Tehokkuus ja kilpailukyky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehokkuus ja kilpailukyky"

Transkriptio

1 Tehokkuus ja kilpailukyky Teollisuuden trendit Pohjoismaissa 2009 TEHOSTETAAN TEOLLISUUTTA YHDESSÄ

2 Tehokkuus ja kilpailukyky Tehokkuus ja kilpailukyky Teollisuuden trendit Pohjoismaissa 2009

3 Pohjoismaat panostavat tehokkuuteen kriiseissä Pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen Pohjoismaisen teollisuuden haasteet Näkökulmia tehokkuuteen ja tuottavuuteen Tehostaminen ja fokusointi kriisiaikana Osaaminen, tehokkuus ja kokonaisratkaisut

4 Tehokkuus ja kilpailukyky

5 Kansainvälisen kilpailun kasvu lisää teollisuuden tehokkuusvaatimuksia. Pohjoismaiden teollisuuden päättäjistä yhä useamman ymmärtäessä, miten tärkeää on tehostaa tuotantoa joka tasolla, Suomi, Ruotsi ja Norja säilyttävät aseman suurten teollisuusmaiden joukossa.

6 Tehokkuus ja kilpailukyky Pohjoismaat panostavat tehokkuuteen kriiseissä. Teollisuuden historia on sopeutumisen, muutoksen ja kehityksen historiaa. Ajan mittaan on opittu, että huippuvuosia seuraavat kriisit ja laskusuhdanteet. Pohjoismaiden teollisuudelle vaikeat ajat ovat kuitenkin olleet hedelmällisintä oppimisen aikaa. Kustannuksia leikataan yrityksissä kautta linjan, ja teollisuudessa säästöjä syntyy ennen muuta toimintaa tehostamalla. Tämä ilmiö nousee esiin myös teettämässämme tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin, koska meitä kiinnostaa aidosti se, miten Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuudella menee. Haluamme olla selvillä pohjoismaisten teollisuuspäättäjien näkemyksistä voidaksemme kehittää yhdessä huomisen MRO-ratkaisuja. Näemme pohjoismaisen teollisuuden tulevaisuuden valoisana ja haluamme auttaa teollisuusyrityksiä parantamaan kannattavuuttaan pienentämällä MRO-toiminnan eli kunnossapito-, korjaus- ja käyttöprosessien kokonaiskustannuksia. Se antaa kaivattua etumatkaa, kun tilauskanta lähtee taas kasvuun. Kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneesta ilmoitti ostokäyttäytymisensä muuttuneen taantuman myötä. Kuluja leikattaessa moni yritys tarkistaa toimintaansa laajemminkin kuin ainoastaan sisäisten prosessien osalta. On myös tärkeää uskaltaa rationalisoida toimittajaporrasta ja muuttaa ostostrategioita. Näin voidaan pienentää kaluston ja tarvikkeiden kokonaiskustannuksia (Total Cost of Ownership), mikä vaikuttaa tulokseen myönteisesti myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että suuret ja keskisuuret yritykset muuttavat ostokäyttäytymistään enemmän kuin pienet. Syynä voi olla suurten yritysten tehottomampi toiminta noususuhdanteen aikana tai toisaalta parempi joustavuus, mutta joka tapauksessa hankinnoissa liikkuvat suuret rahavirrat. On epäselvää, kuka hankinnoista vastaa. Tutkimus antaa kuvan epäselvästä vastuunjaosta yrityksissä ja päätäntävastuu jakautuu useille tasoille. Sama koskee välittömän ja välillisen materiaalin hankintaa. Päätäntävallan ja vastuun jakaminen voi olla hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä kautta linjan, mutta siitä saattaa myös tulla joustavuuden ja muutoksen este. Epäselvä vastuunjako rajoittaa sisäistä toimintaa ja muutosprosesseja. Pohjoismaiden talouskasvu ja hyvinvointi ovat nykyisin paljolti riippuvaisia teollisuuden menestyksestä. Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen asettaa entistä tiukemmat tehokkuusvaatimukset arvoketjun joka portaaseen. Pitkä yhteistyömme teollisuuden kanssa Pohjoismaissa auttaa meitä ymmärtämään, miten yritys voi tehostaa toimintaansa. Haluamme tarjota kokemuksemme ja tämän katsauksen annin muidenkin yritysten käyttöön, jotta ne voisivat säilyttää kilpailukykynsä taantuman aikana. Johan Falk, toimitusjohtaja, TOOLS 6 Pohjoismaat panostavat tehokkuuteen kriiseissä.

7 Pohjoismaiden nykyinen talouskasvu ja hyvinvointi ovat paljolti riippuvaisia teollisuuden menestyksestä. Johan Falk, toimitusjohtaja, TOOLS

8 Tehokkuus ja kilpailukyky Pohjoismainen teollisuus näkee tulevaisuuden valoisana. Peräti 79 prosenttia tutkimukseen osallistuneista päättäjistä suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen Pohjoismainen teollisuus näkee tulevaisuuden valoisana; peräti 79 prosenttia tutkimukseen osallistuneista päättäjistä on luottavaisella mielellä tulevaisuuden suhteen. Kaikkein positiivisimpia ovat ruotsalaiset: 18 prosenttia vastanneista sanoi näkevänsä tulevaisuuden erittäin hyvänä, eikä kukaan ruotsalaisvastaajista nähnyt sitä erittäin huonona. Suomalaiset erottuvat joukosta hieman muita synkemmällä asenteellaan. Suomalaisvastaajista 27 prosenttia ilmoitti näkevänsä tulevaisuuden melko huonona tai erittäin huonona, kun kaikkien maiden keskiarvo oli 19 prosenttia. Kiinnostavaa on myös, miksi niin moni vastaaja valitsi maltillisemman vastausvaihtoehdon melko huonona tai melko hyvänä. Tämä voi johtua siitä, että tulevaisuus tuntuu vaikeasti ennustettavalta tai se voi myös olla merkki varovaisesta pohjoismaisesta mielenlaadusta valitsemme harvoin vastausvaihtoehtojen ääripäitä. Tuoreimman Ruotsin taloutta koskevan ennusteen, Ruotsin valtiovarainministeriön tekemän ns. pitkäaikaisselvityksen mukaan teollisuuden kasvu tulee olemaan hyvällä tasolla seuraavien vuoden ajan. Työllisyys sen sijaan jatkanee laskuaan, sillä suurin osa talouskasvusta johtuu rationalisoinnista ja tuotannon automatisoinnista, ei lisääntyneistä työtunneista. Teollisuuden toiminnan tehostaminen vapauttaa voimavaroja palvelusektorin käyttöön. Samalla kansainvälisen kilpailun kasvu lisää teollisuuden tehokkuusvaatimuksia. Pohjoismaiden teollisuuden päättäjistä yhä useamman ymmärtäessä, miten tärkeää on tehostaa tuotantoa joka tasolla, Suomi, Ruotsi ja Norja säilyttävät aseman suurten teollisuusmaiden joukossa. 8 Pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen

9 pohjoismaisen teollisuuden usko tulevaisuuteen Näkee tulevaisuuden melko hyvänä tai erittäin hyvänä Melko hyvänä erittäin hyvänä suomi 70% 1% Norja 72% 12% Ruotsi 64% 18% MiTkä kilpailuedut RaTkaisevaT pohjoismaisen TeollisuuDeN MeNesTykseN Näkee tulevaisuuden melko hyvänä tai erittäin hyvänä 100 suuri tai erittäin suuri kilpailuetu suuri tai erittäin suuri kilpailuetu suuri tai erittäin suuri kilpailuetu % Tuotannon tehokkuus Pohjoismaisten asiakkaiden läheisyys Tutkimuksen ja tuotekehityksen läheisyys % inhimillisen pääoman laatu Tuotannon tehokkuus Tuotannon joustavuus % inhimillisen pääoman laatu Pohjoismaisten asiakkaiden läheisyys Tuotannon tehokkuus POhjOiSmaiSeN TeOLLiSuudeN usko TuLevaiSuuTeeN 9

10 Tehokkuus ja kilpailukyky LASKUSUHDANNE JA POHJOISMAINEN KILPAILUKYKY SUURIMMAT HUOLENAIHEET Kansainvälinen kilpailutilanne on muuttunut merkittävästi, ja pohjoismainen teollisuus on haasteiden edessä. Nykypäivän hyvinvointi ja vauraus on saavutettu suurelta osin lukuisien yrittäjien ja teollisuustyöntekijöiden kovalla työllä. Pohjoismaissa, niin maittain kuin alueena, on OECDmaiden keskiarvoa korkeampi elintaso. Kansainvälinen kilpailutilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi poliittisten uudistusten ja teknisen kehityksen seurauksena. Kilpailevat maat kurovat kiinni Pohjoismaiden etumatkaa, joten kilpailukyvyn säilyttäminen maailmanmarkkinoilla asettaa haasteita. Kilpailukyky ja kysynnän lasku ovat suurimmat huolenaiheet. Maailmanlaajuisesta taantumasta johtuva kysynnän lasku koettelee tällä hetkellä pohjoismaista teollisuutta. Pahimmin kärsivät perusteollisuus ja sen myötä perinteiset tehdaspaikkakunnat etenkin Suomessa ja Ruotsissa. Usein kyse on nykyaikaisista, mutta raskaista ja energiavaltaisista teollisuudenaloista. Pohjoismaiden etuna ovat pitkään olleet varsin runsaat luonnonvarat. Maantieteellinen sijainti taas aiheuttaa ongelmia, ja haasteita asettaa erityisesti omien markkinoiden ja lähialuemarkkinoiden koko. Vauraudestaan huolimatta Pohjoismaat ovat melko pieniä talousalueita ja sijaitsevat kaukana suurista ja nopeasti kasvavista maista. Myös väestötiheys asettaa haasteita, sillä Pohjoismaissa ei asuta yhtä tiiviisti kuin monessa muussa korkean tulotason maassa, ja suurkaupunkialueet ovat varsin pieniä maailman mittakaavassa. Suurimmaksi haasteeksi koetaan kilpailukyky muihin markkinoihin nähden. 66% pohjoismaista teollisuutta. Kilpailukyky ja kysynnän lasku ovat suurimmat huolenaiheet. Maailmanlaajuisesta taantumasta johtuva kysynnän lasku koettelee tällä hetkellä 10 POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET

11 muuttuvassa maailmantaloudessa sopeutuminen nousee yhä suurempaan arvoon. Saattaa vaikuttaa siltä, että sopeutuminen sotii yritysten erikoistumista vastaan, mutta useiden arvioiden mukaan nämä pyrkimykset ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Suuret yritykset keskittyvät yhä harvempiin ydinosaamisalueisiin, ulkoistavat toimintojaan ja muodostavat ryhmittymiä. Työvoimalla on entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia, ja sen alueellinen liikkuvuus lisääntyy. Lisäksi painopiste on siirtymässä tehokkuudesta ja osaamisesta maailmanluokan innovaatioiden tuottamiseen. Teollisuuden historia on sopeutumisen, muutoksen ja kehityksen historiaa. Pohjoismainen teollisuus on kokenut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. maailmanlaajuinen kilpailu on lisännyt painetta ja johtanut rakennemuutoksiin. Näiden mullistusten, uhkien ja mahdollisuuksien valossa on mielenkiintoista nähdä, mistä Pohjoismaiden teollisuuspäättäjät ovat huolissaan ja millaisena he näkevät alan tulevaisuuden. kysynnän lasku huolettaa teollisuutta Tutkimukseen osallistuneiden kolmen maan vertailussa suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia huolestuneempia kysynnän laskusta. myös menestymistä markkinoiden välisessä kilpailussa pidetään Suomessa suurempana haasteena kuin Ruotsissa ja Norjassa. Kiinnostavaa on myös, että norjalaiset ovat muita huolestuneempia pääoman saatavuudesta, kun taas ruotsalaisia huolestuttavat lait ja säädökset. Yritykset, joilla on suurin liikevaihto, ovat eniten huolissaan kysynnästä. pohjoismaisen TeollisuuDeN haasteet % Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden Tuotteiden kysyntä Lait ja säädökset Pääoman saatavuus Työvoiman saatavuus energian saatavuus melko suuri haaste Suuri haaste erittäin suuri haaste POhjOiSmaiSeN TeOLLiSuudeN haasteet 11

12 Tehokkuus ja kilpailukyky Mikroyritykset ovat muita enemmän huolissaan laeista ja säädöksistä. Ajankohtainen kysymys energian saatavuudesta näyttää jäävän taka-alalle. Omanarvontunto kriisiaikana Tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset ovat ylpeitä teollisuudestaan. Pohjoismainen teollisuus uskoo omiin kykyihinsä, mutta pelkää samalla kysynnän laskua ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Vaikka pohjoismainen teollisuus on tehokasta ja joustavaa, sen työvoima laadukasta ja tutkimus- ja tuotekehitys sijaitsee lähellä, on tuloksista aistittavissa pelko muiden jalkoihin jäämisestä, mitä on syytä pohtia. Eri maiden päättäjien vastauksissa voidaan nähdä suuriakin kilpailuetuihin liittyviä näkemyseroja; syy tähän tulokseen lienee se, että eri maissa on erityyppistä perusteollisuutta. Kansainvälinen kilpailu on lisännyt painetta ja johtanut rakennemuutoksiin. POHJOISMAIDEN HUOLENAIHEET 3 suurinta maittain Niiden vastaajien osuus, jotka pitävät kyseistä haastetta suurena tai erittäin suurena pohjoismaiselle teollisuudelle N % Suuri tai erittäin suuri haaste 26 Pääoman saatavuus Tuotteiden kysyntä Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden Suuri tai erittäin suuri haaste Tehokkuus, joustavuus, työvoiman laatu ja T&K:n läheisyys antavat Pohjoismaille kilpailuetua % 27 Lait ja säädökset Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden Tuotteiden kysyntä F Suuri tai erittäin suuri haaste % Pääoman saatavuus Tuotteiden kysyntä Kilpailukyky muihin markkinoihin nähden 12 POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET

13 kolme maata kolme näkemystä suomi erottuu pohjolassa maana, jossa valtio on hyvin vahvasti edistänyt teollisuutta tukevaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tämä voi olla syy siihen, miksi suomalaiset teollisuuspäättäjät pitävät tutkimus- ja tuotekehitystyön läheisyyttä kilpailuetuna. kyselystä ilmenee myös, että suuret yritykset kokevat pieniä useammin tutkimuksen ja tuotekehityksen läheisyyden kilpailueduksi markkinoiden puristuksessa erityisesti sen tuomaa etua arvostetaan lääke- ja kemianteollisuudessa. Toisaalta moni on sitä mieltä, että T&k:n keskittyminen muutamiin suuryrityksiin on pohjoismaisen teollisuuden suurimpia ongelmia. haasteena on siis pienten ja keskisuurten yritysten saaminen tiiviimmin mukaan yhteiseen tietojenvaihtoon. TuTkiMus & TuoTekehiTys (T&k) MaiTTaiN Niiden vastaajien osuus, jotka pitävät tutkimus- ja tuotekehitystyön läheisyyttä suurena tai erittäin suurena kilpailuetuna suomi 52% Norja 27% Ruotsi 33% POhjOiSmaiSeN TeOLLiSuudeN haasteet 13

14 Tehokkuus ja kilpailukyky Valtaosa Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuuspäättäjistä on sitä mieltä, että pohjoismaisen teollisuuden tulee olla kotimaisessa omistuksessa ja hoidossa. 64% Anser att nordisk industri bör ägas och skötas inhemskt. 14 POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET

15 Pohjoismaat haluavat säilyttää pohjoismaisuuden Pääoman saatavuus on ratkaisevaa kehitysvauhdin ja innovoinnin kannalta tähän tosiasiaan teollisuus on saanut sopeutua teollistumisen alkuajoista asti. Ulkomaisilta sijoittajilta tulevaan pääomaan on yleensä suhtauduttu myönteisesti, kunhan se ei haukkaa liian suurta osuutta omistuksesta. Nykyisin pohjoismainen elinkeinoelämä on suurelta osin ulkomaalaisomistuksessa. Ulkomaiset sijoitukset muodostavat noin 50 prosenttia Pohjoismaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta, kun EU-maiden keskiarvo on viime vuosina ollut prosenttia. Teollisuuden huolehtiessa pääoman saatavuudesta on ulkomaalaisomistuksen vastustus kasvanut. Jos suuri osa elinkeinoelämästä on ulkomaalaisomistuksessa, voi ongelmia syntyä pitkällä aikavälillä. Erityistä huolta aiheuttaa yritysten tiettyjen avaintoimintojen, kuten tutkimus- ja tuotekehitystyön, siirtyminen pääkonttorin sijaintimaahan. Huoli mainitusta kehityksestä näkyy selvästi myös tutkimuksemme tuloksissa. Suurin osa Suomen, Ruotsin ja Norjan teollisuuspäättäjistä katsoo, että pohjoismaisen teollisuuden tulee olla kotimaisessa omistuksessa ja hoidossa. Varsinkin pienet yritykset liputtavat vahvasti kotimaisen omistuksen puolesta. Suomi erottuu maiden joukosta vähemmän protektionistisena myönteisemmällä suhtautumisellaan ulkomaiseen omistukseen. Globalisaatio on tehnyt jonkinasteisesta ulkomaalaisomistuksesta käyvän ja luontevan vaihtoehdon. On kuitenkin syytä muistaa, että yritykset, jotka pystyvät sekä tehostamaan toimintaansa että luomaan hyvän työyhteisön, varmistavat pohjoismaisen tuotantonsa säilymisen pitkällä aikavälillä. KANTA OMISTAJAPOHJAAN Omistajasuhteilla ei ole merkitystä 34% Ei mielipidettä 2% Pohjoismaisen teollisuuden tulee olla kotimaisessa omistuksessa ja hoidossa 64% POHJOISMAISEN TEOLLISUUDEN HAASTEET 15

16 Tehokkuus ja kilpailukyky NÄKÖKULMIA TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN ENERGIA JA TUOTTAVUUS Suomen ja Ruotsin teollisuus on poikkeuksellisen energiavaltaista. Energiavaltaisuus sinänsä ei ole tavoiteltava arvo; energiaa voidaan käyttää enemmän tai vähemmän tehokkaasti, ja todennäköisesti joidenkin maiden suuri energiankulutus johtuu pikemminkin tehottomuudesta kuin raaka-aineita jalostavan perusteollisuuden paljoudesta. Tämä ei kuitenkaan koske Suomea ja Ruotsia, missä tehokkaat ja menestyvät kaivos-, teräs-, metsä- ja kemianteollisuusyritykset kuluttavat suuren osan energiasta. Vuosien saatossa on rakennettu suuria tuotantolaitoksia, ja alat ovat tarjonneet työtä sadoilletuhansille ihmisille. Organisaatiot ovat kehittyneet ja tulleet tehokkaammiksi, minkä vuoksi myös yksiköiden tuottavuus kasvaa jatkuvasti. TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS Parempi tietämys tuotteista sekä panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen edistävät pohjoismaista kilpailukykyä. Suomi on Pohjoismaissa innovaatiopolitiikan edelläkävijä. Maahan perustettiin jo 25 vuotta sitten valtion tiede- ja teknologianeuvosto, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri. Suomalaiset poliitikot ja viranomaiset käynnistivät kehitystyön tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tuloksena oli teollisuuden uudistuminen. Siinä ympäristössä Nokiasta kehittyi innovaatiovetoinen yritys, jonka markkina-alue on koko maailma. 16 NÄKÖKULMIA TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN

17 GLOBALISAATIO JA KILPAILUN KASVU Globalisaatiokehitys on usean tekijän summa. Kuljetusten halpeneminen, uusi tuotanto- ja viestintäteknologia sekä kaupan sääntelyn purkaminen ovat avanneet uusille maille mahdollisuuksia menestyä kilpailussa perinteisiä teollisuusmaita vastaan. Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Itä-Euroopan maista on noussut varteenotettavia kilpailijoita. UUSIA IMPULSSEJA JA NÄKEMYKSIÄ Tekniikan nopea kehitys etenkin kansainvälisissä suuryrityksissä pakottaa pienet yritykset kehittämään osaamistaan ja organisaatiotaan, jotta ne voisivat jatkaa alihankkijoina luvun laman aikana teollisuuden työt vähenivät lähes 40 prosenttia. Uusiakin yrityksiä perustettiin, mutta yhteensä teollisuus supistui Ruotsissa 25 prosenttia. Talouskriisiä seurasi kausi, jolloin ruotsalaisen teollisuuden tehokkuutta kehitettiin voimakkaasti. Vuosikymmenen puolivälissä tuottavuus kasvoi muutaman vuoden ajan nopeimmin Euroopassa. Nykyään pohjoismainen teollisuus tuottaa enemmän tavaraa kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka teollisuustyöntekijöitä on huomattavasti vähemmän. NÄKÖKULMIA TEHOKKUUTEEN JA TUOTTAVUUTEEN 17

18 Tehokkuus ja kilpailukyky Taantuman aikana teollisuuden ja yritysten tehokkuus paranee, mikä on tiedetty jo kauan. Tilanne on jokseenkin sama Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. TEHOSTAMINEN JA FOKUSOINTI KRIISIAIKANA Taantuman aikana teollisuudenalojen ja yritysten on pakko tehostaa toimintaansa, jotta kulut saataisiin alas. Tilanne on jokseenkin sama Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tutkimukseen osallistuneista vain puolet joista valtaosa suurten teollisuusyritysten päättäjiä ilmoitti taantuman vaikuttaneen yrityksensä toimintaan. Mikroyritykset näyttävät selviytyneen parhaiten, sillä peräti 60 prosenttia arvioi taantuman vaikutukset melko pieniksi tai olemattomiksi. Tutkimuksesta ilmenee myös, että lähinnä suuryritykset ryhtyvät toimiin taantuman vaikutusten torjumiseksi. Pienyritykset, etenkin kaikkein pienimmät, näyttäisivät selviävän paremmin. Pitkävaikutteiset toimenpiteet Miten yritykset torjuvat lamaa? Millaisiin toimiin ryhdytään, mihin panostetaan ja missä järjestyksessä? Yleisesti ottaen pohjoismaiset yritykset torjuvat lamaa suunnilleen samalla tavalla. Ne tehostavat tuotantoa, ostoa ja varastointia (74 %) ja keskittyvät ydintoimintaansa (71 %). Vaikeat ajat vaativat tiukempaa kulujenhallintaa. Moni yritys etsiikin uusia, tehokkaampia toimintamalleja, joiden säästövaikutus jatkuu vielä taantuman taituttua. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa. Ostokäyttäytyminen muuttuu huonoina aikoina. Kaksi vastaajaa kolmesta ilmoitti ostokäyttäytymisensä muuttuneen taantuman myötä. Eniten käytetyt toimet olivat kokonaiskustannusten eli TCO:n minimointi sekä toimittajaverkoston ja ostostrategioiden tarkistaminen. Suuret ja keskisuuret yritykset muuttavat ostokäyttäytymistään enemmän kuin pienet. Onko syynä kyseisten yritysten tehottomampi toiminta nousukauden aikana, parempi joustavuus vai jokin muu seikka se jää pohdittavaksi. Luvut puhuvat kuitenkin selkeää kieltään. TCO:n pienentäminen edellyttää ostokäyttäytymisen muutosta. Huomio kiinnittyy siihen, kuinka nousukauden aikana toimitaan. Ehkä onkin niin, että huippusuhdanteen aikana monen yrityksen hankintoja leimaa tehottomuus. 18 TEHOSTAMINEN JA FOKUSOINTI KRIISIAIKANA

19 vastaajat liikevaihdon mukaan Mikroyritykset (0,5 2 milj. euroa) pienet yritykset (2 10 milj. euroa) keskisuuret yritykset (10 50 milj. euroa) suuret yritykset (yli 50 milj. euroa) pohjoismaiset yritykset torjuvat lamaa jokseenkin samalla tavalla. 74 prosenttia tehostaa tuotantoa, ostoa ja varastointia, ja 71 prosenttia keskittyy ydintoimintaansa.

20 Tehokkuus ja kilpailukyky HANKINTAVASTUUN JAKAUTUMINEN Aina ei ole selvää, kuka yrityksessä päättää hankinnoista, ja lisäksi vastuu välittömän ja välillisen materiaalin hankinnasta voi jakautua eri puolille yritystä. Välittömän materiaalin hankinnasta päättää yleisen mielipiteen mukaan lähinnä johto (35 prosenttia), mikä ei liene yllättävää. Välillisen materiaalin hankinnassa taas tuotantojohdolla on eniten sananvaltaa (43 prosenttia). Tässä suhteessa Suomi, Ruotsi ja Norja eroavat toisistaan. Yleensä eniten sananvaltaa hankintoihin on kuitenkin tuotannolla, eli tuotantojohdolla ja tarvikkeiden käyttäjillä. On mielenkiintoista, että lähes kaikki vastanneet niin johdosta, ostosta kuin tuotantojohdosta pitivät itseään suurimpien ratkaisujen tekijöinä välittömän ja välillisen materiaalin hankinnassa. Jokainen on siis sitä mieltä, että hän päättää. Tulos aiheuttaa päänvaivaa. Miten ostopäällikkölukuja pitäisi tulkita? Vastuun jakaminen voi toimia yrityksessä positiivisena voimana, mikä on hyvä tapa sitouttaa henkilöstöä kautta linjan. Tästä saattaa kuitenkin tulla myös joustavuuden ja muutoksen este. Usein epäselvä vastuunjako rajoittaa sisäistä toimintaa ja sitä kautta muutosprosesseja. Selvempi vastuunjako välillisen materiaalin hankinnassa vaikuttaa ratkaisevasti TCO:n kehitykseen ja on olennainen osa kokonaisvaltaista tehostamisstrategiaa. TCO eli Total Cost of Ownership malli antaa kuvan sekä välittömistä että välillisistä kuluista liiketoimintapäätöksien pohjaksi. Tarkoitus on selvittää kokonaiskustannukset, ei vain ostolaskujen loppusummaa, vaan lisäksi varastoinnista, hallinnosta, kunnossapidosta ja muusta koituvat kulut. Tuloksena on tehokkaampi toiminta ja parempi kannattavuus. 87% pyrkii taantuman aikana kokonaiskustannusten minimointiin

