisaationsa tuki heikkenee. Tämä kertoo siitä, etteivät sosiaalityöntekijän kollegat tiedä millaista sosiaalityö poliisien kanssa oikein on. Se vaatii sosiaalityöntekijältä luovuutta ja rohkeutta. Mistään ei saa apua yöllä ratkaisut on tehtävä itse, Lajunen jatkaa. Polsostoiminnan tausta lyhyesti Poliisin ja sosiaalitoimen vuoropuhelua käytiin aikoinaan ainoastaan paperilla (kirjalliset virka-avunpyynnöt). Ilman henkilökohtaista tapaamista tiedon vaihto ei kuitenkaan toiminut Yhteistyötä hankaloitti poliisin ja sosiaaliviranomaisten työaikojen yhteensopimattomuus Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyön sijasta kyse oli puhtaasta virka-avusta Polsos-toiminta aloitettiin kolmen kuukauden kokeilujaksolla vuonna 1988 Vuosituhannen lopulla Polsostoiminta vakiintui ympärivuotiseksi, mutta sosiaalipuoli päivysti laitoksella edelleen yhden miehen voimin (Matti Nieminen) ja vain viikonloppuisin Vuodesta 2003 Polsos-päivystystä on hoitanut vuorotellen kaksi työntekijää viikon jokaisena päivänä Sossukomisarioksi leimattu Reima Lajunen on Polsostoiminnan isä. Hän havahtui kotihälytyskierteessä olevien perheiden hätään ja laittoi 1980-luvun Porissa rattaat pyörimään. Polsos-päivystyksestä Ensi vuoden alusta astuu voimaan laki, joka määrää, että ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys pitää järjestää koko maan kattavaksi. Porin kohdalla on tarkoituksena pitää sama toimintamalli kuin tähänkin asti, sillä muutoksella, että päivystysaikaa saadaan lisää. Poliisilaitoksen yhteydessä tapahtuva sosiaalipäivystys on joillakin paikkakunnilla kattavampaa mitä meillä. Esimerkiksi Tampereella päivystystä hoitaa moniammatillisempi henkilökunta, johon kuuluu sosiaalityöntekijöiden lisäksi esimerkiksi psykiatrian sairaanhoitaja. Porin kohdalla ei voida puhua sosiaalipäivystyksestä vaan kysymyksessä on poliisin ja sosiaaliviranomaisten yhteistyö, Matti Nieminen tarkentaa. Päivystävä sosiaalityöntekijää ei tavoita yleisestä palvelunumerosta Asiakkaat eivät voi ottaa suoraan sosiaaliviranomaisiin yhteyttä. Porissa kokeiltiin vuositu-

9 KarhunPalvelus 9 yhdessä eturintamalla Sosiaalityöntekijät Matti Nieminen ja Raija Suominen ovat poliisin kautta apua tarvitsevien asiakkaiden tavoitettavissa su to klo ja pe la klo Polsos-päivystäjillä ei ole yleistä palvelulinjaa, johon asiakkaat voisivat suoraan soittaa Poliisilla ja sosiaalitoimella on käytössään yhteisistä hankkeistaan kaksi eri seurantajärjestelmää: Reima Lajunen vastaa yhteisistä projekteista ja Jarmo Viljanen sosiaalitoimesta karhukuntien sosiaalipäivystyksestä Polsos-toiminta vuonna perheväkivaltaan, hoidon laiminlyöntiin tai häiriökäyttäytymiseen liittyvää kotikäyntiä poliisipartion kanssa 332 tapaamista laitokselle puhutteluun tai rangaistusmenettelyyn tuotujen nuorten kanssa 35 kiireellistä huostaanottoa 7 avohuollon tukitoimena tehtyä sijoitusta useita huostaan otettujen nuorten etsimiskeikkoja poliisipartioiden mukana vanhusten ja vammaisten ohjausta hoitolaitoksiin tai muun huollon piiriin 5 15 puhelua hätäkeskukselta, poliisilta sekä yhteistyökumppaneilta / työvuoro ympärivuorokautista Päivystävä sosiaaliviranomainen vaikeiden ratkaisujen edessä Poliiseilla parhaimmat tiedot perheistä, koska he ovat ainoita, jotka pääsevät sisään asuntoihin. Heidän tekemien havaintojen pohjalta lähdemme ratkaisemaan ongelmaa. Keskustelemme myös lastenhuoltotyöntekijöiden kanssa heidän näkemyksistään ja päätämme yhdessä pitäisikö jotain tehdä heti vai odotetaanko vielä, Matti Nieminen kuvailee työtään. Vaikka toimintamuodot ovat selkeytyneet sitten kahdeksankymmentä luvun, on poliisilla vielä joitakin virheellisiä käsityksiä sosiaalityöntekijän roolista. Suruviesti vieminen ei esimerkiksi kuuluisi Niemisen tehtäviin. Nieminen osallistuu myös joka maanantaiseen syyttäjäpalaveriin, jossa yhdessä syyttäjän ja poliisin kanssa sovitaan vuotiaiden lainrikkojien kohtalosta. Nopeutetussa käsittelyssä päätetään meneekö asiaan syyteharkintaan vain sovitteluun. Niemisen tehtävänä on myös jututtaa näpistyksistä ja alkoholin hallussapidosta kiinni jääneitä ala-ikäisiä ja ottaa yhteyden heidän vanhempiinsa. Hän keskustelee niin nuoren kuin vanhempi- Kiperiin kotihälytystilanteisiin koulutuksen saaneet kenttämiehet menevät edeltä asuntoon ja varmistavat, että sosiaaliviranomaisen on turvallista tulla sisään. Sosiaalityöntekijä odottaa tilanteen rauhoittumista partioautossa tai rappukäytävässä. en kanssa ongelmasta, avunhakemisesta ja muista jatkotoimenpiteistä. Menettely kuuluu alle 15-vuotiaiden seuraamusjärjestelmään. Huoltajuuskiistat kärjistyvät pyhinä Sosiaalityöntekijät ja poliisivankilan vartijat ovat huomanneet, etteivät arkipäivät ja viikonvaihde juuri eroa vilkkaudeltaan samalla tavalla toisistaan kuin ennen. Viinaa otetaan ja nyrkki heiluu, oli päivä mikä tahansa. Sen sijaan huoltajien väliset sopimusriidat työllistävät sosiaalityöntekijää etenkin sunnuntaisin, jolloin toisen huoltajan tapaamisoikeuden pitäisi umpeutua. Poliisin otetaan herkästi yhteyttä, jos lasta ei ole palautettu hoitovastuussa olevalle vanhemmalleen sovittuun aikaan mennessä. Toisinaan lasten tapaamisoikeuksiin liittyvissä erimielisyystilanteissa hätäkeskus siirtää puhelun minulle. Yleensä vanhempien keskeinen sopimusriita-asia jää puheluasteelle eikä aiheuta toimenpiteitä. Yritän saada puhelusta selvän, onko lapsella mahdollisesti jokin hätä toisen vanhemman luona. Se on ainoa syy, jonka perusteella voidaan lähteä tarkistamaan tilanne. Kysehän on lapsen oikeudesta tavata vanhempiaan eikä toisinpäin, Nieminen kertoo. Asiakkaiden ongelmiin on puututtava vastoin tahtoa Poliisit eivät voi valita, mille kotihälytyskeikalle lähtevät. Suotavaa olisikin, että myös mielenterveyspuoli järjestäisi päivystystä. Heiltä on hankala saada asiantuntemusta akuuteissa tilanteissa, joissa asiakas esittää poliisille huolensa oireilevasta ja omituisesti käyttäytyvästä läheisestään, Matti Nieminen toteaa. Kynnys mielenterveyslain mukaisten päätösten tekemiseen vastentahtoisten hoitoon ottamistapauksissa on noussut merkittävästi. Lyhytaikaisempi väliintulo auttaisi näissä tilanteessa, Lajunen myötäilee. Poliisi joutuu puutumaan paljon ihmisten elämään vastoin heidän tahtoaan. Sosiaalityössä periaatteena on, että asiakas hakeutuu oma-aloitteisesti saamaan apua. Polsos-toiminnassa ei sen sijaan tapaa vapaaehtoisia asiakkaita. Kun lähdetään yhdessä vaikeaan tilanteeseen, poliisi- ja sosiaaliviranomaiset joutuvat pohtimaan kummalla riittää enemmän toimivaltaa ja kenen tehtäväksi jää lopullisen ratkaisun tekeminen. Pari kertaa minua on yritetty kieltää tulemasta sisään. Siinä vaiheessa partion johtaja on joutunut sanomaan, ettei asiakkaalla ole siihen sananvaltaa. Ja niin me olemme kaikki menneet sisään, Nieminen kertoo. Toimivalta määräytyy monen eri lain pohjalta Sosiaalityöntekijän toimivalta tulee sosiaalihuolto- ja lastensuojelulaista ja poliisin vastaavasti poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolaista. Poliisi on aina velvollinen antamaan virka-apua sosiaaliviranomaiselle, mutta sosiaaliviranomainen ei ole oikeutettu ilmoittamaan poliisille havaitsemastaan lastensuojelutarpeesta. Lastensuojelulain erillispykälän mukaan kaikilla viranomaisilla, sosiaali-, terveys- ja kouluviranomaisilla sekä poliisin ja seurankunnan palveluksessa olevilla työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus sosiaalitoimelle tapauksissa, joissa tavataan lastensuojelutarpeessa oleva alle 18-vuotias lapsi. Terveysviranomaiset pysyttelevät toisinaan liian herkästi omien salassapitosäädöstensä takana. Kynnys lapsen tuomiseksi hoitoon saattaa kasvaa, jos on olemassa pelko siitä, että vammojen perusteella tehdään heti rikosilmoitus. hanteen vaihteessa Mobile-tukipisteen toimintaa, jossa ihmisille annettiin sosiaaliviranomaisen suoranumero. Matalan kynnyksen sosiaalipäivystyksen asiakaskunta koostui pääasiassa psyykkisesti häiriintyneistä ja yksinäisistä ihmisistä, jotka olivat juttuseuraa vailla. Häirikkösoitot työllistivät ja veivät aikaa todellisilta avuntarvitsijoilta. Olen erittäin tyytyväinen nykytilanteeseen. Sosiaalityöntekijät työskentelevät silloin, kun tarve on kaikista suurin ja heillä on toimivalta yhtä laajalla alueella mitä poliisillakin, eli koko kihlakunnassa. En näe tällä hetkellä merkittäviä kehittämistarpeita, Reima Lajunen kehaisee. Ilta-aikaan putkaan tuodut, kotoa rähisemästä poistetut henkilöt, eivät ole siltä istumalta valmiita keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa. Muutamia kertoja Nieminen on iltapäivällä töihin tultuaan tavannut aikaisin aamuyöstä putkaan korjatun riitapukarin, jota on vielä pidetty kopissa rauhoittumassa. Siirryttäessä ympärivuorokautiseen päivystykseen putkakeskustelut helpottuvat huomattavasti. Päivystävä sosiaalityöntekijä joutuu tekemään paljon kiireellisistä lasten huostaanottoja. Virpi Laiho Kuvat: Virpi Laiho

10 10 KarhunPalvelus Mukaan vaikka pyörätuolilla Ennakkoluulotonta Fysioterapian opiskelijat yhteisessä judopotretissa. Tarja Javanainen- Levonen kolmas vasemmalta. Kirjoittajakoulutuksessa korostetaan aina jutun alun merkitystä. Kun aiheena on Satakunnan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttien liikuntakoulutus, ei oikein tiedä, minkä kiinnostavan asian nostaisi ensimmäiseksi. Vaikka listan tekeminen asioista on aina köpelö konsti, aloitan sillä mallilla. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus opiskella fysioterapeutiksi sekä suomen että englannin kielellä. Opiskelijoista on 119 suomalaisia ja ulkomaalaisia on yhdeksän. Kaikista opiskelijoista englannin kielisessä koulutuksessa on 28 opiskelijaa. Opiskelu pitäisi kestää 3,5 vuotta, käytännössä aikaa kuluu monilta enemmän. Työllistyminen on erinomaista. Kaikki fysioterapiaa opiskelevat saavat valmistumisen jälkeen alan töitä, jos niitä haluavat. Palkkaus vie osan heti paperien pokkauksen jälkeen muihin töihin. Kun opiskelu on tehty englanninkielellä, mahdollisuudet työllistymiseen vain paranevat. Hyvästä työtilanteesta kertoo sekin, että suomalaisia työllistyy ulkomailla ja osa ulko- Henry-poika pureutuu lentopallon pelaamisen alkeisiin Jarnon opastuksella. maalaisista aloittaa työuransa Suomessa. Englannin kielellä on fysioterapeutiksi voinut opiskella Porissa vuodesta 1994 lähtien. Opettajien keskuudessa oli innostusta tällaiseen askeleeseen ja sen huomasi myös opetusministeriö. Rohkeita askeleita liikunnassa Innostus omaan työhön pursuaa myös liikunnan lehtori Tarja Javanainen-Levosesta. Hän sanoo fysioterapeutiksi opiskelevien yleensä aktiivisesti liikuntaan orientoituneiden nuorten ihmisten olevan pettyneitä liikunnan vähäisyydestä. Näin on, vaikka Porissa järjestetään pääsykokeen yhteydessä liikuntatestikin. Se on läpäistävä, pelkät paperit eivät riitä. Englanninkielisessä opiskelussa on ylitettävä vielä toinen kynnys, kieli. Valmistuneella fysioterapeutilla tulee olla pätevyys hakea kunnan erityisryhmien liikunnanoh jaajaksi. Ulkopuolisen korviin sana erityisryhmien jää soimaan. Sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on haitta, este tai vamma liikkumiseen. Otsikon alle sovitetaan myös pitkäaikaissairaat, syrjäytyneet ja tai sen uhkaamat. Kyetäkseen toiminaan erityisryhmien maailmassa, opiskelu Porissa saattaa olla melkoinen seikkailu. Liikunnan tulee olla soveltavaa, erityisryhmille sopivaa ja siinä rajat tuntuu luovan mielikuvitus. Hankittuaan ensi tietoa eri mahdollisuuksista ja perehdyttyään johonkin liikuntalajiin, olemme opiskelijoiden kanssa nauttineet melkoisista elämyksistä. Kokemuksia on tullut pyörätuolirugbysta ja ultimatesta. Kirjurinluoto on ollut oiva paikka frisbeegolfturnauksille, luettelee liikunnan lehtori. Opiskelija tekee lopuksi myös liikunnallisen projektin yhdelle asiakasryhmälle. Näin syntyy käytännön kokemus ja tarpeelliset sovellutukset. Hienoja esimerkkejä opiskelijoiden tekemistä käytännön sovellutuksista erityisryhmien kanssa on runsaasti. Tätä työtä tarvitaan On väärin, että liikunta pyörii vain huippujen ympärillä, sanoo Tarja Javanainen- Levonen ääneen asian, josta paljon puhutaan ja joka tuntuu olevan muuttumassa. Erilainen terveysliikunta tuntuu olevan hyvässä kurssissa. Javanainen-Levonen sanoo pitkän kokemuksen suomalla oikeudella, että liian helposti liikunta rajataan vain tiettyjen etuoikeudeksi. Jokaiselle voidaan etsiä laji, joka hänelle sopii. Ennakkoluulottomuus, rohkeus ylittää rajoja ja lopulta positiivisen kokemuksen suominen ihmisille, joilta jokuset ovat valmiita torjumaan liikunnan kokonaan. soveltavaa liikuntaa Tiedän, että tätä meidän työtämme tarvitaan. On lähdettävä mahdollisuuksista, joita on eikä epäluuloista ja estelyistä, sanoo liikunnan lehtori, jonka lisensiaattityö valmistui vuonna Väitöskirja on tekeillä ja valmistunee vuonna Innostuksen lähde on ollut hyppääminen pois ahtaista liikunnan raameista kansanterveystieteen, erityispedagogian ja kasvatustieteen puolelle. Kansainvälisyys tulee myös toista kautta, ei vain opiskelijoiden tuomana. Javanainen-Levosella on laajat kansainväliset verkostot. Euroopan maiden lisäksi työkokemuksia on mm. Uzbekistanista, Kazakstanista ja Kirgisiasta. Tuollaiset kokemukset ovat voineet johtaa tanssikurssiin Ojantien virikekeskuksessa. Valssiin ja jenkkaan on päässyt Judoka Sami Hakala poseeraa fysioterapian opiskelijoiden keskellä. Tälläkin kertaa porukka on ympäri maailmaa, Israelista, Kanadasta, Tanskasta ja Unkarista. myös pyörätuolissa, eikä discoakaan ole jätetty väliin. Koska sinä viimeksi testasit omia ennakkoluulojasi suhteen? Se kannattaa tehdä. Satakunnan ammattikorkeakoulun fysioterapian liikuntaopinnot tekevät sen kysymättä. Tapio Furuholm Kuvat: Tarja Javanainen-Levosen arkisto Liiku terveemmäksi kouksissaan liikuntapäivän teemaa. Henkilöstöosasto suosittelee esimiehille, että työntekijät voisivat osallistua tapahtumaan, mikäli se on mahdollista järjestää työtehtäviä laiminlyömättä. Tilaisuudessa on mahdollisuus tul- la mukaan yhdessä jumppaamaan ja tutustumaan eri liikuntamuotoihin. Näkyvin hallintokunta palkitaan Liiku Terveemmäksi kunniakirjalla. Tavoitteena on saada terveysliikunta näkyvämmäksi toiminnaksi sekä pyrkiä säilyttämään työtä tekevien työkunto ja ikääntyvän väestön omatoimisuus. Liiku Terveemmäksi hanke Liiku terveemmäksi kansainvälisenä terveysliikuntapäivänä Porin torilla klo Porin kaupunki on liittynyt mukaan Liiku Terveemmäksi hankkeeseen. Henkilöstöosasto kehottaa kaikkia hallintokuntia käsittelemään työpaikkakoaktivoi kuntia edistämään liikuntaa osana terveellisiä elämäntapoja. Toiminta ulottuu laajalle yhteiskuntaan tavoittaen kaikki suomalaiset kodeissa, työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa ja kaikkialla ihmisten arjessa. Tapahtuman järjestää Porin kaupunki yhteistyössä Porin opiskelijayhdistysten kanssa (Pointer ry, Sammakko ry). Sateen sattuessa tilaisuus Nuorisotalon salissa.

11 KarhunPalvelus 11 Juuret Porissa Tiistai-ilta, 28. maaliskuuta. Pori elää sfääreissä, maailman tapahtumat tuntuvat kaukaisilta. Ässät on voittanut toisen kerran Tapparan kotonaan. Maailma seurasi Israelin vaaleja. Totuttuun tapaan Ylen uutislähetysten jutut rakentuivat toimittaja Leena Reikon raportteihin Jerusalemista. Ariel Sharonin perustama kadima on voittaja, mutta valmiita ratkaisumalleja vaalit eivät tuo Keskiviikkoaamu, 29. maaliskuuta. Ylen Ykkösaamu käsittelee heti aluksi Israelin vaaleja. Keskustelun asiantuntijoina ovat tutkija Hannu Juusola ja toimittaja Leena Reikko. Keskustelun lopuksi Reikko tekee pessimistisen oloisen pikaanalyysin vaalien vaikutuksesta Israelin ja palestiinalaisten suhteisiin. Paljon kehuja kirjallaan Israelin historia kerännyt Juusola myöntelee: Hyvä kiteytys. Turkki, Libanon, Israel Porin lyseosta ylioppilaaksi kirjoittanut toimittaja Leena Reikosta on tullut melkoinen Lähi-idän asiantuntija. Tällä hetkellä on menossa viides ja viimeinen vuosi Yleisradion avustajana Israelissa. Naapurissa Libanonissa hän ehti olla kolmisen vuotta. Ensimmäinen Skandinavian ulkopuolinen keikka Turkkiin kesti kahdeksan vuotta. Palestiina-kysymyksen lisäksi Reikolle on kasvanut laaja asiantuntemus kurdikysymyksestä. Juttumatkoillaan hän on tutustunut kurdien asemaan niin Turkin kuin Irakin puolellakin. Tunnen hyvin Irakin nykyisen presidentin Jalal Talabanin, joka on kurdi. Yhdellä matkallani nukuimme koulussa saman luokkahuoneen lattialla. Tulevan presidentin patja oli yhdessä nurkassa, vaimon toisessa. Kolmas nurkka jäi henkivartijalle, neljäs minulle. Olot olivat äärimmäisen vaatimattomat, muistelee Reikko yhtä lukuisista matkoistaan. Bagdadissa Reikko on käynyt useita kertoja, nykyisen sodan alkamisen jälkeenkin kolme kertaa. Lähdin sieltä samana aamuna, kun toimittajien käyttämää Palestiina-hotellia tulitettiin ensimmäisen kerran. Samoihin aikoihin alkoivat kidnappaukset. Nyt en ole kiinnostunut lähtemään Bagdadiin. Leena Reikko pohdiskelee suhdettaan kohtaamaansa väkivaltaan, ampumiseen ja pommittamiseen. Ei se miellyttävää ole. Olen oikeasti pelännyt. Ehkä joskus on ollut tilanteita, joissa en ole ymmärtänyt pelätä, vaikka olisi pitänyt. Kymmenen vuotta sitten tein asioita, joita en enää tekisi. Hän ei kiellä näyttämisen halun merkitystä: Ehkä olen näyttänyt itselleni, toimittaja ajattelee ääneensä. Pidätettynä Turkissa Leena Reikko laskee olleensa poissa Suomesta noin 28 vuotta. Kiertue alkoi Ruotsista: opettajana, opinnot sosiaalityöntekijäksi, toimittajakoulu ja Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen toimittajana. Lyhyet väliepisoditkin kertovat rohkeista ratkaisuista, hän itse vähättelee ja sanoo epätavallisia. Aivan joka tytön valintoihin ei ole kuulunut työskentely tankkilaivalla. Reikko valitsi näin, alus oli maineikkaan laivanvarustajan Algot Johanssonin m/t Pegny. Myös matkustajalaivoilla hän työskenteli, nakki ja muusi-keikoilla, kuten hän itse luonnehtii. Ulkopuolisen silmin Leena Reikon yliopisto oli kuitenkin Turkki. -Olin pitkällä lomalla Istanbulissa. Ta- Porin lyseosta ylioppilaaksi kirjoittanut toimittaja Leena Reikosta on tullut melkoinen Lähi-idän asiantuntija. Täällä Leena Reikko, Jerusalem Kaikissa hautajaisissa itketään loudellisen nousukauden Ruotsissa ei ollut samaa yhteiskunnallista aktiivisuutta kuin Turkissa. Se vaikutti mielenkiintoiselta. Tuntui hölmöltä jäädä istumaan Tukholmaan, perustelee hän Turkkiin lähtöä. Ja tietysti oli halu nähdä maailmaa. Siihen toi lisäviisumin perheettömyys, yksin eläminen. Ja rohkea on se perustakin, millä Reikko on työnsä tehnyt. Freelancer saa palkan tekemistään jutuista, ei mistään muusta. Kahdeksan vuotta, kolme liikaa, sanoo Leena Reikko Turkin ajastaan. Kuukausikaupalla matkoja Kurdistanissa, poliisi aina jalanjäljillä. Pidätyksiä tuli useita. Kurdikysymyksen kipeydestä kertoo, että kevättalvella 2006 Turkissa on kuollut kahdeksan mielenosoittajaa. Maassa, joka yrittää opetella mallioppilaaksi selviytyäkseen komissaari Olli Rehnin seulasta Euroopan unioniin!? Ei siis ihme, että poliisien sviitit tulivat tutuiksi. Tiesin, että jokainen kurdien asioita seuraava joutuu aikanaan vaikeuksiin. Minua ei koskaan mukiloitu, voin olla siitä tyytyväinen. Mutta turkkilaisia toimittajia lyötiin ja kidutettiin, jopa murhattiin. Suomalaisen pelasti se, että Turkin poliisi ymmärsi seuraukset ulkomaalaisten kovasta kohtelusta, täsmentää Reikko omaa asemaansa. Kahden suunnan rumputulta Oma lukunsa on olla toimittajana Israelin ja palestiinalaisten yhteenottojen näyttämöllä. Ristiriitojen pesässä Leena Reikolla on menossa viides ja viimeinen vuosi. Ei riitä, että raportointi pommien ja veren keskeltä on raskasta. Myös vastaanotto tuntuu raskaalta. En ole koskaan kuulunut Israel-yhdistyksiin, en ole koskaan ollut kibbutsilla. Mutta sen koommin en ole ollut mukana Palestiina-solidaarisuustyössä. Olen täällä toimittajana, ei minulla ole tunnesuhdetta kumpaankaan puoleen, vakuuttaa Reikko rutiiniluontoisesti. Hän myöntää kokeneensa kauhunsekaisen yllätyksen, kun huomasi, millä kiihkeydellä hänen uutisointinsa Suomessa vastaanotetaan. Tuon kiihkeyden jokainen voi tarkistaa käyttämällä Googlea. Palautteen antajien omat poliittiset ja uskonnolliset käsitykset tekevät kuuroiksi ja sokeiksi. Ainoa oikea tapa on myötäillä kommentoijan omaa käsitystä. Ei ole minun vikani, että täällä tehdään itsemurhaiskuja. En voi ottaa vastuuta Israelin armeijan kovasta linjasta. Yhdessä jutussa ei voi olla tasapuolinen. Ei voi miellyttää kaikkia, ei ehkä ketään. Eikä se kai ole tarkoituskaan, kysyy Leena Reikko napakasti. Paljon tarkoituksetonta kuolemaa nähneen oikeudella hän rajaa puolensa. Minä olen siviilien puolella. Kaikilla tapetuilla on äiti. Kaikissa hautajaisissa itketään, hän luettelee tekijöitä, jotka yhdistävät väkivallan uhreja molemmin puolin. Leena Reikko kiittelee Israelissa työskenteleviä skandinaavisia kollegoita vuorovaikutuksesta. Saman väkivallan nähneet ja kokeneet toimittajat ovat vaikeilla hetkillä tärkeitä keskustelukumppaneita. Kahden matkalaukun linja Leena Reikko lähtee Jerusalemista, koska katsoo viiden vuoden olevan riittävä jakso yhdessä paikassa. Kun hän lähti Tukholmasta Istanbuliin, mukana oli kaksi matkalaukkua. Laukkujen määrä on sama, kun hän nousee koneeseen Ben Gurionin kentällä ensi syksynä. Niissä on kaikki omaisuus, kaikki tärkeä. Lento valitaan sen mukaan, että kolme kissaa, Yksisilmä-Adrian, Mustis ja Jassu pääsevät mukaan. Jos suunnitelmat toteutuvat, edessä on sapattivuosi. Voisiko tuleva asemapaikka olla Suomi? Ei ole paikasta kiinni, mitä järkevää voi tehdä. Maapallohan on käynyt kovin pieneksi, viittaa Leena Reikko internetiin ja muihin apuvälineisiin. Suhde Suomeen on säilynyt aktiivisena. On ollut pakko olla perillä Suomen asioista, ei tuntemattomaan maahan voi tehdä juttuja. Useina kesinä hän on ollut kesätoimittajana Ylellä, ilmeisesti Suomen vanhin kesätoimittaja, hän virnuilee. Vaikka olen ollut kohta 30 vuotta poissa Suomesta, en ole tuntenut, että maa olisi minulle vieras. Ei, vaikka en ole kokenut sopeutumisvaikeuksia missään. Olenkin miettinyt, olenko syntynyt väärään paikkaan? Se olisi voinut olla joku muukin kuin Suomi, sanoo Leena Reikko, jota kai voi kutsua maailmankansalaiseksi. Tapio Furuholm Kuva: Leena Reikon arkisto

12 12 KarhunPalvelus Edessä: Seija Viitanen (ohjaaja), takaa vasemmalta Liisan näyttelijäporukka : Hannele Laaksonen (käsikirjoitus), Sirkka- Liisa Mansikka (Juulia, Armaksen tytär), Eeva Skogsblomma ja Irma Linnainsaari (mummupari), Jouko Savo (Jaakkopappa), Kerttu Jullenmaa (Tellervo, hoitoapulainen), Pekka Tuominen (Kimplemies), Reino Lehtisalo (Armas), Anne Perttula (Lempi-Linnea). Kuvasta puuttuu Irmeli Puusaari (hoitaja Gunnel) Merja Majalahti Vapaaehtoistoiminta tuo Vapaaehtoistoiminnan keskus LIISA on Porin sosiaalikeskuksen toimipiste osoitteessa Eteläpuisto 10. Se toimii yhdessä Punaisen Ristin Porin osaston ystäväpalvelun ja Porin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön keskuksen kanssa. Kaikki vapaaehtoiset käyvät peruskurssin ja lisäksi he voivat osallistua muille kursseille kiinnostuksensa mukaan. Tärkeimmät vaatimukset ovat vaitiolovelvollisuus ja luotettavuus. Vapaaehtoistyön toiminta-muotoja vapaaehtoisten kouluttamisen lisäksi ovat saattajapalvelut, ystävänvälitys ja soittorinki. Liisan kahvila on avoinna maanantaista perjantaihin. Näytelmäja lauluryhmiin otetaan aina uusia esiintyjiä sekä tapahtumien järjestäjiksi että toiminnan kehittämiseen ja ideoimiseen. Merja Majalahti on toiminut vapaaehtoistoiminnan ohjaajana lähes kuusi vuotta. Tämä aika on ollut täynnä oppimista ja uusia mahdollisuuksia. Vapaaehtoistyö on valtavan rikasta ja siksi antoisaa, mutta myös vaativaa. Se ei ole mitä tahansa työtä, sillä siinä vaaditaan sopeutumista, erilaisuuden kunnioittamista ja itsensä likoonpanemista. Kristiina Lilja toimii LIISAssa keskiviikosta perjantaihin. Hänen töihinsä kuuluu mm. tarvikkeiden hankkiminen sekä tiedotukseen liittyviä ATK- töitä, kotisivujen päivitystä ja viikkotiedotteiden laatimista lehtiin. Hän vetää myös askartelukerhoa, jossa toiveiden ja resurssien mukaan askarrellaan myyjäisiin ja itselle. Torstain iltapäivä-kerhossa Kristiina peluuttaa Alias-peliä ja kesäisin ulkopelejä. Punapaulan portaat näytelmä syntyi Pajurannan Kesäteatterin ja Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan näytelmäkerhon näytelmä Punapaulan portaat kertoo viikosta yksityisessä porilaisessa vanhusten hoitokodissa Kuukkarin Kaljaasissa. Omaishoitajatytär vie isänsä turvalliseen säilytykseen oman etelänlomansa ajaksi. Näytelmä on elämään Kristiina Lilja hyvinkin ajankohtainen ja osoittaa, että vanhanakin elämä on vielä elämän makuista. Näytelmän käsikirjoitus on Hannele Laaksosen, ohjaus Seija Viitasen ja assistenttina toimi Hannele Laaksonen. Reino Lehtisalo näyttelee miespäähenkilöä Armasta näytelmässä. Reino oli ensin asiakkaana LIISAssa ja lähti sitten vapaaehtoistoiminnan peruskurssille ja sitä kautta mukaan vapaaehtoistyöhön. Hän tekee keikkatyötä eli saattaa ihmisiä lääkäriin ja asioille, tekee puutarhatöitä kesällä ja talvella lumenluontia. Hän on myös ystävätoiminnassa mukana. Reino kertoo, että ennen LIISAn näytelmäkerhoon tuloa hän ei harrastanut näyttelemistä. Elämä itsessään on antanut monta eri roolia näyteltäväksi. Näytteleminen on joskus hauskempaa kuin itse elämä Käsikirjoittaja Hannele Laaksonen kertoo, että muutama vuosi sitten jouluviikolla hänelle tuli pakkomielle kirjoittaa vanhasta parista Lempi-Linneasta ja Armaksesta, jotka tapaavat toisensa vuosikymmenten jälkeen vanhainkodissa, rakastuvat uudelleen ja... niin, mitä sitten seuraa? Kirjoitin erilaisia versioita heidän kohtalostaan. Lopulta päätin antaa heille mahdollisuuden kokeilla yhteiselämää Armaksen huoneistossa jokirannan korkean kerrostalon ylimmässä kerroksessa, jossa keittiön klasista näkyvät Räpsöön tuulimyllytkin. Johkaannuin oikeastaan mukaan LIISAn näytelmäkerhoon ihan yllättäen. En ollut ikinä ennen näytellyt, kertoo Hannele Laaksonen. Satakunnan taidetoimikunta koulutti Satakunnan taidetoimikunnan järjestämät näytelmän käsikirjoitus- ja ohjaajatyöpajat järjestettiin juuri sopivaan aikaan. Pääsin mukaan työstämään tarinaani näytelmäksi. Näyttelijätkin olivat jo valmiina LIISAssa, kertoo Hannele Laaksonen. Kurssilla hän tapasi myös Sunniemen Pajutilan emännän Seija Viitasen, jonka kanssa yhdessä näytelmä työstettiin. Ilman häntä ei Punapaulan portaat lavastuksineen ja näyttelijöineen olisi ollut sitä, mitä se oli 4. helmikuuta ensi-illassa. Olen ollut mukana vapaaehtoistoiminnan keskus LIISAn toiminnassa tavalla tai toisella lähes alusta asti. Usein olen pitänyt antamisen iloa fraasina ja suhtautunut siihen kyynisesti. Mutta näytelmäkerho on todistanut itselleni sen, että kun työ on tarpeeksi lähellä omaa sydäntä, sen antaa ilolla eteenpäin. Yksi saa ilon ystäväpalvelusta, toinen keikkapalvelusta, kolmas koiranpissatuksesta ja ties mistä. Pääasia, että löytää oman juttunsa, arvioi toimintaa Hannele Laaksonen. Pajurannan kesäteatterissa Sunniemessä Punapaulan portaat esitetään elo-syyskuussa pidempänä versiona. Seija Saarinen/Merja Majalahti Kuvat: Hannele Laaksonen/ Merja Majalahti

13 KarhunPalvelus 13 Opettajat ja koulunkäyntiavustajat ovat pajaluokkien oppilaille idoleita ja kavereita, mutta ennen kaikkea kuuntelevia ja läsnä olevia aikuisia. He ovat tosissaan työhönsä motivoitunutta porukkaa, joka tekee oppilaidensa eteen paljon enemmän mitä tilinauha antaa ymmärtää. Koulun jälkeen ei kiirettä kotiin Koulupäivän päätyttyä oppilailla ei ole kiirettä kotiin. Osa heistä jääkin tähän vielä oleskelemaan ja juttelemaan ennen kuin jatkavat matkaansa nuokkarille. Nämä nuoret viihtyvät koulussa. Me opettajat ja koulunkäyntiavustajat olemme monelle näistä nuorista tärkeitä ja esimerkillisiä aikuisia, joille he voivat kertoa murheistaan, kolmatta lukuvuotta pajaluokkalaisia opettava Pasi Lehto kertoo. Täällä ei opettaja toimettomana luokan edessä istuskele. Henkilökohtaista opastusta tarvitsevia riittää, Tomi Vidbäck, toinen pajaluokkien opettajista lisää. Opettajien työkännykkä pirisee useaan otteeseen myös kouluajan ulkopuolella: toisinaan asialla on koulukuraattori, toisinaan oppilaan vanhempi tai oppilas itse. Aina ei ole kyse ikävistä uutisista, vaan puolin ja toisin soitellaan yleisesti kuulumisista ja koulumenestyksestä sekä sovitaan käytännön järjestelyistä kuten koulukuljetuksista tai liikuntavarustuksesta. Kannustavia projekteja ja elämyksiä Pajaluokille myönnettävä euron vuosittainen toimintaraha mahdollistaa nuorille monia uusia kokemuksia. Myös työntekijöiden potentiaaliset kontaktit käytetään hyödyksi suunnitellessa oppilaille koulutyötä tasapainottavia elämyksiä. Porukalla käytiin muun muassa Ässien kotipelissä sen jälkeen, kun ensin koulussa perehdyttiin jääkiekon sääntöihin ja pelin luonteeseen. Ammattilaisurheilijoiden tyylinäytteiden innoittamana oppilaat kantoivat koulujen välisestä jääpal- lo-ottelusta voittopokaalin kotiin. Maaliskuussa oppilaat tekivät retken Tampereen elokuvajuhlille. Nuorille suunnatussa elokuvakatselmus Videotivolissa näytettiin myös kolmen pajaluokkalaisen, Pasi Hakalan, Mika Kudjoin ja Petra Kurkijärven käsikirjoittamaa ja näyttelemää lyhytelokuvaa. Haastavan opetus- ja kasvatustyön lisäksi pajakoulun väki ei voi olla kantamatta huolta nuorten yleisestä hyvinvoinnista. SPR:n kierrätyskeskus Kontin varastosta ja henkilökunnan oman vaatekaapin kätköistä on löytynyt helpotusta nuorten huutavaan vaatepulaan. Lupasipa porilainen parturikampaamoyrittäjä Riikka Tankka tämän kevään aikana veloituksetta, hyvän asian nimissä leikata oppilaiden hiukset. Mesikämmenen, Itä-Porin, Pajaluokkien sekä Viikarikodin vuotuisessa kohtaamisessa Paja vei taas Tosi Kova Haaste -pytyn, tällä kertaa kaukalopallossa. Kuva: Matti Luoma. Oppilaat tietävät pelisäännöt Pajaluokan oppilaat eivät haistattele tai käyttäydy yhtään sen töykeämmin kuin muutkaan nuoret. Monet oppilaita ovat paperilla todellisia ongelmanuoria, mutta hoitavat hommansa pajaluokilla kunnialla. Toki parina ensimmäisenä kouluviikkona koetellaan opettajan kärsivällisyyttä ja testataan rajoja. Nuoret ovat pitäneet pajaluokkaa hyvänä juttuna, myös täältä laitokseen päätyneet nuoret. Moni entinen oppilas käy täällä vaihtamassa kuulumisia ja kertomassa, miten uudessa koulussa tai työharjoittelupaikassa sujuu, Lehto kertoo. Nuorilla on sopeutumis- ja oppimisvaikeuksia, joten perinteiset opetusmetodit eivät välttämättä toimi parhaiten. Esimerkkien on hyvä olla konkreettisia ja liittyä jollakin tapaa asioihin, joista oppilaat ovat kiinnostuneita. Pienryhmäopetustilanteissa nuoren ongelmat huomataan ajoissa ja niihin pystytään puuttumaan välittömästi. Motto Mitä luvataan ja uhataan, se myös toteutetaan on toiminut hyvin puolin ja toisin. Oppilaiden kanssa sovitaan yhteiset selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni. Nuoret tietävät, että palkitsemme heitä hyvistä teoista. Tutustumiskäynneille ja retkille lähdetään vain, jos nuoret ovat suoriutuneet sovituista tehtävistä ajallaan, Vidbäck selvittää. Virpi Laiho Kouluavustaja Ville Ulanen (oik.) tietää, että opiskelu sujuu paremmin, kun välillä vähän irrotellaan. Kuva: Virpi Laiho. Millainen koulu pajaluokat on? ESR-rahoituksella vuonna 2002 käynnistetyn pajakouluprojektin päätyttyä vuoden 2004 lopussa Porin kaupunki jatkoi pajaluokkatoimintaa. Pajaluokat on PSYL:n alainen erityisopetuksen yksikkö. Pajaluokilla on enintään kaksikymmentä luokkalaista porilaista nuorta, joilla on vaikeuksia sopeutua koulutyöhön ja tulla toimeen tavallisessa luokassa. Työllistää kaksi opettajaa ja kolme kouluavustajaa sekä tällä hetkellä sosiaalialan harjoittelijan. Pajaluokkien henkilökuntaa on vaihtunut joka vuosi. Ensi lukuvuosi käynnistyy toivottavasti samalla kokoonpanolla mitä nyt. Pajaluokat tarjoaa nuorille mahdollisuuden ryhdistäytyä ja ottaa vastuu omasta elämästä. Oppilas saa pajaluokilla perusopetuksen lisäksi kattavaa ammatinvalintaohjausta, jota tukevat myös lukuisat tutustumiskäynnit yrityksiin ja kouluihin. Suurin osa pajaluokkien käyneistä nuorista jatkaa toiseen asteen kouluun. Jatko-opintonsa keskeyttäneitä pajaluokkien käyneitä nuoria on ollut vuosi vuodelta vähemmän. Tukea sekä hoidettavalle että hoitajalle Omaishoitosuhde on ihmissuhde Kun elettyjä vuosia on takana yli 70, oma panos työelämälle jo annettu, hoidettu perhettä ja kasvatettu lapset, olisi kohtuullista saada nauttia hyvin ansaitusta eläkeläisen vapaudesta. Silti yhä useampi ikäihminen tavallisesti nainen aloittaa vielä yhden uuden ja raskaan työrupeaman puolisonsa omaishoitajana. Omaishoito poikkeaa kaikesta hoidon ja hoivan ammattityöstä eniten siinä, että kyseessä on ennen kaikkea ihmissuhde, jossa on paljon tunteita mukana. Tavallinen omaishoitajan päivä kuluu kodinhoidon askareissa, hoidettavan hyvinvoinnista huolehtimisessa ja juoksevien asioiden hoitamisessa. Porissa järjestetään omaishoitajille pari kolme kertaa vuodessa virkistyspäivä, jolloin joko tehdään retki johonkin kiintoisaan kohteeseen tai kokoonnutaan jonnekin yhteiseen kahvihetkeen. Sosiaaliohjaaja Helena Ilkka vetää Porissa omaishoitajien keskustelukerhoa, joka on yksi hyvä selviytymisstrategia omaishoitajille. Omaishoitajina ongelmat ovat kaikille yhteisiä, mikä tekee helpommaksi myös niistä puhumisen ja niille ääneen nauramisenkin. Sosiaaliohjaaja Helena Ilkka vetää Porissa omaishoitajien keskustelukerhoa Erityisesti hoidettaville tarjolla olevat päivätoiminta ja intervallihoito helpottavat omaishoitajan arkea. Myös vapaat ja lomat tuovat helpotusta hoitamiseen ja auttavat elpymään väsymyksestä. Omaishoito uudistui alkaen Uusi laki omaishoidon tuesta tuli voimaan alkaen. Lakiuudistuksen tavoitteena on vahvistaa omaishoidon tuen asemaa osana kuntien avohuollon palvelujärjestelmää. Sosiaalityöntekijä Sirkka Virénin mukaan suurimmat muutokset omaishoidon tukeen uuden lain myötä liittyvät sopimuksen kestoon, hoidon keskeytyksiin, hoitopalkkioiden määriin ja omaishoitajien vapaan järjestämiseen. Omaishoidon tuki säilyi määrärahasidonnaisena palveluna, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja euromäärä on kunnan päätettävissä. Porissa tuen määrät vuonna 2006 ovat 481,05 euroa/ kk tai 346,40 euroa/kk. Uutuutena laissa on määritelty 600 euron vähimmäismäärä hoitopalkkiolle, jonka turvin omaishoitaja voisi jäädä pois töistä esimerkiksi omaisen tai läheisen saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi. Aikaisemmin päätökset olivat määräaikaisia, nyt ne tehdään toistaiseksi. Omaishoitajan lakisääteinen oikeus kahden vuorokauden mittaiseen vapaapäivään tarkentui siten, että omaishoitajan vapaa on kaksi täyttä vuorokautta sellaista kuukautta kohden, joista syntyy oikeus vapaapäiviin. Jos hoito keskeytyy äkillisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen aikaisemmasta poiketen vasta kuukauden kuluttua. Seija Saarinen Aikaisemmin päätökset olivat määräaikaisia, nyt ne tehdään toistaiseksi, selvittää sosiaalityöntekijä Sirkka Virén.

14 14 KarhunPalvelus Tulospalkkio tavoitteiden ylittämisestä Kaupunginhallitus on jo viime syksynä hyväksynyt tulospalkkion kaupungin palkkausjärjestelmän osaksi. Pari viikkoa sitten hyväksyttiin vuoden 2005 tulospalkkion maksaminen siihen erikseen varatusta määrärahasta. Samalla kaupunginhallitus näytti vihreää valoa tulevien vuosien jatkovalmistelulle. Tulospalkkio tarkoittaa erillistä palkkiota, joka voidaan maksaa palvelutuotannon tuloksellisuuden parantamiseksi ennalta asetettujen tavoitteiden ylittämisestä. Järjestelmän tavoitteena on tukea strategian ja vuosittaisten talousarviotavoitteiden saavuttamista ja ylittämistä, edistää työyksikön yhteen hiileen puhaltamista, houkutella ja sitouttaa työntekijöitä osana monipuolista palkkausjärjestelmää sekä vaikuttaa tuottavuuteen, laatuun, kustannuksiin, poissaoloihin ja työasenteisiin.. Toimivien tulospalkkiojärjestelmien rakentaminen vaatii vielä paljon työtä. Järjestelmät on nykyistä selkeämmin kytkettävä kaupungin strategisiin tavoitteisiin, joita toteutetaan vuosittain talousarvioilla. Samalla on kehitettävä työpaikka- ja kehityskeskustelukäytäntöjä. Johdon ja esimiesten on kerrottava henkilöstölleen, mitä tavoitellaan, minkä vuoksi ja miten mittarit ja tavoitetasot on johdettu tavoitteista. Järjestelmät on kuvattava selkeämmin, perusteet ja pelisäännöt on sovittava kestävälle pohjalle. Parhaimmillaan järjestelmää kehitetään yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken. Uusien asioiden opettelu on haasteellista ja siksi mielenkiintoista. Ilman ponnistelua, yrittämistä ja erehtymistä ei voi kehittyä ei tässäkään asiassa. Tulospalkkiot ovat osa suomalaista palkkausjärjestelmää, enenevässä määrin myös kunta-alalla. On erinomaista, että näin on myös meillä Porissa. Helena Metsälä Vs. henkilöstöjohtaja Suomi Areena koko kansan keskustelufoorumi Porissa Porin kaupunki, eduskunta ja MTV3 järjestävät heinäkuuta Porissa Suomi Areena -tapahtuman. Sen tarkoituksena on käynnistää Suomen tulevaisuutta luotaava keskustelu. Tapahtuma on osa eduskunnan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaa. Puolueiden puheenjohtajien vaalitentti on lähtölaukaus vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Areenan ohjelmistossa on laaja kirjo erilaisia keskusteluja. Tapahtuma koostuu lähes kolmestakymmenestä kaikille suomalaisille avoimista tilaisuuksista Kokemäenjoen tuntumassa. MTV3 taltioi tapahtumasta yhteensä seitsemän tuntia tv-lähetystä. Pori on hyvä paikka Suomi Areena - tapahtuman järjestämiseksi, koska Jazzien myötä kaupunki vetää puoleensa paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Jazzien iltaohjelmisto tarjoaa hyvää vastapainoa päivän kiivaille väittelyille, toteaa MTV3:n uutispäällikkö Esa Nieminen. Stingin suuresta suosiosta Suomessa kertoo se, että ennakkolippuja myytiin kuukaudessa yli Uuden tiedon julkistamisareena Moni järjestö on valmistautunut julkistamaan Suomi Areena -tapahtumassa uutta tutkimustietoa mm. liikunnan ja terveyden saralta. Myös eduskunnan tulevaisuusraportti esitellään yleisölle ensimmäistä kertaa Porissa. Suomessa ei ole yhteiskunnallisen keskustelun perinnettä, johon kaikki voisivat osallistua. Tapahtumalle on ilmiselvä tilaus. Halukkaita osallistujia kansalaisjärjestöjen puolelta olisi enemmän mitä kahden päivän tapahtuma Sting ja New Orleansia Jazzeille Pori Jazz 2006 järjestetään heinäkuuta. Festivaaleilla on noin 100 konserttia ja esiintyjiä saapuu noin 500. Festivaalin suuret ulkoilmakonsertit järjestetään Kirjurinluodon konserttipuiston Arenalla. Ilta- ja yökonserttipaikkana toimii uusi jättiläismäinen avoteltta LP41!, jonne mahtuu yli vierasta. Perinteisiä sisäkonserttipaikkoja ovat Porin Teatteri sekä Kokemäenjoen rannan jazzklubit. Monipuolista jazzia kaikenikäisille Porissa kuullaan jazzin eri tyylisuuntia monenlaisten kokoonpanojen esittämänä. Big Bandeistä kesällä lavalle nousevat maineikas Carla Bley Big Band ja The Dizzy Gillespie All-Star Big Band. Jazzin syntymäkaupungin New Orleansista musiikkitarjonta kumpuaa soulin ja funkin suunnalta. The Neville Brothers, Irma Thomas ja pianisti/laulaja Dawell Crawford yhtyeineen. mahdollistaa, toteaa kaupungin johtaja Aino-Maija Luukkonen. Porissa tullaan näkemään leveällä rintamalla vaikuttajia mm. kaksi EU:n komissaaria, neljä pääministeriä, yli 70 kansanedustajaa ja 140 muuta nimekästä keskustelijaa yhteiskunnan, talouden, kulttuurin ja viestinnän alalta. Lisäksi keskusteluihin ottaa osaa reilu parikymmentä kansalaisjärjestöä. Suomi Areenan ohjelma nähtävissä: Virpi Laiho Lisätietoa Suomi Areena -tapahtumasta: Perjantaina nuorta yleisöä villitsee amerikkalainen hiphop-tähti Kanye West, joka käyttää musiikissaan vanhoja soulsampleja ja hänen rap-lyriikkansa ovat normaalia valtavirtahiphoppia kantaaottavampia. Lauantaina 22. heinäkuuta Kirjurinluodossa konsertoi kauan odotettu vieras, rockia jazzia ja etnistä musiikkia yhdistelevä brittimuusikko Sting. Ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä Eva Dahlgren esiintyy festivaalin päätöspäivänä Kirjurinluodon piknik-konsertissa. Pori Jazzeilla kuullaan myös paljon kotimaista jazzia ja muuta rytmimusiikkia. Suomalaisia kyvyistä lavalle nousevat mm. Jukka Perko ja Viisikko, Jazzliiton Yrjö-palkinnon voittaneista koostuva All-Stars -yhtye IsoYrjö, Jukka Eskolan Quintet ja Marzi Nyman trio. Hyvää palautetta viime vuodesta kerännyt Pori Jazz Kids jatkaa myös tänä kesänä. Virpi Laiho Työ tekijänsä palkitsee - Kaupunki palkitsi 40 vuotta palvelleet työntekijänsä Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sekä henkilöstöjohtaja Helena Metsälä luovuttivat kaikille 40 vuotta kaupungin palveluksessa olleille ansaitut ruusut, Kuntaliiton ansiomerkit sekä hemmotteluloman viikonlopuksi kylpylään huuhtomaan ahkeran työn jäljet. Kaupungin palveluksessa on ollut hyvä olla. Meillä on loistava työyhteisö ja kaupunki on järjestänyt esim. liikuntamahdollisuudet hyvin, kertoo Sosiaalikeskuksen kanslisti Ritva Honkasalo. Itse oikein säikähdin, miten tähän asti olen luiskahtanut. Täytyyhän sitä ikääkin olla, jos tässä ollaan, Honkasalo nauraa. Juhlajoukolta löytyi yhteensä 560 vuotta kokemusta Porin kaupungin palveluksessa. Siinä on iso kasa asiantuntemusta, jota jokainen osaa kunnioittaa. Porin kaupunkia 40 vuotta palvelleet: Hakonen Tuomo, Kunnallistekniikan työntekijä, Tekninen palvelukeskus Harjunen Eila, Osastosihteeri, Terveysvirasto Hiukka Lahja, Kanslisti, Kirjasto Honkasalo Ritva, Kanslisti, Sosiaalikeskus Joukamaa Anja, Toimistonhoitaja, Pori ammattiopisto/ Tekniikkaopisto Ketola Erkki, Terveystarkastaja, Terveysvirasto Kivioja Sirpa, Emäntä-keittäjä, Sosiaalikeskus Kujansuu Aila, Toimistonhoitaja, Kirjasto Lehtonen Veikko, Työnjohtaja, Tekninen palvelukeskus Limnell Sirpa, Suunnittelurakennusmestari, Tekninen palvelukeskus Mäenpää Seppo, Kuorma-autonkuljettaja, Tekninen palvelukeskus Nissilä Erkki, Työnjohtaja, Tekninen palvelukeskus Seikkula Ritva, Kanslisti, Tekninen palvelukeskus Tuomi Seppo, Työnvalvojarakennusmestari, Tekninen palvelukeskus Marianne Kotiranta Kuva: Marianne Kotiranta Kyllä porukasta vielä huumoria irtosi, vaikka 40 työvuotta on takanapäin.

15 KarhunPalvelus 15 VAATII VASTAUKSEN Juhlavuosi lähestyy Pori täyttää 450 vuotta Oletko tulossa mukaan? Porin kaupungin 450-vuotisjuhla on lähellä. Juhlavuotta vietetään vuonna 2008, merkeistä päätellen koko vuosi. Juhlavuoden teemat ja suuret linjat pyritään julkistamaan alkavan kevään aikana. Selvää on, että 450-vuotisjuhlista tulee kaikkien porilaisten juhla. Kaupungin hallintokunnilla ja henkilöstöllä on erikoisasema juhlavuoden järjestelyissä. Ideoita Jokaisessa hallintokunnassa pitäisi nyt nostaa asia esille. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ahti Salmen vetämä juhlatoimikunta kokoontuu seuraavan kerran 10. huhtikuuta. Sen jälkeen toivottavasti voidaan lähettää enemmän tietoa Johtotalkoisiin juhlavuoden suuntaviivoista hallintokuntiin. Mutta mikä on sinun roolisi, millaisia ideoita teillä on? Mitä te haluatte järjestää? Pistäkää esitykset peliin omassa hallintokunnassa! Ja entä järjestösi, harrastuspiirisi tai kaveriporukkasi? Millaisia ideoita teillä on? Kilpailu sloganista Voit osallistua 450-vuotisjuhliin jo nyt. Keksi lyhyt, terävä slogan, iskulause juhlavuodelle. Lähetä ehdotuksesi sähköpostilla tiimiosoitteeseen kurvi tai sisäisessä postissa osoitteella 450 v/kanslia. Paras esitys palkitaan. Antakaa kuulua itsestänne 15. toukokuuta 2006 mennessä, mielellään sähköpostilla. Pääasia, että viesti kulkee. Mikä on lintuinfluenssa ja miten se tarttuu? Lintuinfl uenssa on lintujen virustauti, jonka aiheuttaja on H5N1-virus. Virus tarttuu huonosti ihmiseen. Sen ei ole todettu tarttuvan ihmisestä toiseen, eikä vaaraa infektioepidemian syntymisestä ihmisten keskuuteen ole. Virusta on nyt todettu Euroopassa, johon se on tullut todennäköisesti muuttolintujen mukana. Terveys- ja ympäristöviranomaiset ovat varautuneet viruksen mahdolliseen leviämiseen. Mitä tarkoittaa lintuinfluenssa? Vastaajana Lauri Merivirta, johtava hygieenikko Lintuinfluenssa on siivekkäiden tauti, joka voi aiheuttaa suurta tuhoa siipikarjankasvattamoissa. Sitä aiheuttava virus voi tarttua, tosin erittäin huonosti, sairaansiipikarjan keskuudessa eläviin tai työtätekeviin ihmisiin. Mitä teen, jos löydän kuolleen linnun? Asumattomilla alueilla linnun voi jättää niille sijoilleen. Asutuilla alueilla sen voi pussittaa käsin koskematta ja haudata 40 cm syvyyteen. Pussin voi myös laittaa sekajätteeseen. Mikäli kuolleita lintuja on useita, on syytä ottaa yhteyttä kaupungineläinlääkäriin. Voiko syödä broilerin lihaa ja kananmunia? Kyllä voi. Siipikarjan liha on kuitenkin aina syytä muutenkin kypsentää kunnolla (+75 asteeseen). Ulkomailla raa an kanamunan syöntiä on syytä välttää (salmonellavaaran takia). Miten lintuinfluenssa tarttuu ihmiseen? Vastaajana Ulla Hammais, tartuntatautiterveydenhoitaja Lisätietoja: Virus tarttuu ihmiseen erittäin huonosti. Tartunnat ovat olleet peräisin siipikarjasta, hyvin läheisestä kontaktista niiden hengitystieeritteisiin tai tuoreisiin ulosteisiin. Kenenkään ei tiedetä saaneen tartuntaa luonnonvaraisista linnuista eikä virus ole muuntunut ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Miten voi suojautua tartunnalta? Suurin osa väestöstä ei tarvitse suojatoimia. Ulkomaanmatkailijan kannattaa välttää lintuja jätöksineen, muistaa käsien pesu ja nauttia siipikarjatuotteet hyvin kypsennettyinä. Suomessa on tärkeää katkaista tartuntareitit luonnonlinnuista siipikarjaan noudattamalla siipikarjatiloille annettavia viranomaisohjeita. Lintuinfl uenssatartunnan saaneita lintuja käsittelevien tulee suojautua ja huolehtia käsienpesusta. Ohjeita muillekin tullaan antamaan, jos siihen aihetta ilmenee. Työfysioterapeutit Helena ja Sirkku haastavat kaikki kaupungin työntekijät johtojen (ei johtajien) järjestystalkoisiin. Katso työpöytäsi alle näkyykö lattialla tietokoneen/muita sähköjohtoja? Tartu johtoihin, kiinnitä ne yhteen ja nosta pois lattialta. Voit tehdä sen nippusiteillä, teipillä tai hanki tarkoitukseen sopivat välineet ergonomia tuotteita myyvistä sopimuspaikoista (kts. hankintatoimiston sivut rummussa) Mikäli et yksin osaa, tee se yhdessä työkaverisi kanssa. Näin teemme toimistoistamme siistejä sekä helpotamme siisteydestämme huolehtivien työtä Lisää tuulivoimaloita Poriin Elina Pihlava Leipuri-kondiittori opettaja Porin ammattiopiston elintarvikeosasto Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee rakennettavaksi Porin Tahkoluotoon merituulipuistoa. Se on ensimmäinen Suomeen suunniteltu tuulipuisto, joka muodostuu useista teholtaan suurista vesialueelle sijoitettavista voimaloista. Porin kaupunginhallitus edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Lisäksi kaupunginhallitus on määrännyt selvityspyynnön voimalarakennelmien mitoista, perustuksien purkamismahdollisuuksista käyttöajan jälkeen, työturvallisuuden järjestämisestä huollon ja käyttöhäiriöiden aikana, mahdollisten öljyvuotojen ympäristövaikutuksista sekä jääolosuhteiden vaikutuksista rakennelmiin. Hankkeen ensimmäisenä vaihtoehtona puntaroidaan voimalan pystyttämistä alueelle, joka ulottuu Tahkoluodosta länteen noin kahden kilometrin etäisyydelle. Toisessa vaihtoehdossa tuulipuistoa laajennettaisiin ulommas merelle, jolloin puistoalueeseen lukeutuisi myös noin 3,5 kilometriä Hylkiriutan luoteispuolella sijaitsevasta alueesta. Hankkeen YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi) on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2007 alkuun mennessä. Tuulipuiston rakentaminen ajoittuisi suunnitelmien mukaan vuoteen 2008 ja käyttöönotto tapahtuisi saman vuoden loppupuolella. Lisäksi Porin kaupunginhallitus ehdottaa, että energiayhtiö St1 Finland Oy:lle vuokrataan kaksi tuulivoimalapaikkaa Kirrinsannan pengertien varrelta. Myös Porin rakennuslautakunta myönsi Kansallisasunnot Oy:lle rakennusluvan Hilskansaareen suunnitellulle tuulivoimalalle, jonka tuotanto kattaisi suuren osan yhtiön kiinteistöjen sähköntarpeesta. Virpi Laiho RAHKAKRANSSI 2 ½ dl vettä 30 g hiivaa 25 g maitojauhetta 75 g sokeria 1 tl suolaa 1 tl kardemummaa 1 kpl kananmuna 575 g vehnäjauhoja 75 g margariinia täyte: 200 g rahkaa 50 g sokeria 1 kpl kananmuna 10 g sulatettua rasvaa 1 tl vaniljasokeria vähän sitruunan mehua ½ dl rusinoita Valmista pullataikina. Anna levätä n min. Jaa taikina kahteen samankokoiseen palaseen (tai vaihtoehtoisesti yhteen 500 g rahkakranssi palaan ja kymmeneen rahkapulla palaan). Kauli kranssipala 25x35 cm. Levitä täytettä ja rullaa. Käännä taikinanpala kranssiksi ja leikkaa siihen viiltoja pintaan. Nostata ja voitele kananmunalla pinta. Laita raesokeria ja mantelirouhetta pintaan. Paista n.180 asteessa. PÄÄSIÄISLEIPÄ 2 ½ dl vettä tai maitoa ¾ tl suolaa 2 rkl hunajaa 1 tl jauhettua anista 1 tl jauhettua fenkolia 3 dl porkkanaraastetta 1 dl grahamjauhoja 6 ½ dl vehnäjauhoja ½ dl sulatettua margariinia 50 g hiivaa Laita kulhoon lämmin vesi (tai maito), hiiva, mausteet, hunaja, suola ja porkkanaraaste; sekoita. Lisää grahamjauhot ja puolet vehnäjauhoista. Lopuksi lisää sula margariini ja loput jauhot. Anna nousta peitettynä n. 10 min. Jaa taikina kahteen osaan. Molemmista osista pyöritellään 18 pientä sämpylää. Muotoile sämpylöistä kaksi porkkanan mallista leipää naatteineen (mielikuvitusta käyttäen) pellille. Anna nousta. Paista n. 210 C asteessa n. 15 min. Voitele leivän pinta paiston jälkeen kuumennetulla hunajalla. Pääsiäislauantaina on hyvä leipoa molempia taikinoita. Pullataikinasta voi tehdä rahkakranssin ja rahkapullia. Näin on heti lauantaiksi pikkupullaherkkua ja ensimmäiseksi pääsiäispäiväksi rahkakranssi vieraille tarjottavaksi. Samoin leipätaikinasta tulee kaksi porkkanan mallista leipää, joista toisen voi syödä tuoreeltaan iltapalalla ja toisen sunnuntaiaamuna aamupalaksi.

16 16 KarhunPalvelus Eveliina Sumelius- Lindblom Eveliina Sumelius-Lindblom on 27-vuotias pianotaiteilija, jota pidetään eräänä Suomen merkittävimmistä nuorista pianisteista. Hän aloitti pianonsoiton 4-vuotiaana Itä- Helsingin Musiikkiopistossa ja opiskeli Sibelius-akatemiassa vuosina Pianonsoiton A-tutkinnon hän suoritti vuonna 2002 parhain arvosanoin ja valmistui musiikin maisteriksi Sibeliusakatemian pianomusiikin osastolta keväällä Syksyllä 2005 hän aloitti säestyksen lehtorin virassa Porin Palmgrenkonservatoriossa. Taiteilijapariskunta on tehnyt yhteistyötä koottujen orkesterien tuotannoissa. Pianotaiteilija Eveliina Sumelius-Lindblom - kulttuurikeitaassa keskellä kaupunkia Sumelius-Lindblom on osallistunut uransa aikana pariinkymmeneen koti- ja ulkomailla järjestettyyn pianokilpailuun ja saavuttanut menestystä maailmanlaajuisesti. Jo 18-vuotiaana hän oli yksi Maj Lind pianokilpailun finalisteista. Mikä sai Sumelius-Lindblomin muuttamaan Poriin säestämään sekä opettamaan pianonsoittoa? - Näin lehdessä kiinnostavan työpaikkailmoituksen ja sen kautta hakeuduin tänne. Olen viihtynyt hyvin työssäni ja täällä Porissa. Palmgren-konservatorio on kuin kulttuurikeidas keskellä kaupunkia. Pianonsoitonopettajana Sumelius- Lindblom on oppilaslähtöinen ja harjoittelun suhteen tiukka. Säännöllisellä harjoittelulla on oppimisessa hyvin keskeinen asema. Soittotaidon omaksuminen koostuu kuitenkin monista osatekijöistä. - Lähden liikkeelle oppilaan elämäntilanteesta ja omista taidoista. Samalla pyrin pedagogina olemaan se turvallinen aikuinen, jonka kanssa voi keskustella ja tehdä ilolla työtä. Pianonsoiton oppimisessa ei aiempaa soittokokemusta tarvita, mutta perusmusikaalisuus ja hyvä motoriikka ovat välttämättömiä. Porin Palmgren-konservatoriossa voi opiskella musiikkialan ammatillista koulutusta muusikon ja musiikkiteknologin koulutusohjelmissa sekä taiteen perusopetusta musiikkiopistossa. Palmgren-konservatorio myös tukee Satakunnan alueen musiikkikulttuuria kehittävää toimintaa yhteistyössä muiden alan osaajien kanssa. Kolmivuotiaana Porilaisten marssi yhdellä sormella Lapsuudenkodin pianolla Sumelius-Lindblom soitti korvakuulolta jo 3-vuotiaana Porilaisten marssin yhdellä sormella. Ihan itse hän kapusi pianon ääreen ja kilpailuura alkoikin jo 8-vuotiaana Fazerin Musiikkisäätiön kansallisessa pianokilpailussa. Saavutuksena oli tuolloin 2. palkinto. Nykyään Porilaisten marssi sujuu jo vähän vauhdikkaammin... - Soittaminen oli se, mitä halusin tehdä. Onneksi vanhempani olivat kannustavia ja ohjasivat johdonmukaiseen harjoitteluun. Pianonsoitto täytyy aloittaa jo lapsena. Silloin soiton vaatiman motoriikan oppii perusteellisesti. Tavoitteellinen soittaminen vaatii paljon ja uhrasin sille suurimman osan nuoruudestani. Sosiaalinen elämä jäi vähemmälle, mutta sen puolen olen ottanut takaisin aikuisiällä. Perhe ja koti ovat minulle kaikki kaikessa. - Nykyään haasteet tulevat muualta. Saan työssäni hyödyntää pianistin taitojani monella tavalla. Toimin Palmgrenkonservatoriossa sekä säestäjänä että opettajana. Koen saavani olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa koulun musiikkitoimintaa ja tapahtumia. Työni ohella toimin esiintyvänä pianistina ja muusikkona erilaisissa konserteissa. Sumelius-Lindblomilla on erityisen laaja ja mielenkiintoinen ohjelmisto, joka ulottuu varhaisbarokista aina nykypäiviin asti. Se sisältää vaativaa nykymusiikkia ja laajoja romanttisia teoksia, lukuisia pianokonserttoja sekä klassisen pianokirjallisuuden merkkiteoksia, kuten Bachin Goldberg-muunnelmat. Taiteilijapariskunta yhteistyössä Miehensä, viulisti ja orkesterinjohtaja Pekko Lindblomin kanssa Eveliina Sumelius- Lindblomilla on viime vuosina ollut lukuisia kamarimusiikkikonsertteja. Lisäksi taiteilijapariskunta on tehnyt yhteistyötä koottujen orkesterien tuotannoissa. Myös yhteinen talo-projekti on tällä hetkellä työn alla. Millaista on esiintyä oman miehen kanssa? - Yhdessä soittaminen on alusta alkaen ollut meille luontevaa ja nautin yhteisistä konserteistamme. Ostimme alkuvuodesta Toejoelta omakotitalon ja sen suunnittelu ja sisustaminen on vienyt paljon aikaa. Vapaina hetkinä käymme mieheni kanssa elokuvissa ja liikkumassa. Myös Porin kulttuurillisiin tapahtumiin olemme ehtineet tutustua. Porin Palmgren-konservatoriossa ja kaupungin palveluksessa toimii asiantunteva ja aikaansaava taiteilija, Eveliina Sumelius-Lindblom. Mitä vinkkejä sinulla olisi sanottavana uuden tulokkaan näkökulmasta porilaisille? - Porissa järjestetään paljon musiikkitapahtumia, mutta konsertteihin toivoisi enemmän kuulijoita. On hienoa, että kaupungilla on oma ammattiorkesteri, jonka toiminta on kiitoksen arvoista. Musiikkialan ammattilaiset ovat kouluttautuneita osaajia, joiden työn tulos on erittäin pitkälle vietyä. Lapsia ja nuoria voitaisiin viedä enemmän kuuntelemaan konsertteja, inspiroitumaan sekä oppimaan erilaista musiikkia. Marianne Kotiranta Kuvat: Marianne Kotiranta Itä-Helsingin Musiikkiopistossa , Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa , ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta -97, Sibelius-Akatemian pianomusiikin osastolla , josta valmistunut musiikin maisteriksi v. 2003, opintoja myös kasvatustieteissä. Merkittävimmät saavutukset: Debyyttikilpailussaan 2. palkinto Fazerin Musiikkisäätiön kansallisessa pianokilvassa vuonna palkinto Ilmari Hannikaisen pianokilpailussa Jyväskylässä vuonna 1993 sekä 1. tunnustusmitali Maria Canals pianokilpailussa Palkittu Sibelius-Akatemian Helmi Vesa pianokilpailussa vuosina 93, 96 ja 97. Edustanut Suomea kansainvälisessä The art of music tapahtumassa Portugalissa vuonna 94 sekä Euro piano projektissa Saksassa vuonna 97. Latvian Jurmala 95 pianokilpailussa 2. palkinto ja Latvian kamariorkesterin erikoispalkinto parhaasta Mozartin pianokonserton esityksestä sekä 2. palkinto Lionsien Europa Forumin järjestämässä pianokilpailussa Budapestissa vuonna Yksi Maj Lind pianokilpailun finalisteista vuonna 1997 ja kilpailun semifinalisteista vuonna palkinto Kilin pohjoismaisessa pianokilpailussa, Ruotsissa, vuonna Yleisradion erikoispalkinto Jyväskylän pianokilpailussa vuonna Vuonna 2002 merkittävä pianoresitaali Musica Nova festivaalilla Helsingissä, jossa soitti pohjoismaiden kantaesityksen Marco Stroppan pianosarjasta Miniature Estrose. Pianosolistina useissa miehensä Pekko Lindblomin johtamissa orkesteriproduktioissa vuosina Esiintynyt vakituisesti viulisti Kalinka Reinikaisen kanssa Duo Fennicaessa, joka piti Sibelius- Akatemian myöntämän ensikonsertin marraskuussa Duo kantaesitti Seppo Pohjolan teoksen Express viululle ja pianolle Seinäjoella kesällä 2004, sekä levytti teoksen kantanauhan Yleisradioon. Taiteilijapariskunta Eveliina Sumelius-Lindblom ja Pekko Lindblom ovat tehneet yhteistyötä jo kauan. Kuva on otettu vuonna Kuva: Valtteri Lehtinen

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen:

Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 21 08.02.2012 Työsuojelutoimikunta 16 31.05.2012 Henkilöstöjaosto 33 14.06.2012 Kaupunginhallitus 192 13.08.2012 Kaupunginvaltuusto 86 12.09.2012 Henkilöstöjaosto 15 18.04.2013 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos

Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 3 /2010. TEKNINEN LAUTAKUNTA s 12 KOKOUSTIEDOT. Tiistai 22.6.2010 kello 16.30-17.15

RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 3 /2010. TEKNINEN LAUTAKUNTA s 12 KOKOUSTIEDOT. Tiistai 22.6.2010 kello 16.30-17.15 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 3 /2010 TEKNINEN LAUTAKUNTA s 12 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Tiistai 22.6.2010 kello 16.30-.15 Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone Varsinainen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa

Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Tehtävät henkilöstö- ja yksikkömuutoksissa Hyväksytty xx.xx.2014 Sisällysluettelo 1. Henkilöstömuutokset... 1 1.1. Irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsuhteen päättyminen... 1 1.2. Pitkäaikainen poissaolo,

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut o Oma esittely; Sirpa Ojansuu V.2000 Lpr kaupunki; ostoreskontran pääkäyttäjä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot