Mukavampaa matkaa! 30. Purjehtija lennossa. Haluatko löytää ilon? 18 ILLE PELOTON

Transkriptio

1 Mukavampaa matkaa! 30 Haluatko löytää ilon? 18 Purjehtija lennossa 14 ILLE PELOTON F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 2 /

2 S I S Ä L L Y S 22 Päätoimittajalta Uutisia ja ajankohtaista Kenttäpiispa Ympäristöfakta Lentosuukko Kuin elokuvissa Profiili Silja Lehtisen matkassa Löydä ilo elämääsi Ville Virtanen voitti pelon lentämällä Näin matkustat mukavasti Metromatkalla Dubaissa Matkamuistoni: Kirsi Ranto Täysosumia Viisi tähteä: Danten Firenze Taivaalla: Linnun lento Näyttelijä Ville Virtanen elää kolmen vuoden koeaikaa. Terminaalilegendoja Anna ilolle tilaa elämässäsi matkapäivää vuodessa pitävät purjehtijan kisakunnossa. 14

3 P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A Elämää ilon siivin Ilo. Miten itsestään selvältä kuulostava sana. Kuitenkaan emme osaa olla joka hetki tai joka päivä iloisia. Ehkä emme edes halua olla iloisia ilman ehtoja. Olemme iloisia vain, jos saamme sitä tai tätä. Jos ulkona ei sada tai jos toiveemme toteutuvat. Harva osaa olla iloinen silloinkin, kun auton rengas puhkeaa tai vastoinkäymiset koettelevat. Ulkoiset tapahtumat ja asiat sanelevat pitkälti ilomme hetket. Niin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Lehtemme tässä numerossa kerromme ilontavoittelun sudenkuopista ja toisaalta aidosta, kestävästä ilosta. Siitä, joka meistä kaikista löytyy sisältämme (s. 18). Iloa voi tuoda onnistunut loma- tai työmatka, ja siihenkin löydät lehtemme tästä numerosta vinkkejä (s. 30). Näyttelijä Ville Virtanen puolestaan kertoo (s. 22) saavansa eniten iloa yksinkertaisista asioista, esimerkiksi siitä, että keskustelukumppanilla on kaunis ääni tai kahvi on hyvää. Itse olen saanut suurta iloa työstäni. On ollut ilo olla mukana kehittämässä Finaviaa, jonka työllä on suuri merkitys koko Suomen hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle. Nimittäin: vain jos lentoyhteydet toimivat, Suomi pääsee maailmalle ja suomalaiset menestyvät ja tulevat tunnetuiksi maailmalla. Tästä on hyvänä esimerkkinä olympiakultaan tähtäävä purjehtija Silja Lehtinen (s. 14). Ilman lentoyhteyksiä Lehtinen ei pystyisi edes harjoittelemaan kunnolla. Ihminen antaa aina työssään parasta tehdessään sitä ilolla. Pelon ja ahdistuksen ilmapiiri vie voimat, eikä mitään positiivista synny, vaikka kuinka pusertaisi. Myös ammattitaitoiset työkaverit tuovat arkeen iloa. Heidän kanssaan yhdessä tekeminen ja ajatusten jakaminen on rikastuttavaa. Hyvässä seurassa kohoaa itsekin ja yltää korkeammalle kuin yksin. Toukokuun lopusta alkaen olen tuntenut uudenlaista iloa. Sellaista, joka syntyy vapauden tunteesta. Eläkkeelle jäämisen myötä huomaan lukevani tarmokkaammin sanomalehtien kulttuurisivuja ja jättäväni taloussivut vähemmälle. Saan henkistä ravintoa etenkin kulttuurista, kuvataiteesta, musiikista ja kirjallisuudesta. Tavallaan palaan juurilleni: katson tätä maailmaa uudesta vinkkelistä, vähän samaan tapaan kuin aikoinaan taidekriitikkona arvosteluja kirjoittaessani. Kauneus vaikuttaa, kohottaa ja tekee onnelliseksi. Sinua, hyvä lehtemme lukija, haluan kiittää lämpimästi näistä yhteisistä vuosista. On ollut suuri ilo tehdä tätä lehteä sinulle. Päätoimittajana olen saanut paljon ilahduttavaa palautetta, jonka huomioon ottaen olemme myös kehittäneet lehteä. Muistathan Maa&ilmaa myös jatkossa! Ilon siivittämiä hetkiä sinulle toivottaen, Irmeli Paavola Finavian lehti matkustajille 2/2011, ISSN , julkaisupvm l Julkaisija Finavia, PL 50, Vantaa puh , faksi l Päätoimittaja Irmeli Paavola, irmeli.paavola@finavia.fi puh l Toimitus Mediafocus Oy, toimitus@mediafocus.fi l Toimituspäällikkö Tiia Soininen l Ulkoasu Lasse Rantanen l Graafikko Jaska Poikonen l Painopaikka Libris Oy l Paperi Galerie Art Silk l Painosmäärä F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 2 /

4 kentällä Reissussa reilummin Kaisa Vaahtera suojeli kilpikonnia thaimaalaisella paratiisisaarella ja menetti sydämensä ekomatkailulle. Monen mielestä ympäristön kannalta paras vaihtoehto on pysyä paikoillaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että matkailla voi myös reilusti; ainakin lomalla jokainen pystyy valitsemaan, mitä tekee perillä. Yksi vaihtoehto on vapaaehtoistyö ympäristön- ja eläintensuojeluprojekteissa. Tekijöitä niihin välittävät useat tahot ympäri maailman. Helsinkiläinen Kaisa Vaahtera osallistui tammikuussa 2011 Suomen Ekomatkaajien kautta italialaisen järjestön ylläpitämään tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on uhanalaisten merikilpikonnien suojelu. Vapaaehtoistyön ja matkailun yhdistämistä hän pitää onnistuneena kompromissina luonnonystävälle. Tämä on hyvä vaihtoehto, koska vapaaehtoistyö on hyödyllistä toimintaa. Vaahtera muistuttaa myös, että vapaaehtoiset voivat elää perillä ekologisesti ja että matkailu antaa töitä paikallisille. Hän itse asui thaimaalaisessa perheessä ja osti paikallisilta muun muassa ruoanlaittokurssin ja sademetsävaelluksen. Mitä ekomatkailu sitten maksaa? Kustannukset riippuvat järjestäjästä ja kohteesta. Vaahtera maksoi projektiin osallistumisesta 325 euroa viikolta. Hintaan sisältyivät asuminen ja ruoka, mutta noin tuhannen euron hintaiset matkaliput Bangkokin kautta Etelä-Thaimaassa sijaitsevalle Koh Phra Thong -saarelle hän joutui hankkimaan itse. Kalliilta matka ei tuntunut siltikään. Se oli paljon enemmän kuin hintansa väärti. Kokemus oli niin ainutkertainen ja positiivinen. Eikä työkään tuntunut työltä, kun sitä teki auringossa ja lämmössä. Kilpikonnakävelyitä auringonnousun aikaan. Idea matkan ja vapaaehtoistyön yhdistämisestä kypsyi lähtöpäätökseksi viime syksynä. Aihetta käsittelevän lehtijutun luettuaan Vaahtera huomasi surffaavansa Ekomatkaajien sivuille yhä uudestaan tutkimaan merikilpikonnien suojeluprojektin esittelyä. Tuli tunne, että tuonne täytyy päästä. Näin matkustat reilusti Hanki tietoa matkakohteesta. Valitse vastuuntuntoinen matkanjärjestäjä. Suosi paikallista. Säästä energiaa ja vettä. Minimoi jätteet. Kunnioita paikallista kulttuuria. Suojele ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Kerro näkemästäsi ja kokemastasi. Lähde: Kaikenkokoisia koteja Kokkolassa Kokkolan asuntomessualue sijaitsee meren rannalla kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueelle valmistuu kaikkiaan 131 asuntoa, joista näyttelykohteiksi tulee 40. Tämän vuoden pääteeman mukaisesti messuilla esitellään monipuolisesti kaikenkokoisia koteja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Esittelykohteissa kiinnitetään erityistä huomiota asuntojen toiminnallisuuteen, josta hyötyvät kaikenikäiset asukkaat. Erityisesti senioriväestön näkökulmasta suunniteltuja ratkaisuja nähdään erikokoisissa kerrostaloasunnoissa, pienissä omakotitaloissa sekä Villa Seniorissa, jonka jokainen yksityiskohta on mietitty iäkkäiden asukkaidensa turvallisuus ja tarpeet huomioiden. Kokkola on kaunis, vireä ja elävä kaksikielinen merenrantakaupunki, jolla on pitkät kaupan ja merenkulun perinteet. Kasvava ja kehittyvä maakuntakeskus tunnetaan vahvana kauppa-, koulutus- ja teollisuuskaupunkina. Samalla Kokkola on viihtyisä kotikaupunki lähes kokkolalaiselle. Vilkas kulttuurielämä, monipuoliset urheiluharrastusmahdollisuudet, kaunis luonto ja merelliset maisemat luovat hyvät puitteet asua ja elää. Asuntomessut ovat avoinna päivittäin klo Lentäen Kokkolaan: - Finnair ja Finncomm Airlines päivittäin useita lentoja Helsinki-Vantaalta - lentoaika n. 1 t

5 Olen aina halunnut tehdä jotain eläinten ja luonnon hyväksi. Ajattelin myös, että näin saisin tutustua maan luontoon ja kulttuuriin eri tavalla kuin pelkällä lomamatkalla. Näin myös kävi, sillä paikalliset oppaat ja projektissa työskentelevät italialaiset tutkijat jakoivat auliisti tietojaan ja esittelivät ympäröivän luonnon ihmeitä sammakoista ja liskoista apinoihin ja kauriisiin sarvinokkalinnuista ja trooppisista kaloista puhumattakaan. Työtä kymmenelle vapaaehtoiselle riitti päivittäin muutamaksi tunniksi. Vaahtera käveli aamuvarhain rannalla etsimässä uhanalaisten merikilpikonnien pesiä, tarkkaili merikilpikonnien syömiskäyttäytymistä sekä auttoi maakilpikonnien kiinniottamisessa ja mittauksessa tutkimusaineiston keruuta varten. Hän myös istutti mangrovepuita tsunamin tuhoamille alueille ja jakoi paikallisille lapsille tietoa. Pääsin tekemään asioita, joita en ikinä olisi kuvitellut tekeväni. Lisätietoa: Terhi Kivikoski-Hannula Kuva: Ekomatkaajat Liian harva merinahkakilpikonna varttuu aikuiseksi, sillä niitä kohtaavat monet vaarat. Esimerkiksi paikalliset ryöstävät pesiä myydäkseen herkullisina pidetyt munat eteenpäin. Kuvat: Asuntomessut k e n t t ä p i i s p a On uskallettava elää Tulta syöksevä Saturnus V kohoaa hitaasti kiihtyen kohti taivaan heleää sineä ja katoaa lopulta silmistä jättäen jälkeensä valkoisen savuvanan. On heinäkuun 16. päivä Apollo 11 on lähtenyt matkalle kohti Kuuta. Kamera siirtyy lehdistötilaisuuteen. Toimittaja esittää kuuprojektin johtajalle omasta mielestään ytimeen osuvan kysymyksen: Onko Kuuhun laskeutumista harjoiteltu riittävästi? Hiljaisuus. Vastaaja vaikenee hetken, rypistää sitten otsaansa, ja toteaa kuivasti: Kuuhun laskeutumista ei voi harjoitella muutoin kuin laskeutumalla Kuuhun. Tämä kuolematon repliikki palasi mieleeni seuratessani Fukushiman katastrofin virittämää keskustelua. Mitä on lyöty laimin? Onko kaikki mahdolliset häiriöt otettu huomioon, turvallisuus varmistettu? Kuka on vastuussa? Entä meillä, miten on omien voimaloittemme laita? Kysymykset ovat sinänsä oikeutettuja. Luonnonmullistusten ja ihmisten mahdollisen huolimattomuuden vuoksi romahtava teknologia nostattaa ilman muuta pelot pintaan. Silti tuo vastaus on harvinaisen osuva. Ei ole eikä koskaan tule vähänkään monimutkaista teknologiaa, joka olisi täysin riskitöntä. On uskallettava elää ja edetä ilman ehdotonta varmuutta. Vaikka vakavan häiriön todennäköisyys olisi äärimmäisen pieni, aina voi jokin pettää. Se voi tapahtua milloin ja missä tahansa, myös täällä peruskallion pinnalla. Ei pidä ajatella jotain mystistä Bermudan kolmiota, jossa esiintyisi ihmisteknologian ylittävää yliluonnollista tuhoa. On vain niin, että mikään ihmisen luoma ei ole täysin varmaa. Jokaisella ratkaisulla on ennustettavia etuja ja ennustamattomia haittoja. Haitat, jotka voidaan ennakoida, otetaan tietysti huomioon. Mutta sitten on vain astuttava eteenpäin, rohjettava hyväksyä tunnistamattomat riskit, sillä täydellistä varmuutta etsivä jää paikoilleen. Tämä klassinen totuus on myös Pyhän Birgitan rukouksen sisältö: Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. On onnetonta vitkastella, on vaarallista jatkaa matkaa; vastaa siis kaipaukseeni ja osoita tie. Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkala 5

6 kentällä Lentomatka varmoissa käsissä Jari Härkönen Euroopassa voi olla samanaikaisesti jopa lentokonetta ilmassa. YMPÄRISTÖFAKTA Ilmapäästöt hallinnassa Lentoliikenne on joukkoliikennettä. Suihku- ja potkuriturbiinikoneiden pakokaasut sisältävät samoja aineita kuin muidenkin moottoreiden päästöt. Yhdestä kilosta lentopetrolia eli kerosiinia syntyy palamisprosessissa 3,2 kg hiilidioksidia ja 1,3 kg vesihöyryä. Muiden päästöjen määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa ja niihin vaikuttavat muun muassa lentokoneen ja moottorin tyyppi. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat globaalisti 2 % ihmisen aiheuttamista CO 2 - päästöistä. osuuteen hiilidioksidipäästöistä, cirruspilvien mahdollisen muodostumisen merkitys tunnetaan huonosti. Nykyaikaiset potkuri- ja suihkukoneet kuluttavat polttoainetta huomattavasti vähemmän kuin ennen. Polttoaineen kulutus on pienentynyt istuinta kohti 70 % viimeisen 40 vuoden aikana. Mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 l / 100 km / henkilö, kun kone on täynnä. Kotimaan reiteillä energiatehokkailla potkurikoneilla kulutus on noin 2,5 l / 100 km / henkilö, kun kone on täynnä. Biopolttoaineiden soveltuvuutta lentoliikenteeseen tutkitaan ja testataan aktiivisesti. Päästöjen muut ainesosat vaikuttavat matkalentokorkeudella siten, että lentoliikenteen lämmitysvaikutuksen arvioidaan olevan noin kaksinkertainen verrattuna lentoliikenteen 6 EU liittää lentoliikenteen osaksi päästökauppajärjestelmäänsä vuonna 2012 edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista. Lentoliikenne kantaa näin vastuunsa sektorin päästöistä. Päästöjä ja polttoaineen kulutusta lentokoneiden laskeutumisessa voidaan vähentää myös jatkuvan liu un menetelmällä eli ns. vihreällä laskeutumisella. Lennonjohto pyrkii

7 Jyrki Komulainen Lennonjohtajia on maailmassa noin Lennonvarmistus toimii piilossa tavalliselta matkustajalta, sen toiminnan voi havaita lennon aikana koneen suunnan tai korkeuden muutoksista. Lennonjohtajien ammattitaitoa kehitetään ja ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella. Finavia on perustanut yrityksen nimeltä SkyHow, joka tarjoaa korkeatasoisia lennonjohdon ja lennonvarmistustekniikan koulutuspalveluita kansainvälisesti. Koulutuspaketit toteutetaan jokaisessa maassa paikan päällä. Airtraffic controller -tutkintoon johtava koulutus kestää maasta riippuen 1 4 vuotta. Toimitusjohtaja Ville Vuori painottaa, että SkyHow on osa suomalaista koulutusjärjestelmää, joka on aina kärkipäässä kansainvälisissä koulutusjärjestelmän laatua mittaavissa vertailuissa. Finavialla on puolestaan hyvä kansainvälinen maine lennonvarmistuksen palveluntarjoajana. Yhtiön lennonvarmistus on käytännön työssä osoittanut laatunsa, nyt se voi koulutuksella jakaa tätä osaamista. Lennonjohtajilla on suuri vastuu lentoliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta, millaisia he ovat ominaisuuksiltaan? Ammattilaisilta edellytetään päätöksentekokykyä. Lisäksi heiltä vaaditaan nopeaa tilanteiden hahmottamiskykyä, rutiinien kestävyyttä sekä huolellisuutta, Vuori listaa. Sami Laakso Huhtikuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla paljastettiin World Design Capital Helsinki plakaatti. Finavia toimii hankkeen pääyhteistyökumppanina Helsinki Airport -brändin kautta. World Design Capital Helsinki hanke näkyy Helsinki-Vantaalla Helsingin World Design Capital vuosi 2012 tarjoaa laajan valikoiman erilaisia designiin ja sen ilmiöihin liittyviä tapahtumia ja projekteja. mahdollistamaan jatkuvan liu un aina kun liikennetilanne niin sallii. Suomen ilmatila on ympäristötehokas ja reitit mahdollisimman suoria, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan päivittäin suunnitelmallisesti yhteen. Kotimaan liikenteessä eripituisilla matkoilla käytetään matkan pituuteen sopivia energiatehokkaita lentokoneita. Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat useat erilaiset toiminnot ja toimijat, kuten lentoliikenne, kenttäalueen maakaluston liikenne sekä maaliikennealueen autoliikenne. Lisää tietoa : Johanna Kara Finavian mukanaolo World Design Capital Helsinki hankkeessa on osa yhtiön palvelukehitystä sekä suomalaisen kulttuurin esiintuomista: Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema näyttäytyy matkustajalle suomalaisuuden näyteikkunana, käyntikorttina, joka välittää kuvaa suomalaisesta kulttuurista ja designista. Design näkyy sekä lentoaseman palkitussa arkkitehtuurissa ja terminaalien laadukkaissa, kotimaisia materiaaleja suosivissa sisustusratkaisuissa että tuotevalikoimissa, joissa korostuvat Suomen tunnetuimmat brändit. Designvuonna 2012 lentoasemalla panostetaan erityisesti palvelumuotoiluun, jossa asiakkaan kokemus on toiminnan keskiössä. Tämä tarkoittaa osaamisen, muotoilun, palveluiden sekä teknologian esiin nostamista. Palvelumuotoilu ja asiakaskokemuksen kehittäminen ovat Helsinki-Vantaalle merkittäviä kilpailuetuja, joiden avulla sen on mahdollista erottua muista lentoasemista. Lentokentän toimivuus sekä asiakkaan saamat positiiviset elämykset pyritään mahdollistamaan toteuttamalla palvelumuotoilu asiakaslähtöisesti, konkreettisen tekemisen kautta. Tärppejä vuoden 2012 tapahtumista Helsingissä: Osallistaminen on avainsana WDC Helsinki hankkeessa. Siitä esimerkkinä ovat muun muassa ruokakierrokset, joilla matkailijat pääsevät osallistumaan ruuan tekemiseen ja löytämiseen: kierroksilla lähdetään kalaan, mennään metsään ja käydään kaupunkipuutarhassa oppimassa ruuan alkuperästä. Lähiruoka kiinnostaa matkailijoita: Helsingin Tukkutorin sisäpihalle avataan kuluttajille suunnattu alue. Toreilla, kauppahalleissa ja koko kaupungissa järjestetään ruokaan liittyviä tempauksia ja tapahtumia. Kotikaupunkipoluilla voi tutustua kaupunkien ja kaupunginosien paikalliseen historiaan ja nykyisyyteen, luontoon ja kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja merkkihenkilöihin. Kati Knuuttila 7

8 PEZ HELLO KITTY XXL PEZ HELLO KITTY LAUKKU PEZ RALLIAUTO LIAUTO DISNEY PRINSESSA, KOLIKKOARKKU (vain Helsinki-Vantaan myymälöissä) KAIKKI VOIVAT TEHDÄ OSTOKSIA ULKOMAILLE LÄHTEVÄT MATKUSTAJAT, myös Helsingistä jatkavat, voivat tehdä edullisia ostoksia kaikista myymälöistä. Kun lennät EU:n ulkopuolelle, Kanariansaarille tai Ahvenanmaalle alkoholi- ja savukeostokset ovat verottomia. KOTIMAAHAN LÄHTEVÄT voivat ostaa kaikista kaupoista, lukuun ottamatta Helsinki-Vantaan Duty Free -myymälöitä. Kotimaan matkustajat eivät voi ostaa savukkeita tai alkoholia. SAAPUVAT MATKUSTAJAT voivat ostaa kaikista kaupoista, lukuun ottamatta Helsinki-Vantaan Duty Free myymälöitä. Saapuvat matkustajat eivät voi ostaa savukkeita tai alkoholia. Helsinki-Vantaan lentoasema, Maarianhamina, Oulu Hello Shop Kuusamo ja Rovaniemi SUOMALAISESSA LAKASSA ON KAKSI KERTAA ENEMMÄN C-VITAMIINIA KUIN APPELSIINISSA! LUMENE VITAMIN C+ HELEYTTÄVÄÄ, LUONNOLLISTA KOSTEUTTA IHOLLESI Nyt ihosi voi nauttia kaikesta lakan hyvää tekevästä voimasta LAKAN SIEMENÖLJY heleyttää ihosi LAKAN NEKTARI kirkastaa ihoa tehokkaasti detox ominaisuuden voimalla C-VITAMIINI Auttaa taistelemaan ikääntymisen merkkejä vastaan VITAMIN C+ TUPLAPAKKAUS Sisältää Heleyttävä Päivävoide & Yövoide vain 16,90 * *Voimassa Finavian myymälöissä asti LUONNOLLISTA KAUNEUTTA POHJOLASTA

9 l e n t o s u u k k o Kohtaaminen lentokoneessa loi rakkaan muiston Pääkaupunkiseudulle luvassa kongresseja Aviapolis-alueen hotelliyöpymisten määrät ovat selvässä kasvussa. Elina Warsta Vuonna 2001 olimme mieheni vielä eläessä lähdössä yhteiselle lomamatkalle. Olimme etukäteen sopineet, että tapaamme ennen lähtöä Helsinki-Vantaalla, sillä mieheni työskenteli tuolloin Kemissä ja minä puolestani olin lähdössä lentokoneen kyytiin Rovaniemeltä, jonne ajelin autolla. Odotimme molemmat kovasti sekä jälleennäkemistä että yhteistä hauskaa reissua. Noustessani koneeseen Rovaniemellä huomasin ilokseni penkkirivillä tutun ruutupaitaisen miehen, joka vilkutti iloisesti. Mieheni Kemistä lähtenyt kone olikin koukannut Rovaniemen kautta ja niinpä saatoimmekin jatkaa matkaa yhdessä. Mies oli jo ehtinyt tilata meille juomat, joilla skoolasimme loman alkaneeksi. Tämä mukava sattumus on jäänyt elävänä mieleeni. Kuinka sattuikaan olemaan niin, että eri kohteista varatut lennot onnistuivatkin saattamaan meidät vierekkäisille penkeille istumaan! Muistan edelleen mieheni iloisen ilmeen ja oman onnellisen olotilani, kun huomasin hänet samassa koneessa. Se oli mitä mahtavin tapa aloittaa ulkomaanmatka, joka jatkui samassa iloisessa hengessä. Kati Knuuttila Päivikki Palosaari on Levillä toimivan Levi Center Hullu Poro Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. Kittilässä syntynyt Palosaari toimii useissa luottamustehtävissä, esimerkiksi Lapin kauppakamarin johtokunnassa vuodesta 2002 lähtien sekä Suomen Ladun neuvottelukunnassa vuodesta 2007 lähtien. Tämän vuoden alusta lähtien Vantaa ja Helsinki ovat tiivistäneet yhteistyötään alueensa kongressien hakemisessa; Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto vastaa jatkossa molempien kaupunkien kongressimarkkinoinnista ja antaa asiantuntija-apua kansainvälisten kongressien hakemisessa. Sekä liikematkailu että vapaa-ajan matkailu ovat merkityksellisiä Aviapolikselle ja koko Vantaan kaupungille, ja tällä hetkellä nämä matkailun osa-alueet ovat prosentuaalisesti tasoissa. Tämän vuoden tammikuussa hotelliyöpymisten määrä nousi edellisvuoteen verrattuna peräti 14 prosenttia, ja yöpyjiä oli ensimmäistä kertaa kuukausitasolla yli , kertoo elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto Vantaan kaupungilta. Tulevaisuudessa liikematkailun kuitenkin arvioidaan lisääntyvän entisestään. Tähän vaikuttaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman kupeessa sijaitsevan hotelli Hiltonin laajennusosan valmistuminen toukokuussa Raimo Koskenkannon mukaan liiketapaamiset ankkuroituvat jatkossa yhä enemmän Aviapolikseen. Pääkaupunkiseudun elinkeinopolitiikassa matkailu toimialana on saanut lisää painoarvoa. Kongressipalvelujen osalta on oikea hetki tiivistää nyt yhteistyötä myös Vantaalla toimivien yritysten kanssa ja tarjota laadukasta palvelua uuden sopimuksen puitteissa, Koskenkanto sanoo. Pelkästään majoitusmyynnin arvo Vantaalla on vuodessa jo lähes 50 miljoonaa euroa. Matkailun työllistävä vaikutus alueella on merkittävä. Kati Knuuttila Valokuva: Päivikki Palosaaren arkisto 9

10 Suorat lennot Helsingistä Muista! LAPSIALENNUS -50 % Myönnämme aikuisen kanssa matkustaville lapsille (2 11 v) 50 % lapsialennuksen, ja se koskee myös kaikkein edullisimpia hintojamme. norrköping on lähellä monia jännittäviä kohteita. Maailman ensimmäinen villieläinpuiston köysirata on avattu Kolmårdenissa. Siellä koet ainutlaatuisen ja jännittävän seikkailun halki Safaripuiston ja näet leijonat, tiikerit, karhut ja sudet todella läheltä. Astrid Lindgrenin maailma äänestettiin viime vuonna Pohjoismaiden parhaaksi teemapuistoksi. Siellä voit tutustua Eemelin Vaahteramäkeen Peppi Pitkätossun Huvikumpuuun tai Ronja Ryövärintyttären ryövärien linnaan. Lisäksi kannattaa vierailla myös Tom Tits Experiment -tiedekeskuksessa ja Busfabriken -leikkimaassa. Norrköpingissä ei tekeminen lopu kesken! 11 x viikossa: NORRKÖPING alk. 49 / suunta Gdansk on yli 1000 vuotta vanha hansakaupunki, jossa riittää historiaa ja nähtävyyksiä. Tässä todella kauniissa kaupungissa löytyy tarjontaa niin perheille kuin aktiivilomalaisillekin. Rantalomailija arvostaa Puolan Rivieraksikin kutsuttuja Sopotin hiekkarantoja. Nautiskelijoille on tarjolla useita kylpylöitä, yöeläjille lukuisia klubeja ja yökerhoja. Shoppailija taas löytää ihan kaikkea, pikku putiikeista suuriin ostoskeskuksiin. Ja hintataso on todella edullinen! New York Times sijoitti Sopotin ja Gdanskin listalleen 41 Places to Go in Joka päivä: GDANSK alk. 89 / suunta kotimaassa Kemi/Tornio, Kokkola/Pietarsaari, Pori, Savonlinna, Seinäjoki, Varkaus. Toimitusmaksu 0. Hinta sis. kahvi/tee sekä voileipä, matkatavara 20 kg + käsimatkatavara 8 kg. Varaukset:

11 Tunti Angry Birdsien seurassa Vihaiset linnut pitävät matkalaiselle seuraa. Vedän sormenpäälläni ritsan kuminauhaa ja suunnittelen ammuksena toimivan Angry Bird -linnun lentorataa. Pitäisi osua sellaiseen puupalkkiin, joka romauttaa sopivasti koko rakennelman ja posauttaa possut ilmaan. Vain siten saa pisteitä ja pääsee seuraavalle tasolle. Päästän kuminauhalenkistä irti ja Angry Bird sinkoutuu veikeästi Huiiii-iiih! huutaen kohti possujen kotirakennelmaa. Lintu osuu yhteen ohuista palkeista ja katkaisee sen. Alla oleva possu poksahtaa rikki ja pistesaldoni karttuu. Samassa viereisetkin palkit alkavat huojua ja osa niistä sortuu haudaten alleen toisen vihreän possun: lisää pisteitä. Lintu poksahtaa lopuksi itsekin ilmaan ja katoaa. Loput kaksi possua röhkivät vahingoniloisesti: höh, höhhöh. En pääse vieläkään seuraavalle tasolle. On kulunut tunti. Helposti ja nopeasti. Mikä Angry Birdseissä oikein viehättää? Suomalaisten keksimä peli koukuttaa ihmisiä kautta maailman. Sitä pelaavat yhtä lailla keski-ikäiset liikemiehet kuin nuoretkin lentoasemilla, busseissa ja junissa. Itse huomaan saavani kumiritsalla tähtäämisestä melkein samaa iloa kuin sain lapsena jousipyssyllä ampumisesta. Venyvän kuminauhan ääni on aito, ja lisäviehätys piilee siinä, osuuko vai ei. Tärkeitä ovat myös lintujen ja possujen hauskat äänet. Psykologisesti ajatellen Angry Birds on kummallinen peli. Sen tarina on simppeli: siat ovat kaapanneet lintujen munat pesästä ja nyt vihaiset linnut hyökkäävät sikojen linnoitusta kohti asettuen itse ammuksiksi. Possut taas nauraa röhöttävät vahingoniloisesti aina kun linnut epäonnistuvat. Mikä tässä pelissä oikein naurattaa? Herää kysymys, onko Angry Birds pohjimmiltaan vertauskuvallinen esitys ihmisen olemuksen alkeellisesta puolesta? Siitä, jota ei oikein kehtaisi myöntää todeksi, mutta jonka voi kiteyttää vaikkapa lauseiksi oma etu paras etu tai kosto on suloinen. Ehkä Angry Birds saa meidät nauramaan itsellemme. Nina Pinjola K U I N E L O K U V I S S A Esittelemme lentoasemille sijoittuvia elokuvakohtauksia. Jackie Brown Siniseen univormuun pukeutunut nainen seisoo paikallaan, mutta seinän vaihtuvat kuviot kertovat, että hän kuitenkin etenee. Katsoja oivaltaa nopeasti, että ollaan lentoasemalla. Kun jalkoja kävelyväsymykseltä säästävä liukuhihna päättyy, nainen ohittaa turvatarkastuksen. Läpivalaistuissa käsimatkatavaroissa näkyy passeja ja aurinkolaseja. Lentoemäntä, nimeltään Jackie Brown, jatkaa korkokengissä matkaansa. Hän ohittaa lentomatkustajia: kaiken ikäisiä, värisiä ja näköisiä kulkijoita etenemässä omille lennoilleen tai saapumassa niiltä. Seinä vaihtuu ikkunoiksi, joista näkyy asematasolla rullaavia koneita. Tunnelma on rauhallinen, rento. Asiat sujuvat. Jackie Brown juoksee loppumatkan ja ehtii juuri parhaiksi oman lentoyhtiönsä portille lähtöselvitystä hoitamaan. Lentoyhtiö on meksikolainen. Katsoja ei vielä tiedä, että lentoemännällä on toinenkin ammatti: hän toimii huume- ja asekauppiaan kuriirina. Tiia Soininen Jackie Brown on Pam Grier elokuvassa Jackie Brown, Yhdysvaltalainen rikoselokuva, jonka alkukohtaus tapahtuu Los Angelesin kansainvälisellä lentoasemalla. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Quentin Tarantino, joka työskenteli ennen elokuvauraansa kalifornialaisessa videovuokraamossa viettäen päivät pitkät keskustelemassa asiakkaidensa kanssa elokuvista ja suosittelemassa, mikä leffa kannattaisi seuraavaksi katsoa. 11

12 PROfiili Teemu Melanen Marshaller Kiinnostuin marshallerin ammatista, koska tässä työssä pääsee kaikkein lähimmäksi kentällä olevia koneita. Ammattiin ei ole olemassa varsinaista koulutuslinjaa, vaan oppi saadaan työn ohessa. Työhön sopivat henkilöt valitaan haastattelun perusteella. Marshallerin täytyy olla kielitaitoinen sekä luonteeltaan ammattiin sopiva. Hätäilijälle tämä työ ei sovi. Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän marhalleria, jotka kaikki työskentelevät Helsinki-Vantaalla. Pienemmillä kentillä kunnossapidon henkilöstö hoitaa tarpeen vaatiessa marshallerin tehtävät. Itse aloitin työskentelyn Helsinki-Vantaalla vuonna 1997 lentokenttätaksin palveluksessa. Sen jälkeen olen työskennellyt esimerkiksi Finnair Cateringissa ja nyt viimeiset viisi vuotta olen tehnyt tätä unelmaduuniani. Lentokoneita kohtaan kiinnostukseni heräsi jo lapsena, sillä isäni oli töissä ilmavoimissa ja harrasti purjelentoa. Liikenteen sujuminen kunniakysymys Marshallerin työnkuva jakaantuu kolmeen osioon. Opastamme koneita oikeille paikoille, valvomme kentän liikennesääntöjen noudattamista ja teemme erilaisia sekalaisia töitä, kuten avustamme tarvittaessa handling-yhtiöiden virkailijoita matkustajasiltojen käytössä. Marshallerit ovat se porukka, jolta tullaan kysymään kaikenlaisia kenttää koskevia asioita. Se on luontevaa, sillä me liikumme kentällä kaiken aikaa ja siksi meillä on hyvä tuntuma siihen, mitä missäkin tapahtuu. Jos kysymys on sellainen, johon emme osaa suoralta kädeltä vastata, tiedämme ainakin keneltä kysyä. Ruuhka-aika Helsinki-Vantaalla osuu iltapäivän tunteihin, jolloin meitä todella tarvitaan. Käytännössä saapuvan koneen saattaminen oikealle paikalle kentällä tapahtuu siten, että lennonjohto ja asemataso kommunikoivat tiiviisti keskenään, ja me marshallerit seuraamme koneiden saapumista autoissamme kannettavan tietokoneen näytöltä sekä radiopuhelimitse. Läppärin ruudulle saapuva kone ilmestyy kun se on 250 mailin päässä Helsinki-Vantaalta. Jokaisen lentokoneen kohdalla näkyy sen rekisterinumero ja arvioitu saapumisaika. Me marshallerit olemme yhteydessä toisiimme radiopuhelinten kautta ja sovimme, kuka ottaa minkäkin koneen vastaan. Koneen laskeuduttua ja poistuttua kiitotieltä noudamme sen ja ohjaamme sen omalle paikalleen. Liikennesääntöjä valvotaan tarkasti Työskentelemme kolmessa vuorossa siten, että vuorokaudenajasta riippuen töissä on kerrallaan kolme marshalleria. Itse pidän vuorotyöstä. Kahta samanlaista päivää ei ole, vaikka toki tietyt rutiinit toistuvat päivästä toiseen. Työssä on paljon hienoja hetkiä, mutta aina välillä vastaan tulee ikävämpiäkin asioita. Sellaisia ovat esimerkiksi liikennesääntöjen noudattamatta jättämisestä annettavien huomautusten kirjoittaminen. Lentokentän liikenteessä on kova kuri, hitaampaa ajoneuvoa ei saa ohittaa ja nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Aina välillä nämä asiat saattavat unohtua, onhan kentällä paljon liikennettä ja ihmisiä työssään. Haasteita työhömme tuo sää. Talviaikaan lumi kasvattaa työmäärää, sillä kentän keltaiset viivat peittyvät ja lentokoneet tarvitsevat enemmän opastusta. Kesällä puolestaan sumu aiheuttaa lisää haasteita. Sumun sattuessa meidän täytyy erityisesti valvoa sitä, että kentän kaluston on oikeilla paikoillaan. Haasteista ja hetkittäisestä kiireestä huolimatta koen tekeväni hienoa ja arvokasta työtä. Teen nyt sitä mitä haluan tehdä isona. Kati Knuuttila Jyrki Komulainen 12 Marshallerit ovat lentoaseman moniosaajia, jotka lentokoneiden opastuksen lisäksi valvovat liikennesääntöjen noudattamista kentällä.

13 istockphoto Näin toimit turvatarkastuksessa 1. Turvatarkastus sujuu kitkatta, kun sekä ruumaan meneviin matkatavaroihin että koneen matkustamoon mukaan otettaviin käsimatkatavaroihin on pakattu vain niihin sallittavia esineitä. Tutustu pakkausohjeisiin etukäteen sivustolla 2. Siirrä ennen turvatarkastukseen menoa mahdolliset irtotavarat, kuten avaimet, kolikot, lompakot ja matkapuhelimet päällystakin taskuihin tai käsimatkatavaroihin. Pienet, enintään 100 millilitran kokoiset, nestepakkaukset esitetään turvatarkastuksessa suljettuna läpinäkyvään, korkeintaan litranvetoiseen muovipussiin. Pusseja löytyy vielä ennen turvatarkastusta sijaitsevasta pakkauspisteestä. 3. Turvatarkastukseen saavuttaessa esitä boarding pass eli tarkastuskortti tai matkalippu. Poista kannettava tietokone kantolaukusta ennen läpivalaisua. 4. Jos sinulla on sydämentahdistin ilmoita siitä turvatarkastushenkilökunnalle. Muussa tapauksessa kävele metallinpaljastinportin läpi. Jos portti hälyttää, tarkastaja suorittaa sinulle käsin erillisen tarkastuksen. Lisäksi tietty määrä satunnaisesti valittuja matkustajia tarkastetaan käsin, vaikka portti ei hälyttäisikään. 5. Ota käsimatkatavarasi mukaan läpivalaisuhihnalta. Käsimatkatavara tarkastetaan pääsääntöisesti läpivalaisemalla, osa tarkastetaan lisäksi käsin. Turvatarkastus pyritään aina tekemään mahdollisimman ripeästi lentomatkustajien turvallisuudesta tinkimättä. 6. Turvatarkastuksen jälkeen siirry turvalinjalla eteenpäin tai sivummalle turvatarkastuslinjasta pakkaamaan tavarasi ja pukemaan vyö ja takki takaisin päälle. Aleksi Kolehmainen Käsidesi matkustamossa? t i e s i t k ö? Käsidesin voi kuljettaa käsimatkatavaroissa, mikäli se ei ylitä 100 millilitraa, eikä sen etanolipitoisuus ylitä 70 tilavuusprosenttia. Käsidesi täytyy muiden nesteiden tavoin laittaa litran kokoiseen, uudelleen suljettavaan läpinäkyvään pussiin turvatarkastuksen ajaksi. Matkustajalla voi olla mukanaan maksimissaan yksi tällainen nestepussi. Myöskään ruumassa ei saa kuljettaa yli 70 tilavuusprosenttisia alkoholeja tai muita tuotteita. Marjojen kuljetus käsimatkatavarana? Marjat ja hillot luetaan nesteeksi. Jos marjoja tai hilloja kuljettaa käsimatkatavarana, ne on pakattava enimmillään 100 millilitran purkkeihin, jotka mahtuvat 1 litran kokoiseen läpinäkyvään, uudelleensuljettavaan pussiin. Kotimaanlennoilla matkustavien ostokset Helsinki-Vantaalla? Kotimaanlennoilla matkustavat voivat tehdä Helsinki-Vantaan lentoasemalla edullisia ostoksia kaikista porttialueen kaupoista paitsi alkoholia myyvistä myymälöistä (Finnair Shop- ja Helsinki Airport Duty Free). Kosmetiikkaa ja tuoksuja on kotimaanmatkustajille myynnissä portin 20 ja luona (Airport Shop). Ahvenanmaalle matkustavat voivat ostaa alkoholia ja savukkeita verottomina. Lähtevät ja saapuvat lennot? Lentomatkalle lähtijät, saattajat ja vastaanottajat: reaaliaikaisia lentotietoja voi seurata Finavian nettisivuilta 20 tuntia eteenpäin ja 24 tuntia taaksepäin. 13

14 14

15 Teksti: Kati Knuuttila Kuvat: Matti Rajala Purjehtija Silja Lehtinen lentää vuodessa tuhansia kilometrejä päästäkseen harjoittelemaan. Menestyksen avain ei kuitenkaan ole mannerten, vaan itsensä ylittäminen. Tavoite, tavoite ja vielä kerran tavoite. Huhtikuussa 2011 Suomen mitalitoiveet vuoden 2012 Lontoon olympialaisissa saivat lisäpontta kun kippari Silja Lehtinen johti tiiminsä kolmannelle sijalle mach race -luokassa Kanarian saarien Palmalla järjestetyssä maailmancup-kilpailussa. Sijoitus tuntui aivan mahtavalta, Silja Lehtinen kertoo toukokuussa Vierumäen urheiluopistolla. Se todisti meille, että olympiakisatavoitteemme, mitalisijoitus, on täysin realistinen. Toukokuussa Silja Lehtisen viikot täyttyvät harjoittelusta sekä kisamatkoista. Olympiakisojen lähestyessä matkapäiviä tulee vuoden kuluessa noin 200. Suomen vedet ovat auki vain kesäkaudella, joten suomalaisten purjehtijoiden on suunnattava maailmalle harjoittelemaan. Lentokilometrejä kertyy vuoden mittaan valtavasti. Lentäminen on välttämätöntä, sillä purjehtien matka ulkomaankohteisiin kestäisi aivan liian kauan, Lehtinen naurahtaa. Matkalaukkuelämään sopeutuessa apuna toimivat toistuvat rutiinit. 15

16 16 Rutiinien olemassaolo on minulle äärettömän tärkeä asia. Ne helpottavat arjen pyöritystä ja auttavat myös keskittymään kisasuoritukseen. Tiimi onkin kehittänyt toimivat rutiinit niin kisareissuille kuin vesillä ja maalla oleskeluun. He sopivat esimerkiksi etukäteen, kenellä on milloinkin aamiais-, lounas- tai illallisvuoro eli kuka huolehtii ruuanlaitosta. Lehtinen haluaisi vahvistaa elämänsä rutiineja vielä entisestään, mutta matkapäivät rajoittavat suunnittelua ja tekevät viikoista rikkonaisia. On vain opittava elämään epätäydellisyyden kanssa, Lehtinen toteaa. Tavallaan viihdeammatissa. Aikanaan Silja Lehtinen aloitti purjehduksen harrastuksena. Kiinnostus lajiin tuli verenperintönä, sillä purjehdus on ollut Lehtisten suvun harrastus vuosikymmenten ajan. Siljan kohdalla rakas harrastus muuttui vähitellen elämäntavaksi, ja opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ovatkin nyt jäissä. Niiden pariin hän aikoo palata vasta olympiahuuman laannuttua. Nyt kun olympialaisiin on aikaa vuosi, tiimi keskittyy kiinnostuksen ja motivaation säilyttämiseen. Siihen että voitonnälkä säilyy h-hetkeen saakka. Tavoitteet päätetään yhteistuumin, ja niitä päivitetään ja analysoidaan jatkuvasti. Oman haasteensa tuo se, että tavoitteet täytyy myös kertoa medialle. Meidän on pystyttävä kertomaan ymmärrettävästi koko kansalle, mihin pyrimme. Silloin tulee puhuttua vain tulostavoitteista, vaikka tärkeämpää olisi keskittyä itse urheilusuoritukseen liittyviin tavoitteisiin. Se on vähän ristiriitaista, tässä suhteessa olemme tavallaan kuin viihdeammatissa, Lehtinen pohtii. Siljan suosikkisatamat: Sydney: Sydney on ollut ehdoton suosikkini jo pitkään. Kaupungin rakennukset on yhdistetty hienosti merenlahteen, on todella vihreää, kansainvälistä, dynaamista ja tietysti myös paljon purjehdusta. Gardajärvi: Gardajärvellä on aivan mielettömät maisemat. Itseäni kiehtovat italialaiset kapeat kadut, viiniköynnökset sekä vanhat talot. Gardalla myös tuulee kovaa, joten se on hyvä paikka kisata. Suomen saaristo: Suomen saaristo on ihan ehdoton kohde ja sen maisema sekä saaret ainutlaatuiset. Suomen kesä on aina yhtä mahtavaa aikaa. Venekuntansa kipparina Lehtisellä on vastuu tiiminsä toiminnasta. Veneessä vallitsee tarkka työnjako, eikä toisten tonteille astuta. Tässäkin tapauksessa poikkeus vahvistaa säännön, sillä kipparin roolissa Silja Lehtisellä on oikeus kommentoida tiimiläisten suorituksia. Muut sen sijaan eivät puutu kipparin tekemisiin, vaan pyrkivät omalta osaltaan edesauttamaan voiton saavuttamista. Tällainen veneen sisäinen hierarkia johtuu siitä, että minä tunnen kaiken aikaa peräsimessä sen, miten purjeet toimivat. Tästä syystä kipparille on annettu oikeus arvioida sanallisesti tiimiläisten työtä veneessä, Lehtinen selventää. Jatkuvaa harjoitusta. Silja Lehtisen tiimin harjoittelupaikka sijaitsee Helsingin Merisatamassa, missä on tiimin sponsorina toimivan Audin mach race -center. Sieltä löytyvät harjoitteluun ja kilpailuihin tarvittavat veneet, jotka mach race -luokassa tulevat kilpailuihin aina kilpailujärjestäjän kautta. Meillä on ollut todella hyvä tuuri harjoittelupaikan ja -välineistön suhteen. Koska käytössämme on useita veneitä, voimme kutsua kilpakumppaneitamme harjoittelemaan kanssamme Suomeen. Lehtisen mukaan tämäkin on yksi osatekijä, joka tuo lajin parissa työskenteleville matkapäiviä: treenausvastusta on saatava, ja jos kaverit eivät tule Suomeen, on matkustettava heidän luokseen. Purjehduksen lisäksi Silja Lehtisen harjoitteluohjelmaan kuuluu runsaasti fyysistä treeniä. Harjoittelu on monipuolista. Teen paljon perusaerobisia juttuja, kuten uintia, lenkkeilyä ja pyöräilyä sekä punttisalia ja pilatesta. Reissussa ollessa tulee käytyä enemmän lenkillä, sillä se on vieraissa olosuhteissa kai-

17 kista lajeista luontevin harjoittelumuoto. Lehtinen kertoo, että tiimillä on myös yhteisiä harjoituksia, jos aikataulut osuvat sopivasti yhteen. Etenkin ulkomailla ollessa jokainen lähtee kuitenkin mieluummin lenkille eri suuntiin. Tiimin yhdessäolo on matkoilla niin tiivistä, että välillä on mukavaa olla yksin. Hektisellä elämällä on myös väistämättä varjopuolensa. Perheen ja ystävien tapaamiseen ei jää paljon aikaa. Välillä käy niin, että kun kiireessä matkojen ja harjoittelun välissä yrittää löytää aikaa muille ihmisille, unohtaa kokonaan itsensä. Olisi maltettava jättää rakoa, jotta voi ottaa myös omaa aikaa. Nöyryys näyttää suunnan. Urheilijan on osattava keskittyä omaan suoritukseensa kaikissa olosuhteissa. Keskittymisen pohjana on rutiinien noudattaminen. Samat valmistelut toistetaan aina ennen jokaista kisaa. Lehtinen kertoo myös oivaltaneensa, että on tärkeää tiedostaa olotila, jossa on itse parhaimmillaan, sekä se, miten tämän olotilan voi aktiivisesti rakentaa. On vaikea saada jok ikinen kerta itsestään irti kärkisuoritusta. Omaa huippusuoritusta pitäisi myös pystyä toistamaan ja parantamaan, sillä muutenhan käteen jää aina sama tulos, joka muuttuukin ajan myötä keskinkertaiseksi, Lehtinen pohtii. Huippupurjehtija uskoo, että vain niistä urheilijoista tulee menestyjiä, joilla on kunnianhimoa sekä halua ja tarvetta kehittyä jatkuvasti. Tärkeää on myös nöyryys. Vain olemalla riittävän nöyrä, voi tiedostaa missä oikeasti on, ja päästä siitä sitten eteenpäin. Tavoitteiden ollessa korkealla motivaation ja voitonnälän on säilyttävä kaiken aikaa, mutta voitto ei ole silti se merkittävin asia. Kysymys ei ole pelkästään tavoitteeseen pääsemisestä tai siitä, että on mukavaa jakaa onnistumisen hetket tiimin kanssa. Purjehduksessa parasta on merellä urheilu yhdessä rakkaiden tiimikavereiden kanssa, Lehtinen tiivistää. Jo urheilusuorituksesta syntyvä hyvä olo sinänsä motivoi minua jatkamaan. Silja Lehtinen Syntynyt: Ammatti: Purjehtija, lääketieteen opiskelija Helsingin yliopisto. Purjehdusuran alku: Kilpaileminen alkoi Tuusulanjärvellä 8-vuotiaana vuonna Seura: NJK, Nylands Jaktklubben, Helsinki. Urheilusuorituksesta syntyvä hyvä olo motivoi jo sinänsä jatkamaan. 17

18 Neljä yleisintä harhaamme ilosta ja sen tavoittelusta. Teksti: Nina Pinjola Kuvitus: Janne Harju - Pidämme usein iloa ja onnellisuutta itsestään selvinä käsitteinä. Ilo onkin yksi perustunteistamme. Sitä tuntevat kaikki ihmiset ympäri maailman, sanoo 30 vuoden ajan terapeuttina ja henkisenä valmentaja työskennellyt Saija Hannula. Voisi kuitenkin kysyä, miksi tuskaa, surua, turhautumista ja ilottomuutta on niin paljon, jos kerran tiedämme, mitä ilo on, ja miten löydämme sen elämäämme? Tunnemme usein iloa ja tyytyväisyyttä, onneakin, kun omat tarpeemme tai etumme ovat tulleet tyydytetyiksi. Kun olemme onnistuneet tai saaneet kunniaa, arvostusta tai jotain materiaa vaikeuksien ja ponnistelujen kautta. Onko tuollainen ilo vain ohimenevä tunne vai todellista iloa? Hannula kysyy. Käy ilmi, että ilo sekoitetaan yleensä ilon tunteeseen. Ihmiset samaistuvat persoonassaan oleviin tunteisiin, jotka alkavat ohja- 18

19 19

20 20 ta käyttäytymistä tiedostamatta. Voimakkaat tunteet tai toisaalta tunteettomuus kuljettavat ihmistä haluamaansa suuntaan ilman, että tunteiden kokija voi sille mitään. Näin on ilonkin suhteen aina silloin, kun meitä ohjaavat oma tarve ja etu. Ne harhauttavat meidät tavoittelemaan jatkuvasti elämyksiä, nautintoja, mielihyvää, jotain mukavaa, kivaa ja hauskaa, jotta omat tarpeemme täyttyisivät ulkoisten tekijöiden tuoman tyydytyksen kautta. Syntyy ilon tunnetta, euforiaa ja sentimentaalisuutta, muttei todellista iloa. Ilo sekoitetaan myös näennäispositiivisuuteen. Mielikuvissamme siitä, millainen meidän tulisi olla, pidämme tavoiteltavana positiivisuutta. Yrittäessämme sitten täyttää itse itsellemme asettamamme odotukset ja vaatimukset, kiellämme pintaan pyrkivät, kohtaamattomat tunteet. Ilo muuttuu pakotetuksi tai suoritetuksi tunteeksi: näennäispositiivisuudeksi. Todellinen ilo on silti aina olemassa. Se ei ole tunne, joka vaihtelee tyyliin tuntuu siltä, tuntuu tältä. Ilo, rakkaus ja onnellisuus ovat kestävä sydämen tila, joka ei muutu. Tätä tilaa ei saavuteta ulkoisten tekijöiden kautta, vaan se löydetään itsestä. 1. Vaikeuksien keskellä ei voi olla iloinen On helppoa olla iloinen silloin, kun elämän perusasiat ovat kunnossa. Näitä perusasioita ovat esimerkiksi ihmissuhteet, hyvä terveys, antoisa työ ja kunnossa olevat raha-asiat sekä se, että ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa omia toiveitaan ja unelmiaan. Monesti elämässä on kuitenkin tilanteita, joissa päivittäiset ahdistukset ja pelot peittävät alleen kaiken hyvän. Hukumme kiireeseen, suorittamiseen ja huoliin. Mistä silloin voi löytää iloa? Ensimmäinen askel on pysähtyä tunnistamaan, kohtaamaan ja käsittelemään ahdistusta aiheuttavat asiat. On tärkeää käydä läpi niihin liittyviä tunteita, ja sitä, mitkä ulkoiset ja opitut tekijät vaikuttavat meihin ja siihen, miten reagoimme. Suhtautumisemme asioita, esineitä, ihmisiä ja tapahtumia kohtaan tulevat meille pääosin kasvatuksesta, koulutuksesta, kulttuurista ja kokemuksistamme. Lapsuus ja menneisyys aiheuttavat eräänlaisen perusvireen persoonaamme ja luonteeseemme. Tämä perusvire voi ohjata koko elämämme ajan käyttäytymistämme ja vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme näkemäämme ja kokemaamme. Hannula sanoo, että ihmisen tulisi olla valmis jatkuvasti tarkastelemaan itseään rehellisesti sekä muuttamaan kärsimystä luovia, vääriä toiminta- ja käyttäytymismalleja, reagointitapoja, asenteita ja arvoja. Terapeutti vakuuttaa, että näin toimien ihminen voi muuttaa elämäänsä paremmaksi ja onnellisemmaksi. Silloin on mahdollista olla sisäisesti iloinen ulkoisesti vaikeassakin tilanteessa. Mutta mikä meidät pysäyttäisi kiireisen ja huolten täyttämän elämämme keskellä? Kärsimys ei ole milloinkaan itsetarkoitus, mutta kärsimyksellä voi olla tarkoitus, Hannula sanoo. Hän korostaa, että surua tai kärsimystä ei saa vähätellä tai aliarvioida, mutta näkee kärsimyksessä myös mahdollisuuden: Vastoinkäymiset tai negatiiviset tunteet voivat pysäyttää pohtimaan, miksi tuntuu niin pahalta. Kärsimys pakottaa meidät kyseenalaistamaan omia toimintatapojamme ja suhtautumistamme. Tällä tavoin kärsimys voi antaa sysäyksen kohti parempaa. Terapeutti kertoo, että monet ihmiset myöntävät oikean asenteen edesauttavan onnellisuutta, mutta eivät suostu näkemään, että sama toimii myös toisinpäin: monet väärät asenteet ylläpitävät tuskaa ja epätoivoa. Opitut käyttäytymismallit, asenteet ja arvostukset vammauttavat ja estävät näkemästä todellisuutta. Aiheutamme itse itsellemme paljon kärsimystä. Tie iloon aukeaa, kun opimme kohtaamaan kärsimyksen oikealla tavalla. Vaihtoehtoa ei ole. Kukaan meistä ei voi välttää kärsimystä, joten olisi hyvä pohtia, mitä se voi opettaa, ja miten siihen tulisi suhtautua. Kärsimyksen kohtaaminen on haastavaa. Joudumme tunnistamaan omaa raadollisuuttamme ja itsekkyyttämme. Moni ei halua nähdä sitä. Silloin myös ilo jää vain lyhyiksi, ohikiitäviksi hetkiksi, jotka ovat riippuvaisia ulkoisista asioista ja tapahtumista. Ihminen on kuin sätkynukke, jonka naruja ulkoiset tapahtumat vetelevät. Jos aviopuoliso sanoo aamulla pahasti, päivä menee pilalle. Jos ei pääse haluamaansa työpaikkaan, koko elämä on pilalla. Hannula sanoo, että mitä paremmin ihminen on läpikäynyt kärsimyksensä ja vapautunut niistä, sitä enemmän myös ilo syvenee. Käsitelty kärsimys voi muuttua voimavaraksi esimerkiksi syvempään ymmärrykseen ja myötäelämiseen. 3. Itsensä toteuttaminen tuo pysyvää ja aitoa iloa Monesti neuvotaan, että iloa saa hankittua tekemällä iloa tuottavia asioita: harrastamalla, matkustelemalla tai muuttamalla maalle. Mitä Hannula tuumii tällaisista neuvoista? Omien tarpeiden täyttyminen tuottaa meille hetkellistä mielihyvää ja ilon tunnetta, muttei mitään pysyvää. Jos ihminen todella ottaa vastuun omasta elämästään, hän ei pakene. Hän tutkii ja korjaa omia elämänarvojaan ja suhtautumistaan, eikä syytä olosuhteita tai muita ihmisiä. Ilo syntyy sen ymmärtämisestä, että voimme tehdä asioille

21 jotakin ottamalla vastuun omasta osuudestamme ja pyrkimällä toimimaan oikeiden arvojen mukaisesti. Hannula sanoo, että harhaudumme kuitenkin kerta toisensa jälkeen hakemaan iloa vääristä asioista ja väärällä tavalla, koska emme tunne muuta tapaa. Meillä ei ole ehkä lainkaan kokemusta todellisesta ilosta. Ilon tunteen tavoittelussamme pyrimme sitten tekemään kaikkea kivaa, kuten matkustelemaan, shoppailemaan tai harrastamaan. Saammekin näin tiettyä tyydytystä. Valitettavasti tämä mielihyvä ei vapauta meitä syvemmästä ilon ja onnen kaipuustamme, eikä anna pysyvää iloa. Kun mikään asia tai toinen ihminen ei voi tehdä meitä jatkuvasti onnelliseksi tai iloiseksi, aina tuntuu puuttuvan jotakin. Hannulan mielestä harrastamisessa ja matkustamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, kunhan ei täytä niillä elämäänsä ja joudu kierteeseen, jossa tarvitaan koko ajan ulkoisia tekijöitä pitämään yllä näennäisiloa. Todellinen ilo kun ei synny minkään ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Ilo on aina meissä läsnä oleva, vaikkemme saakaan siihen joka hetki yhteyttä. Aivan kuin aurinko paistaa todellisuudessa taivaalla silloinkin, kun pilvet estävät meitä näkemästä sitä. Todellinen ilo ilmenee, kun ilon esteet ovat poistuneet. Mitkä asiat tuovat iloa elämään? itsetuntemus vastuun ottaminen myötäeläminen viisaus nöyryys rakkaus oikeudenmukaisuus 4. Kärsimyksellä ja ilolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa Hannula puhuu väsymättä syvemmän itsetuntemuksen tärkeydestä. Sen, ja kestävien arvojen myötä ihminen vapautuu tunteisiin samaistumisesta ja kykenee kohtaamaan oman puutteellisuutensa. Silloin voi esimerkiksi nähdä, miten on oman armottomuuden tai kiltteytensä kautta aiheuttanut itselleen kärsimystä tai miten on loukannut toista itsekeskeisyydellään. Nöyryys, joka tällaisessa itsensä rehellisessä näkemisessä syntyy, aikaansaa myös kyvyn kokea iloa anteeksiantamisesta ja anteeksi pyytämisestä. Iloa syntyy, kun uskaltaa rehellisesti katsoa itseään ja nähdä itsensä sellaisena kuin on. Elämän suuri kysymys onkin, suostummeko katsomaan oman persoonallisuutemme piirteitä vai jäämmekö etsimään vain totuttuja elämyksiä, viihdettä, mielihyvää, hauskaa ja näennäistä positiivisuutta? Haluammeko vapautua toisten syyttelystä, katkeruuden tunteesta, vaatimuksista ja itsensä syyllistämisestä? Lisääntyneen itsetuntemuksen kautta ihminen oppii myös kohtaamaan toisen ihmisen ilman pelaamista, esittämistä ja mielikuvien luomista. Vasta kun oma tarve ja etu eivät hallitse, voimme aidosti myötäelää ja nähdä miltä toisesta tuntuu. Ja kun jaamme, me myös saamme. Kyse on silloin aivan eri asiasta kuin opitussa myötätunnossa, joka ei sisällä rakkautta, vaan toimii niin kuin hyvän ihmisen kuuluu. Kun itsekkäät pyrkimykset väistyvät, tilalle tulee valoisa asenne. Elämä saa merkitystä ja tarkoitusta. Todellinen ilo ilmenee, kun ihminen ei hae vain omaa etuaan. Ensin on kuitenkin opittava huolehtimaan, rakastamaan ja arvostamaan itseään. Vasta sitten, kun ei ole koko ajan sellainen tunne, että jotakin puuttuu, voi rakastaa muita ihmisiä aidosti ja pyyteettömästi. Hannulan mielestä todellisessa ilossa on aina rakkautta, ja rakkaudessa iloa. Ne ovat siis pohjimmiltaan yhtä. Todellinen ilo on tyyntä, eikä sitä voi horjuttaa. Se on paljon syvempää kuin hetkellinen ilon tunteen tunteminen. Iloinen ihminen on tasapainossa. Hän toteuttaa oikeita arvoja teoissaan jokapäiväisessä elämässään. Hän ei etsi palkintoa, vaan hänelle riittää oikein toimiminen. Hänen sydämensä tila ei muutu ulkoisten tekijöiden muuttuessa. Tällainen ihminen jakaa vaistomaisesti myös muille rakkautta ja iloa. 21

22 OMAN TIEN Näyttelijä Ville Virtanen inhoaa käskyttäjiä, kirjoittaa hevosaiheista romaania ja uskoo löytäneensä elämän tarkoituksen. Teksti: Sari Lapinleimu Kuvat: Marja Helander Kahdeksanvuotias Ville Virtanen on tottunut paistattelemaan julkkisisän valokeilassa. Isän peesissä saa hyvää palvelua baarissa ja pääsee ilmaiseksi urheilukilpailuihin. Silti häntä on alkanut kaivella oivallus siitä, että useimpien aikuisten hymyt on tarkoitettu isälle, eivätkä ventovieraat tai puolitutut ole pätkän vertaa kiinnostuneita honkkelin pojan mietteistä. Elämä mullistuu, kun helsinkiläispoika vierailee Forssassa asuvan tätinsä luona ja käy katselemassa hevosia Ypäjän hevosopiston talleilla. Yhtenä päivänä, ruokintakäytävällä seistessäni, yksi tammatallin hevosista huomasi minut. Sain houkuteltua sen siihen viereen ja kiivettyä selkään. Tamma kuskasi minua kierroksen muiden karsinassa olevien hevosten seassa ja toi minut sitten takaisin. Silloin tajusin konkreettisesti, että tuo luontokappale ymmärtää minua ja minä sitä. Ja että olin kerrankin tullut huomatuksi omana itsenäni, Virtanen muistelee 42 vuotta myöhemmin. Intohimo hevosiin syttyi saman tien. Kahteenkymmeneen ikävuoteen mennessä Virtasesta oli kehkeytynyt yksi maan lupaavimmista esteratsastajista ja harrastuksesta täysipäiväinen ammatti. 22