21 kaikki päättävät eniten käsitykset ostopäätösten TekijÖisTä eriävät Kuinka suureksi arvioit seuraavien osapuolien vaikutusvallan yrityksenne välittömän ja välillisen materiaalin hankinnassa? ToiMiTusjohTajaN MielesTä ostopäällikön MielesTä TuoTaNTopäällikÖN MielesTä välitön MaTeRiaali toimitusjohtajalla on eniten vaikutusvaltaa osto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa tuotanto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa välillinen MaTeRiaali toimitusjohtajalla on eniten vaikutusvaltaa tuotanto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa tuotanto-osastolla on eniten vaikutusvaltaa vaikutusvalta ostoihin suomessa, RuoTsissa ja NoRjassa (diagram: både över hur länderna skiljer sig från varandra i svaren och hur befattningarna ser på inflytandet) eniten vaikutusvaltaa välittömän materiaalin hankintaan eri maissa eniten vaikutusvaltaa välillisen materiaalin hankintaan eri maissa Ruotsi Tuotantojohto Norja johto ja osto-osasto Suomi johto Ruotsi Tuotantojohto Norja Tuotantojohto Suomi Tuotantojohto TaaNTuMaN aiheuttama ostokäyttäytymisen MuuTos pohjoismaissa Keskittyy kokonaiskustannusten minimointiin % Tehostaa toimintaa tarkistamalla toimitusverkostoa ja ostostrategioita Kiinnittää enemmän huomiota kunkin yksittäisen tuotteen hintaan Ostaa pienempiä määriä Ostokäyttäytyminen ei ole muuttunut 36 TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa 21

22 Tehokkuus ja kilpailukyky onko välittömän materiaalin (lopputuotteen valmistukseen käytettävän materiaalin) ja tuotannossa käytettävän välillisen materiaalin (esim. työkalujen, varaosien, tarvikkeiden ja suojavarusteiden) hankinnalla ja käsittelyllä mielestäsi eroa? % välittömän materiaalin hankinta ja käsittely on ammattimaisempaa välittömän ja välillisen materiaalin hankinta ja käsittely eivät juuri eroa toisistaan välillisen materiaalin hankinta ja käsittely on ammattimaisempaa YhTeeNSä OSTOPääLLiKKÖ Kun hieman yli puolet kaikista vastaajista (53 %) ei nähnyt eroa välittömän ja välillisen materiaalin hankinnassa, ostopäälliköt olivat toista mieltä. Ostopäälliköt sanovat tiedostavansa, että välittömän ja välillisen materiaalin hankinta hoidetaan eri tavalla. heistä 42 prosenttia kokee, että välittömän materiaalin hankinta on ammattimaisempaa kuin välillisen. Ruotsissa välittömän ja välillisen materiaalin hankinta hoidetaan yleensä samalla tavalla. Suomessa ja Norjassa taas välittömän materiaalin hankinta ja käsittely koetaan ammattimaisemmaksi. 53% Ostopäälliköt kokee, että välittömän ja välillisen materiaalin hankinta ja käsittely eivät eroa toisistaan. ovat toista mieltä. 22 effektivisering TehOSTamiNeN ja OCh FOKuSOiNTi i KRiSTideR KRiiSiaiKaNa

23 kun konekanta pettää Tuottavuuden kasvun kivijalka ovat toimivat koneet ja laitteet seisokit maksavat rahaa. valmistelu- ja odotusaikojen pituus on toki tärkeä tekijä, ja työnkulkua nopeuttava kone tuo lisäarvoa, mutta suurimmat ongelmat koituvat käyttöhäiriöistä, jotka ovat yllättäviä ja erittäin harmillisia. Kyselyn mukaan yleisin syy suunnittelemattomiin seisokkeihin on jonkinlainen konerikko. Puu- ja metsäteollisuus kärsivät ennakoimattomista seisokeista eniten, samoin metalli- ja kaivosteollisuus. Seisokki voi johtua muistakin syistä. Tutkimus osoittaa, että välittömän materiaalin puute aiheuttaa usein katkoja ajoneuvo- ja koneteollisuudessa. Käyttöaineiden puute taas aiheuttaa seisokkeja sähkö- ja tietoliikenneteollisuudessa. Nämä alat kokevat myös kärsivänsä ajoittain työvoiman vähyydestä. seisokit pohjoismaissa Kerran vuodessa Kerran puolessa vuodessa Kerran kuukaudessa Kerran viikossa Kärsii suunnittelemattomista seisokeista vähintään kerran vuodessa % TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa 23

24 Tehokkuus ja kilpailukyky Tehokkuus lisää TuoTTavuuTTa Sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytäminen koetaan teollisuudessa yhdeksi hyödyllisimmistä parannuksista, mutta välillisenkin materiaalin merkitystä tehokkuuden kohentamisessa pidetään suurena. hankintaketjun parempi ohjaus voi siis tuottaa merkittäviä summia. Peräti 81 prosenttia uskoo, että sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytäminen hyödyttäisi teollisuutta, ja 72 prosenttia arvioi, että ostojen volyymin ja tiheyden optimointi auttaisi. varsinkin keskisuuret ja suuret yritykset kokevat, että tehostamisesta olisi hyötyä. Suuremmissa yrityksissä kannatetaan myös välittömän ja välillisen materiaalin ostotiheyden ja volyymin optimointia. hallintokulujen karsiminen keskittämällä hankintoja on toimenpide, johon pienet ja suuret yritykset asennoituvat eri tavalla (ks. alla oleva kaavio). alojen välillä on eroja. Offshoreteollisuus suhtautuu myönteisimmin toimittajaverkoston supistamiseen. Tuloksesta kuvastuu ostopäälliköiden suuri pulma: hakeako edullisinta tuotehintaa laajasta toimittajaverkostosta vai keskittääkö ostot muutamalle toimittajalle hallinnon supistamiseksi? Selvää on, että pelkkien välittömien kustannusten huomioiminen ja kokonaiskustannusten huomioiminen antavat erilaiset perusteet päätökselle. ajoneuvo- ja koneteollisuus sekä sähkö- ja tietoliikenneteollisuus näyttävät tarvitsevan tehostamista eniten, sillä niissä edellä mainitut tehostamistoimet arvioidaan yleisimmin hyödyllisiksi omalle yritykselle. pitää sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytämistä yhtenä 81%hyödyllisimmistä toimenpiteistä hyödylliset TehosTaMisToiMeT Toimet, joihin tulee ryhtyä Sopivanlaatuisen välittömän materiaalin löytäminen välittömän materiaalin ostotiheyden ja volyymin optimointi Sopivanlaatuisen välillisen materiaalin löytäminen Toimittajaverkoston laajentaminen kunkin tuotteen saamiseksi mahdollisimman edullisesti välillisen materiaalin ostotiheyden ja volyymin optimointi % Toimittajaverkoston supistaminen hallintokulujen karsimiseksi melko hyödyllinen erittäin hyödyllinen 24 TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa

25 välillisen materiaalin hankinnan tehostamista pidetään lähes yhtä tärkeänä kuin välittömän, vaikka sen hankinta-arvo on huomattavasti pienempi. MRo Maintenance, Repair and operations on maailmanlaajuiseen käyttöön vakiintunut käsite, jolla tarkoitetaan teollisuusyritysten kunnossapito-, korjaus- ja käyttöprosesseja. vuonna 2009 TehDyT ToiMeT % pohjoismaisista yrityksistä ei ToiMia 0 ToiMiiN on RyhDyTTy Tuotannon, oston ja varastoinnin tehostaminen Ydintoimintaan keskittyminen henkilöstön ja palkkakulujen leikkaukset Tuotannon tehostaminen el lainkaan melko vähäisessä määrin melko suuressa määrin erittäin suuressa määrin TehOSTamiNeN ja FOKuSOiNTi KRiiSiaiKaNa 25

26 Tehokkuus ja kilpailukyky Osaaminen, tehokkuus ja kokonaisratkaisut TOOLSin laaja palvelu- ja tuotevalikoima tehostaa asiakkaan MRO-prosesseja. Seuraavat asiakastapaukset ovat esimerkkejä TOOLSin viimeaikaisista asiakkailleen tarjoamista ratkaisuista. Atlas Copco kattavat osto- ja logistiikkaratkaisut Atlas Copco on TOOLSin vanhimpia asiakkaita vuonna 1975 (silloisen Verktygsspecialistenin kanssa) alkaneen yhteistyön myötä. Aluksi yhteistyö oli puhtaasti tavaran, eli työkalujen, toimittamista. Vähitellen TOOLSin vastuualue kasvoi, ja TOOLS alkoi muun muassa laatia yritykselle jatkuvia, yksityiskohtaisia tilastoja kaikista käyttöaineista. Lisäksi TOOLS on auttanut Atlas Copcoa valikoiman optimoinnissa, eli eri käyttökohteisiin tarkoitettujen työkalujen laadunvarmistuksessa. TOOLS on tarjonnut kattavat osto- ja logistiikkaratkaisut teollisuustarvikkeiden hankintaan kustannustehokkaita menetelmiä käyttäen, ja yhteistyö on kasvanut kumppanuudeksi, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Bombardier räätälöity varastointi TOOLS ja Bombardier solmivat sopimuksen vuonna Tarkoitus oli lähinnä ulkoistaa Bombardierin toimittajaverkoston sekä välillisen tuotantomateriaalin ja tarvikevaraston hallinta. Varastoihin tuli tuolloin tavaraa toimittajalta. Kun toimitusvirtaa alettiin hallita kokonaisuutena ja Bombardierin alihankkijaverkostoa koordinoida, siihen asti välillistä materiaalia hoitaneiden asentajien aikaa säästyi muuhun. Nykyisin räätälöity varastointi ja logistiikka ovat osa yhteistyötä. Billerud kokonaisratkaisut TCO-periaatteella Pakkauspaperiyritys Billerud hankkii teollisuustarvikkeensa keskitetysti TOOLSin kautta, ja säästöä kertyy satojatuhansia euroja. Kustannussäästöjä syntyy myös TOOLSin vastatessa kaikkien käyttöaineiden, tarvikkeiden ja vakiovaraosien toimittamisesta Skärblackan ja Gruvön tehtaisiin. Norsk Hydro tehokkaampi materiaalihuolto vähemmillä kuluilla Norsk Hydro on norjalainen alumiinin toimittaja ja alumiinituotteiden valmistaja, jonka liikevaihto on 1,2 miljardia euroa. TOOLS on tehnyt yhteistyötä Norsk Hydron kanssa yli 20 vuotta. Yhteistyön alkaessa tarkoitus oli uudistaa toimittajaverkosto ja luoda kokonaisratkaisu yrityksen välillisen materiaalin tarpeisiin. Kokonaisratkaisussa Norsk Hydron tarvikevalikoima standardoitiin, varastonhallintaa tehostettiin ja tuotiin lähemmäs käyttäjiä. Järjestelmä, nimeltään Floor Stock, toimii niin, että TOOLSin työntekijät vastaavat varastotasoista ja huolehtivat tuotteiden saatavuudesta, kun niitä tarvitaan. Apunaan heillä on räätälöity tietojärjestelmä, johon eri varastotasot ja laskutus kootaan. Menettelytapa mahdollistaa lähes sadan tarviketoimittajan karsimisen muutamaan. Kulut pienenevät ja ostot tehostuvat. 26 TEHOSTAMINEN JA FOKUSOINTI KRIISIAIKANA

27 TIETOA TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen on toteuttanut United Minds TOOLSin tilauksesta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 300 teollisuusyritysten päättäjää Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, 100 jokaisesta maasta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna toukokuussa TOOLS LYHYESTI TOOLS on Pohjoismaiden suurin teollisuustarvikkeiden ja komponenttien sekä niihin liittyvien palveluiden toimittaja. Pohjoismaiden teollisuudessa toimivat asiakkaat vaativat osaamista, kokonaisratkaisuja ja tehokkuutta. TOOLS ei pyri vain hoitamaan asiakkaan teollisuustarvikehuoltoa, vaan optimoimaan sen kannattavuuden asiakkaalle. Se edellyttää asiakkaan kaikkien tarviketarpeiden ja MROprosessien ymmärtämistä sekä toimivien ratkaisujen räätälöimistä erilaisiin tarpeisiin. TOOLSin visio on olla teollisuusasiakkaille ensisijainen vaihtoehto tarvikkeiden toimittajana First in MRO (Maintenance, Repair and Operations). Tällä hetkellä TOOLSilla on Pohjoismaissa lähes 200 toimipistettä, jotka tarjoavat vankkaa osaamista ja kokemusta oman alueensa teollisuudesta. TOOLS on osa B&B - TOOLS konsernia, ja se työllistää noin henkeä. Kokonaismyynti: n. 800 milj. euroa.

28 Tehokkuus ja kilpailukyky Tehokkuus ja kilpailukyky Teollisuuden trendit Pohjoismaissa 2009 TOOLS Finland Oy Sinimäentie 10 A ESPOO +358 (0)

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

Yhtiökokous 22.3.2013

Yhtiökokous 22.3.2013 Yhtiökokous 22.3.2013 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 22.3.2013 Componenta 1 Vuosi 2012 lukuina 22.3.2013 2 Liikevaihto ja liikevoitto laskivat 800 700 600 681 48 576 545 60 50 40 500 452 30 30 Me 400

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970

VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA. 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 VARAOSAVARASTOJEN OPTIMOINTI MONIPORTAISESSA VERKOSTOSSA 21.1.2015 Mikko Eskola TEL. 0440 650 970 HANKKIJA OY Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Hallinto Markkinointi Myynti Logistiikka Sisäinen tarkastus Agro

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen taloudellinen katsaus 2005. Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen taloudellinen katsaus 2005 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Toimialan kehitys tilikaudella Uusien laitteiden markkinat yhä kasvussa Aasiassa Modernisoinnin kasvu vahvistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä SKAL Kuljetusbarometri 3/2015: Asiakkaiden vaatimukset ja ratkaisut dominoivat kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä Barometrin viisarit

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Yksi johtavista kaasuntoimittajista Pohjoismaissa

Yksi johtavista kaasuntoimittajista Pohjoismaissa Yksi johtavista kaasuntoimittajista Pohjoismaissa www.airliquide.fi Maailmanlaajuinen teollisuusyritys Air Liquide on maailman johtava teollisuuden ja terveydenhoitoalan kaasuja, teknologioita ja palveluja

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena

Smart way to smart products. Etteplan Oyj sijoituskohteena Etteplan Oyj sijoituskohteena Sijoitus Invest 2014 -tapahtuma 12.-13.11.2014 Etteplan suunnittelualan edelläkävijä yli 30 vuotta Suomen suurin kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut yritys ja suurimpien

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013

Vaisala vuonna 2012. Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Vaisala vuonna 2012 Kjell Forsén Toimitusjohtaja 26.03.2013 Taloudelliset mittarit Yleiskatsaus vuoteen 2012 Saadut tilaukset 264,7 (278,8) milj. euroa Liikevaihto 293,3 (273,6) milj. euroa Liiketulos

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen

Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014. Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Varsinainen yhtiökokous 18.3.2014 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen Havaintoja Cargotecista 18.3.2014 3 Markkina-asema Brändit Vahvuudet Asiakastyytyväisyys Tuotteet ja teknologia 18.3.2014 4 Taloudellinen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot